Lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva OM 16/49/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 2.11.2009 OM 16/49/2009"

Transkriptio

1 Lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva OM 16/49/2009 SELVITYS SEKSIKAUPAN KOHTEENA OLEVAN HENKILÖN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ KOSKEVAN RANGAISTUSSÄÄNNÖKSEN SOVELTAMISESTA 1 JOHDANTO 1.1 Lainsäädäntö Lokakuun 2006 alussa voimaan tulleella rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta annetulla lailla 743/2006 rikoslain (39/1889) 20 luvun 8 muutettiin koskemaan uutta rangaistavaa tekoa eli seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä (jäljempänä hyväksikäyttörikos). Mainittuun rikokseen syyllistyy pykälän 1 momentin mukaan se, joka lupaamalla tai antamalla välitöntä taloudellista arvoa edustavan korvauksen saa 9 tai 9 a :ssä taikka 25 luvun 3 tai 3 a :ssä tarkoitetun rikoksen kohteena olevan henkilön ryhtymään sukupuoliyhteyteen tai siihen rinnastettavaan seksuaaliseen tekoon, jollei teko ole 8 a :n mukaan rangaistava. Rangaistukseksi on tuomittava sakko tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Rikoslain 20 luvun 8 :n 2 momentin mukaan hyväksikäyttörikoksesta tuomitaan myös se, joka käyttää hyväkseen kolmannen lupaamaa tai antamaa 1 momentissa tarkoitettua korvausta ryhtymällä sukupuoliyhteyteen tai siihen rinnastettavaan seksuaaliseen tekoon sanotussa momentissa tarkoitetun rikoksen kohteena olevan henkilön kanssa. Hyväksikäyttörikoksen yritys on rangaistava (3 momentti). Rikoslain 20 luvun 8 :n 1 momentissa olevien pykäläviittausten kautta hyväksikäyttörikos koskee paritus- tai ihmiskaupparikoksen kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä. Rikoslain 20 luvun 9 :n 1 momentin mukaan paritukseen syyllistyy se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä 1) järjestää huoneen tai muun tilan korvausta vastaan tapahtuvaa sukupuoliyhteyttä tai siihen rinnastettavaa seksuaalista tekoa varten tai kahdeksaatoista vuotta nuoremman lapsen tekemää, ilmeisellä tavalla sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa tekoa varten, 2) vakiintuneena osana liiketoimintaansa majoittaa sellaiseen tekoon ryhtyvää ja siten olennaisesti edistää tekoa, 3) yhteystietoja välittämällä tai muuten markkinoi toisen sellaiseen tekoon ryhtymistä tietäen, että hänen toimintansa olennaisesti edistää teon toteutumista, 4) muuten käyttää hyväkseen jonkun ryhtymistä sellaiseen tekoon tai 5) viettelee tai painostaa toisen sellaiseen tekoon. Rangaistukseksi on tuomittava sakko tai vankeutta enintään kolme vuotta. Pykälän 2 momentin mukaan yritys on rangaistava. Törkeästä parituksesta on rikoslain 20 luvun 9 a :n 1 momentin mukaan kysymys, jos parituksessa 1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti, 3) aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 (09) (09) oikeusministerio@om.fi HELSINKI VALTIONEUVOSTO

2 2(25) tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä tai 4) kohteena on kahdeksaatoista vuotta nuorempi lapsi. Lisäedellytyksenä teon katsomiselle törkeäksi on se, että paritus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistukseksi on tuomittava vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Pykälän 2 momentin mukaan yritys on rangaistava. Rikoslain 25 luvun 3 :n 1 momentissa säädetään rangaistavaksi ihmiskauppa, josta on tuomittava se, joka 1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa, 2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä, 3) maksamalla korvauksen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai 4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen ottaa toisen valtaansa, värvää toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hänen saattamisekseen 20 luvun 9 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Rangaistukseksi on tuomittava vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Rikoslain 25 luvun 3 :n 2 momentin mukaan ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka ottaa valtaansa kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön taikka värvää, luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa tämän 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa, vaikka mitään 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitettua keinoa ei ole käytetty. Ihmiskaupan yritys on rangaistava (3 momentti). Rikoslain 25 luvun 3 a :n mukaan kysymys on törkeästä ihmiskaupasta, jos ihmiskaupassa 1) käytetään 3 :ssä tarkoitettujen keinojen sijasta tai lisäksi väkivaltaa, uhkausta tai kavaluutta, 2) aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä, 3) rikos kohdistuu kahdeksaatoista vuotta nuorempaan lapseen tai henkilöön, jonka kyky puolustaa itseään on olennaisesti heikentynyt, tai 4) rikos on tehty osana 17 luvun 1 a :n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Lisäedellytyksenä on, että rikoksen on myös kokonaisuutena arvostellen oltava törkeä. Rangaistukseksi on tuomittava vankeutta vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta. Rikoslain 25 luvun 3 a :n 2 momentin mukaan törkeästä ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka alistaa toisen orjuuteen tai pitää toista orjuudessa, kuljettaa orjia tai käy kauppaa orjilla, jos teko kokonaisuutena arvostellen on törkeä. Törkeän ihmiskaupan yritys on rangaistava (3 momentti). Hyväksikäyttörikoksen rangaistavuuden edellytyksenä on siis toisen henkilön saaminen ryhtymään sukupuoliyhteyteen tai siihen rinnastettavan seksuaaliseen tekoon. Rikoslain 20 luvun 10 :n 1 momentin mukaan sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan siinä luvussa sukupuolielimellä tapahtuvaa tai sukupuolielimeen kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon. Sukupuoliyhteyteen rinnastettavalla seksuaalisella tarkoitetaan ainakin toisen henkilön sukupuolielinten intensiivistä koskettelua (HE 6/1997 vp, s. 186/II ja HE 221/2005 vp, s. 54/II). Kuten rikoslain 20 luvun 8 :stä ilmenee, hyväksikäyttörikoksesta ei rangaista henkilöä, joka luvun 8 a :n mukaisesti syyllistyy seksuaalipalvelujen ostamiseen nuorelta. Viimeksi mainittua rikosta koskeva rangaistussäännös siirrettiin vuonna 2006 rikoslain 20 luvun 8 a :ään. Sääntelyä myös täydennettiin tällöin ottamalla pykälään uusi 2 momentti, jonka mukaan seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta tuomitaan myös se, joka käyttää seksuaalipalveluja, joista toinen on luvannut tai antanut korvauksen. Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta on hyväksikäyttörikosta ankarammin rangaistava (rangaistukseksi määrättävä sakko tai enintään yksi vuosi vankeutta). Alkuperäinen seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta koskeva säännös on tullut lakiin jo vuoden 1999 alussa.

3 3(25) Hyväksikäyttörikosta koskevan pykälän soveltamisalaan liittyy mainitun rikoksen suhde järjestyslain (612/2003) mukaiseen järjestysrikkomukseen. Järjestyslain 7 :n 1 momentin mukaan seksuaalipalvelujen ostaminen ja maksullinen tarjoaminen yleisellä paikalla on kielletty. Seksuaalipalvelulla tarkoitetaan järjestyslaissa rikoslain 20 luvun 10 :n 1 momentissa määriteltyä sukupuoliyhteyttä sekä siihen rinnastettavaa seksuaalista tekoa. Rangaistus seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä ja seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta säädetään rikoslain 20 luvun 8 ja 8 a :ssä. Järjestyslain 7 :n 1 momentin mukaisen kiellon rikkomisesta (järjestysrikkomuksesta) tuomitaan sakko tai rikesakko. Momentissa oleva viittaus rikoslain 20 luvun 8 :ään tarkoittaa sitä, että jos henkilö syyllistyy hyväksikäyttörikokseen, häntä ei voida sen lisäksi tuomita seksuaalipalvelujen ostamiseen liittyvästä järjestysrikkomuksesta (LaVM 10/2006 vp). 1.2 Hyväksikäyttörikosta koskevan rangaistussäännöksen tausta ja soveltamisen kannalta merkityksellinen sisältö Hallituksen esitys HE 221/2005 vp Joulukuussa 2005 eduskunnalle annettiin hallituksen esitys, jossa muun ohessa ehdotettiin rikoslain 20 luvun 8 :ää muutettavaksi niin, että siinä säädetään seksuaalipalvelujen ostamisesta (HE 221/2005 vp). Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan mainitusta rikoksesta olisi tullut tuomita sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen se, joka lupaamalla tai antamalla korvauksen saa toisen ryhtymään sukupuoliyhteyteen tai siihen rinnastettavaan seksuaaliseen tekoon, jollei teko ole 8 a :n mukaan rangaistava. Seksuaalipalvelujen ostamisesta olisi tullut tuomita myös se, joka käyttää 1 momentissa tarkoitettuja seksuaalipalveluja, joista toinen on luvannut tai antanut korvauksen 2 momentti). Yritys olisi ollut rangaistava (3 momentti). Hallituksen esityksessä (HE 221/2005 vp, s. 15 ja 16/I) seksuaalipalvelujen ostamisen yleistä kriminalisoimista perusteltiin sosiaalisen tasa-arvon ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisellä. Vaikka ehdotettu rangaistussäännös olikin yleinen käsittäen kaikki ostamistapahtumat, kriminalisointi nähtiin esityksessä korostuneesti ihmiskaupan ja parituksen ehkäisemiseen liittyväksi rikosoikeudelliseksi toimenpiteeksi. Kriminalisoinnilla pyrittiin vähentämään ihmiskauppaa ja paritusta aiheuttavaa seksuaalipalvelujen kysyntää. Kysynnän vähentymiseen liittyy kriminalisoinnin vaikutus yleiseen mielipiteeseen. Esityksessä todettiin, että esimerkiksi Ruotsissa on kansalaisten asenne seksuaalipalvelujen ostamista kohtaan muuttunut kielteisemmäksi ehdotettua vastaavan kriminalisoinnin voimassaoloaikana. Kriminalisoinnin voitiin olettaa vähentävän Suomen houkuttelevuutta ihmiskauppa- ja paritustoiminnan markkina-alueena. Esityksessä kiinnitettiin myös huomiota parittajan alaisuudessa toimivan tai prostituutioon pakotetun prostituoidun itsemääräämisoikeuteen. Tällaisissa tapauksissa seksuaalipalvelujen ostamisen voidaan nähdä loukkaavan prostituoidun ruumiillista ja henkistä koskemattomuutta sekä hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan. Koska esityksessä ei ehdotettu pelkästään paritus- ja ihmiskauppatilanteisiin kytkettyä kriminalisointia, todettiin, että seksuaalipalvelujen ostamisen voidaan muissakin tilanteissa katsoa useimmiten loukkaavan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta, koska palveluihin ryhdytään maksua vastaan. Päätös prostituoiduksi ryhtymisestä ei usein silloinkaan, kun toimintaan ei liity ihmiskauppaa tai paritusta, synny täysin vapaaehtoisen valinnan seurauksena. Prostituutioon saattaa tosiasiallisesti pakottaa esimerkiksi prostituoidun poikkeuksellisen huono taloudellinen tilanne tai rahoituksen hankkiminen huumausaineiden käyttämistä varten.

4 4(25) Vaikka ehdotettu kriminalisointi siis suuressa määrin kohdistui ihmiskauppa- ja paritusrikollisuutta vastaan, esityksessä ei ehdotettu sellaiseen rikollisuuteen sidottua rangaistussäännöstä. Tällaista vaihtoehtoa kyllä pohdittiin esityksessä (s ), mutta useasta syystä päädyttiin ehdottamaan yleistä rangaistussäännöstä. Katsottiin ensinnäkin, että ihmiskauppaan ja paritukseen sidotulla rangaistussäännöksellä heikennettäisiin merkittävästi mahdollisuuksia päästä kriminalisoinnilla tavoiteltaviin päämääriin, joita on jo käsitelty edellä. Rangaistussäännöksestä tulisi symbolista lainsäädäntöä, jolla osoitettaisiin paheksuntaa eräitä prostituution vakavia muotoja kohtaan. Ihmiskauppaan ja paritukseen sidotun rangaistussäännöksen osalta huomiota kiinnitettiin näyttövaikeuksiin, jotka saattaisivat johtaa siihen, että rangaistavuuden ulkopuolelle jäisi tapauksia, joissa prostituutio tosiasiallisesti liittyy ihmiskauppaan tai paritukseen. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, että rikoslain 25 luvun 3 ja 3 a :ssä asetetaan tiukat edellytykset ihmiskaupasta rankaisemiselle, minkä vuoksi voidaan pitää melko todennäköisenä, että mainittuja rangaistussäännöksiä ei tulla kovin usein soveltamaan. Vastapainoksi todettiin, että ihmiskauppaan tai paritukseen sidotun rangaistussäännöksen ei tarvitsisi edellyttää kovin suurta tietoisuutta seksuaalipalvelujen ostajalta. Vaikka säännös edellyttäisi tahallisuutta myös ihmiskauppaan tai paritukseen liittyvän tietoisuuden osalta, olosuhteista päättelemiseen liittyvälle näytölle ei tarvitsisi asettaa kovin suurta kynnystä. Lisäksi esityksessä katsottiin, että rangaistuksen määrääminen seksuaalipalvelujen ostamisesta olisi myös rikosprosessuaalisesti hankalaa, jos rangaistavuuden edellytyksenä olisi ostamisen liittyminen ihmiskauppaan tai paritukseen. Esimerkiksi lainvoimaisen tuomion edellyttäminen seksuaalipalvelujen ostamiseen liittyvästä muusta rikoksesta voisi tarkoittaa sitä, että ostamista koskevan asian lopullinen ratkaisu venyisi huomattavasti. Toisaalta henkilön ei voitane katsoa olevan ihmiskaupan tai parituksen kohteena, jos näistä rikoksista on vasta esitutkinnassa oleva epäily. Hallituksen esityksessä käsiteltiin myös ehdotuksen etukäteen eri yhteyksissä väitettyjä mahdollisia haittavaikutuksia (s. 16): - kriminalisointi pakottaisi harjoittamaan prostituutiota salassa, mikä saattaisi lisätä prostituoitujen riippuvuutta parittajista ja joutumista entistä enemmän parittajien vallan alaisiksi, - kriminalisointi ajaisi prostituoidut entistä huonompaan asemaan kohdistuessaan kaikkein suojattomimpiin naisiin, minkä seurauksena vapaus valita asiakkaat saattaisi kaventua ja voitaisiin joutua alistumaan parittajien kohdistamaan väkivaltaan ja - prostituutioon liittyvien vakavien rikosten tutkintamahdollisuuksien heikkeneminen (ostajat eivät halukkaita selvittämään asioita poliisin kanssa). Seksuaalipalvelujen ostamisen kriminalisoimiseen ei ollut mitään Suomea sitovaa kansainvälistä velvoitetta. Kysymykseen liittyviä määräyksiä on kuitenkin kansainvälisissä asiakirjoissa. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjassa ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta (SopS 70-71/2006) todetaan (9 artiklan 5 kappale), että sopimusvaltiot ryhtyvät lainsäädännöllisiin tai muihin toimenpiteisiin, kuten koulutuksellisiin, sosiaalisiin tai kulttuurillisiin toimenpiteisiin, tai vahvistavat näitä toimenpiteitä, mukaan lukien kahden- ja monenvälinen yhteistyö, vähentääkseen kaikenlaisen ihmisten ja erityisesti naisten ja lasten hyväksikäyttöä edistävää kysyntää, joka aiheuttaa ihmiskauppaa. Parhaillaan ulkoasiainministeriön asettamassa työryhmässä valmistellaan Suomen liittymistä Euroopan neuvoston yleissopimukseen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta (CETS 197), jonka 19 artikla velvoittaa harkitsemaan ihmiskaupan kohteena olevan henkilön palvelujen käytön säätämistä rangaistavaksi, kun palveluja käytettäessä tiedetään henkilön olevan ihmiskaupan uhri.

5 5(25) Eduskunnan valiokuntakäsittely Lakivaliokunta pyysi perustuslakivaliokunnalta lausuntoa siitä, miten on valtiosääntöoikeudellisesti arvioitava hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta rikoslain 20 luvun 8 :n säännökseksi seksuaalipalvelujen ostamisen kriminalisoinnista sekä säännöksen muotoilemista vaihtoehtoisesti niin, että seksin ostamisen rangaistavuus liittyisi ihmiskaupan tai parituksen yhteydessä esiintyvään toimintaan. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan (PeVL 17/2006 vp), että ehdotetulle sääntelylle on perustuslain useisiin perusoikeussäännöksiin tukeutuvia perusteita. Kriminalisoinnin laaja-alaisuus (rangaistavuuden edellytyksenä ei liityntää paritukseen tai ihmiskauppaan) ja siihen liittyvä etääntyminen perusoikeusjärjestelmään kiinnittyvistä pääasiallisista tavoitteista muodostivat kuitenkin perustuslakivaliokunnan mielestä ongelman sääntelyn oikeasuhtaisuuden näkökulmasta, etenkin kun otetaan huomioon, että kysymys on varsin intiimille yksityiselämän osa-alueelle kohdistuvasta ja yksilön itsemääräämisoikeutta rajoittavasta rikosoikeudellisesta sääntelystä. Lakivaliokunnan lausuntopyynnössä esitettyä vaihtoehtoista säännöstä pidettiin hallituksen esittämää selvästi rajatumpana ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset paremmin täyttävänä, koska se kohdistuu vain paritukseen ja ihmiskauppaan liittyviin kiistatta moitittaviin tekoihin. Lisäksi perustuslakivaliokunta totesi, että rikoksen tunnusmerkistötekijöitä on rikosoikeudellisen sääntelyn tarkkuuteen kohdistuvien vaatimusten takia täsmennettävä esityksen tarkoitusta ehdotettua selvemmin vastaaviksi. Ainoastaan hallituksen esityksen perusteluissa mainittiin säännöksen soveltamisalan merkityksellisiä rajaamisperusteita (esimerkiksi suhteen tilapäisyys ja palvelun tarjoamisen ammattimaisuus). Perustuslakivaliokunnan mukaan lakivaliokunnan vaihtoehtoiseen säännökseen ei liity vastaavia tulkintaongelmia, koska sen perusteella rangaistavia ovat vain ihmiskaupan ja parituksen yhteydessä esiintyvät teot. Lakivaliokunnassa ehdotuksesta järjestettiin laaja kuulemiskierros. Valiokunta myös kävi tapaamassa Viron viranomaisia seksin ostamiseen liittyvistä kysymyksistä. Valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden mielipiteet seksuaalipalvelujen ostamisen yleistä kriminalisoimista koskevasta ehdotuksesta jakautuivat ja suorastaan hajautuivat. Nimenomaisia ja ehdottomia kannanottoja puolesta ja vastaan oli sinällään vähän. Lakivaliokunta piti lähtökohtaisesti esitystä siinä esitettyjen perusteiden perusteella tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta kiinnitti mietinnössään (LaVM 10/2006 vp) ensinnäkin huomiota siihen, että ehdotettuun uuteen tunnusmerkistöön liittyy sen yleisyyden vuoksi useita rikoslainopillisia ongelmia. Täsmentämisen tarpeeseen olivat viitanneet perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta (HaVL 24/2006 vp) lausunnoissaan. Lakivaliokunta kiinnitti lisäksi huomiota siihen, että hallituksen esityksessä uuden kriminalisoinnin tueksi esiin tuodut keskeiset perusteet kiinnittyvät nimenomaan parituksen ja ihmiskaupan vähentämiseen ja ennalta estämiseen. Valiokunta piti erityisen tärkeänä, että tällaista vakavaa rikollisuutta pyritään tehokkaasti torjumaan. Lakivaliokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että hallituksen esityksen aikana valiokunnalle esitettiin kovin erisuuntaisia näkemyksiä Ruotsissa käyttöön otetun yleisen seksin oston kriminalisoinnin merkityksestä. Valiokunnalle esitetyn selvityksen valossa kysymys uuden rikostunnusmerkistön soveltamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista on Ruotsissa jossakin määrin kiistanalainen. Edellä mainittuja seikkoja harkittuaan lakivaliokunta päätyi siihen, ettei se siinä vaiheessa puolla seksuaalipalvelujen ostamisen yleistä kriminalisointia. Sen sijaan valiokunta katsoi, että hallituksen esityksen tavoitteita voidaan toteuttaa säätämällä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettäväl-

6 6(25) lä tavalla rangaistavaksi seksin ostaminen sellaiselta henkilöltä, joka on parituksen kohteena tai ihmiskaupan uhri. Lakivaliokunta totesi, että seksikaupan uhrien suojelun käytännön toteuttaminen edellyttää, että poliisi kohdentaa riittävästi voimavaroja tällaisen rikollisuuden tutkintaan. Lakivaliokunta piti myös tärkeänä, että uuden sääntelyn toimivuutta seurataan tarkoin. Oikeusministeriölle asetettiin velvollisuus antaa valiokunnalle selvitys uuden lain soveltamiskäytännöstä kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Lakivaliokunta piti lisäksi välttämättömänä, että prostituoitujen käytettäviksi järjestetään sellaisia tukitoimia, joilla voidaan edistää heidän mahdollisuuksiaan irtautua prostituutiosta ja siirtyä työelämän piiriin. Valiokunta ehdotti tätä tarkoittavan lausuman hyväksymistä, minkä eduskunta tekikin lain hyväksyessään (EV 93/2006 vp). Lakivaliokunta ei ollut yksimielinen. Vastalauseissa kannatusta saivat yleinen seksuaalipalvelujen ostamista koskeva rangaistussäännös sekä ostamisen jättäminen kokonaan rankaisematta. Rangaistussäännöksen tulkintaohjeet Mietinnössään lakivaliokunta antoi uuden rangaistussäännöksen soveltamisohjeita. Valiokunta totesi, että pykälässä on kysymys niin sanotusta olosuhdetahallisuudesta. Tällöin on olennaista, mitä tietoisuutta tekijältä edellytetään niistä seikoista, joita tunnusmerkistön ns. objektiivinen puoli täyttyäkseen edellyttää. Lakivaliokunta toteaa, että ehdotetun uuden tunnusmerkistön mukaisten tekojen voidaan arvioida varsin usein tapahtuvan sellaisissa olosuhteissa, joissa tekijä mieltää tilanteen tunnusmerkistön syyksiluettavuusvaatimuksen täyttävällä tavalla. Tavallisesti kyse lienee eräänlaisista tyyppitilanteista, joissa toiminnan tietyt piirteet viittaavat siihen, että teon kohteena oleva henkilö on tunnusmerkistössä erikseen mainitun rikoksen uhri. Paritukseen tyypillisesti viittaavina piirteinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että kohteeseen saadaan yhteys välikäden kautta tai että korvaus suoritetaan muulle henkilölle kuin teon kohteelle. Paritukseen viittaa usein myös se, että henkilö tietoverkossa ilmoittaa valmiudestaan maksulliseen seksuaalisuhteeseen tavalla, joka osoittaa tällaisen ilmoituksen olevan osa järjestäytyneesti suunniteltua laajempaa kokonaisuutta. Näin voi olla esimerkiksi, jos samalla tietoverkkosivustolla on useiden eri henkilöiden samankaltaisia ilmoituksia. Lakivaliokunnan mukaan ihmiskauppaan viittaavana piirteenä voidaan puolestaan pitää esimerkiksi sitä, että teon kohteena olevan henkilön liikkumisvapautta on havaittavasti rajoitettu tai että teon kohteena oleva henkilö ei ole psyykkisesti täysin toimintakykyinen. Lakivaliokunnan mukaan ehdotetun tunnusmerkistön mukaiset rikokset paljastunevat esimerkiksi paritusrikosta tutkittaessa. Valiokunta muistutti tässä yhteydessä samalla siitä, että jos teon kohteen asemasta esimerkiksi paritusrikoksen uhrina ei saada näyttöä, teko voi tulla kuitenkin rangaistavaksi järjestyslain mukaan, koska valiokunnan jäljempänä tekemän ehdotuksen mukaan seksuaalipalvelujen ostaminen yleisellä paikalla olisi edelleen kiellettyä. Nyt esillä olevan tunnusmerkistön mukaisesta rikoksesta rankaiseminen ei toisaalta edellytä, että pykälässä mainituista parituksesta tai ihmiskaupasta olisi annettu lainvoimainen tuomio. Säännöksen sanamuoto ei myöskään edellytä, että esimerkiksi parittajan henkilöllisyys tai paritusrikoksen muut yksityiskohdat olisi selvitetty.

7 7(25) 2 ASIOIDEN LUKUMÄÄRÄT JA RANGAISTUSSÄÄNNÖKSEN SOVELTAMISTAPAUK- SET Lukumäärätietoja ja tuomioiden sisältöjä koskevia tietoja on hankittu lukuisista lähteistä. Poliisin käsittelemiä asioita koskevat tiedot ovat sisäasiainministeriöstä ja poliisiasiain tietojärjestelmästä. Valtakunnansyyttäjänviraston lausunnon ja sen laatimisen yhteydessä tapahtuneen syyttäjänvirastojen kuulemisen kautta on saatu lukumäärätietoja syyttäjien käsittelemistä asioista. Tuomioistuimessa käsiteltyjä asioita koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksesta ja oikeusministeriön oikeushallinto-osastolta. Lisäksi on perehdytty hyväksikäyttörikoksia koskeviin tuomioihin. Saaduissa tiedoissa on ollut joitakin tulkinnanvaraisuuksia, joiden vaikutukset on mahdollisuuksien mukaan pyritty minimoimaan. Esimerkiksi joissakin tapauksissa kirjataan asioita, joissakin tapauksissa asianosaisten (epäiltyjen ja tuomittujen) lukumääriä. 2.1 Hyväksikäyttörikokset Poliisin tietojärjestelmään on kirjattu hyväksikäyttörikosta tai sen yritystä koskevia rikosilmoituksia 17 (yksi niistä koski 13 henkilöä) vuonna 2007, 179 vuonna 2008 ja 19 aikavälillä Syyttäjille kysymyksessä olevia rikosasioita on saapunut 7 asiaa (43 tapausta) vuonna 2008 ja 18 asiaa (80 tapausta) aikavälillä Syyttäjät ovat vastaavasti ratkaisseet 3 asiaa (14 tapausta) vuonna 2008 ja 20 asiaa (82 tapausta) aikavälillä Vuonna 2007 on rangaistusmääräysmenettelyssä määrätty yksi sakkorangaistus hyväksikäyttörikoksesta. Tuomioistuimessa on samana vuonna käsitelty yksi asia. Salon käräjäoikeus hylkäsi syytteen hyväksikäyttörikoksen yrityksestä. Käräjäoikeus viittasi siihen, että ei ollut selvitystä lakivaliokunnan mietinnössä mainituista olosuhdetahallisuuteen liittyvistä seikoista (esimerkiksi ostaja on ollut yhteydessä prostituoituun välikäden kautta tai maksanut muulle kuin prostituoidulle). Kuten poliisin tietojärjestelmässä olevista tiedoista ilmenee, hyväksikäyttörikoksia koskevien rikosilmoitusten määrä lisääntyi merkittävästi vuonna Nämä ilmoitukset liittyvät yhteen rikosasiaan, jota tutkittiin ja syytettiin ihmiskauppana ja josta päätekijät tuomittiin käräjäoikeudessa rangaistukseen parituksesta. Pääasiaa on käsitelty lokakuun 2009 lopussa Helsingin hovioikeuden pääkäsittelyssä. Epäillyn ihmiskaupan yhteydessä paljastuneista epäillyistä hyväksikäyttörikoksista noin puolet johti syytteen nostamiseen, muissa syyttäjä katsoi näytön riittämättömäksi. Hyväksikäyttörikoksia käsiteltiin neljässä erillisessä oikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeudessa. Myös hyväksikäyttörikoksia koskevista tuomioista on valitettu, ja hovioikeus ei ole näitä valitusasioita ratkaissut. Tuomiot eivät siis ole kaikilta osin lainvoimaisia. Ensimmäinen tuomio hyväksikäyttörikoksesta annettiin Helsingin käräjäoikeudessa paritusjutun ratkaisemisen yhteydessä Tuolloin ensiksi mainitusta rikoksesta tuomittiin kaksi henkilöä, kahtena päivänä tekoon syyllistynyt 50 päiväsakon sakkorangaistukseen ja yhtenä päivänä tekoon syyllistynyt 30 päiväsakon sakkorangaistukseen. Syyte hyväksikäytön yrityksestä hylättiin kahden vastaajan osalta.

8 8(25) Seuraava samaan kokonaisuuteen liittyvä tuomio Helsingin käräjäoikeudessa annettiin Jutussa tuomittiin hyväksikäyttörikoksista 19 henkilöä seuraavasti: - yksi henkilö tuomittiin kahdesta hyväksikäyttörikoksesta 30 päiväsakon yhteiseen sakkorangaistukseen, - 13 henkilöä tuomittiin hyväksikäyttörikoksesta kukin 20 päiväsakon sakkorangaistukseen ja - 5 henkilöä tuomittiin hyväksikäyttörikoksen yrityksestä kukin 10 päiväsakon sakkorangaistukseen. Kolmas samaan juttukokonaisuuteen liittyvä Helsingin käräjäoikeuden tuomio annettiin Tuolloin hyväksikäyttörikoksesta tuomittiin 15 henkilöä. Yhden vastaajan osalta syyte hylättiin. Tuomitut rangaistukset olivat tässäkin tapauksessa 20 päiväsakon suuruisia. Viimeisessä samaan kokonaisuuteen liittyvässä asiassa annettiin tuomio Helsingin käräjäoikeudessa Tuolloin vastaajana oli enää yksi henkilö, jota vastaan nostettu syyte hylättiin. Tiedossa ei ole, että tuomioistuimissa olisi käsitelty muita hyväksikäyttörikostapauksia kuin edellä mainitut viisi asiaa, joista neljä siis liittyy samaan asiaan. Lakivaliokunnan mietinnössään esittämät olosuhdetahallisuuteen liittyvät seikat on otettu oikeuskäytännössä huomioon. Olosuhdetahallisuuden arviointia ei ole kuitenkaan rajattu pelkästään mietinnössä nimenomaisesti esitettyihin seikkoihin. Huomioon on otettu esimerkiksi se, minkälaisia havaintoja myyjästä on ollut ostajan tehtävissä (esimerkiksi ulkomaalaisuus, heikko kielitaito, ujous, nuoruus, kokemattomuus ja vastenmielisyys seksiä kohtaan) Paritus- ja ihmiskaupparikokset Hyväksikäyttörikoksen tunnusmerkistöön kuuluu se, että kohdistuu paritus- tai ihmiskaupparikoksen kohteena olevaan henkilöön. Hyväksikäyttörikosten lukumääriin vaikuttaa näin ollen merkittävästi se, missä määrin paritus- ja ihmiskaupparikoksia paljastuu ja miten niitä tutkitaan. Tässä esitettävät tiedot koskevat hyväksikäyttörikosta koskevan rangaistusäännöksen voimassaolovuosia eli vuosia Yksi syyttäjien ja yksi tuomioistuimen käsittelemistä parituksista koskee parituksen yritystä, sitä ei ole selvyyden vuoksi eritelty. Lisäksi viimeisessä kappaleessa selostetaan eräitä taulukoihin ottamatta jääneitä tapauksia. Paritus- ja ihmiskaupparikoksista kirjatut poliisi-ilmoitukset : (30.6.asti) Paritus Törkeä paritus Ihmiskauppa Törkeä ihmisk

9 9(25) Syyttäjien käsiteltäviksi saapuneet paritus- ja ihmiskauppa-asiat: (30.6. asti) Paritus Törkeä paritus Ihmiskauppa Törkeä ihmisk Paritus- ja ihmiskaupparikoksista käräjäoikeuksissa annetut tuomiot, joissa tuomittu syytteen mukaisesti: (14.9. asti) Paritus Törkeä paritus Ihmiskauppa Törkeä ihmisk Mainittujen tuomioiden lisäksi vuonna 2007 on hylätty yksi syyte törkeästä ihmiskaupasta ja vuonna 2008 on hylätty yksi syyte ihmiskaupasta. Viimeksi mainittu on aikaisemmin todettu tapaus, jossa käräjäoikeus on katsonut teon paritukseksi, mistä on valitettu hovioikeuteen. Tätä tapausta koskeva tuomio ei näy edellä olevassa taulukossa. Vuonna 2009 käräjäoikeudessa ratkaistuista asioista löytyy kolme paritusasiaa, joissa asia on jätetty sillensä taikka syyte on hylätty kokonaan tai osittain. Lisäksi vuonna 2009 yksi syyte törkeästä parituksesta on hylätty kokonaan tai osittain.

10 10(25) 3 RANGAISTUSSÄÄNNÖKSEN SOVELTAMISESTA ANNETUT LAUSUNNOT Rangaistussäännöksen soveltamisen arvioinnissa tarpeellisten tietojen saamiseksi oikeusministeriö lähetti seuraaville tahoille päivätyn lausuntopyynnön (lausunnon toimittivat muut paitsi Seksuaalinen tasavertaisuus ry): - sisäasiainministeriö/poliisiosasto, - sosiaali- ja terveysministeriö, - työ- ja elinkeinoministeriö, - Valtakunnansyyttäjänvirasto, - tasa-arvovaltuutettu, - vähemmistövaltuutettu, - tasa-arvoasiain neuvottelukunta, - Helsingin poliisilaitos, - johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen/Pirkanmaan syyttäjänvirasto, - Exit pois prostituutiosta ry, - Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry, - Pro-tukipiste ry, - Seksialan Liitto Salli ry, - Seksuaalinen tasavertaisuus ry, - Unioni Naisasialiitto Suomessa ry ja - erikoistutkija Johanna Niemi/Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Lausuntopyynnössä rikosten lukumääriä koskevien tietojen lisäksi selvitystä pyydettiin rangaistussäännöksen soveltamisen käytännön vaikutuksista. Käytännön vaikutusten osalta pyydettiin kiinnittämään huomiota niin rangaistussäännöksen arvioituihin myönteisiin vaikutuksiin (paritus- ja ihmiskaupparikollisuuden toimintaedellytysten heikkeneminen ja seksuaalipalvelujen ostamisen vähentyminen) kuin arvioituihin kielteisiin vaikutuksiin (esimerkiksi paritus- ja ihmiskaupparikosten tutkinnan vaikeutuminen ja prostituoitujen aseman heikkeneminen). Tietoa ilmoitettiin tarvittavan myös kysymyksessä olevan rikoksen tutkinnasta paritus- ja ihmiskaupparikosten tutkinnan yhteydessä sekä mahdollisista rangaistussäännöksen tulkintaongelmista. Lausuntoa varten tarvittavien tietojen hankkimista varten Valtakunnansyyttäjävirasto lähetti lisäksi erillisen kyselyn niille syyttäjäyksiköille, joissa vuosina on ollut käsiteltävänä hyväksikäyttö-, paritus- ja ihmiskaupparikoksia. Oikeusministeriössä on tämän selvityksen valmistelun yhteydessä tutustuttu syyttäjävirastoista saatuihin vastauksiin. Lausunnonantajista työ- ja elinkeinoministeriö ainoastaan ilmoitti, että sillä ei ole lausuttavaa viitekohdassa mainitun lausuntopyynnön johdosta. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että hänen valvontakäytännössään ei ole tullut esiin sellaista tietoa, joka liittyy kysymyksessä olevan rangaistussäännöksen soveltamiseen. Muiden lausunnonantajien lausuntojen pääasiallinen sisältö oli seuraava: Sisäasiainministeriön poliisiosasto Poliisiosasto toteaa lausunnossaan, että esitutkinnassa tehtyjen havaintojen perusteella on esitetty, että seksin oston kieltävän lain myötä ostajat eivät rangaistusuhan vuoksi ole halukkaita selvittämään asiaan esimerkiksi todistelutarkoituksessa verrattuna lakia edeltävään aikaan. Hyväksikäyttörikosta kos-

11 11(25) kevan rangaistussäännöksen soveltamisen yksi suurimmista ongelmista liittyy näytön arviointiin. Kynnys rikosnimikkeen käyttämiseen on omiaan muodostumaan korkeaksi. Poliisiosasto toteaa lisäksi, että hyväksikäyttörikoksen rangaistusmaksimi on kuusi kuukautta vankeutta, mikä lainsäätäjän näkökulmasta ilmentää teon sangen vähäistä paheksuttavuutta. Seksipalveluita myyvät henkilöt ovat usein haluttomia selvittämään asioita viranomaisten kanssa, eivätkä esitä vaatimuksia asiakkaita tai mahdollisia parittajiaan kohtaan. Paritus- ja ihmiskaupparikosten tutkinnassa on usein kansainvälisiä elementtejä, tutkinnan kesto on useita kuukausia ja tutkinta edellyttää usean tutkijan panostusta. Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö -rikosnimikkeen hyödystä paritus- tai ihmiskaupparikostutkinnalle on vielä vähäisiä kokemuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö Ministeriö toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole lausuttavaa rikoslain rangaistussäännöksen soveltamisesta. Eduskunnan lausuman osalta ministeriö lausuu, että sosiaali- ja terveydenhuollossa prostituoitujen ja ihmiskaupan uhrien palvelut tarjotaan normaaleina sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään kuuluvina palveluina, joista vastaa kunta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ei ole erityisiä hankkeita, jotka koskisivat prostituutiota eikä tällaisille hankkeille ole osoitettu myöskään määrärahaa. Ministeriön hallinnonalalla kolmannella sektorilla on merkittävä rooli kampanjoiden ja osittain tiettyjen palvelujenkin tarjonnassa, esim. apu erityisongelmiin ja vertaistuki. Järjestöissä löytyy hyvää osaamista ja ammattitaitoa esim. Pro-tukipiste ry:stä. Valtakunnansyyttäjänvirasto Viraston lausunnossa todetaan, että koko maassa hyväksikäyttörikoksia on ollut syyteharkinnassa varsin vähän. Paikallisista syyttäjäyksiköistä saatujen tietojen mukaan paritus- ja ihmiskauppajuttujen yhteydessä on tutkittu myös epäiltyjä hyväksikäyttörikoksia. Säännöksen tulkintaan on kuitenkin liittynyt tekijän tahallisuutta koskevia näyttöongelmia sekä esitutkinta- että syyteharkintavaiheessa. Käytännössä on ollut vaikeuksia osoittaa, että seksipalvelujen ostaja olisi tiennyt, että palvelun tarjoaja olisi paritus- tai ihmiskaupparikoksen uhri. Esimerkiksi yhteys palvelun tarjoajaan ei ole syntynyt välikäden kautta ja korvaus on maksettu suoraan palvelun antajalle. Seksipalvelujen ostajat eivät myöskään yleensä tuo kuulustelussa esiin itselleen epäedullisia seikkoja. Epäillyn tietoisuutta tukevien ulkonaisten seikkojen puuttuminen on saattanut johtaa siihen, että jo esitutkintavaiheessa seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä epäiltyjen asema on muutettu epäillystä muuksi. Toisinaan tutkintaa ei ole voitu ulottaa seksin ostajiin, koska heidän henkilöllisyytensä ei ole lainkaan selvinnyt tai vain pienen osan henkilöllisyys on kyetty selvittämään. Lisäksi etenkin paritusjutuissa seksin ostajien tunnistaminen on tuottanut vaikeuksia. Ihmiskauppatapauksissa ostajien tunnistaminen taas on ollut paritusjuttuja helpompaa. Vahingonkorvausmahdollisuudestaan ja -vaatimuksistaan johtuen uhri on ollut paremmin motivoitunut selvittämään asiakkaitaan. Mikäli seksinostajat on onnistuttu selvittämään, heihin on saatettu soveltaa myös poliisin huomautusmenettelyä. Lisäksi seksin ostajia on kuultu todistelutarkoituksessa parituksesta syytettyjä vastaan. Valtakunnansyyttäjänviraston lausunnossa todetaan lopuksi, että syyttäjäyksiköiden mukaan resurssipula näyttäisi ainakin jossain määrin rajoittavan poliisin halukkuutta tutkia hyväksikäyttörikoksia, vaikka asiaan suhtauduttaisiin vakavasti.

12 12(25) Syyttäjänvirastojen vastauksissa (6) esiin tuotuja näkemyksiä on otettu huomioon valtakunnansyyttäjänviraston lausunnossa. Vastauksissa korostuvat rangaistussäännöksen edellyttämään olosuhdetahallisuuteen liittyvät näyttöongelmat. Toisaalta käytännön kokemukset ovat vähäisiä. Kahdessa vastauksessa ollaan sitä mieltä, että yleinen seksin oston kriminalisointi olisi nykyistä parempi. Vähemmistövaltuutettu Vähemmistövaltuutettu toteaa aluksi asemansa kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Tässä ominaisuudessaan hän lausuu siltä osin kuin asia liittyy raportoijan toimenkuvaan seurata ihmiskauppaa ja siihen liittyviä ilmiöitä. Tässä suhteessa merkittävää on sen arvioiminen, onko seksuaalipalvelujen kysynnän ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan esiintyvyyden välillä sellaista yhteyttä, mikä rangaistussäännöksellä pyritään ehkäisemään. Toisaalta raportoija tarkastelee rangaistussäännöksen soveltamista ja olosuhdetahallisuuden arvioimista tähän mennessä oikeuskäsittelyssä olleiden tapausten perusteella. Lisäksi raportoija tekee joitakin huomiota koskien sellaisia rikosprosessuaalisia ja vahingonkorvausoikeudellisia seikkoja, joilla on merkitystä rikoksen asianomistajalle. Vähemmistövaltuutetun mukaan seksuaalipalvelujen kysynnän ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan välillä näyttää olevan yhteys, vaikka ihmiskaupan esiintyvyyteen vaikuttavat myös taloudelliset ja poliittiset epävakaustekijät. Ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa ja auttamisjärjestelmään ohjautumisessa on merkittäviä puutteita, joista raportoijan on tarkoitus tarkemmin lausua ensi vuoden alussa ilmestyvässä ensimmäisessä raportissaan. Vähemmistövaltuutettu toteaa, että tähän mennessä kyseessä olevaa rangaistussäännöstä on sovellettu harvoin ja pääasiassa yhden ainoan paritusjutun yhteydessä. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että paritusjuttuja tutkitaan vuosittain melko vähän. Vähäisestä oikeuskäytännöstä johtuen pitkälle meneviä johtopäätöksiä rangaistussäännöksen soveltamisesta ei voi vielä tässä vaiheessa tehdä. Kysymys siitä, milloin tekijän on katsottu syyllistyneen hyväksikäyttörikokseen, ei ole oikeuskäytännössä ja näytönarvioinnissa yllättäen osoittautunut niin suureksi ongelmaksi kuin lainsäädäntövaiheessa oletettiin. Tuomioistuimet ovat ensimmäistä Salon käräjäoikeudessa käsiteltyä tapausta lukuun ottamatta tulkinneet rangaistussäännöstä syyksiluettavuusvaatimuksen ja olosuhdetahallisuuden osalta suhteellisen laveasti. Kahdessa ratkaisussa pelkkä yhteydenotto asianomistajaan ja tämän tapaaminen on useissa tapauksissa riittänyt vähintään yrityksestä tuomitsemiseen. Joissakin tapauksissa aikomuksensa perunut vastaajakin on tuomittu. Vähemmistövaltuutettu kiinnittää lausuntonsa lopussa muun ohessa vahingonkorvausoikeudellisiin kysymyksiin liittyen huomiota seksinostajan itsenäiseen vastuuseen oman toimintansa asianomistajalle aiheuttamista seurauksista. Lisäksi hän kiinnittää huomiota oikeudenkäyntijärjestelyjä koskien siihen, että tuomioistuimet eivät välttämättä aina ymmärrä, kuinka henkisesti raskas oikeudenkäyntitilanne asianomistajalle on. Turvahuoneita ei yleensä käytetä, eikä asianomistajan ja vastaajien näköyhteyttä estävää sermiä kunnioiteta. Valtuutetun mukaan rangaistussäännöksen soveltamisessa on asianomistajan asemaan liittyviä ongelmia, jotka tulee ottaa asianmukaisesti huomioon lainsäädäntöä kehitettäessä.

13 13(25) Tasa-arvoasiain neuvottelukunta Neuvottelukunta pitää seksin oston osittaista kriminalisointia oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä. Osittainen kriminalisointi on tahallisuusvaatimuksineen vaikeasti valvottava. Lisäksi poliisi ei ole kyennyt aliresursoinnin ja/tai priorisoinnin vuoksi tehokkaasti tutkimaan seksin ostoon liittyviä tapauksia. On ilmeistä, että täydellisellä seksin oston kriminalisoimisella voitaisiin nykyistä tehokkaammin puuttua prostituutiota ylläpitävään kysyntään ja vauhdittaa myönteistä asennemuutosta yhteiskunnassa. Neuvottelukunta toteaa, että lain toimivuuden mittaamiseksi kolmen vuoden aikaväli on äärimmäisen lyhyt tarkasteltaessa muutosta kansalaisten käytännöissä. Neuvottelukunta korostaa seksin oston kriminalisoinnin tuomaa mahdollisuutta positiiviseen muutokseen pitkäntähtäimen tarkastelussa. Jotakin viitteitä on, että Suomessa 1990-luvulla alkanut seksin oston hyväksyttävyyden yleistyminen olisi pysähtynyt. Neuvottelukunnan mukaan seksin oston täyskielto olisi omiaan vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa ja sosiaalista tasa-arvoa yhteiskunnassa ja puuttuisi prostituutioon yhteiskunnallisena ilmiönä ja pyrkisi sen järjestelmälliseen vähentämiseen. Mikäli täyskieltoon ei kuitenkaan päädyttäisi, tulee nykyistä osittaista kieltoa täsmentää siten, että seksin ostaja ei voi vapautua vastuustaan vetoamalla tietämättömyyteensä tai vilpittömään mieleensä. Neuvottelukunta pitää mahdollisena sitä, että osittaisella kriminalisoinnilla voi olla lainlaatijan tarkoittamaa ennaltaehkäisevää vaikutusta seksin ostoa harkitsevan henkilön käyttäytymiseen. Seksin ostajien näkymättömyys voi luoda myös vaikutelman, että osittaisen kriminalisoinnin vaikutukset olisivat suuremmat prostituoituihin kuin ostajiin. Neuvottelukunnan mukaan prostituutiota, paritusta ja ihmiskauppaa on käytännössä mahdoton erottaa toisistaan. Osittainen seksin oston kielto pitää yllä keinotekoista erottelua prostituution ja parituksen/ihmiskaupan välillä ja luo siten prostituutiota kohtaan hyväksyvän ilmapiirin. Seksin oston osittainen kriminalisointi on ongelmallinen, sillä se ylläpitää keinotekoista jaottelua vapaaehtoisen ja pakotetun prostituution välillä. Hälyttävänä pidetään sitä, että eduskunnan edellyttämiä prostituoitujen tukitoimia ei ole toteutettu. Lisäksi neuvottelukunta kiinnittää huomiota paritus- ja ihmiskaupparikosten rajanveto-ongelmiin. Helsingin poliisilaitos Poliisilaitos toteaa Helsingin poliisin tutkineen 126 epäiltyä hyväksikäyttörikosta, jotka liittyivät ihmiskaupparikokseen, jossa paritettiin kehitysvammaista naista. Niistä noin 60 tapauksessa syyttäjä nosti syytteen, mutta loput eivät johtaneet jatkotoimiin. Tavanomaisen katuvalvonnan yhteydessä ei ole paljastettu yhtään hyväksikäyttötapausta. Poliisilaitoksen mukaan näytön saaminen nyt käsiteltävissä rikoksissa on äärimmäisen haasteellista. Prostituoidut eivät pääsääntöisesti paljasta asiakkaitaan eivätkä myönnä olevansa parituksen tai ihmiskaupan uhreja. Myöskään niin sanottuja salaisia pakkokeinoja ei saada käyttää. Helsingin poliisi on tutkinut vuodesta 2006 lähtien 15 laajaa paritusrikosta ja 2 ihmiskauppatapausta. Aina kun mainitunlaisia rikoksia tutkitaan, selvitetään myös se, ovatko prostituoidut alisteisessa asemassa olevia uhreja ja pystytäänkö heidän asiakkaitaan nimenomaisessa tilanteessa paljastamaan.

14 14(25) Konkreettisesti paritus- ja ihmiskaupparikollisuuden lähellä työskentelevät poliisit eivät näe säädetyllä lailla olleen juuri mitään positiivista vaikutusta ainakaan poliisin kannalta tärkeimmän päämäärän eli rikollisuuden vähentämisen ja torjumisen osalta. Laki on toiminut ainoastaan moraalinormina, joskin huonosti sellaisenakin. Paritusrikollisuus on jatkunut enemmän piilossa ja vaikeammin paljastettavissa. Tällöin myös prostituoitujen asema on heikentynyt ja he entistä helpommin joutuvat muun muassa väkivallan ja kiristyksen uhreiksi. Näistä tapauksista poliisilla on konkreettisia esimerkkejä. Rikosten paljastamista on heikentänyt myös se, että poliisi ei ole enää lain voimaantulon jälkeen voinut käyttää seksuaalipalvelujen ostajia todistajina. Markkinoinnissa ja kaupankäyntitilanteessa ilmoitetaan en ole parituksen tai ihmiskaupan uhri. Helsingin poliisin havaintojen mukaan kriminalisoinnin jälkeen seksuaalipalvelujen kysyntä ei ole vähentynyt. Poliisilaitos esittää arvioitavaksi seuraavat vaihtoehdot: 1) Pitäisi arvioida, tulisiko palvelujen myynti ja osto säätää rankaisemattomaksi, jotta sitä voitaisiin tehokkaasti paljastaa ja torjua. Samalla tulisi arvioida, tulisiko paritus ja ihmiskauppa kriminalisoida nykyistä ankarammin. 2) Mikäli edellä kuvattua ratkaisumallia ei katsota hyväksyttäväksi, tulisi arvioida, onko sekä palvelujen tarjoaminen että ostaminen kriminalisoitava ankarasti paritus- ja ihmiskaupparikosten tapaan. Tämä mahdollistaisi muun muassa pakkokeinojen tehokkaan käytön kyseisen kaltaisen järjestäytyneen rikollisuuden paljastamiseksi. Sääntelyssä olisi huomioitava, että todellisten ihmiskaupan ja parituksen uhrien toimintaa ei tulisi kriminalisoida, vaan heille olisi järjestettävä erilaisia tukitoimia. Johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen Nurminen toteaa lausunnossaan ensinnäkin ihmiskauppa-, paritus- ja hyväksikäyttörikoksia koskevia tilastotietoja. Yhtään lausuntopyynnön kohteena olevaan rikosryhmään kuuluvaa syytettä Nurminen ei ole tarkastelujaksossa ajanut. Käytännön kokemuksiin liittyen Nurminen kertoo haastatelleensa kihlakunnansyyttäjä Antti Simolaa Helsingin syyttäjänvirastosta. Epäiltyyn ihmiskauppatapaukseen liittyviä hyväksikäyttörikossyytteitä on käsitelty kolmessa eri oikeudenkäynnissä marraskuun 2008 ja kesäkuun 2009 välisenä aikana. Helsingin käräjäoikeudessa käsitellyissä asioissa käräjäoikeuden kokoonpano vaihtui joka kerralla, mutta eri kokoonpanot perustelivat ratkaisunsa pääosin yhteneväiseen tapaan ja lakivaliokunnan esittämiin näkökohtiin tuomionsa perustaen. Pääasiassa kaksi ihmiskaupasta syytettyä miestä tuomittiin parituksesta, syyttäjä on valittanut tästä ratkaisusta hovioikeuteen. Rangaistussäännöksen arvioinnissaan Nurminen toteaa asiamäärien olevan edelleen pieniä. Ammattitaidollisia ja asenteellisia ongelmiakin voi vielä paikoitellen esiintyä. Nämä asiakokonaisuudet ovat työmääriltään ja vaatimuksiltaan hankalia ja raskaita niin tutkia kuin syyttääkin. Nurminen näkee kuitenkin positiivisena sen, että kyseessä olevan rangaistussäännöksen käytännön soveltaminen tarkoitetulla, oikealla tavalla on nyt saatu selkeästi ja hyvin alkuun. Tuomioiden perusteluissa syyksi lukemista on perusteltu lakivaliokunnan esittämällä tavalla. Nurmisen mukaan näillä käytännön kokemuksilla ei voida vielä perustellen arvioida rangaistussäännöksen myönteisiä vaikutuksia. Kielteisten vaikutusten olettaisi tulevan helpommin ja yhdenkin tapauksen puitteissa esiin. Niitä ei nyt vaikuttaisi olevan. Ei myöskään ole nähtävissä mitään viitteitä siihen, että laajempi kriminalisointi (kaikki seksuaalipalvelujen ostaminen) olisi ollut jossakin merkityksellisessä suhteessa tehokkaampi tai parempi. Nurminen uskoo, että erikoissyyttäjien käyttämisen ja

15 15(25) rikosten selvittämiseen annettavan erityisrahoituksen kautta saataisiin nopeimmin ja tehokkaimmin aikaan haluttuja muutoksia myös nyt kyseessä olevalla alueella. Exit pois prostituutiosta ry Yhdistys katsoo, että seksin oston osittain kieltävä laki on kehitystä oikeaan suuntaan, mutta nykymuodossaan laki ei ole tarpeeksi tehokas eikä osoita riittävän yksiselitteisesti seksin ostajan vastuuta teostaan. Laki ja nykyiset prostituoiduille suunnatut palvelut eivät myöskään turvaa prostituoitujen asemaa, tähtää heidän voimaannuttamiseensa ja prostituutiosta irrottautumiseen. Voimassaolevaa lakia tulee tiukentaa ja prostituutiosta irtaantumista tukevat palvelut tulee käynnistää laajamittaisesti. Seksin oston kriminalisointi on vain yksi, joskin tärkeä keino prostituution vähentämisen ja ehkäisyn kannalta. Tarvitaan puuttumista prostituution syihin sekä sellaisten rakenteiden luomista, jotka aidosti mahdollistavat prostituutiosta irtautumisen. On ilmeistä, että nykyinen palvelujärjestelmä ei tavoita ja tunnista prostituoituja riittävän tehokkaasti. Yksi keskeinen exit prostituutio -työn painopiste on prostituutioon ajautumisen ennaltaehkäisyssä. Yhdistyksen mukaan osittaisen seksin ostokiellon seurauksena ulkomaalaisten prostituoitujen asiakkaat ovat siirtyneet ostamaan seksiä suomalaisilta prostituoiduilta. Parituksen ja ihmiskaupan mielletään voimakkaasti liittyvän ulkomaalaisiin prostituoituihin. Yhdistys korostaa, että prostituutioon ajautumiseen liittyy myös Suomessa syrjäytymistä, huono-osaisuutta ja seksuaalisen väkivallan kokemuksia, mikä asettaa varsin kyseenalaiseen valoon käsityksen suomalaisen prostituution onnellisuudesta. Yhdistys toteaa, että kolme vuotta on erittäin lyhyt aika arvioida lain toimivuutta, varsinkin kun säädetyn pykälän valvontaa ei organisoitu tehokkaasti, eikä seksin ostajien kiinnisaamista ole priorisoitu eikä resursoitu. Lisäksi on selvää, että kolme vuotta on riittämättömän lyhyt aika tarkastella asennemuutosta, joka mahdollisesti lain voimaantulon myötä on alkanut. On kuitenkin ilmeistä, että seksin oston täyskiellolla asennemuutos ja kysynnän väheneminen olisi mahdollista saada aikaiseksi osittaista kieltoa nopeammin. Vaatimus siitä, että seksiä ostava henkilö olisi tietoinen prostituoidun olemisesta parituksen tai ihmiskaupan uhri, on osoittautunut käytännössä seksin ostajaa suojelevaksi epäkohdaksi. Yhdistyksen lausunnossa käsitellään lisäksi parituksen ja ihmiskaupan rajanvetoon liittyviä kysymyksiä. Katsotaan, että ulkomaisten prostituoitujen mahdollisuus kertoa parituksesta ja/tai ihmiskaupasta viranomaisille on tehty hyvin vaikeaksi. Tämä liittyy oleskelulupaa, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään pääsemistä ja käännyttämistä koskeviin seikkoihin. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry Yhdistyksen mukaan muissa pohjoismaissa prostituutiota on pääsääntöisesti lähestytty ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmasta. Ruotsin lisäksi Norja ja Islanti ovat kriminalisoineet seksin oston viime vuosina. Suomen poliisin mukaan tämä on johtanut siihen, että prostituoitujen määrä Suomessa on lisääntynyt. Eduskunnan edellyttämiä prostituoitujen tukitoimia ei ole toteutettu. Suomessa yksikään taho ei ole saanut rahoitusta järjestääkseen palveluita, jotka auttavat henkilöä irtautumaan prostituutiosta. Prosti-

16 16(25) tuution ehkäiseminen ei järjestön tiedon mukaan ole yhdenkään virkamiehen tai -naisen vastuulla valtionhallinnossa. Lainsäädännön arviointi kolmen vuoden aikajänteellä on haastavaa. Ainakin toivotun asennemuutoksen mittaamiseen muutama vuosi on liian lyhyt. Sen sijaan oikeuslaitoksen näkökulmasta on mahdollista saada suuntaviivoja lainsäädännön toimivuudesta. Toistaiseksi tuomioita on vähän. Viranomaisilla ei ole riittäviä resursseja valvoa nykyistä lainsäädäntöä. Liian vähäisten resurssien lisäksi lainvalvontaa vaikeuttavat näyttöongelmat. Yhdistyksen mielestä nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävä. Seksin oston täysin kriminalisoiva lainsäädäntö olisi sekä tehokkaampi viranomaisten näkökulmasta että selkeämpi viesti prostituutioon liittyvistä ihmisoikeusongelmista seksin ostajille ja muulle yhteiskunnalle. Pro-tukipiste ry Pro-tukipiste ry toteaa, että rangaistussäännöksen vaikuttavuuden arviointia hankaloittavat muut yhtäaikaiset yhteiskunnalliset ja valtioiden rajat ylittävät prosessit (esimerkiksi prostituution siirtyminen pois näkyviltä ja seksityöntekijöiden lisääntynyt liikkuvuus). On siis mahdotonta sanoa, mitkä muutokset prostituutiokentässä johtuvat suoraan tietystä lainsäädännön muutoksesta. Yhdistyksen prostituoiduille tekemän kyselyn (47 vastaajaa) vastaajien yleinen arvio laista ja sen kyvystä suojella prostituoituja hyväksikäyttötapauksissa ei ollut kovin mairitteleva. Rangaistussäännöstä pidettiin kummallisena ja sekavana ja sen säätämisen mielekkyys kyseenalaistettiin. Monen asian koettiin muuttuneen huonommaksi ja toimintaympäristön turvattomammaksi. Enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että seksipalveluiden ostajien määrissä ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Asiakasrakenne baareissa oli vastaajien mukaan muuttunut niin, että hintataso on laskenut ja on tullut painetta lisätä asiakasmääriä. Rahakkaammat seksuaalipalvelujen ostajat ovat siirtyneet internetiin. Toimintaympäristön muuttuminen lisää riskejä, koska baarissa asiakaan mielentilaa ja käyttäytymistä pystyy arvioimaan kontaktinottohetkellä. Kadulla toimivat prostituoidut raportoivat myös väkivallan riskin lisääntymisestä, koska kadulla ostajiin on jäänyt enemmän huonosti käyttäytyviä asiakkaita. Samoin kiinnijäämisen riski on tehnyt asiakastilanteista hermostuneita ja kiireisiä. Pro-tukipiste ry:n asiakkaiden näkökulmasta ns. osittainen seksuaalipalvelujen ostamisen kriminalisointi ei siis ole tuottanut myönteisiä vaikutuksia prostituoitujen asemaan lukuun ottamatta niitä valtaväestöön kuuluvia prostituoituja, joilla on vakiintunut palveluiden kuluttajakunta. Niin sanottu maan alle siirtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että prostituoidut eivät enää kerro tilanteestaan tai oikeuksiensa loukkaamisesta. Yhdistys katsoo, että jatkossa olisi tärkeää käsitellä seksikaupan kohteena olleen henkilön hyväksikäyttöä tiiviissä yhteydessä itse päärikokseen eli paritus- tai ihmiskaupparikokseen nähden. Hyväksikäyttörikoksen käsittelyssä saatuja vastaajien lausuntoa voisi näin hyödyntää myös päärikoksen todistusaineistona. Oikeusprosessissa haavoittuvaisen aseman arvioinnin ja prostituoitujen oikeuksien loukkauksiin puuttumisen tulisi olla yhtä merkittäviä tekijöitä kuin rikollisten vastuuseen saattaminen. Lainsäädännön käytännön toteutuksessa (oikeuskäsittelyt) ei ole näkynyt millään tavoin lain tarkoitus suojella prostituoituna toimivaa henkilöä.

17 17(25) Pro-tukipiste ry kiinnittää huomiota siihen, että ostajien, ostoa yrittäneiden tai oston yrityksestä luopuneiden lausunnot voisivat tuoda arvokasta tietoa prostituoitujen asemasta epäillyssä ihmiskaupassa tai parituksessa. Säännöstä tulisi jatkossa soveltaa niin, että seksinostajia kannustettaisiin ilmoittamaan ihmiskauppa- ja paritusepäilyistään ja ilmoittaminen huomioitaisiin lieventävänä asianhaarana, mikäli myöhemmin nostettaisiin syyte hyväksikäyttörikoksesta. Yhdistys ei ole saanut viitteitä siitä, että prostituution määrä olisi vähentynyt. Symbolinen tai signaalinen lainsäädäntö ei riitä, on tarkasteltava, mitä vaikutuksia lainsäädännöllä todella on kaikkien heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaan. Hyväksikäyttörikoksen kriminalisoiva rangaistussäännös ei tällä hetkellä näytä toimivan uhrilähtöisesti eikä ihmiskaupan vastaista toimintaa tukevasti. Pro-tukipiste ry on myös yhä sitä mieltä, ettei rikosoikeudellinen järjestelmä ole ensisijainen keino prostituutioon liittyvien epäkohtien korjaamiseksi. Yhdistyksen lausunnossa on myös tarkasteltu hyväksikäyttörikosta koskevaa neljää oikeudenkäyntiä. Muutamassa tuomiossa tuomitsemiskynnys on yhdistyksen mukaan asetettu huomattavan matalalle. Laintulkinta ei käräjäoikeusratkaisujen mukaan ole oikeudenmukaista, ennakoitavaa tai yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista. Lausunnossa todetaan tuomioistuinkäytännön näyttävän muodostuvan sellaiseksi, että mikäli päärikokseksi ei katsota ihmiskauppaa vaan paritus, vahingonkorvauksia ei tuomita ostajille maksettavaksi. Lisäksi katsotaan, että oikeudenkäyntien käsittelemisestä ns. nippuoikeudenkäynteinä (monta vastaajaa yhtä aikaa paikalla) aiheutuu ongelmia sen takia, että vastaajat eivät ymmärrä, mistä on kysymys (ei ole avustajaa, huono kielitaito tms.). Seksialan Liitto Salli ry Yhdistys toteaa, että muodollisesti rikoslaissa oleva seksipalveluiden ostamisen kielto ei ole yhtä laaja kuin Ruotsin mallin mukainen kriminalisointi. Käytännössä kuitenkin seksikauppaan voidaan puuttua vain silloin, kun sitä havaitaan, minkä takia Suomen poliisi voi puuttua seksipalveluiden ostamiseen aivan yhtä usein kuin Ruotsin poliisi. Seksityötä tekevien henkilöiden näkökulmasta katsottuna lainmuutos on merkinnyt oikeusturvan heikentymistä. Entisestään on lisääntynyt viranomaisten ja seksityöntekijöiden epätietoisuus siitä, miten eri lakeja tulisi tulkita käytännön tilanteissa. Seksibisneksessä olevien mahdollisten ihmiskaupan uhrien löytyminen ei näytä ainakaan helpottuneen. Yhdistyksen mukaan seksipalveluiden ostamista koskeva lainsäädäntö ja seksityöstä esitetyt voimakkaan tuomitsevat kannanotot ovat merkinneet seksityön stigman pahenemista. Näyttää siltä, että useimpien kohdalla seksityön lopettaminen vaikeutuu ja pitkittyy sen takia, että he pelkäävät kohtaavansa tuomitsemista, halveksuntaa ja syrjintää seksityötaustansa takia. Yhdistykseen tulleiden yhteydenottojen ja neuvontakyselyjen perusteella näyttää siltä, että poliisin palveluksessa olevat poliisimiehet suhtautuvat epäasiallisesti seksityöntekijöihin esimerkiksi uhkauksien ja painostuksen kautta. Todennäköisesti osaltaan syynä on poliisin turhautuminen siihen, että useimmissa tapauksissa poliisi ei voi laillisesti puuttua suoraan seksityöntekijän toimintaan. Seksityötä koskevaan lainsäädäntöön liittyviä ongelmia on eritelty tarkemmin eduskunnan lakivaliokunnalle ja hallintovaliokunnalle keväällä 2006 annetussa yhdistyksen asiantuntijalausunnossa. Siinä esitetyt ongelmat ovat yhdistyksen mukaan edelleen olemassa ja sen näkökulmat ovat edelleen relevantteja.

18 18(25) Unioni Naisasialiitto Suomessa ry Yhdistys muistuttaa, että lainsäädännöllisten uudistusten toimivuudesta ei saada riittävää kuvaa tarkastelemalla vain sitä, kuinka usein rangaistussäännöstä sovelletaan. Laajemman yhteiskunnallisen vaikutuksen tarkasteleminen, rikollisen toiminnan ehkäisyn tai vähenemisen tutkiminen vaatii muita tutkimuksellisia menetelmiä. Yhdistyksen lausunnossa kiinnitetään huomiota ihmiskaupan ja parituksen uhrin tunnistamiseen tutkinnan ja oikeusprosessin eri vaiheissa. Uhrin suojelun ja oleskeluluvan kannalta merkitystä on sillä, katsotaanko teko paritukseksi vai ihmiskaupaksi. Yhdistyksen mukaan seksin oston kriminalisointi ihmiskaupan uhreilta oli askel oikeaan suuntaan, mutta ei riittävä. Ostokielto on laajennettava koskemaan seksin ostamista yleisesti. Seksin oston salliminen muilta kuin ihmiskaupan uhreilta ylläpitää prostituutiomarkkinoita ja vahvistaa siten rajat ylittävää ihmiskauppaa lisäten kaupan kohteena olevien naisten ja lasten kurjuutta globaalisti. Seksin ostokiellon nykyinen rajaus perustuu ns. vapaaehtoisen ja pakotetun prostituution erotteluun, mitä ei voida käytännössä tehdä. Toisaalta myös lainvalvontaa, poliisin ja tuomarien koulutusta ja oikeusprosesseja voidaan kehittää. Yhdistys kiinnittää huomiota myös siihen, että ei ole saatavilla tukea prostituutiosta irrottautumiseksi ja työelämään siirtymiseksi. Erikoistutkija Johanna Niemi (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Niemen lausunnossa todetaan, että kysymyksessä oleva rangaistussäännös toteuttaa useimpien päätöksentekijöiden näkemyksen siitä, että ihmiskauppa ja paritus ovat vakavaa, niiden kohteena olevien henkilöiden oikeuksia ja asemaa loukkaavaa rikollisuutta. Demokraattisen päätöksentekoprosessin tuloksena syntynyttä lainsäädäntöä ei voida arvioida pelkästään sen soveltamismäärien perusteella. On paljon rikoksia (esimerkiksi lahjonta), joista annetaan hyvin vähän tuomiota mutta joita koskevista kriminalisoinneista luopumista ei ehdoteta. Niemen mukaan laki on yhdessä järjestyslain kanssa vaikuttanut positiivisesti prostituutiotilanteeseen. Suomi on viime vuosina välttynyt vakavilta prostituutiosta aiheutuvilta ongelmilta, joita koettiin 1990-luvulla ja joiden vuoksi Norjassa säädettiin viime vuonna seksin ostamisen täyskielto. Voidaan kuitenkin kysyä, onko hyväksikäyttörikoksen kriminalisointi riittävä. Hyväksikäyttörikosten ilmitulo riippuu sekä paritusrikollisuuden yleisyydestä että sen tutkintaan suunnatuista voimavaroista. Hyväksikäyttörikoksista tuomitseminen riippuu lain tulkinnasta ja poliisien ja syyttäjien mahdollisuuksista näyttää rikos toteen. Niemen mukaan oikeuskäytännössä tuomioita on tullut lähinnä tilanteissa, joissa epäilty on myöntänyt teon. Rikosprosessin eri vaiheissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota seikkoihin, joiden perusteella hyväksikäyttäjän tulisi voida ymmärtää, että henkilö on parituksen tai ihmiskaupan kohteena (esimerkiksi kontaktin solmimisen tapa). Voi olla, että tunnusmerkistön tulkinta etsii uomiaan vielä jonkin aikaa. Koulutustakin asian tiimoilta lienee kehitettävä. Isossa-Britanniassa on päädytty säätämään laki, jossa kielletään seksin ostaminen toisen henkilöön kontrollin alaiselta henkilöltä. Tältä osin huomiota ei kiinnitetä ostajan tietoisuudelle siitä, onko prostituoitu kontrollin alainen. Hyväksikäyttörikoksen tutkinnassa ei voida käyttää telekuuntelua tai televalvontaa, joita voidaan käyttää vain erittäin vakavien rikosten tutkinnassa. Kysymykseen voi tulla telekuuntelun ja televalvonnan

19 19(25) avulla saadun ns. ylimääräisen tiedon käyttäminen. Ylimääräisellä tiedolla tarkoitetaan muuta kuin pakkokeinon käytön perusteena olevaa rikosta koskevaa tietoa. Oikeustila tällaisen tiedon käyttämisen suhteen on epäselvä. Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan ehdotuksen (oikeusministeriön komiteanmietintö 2009:2) ehdotusten perusteella ylimääräistä tietoa ei voitaisi käyttää hyväksikäyttörikoksen tutkinnassa. Niemi kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että hyväksikäyttörikokseen syyllistyvä voi sen yhteydessä syyllistyä myös muuhun ankarammin rangaistavaan rikokseen, esimerkiksi raiskaukseen tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Tällaista vaihtoehtoa olisi voinut tutkia esimerkiksi kehitysvammaisen naisen hyväksikäyttöä koskevassa tapauksessa. Vakavien rikosten tutkinnassa on myös televalvonnan käyttämismahdollisuus. Niemen mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta seksin ostamisen täyskielto olisi suotava. Jos suomalainen yhteiskunta ei ole kuitenkaan kypsä antamaan tällaista viestiä, voimassa oleva hyväksikäytön kieltävä lainsäädäntö osoittaa, että seksin ostajat ovat osaltaan vastuussa parituksesta ihmiskaupasta. Siltä osin kuin on kysymys tietoisesta parituksen ja ihmiskaupan kohteen hyväksikäytöstä, nykyinen rangaistusasteikko ei näytä olevan kohdallaan (enimmäisrangaistus 6 kuukautta vankeutta).

20 20(25) 4 YHTEENVETO Tässä johtopäätösosassa kuten muistiossa muutenkin käytetään yksinkertaistamisen vuoksi ilmaisua seksuaalipalvelujen ostaminen kysymyksessä olevasta ostamistoiminnasta, vaikka ilmaisua jo rangaistussäännöksen säätämisvaiheessa aiheesta arvosteltiin (tällainen palvelujen ostaminen ei rinnastu yleisesti ymmärrettävään palvelujen ostamiseen). Ilmaisua ei osittain siitä syystä myöskään otettu rangaistussäännöksen tunnusmerkistöön. Paritus- ja ihmiskaupparikokset Hyväksikäyttörikosten määrillä on rikostunnusmerkistön perusteella välttämätön yhteys siihen, minkä verran paritus- ja ihmiskaupparikoksia tutkitaan ja saadaan selvitettyä. Aikaisemmin esitetyistä tilastotiedoista ilmenee, että paritus- ja ihmiskaupparikoksia tulee poliisin tutkintaan, syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn vähän. Vaikka lakivaliokunnan mietinnön mukaan hyväksikäyttörikoksesta tuomitseminen ei edellytä lainvoimaista tuomiota taikka selvitystä paritus- tai ihmiskaupparikokseen mahdollisesti syyllistyneen henkilöllisyydestä, käytännössä hyväksikäyttörikosten tutkiminen ja niistä tuomitseminen ovat pitkälti sidottuja paritus- ja ihmiskaupparikosten tutkimiseen ja niistä tuomitsemiseen. Jotakin vertailupohjaa paritusrikosten määriin on saatavissa poliisille ilmoitettujen paritusrikosten lukumäärän kehittymisestä. Ihmiskaupparikoksia koskevat rangaistussäännökset otettiin lakiin vasta vuonna 2004, joten siltä osin lukumäärävertailujen tekeminen ei käytännössä onnistu. Paritusrikosten (rikoslain 20 luvun 9 :n mukainen tavallinen paritus) osalta voidaan todeta, että vuosina niistä kirjattiin ilmoituksia vuosittain 41, 64, 63, 35 ja 22, minkä jälkeen määrät ovat pudonneet huomattavasti. Tosin vuosina 2008 ja 2009 määrät ovat lähteneet taas nousuun. Sisäasiainministeriö voinee tarvittaessa esittää selvitystä siitä, johtuvatko ja missä määrin lukumäärämuutokset rikosten kirjaamiseen liittyvistä syistä (esimerkiksi juttujen niputtaminen isommiksi). Paritus- ja ihmiskaupparikosten lukumääriin liittyy se, että näiden rikosten tehokas tutkinta edellyttää riittäviä asiantuntevia tutkintaresursseja. Useissa lausunnoissa on arvioitu tilannetta niin, että riittäviä resursseja paritus-, ihmiskauppa- ja hyväksikäyttörikosten tutkimiseen ei ole. Erityisen haasteellista on ihmiskaupparikosten paljastaminen, koska niiden uhrien ja ihmiskauppatapausten tunnistamiseen liittyy erityisiä vaikeuksia. Suomen on arvioitu ihmiskaupan suhteen olevan ennen kaikkea läpikulkumaa, mihin liittyy se, että uhrit eivät Suomessa ollessaan vielä välttämättä edes tiedä, minkälaisiin olosuhteisiin he joutuvat määränpäämaassaan. Ihmiskaupparikosten selvittämisessä niiden mahdollisten uhrien kertomuksilla on oleellinen merkitys. Ihmiskaupparikosten paljastamista on pyritty edistämään koulutuksella, jota kaikilla hallinnonaloilla on järjestetty ihmiskaupparangaistussäännösten lakiin ottamisen jälkeen. Paritus- ja ihmiskaupparikosten vähäisen lukumäärän taustalla saattaisi olla se, että syystä tai toisesta näiden rikosten tekijät eivät näe Suomea houkuttelevana markkina-alueena. Tähän voisi liittyä se, että paritusrikollisuuden määrä on tosiasiallisesti vähentynyt vuosituhannen alkuvuosista. Tällainen tulkinta on kuitenkin vaikeasti verifioitavissa. Tällaisia johtopäätöksiä ei voida tehdä asiassa esitetyistä lausunnoista. Vaikka nyt käsiteltävän rangaistussäännöksen tavoitteena on paritus- ja ihmiskaupparikollisuuden toimintaedellytysten heikentäminen, kysymyksessä olevia rikoksia on tullut esitutkintaan vähän jo ennen nyt rangaistussäännöksen voimaantuloa.

Nykyinen rangaistussäännös ja mitä sen säätämisen jälkeen on tapahtunut. Lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva

Nykyinen rangaistussäännös ja mitä sen säätämisen jälkeen on tapahtunut. Lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva Nykyinen rangaistussäännös ja mitä sen säätämisen jälkeen on tapahtunut Lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva Seminaari Seksin osto rikoksena ja ilmiönä 7.11.2012 2 1. Seksuaalipalvelujen ostamista koskevat

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 22/2004 vp Laki rikoslain 20 ja 25 luvun muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen pohjana on oikeusministeriön 28 päivänä marraskuuta 2002 asettaman työryhmän

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1. HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.2014 Tilanne Suomessa UHRIN TUNNISTAMINEN = varhaisessa vaiheessa Poliisin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

Tasa arvoasiain neuvottelukunnan lausunto seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä koskevan rangaistussäännöksen soveltamisesta

Tasa arvoasiain neuvottelukunnan lausunto seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä koskevan rangaistussäännöksen soveltamisesta Oikeusministeriö Dno 12/43/09 PL 25 15.9.2009 00023 Valtioneuvosto Tasa arvoasiain neuvottelukunnan lausunto seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä koskevan rangaistussäännöksen soveltamisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia

Lisätiedot

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA 26.10.2016 Maija Koskenoja Case - Mallitoimisto Epäiltynä 48-vuotias itäsuomalainen mies Antoi

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut 19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp Hallituksen esitys lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi

Lisätiedot

Arviomuistio laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista

Arviomuistio laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista Lausuntopyyntö 06.06.2017 OM 23/41/2016 Arviomuistio laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista Johdanto Maahanmuuton ministerityöryhmän

Lisätiedot

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä koskevan rikoslain pykälän sanamuotoa muutettavaksi

Lisätiedot

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten

Lisätiedot

Vastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta

Vastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta Lausunto ID-1791956 1 (5) 05.05.2017 POL-2017-5972 Oikeusministeriö Vastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/ Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta Oikeusministeriö Lausuntopyyntö 17.03.2017 OM 17/41/2016 Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta Johdanto Hallituksen 11.9.2015 hyväksymissä hallituksen

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys

Talousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Lainvalmisteluosasto Rikos- ja prosessioikeuden yksikkö Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos SELVITYS 19.3.2018 Talousvaliokunnalle Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Talousvaliokunta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun :n ja 7 luvun :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäynnissä

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994

Lisätiedot

Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta

Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2006 vp. hallituksen esityksen kansainvälisen järjestäytyneen

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2006 vp. hallituksen esityksen kansainvälisen järjestäytyneen LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2006 vp Hallituksen esitys kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

SISÄLLYS. N:o 748. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 748 752 SISÄLLYS N:o Sivu 748 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Ihmiskaupan tunnistaminen

Ihmiskaupan tunnistaminen Ihmiskaupan tunnistaminen Akateemiset naiset Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä.

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä. EV 295/1998 vp - HE 254/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi arvopaperirnarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 254/1998

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Hyvää huomenta Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Valvonta vs. Tutkinta Heijastuuko UlkL:n muk. valvonnan määrä tutkintaan tulevien juttujen

Lisätiedot

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Pyydettynä lisäselvityksenä esitän kunnioittavasti seuraavan.

Pyydettynä lisäselvityksenä esitän kunnioittavasti seuraavan. Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 16.10.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 41/2017 vp eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Oikeusministeriö on tänään

Lisätiedot

EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp

EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä, laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 ~ - HE 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin Euroopan

Lisätiedot

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp. hallituksen esityksen laiksi rikoslain 50 luvun. muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp. hallituksen esityksen laiksi rikoslain 50 luvun. muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp Hallituksen esitys laiksi rikoslain 50 luvun muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 2006 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 9/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pakkokeinolaissa olevaa luetteloa niistä rikoksista, joiden tutkinnassa poliisi

Lisätiedot

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista Vantaan käräjäoikeus Lausunto 06.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia.

Lisätiedot

SEKSIKAUPAN KOHTEEN HYVÄKSIKÄYTTÖ. Johanna Niemi & Jussi Aaltonen Raportin julkistus 4.9.2013 29.10.2013

SEKSIKAUPAN KOHTEEN HYVÄKSIKÄYTTÖ. Johanna Niemi & Jussi Aaltonen Raportin julkistus 4.9.2013 29.10.2013 SEKSIKAUPAN KOHTEEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Johanna Niemi & Jussi Aaltonen Raportin julkistus 4.9.2013 29.10.2013 Aineisto Tilastot: Statfin, poliisi, syyttäjä, oikeushallinto Seksikaupan kohteen hyväksikäyttöä

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu LAUSUNTO 03.05.2017 HEL7M0515-6 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite HE 72/2016 vp, PeVL 64/2016 vp Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö 17/43/10 Oikeuspalvelu Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö (OIK- 40) PL Valtioneuvosto

Ulkoasiainministeriö 17/43/10 Oikeuspalvelu Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö (OIK- 40) PL Valtioneuvosto Ulkoasiainministeriö 17/43/10 Oikeuspalvelu 10.12.2010 Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö (OIK- 40) PL 411 00023 Valtioneuvosto Tasa- arvoasiain neuvottelukunnan lausunto EN:n ihmiskaupan

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja

Laki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja EV 56/2000 vp - HE 184/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevien rangaistussäännösten uudistamiseksi Eduskunnalle on vuoden 1999 valtiopäivillä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan ihmiskauppaa ja paritusta koskeviin rikoslain rangaistussäännöksiin tehtäväksi

Lisätiedot