TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 8 / 2009 SEURAKUNTAYHTYMÄ Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto

Transkriptio

1 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto MARTINSEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai klo Paikka Uittamon seurakuntakoti Läsnä Tuomo Norvasuo puheenjohtaja Kirsti Grönberg Anna-Liisa Kiviö Jari Hlavatý Timo Kari poistui klo :n aikana Keijo Korkka puheenjohtajana 141 :n aikana Martti Lehto saapui klo 18.20, poistui klo :n aikana Seppo Muurinen Siro Rauti Pekka Saarela Marja-Liisa Salminen saapui klo Anu Verho Seppo Riihimäki Juhani Pulkkisen varajäsen sihteeri Poissa Sakari Itähaarla, Marja Kytö, Petra Määttänen, Juhani Pulkkinen, Annika Raaska TYÖALAESITTELY 129 KOKOUKSEN AVAUS Esittelyvuorossa oli rippikoulutyö, jota esitteli johtava nuorisotyönohjaaja Hannele Lund. Työalaesittelyn pohjalta käytiin keskustelu. Puheenjohtaja luki viime sunnuntain evankeliumitekstin Matt. 11:25-30, jonka jälkeen hiljennyttiin rukoukseen. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Puheenjohtaja onnitteli seurakuntaneuvoston kukkasin merkkipäiviään viettäneitä Keijo Korkkaa ja Pekka Saarelaa. 130 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Seurakuntaneuvoston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa, ellei sitä tarkasteta heti kokouksessa. Seurakuntaneuvosto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Siro Rauti ja Pekka Saarela 132 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN tykseksi. Seurakuntaneuvosto hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjes- Hyväksyttiin esityslista sekä kokouksen alussa jaettu lisäesityslista ( ) kokouksen työjärjestykseksi. Päätettiin muuttaa käsittelyjärjestystä siten, että 145 käsiteltiin ensimmäiseksi. 133 ILMOITUSASIAT 1. Turun arkkihiippakunnan kirjeet - Arkkipiispan vaalia koskeva kirje, N:o 129 / MM, Kirkkohallituksen yleiskirjeet - Kirkkohallituksen yleiskirje 29 / 2009, 1. Seurakuntien talouden ja toiminnan tunnuslukuja vuodelta 2008; 2. Vuoden 2009 toimintalomakkeiden A 3-A6 täyttöohjeet päivitetty - Kirkkohallituksen yleiskirje 30 / 2009, Suosituksia A (H1N1)- viruksen aiheuttaman influenssan johdosta - Kirkkohallituksen yleiskirje 31 / 2009, Kirkon henkilöstökoulutus Kirkkohallituksen yleiskirje 32 / 2009, Tiedustelu seurakuntien hankintatoimen kehittämisen tarpeesta ja mahdollisesta yhteistyöstä KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa

3 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto Kirkkohallituksen yleiskirje 33 / 2009, 1. Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaan liittyviä asioita, 2. Verotili-uudistus , 3. SEPA -uudistus Kirkkohallituksen yleiskirjeet löytyvät internet-sivulta 3. Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet - Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirje A 13 / 2009, Työnantajan varautuminen influenssapandemian varalle Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet löytyvät internet-sivulta 4. Muut asiat - seurakuntaneuvoston jäsenten yhteystiedot sisäiseen käyttöön (korjattu versio) - luottamushenkilöiden neuvottelupäivät (muistutus asiasta, ilmoittautuminen kokouksessa) Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 134 SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT 1. Yhteisen kirkkoneuvoston ja valtuuston pöytäkirjat - Yhteinen kirkkoneuvosto 14/2009, Oman seurakunnan toimielinten pöytäkirjat 2.1. Diakoniatyön johtokunta Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta - Lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan pöytäkirjat 2.3. Lähetystyön johtokunta Toimikunnat -

4 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto Muut pöytäkirjat 3.1. Kirkkoherrainkokouksen pöytäkirjat - Laajan kirkkoherrainkokouksen pöytäkirja Laajan kirkkoherrainkokouksen pöytäkirja Laajan kirkkoherrainkokouksen pöytäkirja Muut pöytäkirjat - Hirvensalon suunnittelutoimikunnan pöytäkirja 17, Lyhennysotteet - 5. Kirkkoherran päätöspöytäkirjat - 45, , Diakonian vuorotteluvapaan sijaisen palkkaus , Diakonian vuorotteluvapaan sijaiselle maksettavan palkan määrittäminen Merkitään saapuneet pöytäkirjat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 135 SEURAKUNNAN NYKYISEN HALLINTORAKENTEEN ARVIOIMINEN Seurakuntaneuvoston kokouksessa lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan puheenjohtaja Juhani Pulkkinen nosti esille kysymyksen lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan jäsenmäärän lisäämisestä. Ehdotuksen taustalla oli hankaluus saada johtokuntaa päätösvaltaiseksi. Johtokuntien kokoonpano kaikissa kolmessa johtokunnassa on 5 jäsentä + puheenjohtaja, ja nykyiset johtokunnat on valittu tämän mukaisesti (SN , 29, 41 ja 42). Kun kaikkien johtokuntien kokoonpano toimikaudelle on valintatilanteessa ollut sama, tuntuisi perustellulta pitää kiinni nykyisestä kokoonpanosta toimikauden loppuun saakka. Seurakunnan nykyistä hallintorakennetta on kuitenkin syytä tarkastella jo tässä vaiheessa laajemmastakin näkökulmasta. Keväällä hyväksytyssä strategiassa ja sen pohjalta seurakuntaneuvoston hyväksymässä toimintasuunnitelma 2010 on tavoitteeksi asetettu nykyisen hallintorakenteen arviointi. Toimintasuunnitelman 4. tavoite kuuluu: Strategian linjausten

5 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto mukaisesti kevennetään ja selkiytetään seurakunnan nykyistä hallintorakennetta Tämä periaatekeskustelu on syytä aloittaa jo tässä vaiheessa, koska vuosi 2010 on seurakuntavaalivuosi. Mikäli nykyiseen hallintorakenteeseen halutaan muutoksia, ne tulee tehdä v aikana. Seurakunnan hallintorakenne on tällä hetkellä melko laaja. Seurakuntaneuvosto johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa. Sen valitsemina ja alaisuudessa toimivat diakonia-, lähetys- sekä lapsi- ja nuorisotyön johtokunnat. Lisäksi hallintorakenteeseen kuuluvat Viro-, Ilomantsi-, Inkeri-, Uittamo-, saaristo ja perinnetoimikunnat. Hallintorakenteen rinnalla on syytä tarkastella seurakunnan työyhteisön johtosuhteissa ja organisaatiossa tapahtuneita muutoksia. Seurakunnan toiminnan johtamisen kannalta keskeinen muutos on ollut johtavien viranhaltijoiden aseman vakiintuminen kautta linjan. Lähiesimiesvastuuta kantavat tällä hetkellä johtava diakoniatyöntekijä, kanttori ja nuorisotyönohjaaja sekä seurakuntatyötä johtava kappalainen. Lisäksi yksi kappalaisista vastaa jumalanpalveluselämän kehittämisestä ja yksi osallistuu hallinnolliseen työskentelyyn toimien myös tarvittaessa kirkkoherran sijaisena. Koska toiminnan hallinnoinnissa ja johtamisessa on monta tasoa, niiden keskinäiset suhteet tulisi nykyistä paremmin selkiyttää. Maallikolla on luonnollisesti paikka seurakunnan vapaaehtoisena toimijana, yleisen pappeuden pohjalta. Hallintorakenteesta keskusteltaessa maallikon roolia voidaan hahmottaa kahdella tapaa. Toinen tapa on seurakunnassa nykyään käytössä oleva hallinnollinen malli. Se korostaa maallikon roolia seurakunnan päätöksentekijänä. Toinen tapa on nähdä maallikko tukiryhmän jäsenenä, jolloin tehtävä ei ole hallinnollinen päätöksenteko vaan käytännöllisempi tapa tukea työalan työtä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Riippumatta siitä, kummalla mallilla jatkossa edetäänkin, on eri toimijoiden keskinäiset toimivaltasuhteet, roolit ja tehtävät syytä selkiyttää. Ennen muuta tulee keskustella siitä, millainen toimintatapa parhaiten palvelee seurakunnallisen toiminnan kehittämistä. Tarvitaanko työalalla maallikon panosta hallinnollisena päätöksentekijänä vai käytännöllisempänä toimijana. On syytä tuoda esille, että maallikon rooli edellä kuvatuissa malleissa on erilainen. Hallintoelimissä hän osallistuu päätöksen tekoon esitysten pohjalta. Tukiryhmä mallissa maallikko tehtävä ei ole hallinnollinen ja päätöksentekijän rooli, vaan käytännöllisempi yhteistyö työaloilla toimivien ja niitä johtavien työntekijöiden kanssa. Kummassakin mallissa operatiivinen

6 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto työnjohto, siis toiminnan yksityiskohtainen suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu työaloja johtavien työntekijöiden ja viime kädessä kirkkoherran johdolla. Hallintoelimien toiminnan pohjana on niille hyväksytyt johtosäännöt. Ne muodostavat rajat, joiden sisälle päätöksenteko tapahtuu. Siis jos esim. johtokunnan tehtävänä on tehdä esitys työalan toimintasuunnitelmaksi, sen tulee tehdä esitys toiminnan yleisistä suuntaviivoista kolmivuotissuunnitelman muodossa. Yksityiskohtaisempi suunnittelu on jo työnjohdollista toimintaa. Nykyisessä hallintorakenteessa johtokuntien asema on periaatteessa määritelty kohtalaisen selkeästi. Toimikuntien toimintaa ei ole ainakaan muodollisesti määritelty. Ne toimivat periaatteessa työalan käytännön työrukkasina, mutta samalla ikään kuin hallinnon tontilla. Erityisesti toimikuntien tehtäväkenttä ja asema tulisi keskustelussa selkiyttää. Jos toimikunnan tehtävä on olla mukana seurakunnallisen työn ideoimisessa ja rakentamisessa, se toimii enemmän tukiryhmän tai työryhmän kuin luottamuselimen roolissa. Hallinnollisen ja toiminnallisen ryhmän sekamuoto on ongelmallinen, koska toimijoiden rooli ja tehtävät ovat vaikeammin hahmotettavissa ja vaarassa mennä keskenään sekaisin. Edellä kuvatun rakenteen selkiyttämisen tai mahdollisten muutosten tulee luonnollisesti nousta työalan tarpeista käsin. Rakenteiden, olivatpa ne selkeän hallinnolliset tai tukiryhmätyyppiset, tulee palvella toimintaa ja sen tarpeita. Keskustelun pohjaksi olisi hyvä selvittää asiaan liittyviä käsityksiä sekä luottamushenkilöinä toimivilta maallikoilta että niiltä työntekijöiltä, joiden työalalla on johto- tai toimikunta. Näkemykset tulee kaikilta johto- ja toimikunnilta sekä kyseisten työalojen työntekijöiltä ja/tai työtiimeiltä. Em. käsitysten selvittämistä varten kirkkoherra laatii pohjan kysymyslomakkeeksi, joka esitellään seurakuntaneuvoston kokouksessa. Pohjaa voidaan tarpeen mukaan muokata. Jotta asian valmistelua päästään jatkamaan hyvässä aikataulussa, johto- ja toimikuntien sekä niiden kanssa työskentelevien työalojen tulee näkemyksensä kirkkoherralle vuoden loppuun mennessä. Olisi myös hyvä alustavasti sopia alkuvuonna 2010 pidettävästä seurakuntaneuvoston ja työalojen keskustelutilaisuudesta, jossa asiasta voitaisiin keskustella yhteisen pöydän ympärillä. Seurakuntaneuvosto - hyväksyy kyselylomakkeen, jolla se pyytää johto- ja toimikunnilta sekä niiden kanssa työskenteleviltä työaloilta

7 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto näkemykset seurakunnan nykyisestä hallintorakenteesta sekä sen kehittämistarpeista - pyytää em. näkemykset toimitettavaksi kirkkoherralle kuluvan vuoden loppuun mennessä - tekee esityksen työyhteisön kanssa pidettävästä yhteispalaverista liittyen hallintorakenteen selkiyttämiseen Päätettiin esityksen mukaisesti. Tiedoksi Johtokunnat, toimikunnat, seurakunnan työntekijät 136 LÄHETYSSIHTEERIN KOULUTUSANOMUS Lähetyssihteeri Mirja Metso on toimittanut seurakuntaneuvostolle seuraavan koulutusta koskevan muutosanomuksen: Anomus SN LÄHETYSSIHTEERIN KOULUTUSANOMUS Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan päättänyt seurakunnan työntekijöiden koulutuksista. Mirja Metsolle on tuolloin anomuksesta myönnetty Uskonnot ja kulttuurit kasvatuksessa (50p) koulutus. Olen edelleen tehnyt seuraavanlaisen anomuksen seurakuntaneuvoston kokoukseen Lähetyssihteeri Mirja Metso on tehnyt anomuksen koulutukseen Raamatun monimuoto-opiskelu (15 op). Koulutus sisältää kaksi (2) jaksoa syksyllä 2009 ja neljä (4) jaksoa vuonna Koulutus tapahtuu Helsingin Raamattukoulussa. Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmenevät ohessa olevasta ilmoituksesta. Mirja Metsolle on hyväksytty v henkilöstökoulutussuunnitelmassa koulutuksena Uskonnot ja kulttuurit kasvatuksessa, johon kuuluu kaksi (2 ) jaksoa syksyllä

8 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto ja yksi (1) alkutalvesta Mirja Metsolla on se käsitys, että koulutussuunnitelmassa hyväksytty koulutus on hänestä itsestään riippumattomista syistä johtuen vaarassa peruuntua. Nyt käsiteltävä koulutus tulisi siis mahdollisesti peruuntuvan koulutuksen tilalle. Koulutussuunnitelma vahvistetaan loppusyksystä seurakuntaneuvostossa. Tämä merkitsee sitä, ettei koulutussuunnitelmaan oteta vuoden aikana lisäyksiä. Erityisesti tämä koskee pitempikestoisia koulutuksia. Mikäli kuitenkin on niin, että Mirja Metsolle koulutussuunnitelmassa vahvistettu koulutus peruuntuu, on mahdollista ottaa nyt anottu koulutus tilalle. Tämä on perusteltua sikälikin, että hänen osaltaan suunniteltu koulutus peruuntui myös edeltävänä vuonna. Jos v hyväksytty koulutus peruuntuu, uusi koulutus huomioidaan v koulutussuunnitelmassa jo vahvistettuna koulutuksena. Mikäli jo hyväksytyn koulutuksen peruuntumista ei tule, uutta ei ole perusteltua hyväksyä, vaan siinä tapauksessa edettäisiin v suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmallisuus on lähtökohta, jota korostetaan koko työyhteisön koulutuksen suunnittelussa. Seurakuntaneuvosto hyväksyy Mirja Metsolle hänen anomansa koulutuksen Raamatun monimuoto-opiskelu edellyttäen, että hänelle koulutussuunnitelmassa vahvistettu koulutus hänestä riippumattomista syistä johtuen peruuntuu. Koulutus hyväksyttäisiin ilmeisen hyödyllisenä koulutuksena samoin periaattein kuin v koulutussuunnitelmaan vahvistettu koulutus. Mikäli aiempi koulutus ei peruunnu, toimitaan vuodelle 2009 hyväksytyn koulutussuunnitelman puitteissa. Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Hain alun perin Uskonnot ja Kulttuurit kasvatuksessa kurssille senhetkisestä tarpeesta käsin.kurssin osaamistavoitteina on mm. lisätä osallistujien ymmärrystä uskontojen ja kulttuurien välisistä yhteyksistä sekä uskontojen ilmenemismuotojen moninaisuudesta. Nämä ovat hyviä asioita jokaisen tietää ja omaksua. Kurssi on järjestäjän taholta toteutumassa. Vaikka edellä mainittu kurssi on hyvä ja tarpeellinen niin mielestäni olen tällä hetkellä enemmän raamattuopetuksen tarpeessa. Olen jo aloittanut omakustanteisesti ja omalla ajalla Raamatun monimuoto-opiskelun (15 op), sillä kurssi

9 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto alkoi jo Katson, että tällä hetkellä raamatun opiskeleminen täyttää vajetta ammattitaidossani ja osaamisessani. Työurani aikana en ole aikaisemmin saanut täydentävää raamattuopetusta. Lähetystyön työalalla ei tule olemaan vuodenvaihteen 2010 jälkeen omaa teologia, joten minun täytyy tästäkin syystä perehtyä enemmän raamattuun ja sen sisältöön. Anon siis, että koulutussuunnitelmassa 2009 hyväksytty koulutus Uskonnot ja kulttuurit kasvatuksessa vaihdettaisiin Raamatun monimuoto-opiskelu koulutukseen. Mirja Metso Lähetyssihteeri Martinseurakunta Työalan koulutuksen suunnittelussa tulee lähtökohtaisesti pitää kiinni kulloisellekin vuodelle hyväksytystä koulutussuunnitelmasta. Suunnittelua vaikeuttaa jossain määrin se, että osa työn kannalta tarpeellisesta koulutuksesta tulee tietoon vasta suunnitelmavuoden aikana. Lähetyssihteeri Mirja Metson muutosanomuksen taustalla on myös työalan henkilöresursseihin kohdistuvat muutokset, joita on työstetty v koulutussuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Teologin jäädessä työalalta pois lähetyssihteerin on perusteltua vahvistaa raamattuteologista osaamistaan. Nyt anottu koulutus kohdistuu vuosille Vuoden 2009 osuus (2 lähijaksoa) mahtuvat kustannuksiltaan v koulutusbudjetin raameihin, koska aiemmasta koulutuksesta olisi kuluvalle vuodelle tullut suuremmat kustannukset. Raamatun monimuoto-opiskelu koulutus tulee sisällyttää myöhemmin syksyllä hyväksyttävään v koulutussuunnitelmaan Mirja Metson täydennyskoulutukseksi. Seurakuntaneuvosto hyväksyy lähetyssihteeri Mirja Metson anoman Raamatun monimuoto-opiskelu koulutuksen korvaamaan v koulutussuunnitelmassa hyväksytyn Uskonnot ja kulttuurit opetuksessa koulutuksen. Koska koulutus jatkuu v. 2010, nyt hyväksyttävä koulutus tulee Mirja Metson täydennyskoulutukseksi v koulutussuunnitelmaan. Koulutus hyväksytään ilmeisen hyödyllisenä täydennyskoulutuksena samoin periaattein kuin aikaisempi koulutus. Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin. Päätettiin esityksen mukaisesti.

10 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Lähetyssihteeri Mirja Metso, seurakuntayhtymän koulutustoimikunta 137 SELVITYS LEHMOSEN TESTAMENTTIRAHASTOSTA TURUN JA KAARINAN N TESTAMENTTIRAHASTOSSA Seurakuntaneuvostossa on keskusteltu Lehmosen testamenttirahaston hoidosta viimeksi :n yhteydessä, kun päätettiin seurakunnan uuden nimikkolähettisopimuksen rahoituksesta. Asiasta käytiin keväällä ja alkukesästä useammassa otteessa periaatteellista keskustelua lähetystyön johtokunnassa. Seurakuntayhtymän talouspäällikkö Irma Hokka on kesällä laatinut selvityksen Lehmosen rahastosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän testamenttirahastossa. Hän on toivonut, että laadittu selvitys annettaisiin seurakuntaneuvostolle tiedoksi. Talouspäällikkö Irma Hokan selvitys on ohessa mukana. Seurakuntaneuvosto tutustuu talouspäällikkö Irma Hokan selvitykseen Lehmosen testamenttirahaston hoidosta seurakuntayhtymän testamenttirahastossa ja keskustelee asiasta tarpeen mukaan. Merkitään talouspäällikön selvitys tiedoksi saaduksi seksi. Ei muutoksenhakuoikeutta Merkittiin selvitys tiedoksi ja todettiin se kaikin puolin asianmukai- 138 LEHMOSEN TESTAMENTTIRAHASTON OP-PRIVATESSA OLEVAN OSUUDEN HOITAMINEN Lehmosen testamenttivarojen hoidossa on seurakunnan hallinnossa eniten keskustelua herättänyt seurakunnan OP- Privateen sijoittamien varojen hoitoon liittyvät käytännöt. Seurakuntaneuvostolla ja taloustoimistolla on toisistaan eriävä näkemys siitä, miten osinkotuotot tulisi kirjata. Tällä hetkellä ne kirjataan seurakuntayhtymän testamenttirahastoa, kun seurakuntaneuvoston näkemyksen mukaan ne tulisi kirjata erikseen omalle tililleen.

11 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto Testamenttitoimikunnan kanssa on sovittu käytännöksi se, että toimikunta pitää neljännesvuosittain kokouksen, jossa päivitetään Lehmosen testamenttirahaston, erityisesti OP-Privatessa olevan osuuden tilanne sekä tehdään tarvittavat toimenpide-ehdotukset seurakuntaneuvostolle. Lehmosen testamenttirahaston toimikunta kokoontuu vielä alkusyksyn aikana ja sen esittämät toimenpideehdotukset tuodaan päätettäväksi kokoukseen Seurakuntaneuvoston tulee saada ajantasainen selvitys OP- Privaten sijoituksista ja niiden tuotoista esitellään seurakuntaneuvostolle kokouksessa. Lisäksi OP-Privaten salkunhoitaja on tehnyt esityksen koskien Stockmannin osakeantia Hän suosittaa seurakunnalle, osakkeet merkitään osakeannista siten, että ostetaan lisäksi puuttuvat merkintäoikeudet. Uusien osakkeiden kokonaismääräksi tulisi 20 kpl ja kustannuksia toimenpiteestä aiheutuisi n. 250 Seurakuntaneuvosto - merkitsee tiedokseen selvitykset Lehmosen testamenttirahaston OP-Privateen sijoitetun osuuden tämänhetkisen tilanteen; - hyväksyy salkunhoitajan esittämän Stockmannin osakeantia koskevan toimenpide-ehdotuksen, jonka mukaisesti osakkeet merkitään osakeannista siten, että ostetaan lisäksi puuttuvat merkintäoikeudet; - päättää maksaa em. toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset seurakuntaneuvoston kustannuspaikalta Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin Seurakuntaneuvosto päätti - merkitä tiedokseen selvitykset Lehmosen testamenttirahaston OP-Privateen sijoitetun osuuden tämänhetkisen tilanteen; - hyväksyä salkunhoitajan esittämän Stockmannin osakeantia koskevan toimenpide-ehdotuksen, jonka mukaisesti osakkeet merkitään osakeannista siten, että ostetaan lisäksi puuttuvat merkintäoikeudet; - päätti maksaa em. toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset seurakuntaneuvoston kustannuspaikalta vuosittain loppuvuodesta päättää, miten OP-Privaten ja asunto-osakkeiden tuotto käytetään - ettei tilivuoden aikana ole tarvetta kirjata OP-Privaten ja asunto-osakkeiden tuottoja eri tileille - että testamenttitoimikunta kokoontuu 3:n kuukauden välein ja antaa raportin seurakuntaneuvostolle

12 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksin Tiedoksi Lehmosen testamenttitoimikunta, talouspäällikkö Irma Hokka 139 SUURELLA SYDÄMELLÄ VAPAAEHTOISTYÖN VERKKOPALVELUN JA NETTISIVUJEN KÄYTTÖÖNOTTAMINEN SSÄ, LAUSUNTO Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan pyytänyt seurakuntaneuvostoilta lausuntoa Suurella sydämellä vapaaehtoistyön verkkopalvelun ja nettisivujen käyttöönottamisesta seurakuntayhtymässä. Asiaa on käsitelty kirkkoneuvostossa seuraavasti: 76 VAPAAEHTOISTYÖN VERKKOPALVELUN JA NETTISIVUJEN KÄYTTÖÖNOTTAMINEN SSÄ Yhteinen kirkkoneuvosto , 397 Diakoniatyön johtokunta on :n 34 kohdalla käsitellyt asiaa seuraavasti: Liite otteeseen sisältyy esitys Suurella sydämellä hankkeesta. Vapaaehtoistyön monipuolistaminen ja sen näkyvyyden lisääminen on viime vuosina ollut toistuvasti esillä tavoitteena. Asia on koettu tärkeäksi ja valtakunnallisestikin nettisivut ovat käytössä Tampereen, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymissä. Selvityksen mukaan Oulussa, Nokialla ja Porissa ollaan sivustoja ottamassa käyttöön. Sivusto kuuluu kirkon Hengellinen elämä verkkohankkeeseen. Johtoryhmässä todettiin, että ehdotus on kannatettava, mutta sen toteutuksen aikataulu näyttää ilmeisen kiireelliseltä. Hyvää asiaa ei kannata haaskata liian kunnianhimoiseen toteutusaikatauluun. Äärimmäisen tärkeätä on, että paikallisseurakunnat omalta osaltaan suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Tämän johdosta ennen asian jatkokäsittelyä täytyy siitä saada joko kirkkoherrainkokouksen tai seurakuntaneuvostojen

13 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto lausunnot. Kesää ajatellen kirkkoherrainkokouksen lausunto lienee nopeammin saatavissa. Kirkkoneuvosto päättää pyytää kirkkoherrainkokoukselta lausunnon diakoniatyön johtokunnan ehdotuksesta Suurella sydämellä verkkopalvelun ja nettisivuston käyttöönottamisesta seurakuntayhtymässä. Lausuntoa pyydetään syyskuun aikana. Käsittely Jäsen Pirkko Julkunen esitti, että lausunto pyydetään myös seurakuntaneuvostoilta. Kirkkoneuvosto päätti pyytää seurakuntaneuvostoilta ja kirkkoherrainkokoukselta lausunnon diakoniatyön johtokunnan ehdotuksesta Suurella sydämellä -verkkopalvelun ja nettisivuston käyttöönottamisesta seurakuntayhtymässä. Lausunto pyydetään mennessä. Ilmoitus seurakuntaneuvostoille ja kirkkoherrainkokoukselle. Hankkeeseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty myös laajassa kirkkoherrainkokouksessa seuraavasti: Kirkkoherrainkokous 06/2009, 54 Diakoniasihteeri Mervi Salin-Inkisen etukäteisinformaatiosta (esitys diakoniatyön johtokuntaan) ilmenee seuraavaa: Seurakuntayhtymässä on ollut käynnissä Johtamisen erikoisammattitutkinto-koulutus JET. Tämän koulutuksen puitteissa kunkin osallistujan koulutukseen on liittynyt kehittämishanke. Diakoniasihteeri Mervi Salin-Inkinen otti omaksi kehittämishankkeekseen Auttamisen kulttuuri nimisen hankkeen. Hankkeessa on toiminut ohjausryhmänä eri seurakunnista ja yksiköiden edustajista koostuva työryhmä. Auttamisen kulttuuri -hanke on konkretisoitunut esitykseksi Suurella Sydämelle vapaaehtoistoiminnan verkkopalvelun ja nettisivujen

14 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto käyttöönottamiseksi seurakuntayhtymässä. Vastaavat sivut ovat käytössä jo Tampereen, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymässä. Porissa, Oulussa ja Nokialla ollaan sivustoja ottamassa käyttöön. Sivusto on osa kirkon Hengellinen elämä verkossa hanketta. Liite 54 Liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa on selvitetty hankkeen sisältöä, organisointia, aikataulua, markkinointia ja kustannuksia. Suunnitelman mukaan sivut otetaan käyttöön viikolla 49, joka on valtakunnallinen vapaaehtoistyön viikko. Joulun alla voidaan myös hyvin hyödyntää joulunajan viestintää teemalla ja ihmisillä hyvä tahto. Sivuston käyttöönotossa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe on valmisteluvaihe syysjoulukuussa, johon kuuluu työntekijöiden kouluttaminen ja innostaminen, ohjelman tutuksi tekeminen, ohjelman valmistelu, tehtävien kokoaminen, viestintä ja mainonta. Tammikuusta lähtien Suurella Sydämelläverkkopalvelu tarvitsee edelleen toiminnasta vastaavan, joka kehittää, kouluttaa ja päivittää sivustoja yhdessä seurakuntien kanssa. Suunnitellun työnjaon mukaan diakoniakeskuksessa olisi sivuston ylläpidon ja koordinoinnin vastuu. Seurakunnilla ja eri yksiköillä olisi vastuu tuoda vapaaehtoistyön tehtäviä sivuille, vastata vapaaehtoistyöhön haluavan yhteydenottoon ja opastaa heidät tehtäviin. Kuten edeltä ilmenee, hankkeessa olisi tarkoitus noudattaa työnjakoa, jossa diakoniakeskus vastaisi sivuston ylläpidosta ja kantaisi vastuun koordinoinnista. Seurakunnilla ja eri yksiköillä olisi vastuu tuoda vapaaehtoistyön tehtäviä sivuille, vastata vapaaehtoistyöhön haluavan yhteydenottoon ja opastaa heidät tehtäviin. Jos asiaa yksinkertaistaa, niin diakoniakeskuksen kannalta asiassa näyttäisi olevan kyse nettisivustosta ja sen ylläpitämisestä. Seurakuntien kannalta katsottuna on kyse monipuolisen vapaaehtoistoiminnan käynnistämisestä. Molemmat tehtävät ovat haastavia, mutta luultavasti monipuolisen vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen on vaikeudeltaan aivan eri kokoluokkaa kuin vapaaehtoistoimintaa koordinoivan nettipalvelun käynnistäminen. Näin ollen seurakuntien vastauksen antamineen kysymykseen, oletteko mukana hankkeessa, ei ole ihan yksinkertaista. Toisaalta on järkevää, että diakoniakeskus on rajannut roolinsa tiedonvälittäjän osaan, koska seurakuntatyön vapaaehtoispanosta (koulutus, perehdyttäminen, motivointi, työnjohto, työnohjaus, palkitseminen) ei ole

15 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto tarkoituksenmukaista ulkoistaa kovin kauas siitä tilanteesta, missä vapaaehtoistyö tapahtuu. Salin-Inkisen esityksestä ei täysin yksiselitteisesti ilmene, missä seurakunnat olisivat mukana, jos olisivat. Minkä alan tai alueen vapaaehtoistoiminnasta tässä puhutaan? Seurakunnassa on paljon vapaaehtoistyötä, diakonian lisäksi mm. lähetyksen, nuorisotyömuotojen ja musiikin alueilla. Salin-Inkisen etukäteismateriaalista ei yksiselitteisesti ilmene, puhutaanko Suurella sydämellä hankkeessa erityisesti diakonian piirissä tapahtuvasta vapaaehtoistyöstä ja sen nettimarkkinoinnista. Näin voisi olettaa, koska Salin-Inkinen on nimenomaan diakoniakeskuksen työntekijä. Ja ennen kaikkea: Tätä on seurakunnan kannalta järkevää olettaa. Esimerkiksi seurakunnan rippikouluisosten tai kirkkokuorolaisten rekrytointia ei lähtökohtaisesti ole tarkoituksenmukaista delegoida diakoniakeskukselle. Jos ja kun kyseessä on diakoniatyön vapaaehtoistoiminnan nettikampanja, niin se kannattaisi tuoda selkeämmin esille. Ja edelleen: Näin ollen hankkeen jatkojalostus näyttäisi kuuluvan lähinnä Diatorin normaalin toiminnan piiriin. Diatorissa ovat edustettuina sekä seurakuntien diakoniatyö (vapaaehtoistyö mukaan lukien) että diakoniakeskuksen diakonia- ja vapaaehtoistyö. Kun joku ilmoittautuu seurakunnan vapaaehtoistyöhön, eikä seurakunnalla olekaan mahdollisuutta tarjota sellaista. Onko vapaaehtoisella subjektiivinen oikeus vapaaehtoistyöhönsä. Vaikka seurakuntalaisella ei olisikaan itsestään selvää oikeutta saada vapaaehtoistyö, jos hän ilmoittautuu sellaiseen, on kuitenkin selvää, että sopivaa tehtävää ilman jääminen aiheuttaa mielipahaa. Onko tätä kysymystä ajateltu; ainakin seurakunnat joutuvat sitä pohtimaan, kun päättävät mukaan lähtemisestään. Mervi Salin-Inkinen esittelee kokouksessa Suurella sydämellä -hanketta. : Tutustutaan Suurella sydämellä -hankkeeseen : Kirkkoherrojen kokouksen työjaosto ryhtyy valmistelemaan asiaa (seurakuntien näkökulma) loppukesästä.

16 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto Srk-neuvosto Suurella sydämellä hanke nostaa jälleen esille seurakuntien kannalta keskeisen asian: vapaaehtoistoiminnan. Samalla se tarjoaa periaatteessa hyvän ja näyttävän kanavan, jonka kautta vapaaehtoistyötä voidaan markkinoida ja jonka kautta vapaaehtoisia toimijoita voitaisiin saada. Ennen kuin luodaan tekninen kanava vapaaehtoistyön organisoinnin työvälineeksi, vauhtia tulisi ottaa kauempaa kysymällä mitä, millaista sekä miten suunniteltua ja organisoitua on seurakuntien vapaaehtoistoiminnan koko kenttä? Vapaaehtoistyön kenttä ei ole seurakunnissa, Martinseurakunnassakaan, kyntämätön sarka. Monilta osin sen jäntevä suunnittelu ja organisointi on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Ainakaan Martissa tuskin on vielä loppuun asti selvitetty, missä kaikessa vapaaehtoisia toimijoita voitaisiin käyttää, saati että työkenttää olisi muutoin jäsennetty. Tämä kunnollinen selvitystyö vapaaehtoistyön kokonaiskentästä tulisi tehdä ennen kuin päätetään, miten sitä markkinoidaan tai miten rekrytointi on mielekästä hoitaa. Ennen markkinointia ja rekrytointia pitäisi siis tehdä hyvä pohjatyö vapaaehtoistyön tarpeiden selvittämiseksi seurakunnassa. Kysymys on viime kädessä seurakuntien palvelukseen tulevista vapaaehtoisista toimijoista, ja sekä heidän että seurakunnan kannalta työn selkeä organisointi tulisi jäsentää seurakunnassa, siis vapaaehtoistyön todellisella pelipaikalla. Suurella sydämellä hankkeen aikataulu on seurakuntien kannalta liian tiukka. Aikataulu on suunniteltu siitä lähtökohdasta, että vapaaehtoistyön substanssi, sisältö on ikään kuin jo selkeänä olemassa ja nyt olisi kyse vain työn teknisestä kanavoinnista ja markkinoinnista. Näin ei ainakaan Martinseurakunnassa tilanne kuitenkaan ole. Hankkeen veturina on diakoniakeskus. Se on ymmärrettävää, koska merkittävä osa seurakuntien vapaaehtoistyöstä tapahtuu juuri diakoniatyössä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vapaaehtoistyö seurakunnissa on monimuotoista ja diakonia muodostaa yhden osan kokonaisuudesta. Mikäli Suurella sydämellä hanke olisi ensi sijassa diakonian vapaaehtoistyön kanava, asian työstäminen voisi jatkua Diatorissa, kuten muukin diakoniatyötä koskeva yhteistyön suunnittelu

17 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto Suurella sydämellä hanke sinällään on kannatettava, joskin on koko ajan syytä kriittisesti pohtia sitä, kuinka kauaksi vapaaehtoistyön organisointi ja rekrytointi siirretään siltä kentältä, jossa työtä tosiasiallisesti tehdään. Seurakuntaneuvosto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Seurakuntaneuvosto kannattaa Suurella sydämellä - vapaaehtoistyön verkkopalvelu- ja nettisivujen käyttöönottamista seurakuntayhtymässä. Hankkeelle asetettu aikataulu on kuitenkin seurakunnan näkökulmasta liian tiukka. Ei myöskään ole syytä ainakaan näin kiireellisellä aikataululla sijoittaa koko vapaaehtoistyön kenttää saman sateenvarjon alle. Hankkeen kehittely Turussa on lähtenyt liikkeelle diakoniakeskuksesta. Siksi tuntuu perustellulta, että vapaaehtoistyön kanavoiminen hankkeen avulla aloitetaan juuri diakoniatyöstä, etenkin jos hankkeelle suunnitellusta aikataulusta halutaan pitää kiinni. Kun seurakunnan vapaaehtoistyön kokonaiskenttää ja tarpeita saadaan nykyistä paremmin selkiytettyä ja organisoitua, on mahdollista jatkossa harkita hankkeen hyödyntämistä myös muun vapaaehtoistyön rekrytoinnin ja markkinoinnin väylänä. Ei muutoksenhakuoikeutta Seurakuntaneuvosto päätti esittää lausuntonaan seuraavaa: Seurakuntaneuvosto kannattaa Suurella sydämellä - vapaaehtoistyön verkkopalvelu- ja nettisivujen käyttöönottamista seurakuntayhtymässä. Hankkeelle asetettu aikataulu on kuitenkin seurakunnan näkökulmasta liian tiukka. Ei myöskään ole syytä ainakaan näin kiireellisellä aikataululla sijoittaa koko vapaaehtoistyön kenttää saman sateenvarjon alle. Hankkeen kehittely Turussa on lähtenyt liikkeelle diakoniakeskuksesta. Siksi tuntuu perustellulta, että vapaaehtoistyön kanavoiminen hankkeen avulla aloitetaan juuri diakoniatyöstä, etenkin jos hankkeelle suunnitellusta aikataulusta halutaan pitää kiinni. Kun seurakunnan vapaaehtoistyön kokonaiskenttää ja tarpeita saadaan nykyistä paremmin selkiytettyä ja organisoitua, on

18 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto mahdollista jatkossa harkita hankkeen hyödyntämistä myös muun vapaaehtoistyön rekrytoinnin ja markkinoinnin väylänä. Tiedoksi Yhteinen kirkkoneuvosto 140 PERHETYÖN YHTEISET TAVOITTEET, LAUSUNTO Yhteinen kasvatusasian johtokunta on pyytänyt mennessä lausuntoa perhetyön yhteisistä tavoitteista. Johtokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan seuraavasti: Perhetyön suunnittelu- ja edistämisfoorumi (PESUE) koostuu paikallisseurakuntien lapsi- ja perhetyön pappien, perhetyöntekijöiden, perheasiain neuvottelukeskuksen ja kasvatusasiain keskuksen edustuksesta. PESUE kokoontuu säännöllisesti toimintavuoden aikana kokousten ja neuvottelupäivän merkeissä. Jo ensimmäisissä PESUEen kokoontumisissa nousi esille selkeä tarve yhteisistä perhetyön tavoitteista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Yhteiset linjaukset koettiin tärkeäksi työvälineeksi kaikille perhetyötä tekeville työntekijöille. Tavoitteita on työstetty foorumin tapaamisissa keväästä 2008 kevääseen Perhetyön tavoitteet ovat työvälineenä arjen työssä. Seurakuntien omien strategioiden ohella ne toimivat koko perhetyön kehittämisen apuvälineenä. Liite 1 76/2009 Srk-neuvosto Kasvatusasiain johtokunta merkitsee perhetyön yhteiset tavoitteet tietoonsa saatetuiksi ja pyytää niistä seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä. Ilmoitus Jaanet Salminen, paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostot. Oikaisu Ei oikaisumahdollisuutta. Esityksen mukaan

19 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto Perhetyölle on vakiintunut tärkeä asema seurakunnan työkentässä. Martinseurakunnassa perhetyö on koettu siinä määrin tärkeäksi työmuodoksi, että seurakuntaan on perustettu työalalle oma virka lukien. Samalla kun perhetyöllä ja sen monilla keskeisillä työmuodoilla on vakiintunut jalansijansa seurakunnassa, työalalla samalla joudutaan kysymään myös sitä, miten ja miltä pohjalta työtä tulisi kehittää. Tämän työn kannalta on hyvä, että niin seurakuntien perhetyötä tekevät kuin myös muut perhetyötä tekevät tahot ovat hahmotelleet työalan suuntaviivoja. Tätä yhteistä suunnittelutyötähän palvelee juuri perhetyön suunnittelu- ja edistämisfoorumi (PESUE). Perhetyön tavoitteet ohessa mukana. Perhetyön tavoitteet on julkaistu neliväripainotuotteena. Ulkoasusta herättää kysymyksen, onko tavoitteet annettu enemmänkin tiedoksi kuin aidosti lausunnolle? Nyt vaikutelma on se, että tavoitteet on käytännössä jo lyöty lukkoon. Tavoitteet on esitetty hyvin selkeässä ja havainnollisessa muodossa. Ensimmäisen aukeaman puu havainnollistaa hyvin arvoja, siis juuria, joista tavoitteet ammentavat voimansa. Arvopohjaan on valittu 13 erilaista arvoa, mikä on paljon. Olisiko valinta pitänyt tehdä tiukemmalla seulalla, jolloin ehkä olisi myös voitu puhua arvoista myös hiukan konkreettisemmin? Esim. 4-5 keskeistä arvoa olisi ollut riittävä määrä. Arvot on valittu sillä tavoin yleisluonteisesti, että ne on periaatteessa kaikki helppo allekirjoittaa. Ehkä siinä on myös niiden tulkinnan vaikeus. Esimerkiksi arvoina kohtuus, yhteisöllisyys tai hengellisyys jättävät paljon tulkinnan varaa. On ehdottoman hyvä, että esim. hengellisyys on mainittu perhetyön arvoksi, mutta tällä tavoin ilmaistuna se jättää tilaa periaatteessa millaiselle hengellisyydelle tahansa. Olisi ehkä ollut hyvä ottaa joku konkreettisempi näköala luterilaisesta perinteestä ja avata se. Tavoitteet ovat nekin sinällään hyviä, mutta melko yleisluonteisia. Oikeastaan ilman vasta 5:nä tulevaa, Jumalasuhteeseen liittyvää palloa tavoitteet voisivat olla minkä tahansa perhetyötä tekevän organisaation tavoitteista. Kristillinen kasvatustyö ja sitoutuminen kristilliseen uskoon toimii seurakuntien perhetyön lähtökohtana ja läpäisyperiaatteella. Tämä Jumala-suhteen palloa olisi voinut sitäkin pohtia pitemmälle, vaikkapa kysyen, miten Jumalan kolmiyhteyden näköala, Isä, Poika ja Pyhä Henki näkyvät perhetyössä. Seurakuntaneuvosto antaa perhetyön tavoitteita koskevan lausunnon.

20 Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto päätti esittää lausuntonaan seuraavaa: Perhetyölle on vakiintunut tärkeä asema seurakunnan työkentässä. Martinseurakunnassa perhetyö on koettu siinä määrin tärkeäksi työmuodoksi, että seurakuntaan on perustettu työalalle oma virka lukien. Samalla kun perhetyöllä ja sen monilla keskeisillä työmuodoilla on vakiintunut jalansijansa seurakunnassa, työalalla samalla joudutaan kysymään myös sitä, miten ja miltä pohjalta työtä tulisi kehittää. Tämän työn kannalta on hyvä, että niin seurakuntien perhetyötä tekevät kuin myös muut perhetyötä tekevät tahot ovat hahmotelleet työalan suuntaviivoja. Tätä yhteistä suunnittelutyötähän palvelee juuri perhetyön suunnittelu- ja edistämisfoorumi (PESUE). Perhetyön tavoitteet on julkaistu neliväripainotuotteena. Ulkoasusta herättää kysymyksen, onko tavoitteet annettu enemmänkin tiedoksi kuin aidosti lausunnolle? Nyt vaikutelma on se, että tavoitteet on käytännössä jo lyöty lukkoon. Tavoitteet on esitetty hyvin selkeässä ja havainnollisessa muodossa. Ensimmäisen aukeaman puu havainnollistaa hyvin arvoja, siis juuria, joista tavoitteet ammentavat voimansa. Arvopohjaan on valittu 13 erilaista arvoa, mikä on paljon. Olisiko valinta pitänyt tehdä tiukemmalla seulalla, jolloin ehkä olisi myös voitu puhua arvoista myös hiukan konkreettisemmin? Esim. 4-5 keskeistä arvoa olisi ollut riittävä määrä. Arvot on valittu sillä tavoin yleisluonteisesti, että ne on periaatteessa kaikki helppo allekirjoittaa. Ehkä siinä on myös niiden tulkinnan vaikeus. Esimerkiksi arvoina kohtuus, yhteisöllisyys tai hengellisyys jättävät paljon tulkinnan varaa. On ehdottoman hyvä, että esim. hengellisyys on mainittu perhetyön arvoksi, mutta tällä tavoin ilmaistuna se jättää tilaa periaatteessa millaiselle hengellisyydelle tahansa. Olisi ehkä ollut hyvä ottaa joku konkreettisempi näköala luterilaisesta perinteestä ja avata se. Tavoitteet ovat nekin sinällään hyviä, mutta melko yleisluonteisia. Oikeastaan ilman vasta 5:nä tulevaa, Jumalasuhteeseen liittyvää palloa tavoitteet voisivat olla minkä tahansa perhetyötä tekevän organisaation tavoitteista. Kristillinen kasvatustyö ja sitoutuminen kristilliseen uskoon toimii seurakuntien perhetyön lähtökohtana ja läpäisyperiaatteella. Tämä Jumala-suhteen palloa olisi voinut sitäkin pohtia pitemmälle, vaikkapa kysyen, miten Jumalan kolmiyhteyden näköala, Isä, Poika ja Pyhä Henki näkyvät perhetyössä.