VANHEMPIEN 1 SANOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMPIEN 1 SANOMAT"

Transkriptio

1 VANHEMPIEN 1 SANOMAT 11 S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I KOHTI TERVEEMPÄÄ KASVUYMPÄRISTÖÄ Eroon homekouluista vuoteen 2021 mennessä? s.10 Ville Viljakainen: Oppimismotivaatio syntyy positiivisen palautteen kautta. s.18 Vanhempien Sanomat 1

2 Nyt Eduskuntavaalit 2011 Tavoitteena onnellinen ja vauras Suomi Suomen Vanhempainliiton liittokokous kirjasi hallitusohjelmatavoitteet kaudelle viiden A:n periaatteella. Liitto haluaa vaikuttaa perheystävällisemmän työelämän kehittämiseen ja esittää muun muassa tilapäisen hoitovapaan laajentamista niin, että alle 13-vuotiaiden vanhemmilla on oikeus hoitaa sairasta lasta kotona. Perheille suunnattuja kotipalvelua on lisättävä. Ohjelmassaan Vanhempainliitto tavoittelee avointa ja yhteisöllistä koulua, joka moniammatillisena keskuksena tukee lasten hyvinvointia. Liitto tekee myös aktiivisesti työtä lapsia ja nuoria uhkaavien alkoholihaittojen vähentämiseksi vaatimalla muun muassa alkoholimainonnan kieltämistä. Lue lisää sivu 34 Suomen Vanhempainliiton 20 henkinen edustajisto valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Edustajistoon valitaan jäseniä mahdollisimman kattavasti ympäri Suomea. Vanhempainliiton edustajiston puheenjohtajaksi valitwww.vanhempainliitto.fi. Suomen Vanhempainliiton viestintään uudistuksia Liiton verkkosivut uudistuivat syksyllä Samalla liitto otti käyttöön sähköisen jäsenkirjeen, joka lähetetään jäsenyhdistyksille ja muille kirjeen tilaajille noin kerran kuukaudessa. Postitse lähetettävästä jäsenkirjeestä luovutaan. Kirjeen voi tilata Vanhempainliiton verkkopalvelun etusivulta. Verkkopalvelussa voi lukea myös blogia, jossa vierailevat kirjoittajat pohtivat vanhemmuutta ja kasvatukseen liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Blogissa syksyllä vierailivat mm. kansanedustaja Sari Sarkomaa sekä Vuoden isäksi palkittu Pasi Orava. Aineistopankkiin on kerätty liiton tuottamat julkaisut, kannanotot ja lausunnot. Kaikki liiton lähes 1400 jäsenyhdistystä on listattu verkkosivuille. Omalla alueella toimivia yhdistyksiä voi kätevästi hakea luettelosta esimerkiksi kunnan nimen perusteella. Uusia luottamushenkilöitä Suomen Vanhempainliitolle Suomen Vanhempainliiton johtokuntaan erovuoroisten henkilöiden tilalle vuosiksi on valittu Sirpa Elomaa Iisalmesta, Susanna Saranlinna Oulusta, Outi Suortti Espoosta sekä Pirjo Varumo Lahdesta. Susanna Saranlinna on uusi toimija johtokunnassa, muut valitut ovat toimineet johtokunnan jäseninä myös edellisellä kaudella. Liittokokous valitsi uuden edustajiston tiin vuosiksi FM, lehtori Tuija Tikkanen Vantaalta. Muut edustajiston jäsenet ovat: Anitta Aksela, Helsinki Hannele Halonen, Vantaa Jaana Huuhtanen, Pirkkala Henna Junttila, Naantali Seija Kivelä, Nokia Sari Laine, Jyväskylä Anne-Maija Laukas, Lappeenranta Tuija Mäkelä, Hämeenlinna Pirkko Nurmi, Järvenpää Satu Penttinen, Varkaus Seppo Reinikainen, Espoo Katja Repo, Järvenpää Elina Roine, Helsinki Marja-Leena Räisänen, Iisalmi Mirjami Tervonen, Turku Mervi Tuohimaa, Kemi Raili Tuppurainen, Joensuu Heli Pakarinen, Lahti Nina Mäki, Pori Leena Tiiro, Ii Vanhempainliiton liittokokouksen paneelikeskustelussa kasvatuksen tilasta ja tulevaisuudesta kommentoivat marraskuussa kansanedustajat Päivi Lipponen (sd.) ja Aila Paloniemi (kesk.), sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja Laura Räty (kok.). Niina Junttila Kasperin hallitukseen Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Niina Junttila valittiin Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n (Kasper) hallituksen jäseneksi vuodelle Kasperin tavoitteena on tukea perheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Kasper järjestää vertaisryhmätoimintaa tuen tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja vanhemmille, järjestää kasvatuskysymyksiin liittyviä koulutuksia sekä edistää ja kehittää kasvatus- ja perheneuvontatyötä. 2 Vanhempien Sanomat

3 1/11 Pääkirjoitus 3 Arjen Kasvatusteko palkinto Vantaalle 8 Mikrobit syövät suomalaisia kouluja 10 Lapsen kieli kehittyy lukemalla 16 Ajatus karkaa soramontuille 18 Opettajainhuoneessa Olli Luukkainen 20 Koti ja koulu reilusti rinnakkain 21 Näkökulma 24 Katoaako koulusta perinne? Laatua lautaselle 26 Euroja vanhempaintoimintaan 28 Vanhemmat toimivat 30 Pyöräilytaitureita Kulhossa Pelisääntöjä Raahessa Syntymäpäivät Lauritsalassa Tekemisen riemua Kauhajoella SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Mariankatu 28 B Helsinki Julkaisija: Päätoimittaja: Kannen kuvat: Leena Herlevi-Valtonen Suomen Vanhempainliitto Tuomas Kurttila Toimittaja, toimitussihteeri: Leena Herlevi-Valtonen Ulkoasu ja taitto: Vinjetti Ky / Antti Tapola Painopaikka: Forssan kirjapaino Oy Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2011 Tuomas Kurttila Lakkoon? Hälyttäviä ovat viestit eri puolelta Suomea. Koulujen kunto on heikko. Puutteellinen ilmanvaihto sekä kosteus- ja homevauriot vaarantavat lastemme ja opettajien terveyden. Ei näin voi jatkua. On asioita, joista ei pidä tinkiä. Yksi sellainen on ihmisen terveys. Silti monessa kunnassa eletään salailun varjossa. Joka arkiaamu kymmenet tuhannet lapset ja opettajat aloittavat päivänsä ympäristössä, joka on vaaraksi heidän terveydelleen. Näyttää siltä, että meidän vanhempien tehtäväksi jää sekä oppilaiden että opettajien puolustaminen. Pohjois- Pohjanmaalla Nivalassa vanhempainyhdistys ryhtyi koululakkoon. Turussa Kakskerran koulun vanhempainyhdistys perui lakkovaroituksen, kun kaupunginhallitus näyttäisi laittavan uuden koulun rakentamista liikkeelle. Tällaisten koululakkojen takana on helppo seisoa. Välinpitämättömyyden aika on ohi. Tuomme asiat esille, kun tilanne sitä vaatii. Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muutaman vuoden takaisen varovaisen arvion mukaan kosteusvaurioita voi olla joka kolmannessa koulussa ja homeongelmia joka viidennessä. Ympäristöministeriöön on perustettu erillinen projekti tätä ongelmaa hoitamaan. Määrärahoja koulujen korjaukseen on valtion kassasta löytynyt. Lainsäätäjä ja Opetushallitus ovatkin huolemme takana. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita on täydennetty tärkeällä kirjauksella: Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Valtioneuvoston asetus (380/2009) linjaa, että oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Ratkaisevaa on, että kunnissa koulujen huonoon kuntoon puututaan ripeästi. Me vanhemmat tiedämme, ettei kaikki tapahdu heti huomenna. Salailun on silti loputtava jo tänään. Koulut on saatava kuntoon. Sairastuttaviin kouluihin emme lapsiamme ja opettajiamme enää päästä. Koululakoista uhkaa tulla maan tapa, jos asiaan ei herätä. Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja Vanhempien Sanomat 3

4 U U T I S I A Perheliikunnan vinkkikortit virittävät perheet liikkeelle Perheliikunnan vinkkikortit Contents Yhdessä talviretkeillen - Suomen Latu, (tammikuu) 3 Jumppa on koko perheen juttu: Suomen Voimisteluliitto SVOLI, (helmikuu) 4 Terve sielu terveessä ruumiissa, Kirkkohallitus (maaliskuu) 5 Läheltä liikkeelle - Suoman Vammaisurheilu ja -liikunta ry VAU, (huhtikuu) 6 Keuhkot pihalle - Hengitysliitto, (toukokuu) 7 Hyvän olon lähteillä - Suomen Mielenterveysseura, (kesäkuu) 8 Virtaa liikunnasta - Jyväskylän ylipisto, (heinäkuu) 9 Koulumatkat kimpassa - Suomen Vanhempainliitto, (elokuu) 10 Luonto liikuttaa meidän perhettä - Urheiluopistojen Yhdistys ry, (syyskuu) 11 Peli-iloa soveltaen - Soveltava Liikunta ry SoveLi, (lokakuu) 12 Vähän liikkuvasta iloiseksi arkiliikkujaksi - Nuori Suomi, (marraskuu) 13 Uudet Perheliikunnan vinkkikortit ovat ilmestyneet! Mukana on 11 korttia, jotka sisältävät vinkkejä perheiden yhdessäoloon ja liikkumiseen. Joka vuodenajalle löytyy omat korttinsa ja liikkumisvinkkejä on sekä sisä- että ulkoliikuntaan. Kortit on tarkoitettu kaikille liikkumisesta kiinnostuneille. Olitpa sitten äiti, isä, mummi, kummi, vaari, ystävä, opettaja tai ohjaaja, nämä kortit on tehty juuri sinulle, jotta voit innostaa perheitä yhteisiin liikuntahetkiin. Korttisarjan on tuot- tanut Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan koordinointi -hanke yhdessä valtakunnallisen perheliikuntaverkoston kanssa. Suomen Vanhempainliitto on ollut mukana korttien suunnittelussa ja tuottanut pakkaan oman Koulumatkat kimpassa -korttinsa. Korttisarja on ladattavissa pdf-muodossa Vanhempainliiton sivuilta osoitteesta: vanhempaintoiminta/liikunta/perheliikunta Millä kielellä sen kertoisin? Vanhempainyhdistystoiminta voi auttaa vieraasta kulttuurista saapuvia koululaisia ja heidän vanhempiaan osallistumaan ja sopeutumaan kouluyhteisöön. Vanhempainliitto on tuottanut vanhempainyhdistystoiminnasta kertovan esitteen, joka kertoo kahdeksalla kielellä, mistä toiminnassa on kysymys. Esitteeseen voi tutustua liiton verkkosivuilla aineistopankissa ja sitä voi tiedustella liiton toimistosta puh Rakennetaan yhdessä monikulttuurista ja suvaitsevaista Suomea! Koulurauhaa rakentamaan! Koulurauha julistetaan jälleen elokuussa 2011, tällä kertaa Oulussa. Vanhempainliitto kutsuu vanhempainyhdistykset ja kotijoukot mukaan valtakunnallisen ohjelman julistukseen. Koulurauha-ohjelman keskeisiä periaatteita ovat oppilaiden osallisuus, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen sekä ilon ja innostuksen tuominen koulutyöhön. Tavoitteena on, että kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on koulussa hyvä olla. Myös viranomaisten, järjestöjen ja koulujen yhteistyön lujittaminen lasten ja nuorten turvallisuuden lisäämiseksi on tärkeää. Vanhempien rooli hyvin- voivan kouluyhteisön rakentamisessa on merkittävä. Vanhempainliitto kannustaa vanhempainyhdistyksiä pohtimaan, miten koululaisten vanhemmat voisivat olla mukana koulurauhan julistuksessa ja minkälaista yhteistyötä oman lähiyhteisön toimijoiden kanssa voitaisiin tehdä. Koulurauha-ohjelmaa koordinoi työryhmä, johon kuuluvat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Opetushallitus, Poliisihallitus, Folkhälsan ja nyt myös Suomen Vanhempainliitto. Lisätietoja ohjelmasta ja vinkkejä koulurauhan edistämiseen löytyy verkosta osoitteesta 4 Vanhempien Sanomat

5 Koti, koulu ja kaverit virkeä toimintavuosi edessä Vanhempainliitto järjestää keväällä 2011 useita alueellisia ajankohtaispäiviä vanhempaintoimijoille ja toiminnasta kiinnostuneille. Tilaisuuksissa keskustelemme vanhempaintoiminnasta sekä kasvatukseen ja perusopetukseen liittyvistä teemoista. Tapaamme 5.3. Helsingissä Turussa Rovaniemellä 2.4. Tampereella 9.4. Jyväskylässä Oulussa 9.5. Kuopiossa Seuraa Vanhempainliiton tapahtumakalenteria osoitteessa Kaikki RAY:n rahaautomaatit kesään mennessä K18 Uusi arpajaislaki astuu voimaan RAY:n raha-automaattien alaikärajat nousevat siirtymäajan jälkeen 1. heinäkuuta Ikärajan muutosta varten RAY päivittää kaikkien noin raha-automaatin tekniset valmiudet ja ikärajainformaation K15:stä K18:aan. Pelipisteessä otetaan käyttöön uusi ikäraja sitä mukaan, kun RAY on tehnyt tarvittavat muutokset. Myyjiä ja kumppaneita koulutetaan laajasti uudesta ikärajasta. Ikärajavalvonta helpottuu, kun kaikella rahapelaamisella on jatkossa sama ikäraja. Samalla myös pelialueet rauhoitetaan aikuisten pelaamiselle, sillä jatkossa alaikäinen ei saa pelata raha-automaatteja edes vanhempien seurassa. RAY:n omissa pelisaleissa ja kasinolla sekä osassa ravintoloita noudatetaan jo 18 vuoden ikärajaa. Lisää aiheesta: Kuva: RAY:n kuvapankki / Marko Hakala VARAINHANKINTAAN Kevät on jo ovella Tilaa ihanat kortit kevään ja kesän juhliin! TILAA ESITE PUH Vanhempien Sanomat 5

6 U U T I S I A 642/2010 Vanhemmat mukaan lapsen ja nuoren terveystarkastuksiin Perusopetusta koskevaan lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin muutoksia Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu Lakiin tehdyillä muutoksilla vahvistetaan oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Lisäksi muutoksilla on täydennetty oppilashuoltoa, oppilaiden henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä. Opetushallitus on muuttanut ja täydentänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vastaamaan lakimuutosta. Määräys on voimassa alkaen toistaiseksi. Määräys edellyttää perusopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista ja täydentämistä. Opetuksen järjestäjä voi ottaa opetussuunnitelman käyttöön Opetuksen järjestäjän tulee ottaa opetussuunnitelma käyttöön viimeistään Lisätietoja: Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset astuivat voimaan Asetus annettiin, koska kuntien väliset erot lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen voimavaroissa ja sisällössä ovat lisääntyneet, ja palvelut ovat monissa kunnissa suosituksiin ja tarpeisiin nähden riittämättömät. Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoulun oppilaille. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan sekä oppilaan että vanhempien ja perheiden hyvinvointia. Kaikkiin terveystarkastuksiin kutsutaan vanhemmat mukaan. Tarvittaessa pyydetään opettajalta arvio lapsen koulumenestyksestä. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen lapsen kehitysvaiheen mukainen terveysneuvonta. Kouluterveydenhuollon on tunnistettava oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestettävä tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisätietoja: Opiskelijaksi.net - Opo on nyt netissä Opiskelijaksi.net on vuotiaille nuorille suunnattu opinto-ohjauksen sivusto. Se kokoaa yhteen osoitteeseen tiedot Uudenmaan opiskelupaikoista ja koulutustarjonnasta kaikilla koulutusasteilla. Sivusto on monipuolisesti linkitetty oppilaitoksiin ja muihin tietolähteisiin, joten se on oiva apu nuoren koulutuspolun suunnittelussa. Sivusto on osa Uudenmaan Nuorten Ohjaus UNO-hanketta. Hankkeella pyritään nuorten ohjauksen tehostamiseen, koulutukseen hakeutumisen nopeuttamiseen ja syrjäytymisen estämiseen. UNO-hankkeen kohderyhmiä ovat peruskoulun päättävät 8 9-luokkalaiset, ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneet vuotiaat nuoret, toisen asteen opintonsa keskeyttäneet tai uutta alaa etsivät vuotiaat nuoret, jatkokoulutuspaikkaa etsivät vuotiaat nuoret sekä ilman koulutuspaikkaa olevat alle 25-vuotiaat nuoret. Vuosina toteutettavan hankkeen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Uudenmaan ELY-keskus. 6 Vanhempien Sanomat

7 Saadaan niinku aikaseks kaikennäköstä yhteistä hyvää! vatuksellista tukea toisiltaan. Päiväkodin henkilökunta vahvistaa vanhempaintoiminnan kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Toiminta tukee lapsen kasvuympäristöjen välistä integroitumista. Osallistumalla varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen ja tarpeellisten asioiden hankintaan vanhemmat viestivät arvostusta ja tukevat samalla päiväkodin henkilökunnan työtä, ja tätä kautta heidänkin viihtyvyyttään ja jaksamistaan. Haastattelun tulosten mukaan vanhempaintoiminta tarvitsee tukea ensisijaisesti päiväkodin henkilökunnalta. Laajempi yhteistyö eri vanhempainyhdistysten välillä ja kunnan virkamiehiin, toiminnan arvostus kunnallisella tasolla sekä itsestäänselvyys osana varhaiskasvatusta ovat välttämättömyys vanhempaintoiminnan kehittämisen (kehittymisen) kannalta. Haastateltujen mukaan vanhempaintoiminnan koko potentiaalia ei aina nähdä, ja sen ei tarvitse olla aina vain varainkeruuta, sillä yhdessä suunnittelemalla vanhempaintoiminta palvelee parhaiten juuri oman päiväkodin erityistarpeita. Tärkeintä on, että toimitaan lasten parhaaksi - yhdessä! SATU VAINIOLA HELI RUUSKANEN Artikkeli perustuu kirjoittajien Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehtyyn opinnäytetyöhön Saadaan niinku aikaseks kaikennäköstä yhteistä hyvää! Lastentarhanopettajien ja vanhempien näkemyksiä vanhempainyhdistystoiminnan merkityksestä varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö on luettavissa ammattikorkeakoulujen sähköisestä tietokannasta Theseuksesta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla neljässä vantaalaisessa päiväkodissa vanhempainyhdistystoimijoita, lastentarhanopettajia sekä päiväkodin asiakasperheiden niitä vanhempia, jotka eivät ole mukana päiväkotien vanhempainyhdistystoiminnassa. Vanhempaintoiminta varhaiskasvatuksessa syventää kasvatuskumppanuutta ja vastaa osaltaan yhteisöllisyyden tarpeeseen, joka yhteiskunnassamme ei välttämättä toteudu. Se myös kasvattaa lapsia yhteistoimintaan ja antaa lapsille roolimallin aikuisista, jotka toimivat ja välittävät. Vanhempaintoiminta varhaiskasvatuksessa on merkittävä lisäresurssi, jolla voidaan lisätä lasten kuin aikuistenkin hyvinvointia. Vantaalaisille vanhemmille ja lastentarhanopettajille syksyllä 2010 tehdyssä opinnäytetyön haastattelussa kävi ilmi, että vanhempaintoiminta antaa vanhemmille mahdollisuuden osallistua tiiviimmin oman lapsen varhaiskasvatukseen. Samalla se on tukiverkko, jossa vanhemmat saavat kas- RAY EDEN VARAINKERUUN TAIKAA! Vanhempien Sanomat 7

8 Päivi Lamponen sai Arjen Kasvatusteko -palkinnon Hyppykepillä välitunnin viettoon Suomen Vanhempainliiton vuonna 2010 ensimmäistä kertaa myöntämä Arjen Kasvatusteko -palkinto luovutettiin vantaalaiselle Päivi Lamposelle. Rekolan koulun aktiivinen vanhempaintoimija suunnitteli, organisoi ja perusti yhteistyössä koulun ja vanhempainyhdistyksen kanssa koululle liikuntavälinevaraston, josta lapset saavat lainauskorttia vastaan ottaa käyttöönsä mo- Leena Herlevi-Valtonen nipuolisia liikuntavälineitä. Lapset viihtyvät koulun pihassa myös vapaa-ajallaan. Liikuntavälineet rahoitettiin muun muassa arpajaisvoitoilla ja kotien varastoista kerättiin tarpeettomia välineitä yhteiseen käyttöön. Nyt Rekolan koulun lapsilla on millä liikkua; hyppynaruja, hyppykeppejä, palloja ja koripallotelineitä. Ensimmäinen runsasluminen talvi osoitti, että Palkinto on Stefan Lindforsin suunnittelema ja valmistama uniikki valoveistos. yksi suosituimmista välineistä oli pulkka, joita koulu on luvannut hankkia tarvittaessa lisää. Koulussa Päivi Lamposen aktiivisuudesta ja toimivasta suunnitelmasta ollaan kiitollisia. Lamposen esimerkki kannustaa tarttumaan toimeen, ja uskomaan että pienilläkin hyvillä teoilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Lamposen huolella suunniteltu ja organisoitu arkinen teko tuo runsaasti iloa lasten arkeen ja lisää samalla luontevasti lasten päivittäistä liikkumista, jota monissa puheenvuoroissa kipeästi kaivataan. Palkinnoksi Stefan Lindforsin uniikki teos Päivi Lamponen iloitsi ja kiitti liikuttuneena saamastaan huomiosta. Palkitsemistilaisuuteen hän halusi mukaan häntä kilpailuun ehdottaneen vanhempainyhdistyksen aktiivit. Koko porukka on palkinnon ansainnut, yhdessä saimme tämän aikaan, voittaja muistuttaa. Mikko Huotari Arjen Kasvatusteko -palkinto on taitelija, muotoilija Stefan Lindforsin suunnittelema ja omakätisesti valmistama uniikki valoveistos. Keskelle sijoittuvaa valoa ympäröi kolme läpikuultavaa, Lindforsin tyylille ominaista siipimäistä elementtiä, jotka ikään kuin suojelevat keskiössä olevaa lasta. Lindfors näkee veistoksessa toivon: Kun lapsi saa oikeanlaista hoivaa ja turvaa, hän voi kasvaa valoksi, ehjäksi ja luovaksi yksilöksi. Suomen Vanhempainliitto palkitsee Arjan Kasvatusteko -palkinnolla aikuisen oivaltavasta teosta, joka edistää onnellista ja turvallista lapsuutta. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi. Palkintoraadissa oli Suomen Vanhempainliiton lisäksi Yhteishyvä-lehti. 8 Vanhempien Sanomat

9 Yhdessä tekemistä, leirielämyksiä ja ihmisenä kasvamista Lisää aiheesta Parasta Lapsille ry on vuonna 1945 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Järjestö toimii lasten, nuorten, lapsiperheiden ja maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestön toimintaa ohjaavat arvot ovat lapsuuden kunnioittaminen, luotettavuus, avoimuus sekä suvaitsevaisuus. Parasta Lapsille ry järjestää vuosittain noin kolmekymmentä 7 16-vuotiaille tarkoitettua lasten- ja nuortenleiriä. Leirijaksot järjestetään eri ikäryhmien kehitysvaiheet huomioiden. Leiritoiminta on suomenkielistä, mutta monikulttuurista. Leirit järjestetään koulujen loma-aikoina pääosin järjestön omissa lomakeskuksissa Virroilla, Vaasassa ja Haukiputaalla. Lisäksi Karhula, Pietarsaari, Raahe ja Äänekoski järjestävät leirejä omilla alueillaan. Lasten leirit tarjoavat mukavan ja vauhdikkaan viikon lapsille, joilla muuten olisi loman aikana vähän tekemistä. Lasten leireillä leikitään, pelataan ja liikutaan luonnossa. Samalla opitaan omatoimisuutta sekä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Nuorten leirit tarjoavat ennen kaikkea elämyksiä ja mahdollisuuden uusien ystävien kohtaamiseen. Leirillä on joka päivä sekä järjestettyä nuorille suunnattua ohjelmaa että vapaa-aikaa. Vapaaehtoiseksi leirille mukaan Parasta Lapsille ry kutsuu ennakkoluulottomia, hymyhuulisia, tavallisia ja turvallisia ihmisiä ympäri Suomea vapaaehtoisiksi mukaan lasten ja nuorten leireille. Vapaaehtoisen ammatilla ja koulutuksella ei ole merkitystä. Tärkeää on, että tehtävään ryhtyvä on kiinnostunut toimimisesta lasten, nuorten ja perheiden parissa ja on vastuullinen ja luotettava henkilö. Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa. Toiminnasta ei kuitenkaan synny kustannuksia, sillä järjestö kustantaa täysihoidon ja tarvittavat kuljetukset kaikille vapaaehtoisille koulutuksiin ja leireille. Järjestö myös vakuuttaa tapaturmien varalta kaikki toiminnassa olevat vapaaehtoiset. Toiminnasta saa pyydettäessä myös osallistumistodistuksen. Vanhempien Sanomat 9

10 Luonetjärven koulu on ulkoisesti kaunis ja viihtyisä oppimisympäristö. Nuoresta iästä huolimatta rakennus ei ole säästynyt kosteusvaurioilta. Lasten terveys vaarassa Mikrobit syövät suomalaisia kouluja 10 Vanhempien Sanomat

11 Neljän lapsen äiti Mia Hämäläinen kiinnitti huomiota 11-vuotiaan Aleksin vointiin, kun naapuri huomautti perheen jatkuvasta sairastelusta. Opettajakin esitti, että Aleksin yöunia tulisi tarkkailla, kun poika toistuvasti nukahteli oppitunnilla. Mian mielestä Aleksi nukkui yönsä hyvin. HOME koulut Teksti ja kuvat: LEENA HERLEVI-VALTONEN Kun Aleksi alkoi voida huonommin, epäilys koulutilan turvallisuudesta heräsi. Koulussa kehotettiin tutkimaan kodin rakenteet, mutta lääkärin tutkimuksissa koulun osuus Aleksin sairauteen sai vahvistusta. Jäädessään kesälomalle Aleksin oireet katosivat ja poika oli kesän terve. Syksyllä, kun koulu alkoi, hän oli kevääseen verrattuna entistä huonommassa kunnossa, Mia muistaa. Nousi korkea kuume, joka sitten yhtä nopeasti las- ki. Kohta tulivat nenäverenvuodot ja lopulta Aleksi oksensi limaa niin rajusti, että pelkäsimme hänen tukehtuvan. Oireisiin liittyvät myös erityyppiset pään vaivat; päänsäryn lisäksi esimerkiksi keinuttavaa kaatumisen tunnetta. Oireet pahenevat yleensä loppuviikkoa kohden. Suvi käy etäkoulua 14-vuotias Suvi käy koulua kotona ja mummolassa. Koulukavereita ei ole, ei liioin fyysisesti läsnä olevaa opettajaa. Tuntiopetusta Suvi saa keskimäärin seitsemän tuntia viikossa verkkoyhteyden väli- Nuusku on kaulaan ripustettava ionisaattori, joka puhdistaa paikallisilman Suvin ympäriltä. tyksellä. Koulurakennukseen Suvi ei voi mennä, ei mihinkään niistä kymmenistä, joita Jyväskylän Tikkakoskella ja lähialueilla olisi tarjolla. Suvin terveys ei sitä kestä. Aamuisin Suvi pakkaa muovikassiin kaiken mitä tarvitsee; lukulampun, tietokoneen ja muut henkilökohtaiset koulutarvikkeet. Niiden kanssa menen naapuriin mummolaan, koska siellä on kiinteä nettiyhteys. Asennan yhteyden ja kuuntelen kun opettajat valittaa, ettei yhteys toimi, Suvi vitsailee. Välillä käyn kotona tekemässä muita läksyjä ja sitten menen uudestaan mummolaan. Kokeet suoritan myös netin välityksellä. Suvi on altistunut ympäristön epäpuhtauksille niin voimakkaasti, ettei oireilematta voi tavata ikätovereitaan koulun jälkeen. Näin on jatkunut jo vuosia. En voi viettää kavereitten kanssa vapaa-aikaa, vaikka haluaisin. Moni pitää minua ihan hulluna eivätkä usko että tämä on totta. On vain muutama ihminen joka oikeasti ymmärtää, etten vain voi mennä yleisille paikoille, Suvi toteaa. Mummolassa Suvilla on oma koira, joka tuo perhe-elämän lisäksi iloa vapaa-ajan viettoon. Äiti jätti päivätyönsä Syksyllä 2010 myös Suvin pikkuveli Mika sairastui. Voimakkaat oireet viittasivat vahvasti huonosta sisäilmasta johtuvaan altistumiseen. Tilanne kävi liiaksi Huttusen perheen voimil- Vanhempien Sanomat 11

12 le. Äiti Anne jäi kotiin, jotta lasten koulunkäynti saadaan hoidettua. Suvin ja Mikan lisäksi kolme alle kouluikäistä sisarusta vaativat huomiosta osansa. Arkipäivisin Anne skannaa koulukirjoista sivuja tietokoneelle. Kerran erehdyin tuomaan koululta valmiin kopion koepaperista. Kun annoin sen Suville, häneltä katosi muisti. Sairauteen liittyvät myös neurologiset oireet, muistin menetys on yksi pahimmista. Suville voi tulla täydellinen black out. Kaikki kodin ulkopuolelta tuleva on Suvin terveydelle riski. Kun taloon tulee vieras, Suvin on mentävä ulos. Nyt mulla on tämä nuusku, pärjään ihan hyvin. Ilman nuuskua alkaisin heti oireilla. Voi tulla päänsärky tai ihottumaa kasvoihin ja käsivarsiin, Suvi lisää. HOME koulut Peräkammarin tytöt ja pojat Jos julkisten tilojen kuntoon ei tule muutosta, Suvi ei ehkä koskaan voi opiskella fyysisesti missään oppilaitoksessa, tai tehdä työtä kuten muutkin, työpaikalla työtovereiden kanssa. Suvista tulee peräkammarin tyttö, joka voi korkeintaan suljetuissa olosuhteissa tavata muita peräkammarin tyttöjä ja poikia, Anne epäilee. Ja meitä on paljon, Suvi lisää nauraen. Onneksi vielä on ringette. Se on Suvin ainoa kodin ulkopuolinen harrastus, josta perhe ei ole tohtinut luopua, niin paljon se antaa tyttärelle voimaa jaksaa. Jäälle Suvi menee suoraan kotoa, pukukoppiin hän ei voi edes kurkistaa. Hallilta on tultava pikaisesti kotiin ja suihkuun. Urheiluvaatteet pestään välittömästi. Huono sisäilma ja levottomat lapset Hengitysterveysvastaava Taina Laurinaho Keski-Suomen Hengitysyhdistyksestä arvioi, että Jyväskylän kymmenis- tä kouluista vain muutama on terve. Laurinahon aktivoimana Jyväskylään on perustettu sisäilmaongelmista kärsivien työryhmä, joka pohtii toimia tilanteen korjaamiseksi. Tilanne on hirveä. Jos mikään ei muutu, teemme kantelun aluehallintoviranomaiselle. Jyväskylän Tikkakoski ei ole yksin homekoulujensa kanssa. Liian moni suomalainen koulu, muista laitosrakennuksista puhumattakaan muhii aikapommia rakenteissaan. Sisäilmaongelmat voivat uskottua useammin olla syy myös koululaisten joukkolevottomuuteen. Epämääräiset päänsäryt, huonovointisuus ja väsymys haittaavat keskittymistä. Osa lapsista ei osaa tunnistaa oireitaan, moni jopa tottuu niihin vietettyään samoissa tiloissa paljon aikaa. Herkimmät lapset ovat kuin hälytyslaitteita, jotka näkyvillä oireillaan ilmaisevat, että jokin on vialla. Kun sairaasta tilasta päästään puhtaisiin, muutos voi olla radikaali. Opettajallekin voi olla yllätys miten oma vireystila ja työssä jaksaminen paranee, lasten levottomuus hellittää ja oppimistuloksia alkaa syntyä. Moni koulu päältä kaunis Tikkakoskella sijaitseva Luonetjärven koulurakennus rakennettiin vuonna Sen arkkitehtuuri edustaa modernia suomalaista oppimisympäristöä, joka ulkoisesti huo- 12 Vanhempien Sanomat

13 kuu viihtyisyyttä ja lämpöä. Uudehkon koulun rakenteissa piilottelee kuitenkin sisäilmapeikko. Koulua on haitallisten löydöksien seurauksena remontoitu luokka kerrallaan. Oppilaat ovat remontista huolimatta jatkaneet koulutyötä normaalisti. Remontin aikana ilmanvaihtokanavat tukittiin ensin virheellisesti lasikuituvillalla, joka huokoisena materiaalina läpäisi pölyt ja myrkyt. Virhe korjattiin, mutta koulutyötä ei missään vaiheessa keskeytetty. Remontoitavasta luokasta tuuletus ohjattiin ikkunasta ulos, suoraan pääsisäänkäynnin kohdalle, josta koulun sadat oppilaat kulkevat päivittäin sisään ja ulos. Syksyn 2010 aikana koulussa sairastui hengitysterveysvastaava Taina Laurinahon mukaan useita lapsia. Ihmisarvo koetuksella Sisäilman mikrobeille altistuneen perheessä arki on raskasta. Pyykinpesu on jatkuvaa, kodin Nivalassa Niva-Kaijan koulun vanhempainyhdistys järjesti mielenilmauksen oppilaiden terveyden puolesta syyskuussa Kuva: Anita Ohtamaa Joululoman alla vanhemmat ja oppilaat ryhtyivät kaksiviikkoiseen koululakkoon osoittaakseen pettymyksensä kaupungin päätöksentekoon. Koulurakennuksesta on löytynyt haitallisia mikrobeja ja arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia koulun väestä oireilee. Vanhempainyhdistys on kantanut tilanteesta huolta jo vuodesta 2008 alkaen. Vanhempainliiton verkkosivuilla kerromme lisää Nivalan tapauksesta. sisustus on organisoitava uudelleen ja huoneisiin on hankittava sisäilmaa puhdistavia laitteita. Lääkärireissuilla ollaan jatkuvasti ja öitä valvotaan. Sairaus tuo perheeseen myös mittavia taloudellisia paineita. Anne Huttunen on pitkin hampain hyväksynyt sen tosiasian, ettei perheessä voida elää normaalia elämää. Parhaita arjen hetkiä ovat ne, kun Suvin kunto sallii yhteisen kauppareissun ilman, että lapsi alkaa oireilla. Sairauskulujen lisäksi myös opetuksen erityisjärjestelyt ovat lompakolle raskaita. Pelkästään Suvin tietokoneisiin ja toimiviin verkkoyhteyksiin perhe sijoittaa tuhansia euroja vuodessa, jotta koulunkäynti olisi mahdollista. Kela maksaa sairaan lapsen tukea alle 100 euroa kuukaudessa. Kun nettiyhteydet eivät toimi, opettajat kiukuttelevat siitä Suville. Meitä kehotetaan jatkuvasti hankkimaan uusia ja parempia laitteita. Anne myöntää, että jaksamisen kanssa on toisinaan tekemistä. Rehellisesti sanottuna siivoaisin mieluummin vessoja kaiket päivät, jos minun ei tarvitsisi tehdä tätä kotikouluhommaa. Nyt on vain jaksettava. Eniten sydäntäni rasittaa suru siitä, miten lapseni joutuu eristäytymään koko maailmasta. Ei se ole ihmisarvoista elämää. Vanhempien Sanomat 13

14 Terveys talouden edelle Lounais-Suomen aluehallintovirastosta lakimies Esko Lukkarinen muistuttaa, että kunnalla on velvollisuus järjestää sairaan lapsen opetus toisaalla, mikäli voidaan osoittaa että lapsen oleskelu koulurakennuksessa ei terveydellisistä syistä ole mahdollinen. Ensisijaisesti lapselle tarjotaan paikkaa toisesta koulusta. Kotiopetukseen päädyttäessä oppilaan oikeuksiin kuuluu myös oppilashuoltopalveluiden järjestäminen tavalla tai toisella, mikäli lain pykälää tulkitaan. Palveluihin kuuluvat muun muassa maksuton kouluruoka ja terveydenhoitopalvelut. On kunnan ja huoltajan välinen asia sopia, miten palveluiden toteuttaminen käytännössä hoidetaan. Oikeudesta taloudellisiin avustuksiin oppilashuoltopalveluissa tai opetuksen järjestämisessä laissa ei ole mainintaa, lukuun ottamatta koulukuljetuksia. Lain mukaan opetuksen järjestäjän on huolehdittava perusopetuksen tavoitteiden toteutumisesta ja oppilashuollon palveluista kaikille. Opetustavoitteiden toteuttamisessa erityistapauksissa on sovellettava perusopetuslain 18 pykälää, Lukkarinen vahvistaa. Vanhemmilla on oikeus vaatia koulurakennuksen tutkimista, mikäli on aihetta epäillä tilan aiheuttavan oireita lapsille. Koulun ja kunnan tehtävä on viipymättä tutkia tilat. Mikäli tutkimuksen tulokset vahvistavat epäilyn, lapset on siirrettävä toisiin tiloihin. Taloudelliset syyt eivät saa olla esteenä siirrolle. Vanhempien on kuitenkin hyvä ymmärtää, että tutkimuksiin ei aina voida ryhtyä hetkessä. Lukkarinen myöntää että erityistapaukset ovat vaikeita, ja niitä ratkotaan usein tapauskohtaisesti. Kuntia koskevat valtakunnalliset suositukset olisivat kyllä paikallaan, Lukkarinen sanoo. Vuonna 2009 käynnistettiin valtioneuvoston päätöksellä Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot. Toimenpideohjelman ( ) tavoitteena on kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten vähentäminen sekä uusien kosteusvaurioiden syntymisen torjuminen. Ohjelmaa koordinoi ympäristöministeriö. Ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen tunnistaa ongelman laajuuden ja vakavuuden, mutta on tulevaisuuden suhteen toiveikas. Hän uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua suomalaiset päiväkodit ja koulut ovat kunnossa. Ensin kartoitamme perusteellisesti ne tekijät, jotka sisäilmaongelmiin ja epäonnistumisiin niiden korjaamisessa johtavat. Tiedämme että kuntatasolla on monenkirjavia toimintatapoja, ja puutteita löytyy sekä prosessien etenemisessä että ammattitaidossa, Pirinen vahvistaa. HOME koulut Hometalkoot lupaa valoa tunneliin Selvitämme myös päätöksenteon mekanismit, jotta saamme kokonaiskuvan siitä, miten vastuunjakoa julkishallinnossa hoidetaan. Kun tiedämme mikä järjestelmässä ontuu, voimme siirtyä ongelmaa ratkaisemaan. Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman tavoitteena on vuoteen 2013 mennessä laatia valtakunnalliset, selkeät ohjeet, joita myös toteutetaan. Kunnat tarvitsevat työkaluja, joiden avulla rakentamisesta, ylläpidosta ja korjaamisesta osataan huolehtia laadukkaasti ja oikeaan aikaan, Pirinen toteaa. Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot -ohjelma toteutetaan yhteistyössä eri ministeriöiden, kuntien sekä keskeisten kiinteistöomistajatahojen ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Ohjelman ensimmäinen raportti taustatutkimuksen tuloksista julkaistaan keväällä Vanhempien Sanomat

15 V I E R A S K Y N Ä Miten lapseni voi? Matti Rimpelä K aikki isät ja äidit pohtivat aika ajoin lastensa vointia. Olisiko tästä tai tuosta oltava huolissaan? Pitäisikö ottaa yhteyttä hyvinvoinnin ammattilaiseen? Viime vuosien tutkimus on tuonut paljon uutta tietoa lapsen voinnin seurannasta. Hyvinvointi ja pahoinvointi voidaan ymmärtää oppimisena samalla tavalla kuin lukeminen ja laskeminen. Voidaankin puhua hyvinvointioppimisesta ja opettamisesta. Varhaislapsuudesta alkaen olisi hyvä opettaa jokainen lapsi seuraamaan omaa vointiaan ja keskustelemaan siitä. Lapsen tulisi oppia tunnistamaan oman mielensä ja elimistönsä viestejä ja myös sanoittamaan niitä. Lapsella on oikeus odottaa, että hänen tulkintansa voinnista otetaan vakavasti. Tätä ei kuitenkaan pidä ymmärtää niin, että lapsen tulkinta kuvaisi oikein hänen vointiaan. Suomessa jokaisen lapsen vointia seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Tämän vuoden alusta alkaen kouluterveydenhuollossa on järjestettävä terveydenhoitajan tapaaminen jokaisen lukuvuoden aikana. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla tulee tehdä laaja terveys- tarkastus, johon kutsutaan vanhemmat ja pyydetään opettajan arvio lapsen selviytymisestä koulutyössä. Laajassa terveystarkastuksessa nämä arviot yhdistetään kouluterveydenhoitajan ja lääkärin terveystarkastuksen tuloksiin. Yhdessä tulisi tehdä suunnitelma mahdollisten lisäselvitysten, tuen ja hoidon tarpeesta. Monella saattaa olla yllätys se selkeä tutkimustulos, että opettajan arvio jos hän tuntee hyvin oppilaan niin kuin esimerkiksi luokanopettajat tuntevat ennustaa lapsen mielenterveyden kehitystä paremmin kuin vanhempien arvio tai lapselta itseltään kysytyt tiedot. Opettaja näkee yksittäisen lapsen voinnin ja kehityksen suhteessa suureen joukkoon. Eteneminen oppimisessa on erittäin vahvassa yhteydessä hyvin- ja pahoinvointiin. Näin lapsen vointia arvioidaan ainakin neljästä eri suunnasta: Lapsi itse, vanhemmat, kouluterveydenhuolto ja opettaja. Kun on useita arvioijia, voi tulos olla ristiriitainen. Onneksi kansainvälinen tutkimus on tuottanut yli 60 maassa testatun Vahvuudet ja heikkoudet -mittarin, joka on sovellettu myös Suomeen. Mittarissa on pääosin samanlainen yhden A4-sivun kysely lapselle, vanhemmille ja opettajalle: b3.py?language=finnish. Suosittelen lämpimästi SDQ-mittaria jokaiseen peruskouluun ja erityisesti laajoihin terveystarkastuksiin. Kun vanhemmat, lapsi ja opettajat vastaavat kysymyksiin ja vastauksia pohditaan yhdessä kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin kanssa, syntyy aito mahdollisuus yhteiseen arviointiin lapsen voinnista. Matti Rimpelä dosentti Tampereen yliopisto Vanhempien Sanomat 15

16 Jaana Kapari-Jatta: Lapsen kieli kehittyy lukemalla Kirjoittaminen on minulle vapauttava kokemus. Voin kirjoittaa, mitä itse haluan. Se on helpompaa kuin kääntäminen, sanoo Jaana Kapari-Jatta. Hän on juuri julkaissut neljännen oman kirjansa. Hipsikka on Finnet-ryhmälle tehty tilaustyö. Kirja kuuluu osana Finnet-ryhmän Lapset ja internet -hankkeeseen, jossa Vanhempainliitto on toiminut yhtenä yhteistyökumppanina. Teksti: RIITTAMAIJA STÅHLE Kuvat: Tammi /VIRPI LEHTINEN Jaana Kapari-Jatta viihtyy Loviisassa. Kääntäjälle on tärkeää asua kielensä kotona, hän sanoo. Parhaiten Jaana Kapari- Jatta tunnetaan Harry Potter -kirjojen suomentajana. Potter-kääntäjiä on maailmassa yli 60, jotkut luovempia kuin toiset. Suomessa panostetaan aina käännökseen. Esimerkiksi Ruotsissa Pottereissa olevia nimiä ei käännetty lainkaan. Siinä kyllä tehtiin Rowlingin teksteille karhunpalvelus. Suomessa nimet yleensä käännetään. Onhan meillä suomennettu niin Peppi Pitkätossu kuin muumitkin nimineen kaikkineen, sanoo Jaana ja kehuu suomalaisten, ammattitaitoisten kääntäjien joukkoa. Leiki sanoilla Sanoilla leikkiminen on Jaanan mielestä tärkeää. Hän on leikkinyt sanoilla aivan pienestä pitäen ja jatkanut samaa myös oman tyttärensä kanssa. Jaanan tyttärellä oli pienenä nukke, jonka nimi ei suinkaan ollut Molla tai Maija, vaan Tutti menee torille. Ja yllätys, yllätys: tytärkin on nykyään kirja-alalla. Lapselle pitää lukea paljon. Se kehittää lapsen lauseita ja kieltä. Kun lapselle luetaan, niin hänen kielensä rakenne kehittyy ja hän oppii myös kirjoittamaan sujuvia lauseita. Ei kirjoittaminen ole mitään hienoa. Se on normaalia toimintaa, eikä siitä kannata krampata. Innostunut ja utelias Tilaustyönä kirjoitettava kirja on Jaanan mukaan äärimmäisen harvinaista herkkua. Sain selvät raamit, mutta minua ei yritetty kahlita mihinkään suuntaan. Tilaustyö on kirjailijalle vapauttava koke- 16 Vanhempien Sanomat

17 Yhdessä ei yksin Turvallisesti verkossa Ajattelemisen osuus on kirjoittamisessa tärkeintä. Kun pää on tehnyt työn, voi istua päätteen ääreen ja kirjoittaa. Lasten turvallista netinkäyttöä ja medialukutaitoa edistetään valtakunnallisessa Yhdessä ei yksin -hankkeessa. Finnet-ryhmän yhtiöiden suurhankkeen kohderyhmänä ovat 9-vuotiaat lapset, heidän vanhempansa ja opettajansa. mus, koska kirjan myyvyyttä ei tarvitse miettiä. Olen kuitenkin sen verran vanha konkari kirjoitusasioissa, että luotin itseeni. Jaana sanoo olevansa kirjailijana ja kääntäjänä siinä vaiheessa, ettei hänen enää tarvitse taistella kustantajien huomiosta. Olen taisteluni aikanaan taistellut, eikä se koskaan unohdu. Kaikki työt pitää aina tehdä erinomaisesti, koska muuten voi käydä niin, ettei uusia töitä enää tulekaan. Oli sitten nimeä tai ei. Sama pätee kaikessa työssä. Jaana sanoo suhtautuvansa elämään innostuneesti ja uteliaasti. Elämäni ei ole koskaan asettunut tasaiseksi. Minulle tulee vieläkin puuskia, jolloin haluan siivota koko talon kellarista vinttiin, laittaa kaikki paperit järjestykseen. Puuska ei kyllä kestä koskaan edes päivää. Jos kaikki olisi kovin jämptiä, niin pitkästyisin. Se varmaan tappaisi myös luovuuden. Niinpä siivousrupeamanikin ovat pyörremyrskynomaisia. Irtonainen pää takaa luovuuden Kirjoittamisessa ja kääntämisessä pitää löytää oikea henki. Pitää olla irtonainen pää, vapaa ajatus. Päätteen ääressä istuminen ei irrota ajatuksia. Ulkopuolisesta saattaa näyttää, että en tee mitään, mutta pääni tekee töitä koko ajan. Ajattelemisen osuus on kirjoittamisessa tärkeintä. Kun pää on tehnyt työn, voi istua päätteen ääreen ja kirjoittaa, Jaana sanoo. Kirjailija voi Jaanan mielestä asua missä päin maailmaa tahansa, mutta kääntäjän paikka on kielen kotona. Jos asuu vuosia ulkomailla, niin kosketus omaan kieleen häviää. Kääntäjä menettää instrumenttinsa. Yhdessä ei yksin -hanke koostuu fantasiakirjasta, nettioppaasta ja nettipelistä. Lisäksi Finnet-ryhmän yhtiöiden edustajat jalkautuvat vanhempainiltoihin kertomaan turvallisesta netinkäytöstä. Pelko pois Lapsille tarkoitetun Hipsikka-fantasiakirjan on kirjoittanut Jaana Kapari-Jatta. Nuomaassa seikkailevat mm. Hipsikka Huitsunhei, Johtaja Valtias Yliveto Armias Ypö Örmeli Tikkunekku ja tiikerihäntäinen Liila. Fantasiakirjan tarkoituksena on saada lapset kiinnostumaan lukemisen ihmeellisestä Joskus lapsi on näppärämpi tietokoneen käyttäjä kuin vanhempansa. Näppäryys ei kuitenkaan merkitse sitä, että lapsi välttämättä ymmärtää surffailun vaarat. Yhdessä asiat selviävät. maailmasta. Kirjan maailmaa täydentää nettipeli, jossa ratkaistaan hankalia ja hauskoja Hipsikan maailmaan liittyviä ongelmia. Vanhemmille ja opettajille jaettava Ihana internet ja norsun muisti on selkeä faktaopas. Sen tarkoituksena on antaa tietoa lasten tavasta käyttää nettiä. Oppaassa on myös opettajille tarkoitettuja vinkkejä oppituntien rakentamista varten. Oppaan on kirjoittanut Riittamaija Ståhle. Nettioppaan avulla vanhemmat ja lapset voivat yhdessä tutustua internetin ihmeelliseen maailmaan. Opas ei pelottele, vaan kehottaa koko perhettä käyttämään nettiä yhdessä. Lapset voivat opettaa vanhempiaan ja päinvastoin. Hanke näkyy myös koulujen vanhempainilloissa. Finnet-ryhmän yhtiöiden edustajat jalkautuvat ympäri Suomenniemen kertomaan muun muassa nettiturvallisuudesta ja hyvistä nettitavoista. Yhdessä ei yksin -hankkeessa on mukana 21 Finnetryhmän yhtiötä. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Opetushallitus, liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö, Pelastakaa Lapset ry, Suomen Vanhempainliitto ja F-Secure Oyj. Vanhempien Sanomat 17

18 Ajatus karkaa soramontuille Teksti ja kuvat: LEENA HERLEVI-VALTONEN Helsinkiläisessä lähiössä joukko teinipoikia pörräsi mopoilla yökaudet. Poliisi sai toistuvasti ilmoituksia alueen asukkailta, joita jatkuva meteli häiritsi. Poikajoukon tukemiseksi käynnistettiin projekti. Tavoitteena oli, että peruskoulun kelkasta pudonneet pojat saavat päättötodistuksen siinä missä muutkin. Tavoitteet saavutettiin. Ensin oli etsittävä syyt opiskelumotivaation puuttumiselle ja sitten vielä keinot löytää opiskeluinto uudelleen. Tsemppi-projekti oli kuin päänavaus Ville Viljakai- sen uralle. Nyt takana on 17 vuotta kirkon erityisnuorisotyötä, yli 50 rippikoulua, lukuisia projekteja ja koulutuksia. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:ssä Ville Viljakainen kouluttaa ja tukee nyt niitä, joille oppiminen tuottaa syystä tai toisesta vaikeuksia. Villen omakohtaiset kokemukset ovat tehtävässä arvokas työkalu. Hänelläkin ajatus karkasi aikoinaan helposti mopon selkään ja soramontuille. Yli viisi miljoonaa tapaa oppia Oppimisen tueksi on tarjolla valtavasti apuvälineitä, mutta niitä tunnetaan vielä huonosti. Villen kädessä on pallo, joka auttaa kosketuksen avulla oppivia. Erilaisten oppijoiden liitto on julkaissut sadoista apuvälineistä kirjan. Isossa kuvassa Ville näkee Suomen, jossa asuu yli viisi miljoonaa erilaista oppijaa. On niitä, joille kirjoitettu teksti ei aukea. He omaksuvat asioita kuvien, äänen, musiikin tai liikkeen avulla helpommin. Yksi kaipaa hiljaisuutta, toinen tasaista taustahälyä pystyäkseen keskittymään. Yksi pyörittelee kynää, vierustoveri rummuttaa pöytään, kolmas piirtelee kuvioita kirjaan. Vähemmän kuin tapoja oppia, on tapoja opettaa. Kun oppi ei mene perille, ei siis aina ole kyse vain oppilaan ongelmasta. Voi olla kyse myös opettamisen vaikeudesta. Tavallisen erilaiset oppijat Oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan noin miljoonalla suomalaisella, siis joka viidennellä. Tilastojen ulkopuolelle jää lisäksi epämääräinen joukko ihmisiä, joille oppiminen tuottaa vaikeuksia, mutta sitä ei ole virallisesti osoitettu. Tähän porukkaan kuulun itse. Perinteinen opiskelu on aina ollut minulle vaikeaa. Pienikin häiriötekijä luennolla riittää, ja ajatus karkaa, Ville Viljakainen kuvailee. Muistiinpanojen kirjoittaminen ja kuunteleminen samaan aikaan on mahdotonta. Joko en saa muistiinpanoistani selvää, tai en enää muista mihin asiayhteyteen ne liittyvät. Pelkästään ympäristöllä on valtava vaikutus tiedon omaksumiseen. Madaltunut motivaatio uuden oppimiselle voi johtua yksinkertaisesti siitä, että yrittää epätoivoisesti väärällä tekniikalla. Oppimisen esteenä voi olla elämäntilanne; solmu ihmissuhteissa, ikävät käänteet arjessa, päihteet tai vaikkapa syömishäiriö. Helsingin seudun erilaisten oppijoiden oppimisvaikeuksista kärsivien tukiryhmissä näyttäytyy koko elämän kirjo. Ryhmässä osallistujia kannustetaan ja neuvotaan tutkimaan omaa oppijuutta. On tärkeä selvittää miten juuri minä omaksun tietoa, mitä havaintokanavia käytän, näenkö yksityiskohtia vai olenko suuria kokonaisuuksia hahmottava. Otamme täällä yhdessä selvää minkälainen ympäristö tukee oppimistani, olenko itseohjautuva vai tarvitsenko toisen ihmisen tukea oppiakseni paremmin. Oppimisen tueksi on tarjolla valtavasti apuvälineitä, Ville luettelee. Laiskat ja tyhmät oppilaat Ville kertoo pojasta, jolle kurssilla tehty oppimisanalyysi oli ollut lähes uskonnollisen herätyksen kaltainen kokemus. Joskus oppimisen tiellä on vain pieniä teknisiä solmuja. Kun solmu aukeaa, voi uuden oppimiseen tulla hinku, kuten kävi aikoinaan Villelle itselleen; historiasta tuli Villen rakkain 18 Vanhempien Sanomat

19 9-luokkalainen Petra kävi Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n lukiseulassa. Petra halusi selvittää, missä asioissa pitää tsempata, jotta peruskoulu saadaan kunnialla suoritettua. Lukiseula antoi Petralle kotiin ja kouluun vietäväksi vinkkejä siitä, mihin oppimisen osa-alueisiin olisi hyvä etsiä tukea. harrastus, vaikka se koulussa kuului inhokkiaineisiin. Tekniikan hiomisen ohella tarvitaan henkistä kannustusta. Sosiaalisiin taitoihin liittyvissä harjoituksissa kirjoitimme toinen toistemme selkään positiivista palautetta kurssikaverista. Tämä, jo 20-vuotias poika kertoi palautekeskustelussa, että se oli ensimmäisen kerta kun hänestä kirjoitettiin jotain hyvää. Oppimisvaikeudet syövät hiljaisesti lapsen itsetuntoa. Hän alkaa uskoa olevansa tyhmempi kuin muut, ikään kuin syntyjään laiska ja saamaton. Tilannetta pahentaa, jos ympärillä olevat aikuiset omilla Erilaisten oppijoiden liitto on valtakunnallinen järjestö, jolla on alajärjestöjä ympäri Suomea. Moni yhdistyksistä on oppimisvaikeuksista kärsivien lasten vanhempien perustamia vertaisryhmiä. moitteillaan vahvistavat tunnetta. Työssäni näen, miten valtava nälkä ja jano ihmisellä on saada positiivista palautetta onnistumisistaan. Kritiikki on tietysti silloin tällöin paikallaan, jotta voimme kehittyä, mutta kyllä todellinen motivaatio syntyy positiivisen palautteen kautta. Meillä suomalaisilla rima kiitoksen esittämiselle tuntuu vain olevan korkealla. Talkkarit takaisin Ville Viljakainen seuraa huolestuneena ryhmäkokojen kasvua ja pienten koulujen lakkautuksia. Yksilölliset oppimisen tarpeet eivät täyty suurissa ryhmissä. Ville uskoo, että moni oppimisen este madaltuisi jos meillä olisi enemmän aikaa pysähtyä asioiden äärelle. Kaiken pitäisi valmistua hetkessä. Painostamme lapsia omaksumaan liian paljon liian varhain. Eräässä koulussa poika passitettiin luokasta toistuvasti käytävään, koska hän häiritsi käyttäytymisellään oppituntia. Koulun talonmies päästi pojan jäähyn ajaksi pommisuojaan soittamaan rumpuja. Pojasta tuli ammattimuusikko. Lapsi tarvitsee ympärilleen ihmisiä, joilla on hänelle aikaa. Sen ei tarvitse olla opettaja, se voi olla kuka tahansa aikuinen, vaikkapa talonmies tai keittäjä. Hei olen Petra, ja kärsinyt lukemisen vaikeuksista jo vuosia. Joka viides suomalainen kärsii oppimisvaikeuksista. Se on aika paljon. Koulussamme on tehty jokaiselle oppilaalle lukitestit, mutta niistä ei ole ollut apua, koska emme ole saaneet koskaan tuloksia. Rippikoulussa piti oppia uskontunnustus ja muut. En millään oppinut ja yksi ohjaajista opetti minua siinä. Tehtiin pienimuotoinen näytelmä ja uskontunnustus jäi paremmin mieleen. Osaan sen vieläkin. Taisin olla juuri tullut ylä-asteelle kun koulussani oli tulossa vaikea kemian koe. Äiti siinä kyseli ja kertoi mitä kirjassa sanotaan ja minä samalla kopittelin tennispallolla. Moni asia jäi hyvin silloin päähän, koska käsillä oli tekemistä. Minusta on vaikeaa lukea tekstiä. Se on sama kuin lukisi tyhjiä rivejä tai kuin pikkulapsi joka lukisi vaikka Harry Potteria. Lukivaikeuksista on hyviä neuvoja netissä ja kirjoissa. Jos sinulla, lapsellasi tai naapurilla on lukivaikeuksia, ota yhteys Erilaisten oppijoiden liittoon ja testiä tekemään. Kouluun kannattaa ilmoittaa jos tällaisia ilmenee, silloin voisi saada apuja koulunkäyntiin ja kokeisiin. Petra Lehtovirta, 16 v. Vanhempien Sanomat 19

20 O P E T T A J A I N H U O N E Opettaja auttaa, mutta yhdessä vanhempien kanssa Olli Luukkainen V altaosa suomalaislapsista voi hyvin ja saa kylliksi ruokaa, rakkautta ja rajoja. Lapsi tarvitsee ennen kaikkea turvaa ja oikeudenmukaisuutta sekä johdonmukaista, hyväksyvää ja kannustavaa kasvatusta. Jos lapselle ei aseteta rajoja kotona, hän hakee niitä koulussa. Kodin turvaton ja välinpitämätön ilmapiiri heijastuu luokkahuoneeseen huomion hakemisena ja häiriökäyttäytymisenä. Lapsen asenteeseen vaikuttaa suoraan se, miten kotona puhutaan koulusta ja velvollisuuksista. Koti voi kannustaa lasta suhtautumalla myönteisesti kouluvelvollisuuksiin. On tärkeää korostaa kotona sitä, että lapsen on ensisijaisesti itse huolehdittava tehtävistään ja hoidettava osuutensa. On tärkeää muistaa, että koulu edustaa yhteiskunnan tahtoa, koti puolestaan yksilön tahtoa ja odotuksia. Nykykoulun suuri haaste on lapsen yksilöllisyyden huomioon ottaminen. Siinä missä koulun tehtävä on kasvattaa lapsista yhteiskunnan jäseniä ja yhteisöllisiä toimijoita, edellyttävät isät ja äidit koululta luonnollisesti yksilöllistä suhtautumista omaan jälkikasvuunsa. Jokapäiväisessä työssään opettaja miettii, miten ottaa jokainen lapsi riittävästi huomioon niin, ettei loukkaa muiden lasten oikeutta yksilölliseen kohteluun ja tukeen. Joskus koulun ydintehtävän ja perheiden odotusten välillä on eettinen ristiriita. Opettajan tehtävä on kasvattaa lasta yhteiskuntaan, ei egoistiseksi oman edun tavoittelijaksi. Kun vanhemmat tiedostavat, että opettajan tehtävä on ottaa työssään huomioon aina koko ryhmä, he osaavat kannustaa omaa lastaan toimimaan koulun sääntöjen mukaan, eivätkä vaadi koulua muuttamaan käytäntöjään epärealistisesti. Koulujen vanhempainilloissa vanhempien ja opettajien olisi hyvä löytää yhteisymmärrys molempien rooleista. Kodin ja koulun rakentava yhteistyö ja toimintatapa on pitkällä tähtäimellä myös lapsen etu. Olli Luukkainen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Puheenjohtaja 20 Vanhempien Sanomat

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot