Alueiden muodostamisen periaatteista ei ole huomautettavaa. Kehittynyt hoito- ja käyttösuunnitelman tietokanta ansaitsee kiitoksen.

Transkriptio

1 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY. Turku Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry. Martinkatu 5, Turku Puh , fax LAUSUNTO Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry. kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa seuraavia huomiota Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta. YLEISTÄ JA ALUEIDEN MUODOSTAMISEN PERIAATTEISTA Ruissalon saaren ainutlaatuisuutta ja sen moninaisia luontoon ja virkistykseen liittyviä arvoja on kuvattu hoito- ja käyttössuunitelman luonnoksessa. Mikäli luonnonsuojelualueet siirtyvät valtiolle (metsähallitus), toimiva keskusteluyhteys ja yhteistyö kaupungin ja metsähallituksen välillä on ensiarvoisen tärkeätä. Hallinnolliset rajat eivät saa haitata Ruissalon luonnon suojelua. Kaikenlainen toiminta saaressa vaikuttaa myös luonnonsuojelualueiden tilaan. Ruissalon luonnon suojeluun, hoitoon, tutkimukseen ja opastukseen pitää osoittaa riittävät resurssit riippumatta siitä kuka alueita hallinnoi. Saaren ainutlaatuisuuden vuoksi erityisesti suojelua tukevan tutkimuksen sekä luonnonvalistuksen ja ulkoiluun liittyvien palveluiden voimavaroja on aiheellista lisätä merkittävästi. Alueiden muodostamisen periaatteista ei ole huomautettavaa. Kehittynyt hoito- ja käyttösuunnitelman tietokanta ansaitsee kiitoksen. Erittäin tärkeätä olisi saada Naturaan kuulumaton puolustusvoimien alue Kallanpäästä metsähallituksen luontopalveluiden hallintaan tai kaupungin ympäristönsuojelutoimen toimesta laadittavan luonnonarvot huomioon ottavan hoitosuunnitelman ja valvonnan piiriin. Kallanpään luontoarvot on pikaisesti kartoitettava. HÄIRIÖT JA RISKIT Huomattavimmat ympäristöhäiriöt aiheutuvat saaren ulkopuolisista tekijöistä. Lähialueen päästölähteiden toimintaa ja päästöjen vaikutusta Ruissalon luontoon tulee seurata. Myös toimintoihin liittyvät ympäristöriskit (mm. öljypäästöt, ruoppaukset) tulee kartoittaa ja huomioida lupaehdoissa.

2 Myös huviloiden jätevesihuoltoon ja golf-kentän vesistönsuojeluratkaisuihin ja lannoitukseen tulee kiinnittää huomiota. Hanhien virkistyskäytölle aiheuttamaan haittaan tulee miettiä erilaisia ratkaisuja. Maastopyöräilyn haittoja silikaattikallioden kasvillisuudelle ja muulle luonnolle tulee estää ohjeistuksen ja kieltojen avulla. Myös Ruisrockin haittojen ehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota. Luonnontilaisista pienvesistä tulee huolehtia, eikä niitä saa vaarantaa millään toimenpiteillä tai hankkeilla. TOIMINNOT JA TAPAHTUMAT Ruissaloon on vuosikymmenien varrella syntynyt saarelle huonosti sopivia, liikennettä lisääviä toimintoja, joiden toimintaa ei tulisi kasvattaa (hotelli, golf -kenttä, kasvitieteellinen puutarha, pursiseura). Toimintojen laajentaminen vaarantaisi saaren luontoarvoja entisestään. Toimintojen kehittämisessä pitää tähdätä siihen, että ne nykyistä paremmin tukevat luontoarvojen vaalimista. Telakka-alueen siirtoa Hirvensalon Latokariin voisi pohtia. Näin alue vapautuisi ulkoilualueeksi, josta voi katsoa satamaa ja sen laivoja. Paikka sopisi myös mahdollisen "meri-förin" laituripaikaksi, josta on helppo jatkaa jalkaisin tai pyörällä eri puolille Ruissaloa tai kaupunkiin. Lautalla vahvistettaisiin Turun merellistä kuvaa ja lautta olisi myös matkailullisesti huokutteleva kohde, joka myös osaltaan vähentäisi autoliikennettä Ruissaloon. Alue voisi toimia myös opastuskeskuksen mahdollisena laajennusalueena. Hyvin tärkeätä on etukäteen luoda linjat sille, millaiset massatapahtumat sopivat saarelle ja millaiset eivät. Esimerkiksi koiramaratonit, suunnistuskilpailut ja muu vapaasti maastossa vakituisten kulkuväylien ulkopuolella tapahtuva joukkomittainen liikkuminen eivät sovi Ruissaloon. Kaikki henkilöautoliikennettä kasvattavat ja maastoa kuluttavat tapahtumat tulee järjestää muualla kuin Ruissalossa. Ruissalon valteiksi voi kehittää saaren ainutlaatuista luontoa, ulkoilumahdollisuuksia, kiireettömyyttä ja rauhaa. Toimenpiteet, joilla tähdätään Ruissalon kartanon kehittämiseen palvelemaan Ruissalon viljelytoimintaa, metsien hoitotoimintaa ja avointen maisemien hoitotoimintaa on kannatettava suunnitelma. Sama koskee uusia opastauluja. Opastus- ja palvelutoimintaa ja niihin liittyviä rakenteita pitää voimakkaasti kehittää. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri pitää tärkeänä maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistamana kaupunkiluonnon säilyttämis- ja hoitokeinona kansallisen kaupunkipuiston perustamista Turkuun. Hanke ei

3 ole edistynyt viime vuosina esim. luonnonsuojelupiirin aloitteesta ja kaupunginhallituksen päätöksestä huolimatta. Ruissalo, Aurajokivarsi ja osin Hirvensalo muodostavat valtakunnallisesti ainutlaatuisen luonto- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, jonka muodostamista kansalliseksi kaupunkipuistoksi pitää kiirehtiä. LIIKENNE Ruissalon liikennettä on vähennettävä ja liikenteen vaikutuksia Ruissalon ilmanlaatuun ja luontoon tulee seurata ja kartoittaa. Ruissalon sillan kaupunginpuoleiseen päähän esitetty paikoitusalue on tärkeä, koska iso osa Ruissalon kävijöistä haluaa liikkua saarella jalkaisin. Sataman kupeessa autot eivät täytä Ruissalon pikkuteiden varsia. Ruissalossa ja yhteyksissä Ruissaloon tulee muutenkin suosia ja kehittää julkisia kulkuneuvoja ja kevyen liikenteen väyliä. RUISSALON METSÄT Metsien ja muidenkin maankäytön alueiden tulevan käytön ja hoidon suunnittelussa tulee tukeutua laajoihin tutkimuksiin, joita saaren maankäytön historiasta on julkaistu. Metsänhoidon perusperiaate - lehtojen säilyttäminen on edelleen hyvä lähtökohta jatkolle, samoin luonnoksessa esitetty periaate että maapuita ja nojopuita jätetään sopiviin metsiin tuottamaan lisää lahopuuta. Esimerkkikohde laidunnetusta tammimetsästä on kannatettava hanke. Kuten suunnitelmassa esitetään, näkymiä voidaan avata, puukujanteita kunnostaa ja istuttaa, mutta yleisellä tasolla haluamme muistuttaa, että Ruissalon luontoa ei tule hoitaa kuten puutarhaa, vaan alkuperäisluontoa säästäen ja sitä suosien. Vieraita lajeja ei tule siirtää saarelle. Tammien, pähkinäpensaiden ja muiden jalojen lehtipuiden suosimista kuusta, paikoin myös koivua, mäntyä, haapaa ja vaahteraa poistaen voidaan harjoittaa koko saarella. Aluskasvillisuuden ja pensaskerroksen säästäminen on hyvin tärkeätä, sillä monet lintulajit pesivät juuri pensaskerroksessa tai maassa. Täten myös kaikkinainen metsien käsittely tulee ajoittaa pesimäkauden ulkopuolelle, mieluiten ajankohtaan, jolloin maa on jäässä. Kaikkien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee käyttää riittävää luonnonsuojelun asiantuntemusta. Intensiivisen virkistyskäytön haittoja tulee metsien elinvoimaisuuden lisäämisen lisäksi ehkäistä kulkurajoituksilla ja kulun ohjauksella sekä pitkospuilla ja muilla rakenteellisilla ratkaisuilla. Ruissalossa mainitaan 1957 olleen "korpia ja rämeitä" 0,2 ha. Niistä pitää laatia tarkempi kuvaus, jossa niiden luonnonarvoja tarkastellaan rinnan

4 metsäsuunnitelman kanssa. Samalla pitää selvittää, ovatko ne ennallistettavissa. PELLOT, MAISEMA JA HUVILAT Suunnitelmassa maisemanhoidon tavoitteena on kulttuurimaiseman ja sen luonnonarvojen säilyttäminen. Tämä on hyvä lähtökohta. Lisäksi tulisi pohtia, voitaisiinko peltoalueilla paikoin purkaa salaojia ja täten luoda monille uhanalaisille linnuille sopivia avo-ojia ja tämä edistäisi myös vesien suojelua. Peltojen viljely maisemanhoidon, virkityksen ja luonnon monimuotoisuuden ehdoilla on hyvä periaate. Erilaisia riistapeltoja, niin talvisille pikkulinnuille, kuin muuttoaikoina saarella levähtäville isommillekin linnuille, on perustettu ja toimintaa on syytä jatkaa. Tärkeätä on pitää avoimet ja puoliavoimet elinympäristöt nykyisenlaisina, metsittyneitä peltoja ja niittyjä tulee raivata avonaisiksi jalopuut huomioon ottaen kuten suunnitelmassa on esitettykin. Ruissalon saaren pellot tulisi saada luomuviljeyyn. Rakennettujen puistojen hoitotaso on pitkällä aikavälillä todettu riittämättömäksi. Tulisi kuitenkin miettiä onko kaikki suunniteltu hoitotyö (nurmikot, istutukset jne.) tarpeellista vai voisiko osan alueista jättää/antaa kehittyä luonnontilaisemmaksi. Vanhojen hoitamattomien arvorakennusten uudistaminen alkuperäispiirustusten mukaan tulee olla mahdollista. Rakennusten pihapiirissä tulee suojella alkuperäispuustoa ja -kasvillisutta, ei pelkästään istutuksia ja puutarhoja. PERINNEMAISEMAT Ruissalon lintulahtien monimuotoisuus ja arvo pesimälinnustolle ja lepäileville muuttolinnuille turvataan parhaiten rantaniittyjen kunnostuksella: raivaamalla ja tuomalla alueelle laiduntavaa karjaa. Myös rakennetut eroosiosuojaukset tukevat tätä tavoitetta. Lisäksi voisi pohtia onko suojaukseen tarvetta muuallakin saarella kuin rantatien varrella? Myös saaren arvokkaimpien ja näkyvimpien ketojen jatkuva hoito tulee turvata, kuten LIFE -hankkeessa on alustettukin. Yksi mahdollinen lisäkohde voisi olla telakan ja sillan välinen alue tai Marjaniemen edustan rannat. Ruissalon opastuskeskuksessa Tammenterhossa voitaisiin kertoa perinnemaisemien hoidosta, järjestää työnäytöksiä jne. INVENTOINNIT JA SEURANTA

5 Luonnoksessa esitetyt jatkoinventoinnit ja seurannat vaikuttavat varsin kattavilta, esimerkiksi maalintujen viiden vuoden välein tehtävä kartoitus kuulostaa hyvältä. Kiitettävää on myös tehdyt lepakkokartoitukset ja niitä on syytä toistaa tietyin väliajoin. Ehkä suunnitelmasta jää kaipaamaan kasvillisuusinventointeja - muitakin siis kuin uhanlaisia lajeja. Lisäksi tulisi pohtia voisiko netin kautta kerätä yleisöltä havaintoja, huomioita, kommentteja Ruissalon luonnosta. Säännöllisin väliajoin toteutettavien inventointien tuloksia on aiheellista tarkastella rinnan Ruissalon muun käytön kanssa niin, että hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja sen toteutusta tarkistetaan tarvittaessa, jos kehitys on luonnon monimuotoisuuden kannalta epäedullinen. LAJISTO Suunnitelmaan olisi hyvä saada mainita mahdollisista uhanalaisten lajien palautuksista. Tietokannan päivityksestä tulee huolehtia, esimerkiksi Ruissalon talvehtivien varpuspöllöjen talvikantaa 0-5 lintua voi päivittää (ennätystalvi ). Pienpetojen ja hirvien karsinta on perusteltua. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry. Seppo Häkkilä Puheenjohtaja