Suhdannekatsaus, kevät 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suhdannekatsaus, kevät 2010"

Transkriptio

1 Tutkimusyksikkö Suhdannekatsaus, kevät 21 Kansainväliset suhdannenäkymät...1 Suomen metalliteollisuuden näkymät... 3 suomen metalliteollisuuden taloudellinen tilanne... 5 palkkakehitys... 6 metalliteollisuuden toimialojen näkymät... 7 Kansainväliset suhdannenäkymät Maailmantalous alkoi kesällä ja syksyllä 29 hiljalleen toipua syvimmästä taantumasta sitten 193-luvun. Maailmankauppa supistui vuonna 29 noin 12 prosenttia ja maailman kokonaistuotanto noin prosentin. Euroopan unioniin taantuma iski voimakkaammin ja EU:n kokonaistuotanto supistui reilut neljä prosenttia viime vuonna. USA:ssa kokonaistuotanto supistui noin kaksi ja puoli prosenttia, Japanissa noin viisi prosenttia ja Venäjällä lähes kymmenen prosenttia. Kiinassa kasvuvauhti hidastui vain hieman, noin yhdeksästä ja puolesta prosentista noin kahdeksaan ja puoleen prosenttiin, voimakkaan elvytyspolitiikan ansiosta. Maailmantaloudessa taantuman pohja saavutettiin kesällä 29 ja talouskehitys kääntyi nousuun vuoden 29 kolmannella neljänneksellä. Maailmankauppa kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä noin neljä prosenttia ja maailman teollisuustuotanto reilut kaksi prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Nousu oli vahvinta Kiinassa ja muissa kehittyvissä talouksissa. Myös USA:ssa taantuman pohja saavutettiin kesällä 29 ja kokonaistuotanto kääntyi kasvuun vuoden 29 kolmannella neljänneksellä, kun se oli sitä ennen supistunut neljänä peräkkäisen vuosineljänneksenä (kuvio 1). Neljännellä neljänneksellä kasvu kiihtyi. Myös tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu on jatkunut, tosin hieman hitaampana kuin viime vuoden lopulla. USA:n talouden käänne kasvuun perustui pitkälti elvyttävään talouspolitiikkaan. Keskuspankki laski ohjauskorkonsa nollan tuntumaan ja otti käyttöön poikkeuksellisia rahapoliittisia keinoja, joilla mm. pelastettiin rahoituslaitoksia konkurssilta. Myös finanssipolitiikka oli hyvin elvyttävää verojen kevennysten ja menojen lisäysten ansiosta. USA:n budjettivaje nousikin yli 12 prosenttiin vuonna 29 eli tasolle, millä sitä ei voida pitkään pitää. Euroopan unionissakin taantuman pohja saavutettiin kesällä 29 ja talous kääntyi kasvuun kolmannella vuosineljänneksellä. Tuotanto kasvoi kolmannella neljänneksellä,4 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Neljännellä neljänneksellä EU:n kokonaistuotannon kasvu hyytyi,1 prosenttiin eli EU:ssa ei päästy USA:n kaltaiseen nousuun mukaan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu jatkui, mutta hyvin vaatimatonta tahtia. Kiinan talouskasvu perustui viime vuonna elvytystoimilla käynnistettyihin kotimaisiin investointeihin viennin kasvun sijaan. Kiinan kasvu veti mukanaan myös muita Aasian talouksia. Kuvio 1. Kokonaistuotanto neljännesvuosittain EU:ssa ja USA:ssa, indeksi (1/25=1), viimeinen havainto 1/21 EU(27) USA Lähde: Eurostat suhdannekatsaus, kevät 21 1

2 % Läntisten teollisuusmaiden kasvu on perustunut pitkälti tilapäisiin tekijöihin eli elvyttävään finanssija rahapolitiikkaan sekä ns. varastovaikutukseen. Varastovaikutus syntyy, kun taantuman iskiessä varastot kasvavat voimakkaasti. Varastoja aletaan supistaa leikkaamalla tuotantoa. Kun kasvu taas käynnistyy, painuvat varastot normaalia alhaisemmalle tasolle. Varastojen kasvattaminen normaalille tasolle lisää tilapäisesti tuotantoa korkeammalle tasolle kuin tuotteiden varsinainen loppukysyntä edellyttäisi. Rahapoliittinen elvytys voi vielä jatkua ilman kovin suuria riskejä, vaikkakin alhaiset korot ja runsas rahoituksen saatavuus voi johtaa tuntuviin inflaatiopaineisiin tulevaisuudessa. Vielä ei kuitenkaan ole merkkejä inflaation kiihtymisestä, koska sekä vapaata tuotantokapasiteettia että työttömiä on kaikissa teollisuusmaissa runsaasti. Viime vuonna inflaatio jäi EU:ssa lähelle nollaa ja USA:ssa kuluttajahinnat alenivat hieman. Suomessa inflaatio painui negatiiviseksi kesän ja syksyn aika, mutta se oli tilapäinen ilmiö (kuvio 2). Tänä vuonna inflaation ennakoidaan kiihtyvän noin kahden prosentin tasolle sekä EU:ssa että USA:ssa. Finanssipolitiikassa elvytyksen rajat tulevat nopeammin vastaan kuin rahapolitiikassa. Useissa maissa budjettivaje on noussut yli kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä on kestämätön taso pitkällä aikavälillä. Ongelma on jo konkretisoitunut Kreikassa, jossa tilastoja oli kaunisteltu. Kun Kreikan budjetin alijäämän todellinen kehitys kävi ilmi, levisi epäluulo Kreikan ja koko Euroopan unionin taloutta kohtaan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Kreikan kriisi vaati poikkeuksellisia tukitoimia muilta euromailta. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta arvioida, riittääkö Kreikalle annettu tuki palauttamaan uskon Euroopan unioniin kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Talouden taantuman alulle pannut rahoitusmarkkinoiden kriisi on muualla kuin Euroopassa hellittänyt huomattavasti. Rahoituksen saatavuus on parantunut ja korkotaso on matala, mikä tukee talouskasvua. Rahoitusmarkkinoiden toiminta kylläkin nojautuu vielä pitkälti keskuspankkien ja hallitusten tukeen. Käytössä on poikkeuksellisia rahoitusmarkkinoiden toimintaa tukevia keinoja, joiden purkaminen kestää vielä pitkään. Yksi maailmantalouden kasvua uhkaava tekijä on mahdollinen protektionismin lisääntyminen. Elvyttäviin toimiin on liittynyt omaa tuotantoa suojelevia toimia, mutta ne ovat toistaiseksi olleet suhteellisen pienimuotoisia eikä niiden vaikutus ole ollut kovin merkittävä. Jos maailmantalouden kehitys vakaantuu, riski protektionismin lisääntymisestä pienenee. Kansainvälisen talouden näkymät ovat parantuneet tämän vuoden aikana ja kaikki kansainväliset ja kotimaiset talousennusteiden tekijät ovat tuoreimmissa arvioissaan nostaneet ennusteita kansainvälisen talouden kasvusta tälle ja ensi vuodelle. Kuvio 2. Kuluttajahintojen muutos Suomessa edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta (%), viimeinen havainto 4/ Arviot maailman kokonaistuotannon kasvusta vuodelle 21 asettuvat noin 3,5 ja neljän prosentin tuntumaan ja ensi vuoden osalta suunnilleen samalle tai vähän korkeammalle tasolle. Useimmat arviot USA:n tämän vuoden talouskasvusta liikkuvat noin kolmen prosentin tasolla. Ensi vuoden osalta ennustajilla on näkemyseroja USA:n kasvuvauhdista. Joissakin arvioissa kasvun arvioidaan hidastuvan alle kahteen prosenttiin ja toisissa pysyvän noin kolmen prosentin tasolla. EU:n talouskasvun arvioidaan tänä vuonna jäävän noin yhteen prosenttiin ja kiihtyvän ensi vuonna noin kahteen prosenttiin. Kasvu saattaa jäädä vielä pienemmäksi, jos Kreikan kriisi leviää muihin euromaihin. Kasvu jää joka tapauksessa tänä vuonna niin alhaiseksi, että työllisyys heikkenee EU:ssa vielä tänä vuonna eikä seuraavanakaan vuonna ole odotettavissa merkittävää työllisyyden paranemista. Suomen metalliteollisuuden viennin kannalta tärkeiden investointien ennustetaan supistuvan vielä hieman tänä vuonna ja kääntyvän vain hitaaseen kasvuun ensi vuonna. Euro on heikentynyt alkuvuoden aikana, mikä auttaa niin Suomen kuin euroalueenkin vientiyrityksiä, mutta euron heikkeneminen ei välttämättä ole pysyvä ilmiö. Aasia on Kiinan vetämänä myös tänä ja ensi vuonna maailmantalouden kasvun veturi. Kiinan kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna noin kymmenen prosentin vauhtia ja koko Aasian noin seitsemän prosentin vauhtia molempina vuosina. Venäjän talous perustuu pitkälti raaka-aineiden tuotantoon. Sekä öljyn että muiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet pahimmasta taantuman aikaisesta notkahduksestaan huomattavasti, mikä on merkinnyt Venäjän talouden kääntymistä kasvuun. Venäjän kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan kiihtyvän noin viiteen prosenttiin tänä vuonna. 2 MetalliLiitto 21

3 Suomen metalliteollisuuden näkymät Suomen metalliteollisuuden kehitys oli viime vuonna historiallisen heikko. Liikevaihto supistui noin kolmekymmentä prosenttia. Liikevaihdon romahdus tapahtui alkuvuonna. Loppuvuodesta liikevaihto kääntyi jo pieneen nousuun (ks. toimialoittainen kehitys jäljempänä). Liikevaihdon supistuminen johtui maailmanlaajuista taantumaa seuranneesta vientikysynnän romahduksesta, ei suomalaisen metalliteollisuuden hintakilpailukyvyn romahduksesta. Liikevaihdon romahduksen myötä myös työpanosta supistettiin voimakkaasti, tosin ei suhteellisesti niin paljoa kuin liikevaihto supistui. Työllisten määrä supistui noin 9 prosenttia eli runsaat 15. henkeä. Työtunnit supistuivat noin 2 prosenttia. Myös ulkomaisten yksiköiden henkilöstömäärä supistui hieman (kuvio 3). Metallin työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa sai tammikuussa 29 alussa noin 9. jäsentä, kun vuoden lopussa päivärahan saajia oli vajaa 28., joista noin 11. oli irtisanottua ja noin 17. lomautettua. Koko vuoden aikana päivärahaa sai vähintään yhdeltä päivältä noin 59. jäsentä. Taulukossa 1 on tarkasteltu kymmenen Suomen metalliteollisuuden keskeisen vientimaan kehitystä ja ennusteita. Metallin liikevaihdosta noin 7 prosenttia menee suoraan vientiin, joten vientimarkkinoiden kehityksellä on olennainen merkitys sille, miten ala kehittyy. Kuvio 3. Suomalaisen metalli- ja elektroniikkateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa (keskim. vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Tilastokeskus 29 Teollisuustuotanto oli vuoden 21 alussa nousussa lähes kaikissa keskeisissä vientimaissa. Kasvu on useimmissa maissa ollut suhteellisen nopeaa, joten selvä käänne kasvuun on tapahtunut. Ennusteet vuoden 21 kokonaistuotannon kasvulle ovat positiiviset kaikissa maissa. Suomen metalliteollisuuden tuotanto painottuu investointitavaroihin, joten keskeinen ennuste Suomen metalliteollisuuden kannalta on vientimaiden kone- ja laiteinvestointien kehitys. Ennusteiden mukaan kone- ja laiteinvestoinnit ovat yhä supistumassa useimmissa keskeisissä vientimaissa. Teollisuustuotannon kasvu kuitenkin ennakoi investointien käynnistymistä viimeistään ensi vuonna. Taulukko 1. Suomen metalliteollisuuden kannalta kymmenen tärkeimmän vientimaan (kattaa 6 prosenttia metallin viennistä) kokonaistuotannon ja investointien määrän ennustetut muutokset vuonna 21 (EU + Venäjä + USA + Kiina yhteensä 73,3 prosenttia viennistä) Teollisuustuotannon vuosimuutos, % maaliskuu 21 2) Laiteinvestoinnit 21 %-muutos 4) osuus Viennin muutos BKT 21 maa vuonna 29 % 1) vuonna 29 % 1) %-muutos 3) Saksa 8,9-34,1 9,1 1,2 1,1 USA 8,6-4,9 1,9 * 2,8 6,7 Ruotsi 8,2-4, 5, 1,8-4, Venäjä 7,8-6,9 6,9 ** 3,7 5, Alankomaat 7,4-26, 5,6 1,3-1,4 Kiina 5,9-12,2 19,6 *** 1,3.. Italia 3,9-42,2 6,4,8 3, Iso-Britannia 3,8-47,8 1,3 1,2-3,9 Ranska 3,7-24,1 6,4 1,3-1,2 Norja 3,5-4,7-5,1.... EUROALUE 31,1-32,7 6,9,9 -,7 EU 5,9-37,2 6, 1,.. * helmikuu, ** 1 4/21, *** 1 3/21 1) Lähde: Tullihallitus 2) Lähde: Eurostat (Venäjän ja Kiinan tieto Suomen Pankki) 3) Lähde: Euroopan komissio 4) Lähde: Euroopan komissio suhdannekatsaus, kevät 21 3

4 Taulukon 1 tietojen perusteella Suomen metalliteollisuuden näkymät vuodelle 21 ovat selvästi parantuneet, mutta ei niitä vieläkään kovin valoisiksi voi luonnehtia. Myönteisenä merkkinä on, että metalliteollisuuden saamat uudet tilaukset kasvoivat maaliskuussa selvästi tammi-helmikuun vaatimattomalta tasolta (kuvio 4). Tilanteen lievästä paranemisesta kertoo myös se, että Metallin työttömyyskassalta päivärahaa saavien määrä on kevään aikana vähentynyt. Toukokuussa päivärahaa saavia oli yli 4. vähemmän kuin joulukuussa 29 (kuvio 5). Liikevaihto kasvaa joillakin metallin toimialoilla, mutta pysyy ennallaan tai supistuu yhä hieman joillakin toimialoilla (ks. toimialakohtaiset arviot jäljempänä). Kokonaisuutena metalliteollisuuden liikevaihto kasvaa tänä vuonna, kasvun painottuessa loppuvuoteen. Kasvu jäänee kuitenkin noin viiden prosentin tasolle. Liikevaihdon kasvu jää sen verran hitaaksi, että työllisyys yhä supistuu noin pari prosenttia tänä vuonna. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että yritykset eivät viime vuonna vähentäneet henkilöstöä yhtä kovaa vauhtia kuin tuotanto supistui. Edes tunteja ei supistettu yhtä voimakkaasti kuin tuotanto supistui, joten yrityksissä on vapaata henkilöstökapasiteettia eikä uutta väkeä tarvitse palkata vaikka tuotanto kasvaakin. Lisäksi osalla yrityksistä tuotanto yhä supistuu ja ne irtisanovat henkilöstöään. Henkilöstön vähennykset painottuvat alkuvuoteen. Vuoden lopulla liikevaihdon kasvun kiihtyessä työtuntien määrä kääntyy kasvuun (lomautusten vähentyessä) ja irtisanomiset vähenevät. Työtunteja tehtäneen tänä vuonna suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna. Suomen teollisuuden (pois lukien elektroniikkaja sähköteollisuus) hintakilpailukyky laski viime vuonna pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle, koska tuottavuus supistui melko voimakkaasti (kuvio 6). Tuottavuuden supistuminen johtui siitä, että työtunteja ei vähennetty samassa suhteessa kuin tuotantoa. Hintakilpailukykyä kannattaa tarkastella ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta, koska elektroniikkateollisuuden erittäin voimakas tuottavuuskehitys antaa liian myönteisen kuvan muun teollisuuden kehityksestä. Tänä vuonna hintakilpailukyky kohentuu, koska viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolella sovitut palkankorotukset ovat jääneet hyvin pieniksi ja työn tuottavuus paranee. Vuoden 211 näkymät ovat paremmat kuin tänä vuonna. Jos maailmantalouden kasvu jatkuu ennusteiden mukaan, kiihtyy metalliteollisuuden tuotannon kasvu jo lähelle kymmentä prosenttia. Sen seurauksena paranee myös työllisyys joitakin prosentteja. Kuvio 4. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden uudet tilaukset kuukausittain, indeksi (25=1), viimeinen havainto 3/ Kuvio 6. Suhteelliset yksikkötyökustannukset Tehdasteollisuus =1 OECD 14/Suomi Kuvio 5. Metallin työttömyyspävärahan saajat kuukausittain, viimeinen havainto 4/ Lomautetut 27 Lähde: Metallityöväen työttömyyskassa Koko tehdasteollisuus 28 Muut päivärahan saajat Pl. Sähkötekninen teollisuus Om Lom Muu Kun käyrä nousee, Suomen tehdasteollisuuden suhteellinen kilpailuasema kohenee (yksikkötyökustannukset kohoavat kilpailijamaissa enemmän kuin Suomessa) Lähde: Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta MetalliLiitto 21

5 Metalliteollisuuden taloudellinen tilanne Koko metalliteollisuudesta ei vielä ole saatavilla tulostietoja vuodelta 29. Sen sijaan keskeisistä pörssiyrityksistä tiedot jo on. Niiden perusteella talouskehityksen toimialoittainen ja yrityskohtainen hajonta oli suurta viime vuonna. Osalla yrityksistä tulos oli pahasti tappiollinen, mutta osalla erittäin hyvä. Tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että valtaosa tarkastelluista pörssiyrityksistä on kansainvälisiä konserneja, joiden tunnusluvut perustuvat konsernin koko maailmanlaajuiseen toimintaan. Esimerkiksi Koneen liikevaihdosta tehdään Suomessa vain alle kymmenen prosenttia. Konsernien tuloskehityksestä ei siten voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen yksiköiden kehityksestä. Metallien jalostuksessa heikko hintataso ja tuotannon supistuminen heikensivät yritysten tuloksia merkittävästi. Kaikilla kolmella toimialan pörssiyrityksellä nettotulos oli negatiivinen. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nettotulokset paranivat, mutta pysyivät yhä negatiivisina. Konepaja- ja metallituoteyritysten kehityksessä oli huomattavaa hajontaa. Useimmilla toimialan pörssiyrityksistä tuloskehitys oli kuitenkin koheneva loppuvuotta kohti eikä yhdelläkään suurella toimialan pörssiyrityksellä nettotulos ollut neljännellä neljänneksellä negatiivinen. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kehitys on ollut epäyhtenäinen. Osalla suurista yrityksistä nettotulos on parantunut, mutta osalla heikentynyt. Kaikilla nettotulos on kuitenkin pysynyt yhä positiivisena. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa yritysten tuloskehitykset vaihtelivat myös huomattavasti. Alan lippulaivalla Nokialla nettotulos painui negatiiviseksi kolmannella neljänneksellä, mutta nousi jälleen positiiviseksi viimeisellä neljänneksellä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nokian tulos heikkeni jälleen, mutta pysyi positiivisena. Pörssiyritysten tulokset ovat hyvin linjassa edellä esitetyn viime vuoden talouskehityksen kuvauksen kanssa, jonka mukaan taloustilanne alkoi parantua viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pörssiyritysten tilauskanta on useimmilla tilauskannan ilmoittaneista yrityksistä suurempi kuin vuoden vaihteessa, joten myönteinen kehitys näyttää jatkuvan. Yritysten omavaraisuus on pitkään jatkuneen hyvän kehityksen ansiosta metalliteollisuuden pörssiyrityksillä pääsääntöisesti hyvä eikä viime vuosi romahduttanut sitä. Joillakin yrityksillä omavaraisuus toki heikkeni, mutta joillakin taas parani selvästi. Yleiskuva on, että omavaraisuus pysyi yhä hyvällä tasolla. Taulukko 2. Arviot vuoden 29 henkilöstömääristä sekä yritysten lukumäärät toimialoittain Taulukko 3. Liikevaihdon kolmen kuukauden muutokset toimialoittain: Vuosimuutos ajanjaksolla joulukuu 29 helmikuu 21, % Koko liikevaihto Henkilöstö 29* Kotimaan myynti Yrityksiä 28** METALLI- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUS Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Muu kulkuneuvoteollisuus Muu valmistus * oma arvio, ** lähde: Tilastokeskus liikevaihto KOKO TEOLLISUUS -2, -4,1 -,1 METALLI- JA -7,9-13,5-5,4 ELEKTRONIIKKATEOLLISUUS Metallien jalostus 39,2 23,1 47,1 Metallituotteiden valmistus -23,2-23,1-47,1 Elektroniikkateollisuus ja -,4-8,1 1,2 sähkölaitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden -19,7-21,1-19,3 valmistus Koneiden ja laitteiden -11,9-14,1.. korjaus, huolto ja asennus Moottoriajoneuvojen, -19,6-12,4-27,8 perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Muu valmistus 2,7 3, -,7 Pörssiyritysten suhteellisen hyvä tuloskehitys ja korkealla pysynyt omavaraisuus on osittain seurausta siitä, että pörssiyritykset aloittivat taloustilanteen heikentyessä nopeasti sopeuttavia toimenpiteitä. Nämä sopeuttamistoimenpiteet sisälsivät paitsi lomautuksia ja irtisanomisia myös alihankkijoihin kohdistuneita toimenpiteitä. suhdannekatsaus, kevät 21 5

6 Palkkakehitys Syyskuussa 29 solmitun työehtosopimuksen mukaan palkankorotuksen toteuttamisesta voitiin työpaikkakohtaisesti sopia vaihtoehtoisilla tavoilla. Korotuksen kustannusvaikutus oli,5 prosenttia ja se voitiin sopia toteutettavaksi joko yleiskorotuksena tai henkilökohtaisina korotuksina. Jos korotuksen toteuttamisesta sovittiin, piti korotus maksaa viimeistään alkavan palkanmaksukauden alusta. Ellei palkankorotuksen toteuttamisesta sovittu edellä kerrotun mukaisesti, korotettiin palkkoja tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta,5 prosentin yleiskorotuksena. Palkankorotukset toteutettiin loka-, marras- ja joulukuussa siten, että niiden ansioita nostava vaikutus neljännellä vuosineljänneksellä oli,3 prosenttia. Metalliteollisuuden säännöllisen työajan tuntiansiot olivat vuoden 29 neljännellä neljänneksellä kaikilla tilastoiduilla työntekijöillä,3 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin, eli täsmälleen sopimuskorotuksen mukainen. Ns. identtisillä työntekijöillä vastaava ansiokehitys oli,1 prosenttia. (Identtisillä työntekijöillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka olivat mukana molempien tilastoajankohtien tilastoissa). Identtisillä henkilöillä ansioiden olisi pitänyt nousta sopimuskorotuksen mukaisesti eli,3 prosenttia. Taloustilanteesta johtuen identtisten henkilöiden ansioiden nousu jäi tilastossa kuitenkin alle sen, koska keskimääräiset vuoro- ja työajan tasaamislisät alenivat sekä urakka- ja palkkiotyön (joissa ansiot ovat korkeammat kuin aikatyössä) osuus supistui ja vastaavasti aikatyön osuus kasvoi. Palkankorotukset joissakin kilpailijamaissa Saksa: Metalli- ja elektroniikkateollisuudessa solmittiin vuoden 21 helmikuussa työehtosopimus, jonka mukaan tänä vuonna maksetaan kaikille työntekijöille toukokuun ja joulukuun alussa 32 euron kertakorvaus. Varsinainen palkankorotus toteutuu vasta vuoden 211 huhtikuun alussa, jolloin palkkoja korotetaan 2,7 prosenttia. Sopimus on voimassa asti eli sopimuskauden pituus on 23 kuukautta. Sopimus mahdollistaa viikkotyöajan tilapäisen lyhentämisen 28 tuntiin. Työaikaa lyhennettäessä viikkoansio laskee hieman vähemmän. Jos työviikko lyhennetään 28 tuntiin, työnantajan on maksettava työntekijälle 29,5 tunnin palkka. Työnantajat sitoutuivat olemaan irtisanomatta työntekijöitä sopimuksen voimassaoloaikana. Sitoumukseen sovelletaan lieviä rajoituksia yrityksissä, joissa on pitkään teetetty lomautuksen saksalaista versiota lyhyttyöstä. Ruotsi: IF Metall solmi maaliskuussa 21 sopimuksen, jossa palkkoja korotetaan ,9 prosenttia ja 2,3 prosenttia vuoden 211 kesäkuun alussa. Sopimuskauden pituus on 22 kuukautta. Sopimukseen sisältyi ratkaisu, joka kieltää työnantajaa kuuteen kuukauteen irtisanomisten jälkeen hankkimasta vuokratyövoimaa, ellei työnantaja ole ensin tarjonnut avautunutta työpaikkaa irtisanotuille. Sopimus kuitenkin joustaa niin, että työnantaja voi poiketa takaisinottojärjestyksestä irtisanottujen kolmanneksen osalta. Uuden sopimuksen mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan kolmen kuukauden palkan jokaiselle, jonka takaisinotto-oikeutta on loukattu. Uusi sopimus sallii paikallisten osapuolten soveltaa talvella 29 solmittua kriisisopimusta, joka tietyin ehdoin mahdollistaa työajan tilapäisen lyhentämisen ja vastaavasti palkkojen alentamisen. Tämä kriisipykälä on voimassa asti. Itävalta: Marraskuussa 29 metalliteollisuuteen solmittiin sopimus, joka korotti työntekijöiden palkkoja marraskuun alusta 1,45 prosenttia. Alankomaat: Marraskuussa 29 konepajateollisuuteen solmittiin sopimus, jonka mukaan palkankorotus voidaan toteuttaa ns. kriisinvastaisina vapaapäivinä. Vapaapäiviä voi olla korkeintaan 3,5. Viimeistään työnantajan on valittava, maksetaanko 1,5 prosentin palkankorotus vai käytetäänkö kriisinvastaisia päiviä. Helmikuun alusta 211 palkkoja korotetaan 1,5 prosenttia, mutta osapuolet voivat sopia, että kriisinvastaisten päivien käyttöä jatketaan, mikä merkitsisi palkankorotuksista luopumista. USA ja Iso-Britannia: Näissä maissa palkoista sovitaan pääsääntöisesti yritystasolla. Iso-Britanniassa talouden taantuma on merkinnyt sitä, että noin 3 prosentissa vuoden 29 aikana solmituista yrityskohtaisissa sopimuksissa palkankorotuksista on pidättäydytty kokonaan. Työvoimakustannusten muutoksesta voi arvioida yleistä palkkalinjaa. Tuntia kohti lasketut työvoimakustannukset yritystoiminnassa nousivat vuonna 29 USA:ssa 1,7 prosenttia ja Iso-Britanniassa ne laskivat,5 prosenttia vuoden 29 kolmen ensimmäisen neljänneksen tietojen perusteella. Vertailun vuoksi voi todeta, että Suomessa työvoimakustannukset tuntia kohti nousivat vastaavana aikana 6,3 prosenttia. Venäjä ja Kiina: Maiden palkanmuodostuksesta ei ole kunnon tietoja saatavilla. Tämä ei sinänsä ole suuri ongelma, koska palkkataso kummassakin maassa on Suomen palkkatasoon verrattuna niin alhainen, että suurillakaan korotuksilla ei ole olennaista merkitystä kustannustasojen eroihin. 6 MetalliLiitto 21

7 Metalliteollisuuden toimialojen näkymät Vuoden 29 alusta voimaan tullut TOL 28 toimialajako ei ole tullut vielä käyttöön kaikissa Tilastokeskuksen tuottamissa tilastoissa. Tässä raportissa esitetyt toimialojen liikevaihtotiedot sekä henkilöstön määrätiedot perustuvat Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastoon ja TOL 28 luokitukseen. Metalliliiton tavallisesti raporteissaan käyttämät Kansantalouden tilinpidon tiedot toimialojen liikevaihdosta ja henkilöstön määrästä eivät ole vielä saatavilla TOL 28 jaolla. Näiden kahden eri tilaston antamat toimialakohtaiset liikevaihtoluvut ja henkilöstöluvut poikkeavat joidenkin toimialojen kohdalla huomattavasti toisistaan. Metallimalmien louhinta eli kaivosala Metallimalmien louhintaan kuuluvat metallimalmien kaivu, louhinta ja pumppaus maanalaisista ja avolouhoksista ja meren pohjasta sekä malmin muokkaus kaivospaikalla jatkojalostuksessa tarvittavaan muotoon. Toimialalla toimi vuonna 29 Suomessa yhteensä 2 yritystä ja 23 toimipaikkaa ja niissä oli työssä yhteensä noin 1.1 henkilöä. Lisäksi malminetsinnässä toimii muutamia kymmeniä yrityksiä, joista suurin osa kansainvälisiä toimijoita. Kaivosalan paikallinen merkitys on tuntuva. Viime vuosina alan työntekijöiden määrässä on tapahtunut kasvua. Voimakas finanssikriisi luonnollisesti kuitenkin vaikutti alan toimijoihin. Toiminnassa olevia kaivoksia suljettiin määräaikaisesti ja jo aloitettuja kaivoshankkeita laitettiin jäihin metallien alhaisen hintatason vuoksi. Poikkeuksena alhaisista hinnoista on ollut kulta, joka on kohonnut parhaimmillaan yli 1. dollariin unssi. Myös Suomessa toimivat kultakaivokset ovat menestyneet kullan korkean hinnan ansiosta. Viime vuoden lopulta lähtien raaka-aineiden hinnat ovat lähteneet uuteen nousuun. Hintojen nousun merkittävimpinä yksittäisinä syinä ovat olleet Kiinan toimet. Siellä on valtion tuella käynnistetty suuria infrastruktuurihankkeita. Lisäksi Kiinan valtio on hankkinut varastoihinsa erilaisia metalleja poikkeuksellisen paljon viime kuukausina. Kuparin ja nikkelin hintoja ovat lisäksi nostaneet myös erilaiset spekulatiiviset ostajat, kuten sijoitusrahastot ja sijoittajat. Nämä ovat toimillaan halunneet hyödyntää raaka-aineiden arvon nopeaa kasvua. Viimeaikaista hintojen nousua on vahvistanut myös kaivostoiminnan supistaminen eri puolella maailmaa. Kotimaassa Talvivaaran kaivos Sotkamossa on saanut tuotantonsa asteittain paremmin käyntiin ja sen arvioidaan nostavan tuotantonsa kuluvana vuonna 3. tonniin nikkelin ja 5. tonniin sinkin osalta. Talvivaaran tavoitteena on saavuttaa täysi nikkelin tuotantovolyymi vuonna 212. Kaivoksen henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan yli 4:n. Muista merkittävistä kaivoshankkeista Pampalon kultakaivosprojekti etenee suunnitelmien mukaan. Sen tavoitteena on aloittaa tuotanto vuoden 211 alkupuolella. First Quantum Minerals on päättynyt aloittaa kaivostoiminnan Kevitsassa. Arvioitu tuotantoaika tulee olemaan 2 vuotta. Kaivos on suunnitelmien mukaan täydessä tuotannossa vuonna 212. Agnico- Eaglenin Suurikuusikon kaivos Kittilässä toimii jo täydellä kapasiteetilla ja sillä on myös merkittäviä laajentamissuunnitelmia. Kolari-Pajalaan on suunnitteilla mittasuhteiltaan valtava kaivoshanke. Koko kaivoshankkeen kustannusten on arvioitu olevan jopa 1,2 miljardia euroa. Jos suunnitelmat toteutuvat, tuotanto alkaa Ruotsin puolella vuonna 212 ja Suomen puolella 214. Tuotannon huippuvaiheessa kaivos pellettitehtaineen työllistää jopa 1.5 henkilöä. Raahen Laivakankaan kultakaivosprojekti etenee suunnitelmien mukaan. Sen rakennusinvestoinnit ovat käynnistymässä ja arvioiden mukaan tuotanto alkaa vuonna 211. Kaivosalan uusien hankkeiden työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Arvioiden mukaan kaivosalalle syntyy lähivuosina tuhansia työpaikkoja. Metallien jalostus Metallien jalostajat valmistavat ja jatkojalostavat metallituote-, kone-, kulkuneuvo-, rakennus- sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden tarpeisiin teräs- ja kuparituotteita, jaloterästä, sinkkiä ja nikkeliä. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä noin 15 yritystä ja noin 18 toimipaikkaa. Toimialan toimipaikkojen liikevaihto Suomessa oli vuonna 29 yhteensä vajaa 6 miljardia euroa ja niiden henkilöstön määrä oli noin 14.. Henkilöstömäärä supistui edellisvuodesta noin 2. hengellä. Toimialalle on tunnusomaista pääomavaltaisuus. Toimialaa hallitsevat muutamat isot yritykset ja toimialan yritysten paikallinen ja alueellinen merkitys on huomattava. Toimialan tuotteista merkittävä osa suuntautuu vientiin. Tärkeimmät vientimaat ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. Suomen tavaranviennistä metallin jalostuksen osuus on ollut viime vuosina noin 11 prosenttia. Alan tuotteista vuonna 29 vietiin noin 86 prosenttia Eurooppaan. Viime vuosi oli todella vaikea alan yrityksille. Liikevaihto supistui 45 prosenttia edellisvuodesta. Alan tuotantomäärät vähenivät viime vuonna noin 23 prosenttia. Yritysten liikevaihto on ollut viime kuukausina kasvussa, mutta on edelleen noin kolmanneksen alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Metallin jalostuksen yrityksille vuoden 21 suhdannekatsaus, kevät 21 7

8 alkupuoli on ollut haastava, vaikka tuotantomäärät ovat lähteneet kasvuun. Kysyntä on edelleen maailmanlaajuisesti melko matalalla tasolla ja erityisesti Kiinan panostukset tuotannon lisäämiseksi vaikeuttavat suomalaisten yritysten asemaa maailmanmarkkinoilla. Valimoteollisuus työllisti vuonna 29 suoraan noin 2.5 työntekijää. Alalla oli noin 6 toimipaikkaa ja sen tuotannon arvo oli vuonna 29 noin 25 miljoonaa euroa. Taantuma toi tullessaan tuntuvia ongelmia alalle ja esimerkiksi autoteollisuudelle tehtävien komponenttien määrä laski rajusti. Samoin konepajateollisuuden ongelmat ovat heijastuneet alan toimijoihin. Valimoyhtiö Componentalle viime vuosi oli todella raskas. Rakentamisen alhainen volyymi USA:ssa ja Euroopassa vähensi työkoneteollisuuden kysyntää merkittävästi vuonna 29. Talouden taantuman johdosta käynnistettiin monissa maissa infrastruktuurihankkeita vuonna 29. Näiden hankkeiden arvioidaan lisäävän työkoneiden kysyntää vuonna 21. Samoin kaivosteollisuuden piristyminen tulee lisäämään myös valimoteollisuuden tilauksia. Valimoyhtiö Componentan tilauskanta oli vuoden 21 alussa kasvanut 2 prosenttia viime vuoden syyskuun loppuun verrattuna, joten piristymistä on ollut havaittavissa. Koko metallin jalostuksen sekä valimoiden markkinoiden koko viime vuoden vallinnut heikkous johtui loppukäyttäjien kysynnän vähenemisestä mutta myös voimakkaasta varastojen purkamisesta. Näiden tekijöiden vuoksi alan toimijoiden liikevaihto oli erittäin alhaisella tasolla viime vuonna. Kuitenkin alan merkittävimpien toimijoiden vuoden 21 ensimmäinen neljännes on osoittanut piristymisen merkkejä. Sekä kysyntä että tuotanto ovat alkaneet nousta. Metallinjalostajat, kuten Outokumpu ja Rautaruukki paransivat tulostaan ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kummankin nettotulos pysyi yhä negatiivisena. Henkilöstön määrä ei todennäköisesti enää juurikaan vähene kuluvana vuonna. Kuvio 7. Metallien jalostus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 8. Metallien jalostus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1) viimeinen havainto 2/ Koko liikevaihto 24 28, Metalliliiton tutkimusyksikkö 25 29e 27 Kotimaan myynti 28 21e Metalli Vie Kot Kok 8 MetalliLiitto 21

9 Me ta l l i t uo t t eiden va l mis t us Metallituotteiden valmistukseen kuuluu mm. metallirakenteiden, höyrykattiloiden, lukkojen, saranoiden, työkalujen sekä keskuslämmityskattiloiden valmistus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä noin 5. yritystä ja noin 5.3 toimipaikkaa. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto vuonna 29 oli noin 7 miljardia euroa, jossa vähennystä edellisvuoteen verrattuna viidennes. Toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 41. henkilöä, mikä on noin 4. henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toimialalle ovat tyypillisiä hajalleen ympäri Suomea sijoittuneet pienehköt yritykset, jotka usein toimivat tarjontaketjun alkupäässä rakentamisen sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen alihankkijoina. Toimialan yritykset ovat tärkeä asiakaskunta kotimaiselle metallien jalostukselle. Toimiala on varsin työvoimaintensiivinen. Sen tuotteita menee vientiin paitsi suoraan myös muiden koneiden ja laitteiden osina. in meni vuonna 29 noin yhden miljardin euron arvosta tavaraa, jossa on pudotusta neljännes edellisvuodesta. Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Venäjälle romahti vuonna 29 verrattuna vuoteen 28 samalla kun vientitoimitukset Saksaan kasvoivat. Rakennusteollisuus ry:n huhtikuun 21 suhdanneliitteen mukaan rakentamisen määrä supistui vuodesta 28 vuoteen 29 noin 13 prosenttia. Rakentamisen arvioidaan supistuvan edelleen vuodesta 29 vuoteen 21 noin 2 prosenttia, mutta kasvavan sitten vuodesta 21 vuoteen 211 noin 3 prosenttia. Rakentamisen romahtaminen osui erityisesti teollisuus- ja varastorakentamiseen sekä liike- ja toimitilarakentamiseen, joiden elpyminen myös näyttää käynnistyvän hitaasti, mikä vaikuttaa metallituotteiden kysyntään. Teräsrakenneteollisuuden koko tuotannon arvo putosi vuonna 29 noin kolmanneksen edellisvuodesta. Toimistojen käyttöasteet ovat laskeneet ja liike- ja toimitilarakentamisen taso säilynee alhaisena vuonna 21, kun taas infrarakentamisessa tilanne on vakaampi. Teollisuuden uusinvestoinnit ovat nekin vähentyneet. Muiden koneiden ja laitteiden tuotannon arvioidaan jäävän tänä vuonna viime vuoden tasolle ja kääntyvän kasvuun vasta vuonna 211. Päävientikohd le on ennustettu kasvua vuonna 21 ja kun kuluttajakysyntäkin on niissä tasaantumassa, viennistä voi olla tulossa vetoapua toimialalle. Toimialan ainoa suurempi pörssiyritys Fiskars lisäsi hieman vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihtoaan verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kotimaisen rakentamisen sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen säilyessä määrällisesti alhaisella tasolla vuonna 21, kovin suurta kasvua on vaikeaa toimialalle ennustaa, vaikka viennin Kuvio 9. Metallituotteiden valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 1. Metallituotteiden valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/ , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto 29e 21e Kotimaan myynti elpyminen antanee hieman vetoapua. Toimialaa rasittaa edelleen sen alihankkijaluonne, jolloin nyt taantuman aikana koneiden ja laitteiden valmistajat ovat vetäneet siltä alihankintojaan pois. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla noin 23 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Toimeliaisuus toimialalla on kuitenkin ollut lisääntymään päin alkuvuonna 21. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvanee uhkista huolimatta vuonna 21 hieman vuoden 29 tasosta. Kasvu ei kuitenkaan riitä työllisyyden kohenemiseen ja henkilöstön määrä väheneekin hieman lomautusten muuttuessa joissakin tapauksissa irtisanomisiksi. metallitu Vient Kotim Koko liikev Koko Kotimaan m suhdannekatsaus, kevät 21 9

10 Elektroniikkateollisuus 1 MetalliLiitto 21 Kuvio 11. Elektroniikkateollisuus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 12. Elektroniikkateollisuus ja sähkölaitteiden valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viim. havainto 2/ , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto 29e 21e Kotimaan myynti Elektroniikkateollisuuteen kuuluu tietokoneiden, viestintävälineiden, elektroniikkakomponenttien ja viihde-elektroniikan valmistus sekä mittaus-, testaus- ja navigaatiolaitteiden valmistus. Toimialaan kuuluu myös säteilytys-, sähkö-, lääkintä- ja sähköhoitolaitteiden valmistus sekä optisten instrumenttien ja tallennevälineiden valmistus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä vajaa 6 yritystä ja runsas 6 toimipaikkaa. Elektroniikkateollisuuden liikevaihto vuonna 29 oli noin 26 miljardia euroa, mikä on kolmannes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 34. henkilöä, jossa on vähennystä edellisvuodesta reilut 3. henkilöä. Toimialalle on luonteenomaista yhden yrityksen hallitseva asema ja tämän ympärilleen luoma laaja alihankintaverkosto, johon kuuluvat yritykset ovat riippuvaisia tästä yhdestä yrityksestä. Toimialalla valmistetaan sekä investointitavaroita että kuluttajatavaroita. Toimipaikat ovat keskittyneet Suomessa voimakkaasti Helsingin, Tampereen, Oulun ja Salon seuduille. Toimialan tuotteet menevät pääasiassa vientiin ja toimituksina toimialan sisälle. Toimialan sisällä tuotteet pitkälti menevät pienemmiltä yrityksiltä toimialan kärkiyritykselle. Toimialan suomalaisten yritysten tuotannolliset investoinnit on tehty viime vuosina etupäässä ulkomaille. Elektroniikkateollisuuden viennin arvo romahti vuonna 29 puoleen edellisvuodesta. Tärkeimmät viennin kohdemaat olivat Iso-Britannia, Saksa, Venäjä ja Alankomaat. väheni kaikkiin viennin pääkohdemaihin. Toimialaa eteenpäin vievät tekijät, kuten siirtyminen kiinteistä langattomiin puhelinyhteyksiin, yleistyvät laajakaistayhteydet, suurenevat verkkonopeudet ja laajenevat palvelut, jotka vaativat päätelaitteiden (matkapuhelinten) ja verkkolaitteiden jatkuvaa kehittymistä ja uudistamista, ovat jatkuvasti olemassa. Televiestinnän osuus bruttokansantuotteesta kasvaa, kun talouskasvu taas käynnistyy. Tänä vuonna päätelaitteiden maailmanlaajuisen myynnin on arvioitu lisääntyvän kymmenyksen eli yli 1 miljoonaa kappaletta verrattuna viime vuoteen. Matkapuhelinten hinnat ovat alkuvuodesta 21 olleet vielä hieman laskussa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuonna 21 myytiin maailmassa noin 32 miljoonaa matkapuhelinta, jossa lisäystä 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myydystä kokonaiskappalemäärästä Nokian matkapuhelimia oli noin kolmannes. Keskimääräinen kappalehinta oli 62 euroa, jossa pudotusta 4 euroa edellisvuodesta. Verkkojen puolella kehittyvät verkkoteknologiat, kuten UMTS, pitävät edelleen yllä investointitarvetta verkkoihin. Televiestinnän voimakas kasvu ja verkkojen yhteen sovittaminen lisäävät tarvetta parantaa verkkoja ja tehdä verkkoinvestointeja. Vuonna 21 verkkojen markkinoiden on arvioitu säilyvän edellisvuoden tasolla. Heikkoja elpymisen merkkejä tosin lienee nähtävissä myös verkkojen puolella. Toimialan pörssiyrityksistä ylivoimaisesti merkittävin on Nokia, jonka liikevaihto kasvoi hieman vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu jakautuu siten, että matkapuhelinliiketoiminta on kyennyt lisäämään liikevaihtoaan samalla kun verkkoliiketoiminnan liikevaihto on vähentynyt. Matkapuhelinten maailmanlaajuinen myynti kasvaa ja verkkoliiketoiminnan maailmanlaajuinen myynti säilyy vuonna 21 nykyisellä tasolla. Siten toimiala omaa kasvupotentiaalia myös Suomessa. Samalla tuotantoa kuitenkin siirrettäneen edelleen halvempiin maihin. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla lähellä samaa tasoa kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla. Elektroniikkateollisuuden liikevaihto kasvanee vuonna 21 jonkin verran. Henkilöstön määrä sen Elektron Vie Kot Koko liike Kok Kotimaan

11 sijaan supistunee vuonna 21 vielä noin 2. hengellä vuoteen 29 verrattuna ennen kaikkea tuotannon ulkomaille siirtämisen ja sopeuttamisen seurauksena. Toimiala on selvästi vakavassa murroksessa, kun sen tuotantoa on siirretty ulkomaille ja uhkana on jo suunnittelutoimintojenkin siirtäminen. Sähkölaitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistukseen kuuluu sähkömoottorien, muuntajien ja generaattoreiden valmistus, sähkön jakelutekniikkaan liittyvien laitteiden valmistus, sähköä käyttävien koneiden ja laitteiden valmistus sekä valaisimien ja kodinkoneiden valmistus. Toimialalla oli Suomessa vuonna 29 yhteensä yli 4 yritystä ja vajaa 5 toimipaikkaa. Sähkölaitteiden valmistuksen liikevaihto vuonna 29 oli hieman yli 4 miljardia euroa, joka on vajaan viidenneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 17. henkilöä, jossa on vähennystä edellisvuodesta muutama prosentti eli vajaa 5 henkeä. Toimialalle on ominaista yhdestä hallitsevassa asemassa olevasta yrityksestä, tämän kilpailijoista, alihankkijoista ja täydentäviä tuotteita valmistavista yrityksistä koostuva klusteri. Toimialan tuotteet ovat investointituotteita ja niissä on erotettavissa teollisuuden sähkökäytöt, infrastruktuuriin laskettavat sähköjärjestelmät sekä rakentamisen sähkölaitteet. Osa toimialan tuotteista on sellaisia infrastruktuurituotteita, joiden kysyntään taloudellinen taantuma joko ei vaikuta juuri ollenkaan tai vaikuttaa viiveellä tai joilla on taipumus päätyä elvytystoimien piiriin. Toimialan yrityksiä on keskittynyt Suomessa erityisesti muutamille alueille, kuten Vaasan seudulle. Toimialan tuotteita menee paitsi vientiin myös kotimaiseen rakentamiseen ja toimituksina toimialan sisälle sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Toimiala on työvoimaintensiivinen. Sähkölaitteiden valmistuksen viennin arvo oli yli kolme miljardia euroa vuonna 29, missä on pudotusta viidennes edellisvuodesta. Tärkeimmät vientimaat olivat Kiina, Saksa, Brasilia, Venäjä, Ruotsi ja USA. Venäjälle romahti vuonna 29 verrattuna vuoteen 28, mutta vienti kasvoi Kiinaan sekä ennen kaikkea Brasiliaan. Rakentamiseen liittyvän LVIS-liiketoiminnan Kuvio 13. Sähkölaitteiden valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä , Metalliliiton tutkimusyksikkö 29e 21e merkitys on toimialalle huomattava. LVIS-asennusyritysten liikevaihto väheni vuonna 29 lähes viidenneksen edellisvuodesta, mutta nyt tilausten määrä on kääntynyt kasvuun erityisesti asuntotuotannossa. Korjausrakentaminen muodostaa yli puolet toimialan liikevaihdosta, mikä vakauttaa toimialaa korjausrakentamisen kasvun jatkuessa. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus vakiintunee tänä vuonna lähelle viime vuotista tasoa ja kääntynee kasvuun vuonna 211. Infrastruktuurituotteiden suuri osuus sen tuotteista on toimialaa vakauttava tekijä. Sähkö- ja televerkkojen rakentaminen jatkuu tasaisena. Kokonaiskasvua heikentää kuitenkin toimisto- ja liikerakentamisen ja suurten teollisuusinvestointien alhainen taso, vaikka juuri näissä sähkölaitteiden osuus rakentamisen kokonaisliikevaihdosta on suurin. Toimialan pörssiyrityksistä esimerkiksi Vaconin tilauskanta on kääntynyt kasvuun, vaikka yrityksen liikevaihto vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä jääkin vielä hieman alemmaksi kuin samalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla lähellä samaa tasoa kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla. Sähkölaitteiden valmistuksen liikevaihto kasvanee hieman vuonna 21 edellisvuoteen verrattuna. Samalla henkilöstön määrä säilynee vuonna 21 edellisen vuoden tasolla. sahkot suhdannekatsaus, kevät 21 11

12 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen kuuluu sellaisten koneiden ja laitteiden valmistus, jotka työstävät materiaaleja joko mekaanisesti tai lämpökäsittelynä tai suorittavat erilaisia toimintoja, sekä lisäksi erikoiskoneiden ja laitteiden valmistus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä noin 16 yritystä ja noin 1.7 toimipaikkaa. Toimialan liikevaihto vuonna 29 oli noin 13 miljardia euroa, joka on runsaan viidenneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 44. henkilöä, jossa on vähennystä edellisestä vuodesta noin kymmenen prosenttia eli reilut 4. henkilöä. Toimialalle on luonteenominaista muutamat huomattavaa vientiä harjoittavat maailmanlaajuisesti toimivat suuryritykset ja näiden ympärilleen muodostamat alihankintaverkostot, jotka ulottuvat myös metallituotteiden valmistukseen. Lisäksi toimialalla on runsaasti omalla lopputuotteellaan markkinoille tulleita pienehköjä yrityksiä. Toimialan tuotteet ovat yleensä investointituotteita. Toimiala on tärkeä asiakaskunta metallituotteiden valmistukselle ja toimialan pienemmät yritykset toimivat usein suurempien alihankkijoina. Toimialan suomalaisten yritysten investoinneista merkittävä osa on suuntautunut viime vuosina ulkomaille. Toimiala on työvoimaintensiivinen. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen viennin arvo väheni vuonna 29 runsaalla neljänneksellä edellisvuodesta. Tärkeimmät vientimaat olivat Kiina, Venäjä, Saksa ja Ruotsi. Venäjälle romahti vuonna 29 verrattuna vuoteen 28 ja muihinkin viennin pääkohdemaihin vienti väheni. Toimialan viiden suurimman pörssiyrityksen eli Koneen, Metson, Wärtsilän, Cargotecin ja Konecranesin liikevaihdot jäivät vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa alemmalle tasolle, tosin Koneen ja Metson kohdalla pudotus oli pieni. Wärtsilää lukuun ottamatta kaikkien mainittujen pörssiyritysten tilauskannat ovat kasvaneet alkuvuonna. Myös osa pienemmistä toimialan pörssiyrityksistä on kyennyt lisäämään tilauskantaansa alkuvuonna. Logistiikkainfrastruktuuri-investointien, energiantuotantohankkeiden, laivanrakennuksen ja teollisuuden investointien jääminen tärkeimmissä asiakasmaissa taantuman seurauksena alhaiselle tasolle vaikuttaa muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Eri yritykset ovat tässä markkinatilanteessa erilaisessa asemassa, toisten yritysten nähdessä jo nousun merkkejä samalla kun toisissa yrityksissä on vielä hiljaista. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla noin 2 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto lienee vielä pienenemässä hieman vuonna 21. Henkilöstön määrä supistunee noin tuhannella hengellä vuonna 21 viime vuodesta sopeuttamistoimien johdosta. Kuvio 14. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 15. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/ , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto 29e 21e Kotimaan myynti koneet Vie Kot Koko liike Kok Kotimaan 12 MetalliLiitto 21

13 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Koneiden ja laitteiden korjaukseen, huoltoon ja asennukseen kuuluu teollisesti valmistettujen koneiden ja laitteiden erikoistunut korjaus, huolto ja asennus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä yli 2.3 yritystä ja yli 2.5 toimipaikkaa. Toimialan liikevaihto vuonna 29 oli runsas 2 miljardia euroa ja toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 19. henkilöä. Sekä toimialan liikevaihto että henkilöstön määrä putosivat hieman edellisvuodesta. Toimialalle on tyypillistä muutaman suuren teollisen toimijan yksin tai yhteistyössä perustamat kunnossapitoyhtiöt ja suuri määrä pienempiä toimijoita. Suurilla kone- ja laitevalmistajilla on korjaus-, huolto- ja asennustoimintaa. Lisäksi esimerkiksi suurilla rakennusliikkeillä on omia kunnossapitoyhtiöitään. Toimialan tärkeitä asiakkaita ovat prosessiteollisuus, metalliteollisuus sekä koneita ja laitteita ostavat muut tahot. in menee vain muutama prosentti toimialan liikevaihdosta, mutta sen merkitys on ollut kasvussa. Teollisuuden investoinnit ovat Suomessa olleet vuonna 29 alhaisella tasolla. Teollisuuden kunnossapitopalveluiden kysyntä kuitenkin on jatkunut suhteellisen vakaana, vaikka tehtaiden alasajot ovat hieman vieneet kysyntää toimialalta. Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus edustavat toimintaa, jota täytyy tehdä ja usein osittain tehdäänkin hiljaisempina aikoina. Koneiden ja laitteiden huollon, korjauksen ja asennuksen asiakaskunta näyttää supistuvan edelleen hiljalleen puunjalostusteollisuuden yksiköiden alasajon seurauksena. Teollisuuden huolto, kunnossapito sekä pienehköt korvausinvestoinnit olivat kuitenkin alkuvuonna hieman kasvussa. Alalle tulee todennäköisesti ulkoistusten seurauksena uusia toimijoita. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla noin 12 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Toimialan liikevaihto säilynee kuitenkin vuonna 21 edellisen vuoden tasolla. Myös henkilöstö pysynee vuonna 21 edellisen vuoden suuruisena. Kuvio 16. Koneneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 17. Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/21 (vientiliikevaihdon viimeinen havainto 12/29) , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto 29e 21e Kotimaan myynti korjaus,h Vient Kotim Koko liikev Koko Kotimaan m suhdannekatsaus, kevät 21 13

14 Moo t t or i a joneu vo jen, per ävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistukseen kuuluu henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen, niiden osien ja tarvikkeiden sekä perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus. Toimialalla oli vuonna 28 Suomessa yhteensä noin 29 yritystä ja noin 3 toimipaikkaa. Toimialan liikevaihto vuonna 29 oli noin 1,2 miljardia euroa ja liikevaihto oli reilun kolmanneksen pienempi kuin vuonna 28. Toimiala työllisti vuonna 29 reilut 7. henkilöä. Toimialan vienti romahti rajusti vuonna 29. Tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, Saksa, Ruotsi ja Norja. Toimialan asiakas eli autokauppa on vilkastunut merkittävästi monissa EU-maissa. Euroopassa tämän vuoden tammikuussa uusia autoja rekisteröitiin 4,3 prosenttia ja henkilöautoja noin 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. USA:ssa uusia autoja myytiin kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Muiden kuin henkilöautojen myynti laski Euroopassa vuoden 29 tammikuusta tämän vuoden tammikuuhun 12 prosenttia. Suurinta lasku oli raskaiden kuorma-autojen myyntimäärissä, niitä rekisteröitiin 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ala on lomauttanut henkilöstöään. Esimerkiksi Valmet Automotive, joka on suurin työllistäjä, on lomauttanut vuorolomautuksena koko viime vuoden ajan ja tälläkin hetkellä lomautukset jatkuvat jaksoissa. Sisu Auto ulkoisti autojen valmistuksen viime vuonna Komas Oy:lle. Sen henkilökunta on ollut tämän vuoden alussa lomautettuna. Siviilikäyttöön tarkoitettuja kuorma-autoja valmistetaan tällä hetkellä vain yksittäisiä kappaleita, mutta puolustusvoimilta on Sisu Defence saanut 23 auton tilauksen. Se toimitetaan tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Investoinnit kuljetuskalustoon riippuvat olennaisesti yleisestä taloudellisesta kehityksestä sekä erityisesti teollisuuden kuljetusmäärän kasvusta. Mikäli teollisuuden kasvu kiihtyy, myös investoinnit perävaunuihin tulevat lisääntymään. Luonnollisesti tämä näkyisi myös sekä liikevaihdon kasvuna että työllisyyden paranemisena. Kuvio 18. Mottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä , Metalliliiton tutkimusyksikkö e 27 21e Kuvio 19. Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/21 Koko liikevaihto Kotimaan myynti sahkote Vie Kotimaan Ko Koko liik Ko 14 MetalliLiitto 21

15 Muiden kulkuneuvojen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistukseen kuuluu laivojen rakentaminen ja veneiden valmistus sekä raideliikenteen kulkuneuvojen ja ilma- ja avaruusalusten sekä niiden osien valmistus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä noin 4 yritystä ja noin 44 toimipaikkaa. Niissä oli työssä yhteensä noin 9. henkilöä, mikä oli noin 1. henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialan tärkeimmät vientimaat viime vuonna olivat USA, Kypros ja Ranska. Pohjois-Amerikan osuus viennistä on yli puolet. Tämä selittyy sillä, että Suomessa rakennetaan jalostusarvoltaan korkeita loistoristeilijöitä Pohjois-Amerikan markkinoille. Kiina on ohittanut Etelä-Korean suurimpana laivanrakentajana maailmassa. Sen osuus maailman laivanrakennuksen tilauksista vuonna 29 oli noin 34 prosenttia. Etelä-Korean osuus laski 33 prosenttiin. Euroopan osuus on viime vuosina selvästi jatkanut pienentymistään ja on tällä hetkellä noin 7 prosenttia. Laivanrakennuksen näkymät tälle vuodelle ovat heikot. Laivanrakennuksen vienti supistunee edelleen tänä vuonna hieman tulevana syksynä luovutettavasta maailman suurimmasta risteilijästä huolimatta. Erityisesti Helsingin ja Turun telakoilla tilanne on todella dramaattinen tällä hetkellä uusien tilausten suhteen. Rauman telakalla on Suomen telakoista paras tilanne. STX Finlandin Rauman telakka myös sai viime vuoden lopulla uuden tilauksen. Se toimittaa arktisen tutkimusaluksen Etelä-Afrikan ympäristöministeriölle. Maailmanlaajuisesti alusten tilauskannat ulottuvat pääsääntöisesti vuoteen 212 ja Suomessa vuoteen 211 asti. Merikuljetusten määrä- ja hinta ovat romahtaneet taantuman johdosta. Tästä ja rahoituskriisistä johtuen on tullut suuri määrä peruutuksia ja tilattujen laivojen valmistuksen lykkäämisiä maailman telakoilla. Myös offshoreteollisuudessa operoivalla Technip Offshore Finlandilla Mäntyluodossa on tällä hetkellä erittäin alhainen tilauskanta ja henkilöstömäärää joudutaan sopeuttamaan tilanteeseen. Suomessa kiskokalustoa valmistavan Transtechin tilanne on ollut pitkään heikko ja henkilöstömäärää on jo jouduttu sopeuttamaan huonoon tilauskantaan. Toimialan henkilöstömäärä supistuu tänä vuonna todennäköisesti yli tuhannella henkilöllä. Kuvio 2. Muiden kulkuneuvojen valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä , Metalliliiton tutkimusyksikkö 29e 21e muut kul suhdannekatsaus, kevät 21 15

16 Muu valmistus (Tätä toimialaa ei lasketa mukaan metalliteollisuuteen, vaikka osa yrityksistä on Metallin pääalan ja muiden sopimusten piirissä) Muuhun valmistukseen kuuluu muualla luokittelemattomien tuotteiden, kuten kultasepäntuotteiden, soittimien, urheiluvälineiden, pelien ja lelujen, lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien sekä turvavarusteiden valmistus. Toimialalla toimi vuonna 29 Suomessa yhteensä yli 1.3 yritystä ja vajaa 1.4 toimipaikkaa. Muun valmistuksen liikevaihto vuonna 29 oli vajaa miljardi euroa ja toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa vajaa 5. henkilöä. Sekä liikevaihto että henkilöstön määrä ovat pudonneet hieman edellisvuodesta. Muuhun valmistukseen kuuluu monenlaista valmistusta, josta volyymiltaan arviolta kolme viidesosaa on metallin sopimusaloihin kuuluvaa. Toimialan tuotteet ovat sekä investointitavaroita että kuluttajatavaroita. Viennillä on toimialalle huomattava merkitys. Toimialan viennin arvo oli noin,7 miljardia euroa vuonna 29 ja siinä on kasvua runsaat viisi prosenttia edellisvuodesta. Tärkeimmät vientimaat olivat Yhdysvallat, Saksa, Ruotsi, Kanada ja Ranska. Kuluttajakysyntä ja investointikysyntä toimialan tuotteille sen pääasiallisilla markkinoilla olivat vuoden 29 aikana alhaisella tasolla. Kuluttajakysynnän putoamiseen on vaikuttanut työttömyyden kasvu, joka jatkunee vielä monissa maissa vuoden 21 aikana. Toimialan ainoa metallialaan kuuluva pörssiyhtiö Rapala on lisännyt alkuvuonna liikevaihtoaan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuluttajakysyntä sekä yksityinen ja julkinen investointikysyntä toipunevat toimialan vientikohdemaissa maltillisesti vuoden 21 kuluessa. Toimialalla on pitkälle erikoistuneita yrityksiä, joilla on edellytyksiä pärjätä heikossakin taloustilanteessa. Siten toimialan vienti on vetänyt taantumassakin. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla noin 3 prosenttia korkeammalla tasolla verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Muun valmistuksen liikevaihto kasvanee hieman vuonna 21 verrattuna viime vuoteen. Toimialan henkilöstön määrä säilynee vuonna 21 suurin piirtein vuoden 29 tasolla. Kuvio 21. Muu valmistus valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 222. Muu valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/ , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto e 27 21e Kotimaan myynti Helsingissä Tutkimusyksikkö korjaus, Vie Ko Koko liik Ko Kotimaa 16 MetalliLiitto 21

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2009. Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2

Tilanne ja näkymät 4/2009. Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2 Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 4/ Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 3/2010. Epävarmuus varjostaa maailmantalouden nousua s. 2

Tilanne ja näkymät 3/2010. Epävarmuus varjostaa maailmantalouden nousua s. 2 Tilanne ja näkymät 3/21 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailmantalouden näkymät Epävarmuus varjostaa maailmantalouden nousua s.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa 1 13.8.215 Lähde: Macrobond Tuonti Kiinaan on vähentynyt laaja-alaisesti 2 3.11.215 Lähde: Macrobond Asuntorakentamisen kasvu

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Metallin suhdannekatsaus, kevät 2015

Metallin suhdannekatsaus, kevät 2015 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2 Metallin suhdannekatsaus, kevät 2 KANSAINVÄLISET SUHDANNENÄKYMÄT 2 SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN VIIME VUODEN KEHITYS JA NÄKYMÄT 3 METALLITEOLLISUUDEN TALOUDELLINEN TILANNE

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 1/2014. Eurooppa ja kehittyvät taloudet jarruttavat maailmantalouden kasvua s. 3

Tilanne ja näkymät 1/2014. Eurooppa ja kehittyvät taloudet jarruttavat maailmantalouden kasvua s. 3 Tilanne ja näkymät 1/214 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Eurooppa

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012 rakennekatsaus I/212 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2010. Kasvunäkymät epäyhtenäiset, investointi hyödykkeiden kysyntä elpyy hitaasti s. 2

Tilanne ja näkymät 2/2010. Kasvunäkymät epäyhtenäiset, investointi hyödykkeiden kysyntä elpyy hitaasti s. 2 Tilanne ja näkymät 2/21 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailmantalouden näkymät Kasvunäkymät epäyhtenäiset, investointi hyödykkeiden

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2009. Maailmantalouden näkymät Taantuman pohjaa ei ole saavutettu s. 2

Tilanne ja näkymät 2/2009. Maailmantalouden näkymät Taantuman pohjaa ei ole saavutettu s. 2 Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 2/29 : Maailmantalouden näkymät Taantuman pohjaa ei ole saavutettu s. 2 Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Suomen taloudesta

Suomen taloudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta 1 Eräissä keskeisissä talouspolitiikan kysymyksissä arviossa yhdentymistä 1. Julkisen talouden sopeutustoimien mittaluokka ja ajoitus 2. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, kevät 2012

Suhdannekatsaus, kevät 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 2/2 Suhdannekatsaus, kevät 2 KANSAINVÄLISET SUHDANNENÄKYMÄT 1 SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN VIIME VUODEN KEHITYS JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT 3 METALLITEOLLISUUDEN TALOUDELLINEN TILANNE

Lisätiedot

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo.

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden liikevaihto laskusuunnassa useilla alueilla Teknologiateollisuuden (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus,

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015 Metallien jalostuksen rakennekatsaus heinäkuu 215 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN mara-alan kasvu seuraa muuta taloutta Talous kasvaa lähivuosina hitaasti MaRan Marraspäivä 19.11.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Suhdanteissa jälleen

Lisätiedot