Suhdannekatsaus, kevät 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suhdannekatsaus, kevät 2010"

Transkriptio

1 Tutkimusyksikkö Suhdannekatsaus, kevät 21 Kansainväliset suhdannenäkymät...1 Suomen metalliteollisuuden näkymät... 3 suomen metalliteollisuuden taloudellinen tilanne... 5 palkkakehitys... 6 metalliteollisuuden toimialojen näkymät... 7 Kansainväliset suhdannenäkymät Maailmantalous alkoi kesällä ja syksyllä 29 hiljalleen toipua syvimmästä taantumasta sitten 193-luvun. Maailmankauppa supistui vuonna 29 noin 12 prosenttia ja maailman kokonaistuotanto noin prosentin. Euroopan unioniin taantuma iski voimakkaammin ja EU:n kokonaistuotanto supistui reilut neljä prosenttia viime vuonna. USA:ssa kokonaistuotanto supistui noin kaksi ja puoli prosenttia, Japanissa noin viisi prosenttia ja Venäjällä lähes kymmenen prosenttia. Kiinassa kasvuvauhti hidastui vain hieman, noin yhdeksästä ja puolesta prosentista noin kahdeksaan ja puoleen prosenttiin, voimakkaan elvytyspolitiikan ansiosta. Maailmantaloudessa taantuman pohja saavutettiin kesällä 29 ja talouskehitys kääntyi nousuun vuoden 29 kolmannella neljänneksellä. Maailmankauppa kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä noin neljä prosenttia ja maailman teollisuustuotanto reilut kaksi prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Nousu oli vahvinta Kiinassa ja muissa kehittyvissä talouksissa. Myös USA:ssa taantuman pohja saavutettiin kesällä 29 ja kokonaistuotanto kääntyi kasvuun vuoden 29 kolmannella neljänneksellä, kun se oli sitä ennen supistunut neljänä peräkkäisen vuosineljänneksenä (kuvio 1). Neljännellä neljänneksellä kasvu kiihtyi. Myös tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu on jatkunut, tosin hieman hitaampana kuin viime vuoden lopulla. USA:n talouden käänne kasvuun perustui pitkälti elvyttävään talouspolitiikkaan. Keskuspankki laski ohjauskorkonsa nollan tuntumaan ja otti käyttöön poikkeuksellisia rahapoliittisia keinoja, joilla mm. pelastettiin rahoituslaitoksia konkurssilta. Myös finanssipolitiikka oli hyvin elvyttävää verojen kevennysten ja menojen lisäysten ansiosta. USA:n budjettivaje nousikin yli 12 prosenttiin vuonna 29 eli tasolle, millä sitä ei voida pitkään pitää. Euroopan unionissakin taantuman pohja saavutettiin kesällä 29 ja talous kääntyi kasvuun kolmannella vuosineljänneksellä. Tuotanto kasvoi kolmannella neljänneksellä,4 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Neljännellä neljänneksellä EU:n kokonaistuotannon kasvu hyytyi,1 prosenttiin eli EU:ssa ei päästy USA:n kaltaiseen nousuun mukaan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu jatkui, mutta hyvin vaatimatonta tahtia. Kiinan talouskasvu perustui viime vuonna elvytystoimilla käynnistettyihin kotimaisiin investointeihin viennin kasvun sijaan. Kiinan kasvu veti mukanaan myös muita Aasian talouksia. Kuvio 1. Kokonaistuotanto neljännesvuosittain EU:ssa ja USA:ssa, indeksi (1/25=1), viimeinen havainto 1/21 EU(27) USA Lähde: Eurostat suhdannekatsaus, kevät 21 1

2 % Läntisten teollisuusmaiden kasvu on perustunut pitkälti tilapäisiin tekijöihin eli elvyttävään finanssija rahapolitiikkaan sekä ns. varastovaikutukseen. Varastovaikutus syntyy, kun taantuman iskiessä varastot kasvavat voimakkaasti. Varastoja aletaan supistaa leikkaamalla tuotantoa. Kun kasvu taas käynnistyy, painuvat varastot normaalia alhaisemmalle tasolle. Varastojen kasvattaminen normaalille tasolle lisää tilapäisesti tuotantoa korkeammalle tasolle kuin tuotteiden varsinainen loppukysyntä edellyttäisi. Rahapoliittinen elvytys voi vielä jatkua ilman kovin suuria riskejä, vaikkakin alhaiset korot ja runsas rahoituksen saatavuus voi johtaa tuntuviin inflaatiopaineisiin tulevaisuudessa. Vielä ei kuitenkaan ole merkkejä inflaation kiihtymisestä, koska sekä vapaata tuotantokapasiteettia että työttömiä on kaikissa teollisuusmaissa runsaasti. Viime vuonna inflaatio jäi EU:ssa lähelle nollaa ja USA:ssa kuluttajahinnat alenivat hieman. Suomessa inflaatio painui negatiiviseksi kesän ja syksyn aika, mutta se oli tilapäinen ilmiö (kuvio 2). Tänä vuonna inflaation ennakoidaan kiihtyvän noin kahden prosentin tasolle sekä EU:ssa että USA:ssa. Finanssipolitiikassa elvytyksen rajat tulevat nopeammin vastaan kuin rahapolitiikassa. Useissa maissa budjettivaje on noussut yli kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä on kestämätön taso pitkällä aikavälillä. Ongelma on jo konkretisoitunut Kreikassa, jossa tilastoja oli kaunisteltu. Kun Kreikan budjetin alijäämän todellinen kehitys kävi ilmi, levisi epäluulo Kreikan ja koko Euroopan unionin taloutta kohtaan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Kreikan kriisi vaati poikkeuksellisia tukitoimia muilta euromailta. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta arvioida, riittääkö Kreikalle annettu tuki palauttamaan uskon Euroopan unioniin kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Talouden taantuman alulle pannut rahoitusmarkkinoiden kriisi on muualla kuin Euroopassa hellittänyt huomattavasti. Rahoituksen saatavuus on parantunut ja korkotaso on matala, mikä tukee talouskasvua. Rahoitusmarkkinoiden toiminta kylläkin nojautuu vielä pitkälti keskuspankkien ja hallitusten tukeen. Käytössä on poikkeuksellisia rahoitusmarkkinoiden toimintaa tukevia keinoja, joiden purkaminen kestää vielä pitkään. Yksi maailmantalouden kasvua uhkaava tekijä on mahdollinen protektionismin lisääntyminen. Elvyttäviin toimiin on liittynyt omaa tuotantoa suojelevia toimia, mutta ne ovat toistaiseksi olleet suhteellisen pienimuotoisia eikä niiden vaikutus ole ollut kovin merkittävä. Jos maailmantalouden kehitys vakaantuu, riski protektionismin lisääntymisestä pienenee. Kansainvälisen talouden näkymät ovat parantuneet tämän vuoden aikana ja kaikki kansainväliset ja kotimaiset talousennusteiden tekijät ovat tuoreimmissa arvioissaan nostaneet ennusteita kansainvälisen talouden kasvusta tälle ja ensi vuodelle. Kuvio 2. Kuluttajahintojen muutos Suomessa edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta (%), viimeinen havainto 4/ Arviot maailman kokonaistuotannon kasvusta vuodelle 21 asettuvat noin 3,5 ja neljän prosentin tuntumaan ja ensi vuoden osalta suunnilleen samalle tai vähän korkeammalle tasolle. Useimmat arviot USA:n tämän vuoden talouskasvusta liikkuvat noin kolmen prosentin tasolla. Ensi vuoden osalta ennustajilla on näkemyseroja USA:n kasvuvauhdista. Joissakin arvioissa kasvun arvioidaan hidastuvan alle kahteen prosenttiin ja toisissa pysyvän noin kolmen prosentin tasolla. EU:n talouskasvun arvioidaan tänä vuonna jäävän noin yhteen prosenttiin ja kiihtyvän ensi vuonna noin kahteen prosenttiin. Kasvu saattaa jäädä vielä pienemmäksi, jos Kreikan kriisi leviää muihin euromaihin. Kasvu jää joka tapauksessa tänä vuonna niin alhaiseksi, että työllisyys heikkenee EU:ssa vielä tänä vuonna eikä seuraavanakaan vuonna ole odotettavissa merkittävää työllisyyden paranemista. Suomen metalliteollisuuden viennin kannalta tärkeiden investointien ennustetaan supistuvan vielä hieman tänä vuonna ja kääntyvän vain hitaaseen kasvuun ensi vuonna. Euro on heikentynyt alkuvuoden aikana, mikä auttaa niin Suomen kuin euroalueenkin vientiyrityksiä, mutta euron heikkeneminen ei välttämättä ole pysyvä ilmiö. Aasia on Kiinan vetämänä myös tänä ja ensi vuonna maailmantalouden kasvun veturi. Kiinan kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna noin kymmenen prosentin vauhtia ja koko Aasian noin seitsemän prosentin vauhtia molempina vuosina. Venäjän talous perustuu pitkälti raaka-aineiden tuotantoon. Sekä öljyn että muiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet pahimmasta taantuman aikaisesta notkahduksestaan huomattavasti, mikä on merkinnyt Venäjän talouden kääntymistä kasvuun. Venäjän kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan kiihtyvän noin viiteen prosenttiin tänä vuonna. 2 MetalliLiitto 21

3 Suomen metalliteollisuuden näkymät Suomen metalliteollisuuden kehitys oli viime vuonna historiallisen heikko. Liikevaihto supistui noin kolmekymmentä prosenttia. Liikevaihdon romahdus tapahtui alkuvuonna. Loppuvuodesta liikevaihto kääntyi jo pieneen nousuun (ks. toimialoittainen kehitys jäljempänä). Liikevaihdon supistuminen johtui maailmanlaajuista taantumaa seuranneesta vientikysynnän romahduksesta, ei suomalaisen metalliteollisuuden hintakilpailukyvyn romahduksesta. Liikevaihdon romahduksen myötä myös työpanosta supistettiin voimakkaasti, tosin ei suhteellisesti niin paljoa kuin liikevaihto supistui. Työllisten määrä supistui noin 9 prosenttia eli runsaat 15. henkeä. Työtunnit supistuivat noin 2 prosenttia. Myös ulkomaisten yksiköiden henkilöstömäärä supistui hieman (kuvio 3). Metallin työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa sai tammikuussa 29 alussa noin 9. jäsentä, kun vuoden lopussa päivärahan saajia oli vajaa 28., joista noin 11. oli irtisanottua ja noin 17. lomautettua. Koko vuoden aikana päivärahaa sai vähintään yhdeltä päivältä noin 59. jäsentä. Taulukossa 1 on tarkasteltu kymmenen Suomen metalliteollisuuden keskeisen vientimaan kehitystä ja ennusteita. Metallin liikevaihdosta noin 7 prosenttia menee suoraan vientiin, joten vientimarkkinoiden kehityksellä on olennainen merkitys sille, miten ala kehittyy. Kuvio 3. Suomalaisen metalli- ja elektroniikkateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa (keskim. vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Tilastokeskus 29 Teollisuustuotanto oli vuoden 21 alussa nousussa lähes kaikissa keskeisissä vientimaissa. Kasvu on useimmissa maissa ollut suhteellisen nopeaa, joten selvä käänne kasvuun on tapahtunut. Ennusteet vuoden 21 kokonaistuotannon kasvulle ovat positiiviset kaikissa maissa. Suomen metalliteollisuuden tuotanto painottuu investointitavaroihin, joten keskeinen ennuste Suomen metalliteollisuuden kannalta on vientimaiden kone- ja laiteinvestointien kehitys. Ennusteiden mukaan kone- ja laiteinvestoinnit ovat yhä supistumassa useimmissa keskeisissä vientimaissa. Teollisuustuotannon kasvu kuitenkin ennakoi investointien käynnistymistä viimeistään ensi vuonna. Taulukko 1. Suomen metalliteollisuuden kannalta kymmenen tärkeimmän vientimaan (kattaa 6 prosenttia metallin viennistä) kokonaistuotannon ja investointien määrän ennustetut muutokset vuonna 21 (EU + Venäjä + USA + Kiina yhteensä 73,3 prosenttia viennistä) Teollisuustuotannon vuosimuutos, % maaliskuu 21 2) Laiteinvestoinnit 21 %-muutos 4) osuus Viennin muutos BKT 21 maa vuonna 29 % 1) vuonna 29 % 1) %-muutos 3) Saksa 8,9-34,1 9,1 1,2 1,1 USA 8,6-4,9 1,9 * 2,8 6,7 Ruotsi 8,2-4, 5, 1,8-4, Venäjä 7,8-6,9 6,9 ** 3,7 5, Alankomaat 7,4-26, 5,6 1,3-1,4 Kiina 5,9-12,2 19,6 *** 1,3.. Italia 3,9-42,2 6,4,8 3, Iso-Britannia 3,8-47,8 1,3 1,2-3,9 Ranska 3,7-24,1 6,4 1,3-1,2 Norja 3,5-4,7-5,1.... EUROALUE 31,1-32,7 6,9,9 -,7 EU 5,9-37,2 6, 1,.. * helmikuu, ** 1 4/21, *** 1 3/21 1) Lähde: Tullihallitus 2) Lähde: Eurostat (Venäjän ja Kiinan tieto Suomen Pankki) 3) Lähde: Euroopan komissio 4) Lähde: Euroopan komissio suhdannekatsaus, kevät 21 3

4 Taulukon 1 tietojen perusteella Suomen metalliteollisuuden näkymät vuodelle 21 ovat selvästi parantuneet, mutta ei niitä vieläkään kovin valoisiksi voi luonnehtia. Myönteisenä merkkinä on, että metalliteollisuuden saamat uudet tilaukset kasvoivat maaliskuussa selvästi tammi-helmikuun vaatimattomalta tasolta (kuvio 4). Tilanteen lievästä paranemisesta kertoo myös se, että Metallin työttömyyskassalta päivärahaa saavien määrä on kevään aikana vähentynyt. Toukokuussa päivärahaa saavia oli yli 4. vähemmän kuin joulukuussa 29 (kuvio 5). Liikevaihto kasvaa joillakin metallin toimialoilla, mutta pysyy ennallaan tai supistuu yhä hieman joillakin toimialoilla (ks. toimialakohtaiset arviot jäljempänä). Kokonaisuutena metalliteollisuuden liikevaihto kasvaa tänä vuonna, kasvun painottuessa loppuvuoteen. Kasvu jäänee kuitenkin noin viiden prosentin tasolle. Liikevaihdon kasvu jää sen verran hitaaksi, että työllisyys yhä supistuu noin pari prosenttia tänä vuonna. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että yritykset eivät viime vuonna vähentäneet henkilöstöä yhtä kovaa vauhtia kuin tuotanto supistui. Edes tunteja ei supistettu yhtä voimakkaasti kuin tuotanto supistui, joten yrityksissä on vapaata henkilöstökapasiteettia eikä uutta väkeä tarvitse palkata vaikka tuotanto kasvaakin. Lisäksi osalla yrityksistä tuotanto yhä supistuu ja ne irtisanovat henkilöstöään. Henkilöstön vähennykset painottuvat alkuvuoteen. Vuoden lopulla liikevaihdon kasvun kiihtyessä työtuntien määrä kääntyy kasvuun (lomautusten vähentyessä) ja irtisanomiset vähenevät. Työtunteja tehtäneen tänä vuonna suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna. Suomen teollisuuden (pois lukien elektroniikkaja sähköteollisuus) hintakilpailukyky laski viime vuonna pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle, koska tuottavuus supistui melko voimakkaasti (kuvio 6). Tuottavuuden supistuminen johtui siitä, että työtunteja ei vähennetty samassa suhteessa kuin tuotantoa. Hintakilpailukykyä kannattaa tarkastella ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta, koska elektroniikkateollisuuden erittäin voimakas tuottavuuskehitys antaa liian myönteisen kuvan muun teollisuuden kehityksestä. Tänä vuonna hintakilpailukyky kohentuu, koska viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolella sovitut palkankorotukset ovat jääneet hyvin pieniksi ja työn tuottavuus paranee. Vuoden 211 näkymät ovat paremmat kuin tänä vuonna. Jos maailmantalouden kasvu jatkuu ennusteiden mukaan, kiihtyy metalliteollisuuden tuotannon kasvu jo lähelle kymmentä prosenttia. Sen seurauksena paranee myös työllisyys joitakin prosentteja. Kuvio 4. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden uudet tilaukset kuukausittain, indeksi (25=1), viimeinen havainto 3/ Kuvio 6. Suhteelliset yksikkötyökustannukset Tehdasteollisuus =1 OECD 14/Suomi Kuvio 5. Metallin työttömyyspävärahan saajat kuukausittain, viimeinen havainto 4/ Lomautetut 27 Lähde: Metallityöväen työttömyyskassa Koko tehdasteollisuus 28 Muut päivärahan saajat Pl. Sähkötekninen teollisuus Om Lom Muu Kun käyrä nousee, Suomen tehdasteollisuuden suhteellinen kilpailuasema kohenee (yksikkötyökustannukset kohoavat kilpailijamaissa enemmän kuin Suomessa) Lähde: Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta MetalliLiitto 21

5 Metalliteollisuuden taloudellinen tilanne Koko metalliteollisuudesta ei vielä ole saatavilla tulostietoja vuodelta 29. Sen sijaan keskeisistä pörssiyrityksistä tiedot jo on. Niiden perusteella talouskehityksen toimialoittainen ja yrityskohtainen hajonta oli suurta viime vuonna. Osalla yrityksistä tulos oli pahasti tappiollinen, mutta osalla erittäin hyvä. Tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että valtaosa tarkastelluista pörssiyrityksistä on kansainvälisiä konserneja, joiden tunnusluvut perustuvat konsernin koko maailmanlaajuiseen toimintaan. Esimerkiksi Koneen liikevaihdosta tehdään Suomessa vain alle kymmenen prosenttia. Konsernien tuloskehityksestä ei siten voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen yksiköiden kehityksestä. Metallien jalostuksessa heikko hintataso ja tuotannon supistuminen heikensivät yritysten tuloksia merkittävästi. Kaikilla kolmella toimialan pörssiyrityksellä nettotulos oli negatiivinen. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nettotulokset paranivat, mutta pysyivät yhä negatiivisina. Konepaja- ja metallituoteyritysten kehityksessä oli huomattavaa hajontaa. Useimmilla toimialan pörssiyrityksistä tuloskehitys oli kuitenkin koheneva loppuvuotta kohti eikä yhdelläkään suurella toimialan pörssiyrityksellä nettotulos ollut neljännellä neljänneksellä negatiivinen. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kehitys on ollut epäyhtenäinen. Osalla suurista yrityksistä nettotulos on parantunut, mutta osalla heikentynyt. Kaikilla nettotulos on kuitenkin pysynyt yhä positiivisena. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa yritysten tuloskehitykset vaihtelivat myös huomattavasti. Alan lippulaivalla Nokialla nettotulos painui negatiiviseksi kolmannella neljänneksellä, mutta nousi jälleen positiiviseksi viimeisellä neljänneksellä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nokian tulos heikkeni jälleen, mutta pysyi positiivisena. Pörssiyritysten tulokset ovat hyvin linjassa edellä esitetyn viime vuoden talouskehityksen kuvauksen kanssa, jonka mukaan taloustilanne alkoi parantua viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pörssiyritysten tilauskanta on useimmilla tilauskannan ilmoittaneista yrityksistä suurempi kuin vuoden vaihteessa, joten myönteinen kehitys näyttää jatkuvan. Yritysten omavaraisuus on pitkään jatkuneen hyvän kehityksen ansiosta metalliteollisuuden pörssiyrityksillä pääsääntöisesti hyvä eikä viime vuosi romahduttanut sitä. Joillakin yrityksillä omavaraisuus toki heikkeni, mutta joillakin taas parani selvästi. Yleiskuva on, että omavaraisuus pysyi yhä hyvällä tasolla. Taulukko 2. Arviot vuoden 29 henkilöstömääristä sekä yritysten lukumäärät toimialoittain Taulukko 3. Liikevaihdon kolmen kuukauden muutokset toimialoittain: Vuosimuutos ajanjaksolla joulukuu 29 helmikuu 21, % Koko liikevaihto Henkilöstö 29* Kotimaan myynti Yrityksiä 28** METALLI- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUS Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Muu kulkuneuvoteollisuus Muu valmistus * oma arvio, ** lähde: Tilastokeskus liikevaihto KOKO TEOLLISUUS -2, -4,1 -,1 METALLI- JA -7,9-13,5-5,4 ELEKTRONIIKKATEOLLISUUS Metallien jalostus 39,2 23,1 47,1 Metallituotteiden valmistus -23,2-23,1-47,1 Elektroniikkateollisuus ja -,4-8,1 1,2 sähkölaitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden -19,7-21,1-19,3 valmistus Koneiden ja laitteiden -11,9-14,1.. korjaus, huolto ja asennus Moottoriajoneuvojen, -19,6-12,4-27,8 perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Muu valmistus 2,7 3, -,7 Pörssiyritysten suhteellisen hyvä tuloskehitys ja korkealla pysynyt omavaraisuus on osittain seurausta siitä, että pörssiyritykset aloittivat taloustilanteen heikentyessä nopeasti sopeuttavia toimenpiteitä. Nämä sopeuttamistoimenpiteet sisälsivät paitsi lomautuksia ja irtisanomisia myös alihankkijoihin kohdistuneita toimenpiteitä. suhdannekatsaus, kevät 21 5

6 Palkkakehitys Syyskuussa 29 solmitun työehtosopimuksen mukaan palkankorotuksen toteuttamisesta voitiin työpaikkakohtaisesti sopia vaihtoehtoisilla tavoilla. Korotuksen kustannusvaikutus oli,5 prosenttia ja se voitiin sopia toteutettavaksi joko yleiskorotuksena tai henkilökohtaisina korotuksina. Jos korotuksen toteuttamisesta sovittiin, piti korotus maksaa viimeistään alkavan palkanmaksukauden alusta. Ellei palkankorotuksen toteuttamisesta sovittu edellä kerrotun mukaisesti, korotettiin palkkoja tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta,5 prosentin yleiskorotuksena. Palkankorotukset toteutettiin loka-, marras- ja joulukuussa siten, että niiden ansioita nostava vaikutus neljännellä vuosineljänneksellä oli,3 prosenttia. Metalliteollisuuden säännöllisen työajan tuntiansiot olivat vuoden 29 neljännellä neljänneksellä kaikilla tilastoiduilla työntekijöillä,3 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin, eli täsmälleen sopimuskorotuksen mukainen. Ns. identtisillä työntekijöillä vastaava ansiokehitys oli,1 prosenttia. (Identtisillä työntekijöillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka olivat mukana molempien tilastoajankohtien tilastoissa). Identtisillä henkilöillä ansioiden olisi pitänyt nousta sopimuskorotuksen mukaisesti eli,3 prosenttia. Taloustilanteesta johtuen identtisten henkilöiden ansioiden nousu jäi tilastossa kuitenkin alle sen, koska keskimääräiset vuoro- ja työajan tasaamislisät alenivat sekä urakka- ja palkkiotyön (joissa ansiot ovat korkeammat kuin aikatyössä) osuus supistui ja vastaavasti aikatyön osuus kasvoi. Palkankorotukset joissakin kilpailijamaissa Saksa: Metalli- ja elektroniikkateollisuudessa solmittiin vuoden 21 helmikuussa työehtosopimus, jonka mukaan tänä vuonna maksetaan kaikille työntekijöille toukokuun ja joulukuun alussa 32 euron kertakorvaus. Varsinainen palkankorotus toteutuu vasta vuoden 211 huhtikuun alussa, jolloin palkkoja korotetaan 2,7 prosenttia. Sopimus on voimassa asti eli sopimuskauden pituus on 23 kuukautta. Sopimus mahdollistaa viikkotyöajan tilapäisen lyhentämisen 28 tuntiin. Työaikaa lyhennettäessä viikkoansio laskee hieman vähemmän. Jos työviikko lyhennetään 28 tuntiin, työnantajan on maksettava työntekijälle 29,5 tunnin palkka. Työnantajat sitoutuivat olemaan irtisanomatta työntekijöitä sopimuksen voimassaoloaikana. Sitoumukseen sovelletaan lieviä rajoituksia yrityksissä, joissa on pitkään teetetty lomautuksen saksalaista versiota lyhyttyöstä. Ruotsi: IF Metall solmi maaliskuussa 21 sopimuksen, jossa palkkoja korotetaan ,9 prosenttia ja 2,3 prosenttia vuoden 211 kesäkuun alussa. Sopimuskauden pituus on 22 kuukautta. Sopimukseen sisältyi ratkaisu, joka kieltää työnantajaa kuuteen kuukauteen irtisanomisten jälkeen hankkimasta vuokratyövoimaa, ellei työnantaja ole ensin tarjonnut avautunutta työpaikkaa irtisanotuille. Sopimus kuitenkin joustaa niin, että työnantaja voi poiketa takaisinottojärjestyksestä irtisanottujen kolmanneksen osalta. Uuden sopimuksen mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan kolmen kuukauden palkan jokaiselle, jonka takaisinotto-oikeutta on loukattu. Uusi sopimus sallii paikallisten osapuolten soveltaa talvella 29 solmittua kriisisopimusta, joka tietyin ehdoin mahdollistaa työajan tilapäisen lyhentämisen ja vastaavasti palkkojen alentamisen. Tämä kriisipykälä on voimassa asti. Itävalta: Marraskuussa 29 metalliteollisuuteen solmittiin sopimus, joka korotti työntekijöiden palkkoja marraskuun alusta 1,45 prosenttia. Alankomaat: Marraskuussa 29 konepajateollisuuteen solmittiin sopimus, jonka mukaan palkankorotus voidaan toteuttaa ns. kriisinvastaisina vapaapäivinä. Vapaapäiviä voi olla korkeintaan 3,5. Viimeistään työnantajan on valittava, maksetaanko 1,5 prosentin palkankorotus vai käytetäänkö kriisinvastaisia päiviä. Helmikuun alusta 211 palkkoja korotetaan 1,5 prosenttia, mutta osapuolet voivat sopia, että kriisinvastaisten päivien käyttöä jatketaan, mikä merkitsisi palkankorotuksista luopumista. USA ja Iso-Britannia: Näissä maissa palkoista sovitaan pääsääntöisesti yritystasolla. Iso-Britanniassa talouden taantuma on merkinnyt sitä, että noin 3 prosentissa vuoden 29 aikana solmituista yrityskohtaisissa sopimuksissa palkankorotuksista on pidättäydytty kokonaan. Työvoimakustannusten muutoksesta voi arvioida yleistä palkkalinjaa. Tuntia kohti lasketut työvoimakustannukset yritystoiminnassa nousivat vuonna 29 USA:ssa 1,7 prosenttia ja Iso-Britanniassa ne laskivat,5 prosenttia vuoden 29 kolmen ensimmäisen neljänneksen tietojen perusteella. Vertailun vuoksi voi todeta, että Suomessa työvoimakustannukset tuntia kohti nousivat vastaavana aikana 6,3 prosenttia. Venäjä ja Kiina: Maiden palkanmuodostuksesta ei ole kunnon tietoja saatavilla. Tämä ei sinänsä ole suuri ongelma, koska palkkataso kummassakin maassa on Suomen palkkatasoon verrattuna niin alhainen, että suurillakaan korotuksilla ei ole olennaista merkitystä kustannustasojen eroihin. 6 MetalliLiitto 21

7 Metalliteollisuuden toimialojen näkymät Vuoden 29 alusta voimaan tullut TOL 28 toimialajako ei ole tullut vielä käyttöön kaikissa Tilastokeskuksen tuottamissa tilastoissa. Tässä raportissa esitetyt toimialojen liikevaihtotiedot sekä henkilöstön määrätiedot perustuvat Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastoon ja TOL 28 luokitukseen. Metalliliiton tavallisesti raporteissaan käyttämät Kansantalouden tilinpidon tiedot toimialojen liikevaihdosta ja henkilöstön määrästä eivät ole vielä saatavilla TOL 28 jaolla. Näiden kahden eri tilaston antamat toimialakohtaiset liikevaihtoluvut ja henkilöstöluvut poikkeavat joidenkin toimialojen kohdalla huomattavasti toisistaan. Metallimalmien louhinta eli kaivosala Metallimalmien louhintaan kuuluvat metallimalmien kaivu, louhinta ja pumppaus maanalaisista ja avolouhoksista ja meren pohjasta sekä malmin muokkaus kaivospaikalla jatkojalostuksessa tarvittavaan muotoon. Toimialalla toimi vuonna 29 Suomessa yhteensä 2 yritystä ja 23 toimipaikkaa ja niissä oli työssä yhteensä noin 1.1 henkilöä. Lisäksi malminetsinnässä toimii muutamia kymmeniä yrityksiä, joista suurin osa kansainvälisiä toimijoita. Kaivosalan paikallinen merkitys on tuntuva. Viime vuosina alan työntekijöiden määrässä on tapahtunut kasvua. Voimakas finanssikriisi luonnollisesti kuitenkin vaikutti alan toimijoihin. Toiminnassa olevia kaivoksia suljettiin määräaikaisesti ja jo aloitettuja kaivoshankkeita laitettiin jäihin metallien alhaisen hintatason vuoksi. Poikkeuksena alhaisista hinnoista on ollut kulta, joka on kohonnut parhaimmillaan yli 1. dollariin unssi. Myös Suomessa toimivat kultakaivokset ovat menestyneet kullan korkean hinnan ansiosta. Viime vuoden lopulta lähtien raaka-aineiden hinnat ovat lähteneet uuteen nousuun. Hintojen nousun merkittävimpinä yksittäisinä syinä ovat olleet Kiinan toimet. Siellä on valtion tuella käynnistetty suuria infrastruktuurihankkeita. Lisäksi Kiinan valtio on hankkinut varastoihinsa erilaisia metalleja poikkeuksellisen paljon viime kuukausina. Kuparin ja nikkelin hintoja ovat lisäksi nostaneet myös erilaiset spekulatiiviset ostajat, kuten sijoitusrahastot ja sijoittajat. Nämä ovat toimillaan halunneet hyödyntää raaka-aineiden arvon nopeaa kasvua. Viimeaikaista hintojen nousua on vahvistanut myös kaivostoiminnan supistaminen eri puolella maailmaa. Kotimaassa Talvivaaran kaivos Sotkamossa on saanut tuotantonsa asteittain paremmin käyntiin ja sen arvioidaan nostavan tuotantonsa kuluvana vuonna 3. tonniin nikkelin ja 5. tonniin sinkin osalta. Talvivaaran tavoitteena on saavuttaa täysi nikkelin tuotantovolyymi vuonna 212. Kaivoksen henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan yli 4:n. Muista merkittävistä kaivoshankkeista Pampalon kultakaivosprojekti etenee suunnitelmien mukaan. Sen tavoitteena on aloittaa tuotanto vuoden 211 alkupuolella. First Quantum Minerals on päättynyt aloittaa kaivostoiminnan Kevitsassa. Arvioitu tuotantoaika tulee olemaan 2 vuotta. Kaivos on suunnitelmien mukaan täydessä tuotannossa vuonna 212. Agnico- Eaglenin Suurikuusikon kaivos Kittilässä toimii jo täydellä kapasiteetilla ja sillä on myös merkittäviä laajentamissuunnitelmia. Kolari-Pajalaan on suunnitteilla mittasuhteiltaan valtava kaivoshanke. Koko kaivoshankkeen kustannusten on arvioitu olevan jopa 1,2 miljardia euroa. Jos suunnitelmat toteutuvat, tuotanto alkaa Ruotsin puolella vuonna 212 ja Suomen puolella 214. Tuotannon huippuvaiheessa kaivos pellettitehtaineen työllistää jopa 1.5 henkilöä. Raahen Laivakankaan kultakaivosprojekti etenee suunnitelmien mukaan. Sen rakennusinvestoinnit ovat käynnistymässä ja arvioiden mukaan tuotanto alkaa vuonna 211. Kaivosalan uusien hankkeiden työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Arvioiden mukaan kaivosalalle syntyy lähivuosina tuhansia työpaikkoja. Metallien jalostus Metallien jalostajat valmistavat ja jatkojalostavat metallituote-, kone-, kulkuneuvo-, rakennus- sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden tarpeisiin teräs- ja kuparituotteita, jaloterästä, sinkkiä ja nikkeliä. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä noin 15 yritystä ja noin 18 toimipaikkaa. Toimialan toimipaikkojen liikevaihto Suomessa oli vuonna 29 yhteensä vajaa 6 miljardia euroa ja niiden henkilöstön määrä oli noin 14.. Henkilöstömäärä supistui edellisvuodesta noin 2. hengellä. Toimialalle on tunnusomaista pääomavaltaisuus. Toimialaa hallitsevat muutamat isot yritykset ja toimialan yritysten paikallinen ja alueellinen merkitys on huomattava. Toimialan tuotteista merkittävä osa suuntautuu vientiin. Tärkeimmät vientimaat ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. Suomen tavaranviennistä metallin jalostuksen osuus on ollut viime vuosina noin 11 prosenttia. Alan tuotteista vuonna 29 vietiin noin 86 prosenttia Eurooppaan. Viime vuosi oli todella vaikea alan yrityksille. Liikevaihto supistui 45 prosenttia edellisvuodesta. Alan tuotantomäärät vähenivät viime vuonna noin 23 prosenttia. Yritysten liikevaihto on ollut viime kuukausina kasvussa, mutta on edelleen noin kolmanneksen alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Metallin jalostuksen yrityksille vuoden 21 suhdannekatsaus, kevät 21 7

8 alkupuoli on ollut haastava, vaikka tuotantomäärät ovat lähteneet kasvuun. Kysyntä on edelleen maailmanlaajuisesti melko matalalla tasolla ja erityisesti Kiinan panostukset tuotannon lisäämiseksi vaikeuttavat suomalaisten yritysten asemaa maailmanmarkkinoilla. Valimoteollisuus työllisti vuonna 29 suoraan noin 2.5 työntekijää. Alalla oli noin 6 toimipaikkaa ja sen tuotannon arvo oli vuonna 29 noin 25 miljoonaa euroa. Taantuma toi tullessaan tuntuvia ongelmia alalle ja esimerkiksi autoteollisuudelle tehtävien komponenttien määrä laski rajusti. Samoin konepajateollisuuden ongelmat ovat heijastuneet alan toimijoihin. Valimoyhtiö Componentalle viime vuosi oli todella raskas. Rakentamisen alhainen volyymi USA:ssa ja Euroopassa vähensi työkoneteollisuuden kysyntää merkittävästi vuonna 29. Talouden taantuman johdosta käynnistettiin monissa maissa infrastruktuurihankkeita vuonna 29. Näiden hankkeiden arvioidaan lisäävän työkoneiden kysyntää vuonna 21. Samoin kaivosteollisuuden piristyminen tulee lisäämään myös valimoteollisuuden tilauksia. Valimoyhtiö Componentan tilauskanta oli vuoden 21 alussa kasvanut 2 prosenttia viime vuoden syyskuun loppuun verrattuna, joten piristymistä on ollut havaittavissa. Koko metallin jalostuksen sekä valimoiden markkinoiden koko viime vuoden vallinnut heikkous johtui loppukäyttäjien kysynnän vähenemisestä mutta myös voimakkaasta varastojen purkamisesta. Näiden tekijöiden vuoksi alan toimijoiden liikevaihto oli erittäin alhaisella tasolla viime vuonna. Kuitenkin alan merkittävimpien toimijoiden vuoden 21 ensimmäinen neljännes on osoittanut piristymisen merkkejä. Sekä kysyntä että tuotanto ovat alkaneet nousta. Metallinjalostajat, kuten Outokumpu ja Rautaruukki paransivat tulostaan ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kummankin nettotulos pysyi yhä negatiivisena. Henkilöstön määrä ei todennäköisesti enää juurikaan vähene kuluvana vuonna. Kuvio 7. Metallien jalostus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 8. Metallien jalostus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1) viimeinen havainto 2/ Koko liikevaihto 24 28, Metalliliiton tutkimusyksikkö 25 29e 27 Kotimaan myynti 28 21e Metalli Vie Kot Kok 8 MetalliLiitto 21

9 Me ta l l i t uo t t eiden va l mis t us Metallituotteiden valmistukseen kuuluu mm. metallirakenteiden, höyrykattiloiden, lukkojen, saranoiden, työkalujen sekä keskuslämmityskattiloiden valmistus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä noin 5. yritystä ja noin 5.3 toimipaikkaa. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto vuonna 29 oli noin 7 miljardia euroa, jossa vähennystä edellisvuoteen verrattuna viidennes. Toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 41. henkilöä, mikä on noin 4. henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toimialalle ovat tyypillisiä hajalleen ympäri Suomea sijoittuneet pienehköt yritykset, jotka usein toimivat tarjontaketjun alkupäässä rakentamisen sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen alihankkijoina. Toimialan yritykset ovat tärkeä asiakaskunta kotimaiselle metallien jalostukselle. Toimiala on varsin työvoimaintensiivinen. Sen tuotteita menee vientiin paitsi suoraan myös muiden koneiden ja laitteiden osina. in meni vuonna 29 noin yhden miljardin euron arvosta tavaraa, jossa on pudotusta neljännes edellisvuodesta. Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Venäjälle romahti vuonna 29 verrattuna vuoteen 28 samalla kun vientitoimitukset Saksaan kasvoivat. Rakennusteollisuus ry:n huhtikuun 21 suhdanneliitteen mukaan rakentamisen määrä supistui vuodesta 28 vuoteen 29 noin 13 prosenttia. Rakentamisen arvioidaan supistuvan edelleen vuodesta 29 vuoteen 21 noin 2 prosenttia, mutta kasvavan sitten vuodesta 21 vuoteen 211 noin 3 prosenttia. Rakentamisen romahtaminen osui erityisesti teollisuus- ja varastorakentamiseen sekä liike- ja toimitilarakentamiseen, joiden elpyminen myös näyttää käynnistyvän hitaasti, mikä vaikuttaa metallituotteiden kysyntään. Teräsrakenneteollisuuden koko tuotannon arvo putosi vuonna 29 noin kolmanneksen edellisvuodesta. Toimistojen käyttöasteet ovat laskeneet ja liike- ja toimitilarakentamisen taso säilynee alhaisena vuonna 21, kun taas infrarakentamisessa tilanne on vakaampi. Teollisuuden uusinvestoinnit ovat nekin vähentyneet. Muiden koneiden ja laitteiden tuotannon arvioidaan jäävän tänä vuonna viime vuoden tasolle ja kääntyvän kasvuun vasta vuonna 211. Päävientikohd le on ennustettu kasvua vuonna 21 ja kun kuluttajakysyntäkin on niissä tasaantumassa, viennistä voi olla tulossa vetoapua toimialalle. Toimialan ainoa suurempi pörssiyritys Fiskars lisäsi hieman vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihtoaan verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kotimaisen rakentamisen sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen säilyessä määrällisesti alhaisella tasolla vuonna 21, kovin suurta kasvua on vaikeaa toimialalle ennustaa, vaikka viennin Kuvio 9. Metallituotteiden valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 1. Metallituotteiden valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/ , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto 29e 21e Kotimaan myynti elpyminen antanee hieman vetoapua. Toimialaa rasittaa edelleen sen alihankkijaluonne, jolloin nyt taantuman aikana koneiden ja laitteiden valmistajat ovat vetäneet siltä alihankintojaan pois. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla noin 23 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Toimeliaisuus toimialalla on kuitenkin ollut lisääntymään päin alkuvuonna 21. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvanee uhkista huolimatta vuonna 21 hieman vuoden 29 tasosta. Kasvu ei kuitenkaan riitä työllisyyden kohenemiseen ja henkilöstön määrä väheneekin hieman lomautusten muuttuessa joissakin tapauksissa irtisanomisiksi. metallitu Vient Kotim Koko liikev Koko Kotimaan m suhdannekatsaus, kevät 21 9

10 Elektroniikkateollisuus 1 MetalliLiitto 21 Kuvio 11. Elektroniikkateollisuus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 12. Elektroniikkateollisuus ja sähkölaitteiden valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viim. havainto 2/ , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto 29e 21e Kotimaan myynti Elektroniikkateollisuuteen kuuluu tietokoneiden, viestintävälineiden, elektroniikkakomponenttien ja viihde-elektroniikan valmistus sekä mittaus-, testaus- ja navigaatiolaitteiden valmistus. Toimialaan kuuluu myös säteilytys-, sähkö-, lääkintä- ja sähköhoitolaitteiden valmistus sekä optisten instrumenttien ja tallennevälineiden valmistus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä vajaa 6 yritystä ja runsas 6 toimipaikkaa. Elektroniikkateollisuuden liikevaihto vuonna 29 oli noin 26 miljardia euroa, mikä on kolmannes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 34. henkilöä, jossa on vähennystä edellisvuodesta reilut 3. henkilöä. Toimialalle on luonteenomaista yhden yrityksen hallitseva asema ja tämän ympärilleen luoma laaja alihankintaverkosto, johon kuuluvat yritykset ovat riippuvaisia tästä yhdestä yrityksestä. Toimialalla valmistetaan sekä investointitavaroita että kuluttajatavaroita. Toimipaikat ovat keskittyneet Suomessa voimakkaasti Helsingin, Tampereen, Oulun ja Salon seuduille. Toimialan tuotteet menevät pääasiassa vientiin ja toimituksina toimialan sisälle. Toimialan sisällä tuotteet pitkälti menevät pienemmiltä yrityksiltä toimialan kärkiyritykselle. Toimialan suomalaisten yritysten tuotannolliset investoinnit on tehty viime vuosina etupäässä ulkomaille. Elektroniikkateollisuuden viennin arvo romahti vuonna 29 puoleen edellisvuodesta. Tärkeimmät viennin kohdemaat olivat Iso-Britannia, Saksa, Venäjä ja Alankomaat. väheni kaikkiin viennin pääkohdemaihin. Toimialaa eteenpäin vievät tekijät, kuten siirtyminen kiinteistä langattomiin puhelinyhteyksiin, yleistyvät laajakaistayhteydet, suurenevat verkkonopeudet ja laajenevat palvelut, jotka vaativat päätelaitteiden (matkapuhelinten) ja verkkolaitteiden jatkuvaa kehittymistä ja uudistamista, ovat jatkuvasti olemassa. Televiestinnän osuus bruttokansantuotteesta kasvaa, kun talouskasvu taas käynnistyy. Tänä vuonna päätelaitteiden maailmanlaajuisen myynnin on arvioitu lisääntyvän kymmenyksen eli yli 1 miljoonaa kappaletta verrattuna viime vuoteen. Matkapuhelinten hinnat ovat alkuvuodesta 21 olleet vielä hieman laskussa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuonna 21 myytiin maailmassa noin 32 miljoonaa matkapuhelinta, jossa lisäystä 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myydystä kokonaiskappalemäärästä Nokian matkapuhelimia oli noin kolmannes. Keskimääräinen kappalehinta oli 62 euroa, jossa pudotusta 4 euroa edellisvuodesta. Verkkojen puolella kehittyvät verkkoteknologiat, kuten UMTS, pitävät edelleen yllä investointitarvetta verkkoihin. Televiestinnän voimakas kasvu ja verkkojen yhteen sovittaminen lisäävät tarvetta parantaa verkkoja ja tehdä verkkoinvestointeja. Vuonna 21 verkkojen markkinoiden on arvioitu säilyvän edellisvuoden tasolla. Heikkoja elpymisen merkkejä tosin lienee nähtävissä myös verkkojen puolella. Toimialan pörssiyrityksistä ylivoimaisesti merkittävin on Nokia, jonka liikevaihto kasvoi hieman vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu jakautuu siten, että matkapuhelinliiketoiminta on kyennyt lisäämään liikevaihtoaan samalla kun verkkoliiketoiminnan liikevaihto on vähentynyt. Matkapuhelinten maailmanlaajuinen myynti kasvaa ja verkkoliiketoiminnan maailmanlaajuinen myynti säilyy vuonna 21 nykyisellä tasolla. Siten toimiala omaa kasvupotentiaalia myös Suomessa. Samalla tuotantoa kuitenkin siirrettäneen edelleen halvempiin maihin. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla lähellä samaa tasoa kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla. Elektroniikkateollisuuden liikevaihto kasvanee vuonna 21 jonkin verran. Henkilöstön määrä sen Elektron Vie Kot Koko liike Kok Kotimaan

11 sijaan supistunee vuonna 21 vielä noin 2. hengellä vuoteen 29 verrattuna ennen kaikkea tuotannon ulkomaille siirtämisen ja sopeuttamisen seurauksena. Toimiala on selvästi vakavassa murroksessa, kun sen tuotantoa on siirretty ulkomaille ja uhkana on jo suunnittelutoimintojenkin siirtäminen. Sähkölaitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistukseen kuuluu sähkömoottorien, muuntajien ja generaattoreiden valmistus, sähkön jakelutekniikkaan liittyvien laitteiden valmistus, sähköä käyttävien koneiden ja laitteiden valmistus sekä valaisimien ja kodinkoneiden valmistus. Toimialalla oli Suomessa vuonna 29 yhteensä yli 4 yritystä ja vajaa 5 toimipaikkaa. Sähkölaitteiden valmistuksen liikevaihto vuonna 29 oli hieman yli 4 miljardia euroa, joka on vajaan viidenneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 17. henkilöä, jossa on vähennystä edellisvuodesta muutama prosentti eli vajaa 5 henkeä. Toimialalle on ominaista yhdestä hallitsevassa asemassa olevasta yrityksestä, tämän kilpailijoista, alihankkijoista ja täydentäviä tuotteita valmistavista yrityksistä koostuva klusteri. Toimialan tuotteet ovat investointituotteita ja niissä on erotettavissa teollisuuden sähkökäytöt, infrastruktuuriin laskettavat sähköjärjestelmät sekä rakentamisen sähkölaitteet. Osa toimialan tuotteista on sellaisia infrastruktuurituotteita, joiden kysyntään taloudellinen taantuma joko ei vaikuta juuri ollenkaan tai vaikuttaa viiveellä tai joilla on taipumus päätyä elvytystoimien piiriin. Toimialan yrityksiä on keskittynyt Suomessa erityisesti muutamille alueille, kuten Vaasan seudulle. Toimialan tuotteita menee paitsi vientiin myös kotimaiseen rakentamiseen ja toimituksina toimialan sisälle sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Toimiala on työvoimaintensiivinen. Sähkölaitteiden valmistuksen viennin arvo oli yli kolme miljardia euroa vuonna 29, missä on pudotusta viidennes edellisvuodesta. Tärkeimmät vientimaat olivat Kiina, Saksa, Brasilia, Venäjä, Ruotsi ja USA. Venäjälle romahti vuonna 29 verrattuna vuoteen 28, mutta vienti kasvoi Kiinaan sekä ennen kaikkea Brasiliaan. Rakentamiseen liittyvän LVIS-liiketoiminnan Kuvio 13. Sähkölaitteiden valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä , Metalliliiton tutkimusyksikkö 29e 21e merkitys on toimialalle huomattava. LVIS-asennusyritysten liikevaihto väheni vuonna 29 lähes viidenneksen edellisvuodesta, mutta nyt tilausten määrä on kääntynyt kasvuun erityisesti asuntotuotannossa. Korjausrakentaminen muodostaa yli puolet toimialan liikevaihdosta, mikä vakauttaa toimialaa korjausrakentamisen kasvun jatkuessa. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus vakiintunee tänä vuonna lähelle viime vuotista tasoa ja kääntynee kasvuun vuonna 211. Infrastruktuurituotteiden suuri osuus sen tuotteista on toimialaa vakauttava tekijä. Sähkö- ja televerkkojen rakentaminen jatkuu tasaisena. Kokonaiskasvua heikentää kuitenkin toimisto- ja liikerakentamisen ja suurten teollisuusinvestointien alhainen taso, vaikka juuri näissä sähkölaitteiden osuus rakentamisen kokonaisliikevaihdosta on suurin. Toimialan pörssiyrityksistä esimerkiksi Vaconin tilauskanta on kääntynyt kasvuun, vaikka yrityksen liikevaihto vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä jääkin vielä hieman alemmaksi kuin samalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla lähellä samaa tasoa kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla. Sähkölaitteiden valmistuksen liikevaihto kasvanee hieman vuonna 21 edellisvuoteen verrattuna. Samalla henkilöstön määrä säilynee vuonna 21 edellisen vuoden tasolla. sahkot suhdannekatsaus, kevät 21 11

12 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen kuuluu sellaisten koneiden ja laitteiden valmistus, jotka työstävät materiaaleja joko mekaanisesti tai lämpökäsittelynä tai suorittavat erilaisia toimintoja, sekä lisäksi erikoiskoneiden ja laitteiden valmistus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä noin 16 yritystä ja noin 1.7 toimipaikkaa. Toimialan liikevaihto vuonna 29 oli noin 13 miljardia euroa, joka on runsaan viidenneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 44. henkilöä, jossa on vähennystä edellisestä vuodesta noin kymmenen prosenttia eli reilut 4. henkilöä. Toimialalle on luonteenominaista muutamat huomattavaa vientiä harjoittavat maailmanlaajuisesti toimivat suuryritykset ja näiden ympärilleen muodostamat alihankintaverkostot, jotka ulottuvat myös metallituotteiden valmistukseen. Lisäksi toimialalla on runsaasti omalla lopputuotteellaan markkinoille tulleita pienehköjä yrityksiä. Toimialan tuotteet ovat yleensä investointituotteita. Toimiala on tärkeä asiakaskunta metallituotteiden valmistukselle ja toimialan pienemmät yritykset toimivat usein suurempien alihankkijoina. Toimialan suomalaisten yritysten investoinneista merkittävä osa on suuntautunut viime vuosina ulkomaille. Toimiala on työvoimaintensiivinen. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen viennin arvo väheni vuonna 29 runsaalla neljänneksellä edellisvuodesta. Tärkeimmät vientimaat olivat Kiina, Venäjä, Saksa ja Ruotsi. Venäjälle romahti vuonna 29 verrattuna vuoteen 28 ja muihinkin viennin pääkohdemaihin vienti väheni. Toimialan viiden suurimman pörssiyrityksen eli Koneen, Metson, Wärtsilän, Cargotecin ja Konecranesin liikevaihdot jäivät vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa alemmalle tasolle, tosin Koneen ja Metson kohdalla pudotus oli pieni. Wärtsilää lukuun ottamatta kaikkien mainittujen pörssiyritysten tilauskannat ovat kasvaneet alkuvuonna. Myös osa pienemmistä toimialan pörssiyrityksistä on kyennyt lisäämään tilauskantaansa alkuvuonna. Logistiikkainfrastruktuuri-investointien, energiantuotantohankkeiden, laivanrakennuksen ja teollisuuden investointien jääminen tärkeimmissä asiakasmaissa taantuman seurauksena alhaiselle tasolle vaikuttaa muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Eri yritykset ovat tässä markkinatilanteessa erilaisessa asemassa, toisten yritysten nähdessä jo nousun merkkejä samalla kun toisissa yrityksissä on vielä hiljaista. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla noin 2 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto lienee vielä pienenemässä hieman vuonna 21. Henkilöstön määrä supistunee noin tuhannella hengellä vuonna 21 viime vuodesta sopeuttamistoimien johdosta. Kuvio 14. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 15. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/ , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto 29e 21e Kotimaan myynti koneet Vie Kot Koko liike Kok Kotimaan 12 MetalliLiitto 21

13 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Koneiden ja laitteiden korjaukseen, huoltoon ja asennukseen kuuluu teollisesti valmistettujen koneiden ja laitteiden erikoistunut korjaus, huolto ja asennus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä yli 2.3 yritystä ja yli 2.5 toimipaikkaa. Toimialan liikevaihto vuonna 29 oli runsas 2 miljardia euroa ja toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa noin 19. henkilöä. Sekä toimialan liikevaihto että henkilöstön määrä putosivat hieman edellisvuodesta. Toimialalle on tyypillistä muutaman suuren teollisen toimijan yksin tai yhteistyössä perustamat kunnossapitoyhtiöt ja suuri määrä pienempiä toimijoita. Suurilla kone- ja laitevalmistajilla on korjaus-, huolto- ja asennustoimintaa. Lisäksi esimerkiksi suurilla rakennusliikkeillä on omia kunnossapitoyhtiöitään. Toimialan tärkeitä asiakkaita ovat prosessiteollisuus, metalliteollisuus sekä koneita ja laitteita ostavat muut tahot. in menee vain muutama prosentti toimialan liikevaihdosta, mutta sen merkitys on ollut kasvussa. Teollisuuden investoinnit ovat Suomessa olleet vuonna 29 alhaisella tasolla. Teollisuuden kunnossapitopalveluiden kysyntä kuitenkin on jatkunut suhteellisen vakaana, vaikka tehtaiden alasajot ovat hieman vieneet kysyntää toimialalta. Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus edustavat toimintaa, jota täytyy tehdä ja usein osittain tehdäänkin hiljaisempina aikoina. Koneiden ja laitteiden huollon, korjauksen ja asennuksen asiakaskunta näyttää supistuvan edelleen hiljalleen puunjalostusteollisuuden yksiköiden alasajon seurauksena. Teollisuuden huolto, kunnossapito sekä pienehköt korvausinvestoinnit olivat kuitenkin alkuvuonna hieman kasvussa. Alalle tulee todennäköisesti ulkoistusten seurauksena uusia toimijoita. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla noin 12 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Toimialan liikevaihto säilynee kuitenkin vuonna 21 edellisen vuoden tasolla. Myös henkilöstö pysynee vuonna 21 edellisen vuoden suuruisena. Kuvio 16. Koneneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 17. Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/21 (vientiliikevaihdon viimeinen havainto 12/29) , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto 29e 21e Kotimaan myynti korjaus,h Vient Kotim Koko liikev Koko Kotimaan m suhdannekatsaus, kevät 21 13

14 Moo t t or i a joneu vo jen, per ävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistukseen kuuluu henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen, niiden osien ja tarvikkeiden sekä perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus. Toimialalla oli vuonna 28 Suomessa yhteensä noin 29 yritystä ja noin 3 toimipaikkaa. Toimialan liikevaihto vuonna 29 oli noin 1,2 miljardia euroa ja liikevaihto oli reilun kolmanneksen pienempi kuin vuonna 28. Toimiala työllisti vuonna 29 reilut 7. henkilöä. Toimialan vienti romahti rajusti vuonna 29. Tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, Saksa, Ruotsi ja Norja. Toimialan asiakas eli autokauppa on vilkastunut merkittävästi monissa EU-maissa. Euroopassa tämän vuoden tammikuussa uusia autoja rekisteröitiin 4,3 prosenttia ja henkilöautoja noin 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. USA:ssa uusia autoja myytiin kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Muiden kuin henkilöautojen myynti laski Euroopassa vuoden 29 tammikuusta tämän vuoden tammikuuhun 12 prosenttia. Suurinta lasku oli raskaiden kuorma-autojen myyntimäärissä, niitä rekisteröitiin 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ala on lomauttanut henkilöstöään. Esimerkiksi Valmet Automotive, joka on suurin työllistäjä, on lomauttanut vuorolomautuksena koko viime vuoden ajan ja tälläkin hetkellä lomautukset jatkuvat jaksoissa. Sisu Auto ulkoisti autojen valmistuksen viime vuonna Komas Oy:lle. Sen henkilökunta on ollut tämän vuoden alussa lomautettuna. Siviilikäyttöön tarkoitettuja kuorma-autoja valmistetaan tällä hetkellä vain yksittäisiä kappaleita, mutta puolustusvoimilta on Sisu Defence saanut 23 auton tilauksen. Se toimitetaan tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Investoinnit kuljetuskalustoon riippuvat olennaisesti yleisestä taloudellisesta kehityksestä sekä erityisesti teollisuuden kuljetusmäärän kasvusta. Mikäli teollisuuden kasvu kiihtyy, myös investoinnit perävaunuihin tulevat lisääntymään. Luonnollisesti tämä näkyisi myös sekä liikevaihdon kasvuna että työllisyyden paranemisena. Kuvio 18. Mottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä , Metalliliiton tutkimusyksikkö e 27 21e Kuvio 19. Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/21 Koko liikevaihto Kotimaan myynti sahkote Vie Kotimaan Ko Koko liik Ko 14 MetalliLiitto 21

15 Muiden kulkuneuvojen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistukseen kuuluu laivojen rakentaminen ja veneiden valmistus sekä raideliikenteen kulkuneuvojen ja ilma- ja avaruusalusten sekä niiden osien valmistus. Toimialalla oli vuonna 29 Suomessa yhteensä noin 4 yritystä ja noin 44 toimipaikkaa. Niissä oli työssä yhteensä noin 9. henkilöä, mikä oli noin 1. henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialan tärkeimmät vientimaat viime vuonna olivat USA, Kypros ja Ranska. Pohjois-Amerikan osuus viennistä on yli puolet. Tämä selittyy sillä, että Suomessa rakennetaan jalostusarvoltaan korkeita loistoristeilijöitä Pohjois-Amerikan markkinoille. Kiina on ohittanut Etelä-Korean suurimpana laivanrakentajana maailmassa. Sen osuus maailman laivanrakennuksen tilauksista vuonna 29 oli noin 34 prosenttia. Etelä-Korean osuus laski 33 prosenttiin. Euroopan osuus on viime vuosina selvästi jatkanut pienentymistään ja on tällä hetkellä noin 7 prosenttia. Laivanrakennuksen näkymät tälle vuodelle ovat heikot. Laivanrakennuksen vienti supistunee edelleen tänä vuonna hieman tulevana syksynä luovutettavasta maailman suurimmasta risteilijästä huolimatta. Erityisesti Helsingin ja Turun telakoilla tilanne on todella dramaattinen tällä hetkellä uusien tilausten suhteen. Rauman telakalla on Suomen telakoista paras tilanne. STX Finlandin Rauman telakka myös sai viime vuoden lopulla uuden tilauksen. Se toimittaa arktisen tutkimusaluksen Etelä-Afrikan ympäristöministeriölle. Maailmanlaajuisesti alusten tilauskannat ulottuvat pääsääntöisesti vuoteen 212 ja Suomessa vuoteen 211 asti. Merikuljetusten määrä- ja hinta ovat romahtaneet taantuman johdosta. Tästä ja rahoituskriisistä johtuen on tullut suuri määrä peruutuksia ja tilattujen laivojen valmistuksen lykkäämisiä maailman telakoilla. Myös offshoreteollisuudessa operoivalla Technip Offshore Finlandilla Mäntyluodossa on tällä hetkellä erittäin alhainen tilauskanta ja henkilöstömäärää joudutaan sopeuttamaan tilanteeseen. Suomessa kiskokalustoa valmistavan Transtechin tilanne on ollut pitkään heikko ja henkilöstömäärää on jo jouduttu sopeuttamaan huonoon tilauskantaan. Toimialan henkilöstömäärä supistuu tänä vuonna todennäköisesti yli tuhannella henkilöllä. Kuvio 2. Muiden kulkuneuvojen valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä , Metalliliiton tutkimusyksikkö 29e 21e muut kul suhdannekatsaus, kevät 21 15

16 Muu valmistus (Tätä toimialaa ei lasketa mukaan metalliteollisuuteen, vaikka osa yrityksistä on Metallin pääalan ja muiden sopimusten piirissä) Muuhun valmistukseen kuuluu muualla luokittelemattomien tuotteiden, kuten kultasepäntuotteiden, soittimien, urheiluvälineiden, pelien ja lelujen, lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien sekä turvavarusteiden valmistus. Toimialalla toimi vuonna 29 Suomessa yhteensä yli 1.3 yritystä ja vajaa 1.4 toimipaikkaa. Muun valmistuksen liikevaihto vuonna 29 oli vajaa miljardi euroa ja toimialalla oli työssä vuoden 29 lopussa vajaa 5. henkilöä. Sekä liikevaihto että henkilöstön määrä ovat pudonneet hieman edellisvuodesta. Muuhun valmistukseen kuuluu monenlaista valmistusta, josta volyymiltaan arviolta kolme viidesosaa on metallin sopimusaloihin kuuluvaa. Toimialan tuotteet ovat sekä investointitavaroita että kuluttajatavaroita. Viennillä on toimialalle huomattava merkitys. Toimialan viennin arvo oli noin,7 miljardia euroa vuonna 29 ja siinä on kasvua runsaat viisi prosenttia edellisvuodesta. Tärkeimmät vientimaat olivat Yhdysvallat, Saksa, Ruotsi, Kanada ja Ranska. Kuluttajakysyntä ja investointikysyntä toimialan tuotteille sen pääasiallisilla markkinoilla olivat vuoden 29 aikana alhaisella tasolla. Kuluttajakysynnän putoamiseen on vaikuttanut työttömyyden kasvu, joka jatkunee vielä monissa maissa vuoden 21 aikana. Toimialan ainoa metallialaan kuuluva pörssiyhtiö Rapala on lisännyt alkuvuonna liikevaihtoaan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuluttajakysyntä sekä yksityinen ja julkinen investointikysyntä toipunevat toimialan vientikohdemaissa maltillisesti vuoden 21 kuluessa. Toimialalla on pitkälle erikoistuneita yrityksiä, joilla on edellytyksiä pärjätä heikossakin taloustilanteessa. Siten toimialan vienti on vetänyt taantumassakin. Toimialan liikevaihto oli joulukuusta 29 helmikuuhun 21 käsittävällä ajanjaksolla noin 3 prosenttia korkeammalla tasolla verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Muun valmistuksen liikevaihto kasvanee hieman vuonna 21 verrattuna viime vuoteen. Toimialan henkilöstön määrä säilynee vuonna 21 suurin piirtein vuoden 29 tasolla. Kuvio 21. Muu valmistus valmistus, henkilöstömäärä vuosina 21E 1 henkeä Kuvio 222. Muu valmistus, liikevaihtokuvaaja, indeksi (25=1), viimeinen havainto 2/ , Metalliliiton tutkimusyksikkö Koko liikevaihto e 27 21e Kotimaan myynti Helsingissä Tutkimusyksikkö korjaus, Vie Ko Koko liik Ko Kotimaa 16 MetalliLiitto 21

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4 Tilanne ja näkymät 2/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Vientimarkkinat

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 29 alapuolelle 1 Lähde: Macrobond Teollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet lähes 1 :lla vuoden 28 jälkeen 2 Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Metallin suhdannekatsaus, kevät 2015

Metallin suhdannekatsaus, kevät 2015 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 3/2 Metallin suhdannekatsaus, kevät 2 KANSAINVÄLISET SUHDANNENÄKYMÄT 2 SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN VIIME VUODEN KEHITYS JA NÄKYMÄT 3 METALLITEOLLISUUDEN TALOUDELLINEN TILANNE

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, kevät 2012

Suhdannekatsaus, kevät 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 2/2 Suhdannekatsaus, kevät 2 KANSAINVÄLISET SUHDANNENÄKYMÄT 1 SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN VIIME VUODEN KEHITYS JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT 3 METALLITEOLLISUUDEN TALOUDELLINEN TILANNE

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2015. Kehittyvät maat ovat riski Euroopan elpymiselle s. 3

Tilanne ja näkymät 4/2015. Kehittyvät maat ovat riski Euroopan elpymiselle s. 3 Tilanne ja näkymät 4/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Kehittyvät

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Talouden alamäki Euroopassa jatkuu Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa 125 120 115 2005=100 EU27-maat Suomi 110

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Metallin toimialakatsaus 2013

Metallin toimialakatsaus 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /213 Metallin toimialakatsaus 213 SUHDANNEKÄÄNNE ENSI VUONNA TIIVISTELMÄ Tämä vuosi on ollut Suomen metalliteollisuudelle vaikea heikon kansainvälisen talouskehityksen vuoksi.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015 Metallien jalostuksen rakennekatsaus heinäkuu 215 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Suomen taloudesta

Suomen taloudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta 1 Eräissä keskeisissä talouspolitiikan kysymyksissä arviossa yhdentymistä 1. Julkisen talouden sopeutustoimien mittaluokka ja ajoitus 2. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2014. Epävarmuus maailmantaloudessa on lisääntynyt s. 3

Tilanne ja näkymät 4/2014. Epävarmuus maailmantaloudessa on lisääntynyt s. 3 Tilanne ja näkymät 4/214 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Epävarmuus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 SKOL-yritysten henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Henkilöstömuutos keväästä 2014 Henkilöstömuutos vuodessa Ennuste kevääseen 2015 Talonrakennus

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Metallin toimialakatsaus, syksy 2012

Metallin toimialakatsaus, syksy 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Metallin toimialakatsaus, syksy 2 TIIVISTELMÄ Tämä vuosi on ollut Suomen metalliteollisuudelle melko vaikea heikon kansainvälisen talouskehityksen vuoksi. Alkuvuodesta tuotanto

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Autoalan suhdannekatsaus, kevät 2016

Autoalan suhdannekatsaus, kevät 2016 Edunvalvonta on joukkuelaji TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Autoalan suhdannekatsaus, kevät 1 /1 AUTOALALLA PIENTÄ PIRISTYMISTÄ TYÖLLISYYS PARANEE TÄNÄ VUONNA AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT Uusia henkilöautoja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot