IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS AUTTAA TYÖIKÄISTÄ PALVELUJÄRJESTELMÄN LABYRINTISSA
|
|
- Eveliina Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS SINIKKA REITO IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS AUTTAA TYÖIKÄISTÄ PALVELUJÄRJESTELMÄN LABYRINTISSA Toimintamallin lähtökohdat Ikaalilainen työikäisten palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten sosiaali- ja terveystoimen, paikallisen työvoimatoimiston ja Kelan toimiston kanssa kehittämisprojektissa vuosina Uuden toimintamallin perusajatuksena oli rakentaa yhteistyö palvelujärjestelmän hajautetusti toimivien ja ammatillisesti erikoistuneiden asiantuntijoiden ja samanaikaisesti usean ammattilaisen apua tarvitsevan ihmisen välillä (Reito 2006). Kohderyhmänä ovat olleet työikäiset kuntalaiset. Käytännössä toiminta on sijoitettu sosiaali- ja terveystoimen kuntoutukseen. Tehtävää hoidetaan osa-aikaisesti (noin 50 %). Toiminnan sijoittuminen juuri terveydenhuollon yksikköön perustuu muun muassa siihen, että asiakastilanteissa merkittävän lähtökohdan toiminnalle tuo lääketieteellinen työ- ja toimintakyvyn määrittely sekä hoito ja kuntoutus. Myös lainsäädäntö edellyttää etuuksien hakemisessa lääkärin lausuntoja. Lähtökohtana palveluohjauksen tarpeelle on tyypillisesti tilanne, jossa asiakkaan palvelutarve ei noudata palvelujärjestelmän toimijoiden mukaista työnjakoa tai hallinnollisen järjestelmän ehtoja, vaan asioiden hoitaminen edellyttää useiden eri toimijoiden yhteistyötä. Asiakkaiden lähtötilanteita voidaan luonnehtia seuraavasti: - palvelutarve ei ole selkeästi määriteltävissä, vaan tarpeen määrittelyyn tarvitaan asiakkaan kokonaisvaltaista lähtötilanteen selvittelyä ja vaihtoehtojen etsimistä - asiakkailla on monta palvelutarvetta samanaikaisesti, jotka liittyvät esimerkiksi elämänhallintaan, työllistymiseen, ammatilliseen osaamiseen, perhesuhteisiin ja toimeentuloon - asiakas tarvitsee tietoa mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista - ei voida osoittaa yhtä tahoa, jolle asiakkaan asiat ensisijaisesti kuuluisivat tai jolle yhteistyön rakentaminen kuuluisi - asiakas tarvitsee ohjausta oman palveluprosessinsa sujumiseksi Palveluohjaustoiminnan elementtejä ovat asiakkaan ja palveluohjaajan välinen suhde (ohjauksellinen asiakastyö) sekä palveluohjauksen suhde palvelujärjestelmän toimijoihin (koordinaatiotyö). Asiakkaan ja palveluohjaajan välisessä suhteessa on keskeistä asiakkaan palveluprosessin ohjaaminen. Suhteessa palvelujärjestelmään taas tapahtuu eri toimijoiden välisen yhteistyön rakentaminen ja yhteensovitus asiakkaan asiassa. Palveluohjauksen prosessi Palveluohjauksen käynnistyminen edellyttää eri toimijoiden herkkyyttä havaita sen tarve. Vuosien myötä on toimijoiden kanssa määritelty niitä rajapintoja, joissa palveluohjausta suositellaan asiakkaalle. Lähettävinä tahoina ovat olleet pääosin terveydenhuolto (mielen- KUNTOUTUS
2 Palveluprosessi päättyy Kuva 1. Ikaalilainen palveluprosessi terveystoimisto, työterveyshuolto, terveyskeskuslääkärit) ja te-toimisto. Myös erikoissairaanhoidosta on tullut pyyntöjä tilanteissa, joissa potilaan siirtyessä peruskunnan hoitoja kuntoutusvastuulle tarvitaan usean eri toimijan yhteistyön rakentamista. Näissä tilanteissa palveluohjaaja on ottanut asiakkaan vastaan peruskunnassa ja rakentanut suunnitelman mukaisen yhteistyön paikallisten toimijoiden kanssa. Asiakkaiden lähtötilanteissa on ollut pääosin ongelmia työssä selviytymisessä tai työllistymisessä: pitkittynyt työkyvyttömyys tai sairauksista toipuminen, ammatillisen kuntoutuksen tarve, epäselviä etuustilanteita, työttömyyttä tai kaikkia näitä kietoutuneita toisiinsa. Palveluohjausprosessi sisältää lähtötilanteen arviointia ja jäsentämistä, tavoitteen etsimistä, toimintasuunnitelman laatimista sekä yhteydenpitoa ja vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Lisäksi prosessiin kuuluu yhteistyön rakentamista ja palveluprosessin ohjaamista sekä seurantaa. Asiakkaat ottavat tyypillisesti yhteyttä palveluohjaajaan jonkin viranomaistahon ohjaamana. Ensimmäisellä tapaamisella palveluohjaaja keskustelee heidän kanssaan siitä, mistä palveluohjauksessa on kysymys. Kokemus on osoittanut, että vain molemminpuolinen sitoutuminen antaa palveluohjaukselle mahdollisuuden auttaa asiakasta. Palveluohjaussopimus tehdään kirjallisesti ja se sisältää myös asiakkaan valtuutuksen tarvittavaan viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja tietojen hankintaan. Seuraava vaihe prosessissa on lähtötilanteen jäsennys. Yhdessä jäsennetään myös asiakkaan elämäntilannetta. Palveluohjaaja yrittää asemoida asiakasta suhteessa viranomaismaailmaan. Työikäisen asiakkaan kanssa lähtökohtina ovat tyypillisesti hänen työmarkkinatilanteensa, työkykyisyytensä ja toimeentulonsa. Tässä vaiheessa korostuu viranomaisten systeemimaailman ja asiakkaan elämismaailman kohtaaminen. Juuri työikäisen kohdalla keskeinen ristiriita muodostuu usein siitä, että asiakkaan subjektiivisesti kokema elämäntilanne ei vastaakaan viranomaisten käsityksiä. Palveluohjauksen käynnistyessä tilanne saattaa asiakkaan näkökulmasta usein olla pitkittynyt, mikä on saanut aikaan turhautumista, epätoivoakin. Heidän voimavaransa ovat usein vähissä ja kannanotot oman tulevaisuuden suhteen tunneperäisiä, jopa toivottomia ja jyrkkiä. Käytännön toteutuksessa lähtötilanteen selvittely vie aikaa ja sisältää useita tapaamiskertoja. Jotta palveluohjaaja pystyy arvioimaan tulevan toiminnan reunaehtoja ja mahdollisuuksia, on hänen tarkennettava tietoja niin asiakkaan tilanteesta kuin myös palvelujärjestelmän toimijoiden näkökulmista. Lähtötilanteen arvioinnin ja jäsentämisen jälkeen useimmiten syntyy tilanne, jossa asiakas havahtuu huomaamaan, että jatkotyöskentely on hänen omissa käsissään. Hänen pitäisi nyt itse alkaa suunnitella, miten tästä jatketaan eteenpäin. Palveluprosessin tavoitteet muodostuvatkin asiakkaan määritteleminä. Palveluohjaajan keskeinen tehtävä on tukea häntä tässä muun muassa antamalla tietoa palvelujärjestelmän tuomista mahdollisuuksista. Asiakkaan tullessa palvelujärjestelmän pii- Palveluohjaustarve Palveluohjaussopimus Palveluprosessi käynnsityy Lähtötilanteen jäsennys Tavoitteen asettaminen Mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen pohdintaa, toiminnan suunnittelua 40 KUNTOUTUS
3 rin asiakkaaksi käynnistyvät sekä asiakkaan oma prosessi sekä palvelujärjestelmän toimijoiden työstä rakentuva palveluprosessi. Tässä vaiheessa muodostuu myös palveluohjaajan positio hänen viranomaisroolissaan (vrt. Kukkonen 2010). Asiakassuhteet ja -tilanteet ovat hyvin vaihtelevia, sillä ihmiset hallitsevat elämäntilanteitaan monilla eri tavoin ja heillä on erilaisia keinoja selviytyä ongelmallisista tilanteista (mm. Eloranta 2006). Asiakkaan tulevalle toiminnalle asettaman tavoitteen myötä muodostuu myös palveluohjaustoiminnan tavoite. Ensinnäkin palveluohjaaja vastaa suunnitellun palveluprosessin toteutuksen koordinoinnista ja eri toimintojen yhteensovittamisesta. Toinen elementti onkin asiakkaan tarvitsema tuki ja ohjaus. Palveluprosessin toteutuksessa keskeistä on vastuullinen koordinointi. Palveluohjauksen merkitys kulminoituu kokonaisuuden hallintaan, toimintojen ajoitukseen ja seurantaan. Hakemus-päätös -periaatteella työskentelevät palvelujärjestelmän toimijat tarvitsevat päätöksenteon pohjaksi hakemuksen, johon on liitetty tarvittavat asiakirjat. Toimijat muodostavat yhden, yhtenäisen toimintakulttuurin sijasta useita osakulttuureita, mikä vaikuttaa yhteistyöhön kaikilla osa-alueilla. Palvelujärjes- Kimmo (nimi muutettu) on 55-vuotias asentaja. Hän on toiminut työuransa alussa yrittäjänä ja vuodesta 1993 palkkatyössä. Työpaikka on pieni ja heillä on vain lakisääteinen työterveyshuolto. Kimmon elämässä on viime vuosina tapahtunut usean vuosikymmenen pituisen avioliiton päättyminen ja siihen liittyen hankalia omaisuuden jakamiseen liittyviä asioita. Terveydentilassa on myös useita diagnostisoituja sairauksia (mm. tules, diabetes, masennus), jotka ovat vaikuttaneet työssä selviytymiseen. Keväällä 2010 Kimmo jäi vuorotteluvapaalle, mikä kesti asti. Vapaan päättymisen lähestyessä hänestä tuntui siltä, että hän ei pysty enää palaamaan työhön. Hän sai lääkärin B-lausunnon pysyvästä työkyvyttömyydestä. Sairauslomalle hän jäi (ollessaan vielä vuorotteluvapaalla). Hän teki ilmoituksen tästä työttömyyskassalle ja jäi ilman päivärahaa. Eläkehakemuksen Kimmo teki suoraan eläkelaitokselle. Tähän tuli hylkypäätös. Hänellä ei ollut mitään toimeentuloa. Hän otti asian puheeksi lääkärissä käydessään. Lääkäri ohjasi palveluohjaukseen, jotta Kimmo saisi apua etuusasioiden ja eläkeprosessin hoitamiseksi. Lähtötilanteen jäsentämisessä selvisi, että eläkelaitos ei ollut eläkehakemusta hylännyt, vaan ohjasi hakemaan sairauspäivärahaa. Tätä Kimmo ei ollut hakenut, koska hän kuvitteli, että vuorotteluvapaalla sitä ei haeta. Palveluohjauksessa Kimmon asiat hoidettiin siinä marssijärjestyksessä, jossa ne palvelujärjestelmämme työnjaon perusteella tuli hoitaa; aluksi haettiin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha, jonka jälkeen eläkelaitos otti kantaa työkyvyttömyyteen. Eläkehakemusta myös yritettiin täydentää työnantajan kuvauksella työtehtävistä. Työnantaja ei tätä suostunut kuitenkaan kirjoittamaan. Eläke Kimmolle myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeenä. Palveluohjaaja oli tukena neuvotteluissa, joita käytiin työhön palaamisen järjestämiseksi työnantajan kanssa. Siinä onnistuttiin niin, että hän sai jatkaa osa-aikaisessa työssä. Kimmon kohdalla palveluohjaus päättyi hänelle tyydyttävään lopputulokseen. Jonkinlainen pettymys hänelle oli, että työkyvyttömyys ei riittänyt täyteen eläkkeeseen. Palveluohjaajan merkitys korostuu etenkin niissä tilanteissa, joissa asiakkaan oma tavoite ei toteudu. Tällöin palveluohjaaja on kuitenkin tukena etsimässä paluuta takaisin työmarkkinoille tai vaikkapa yhteydenpidossa työnantajan kanssa omaan työhön palaamisessa. Jossain vaiheessa kuitenkin palveluohjauskin päättyy. Jos asiakkaan asettama tavoite on saavutettu, tilanne on selkeä. Jos näin ei ole käynyt, pettymys ei ole ollut ehkä niin suuri kuin tilanteessa, jossa hän olisi yksin hylkäävien päätösten kanssa. Paras mahdollinen vaihtoehto jatkaa työelämää etsitään yhdessä, esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen avulla. KUNTOUTUS
4 telmässä toimivien sektorien osista muodostuu tänä päivänä varsin kirjava kokonaisuus. Eri tahoilla saattaa olla omia käytäntöjä ja toimintamalleja, jotka eivät välttämättä ole muiden yhteistoimintatahojen tiedossa. Lisäksi sähköinen asiakirjahallinta on tuonut mukanaan oman ongelmatiikkansa ja mutkistanut asiakkaan asioiden hoitamista. Palveluohjauksen asema Ikaalilainen palveluohjaus antaa rakenteen niin asiakkaan palveluprosessin ohjaamiselle kuin eri toimijoiden välisen yhteistyön rakentamiseen ja koordinoimiseen. Toiminnan avulla pyritään resurssien hallintaan yhdistetään osaajat ja luodaan joustava verkosto, jolle on ominaista koordinoitu yhteistoiminnallisuus. Toiminnan voidaan sanoa edustavan toista asiantuntijuutta varsinaisen asiantuntijuuden rinnalla. Palveluohjaus edustaa toimintaa ihmisen arkielämän ja palvelurakenteinen välisessä maastossa eli välittäjäverkoissa (vrt. Karjalainen & Sarvimäki 2005, 31, 44 45; STM 2007). Tässä tehtäväorientaatiossa korostuu asiakkaan tilanteen ymmärtäminen hänen elämänkontekstissaan sekä vuorovaikutus- ja ympäristösuhteissaan. Näin saatu tieto ja ymmärrys asiakkaan tilanteesta nostetaan virkamiesten edustaman asiantuntijatiedon rinnalle. Ohjaavan asiakastyön tavoitteena on saada nämä erilaiset näkökulmat esille yhteiseen keskusteluun, joiden pohjalta rakennetaan asiakkaan palveluprosessi. Palveluohjaajan asema korostuu siinä, ettei hän ota portinvartijan roolia eikä myöskään johdattele asiakasta pois hänen omista tavoitteistaan. Palveluohjaajan tulee pysyä puolueettomana, mutta realistisena asiantuntijana. Rakenteena palveluohjaus asettuu ei-kenenkään-maalle, verkostojen väliin (kuvio 2). Palveluohjaaja asettuu loogisrationaalisen viranomaismaailman ja asiakkaan narratiivisen maailman väliin (mm. Arnkil ym. 2000; 224; Suominen 2002, 14 18). Hänen positionsa on yhtäältä asiakkaiden tarpeista lähtevää, ihmisten yksilölliseen elämismaailmaan perustuvien tarpeiden ja intressien huomioonottamista, kuin myös yhteiskunnallisen palvelujärjestelmän käsittelemistä. Ohjauksen tavoitteena on saada aikaan tilanne, jossa asiakas tulee kuulluksi ja hän saa tukea oman tilanteensa tarkasteluun ja jäsentämiseen. Hän saa valmiudet asettaa tavoitteita ja suunnitella elämänvalintojaan. Palveluohjaus myös auttaa asiakasta kohtaamaan toimijoiden erilaiset toimintakulttuurit, ammattikuntakohtaiset ajattelu- ja toimintatavat ja intressit. Palveluohjaaja tarkastelee asiakkaan tilannetta ja palvelutarvetta yli sektorirajojen ja asiantuntijuuksien. Palveluohjaaja ei Ikaalisten toimintamallissa Viranomaisten systeemimaailma PALVELU- OHJAUS Asiakkaan elämismaailma Loogis-rationaalinen Diagnoosit Yleistäminen Luokittelu Objektiivisuus Asiakastyön elementit Byrokratiatyö Palvelutyön Koordinoiva asiakastyö Narratiivinen Toiminnan merkitys Henkilökohtaisuus Kokemuksellisuus Subjektiivisuus Kuva 2. Palveluohjauksen asema 42 KUNTOUTUS
5 Tarja on 45-vuotias erikoissairaanhoitaja. Hän on naimisissa, osa lapsista asuu vielä kotona. Hänellä on valmistumisensa jälkeen ehjä työhistoria lukuun ottamatta äitiys- ja vanhempainlomia. Lasten syntymien jälkeen hänellä on ollut jossain vaiheessa masentumista. Vuonna 2009 hän oli työssä ja sairastui uupumukseen. Määräaikainen työsuhde päättyi samaan aikaan, joten hän jäi Kelan sairauspäivärahalle. Hoito oli yksityissektorilla, Tarja ei käyttänyt työterveyshuoltoa. Vajaan vuoden kuluttua sairastumisesta hän haki jatkoa sairauspäivärahalle, sillä lääkäri oli todennut työkyvyttömyyden jatkuvan seuraavan vuoden loppuun. Kela hylkäsi hakemuksen; perusteluina mm. että Tarja ei ollut noudattanut lääkitystä. Kela ohjasi hänet ottamaan yhteyttä työvoimatoimistoon, jossa todettiin tilanne: työkyvyttömyys todettu vuodeksi eteenpäin, päiväraha hylätty, hakija ei ole työkykyinen. Toimintamallin mukaisesti Tarja ohjattiin palveluohjaukseen, jotta hänen työkykyisyytensä arviointi tehtäisiin uudelleen ja hänelle yritettäisiin saada toimintakyvyn mukaiset etuudet. Ansiosidonnaisen päivärahan käyttäminen tilanteessa, jossa hän ei ole työtön, vaan selkeästi työkyvytön, johtaa ennen pitkää toimeentulon romahtamiseen. Lisäksi työvoimatoimisto halusi varmistaa, että Tarja saa asianmukaista hoitoa, sillä hän ei pystynyt ilman toimeentuloa käyttämään yksityissektorin lääkäriä. Tarjan työ- ja toimintakyky oli entisestään heikentynyt. Hän ei kyennyt hakemaan työttömyyspäivärahaa, koska ei pystynyt keskittymään papereiden täyttämiseen ja esimerkiksi työsuhdetietojen hankkimiseen. Palveluohjauksen keskeinen sisältö alkuvaiheessa oli seuraava: kokonaistilanteen jäsentämisen jälkeen hänelle varattiin aika paikkakunnan omalta psykiatrilta. Koska lääkärin ajan saaminen kesti useita viikkoja, hänelle haettiin ansiosidonnainen päiväraha. Palveluohjaaja avusti papereiden täyttämisessä. Asiakkaan ohjaus ja tukeminen oli tiivistä. Kun uusi lääkärin lausunto aikanaan saatiin, hänelle haettiin loppuosa Kelan sairauspäivärahasta sekä kuntoutustuki, joka myönnettiin lääkärinlausunnon mukaisesti. Palveluohjaus jatkuu ja suunnitelmissa on palata työelämään ammatillisen kuntoutuksen turvin, kun työkykyisyys näin sallii: yhteistyö hoitavan lääkärin kanssa on siis tiivistä. käytä minkäänlaista asiantuntijavaltaa. Siinä lieneekin yksi syy, miksi ohjaajan on helppo päästä lähelle asiakasta. Palveluohjauksen hyötyjä Palvelujärjestelmän hajanaisuutta ja pirstaleisuutta ei palveluohjauskaan pysty poistamaan, mutta mahdollisesti lieventämään sen aiheuttamia haittoja. Asiakkaan asema ja vastuunotto sekä asiakaslähtöisyys vahvistuvat, koska hän saa alusta alkaen ohjausta ja neuvontaa valintojensa tueksi. Palvelujärjestelmän toimijat saavat ikään kuin luvan tuoda asiantuntemuksensa yhteistyöhön, kun palveluohjaaja keskittyy yhteistyön rakentamiseen ja palveluiden yhteensovitukseen. Eri osapuolten ja osaamisalojen havainnot suhteutetaan asiakkaan kokonaisuuteen. Toiminnassa näkyy koko ajan niin asiakkaan palvelutarve kuin palvelujärjestelmän mahdollisuudetkin järjestää palveluita. Palveluohjaus on vähentänyt jossain määrin erikseen koolle kutsuttavien viranomaispalaverien tarvetta ja myös asiakkaan juoksuttamista eri toimistoissa. Asioita on hoidettu joustavasti prosessin eri vaiheissa mukana olevien yhteistyökumppanien kanssa neuvotteluissa ja räätälöidyissä kokoonpanoissa. Yhteenveto Ikaalilainen työikäisten palveluohjaus on toimintamalli, joka perustuu paikallisten toimijoiden yhdessä kehittämään toimintamalliin. Palveluohjauksen tuomalla koordinointityöllä ammatillisesti erikoistuneiden asiantuntijoiden sekä samanaikaisesti usean ammattilaisen KUNTOUTUS
6 apua tarvitsevan ihmisen välille luodaan tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus, joka perustuu asiakkaan tarpeisiin ja palvelujärjestelmän toimintamahdollisuuksiin. Toiminnassa näkyvät koko ajan niin asiakkaan palvelutarve kuin palvelujärjestelmän mahdollisuudet järjestää palveluja. Ikaalilainen palveluohjaus on sisällöllisesti rakennettu siihen toimintaympäristöön, jossa se on kehitetty. Kyseessä on kontekstuaalinen käsite, jonka sisällön luo työikäisten asiakasryhmä ja heidän tarvitsemansa palvelut. Kyse on moniammatillisesta työstä, jota rakennetaan ja tuetaan ohjaavan asiakastyön avulla. Työssä ei ole olennaista yksittäisten käytäntöjen ja metodien hallitseminen, vaan keskeistä on osata yhdistää palvelujärjestelmästä löytyviä palveluita sekä osaamista asiakkaan toisinaan monimutkaisten ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Yhteiskuntamme edellyttää yksilöiltä aktiivisuutta ja osallisuutta sekä oman toimijuuden vahvistumista ja vastuunottoa. Tämä vaatii enemmän voimavaroja usein tilanteissa, jossa ne ovat heikentyneet. Ihmisillä on myös erilaisia mahdollisuuksia ja valmiuksia vastata yksilöllistymiskehityksen haasteisiin. Ikaalilainen palveluohjaus auttaa apua ja tukea tarvitsevia pärjäämään elämän valtavirrassa tilanteissa, joissa omat voimavarat eivät syystä tai toisesta riitä. Uusia asiakasprosesseja käynnistyy vuosittain Ikaalisten asukasluku on noin Lähteet Arnkil T,Eriksson E, & Arnkil R (2000). Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin. Stakesin raportteja 253. Jyväskylä. Eloranta H (2006) Asiakkuus ja asiakkaan osallistuminen palveluohjauksessa. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Terveystieteen laitos. Hänninen K (2007) Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä täsmäpalvelua vauvasta vaariin. Stakesin raportteja 20/2007. Helsinki. Karjalainen P & Sarvimäki P (2005). Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2005:13. Kukkonen H (2010) Kohtaamisia (?) kuntoutu(mi)sprosesseissa? Julkaisematon luento Pro AVH ry:n koulutustilaisuudessa Kuntoutussuunnitelma kuntoutujan ja kuntouttajan kohtaamisen kenttänä Tampereella. Reito S (2006) Yhteistyöstä yhteiseen työhön. Ikaalilainen palveluohjaus auttaa työikäistä palvelujärjestelmän labyrintissa. Stakesin raportteja 16/2006. Helsinki. STM (2007). Hyvinvointi ohjelma. Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:3. Suominen S (toim.) (2002) Henkilökohtainen palveluohjaus. Case management mielenterveystyössä. Kokemäki. KUNTOUTUKSEN OHJAAJA AMK JA SOSIONOMI YAMK SINIKKA REITO TYÖSKENTELEE KUNTOUTUSVASTAA- VANA JA PALVELUOHJAAJANA IKAALISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KUNTOUTUKSESSA. 44 KUNTOUTUS
IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki
IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotHelena Määttälä 22.2.2011
Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotKelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä
Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotYksin tullut aikuinen maahanmuuttaja
Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotUusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu
Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu 13.6.2018 Elina Laavi Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Mitä kuntoutus
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotTyöllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut
Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan
LisätiedotNäkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa
Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli
LisätiedotGERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS
GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONOMIN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAOSAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUKSESSA PÄIVI TORVINEN-SANDHOLM SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN (STM 2017) LAATUSUOSITUSTEN MUKAAN
LisätiedotSosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa
LisätiedotTyöeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut
Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla
LisätiedotPalveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op
Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotKYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti
KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotPALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa
PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotSuoran valinnan palvelut.
28.5.2018 Muutosesitykset Hallituksen esitys HE 16 2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 18.
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotKuntoutussäätiö PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN. Koulutuspäällikkö Matti Tuusa
PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 1 PALVELUOHJAUKSEN KÄSITE (case management, care management, personal ombud) Palveluohjaus on tapa tehdä
LisätiedotPALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
LisätiedotTyöttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi
Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotKunnan vastuutyöntekijä
Kunnan vastuutyöntekijä t t Vanhuspalvelulain uusi keino iäkkään henkilön palvelujen turvaamiseksi Ikäihminen toimijana -hanke Lapissa Arja Honkakoski Kehittämispäällikkö, Poske Kunnan vastuutyöntekijä
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotTyöelämä 2020 Työeläkekuntoutus
Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,
LisätiedotAKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi
AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina
LisätiedotTyökokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017
Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotYhteistyöstä yhteiseen työhön
S T A K E S I N R A P O R T T E J A 1 6 / 2 0 0 6 Sinikka Reito Yhteistyöstä yhteiseen työhön Ikaalilainen palveluohjaus auttaa työikäistä palvelujärjestelmän labyrintissa Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
LisätiedotUlkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.
Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,
LisätiedotAsiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät
Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotTyökyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä
Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotPALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?
PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista
LisätiedotTyöttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä
Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,
LisätiedotLataa Kuntoutus muutoksessa. Lataa
Lataa Kuntoutus muutoksessa Lataa ISBN: 9789524844772 Sivumäärä: 301 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.25 Mb Aila Järvikosken, Jari Lindhin ja Asko Suikkasen toimittamassa teoksessa Kuntoutus muutoksessa
LisätiedotVajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011
Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotErityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala
Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotKelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa
Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa 1.12.2017 Sari Linna Ratkaisuasiantuntija, Kela, Kajaanin toimisto Pohjoinen vakuutuspiiri Esimerkki 1; sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja kuntoutus
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotToimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa
Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki Tutkimusasetelma
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotVastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki
Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista
LisätiedotAsiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa
Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Välityömarkkinoiden työpaja 1/2017 Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, TKK-Pilotit hanke Terveydentilan
LisätiedotKELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen
LisätiedotPOINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010
POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotUusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018
Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Kenelle kuntoutus on tarkoitettu, mitä
LisätiedotPalvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin
Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma
LisätiedotVoiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
LisätiedotKohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?
Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat
LisätiedotNuorten palveluohjaus Facebookissa
Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki
LisätiedotUhkana työkyvyttömyysloppuuko
Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotTyökyvyn tuen TOIKE-verkosto
Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projekti Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto Kuntoutusfoorumi 06.11.2018 Virpi Heikkinen, vastaava ylilääkäri, Tays Tuula Haukka-Wacklin, projektipäällikkö, TOIKE-hanke Työkyvyn
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen
Lisätiedot