GeoFoorumi. Kaivoksen elinkaari. Ingmar Haga, Agnico-Eagle: Suurikuusikossa alkaa kulta-aika GeoFoorumi 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GeoFoorumi. Kaivoksen elinkaari. Ingmar Haga, Agnico-Eagle: Suurikuusikossa alkaa kulta-aika. 1 2006 GeoFoorumi 1"

Transkriptio

1 GeoFoorumi Geologian tutkimuskeskuksen SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2006 Ingmar Haga, Agnico-Eagle: Suurikuusikossa alkaa kulta-aika Kaivoksen elinkaari GeoFoorumi 1

2 GeoFoorumi 3/2006 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja: Sini Autio Toimitussihteeri: Susanna Heikkinen, Power2Relations Oy Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Valokuvaaja: Jari Väätäinen Toimitusneuvosto: Sini Autio, Susanna Heikkinen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Jari Öhberg Etukansi: Jari Väätäinen Painatus: Painotalo Auranen Oy ISSN GeoFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 PL ESPOO Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL KUOPIO Fax Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax Kaivostoiminta ja kestävä kehitys Teollinen tuotanto, infrastruktuurin rakentaminen ja energiahuolto perustuvat metalleihin, mineraaleihin ja kiviainekseen. Elintason nousu ja teknologian kehittyminen eivät ole vähentäneet riippuvuuttamme hyötymineraaleista, eikä tehokkaallakaan kierrätyksellä pystytä korvaamaan Kiinan ja muiden väkirikkaiden maiden taloudellisen kehityksen luomaa tarvetta. Metallien hinnat ovat nyt ennätystasolla ja varastot poikkeuksellisen alhaiset. EU on raaka-aineiden suurimpia kuluttajia vastaten eräiden metallien osalta neljänneksestä globaalista käytöstä. Toisaalta Euroopan osuus metallien kaivostuotannosta on pieni ja osittain olemme täysin tuonnin varassa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti emme saisi olennaisesti heikentää tulevien sukupolvien tarvitsemien raaka-aineiden saatavuutta. Vaikka öljyn tuotannon huippu näyttääkin olevan nyt käsillä, niin metallien osalta geologisia varantoja ja etsintäpotentiaalia riittää. Malmit ovat kuitenkin entistä syvemmällä, heikkopitoisempia, vaikeammin rikastettavissa tai sijaitsevat hankalassa paikassa. Koska yksittäinen malmiesiintymä on uusiutumaton luonnonvara, nykysukupolven pitäisi tehokkaasti etsiä uusia malmivaroja ehtyvien kaivosten tilalle. Malminetsintä vaatii aikaa, ja kansainvälisesti on arvioitu, että vain yksi tuhannesta etsintäprojektista johtaa kaivostoimintaan. Suomi joutuu tuomaan kaiken tarvitsemansa öljyn ulkomailta, mutta toisaalta kallioperämme tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia Euroopassa mm. nikkelin, sinkin, kuparin, kromin, platinan, kullan, uraanin, timantin ja talkin etsijöille. Malminetsintä onkin meillä ennätysvilkasta ja monia uusia kaivoksia on suunnitteilla tai rakenteilla. Ne tulevat luomaan useita satoja teollisia työpaikkoja lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen turvaten alueiden hyvinvointia. Kaivoksia kun ei voida siirtää halvemman työvoiman maihin. Kaivostoiminnan huono imago johtuu ekologisista ja sosiaalisista ongelmista, joita on esiintynyt erityisesti kehittyvissä maissa. Suomessa kaivokset käyttävät parasta mahdollista teknologiaa, joka luo edellytykset ympäristöystävälliselle ja kustannustehokkaalle toiminnalle. Kehittynyt lainsäädäntömme varmistaa työturvallisuuden ja ympäristöhaittojen minimoinnin. Kaivostoiminnan jalanjälki on myös varsin pieni verrattuna moneen muuhun toimintaan, ja hyvin suunnitellulla jälkihoidolla kaivosalueet maisemoidaan ja ympäristöhaitat minimoidaan. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että kaivostoimintaa harjoitetaan aktiivisesti hyvän hallinnon ja korkean osaamisen maissa. Näin varmistetaan teknologian jatkuva kehittäminen, ympäristöriskien minimointi ja positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Suomen on tärkeää tuntea maankamaransa luonnonvarat ja niiden käyttökelpoisuus pitkällä aikavälillä sekä hallita raaka-aineiden koko elinkaari ympäristökustannuksineen. Pekka Nurmi Tutkimusjohtaja Kallioperä ja raaka-aineet

3 Hannele Pokka suosittelee Lapin läänin maaherra Hannele Pokka tutustui GeoFoorumiin etukäteen. Kaivosasiat ovat Pohjois-Suomessa vahvasti esillä, niinpä maaherran poiminnat ovat tämän lehden teeman mukaiset. Suurikuusikossa alkaa kulta-aika Kittilän Suurikuusikossa alkanut kultaaika kiinnostaa minua ja meitä kaikkia lappilaisia. GTK:n pitkäjänteinen etsintätyö, junioriyhtiön määrätietoinen kehittämistyö ja kaivosyhtiön mukaantulo ovat johtaneet maailmanluokan kultakaivoshankkeen kehittymiseen Suomen Lapissa. Tämän lehden sivuilla voin tutustua kultakaivoshankkeen tähänastisiin vaiheisiin ja kehittämisnäkymiin. Kaivoksen tie esiintymän löytymisestä maisemointiin Meitä kansalaisia kiinnostaa, mitä tapahtuu sitten, kun kaivostoiminta loppuu. Sivulla 12 kerrotaan mielenkiintoisella tavalla kaivosesiintymän elinkaaresta, joka jatkuu sen jälkeen ympäristöllisinä töinä, kun esiintymän taloudellinen hyödyntäminen on loppunut. Sivu 12 Sivu 8 Maailmanluokan mineraalitekniikan tutkimuspalvelua Outokummusta Miksi malminetsintä kannattaa ja mistä syystä kaivostoiminnasta on tullut kannattava bisnes? Olen seurannut maailmanmarkkinahintojen kehitystä, mutta minulle oudompaa on mineraalialalla tapahtunut menetelmien kehitys. Lehdessä on mielenkiintoinen artikkeli bioliotuksesta. Se on uusi rikastusmenetelmä ja mikä mielenkiintoisinta: sitä on kehitetty Suomessa. Sivu 11 Uranium Reenters the Energy Debate Uraani kiinnostaa ja kiihdyttää myös meitä suomalaisia. Jos haluaa paneutua perusasioihin uraanista, kannattaa lukea tästä lehdestä professori Richard Ojakankaan asiaa koskeva artikkeli. Ojakangas työskentelee emeritus professorina Yhdysvalloissa Minnesotan Duluth yliopistossa. Sivu 18 Sisällys 4 Ajankohtaista 7 Tapahtumakalenteri 8 Suurikuusikossa alkaa kulta-aika 11 Maailmanluokan mineraalitekniikan tutkimuspalvelua Outokummusta 12 Kaivoksen tie esiintymän löytymisestä maisemointiin 16 Nordkalk förädlar sten till specialprodukter 18 Uranium Reenters the Energy Debate 21 Kokemusta kansainvälisistä projekteista 22 Moving Target 24 Omasta kivestä koru 25 Maailma muuttuu veikkoseni 26 Uutuuksia GTK:sta 14 Malminetsinnässä tapahtuu GeoFoorumi 3

4 Ajankohtaista GTK:n kemian laboratoriot omaksi yhtiöksi Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Geologian tutkimuskeskus valmistelevat GTK:n kemian analyysipalvelujen yhtiöittämistä. Asia on tarkoitus viedä eduskunnan päätettäväksi vaalien jälkeen. Tavoitteena on, että uusi yhtiö aloittaisi toimintansa ensi vuoden aikana. Yhtiöitettävä liiketoimintakokonaisuus käsittää GTK:n kolmen laboratorion (erikois-, maaperä- ja malmianalytiikan laboratoriot) liiketoiminnat ja henkilöstön. Näiden laboratorioiden toiminnasta huomattava osa on ulkopuolisille myytäviä geologisen analytiikan ja ympäristöanalytiikan palveluja. Yhtiöitettävässä laboratoriokokonaisuudessa työskentelee yhteensä noin 90 henkilöä. Toimipisteet sijaitsevat Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Lisäksi kemian analyysitoimintaa on Sodankylässä ja Outokummussa. Valtio omistaa yhtiön aluksi sataprosenttisesti. Kasvustrategiaan perustuva liiketoimintasuunnitelma ottaa huomioon myös mahdollisen pääomasijoittajan mukaantulon jo alkuvaiheessa. Yhtiöittämishanke on osa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Perustettavaa yhtiötä voidaan hyödyntää, kun jatkossa valtion testaus- ja laboratoriotoimintoja järjestetään uudelleen ja markkinaehtoistetaan. Precambrian Geology of Finland Perusteos Suomen kallioperästä Fennoskandian kilpi kattaa yli miljoona neliökilometriä Pohjois- Euroopassa, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Suomen kallioperässä on säilynyt maapallon historiaa yli kolmen miljardin vuoden takaa nykypäivään. Kallioperämme on ollutkin kartoituksen ja tutkimuksen kohteena jo 1800-luvulta lähtien. Alue on synnyttänyt tärkeitä kallioperän kehitysmalleja, mikä on johtanut Suomen kallioperän kehityksen uudenlaiseen ymmärtämiseen. Kehitysmalleja voidaan soveltaa vastaaviin muodostumiin ympäri maailmaa. Kirjan Precambrian Geology of Finland: key to the evolution of the Fennoscandian shield (2005) ovat toimittaneet Martti Lehtinen, Pekka Nurmi ja Tapani Rämö ja kirja on ilmestyntyt Elsevierin kustantamassa sarjassa Developments in Precambrian Geology, osa 14, 736 s. ISBN X. Kirja on lainattavissa kirjastoista ja tilattavissa Elsevierin verkkosivujen sekä Akateemisen kirjakaupan ja Yliopistokirjakaupan (Kumpula) kautta. Jari Väätäinen Basis of the bedrock in Finland The Fennoscan- dian Shield covers more than a million square kilometers of northern Europe in Norway, Sweden, Finland and Russia. The bedrock of Finland records over three billion years of earth of Earth history and has been the subject of intensive geological mapping and research since the 19th century. The region has also been the birthplace of important concepts and developments in metamorphic and igneous petrology and has led to a revised understanding of the geology of Finland. The book Precambrian Geology of Finland: key to the evolution of the Fennoscandian shield (2005) edited by Martti Lehtinen, Pekka Nurmi and Tapani Rämö is published by Elsevier in the series Developments in Precambrian Geology, vol. 14, 736 p. ISBN X. The book is available at the libraries and can be obtained from Elsevierʼs www page, as well as from Akateeminen kirjakauppa and Yliopistokirjakauppa, Kumpula. GeoFoorumi

5 Uusi isotooppigeologian laitteisto Suomeen GTK ja kotimaisten yliopistojen geotieteiden laitokset ovat päättäneet hankkia yhteistyössä monipuoliseen isotooppigeologiseen tutkimukseen soveltuvan ICPmassaspektrometrin, joka varustetaan multikollektorilla ja sektorimagneetilla, ja jossa on mahdollisuus myös laserin käyttöön. Näin voidaan tehdä suoraan isotooppianalyysejä mineraalista. Hanke liittyy geotieteiden rakenteelliseen kehittämiseen. Tilaus tullaan tekemään tammikuussa ja laitteisto asennetaan GTK:een syksyllä Yhteisen isotooppitutkimuslaboratorion toiminta ja hallinnointi määritellään tekeillä olevalla sopimuksella. GTK on sitoutunut tarjoamaan kunnostetut laboratoriotilat sekä kattamaan vuotuiset ylläpitokustannukset. Isotooppigeologiset tutkimukset ovat keskeinen väline litosfäärin iän, kehityksen ja siihen vaikuttavien prosessien ymmärtämisessä, mutta menetelmillä on myös lisääntyviä ympäristögeologisia sovelluksia. Merenkurkun saaristo Suomen ensimmäiseksi luontokohteeksi Unescon maailmanperintöluetteloon Unescon maailmanperintökomitea hyväksyi yksimielisesti Merenkurkun saariston maailmanperintöluetteloon Vilnassa Liettuassa heinäkuussa 2006 pitämässään kokouksessa. Päätös tehtiin geologisten kriteerien perusteella. Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde, entuudestaan luettelossa on kuusi suomalaista kulttuuriperintökohdetta. Unescon maailmanperintökomitea koostuu 21 jäsenmaasta. Seuraavaksi tavoitteena on saada Saimaa Pielinen-alue Unescon maailmanperintöluetteloon vuoteen 2010 mennessä. Hanke on jo käynnistynyt ja asiaa viedään eteenpäin Itä-Suomen yksikön vetämänä. Kysy geologilta Kvarkens skärgård Finlands första naturobjekt på Unescos världsarvslista Pertti Malinen Sini Autio Mikä on vulkaaninen pommi? Vulkaaniset pommit jähmettyvät sulasta laavasta tulivuoren räjähtävässä purkauksessa. Pyöreähkön muotonsa kappale saa ilmalennon aikana kraaterista vuoren rinteelle. Vulkaanisten pommien sisäinen raken- Vulkaaninen pommi Miscanti-järven rannalla Andien vuoristossa, ne vaihtelee Chilessä, pituus noin 50 cm. rakkulaisesta reikäiseen. Kappaleiden koko vaihtelee myös, mutta halkaisijan tulee olla yli 64 mm. Vulkaanisia pommeja löytyy aktiivisten tulivuorten rinteiltä. Unescos världsarvskommitté beslöt enhälligt att ta upp Kvarkens skärgård på Unescos världsarvslista vid sitt möte i Vilnius, Lettland i juli Världsarvsstatusen som beviljades på geologiska grunder. Kvarkens skärgård är Finlands första världsnaturarv, från tidigare finns det sex finländska världskulturarv på Unescos lista. Unescos världsarvskommitté består av 21 medlemsländer. Följande målsättning är att få med Saimen Pielinen-området på Unescos världsarvslista före år Projektet har redan påbörjats under ledning av GTK:s Östra Finlands enhet. Kvarken Archipelago Finland s first UNESCO World Heritage natural site At a meeting held in Vilnius, Lithuania, july 2006, the UNESCO World Heritage committee came to a unanimous decision to add the Kvarken Archipelago to its list of protected sites. The decision was made on the basis of geological criteria. The Kvarken Archipelago is Finland s first World Heritage natural site, joining the six Finnish cultural sites already on the list. UNESCO s World Heritage committee comprises 21 member countries. The next goal is to have the Saimaa Pielinen region included in the UNESCO World Heritage List by The project has already begun. At GTK, the Eastern Finland Office is advancing the project.

6 Arvokkaat dyynit ja rantakerrostumat kartoitetaan Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) kartoittavat Suomen rantojen arvokkaat dyynit ja muut tuuli- ja rantakerrostumat seuraavien kolmen vuoden aikana ympäristöministeriön toimeksiannosta. Hankkeessa selvitetään Suomen tuuli- ja rantakerrostumien geologiset, maisemalliset ja biologiset arvot. Aineisto luovutetaan kuntien ja maakuntien käyttöön. Tietoa luontotyypeistä tarvitaan maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa sekä maakunnallisessa ja kunnallisessa maankäytön suunnittelussa. Inventointi toteutetaan koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja saaristoa. Tutkijat selvittävät, miten paljon Suomen rannikolta löytyy puuttomia ja vähäpuustoisia hiekkadyynejä ja rantakerrostumia. Myös sisämaan järvien ja maankohoamisen seurauksena kuivalle maalle jääneet rantakerrostumat kartoitetaan. Geologiset muodostumat ja pinnanmuodot, kasvilajit ja erityisesti uhanalaiset kasvilajit kiinnostavat tutkijoita. Myös kerrostumiin liittyvien luontotyyppien hoitotarve arvioidaan inventoinnin yhteydessä. Vuonna 2006 inventoidaan tuuli- ja rantakerrostumia Uudellamaalla, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Hämeessä, Satakunnassa sekä Pohjois- ja Länsi-Lapissa. Maastotyöt on tehty kesä-, heinä- ja elokuussa liikkumalla maastossa jalkaisin. Inventointia ohjaa ympäristöministeriön asettama valvontaryhmä, johon kuuluu edustettuna ympäristöministeriön lisäksi GTK, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, maakuntien liitot, Metsähallitus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Maarakentajien keskusliitto, Suomen ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus. GTK lentokartoittaa Kosovossa GTK yhteistyökumppaninaan British Geological Survey aloitti syyskuun alussa Kosovossa koko maan kattavan lentokartoituksen. Mittauksissa käytetään tähän tarkoitukseen erikoisvarusteltua Twin Otter -lentokonetta. Tarkkuus on sama kuin Suomessa, linjaväli 200 metriä ja lentokorkeus 30 metriä. Tänä vuonna mittauksia tehdään syys-lokakuun aikana, talven jälkeen kartoitetaan loppualue. Kosovon pinta-ala on noin km 2, mikä on pinta-alaltaan hieman pienempi kuin vastikään valmistunut Pohjois- Irlannin mittaus. Kosovon erikoisuutena on Keski-Kosovon noin 500 metrin korkeudella oleva mäkinen ylätasanko, ja reuna-alueilla olevat vuoristot, jotka länsi- ja eteläreunoilla kohoavat jopa 2,5 kilometrin korkeuteen. Kosovon projektiin sisältyy myös alueellinen tulkinta, joka sekin tehdään British Geological Surveyn kanssa yhteistyössä. Siinä tavoitteena on paikantaa potentiaalisia mineraaliesiintymiä ja pintasedimenttien alaisia geologisia yksiköitä ja rakenteita. Retkeilijän kivioppaasta uusi painos Suositun Retkeilijän kivioppaan ensimmäinen painos alkaa olla viimeistä nidettä myöten loppunut. Uusi painos on työn alla ja se valmistuu tämän vuoden aikana. Painoksen ulkoasua uudistetaan ja siihen ajantasaistetaan muun muassa vanhentuneet kartta- ja osoitetiedot. Sisällöltään painos pysyy entisellään. Opas löytyy GTK:n nettisivuilta Kiviharrastaja saa oppaasta vinkkejä harrastukseensa ja monipuolista tietoa kivien maailmasta sekä tukea kivien tunnistamiseen. Jari Väätäinen Dyynimaastoa. Pikku-Rokua, Vaala. Jari Väätäinen 6 GeoFoorumi

7 Tapahtumakalenteri Geochemical Atlas of Europen toinen osa valmistui Jari Väätäinen Energia- ja materiaalitehokkaat yritykset & yhdyskunnat -kongressi. TKK Dipoli, Espoo Valtakunnalliset ympäristön tutkimuspäivät. Kuopion yliopisto, Tietoteknia-rakennus, auditorio International Mining Symposium. Dubrovnik, Croatia. Euroopan geokemiallisen atlaksen toinen osa valmistui syyskuussa 2006 päättäen kymmenvuotisen projektin, johon osallistui 26 Euroopan maata. Atlaksen ensimmäinen osa valmistui vuosi sitten. Atlaksen toinen osa käsittelee geokemiallisilla kartoilla näkyvien jakaumakuvioiden tulkintaa ja merkitystä. Euroopan geokemiallista atlasta käytetään EU:n säädöstyössä. Geokemialliset kartat osoittavat selkeästi maantieteellisesti toisistaan eroavia alueita, joissa haitallisten aineiden pitoisuudet ovat korkeita luonnostaan. Tällaisia luonnollisia syitä ovat esimerkiksi kallio- ja maaperän mineraalikoostumuksen luontainen vaihtelu tai ilmastollisten tekijöiden vaikutus vesiin ja maaperään. Tämä geokemiallinen vaihtelu kuvastaa hyvin vaikeutta määrittää yksittäinen ohjearvo puhtaalle vedelle, maaperälle tai sedimentille koko Euroopan laajuisesti. Geokemiallisia karttoja voidaan käyttää tunnistamaan potentiaalisia geohasardi- tai terveysriskialueita tarkempia tutkimuksia varten. Euroopan geokemiallinen atlas esiteltiin Euroopan komissiossa De Vos, W. & Tarvainen, T. (Chief-editors) & Salminen, R. & Reeder, S. & De Vivo, B. et al. 2006: Geochemical Atlas of Europe. Part 2: Interpretation of Geochemical Maps, Additional Tables, Figures, Maps, and Related Publications. Geological Survey of Finland, Espoo. 690 s. ISBN: (painettu) & (sähköinen). Hinta EUR 58,33 + 4,67 = 63, Litosfääri symposiumi: Fennoskandian kilven rakenne, koostumus ja kehitys. GTK, Espoo Archipelago Sea Research Conference: Multidisciplinary Research in the SW-Archipelago of Finland. University of Turku, Tauno Nurmela lecture hall, Turku Baltic Sea and European Marine Strategy Linking Science and Policy. Marina Congress Center, Helsinki Industrial Minerals, Forum & Dinner: Northern Lights - a mineral focus on Nordic countries & north-west Russia. Scandic Continental, Helsinki, Finland Kivimessut: Kansainväliset kivi- ja korumessut. Pirkkahalli, Tampere Conference of the Geological Remote Sensing Group. Piccadilly, UK. FirstCallForPapersGRSG2006.pdf Den 20. Vinterkonferansen Stavanger, Norway Prospectors and Developers Association of Canada, PDAC Metro Toronto Convention Centre, Toronto, canada.

8 Suurikuusikossa alkaa kulta-aika Tutkimuskeskuksen pitkäjänteinen etsintätyö, junioriyhtiön määrätietoinen kehittämispanostus ja kaivosyhtiön mukaantulo oikealla hetkellä ovat johtaneet maailmanlaajuisesti merkittävän kultakaivoshankkeen käynnistämiseen Suomessa. Kullankaivu Lapissa on legenda, joka on muuttumassa todeksi. Teksti: Susanna Heikkinen Kittilän Suurikuusikosta tulee muutaman vuoden kuluessa Euroopan suurin kultakaivos, joka tuottaa vuodessa kiloa puhdasta kultaa. Kultaesiintymää on toistaiseksi tutkittu 5 kilometrin matkalla, ja syvyyssuunnassa 800 metriä. Mineraalivarannon täyttä kokoa ei ole pystytty varmuudella toteamaan, mutta nykytiedon valossa malmia tullaan louhimaan ainakin 20 miljoonaa tonnia. Kultapitoisuus vaihtelee 4,5 g/t ja 5,8 g/t välillä, joten malmin kultasisältö ylittää 3,7 miljoonaa unssia (1 unssi = 28,35 g). Suurikuusikon kaivoshankkeen historia ulottuu vuoteen 1986, jolloin GTK paikansi malmiaiheen monivuotisen alueellisen etsinnän tuloksena. Ensimmäinen silminnähtävä havainto kullasta saatiin kittiläläiseltä tietyömaalta, ja jatkotutkimuksissa havaittiin potentiaalinen malminmuodostusja muuttumisvyöhyke, joka jatkui löytöpaikasta pohjois-koilliseen. Syväkairauksiin ryhdyttiin jo vuosina 1987 ja 1989, mutta niiden osoittama mineralisaatio oli melko vaatimaton. Suuruusluokaltaan merkittävä kultaesiintymä Alueella kuitenkin jatkettiin geofysikaalisia mittauksia ja geokemian näytteenottoja. Vuonna 1995 aloitettu uusi syväkairausvaihe johti Suurikuusikon pääesiintymän löytymiseen, ja kaksi vuotta myöhemmin oli selvää, että kyseessä oli suuruusluokaltaan varteenotettava kultaesiintymä. Ongelmana oli, että kulta esiintyi lähes kokonaan vaikeasti rikastettavassa muodossa arseeni- ja rikkikiisun hilassa, toisin sanoen kulta-atomeina kiisun sisällä. Laboratoriotestit osoittivat kuitenkin, että malmin rikastaminen erikoismenetelmällä onnistuisi hyvin tuloksin. GTK:n tutkimukset koottiin raporttiin, joka luovutettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle kansainvälistä tarjouskilpailua varten vuonna Esiintymän sai haltuunsa ruotsalainen Riddarhyttan Resources Ab. Junioriyhtiön tutkimuksissa selvisi jo vuonna 1999, että Suurikuusikon kultaesiintymä saattaisi olla taloudellisesti kannattava hanke. Ympäristölupa avolouhokseen ja maanalaiseen kaivokseen heltisi kolme vuotta myöhemmin, ja lupa kaivostoimintaan saatiin vuonna Tässä vaiheessa kuvaan tuli mukaan varsinainen kaivosyhtiö, kanadalainen Agnico-Eagle Mines Ltd. Se hankki aluksi omistusosuuden Riddarhyttanista, ja vuonna 2005 tuli koko junioriyhtiön omistajaksi, saaden samalla haltuunsa Suurikuusikon. Kaivosyhtiö arvostaa vakaita oloja Agnico-Eagle on kansainvälisesti merkittävä ja kokenut kaivosyhtiö, se esimerkiksi louhii Kanadan suurinta kultakaivosta. Yhtiön taustalla on kahden ontariolaisen kaivosyhtiön hopeaan, nikkeliin ja kupariin erikoistuneen Agnicon sekä kultaan keskittyneen Eaglen sulautuminen 1960-luvulla. Suomessa toimivan tytäryhtiö Agnico-Eagle Finlandin vetäjänä on pitkän linjan kaivosmies ja geologi, Euroopan toimintojen toimitusjohtaja Ingmar Haga. Kaivoksen perustaminen on jo alkanut. Reijo Lampela 8 GeoFoorumi

9 Jari Väätäinen - Suurikuusikko on geologisesti mielenkiintoinen ja lupaava alue, sanoo Ingmar Haga, Agnico-Eaglen Euroopan toimintojen toimitusjohtaja GeoFoorumi 9

10 Kari Kojonen Mikroskooppikuva heijastuneessa polarisoidussa valossa rikkikiisu-arseenikiisupirotteesta, jota on värjätty rikkihappo-permanganaattiliuoksella mineraalirakeiden vyöhykkeellisyyden havaitsemiseksi. Tumma pohja on harmemineraaleja. Luvut kuvaavat kultapitoisuutta g/t. n.d.=ei havaintoa. Kuvan leveys 0,75 mm. Agnico-Eagle hakee aktiivisesti ympäri maailmaa mahdollisia kaivoskohteita, erityisesti Kanadasta, Meksikosta ja Pohjois-Euroopasta. Suomesta ja Suurikuusikosta yhtiö kiinnostui kolmestakin syystä. Suurikuusikko on geologisesti mielenkiintoinen ja lupaava alue, sanoo Ingmar Haga. Toiseksi, Suomi on poliittisesti ja taloudellisesti vakaa maa, jossa infrastruktuuri on kunnossa. Kolmantena etuna on se, että tuotanto tapahtuu muun valuutan kuin Yhdysvaltain dollarin alueella. Kansainvälisessä metallikaupassa merkitystä on sekä raaka-aineiden hinnoilla että valuuttakursseilla. Suuren mittakaavan toimintaa Kittilässä valmistaudutaan täyttä päätä kaivostoiminnan aloittamiseen. Pintamaan poistotöitä avolouhoksen päältä on tehty pitkin kesää, ja kaivoksen vinotunnelien teko on juuri alkanut. Seuraavina ovat vuorossa rikastamon, prosessilaitoksen ja konttorin rakentaminen. Avolouhoksesta tulee halkaisijaltaan 1,2 kilometriä pitkä, ja sen kylkeen rakennettavia vinotunneleita pitkin päästään alas kaivoksen maanalaiseen osaan, aina 500 metrin syvyyteen. Kaivoksen toiminta-ajaksi on suunniteltu 13 vuotta, joista avolouhos toimii 4 6 vuotta, maan alle siirrytään neljännen vuoden aikana. Kaivoshanke työllistää enimmillään noin 200 henkeä, minkä lisäksi urakoitsijoiden lisääntyvä työvoiman tarve ja kaivoksen synnyttämät kerrannaisvaikutukset lasketaan sadoissa työpaikoissa. Maansiirto- ja avolouhinnan urakoinnit hoidetaan alihankinnoin. Agnico-Eaglen palkkaamat kaivosmiehet ryhtyvät töihin ensi vuonna, ja silloin aloitetaan myös prosessimiesten rekrytoinnit. Lapin kulta päätyy koruiksi Aasiaan Malmin rikastusprosessi toteutetaan sulfidivaahdotuksen, painehapetuksen ja syanidiliuotuksen avulla. Arseenkiisu hajotetaan autoklaavissa 28 barin paineessa ja +190 celsiusasteessa, jolloin kulta vapautuu ja on syanidoinnin jälkeen nestemäisessä muodossaan helposti otettavissa talteen. Ingmar Hagan mukaan painehapetukseen päädyttiin siksi, että bakteeriliuotukseen verrattuna prosessi on helpommin kontrolloitavissa, kullan saanti on korkeampi ja syanidia tarvitaan puolet vähemmän. Lisäksi syanidin kierto on suljettua, ja tarvittavat määrät alittavat kaivoksen ympäristöluvan määrittelemät rajat. Rikastuksen päätteeksi kullasta valetaan noin kymmenen kilon harkkoja, jotka toimitetaan Eurooppaan loppujalostusta varten. Lappilainen kulta päätyy todennäköisimmin maihin, joissa omaisuus kannetaan mukana, toisin sanoen koruiksi. Kullan kysyntä ylittää tarjonnan varsinkin Aasiassa. Se pitää tällä hetkellä hinnat korkeana ja tekee toiminnasta hyvin kannattavaa, sanoo Ingmar Haga. l Ilkka Härkönen Kuvan etualalla, keskellä, tulevan Suurikuusikon kultakaivoksen paikka Kittilässä. 10 GeoFoorumi

11 Maailmanluokan mineraalitekniikan tutkimuspalvelua Outokummusta Outokummussa sijaitseva GTK:n mineraalitekniikan tutkimus- ja kehittämislaboratorio on ainutlaatuinen Euroopassa. Se palvelee kattavasti erityisesti Suomen kaivostoimintaa tutkimalla ja kehittämällä prosesseja kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille. Laboratorio kehittää malmien rikastamista yhä ekotehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi. Teksti: Kalle Heiska Mineraalitekniikan laboratorio keskittyy luonnossa esiintyvien hyötymineraalien hienontamiseen ja jalostamiseen taloudellisiksi tuotteiksi. Viime aikoina tutkimuskohteina ovat olleet erityisesti jalometallit (kulta, palladium, platina) ja nikkeli. Tutkimus alkaa pienen näytemäärän laboratoriokokeilla (1 5 kilogrammaa mineraalinäytettä). Näiden perusteella suunnitellaan jatkuvatoiminen jalostusprosessi, jossa laboratorion koetehdas käsittele malmia 1 5 tonnia tunnissa. Nykyisin merkittävimmät GTK:n mineraalitekniikan laboratorion Suomessa toimivat asiakasyritykset ovat Skandinavian Minerals, Outokumpu Technology, Suomen Nikkeli Oy ja Vulcan Resources. Kansainväliset toimeksiannot ovat erittäin merkittäviä laboratoriolle; esimerkiksi viime keväänä laboratorio tutki peräti 300 tonnia Afrikasta tuotua niobimalmia. Koetehdas Outokummussa räätälöidään asiakkaan tarpeeseen GTK:n laboratoriossa Outokummussa on maailmanlaajuisesti harvinainen koetehdas. Tämä sisältää malminrikastamisen pääprosessit, ja kulloinkin asiakkaalle suunniteltavaa uutta koeprosessia varten koetehdas viritetään 1 2 viikkoa kestävillä asennustöillä. Sen jälkeen alkaa varsinainen, noin kuukauden kestävä tutkimusprosessi. Tulosten perusteella GTK suunnittelee asiakkaalle alustavan teollisen mittakaavan rikastamon, arvioi laiteinvestointitarpeen ja rikastamon käyttökustannukset. Mineraalitekniikan laboratorio tekee ja tarjoaa myös pilaantuneen maan ympäristötutkimuksia, sekä kierrätystutkimuksia energia-, kemian- ja metsäteollisuuden prosessien sivutuotteille ja päästöille. Nämä palvelut tukevat teollisuudelle asetettujen, yhä kireämpien ympäristövaatimusten täyttämistä. l Bioliotus on ympäristöystävällinen rikastusmenetelmä GTK:n mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa on ollut mukana kehittämässä bioliuotukseen perustuvaa rikastusmenetelmää. Bioliuotusta kokeiltiin myös Suurikuusikon rikastusmenetelmäksi, mutta menetelmää ei valittu esiintymän hyödyntämiseksi. Sen sijaan Sotkamon Talvivaaran mustaliuskemalmin rikastamiseksi biokasaliuotusta on sovellettu erinomaisin tuloksin. Päätöstä Talvivaaran nikkelikaivoksen avaamisesta odotetaan vuoden 2007 aikana. Bioliuotus perustuu luonnossa esiintyvien bakteerien kykyyn hapettaa epäorgaanisia rauta- ja rikkiyhdisteitä. Bakteereina käytetään muun muassa Acidithiobacillus-sukuun kuuluvia, malmiesiintymien yhteydessä eläviä bakteereita. Biokasaliuotuksessa malmimurskeeseen lisätään laimeaa rikkihappoa ja bakteereita, agglomeroidaan vettä ja ilmaa läpäiseväksi ja kuljetetaan 8 metriä korkeisiin kasoihin. Kasan pohjalla toimii keräysputkisto, johon kasaa kasteleva rikkihappo-bakteeriliuos kerää liuenneen metallin. Kasaa kastellaan useita kertoja, jotta malmi saataisiin mahdollisimman tarkasti talteen. Happea ja hiilidioksidia tarvitaan bakteerien toiminnan turvaamiseksi, koska bakteerit saavat energiansa raudan ja rikin hapetusreaktiosta. Metalliliuos toimitetaan Kokkolaan Oy Bolidenin tehtaalle loppukäsittelyyn. l GeoFoorumi 11

12 Kaivoksen tie esiintymän löytymisestä maisemointiin Kaivostoiminnan elinkaari voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: malminetsintään, tuotantoon ja kaivoksen jälkihoitoon. Toiminnan eri vaiheissa on omat roolinsa geologeilla ja tutkijoilla, virkamiehillä, junior-yhtiöillä, kaivosyhtiöillä kuin alan harrastajillakin. Teksti: Susanna Heikkinen Kaivostoiminnalla on pitkä ja merkittävä historia Suomessa. Maassamme on toiminut lähes 300 metallikaivosta ja useita teollisuusmineraalilouhoksia, tärkeimpinä kohteina kupari, nikkeli, sinkki, rauta, kromi, koboltti, kulta ja vanadiini sekä mineraaleista karbonaatit, apatiitti ja talkki. Kaivostoiminnalla ymmärretään yleensä esiintymien louhimista ja rikastamista, mutta kaivoksen elinkaari alkaa itse asiassa jo malminetsinnästä. Nykyisin Suomessa malminetsintää harjoittavat siihen erikoistuneet yritykset, GTK sekä suuri joukko alan harrastajia, jotka GTK:n ohjaaman kansannäytetoiminnan myötä tuovat merkittävän panoksen malmipotentiaalisten alueiden paikallistamisessa. Pääosa malminetsintää harjoittavista yhtiöistä on niin sanottuja junior-yhtiöitä, joiden tavoitteena on löytää uusia malmiaiheita tai kehittää entuudestaan tunnettujen kohteiden arvoa. Junior-yhtiöt yleensä myyvät kohteensa varsinaisille kaivosyhtiöille, tai ne voivat myös itse kasvaa kaivosyhtiöiksi. GTK on perinteisesti osallistunut malminetsintään, ja sen roolina on huomioida teollisuuden ja koko yhteiskunnan tarpeet. Monipuolisen osaamiseen ja geodataan nojautuva malmipotentiaalin arviointi ja toiminta malminetsinnän ensivaiheen riskinottajana on tärkeää, koska vain harvoilla yhtiöillä on mahdollisuus alkuvaiheen malminetsintään. GTK tuottaa uusia malminetsintäideoita ja luovuttaa uusia malmiaiheita kauppa- ja teollisuusministeriön kansainväliseen tarjouskilpailuun, jolla kohteet siirretään teollisuudelle jatkoselvityksiä varten. Etsintätyö pohjautuu valmiiseen geodataan Systemaattisen malminetsinnän ensimmäinen vaihe on aluevalinnan tekeminen ja alueellisten tutkimusten käynnistäminen. Tässä työssä hyödynnetään pääosin geologisilla, geokemiallisilla ja geofysikaalisilla menetelmillä tuotettuja, W. W. Wilkman, 1899 Outokumpu kuvattuna P. Koistisen pihalta Sysmän kylässä ennen kaivoksen perustamista. olemassa olevia aineistoja. Suomen etuna moniin muihin potentiaalisiin malminetsintäalueisiin verrattuna onkin kattavan ja korkealaatuisen tietoaineiston saatavuus. Alueellisten tutkimusten perusteella malminetsintä kohdennetaan lupaaville alueille, joilta hankitaan yksityiskohtaista tietoa. Samalla tehdään yleensä esiintymän sijaintikuntaan valtausvaraus, jolla varmistetaan ennakolta oikeus varsinaisen valtauksen tekemiseen alueelle ja mahdollisuus laajempiin tutkimuksiin. Varaus on usein lopullista valtausta laajempi, koska etsijöillä on vuosi aikaa kohdentaa valtaus tarkemmin, mikä pienentää valtausmaksua. Varsinaisen valtausoikeuden myöntää kauppa- ja teolli- 12 GeoFoorumi

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa Oulu - Uleåborg Investments until 2025 Industri Olja/Gas Vattenkraft Gruvnäring Kärnkraft Vinkraft Bioenergia Handel Logistik El nät Turism Offentlig LNG Tornio Windpower 50% nybyggnation 50% reparation

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke Mikko Jokinen METLA Kolari Pohjoisen kaivosbuumi Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa useita uusia kaivoshankkeita Monet niistä sijaitsevat

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa

Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa Ulla Syrjälä Ympäristöpäällikkö FQM Kevitsa Mining Oy Sisältö: Kevitsa tänään Luvitus Ympäristöolosuhteet Ympäristöasiat kaivoslaissa FQM Ltd:n malminetsintä Suomessa

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli OULU & Business Oulu Kaivokset Öljy & Kaasu Infra Asunnot Uusiutuva energia - aurinko - tuuli Teollisuus Logistiikka ICT Life Science Cleantech Matkailu Luovat alat Kauppa on Business Oulun selvä tavoite

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ TULEVALLA VUOSIKYMMENELLÄ 18.12.2009 Marek Salermo KSV/LOS VUOSI 2009 Kaupunkialueiden kestävä kehitys on valtava haaste. Se edellyttää kaupunkien talouskehityksen ja

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000 N:o 55 SISÄLLYS N:o Sivu 55 Tasavallan presidentin asetus otsonikerrosta heikentäviä

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO DS-tunnusten haku 2013 Outi Jäppinen CIMO 2/2009 DS-tunnukset ECTS- ja DS-tunnusten avulla pyritään edistämään ECTS-järjestelmän sekä tutkintotodistuksen liitteen Diploma Supplementin asianmukaista käyttöä

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy

Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Page 1 Disclaimer This document has been used by Keliber Oy during an oral presentation. Therfeore, this document is incomplete without

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Vuodet mitä vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö. Timo Rautajoki,

Vuodet mitä vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö. Timo Rautajoki, Vuodet 2018-2021 mitä vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö Timo Rautajoki, 14.2.2017 There are known knowns. There are things we know that we know. There are known unknowns. That is to say,

Lisätiedot

KaSuKat-hankkeen esittely

KaSuKat-hankkeen esittely KaSuKat-hankkeen esittely KAIVOSTOIMINNAN HAASTEET ITÄ-SUOMESSA Outokumpu 17.2.2010 Leena Soudunsaari tohtorikoulutettava, arkkitehti safa KaSuKat Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat Kilpailuluokat Ohessa kilpailuluokat NC 2016 ja IPMS Open. Ilma-alukset Potkurikoneet 1:73 ja pienemmät Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät Potkurikoneet 1:72-1:49 Suihkukoneet 1:72-1:49 Potkurikoneet 1:48

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot