GeoFoorumi. Kaivoksen elinkaari. Ingmar Haga, Agnico-Eagle: Suurikuusikossa alkaa kulta-aika GeoFoorumi 1

Transkriptio

1 GeoFoorumi Geologian tutkimuskeskuksen SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2006 Ingmar Haga, Agnico-Eagle: Suurikuusikossa alkaa kulta-aika Kaivoksen elinkaari GeoFoorumi 1

2 GeoFoorumi 3/2006 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja: Sini Autio Toimitussihteeri: Susanna Heikkinen, Power2Relations Oy Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Valokuvaaja: Jari Väätäinen Toimitusneuvosto: Sini Autio, Susanna Heikkinen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Jari Öhberg Etukansi: Jari Väätäinen Painatus: Painotalo Auranen Oy ISSN GeoFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 PL ESPOO Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL KUOPIO Fax Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax Kaivostoiminta ja kestävä kehitys Teollinen tuotanto, infrastruktuurin rakentaminen ja energiahuolto perustuvat metalleihin, mineraaleihin ja kiviainekseen. Elintason nousu ja teknologian kehittyminen eivät ole vähentäneet riippuvuuttamme hyötymineraaleista, eikä tehokkaallakaan kierrätyksellä pystytä korvaamaan Kiinan ja muiden väkirikkaiden maiden taloudellisen kehityksen luomaa tarvetta. Metallien hinnat ovat nyt ennätystasolla ja varastot poikkeuksellisen alhaiset. EU on raaka-aineiden suurimpia kuluttajia vastaten eräiden metallien osalta neljänneksestä globaalista käytöstä. Toisaalta Euroopan osuus metallien kaivostuotannosta on pieni ja osittain olemme täysin tuonnin varassa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti emme saisi olennaisesti heikentää tulevien sukupolvien tarvitsemien raaka-aineiden saatavuutta. Vaikka öljyn tuotannon huippu näyttääkin olevan nyt käsillä, niin metallien osalta geologisia varantoja ja etsintäpotentiaalia riittää. Malmit ovat kuitenkin entistä syvemmällä, heikkopitoisempia, vaikeammin rikastettavissa tai sijaitsevat hankalassa paikassa. Koska yksittäinen malmiesiintymä on uusiutumaton luonnonvara, nykysukupolven pitäisi tehokkaasti etsiä uusia malmivaroja ehtyvien kaivosten tilalle. Malminetsintä vaatii aikaa, ja kansainvälisesti on arvioitu, että vain yksi tuhannesta etsintäprojektista johtaa kaivostoimintaan. Suomi joutuu tuomaan kaiken tarvitsemansa öljyn ulkomailta, mutta toisaalta kallioperämme tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia Euroopassa mm. nikkelin, sinkin, kuparin, kromin, platinan, kullan, uraanin, timantin ja talkin etsijöille. Malminetsintä onkin meillä ennätysvilkasta ja monia uusia kaivoksia on suunnitteilla tai rakenteilla. Ne tulevat luomaan useita satoja teollisia työpaikkoja lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen turvaten alueiden hyvinvointia. Kaivoksia kun ei voida siirtää halvemman työvoiman maihin. Kaivostoiminnan huono imago johtuu ekologisista ja sosiaalisista ongelmista, joita on esiintynyt erityisesti kehittyvissä maissa. Suomessa kaivokset käyttävät parasta mahdollista teknologiaa, joka luo edellytykset ympäristöystävälliselle ja kustannustehokkaalle toiminnalle. Kehittynyt lainsäädäntömme varmistaa työturvallisuuden ja ympäristöhaittojen minimoinnin. Kaivostoiminnan jalanjälki on myös varsin pieni verrattuna moneen muuhun toimintaan, ja hyvin suunnitellulla jälkihoidolla kaivosalueet maisemoidaan ja ympäristöhaitat minimoidaan. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että kaivostoimintaa harjoitetaan aktiivisesti hyvän hallinnon ja korkean osaamisen maissa. Näin varmistetaan teknologian jatkuva kehittäminen, ympäristöriskien minimointi ja positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Suomen on tärkeää tuntea maankamaransa luonnonvarat ja niiden käyttökelpoisuus pitkällä aikavälillä sekä hallita raaka-aineiden koko elinkaari ympäristökustannuksineen. Pekka Nurmi Tutkimusjohtaja Kallioperä ja raaka-aineet

3 Hannele Pokka suosittelee Lapin läänin maaherra Hannele Pokka tutustui GeoFoorumiin etukäteen. Kaivosasiat ovat Pohjois-Suomessa vahvasti esillä, niinpä maaherran poiminnat ovat tämän lehden teeman mukaiset. Suurikuusikossa alkaa kulta-aika Kittilän Suurikuusikossa alkanut kultaaika kiinnostaa minua ja meitä kaikkia lappilaisia. GTK:n pitkäjänteinen etsintätyö, junioriyhtiön määrätietoinen kehittämistyö ja kaivosyhtiön mukaantulo ovat johtaneet maailmanluokan kultakaivoshankkeen kehittymiseen Suomen Lapissa. Tämän lehden sivuilla voin tutustua kultakaivoshankkeen tähänastisiin vaiheisiin ja kehittämisnäkymiin. Kaivoksen tie esiintymän löytymisestä maisemointiin Meitä kansalaisia kiinnostaa, mitä tapahtuu sitten, kun kaivostoiminta loppuu. Sivulla 12 kerrotaan mielenkiintoisella tavalla kaivosesiintymän elinkaaresta, joka jatkuu sen jälkeen ympäristöllisinä töinä, kun esiintymän taloudellinen hyödyntäminen on loppunut. Sivu 12 Sivu 8 Maailmanluokan mineraalitekniikan tutkimuspalvelua Outokummusta Miksi malminetsintä kannattaa ja mistä syystä kaivostoiminnasta on tullut kannattava bisnes? Olen seurannut maailmanmarkkinahintojen kehitystä, mutta minulle oudompaa on mineraalialalla tapahtunut menetelmien kehitys. Lehdessä on mielenkiintoinen artikkeli bioliotuksesta. Se on uusi rikastusmenetelmä ja mikä mielenkiintoisinta: sitä on kehitetty Suomessa. Sivu 11 Uranium Reenters the Energy Debate Uraani kiinnostaa ja kiihdyttää myös meitä suomalaisia. Jos haluaa paneutua perusasioihin uraanista, kannattaa lukea tästä lehdestä professori Richard Ojakankaan asiaa koskeva artikkeli. Ojakangas työskentelee emeritus professorina Yhdysvalloissa Minnesotan Duluth yliopistossa. Sivu 18 Sisällys 4 Ajankohtaista 7 Tapahtumakalenteri 8 Suurikuusikossa alkaa kulta-aika 11 Maailmanluokan mineraalitekniikan tutkimuspalvelua Outokummusta 12 Kaivoksen tie esiintymän löytymisestä maisemointiin 16 Nordkalk förädlar sten till specialprodukter 18 Uranium Reenters the Energy Debate 21 Kokemusta kansainvälisistä projekteista 22 Moving Target 24 Omasta kivestä koru 25 Maailma muuttuu veikkoseni 26 Uutuuksia GTK:sta 14 Malminetsinnässä tapahtuu GeoFoorumi 3

4 Ajankohtaista GTK:n kemian laboratoriot omaksi yhtiöksi Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Geologian tutkimuskeskus valmistelevat GTK:n kemian analyysipalvelujen yhtiöittämistä. Asia on tarkoitus viedä eduskunnan päätettäväksi vaalien jälkeen. Tavoitteena on, että uusi yhtiö aloittaisi toimintansa ensi vuoden aikana. Yhtiöitettävä liiketoimintakokonaisuus käsittää GTK:n kolmen laboratorion (erikois-, maaperä- ja malmianalytiikan laboratoriot) liiketoiminnat ja henkilöstön. Näiden laboratorioiden toiminnasta huomattava osa on ulkopuolisille myytäviä geologisen analytiikan ja ympäristöanalytiikan palveluja. Yhtiöitettävässä laboratoriokokonaisuudessa työskentelee yhteensä noin 90 henkilöä. Toimipisteet sijaitsevat Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Lisäksi kemian analyysitoimintaa on Sodankylässä ja Outokummussa. Valtio omistaa yhtiön aluksi sataprosenttisesti. Kasvustrategiaan perustuva liiketoimintasuunnitelma ottaa huomioon myös mahdollisen pääomasijoittajan mukaantulon jo alkuvaiheessa. Yhtiöittämishanke on osa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Perustettavaa yhtiötä voidaan hyödyntää, kun jatkossa valtion testaus- ja laboratoriotoimintoja järjestetään uudelleen ja markkinaehtoistetaan. Precambrian Geology of Finland Perusteos Suomen kallioperästä Fennoskandian kilpi kattaa yli miljoona neliökilometriä Pohjois- Euroopassa, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Suomen kallioperässä on säilynyt maapallon historiaa yli kolmen miljardin vuoden takaa nykypäivään. Kallioperämme on ollutkin kartoituksen ja tutkimuksen kohteena jo 1800-luvulta lähtien. Alue on synnyttänyt tärkeitä kallioperän kehitysmalleja, mikä on johtanut Suomen kallioperän kehityksen uudenlaiseen ymmärtämiseen. Kehitysmalleja voidaan soveltaa vastaaviin muodostumiin ympäri maailmaa. Kirjan Precambrian Geology of Finland: key to the evolution of the Fennoscandian shield (2005) ovat toimittaneet Martti Lehtinen, Pekka Nurmi ja Tapani Rämö ja kirja on ilmestyntyt Elsevierin kustantamassa sarjassa Developments in Precambrian Geology, osa 14, 736 s. ISBN X. Kirja on lainattavissa kirjastoista ja tilattavissa Elsevierin verkkosivujen sekä Akateemisen kirjakaupan ja Yliopistokirjakaupan (Kumpula) kautta. Jari Väätäinen Basis of the bedrock in Finland The Fennoscan- dian Shield covers more than a million square kilometers of northern Europe in Norway, Sweden, Finland and Russia. The bedrock of Finland records over three billion years of earth of Earth history and has been the subject of intensive geological mapping and research since the 19th century. The region has also been the birthplace of important concepts and developments in metamorphic and igneous petrology and has led to a revised understanding of the geology of Finland. The book Precambrian Geology of Finland: key to the evolution of the Fennoscandian shield (2005) edited by Martti Lehtinen, Pekka Nurmi and Tapani Rämö is published by Elsevier in the series Developments in Precambrian Geology, vol. 14, 736 p. ISBN X. The book is available at the libraries and can be obtained from Elsevierʼs www page, as well as from Akateeminen kirjakauppa and Yliopistokirjakauppa, Kumpula. GeoFoorumi

5 Uusi isotooppigeologian laitteisto Suomeen GTK ja kotimaisten yliopistojen geotieteiden laitokset ovat päättäneet hankkia yhteistyössä monipuoliseen isotooppigeologiseen tutkimukseen soveltuvan ICPmassaspektrometrin, joka varustetaan multikollektorilla ja sektorimagneetilla, ja jossa on mahdollisuus myös laserin käyttöön. Näin voidaan tehdä suoraan isotooppianalyysejä mineraalista. Hanke liittyy geotieteiden rakenteelliseen kehittämiseen. Tilaus tullaan tekemään tammikuussa ja laitteisto asennetaan GTK:een syksyllä Yhteisen isotooppitutkimuslaboratorion toiminta ja hallinnointi määritellään tekeillä olevalla sopimuksella. GTK on sitoutunut tarjoamaan kunnostetut laboratoriotilat sekä kattamaan vuotuiset ylläpitokustannukset. Isotooppigeologiset tutkimukset ovat keskeinen väline litosfäärin iän, kehityksen ja siihen vaikuttavien prosessien ymmärtämisessä, mutta menetelmillä on myös lisääntyviä ympäristögeologisia sovelluksia. Merenkurkun saaristo Suomen ensimmäiseksi luontokohteeksi Unescon maailmanperintöluetteloon Unescon maailmanperintökomitea hyväksyi yksimielisesti Merenkurkun saariston maailmanperintöluetteloon Vilnassa Liettuassa heinäkuussa 2006 pitämässään kokouksessa. Päätös tehtiin geologisten kriteerien perusteella. Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde, entuudestaan luettelossa on kuusi suomalaista kulttuuriperintökohdetta. Unescon maailmanperintökomitea koostuu 21 jäsenmaasta. Seuraavaksi tavoitteena on saada Saimaa Pielinen-alue Unescon maailmanperintöluetteloon vuoteen 2010 mennessä. Hanke on jo käynnistynyt ja asiaa viedään eteenpäin Itä-Suomen yksikön vetämänä. Kysy geologilta Kvarkens skärgård Finlands första naturobjekt på Unescos världsarvslista Pertti Malinen Sini Autio Mikä on vulkaaninen pommi? Vulkaaniset pommit jähmettyvät sulasta laavasta tulivuoren räjähtävässä purkauksessa. Pyöreähkön muotonsa kappale saa ilmalennon aikana kraaterista vuoren rinteelle. Vulkaanisten pommien sisäinen raken- Vulkaaninen pommi Miscanti-järven rannalla Andien vuoristossa, ne vaihtelee Chilessä, pituus noin 50 cm. rakkulaisesta reikäiseen. Kappaleiden koko vaihtelee myös, mutta halkaisijan tulee olla yli 64 mm. Vulkaanisia pommeja löytyy aktiivisten tulivuorten rinteiltä. Unescos världsarvskommitté beslöt enhälligt att ta upp Kvarkens skärgård på Unescos världsarvslista vid sitt möte i Vilnius, Lettland i juli Världsarvsstatusen som beviljades på geologiska grunder. Kvarkens skärgård är Finlands första världsnaturarv, från tidigare finns det sex finländska världskulturarv på Unescos lista. Unescos världsarvskommitté består av 21 medlemsländer. Följande målsättning är att få med Saimen Pielinen-området på Unescos världsarvslista före år Projektet har redan påbörjats under ledning av GTK:s Östra Finlands enhet. Kvarken Archipelago Finland s first UNESCO World Heritage natural site At a meeting held in Vilnius, Lithuania, july 2006, the UNESCO World Heritage committee came to a unanimous decision to add the Kvarken Archipelago to its list of protected sites. The decision was made on the basis of geological criteria. The Kvarken Archipelago is Finland s first World Heritage natural site, joining the six Finnish cultural sites already on the list. UNESCO s World Heritage committee comprises 21 member countries. The next goal is to have the Saimaa Pielinen region included in the UNESCO World Heritage List by The project has already begun. At GTK, the Eastern Finland Office is advancing the project.

6 Arvokkaat dyynit ja rantakerrostumat kartoitetaan Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) kartoittavat Suomen rantojen arvokkaat dyynit ja muut tuuli- ja rantakerrostumat seuraavien kolmen vuoden aikana ympäristöministeriön toimeksiannosta. Hankkeessa selvitetään Suomen tuuli- ja rantakerrostumien geologiset, maisemalliset ja biologiset arvot. Aineisto luovutetaan kuntien ja maakuntien käyttöön. Tietoa luontotyypeistä tarvitaan maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa sekä maakunnallisessa ja kunnallisessa maankäytön suunnittelussa. Inventointi toteutetaan koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja saaristoa. Tutkijat selvittävät, miten paljon Suomen rannikolta löytyy puuttomia ja vähäpuustoisia hiekkadyynejä ja rantakerrostumia. Myös sisämaan järvien ja maankohoamisen seurauksena kuivalle maalle jääneet rantakerrostumat kartoitetaan. Geologiset muodostumat ja pinnanmuodot, kasvilajit ja erityisesti uhanalaiset kasvilajit kiinnostavat tutkijoita. Myös kerrostumiin liittyvien luontotyyppien hoitotarve arvioidaan inventoinnin yhteydessä. Vuonna 2006 inventoidaan tuuli- ja rantakerrostumia Uudellamaalla, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Hämeessä, Satakunnassa sekä Pohjois- ja Länsi-Lapissa. Maastotyöt on tehty kesä-, heinä- ja elokuussa liikkumalla maastossa jalkaisin. Inventointia ohjaa ympäristöministeriön asettama valvontaryhmä, johon kuuluu edustettuna ympäristöministeriön lisäksi GTK, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, maakuntien liitot, Metsähallitus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Maarakentajien keskusliitto, Suomen ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus. GTK lentokartoittaa Kosovossa GTK yhteistyökumppaninaan British Geological Survey aloitti syyskuun alussa Kosovossa koko maan kattavan lentokartoituksen. Mittauksissa käytetään tähän tarkoitukseen erikoisvarusteltua Twin Otter -lentokonetta. Tarkkuus on sama kuin Suomessa, linjaväli 200 metriä ja lentokorkeus 30 metriä. Tänä vuonna mittauksia tehdään syys-lokakuun aikana, talven jälkeen kartoitetaan loppualue. Kosovon pinta-ala on noin km 2, mikä on pinta-alaltaan hieman pienempi kuin vastikään valmistunut Pohjois- Irlannin mittaus. Kosovon erikoisuutena on Keski-Kosovon noin 500 metrin korkeudella oleva mäkinen ylätasanko, ja reuna-alueilla olevat vuoristot, jotka länsi- ja eteläreunoilla kohoavat jopa 2,5 kilometrin korkeuteen. Kosovon projektiin sisältyy myös alueellinen tulkinta, joka sekin tehdään British Geological Surveyn kanssa yhteistyössä. Siinä tavoitteena on paikantaa potentiaalisia mineraaliesiintymiä ja pintasedimenttien alaisia geologisia yksiköitä ja rakenteita. Retkeilijän kivioppaasta uusi painos Suositun Retkeilijän kivioppaan ensimmäinen painos alkaa olla viimeistä nidettä myöten loppunut. Uusi painos on työn alla ja se valmistuu tämän vuoden aikana. Painoksen ulkoasua uudistetaan ja siihen ajantasaistetaan muun muassa vanhentuneet kartta- ja osoitetiedot. Sisällöltään painos pysyy entisellään. Opas löytyy GTK:n nettisivuilta Kiviharrastaja saa oppaasta vinkkejä harrastukseensa ja monipuolista tietoa kivien maailmasta sekä tukea kivien tunnistamiseen. Jari Väätäinen Dyynimaastoa. Pikku-Rokua, Vaala. Jari Väätäinen 6 GeoFoorumi

7 Tapahtumakalenteri Geochemical Atlas of Europen toinen osa valmistui Jari Väätäinen Energia- ja materiaalitehokkaat yritykset & yhdyskunnat -kongressi. TKK Dipoli, Espoo Valtakunnalliset ympäristön tutkimuspäivät. Kuopion yliopisto, Tietoteknia-rakennus, auditorio International Mining Symposium. Dubrovnik, Croatia. Euroopan geokemiallisen atlaksen toinen osa valmistui syyskuussa 2006 päättäen kymmenvuotisen projektin, johon osallistui 26 Euroopan maata. Atlaksen ensimmäinen osa valmistui vuosi sitten. Atlaksen toinen osa käsittelee geokemiallisilla kartoilla näkyvien jakaumakuvioiden tulkintaa ja merkitystä. Euroopan geokemiallista atlasta käytetään EU:n säädöstyössä. Geokemialliset kartat osoittavat selkeästi maantieteellisesti toisistaan eroavia alueita, joissa haitallisten aineiden pitoisuudet ovat korkeita luonnostaan. Tällaisia luonnollisia syitä ovat esimerkiksi kallio- ja maaperän mineraalikoostumuksen luontainen vaihtelu tai ilmastollisten tekijöiden vaikutus vesiin ja maaperään. Tämä geokemiallinen vaihtelu kuvastaa hyvin vaikeutta määrittää yksittäinen ohjearvo puhtaalle vedelle, maaperälle tai sedimentille koko Euroopan laajuisesti. Geokemiallisia karttoja voidaan käyttää tunnistamaan potentiaalisia geohasardi- tai terveysriskialueita tarkempia tutkimuksia varten. Euroopan geokemiallinen atlas esiteltiin Euroopan komissiossa De Vos, W. & Tarvainen, T. (Chief-editors) & Salminen, R. & Reeder, S. & De Vivo, B. et al. 2006: Geochemical Atlas of Europe. Part 2: Interpretation of Geochemical Maps, Additional Tables, Figures, Maps, and Related Publications. Geological Survey of Finland, Espoo. 690 s. ISBN: (painettu) & (sähköinen). Hinta EUR 58,33 + 4,67 = 63, Litosfääri symposiumi: Fennoskandian kilven rakenne, koostumus ja kehitys. GTK, Espoo Archipelago Sea Research Conference: Multidisciplinary Research in the SW-Archipelago of Finland. University of Turku, Tauno Nurmela lecture hall, Turku Baltic Sea and European Marine Strategy Linking Science and Policy. Marina Congress Center, Helsinki Industrial Minerals, Forum & Dinner: Northern Lights - a mineral focus on Nordic countries & north-west Russia. Scandic Continental, Helsinki, Finland Kivimessut: Kansainväliset kivi- ja korumessut. Pirkkahalli, Tampere Conference of the Geological Remote Sensing Group. Piccadilly, UK. FirstCallForPapersGRSG2006.pdf Den 20. Vinterkonferansen Stavanger, Norway Prospectors and Developers Association of Canada, PDAC Metro Toronto Convention Centre, Toronto, canada.

8 Suurikuusikossa alkaa kulta-aika Tutkimuskeskuksen pitkäjänteinen etsintätyö, junioriyhtiön määrätietoinen kehittämispanostus ja kaivosyhtiön mukaantulo oikealla hetkellä ovat johtaneet maailmanlaajuisesti merkittävän kultakaivoshankkeen käynnistämiseen Suomessa. Kullankaivu Lapissa on legenda, joka on muuttumassa todeksi. Teksti: Susanna Heikkinen Kittilän Suurikuusikosta tulee muutaman vuoden kuluessa Euroopan suurin kultakaivos, joka tuottaa vuodessa kiloa puhdasta kultaa. Kultaesiintymää on toistaiseksi tutkittu 5 kilometrin matkalla, ja syvyyssuunnassa 800 metriä. Mineraalivarannon täyttä kokoa ei ole pystytty varmuudella toteamaan, mutta nykytiedon valossa malmia tullaan louhimaan ainakin 20 miljoonaa tonnia. Kultapitoisuus vaihtelee 4,5 g/t ja 5,8 g/t välillä, joten malmin kultasisältö ylittää 3,7 miljoonaa unssia (1 unssi = 28,35 g). Suurikuusikon kaivoshankkeen historia ulottuu vuoteen 1986, jolloin GTK paikansi malmiaiheen monivuotisen alueellisen etsinnän tuloksena. Ensimmäinen silminnähtävä havainto kullasta saatiin kittiläläiseltä tietyömaalta, ja jatkotutkimuksissa havaittiin potentiaalinen malminmuodostusja muuttumisvyöhyke, joka jatkui löytöpaikasta pohjois-koilliseen. Syväkairauksiin ryhdyttiin jo vuosina 1987 ja 1989, mutta niiden osoittama mineralisaatio oli melko vaatimaton. Suuruusluokaltaan merkittävä kultaesiintymä Alueella kuitenkin jatkettiin geofysikaalisia mittauksia ja geokemian näytteenottoja. Vuonna 1995 aloitettu uusi syväkairausvaihe johti Suurikuusikon pääesiintymän löytymiseen, ja kaksi vuotta myöhemmin oli selvää, että kyseessä oli suuruusluokaltaan varteenotettava kultaesiintymä. Ongelmana oli, että kulta esiintyi lähes kokonaan vaikeasti rikastettavassa muodossa arseeni- ja rikkikiisun hilassa, toisin sanoen kulta-atomeina kiisun sisällä. Laboratoriotestit osoittivat kuitenkin, että malmin rikastaminen erikoismenetelmällä onnistuisi hyvin tuloksin. GTK:n tutkimukset koottiin raporttiin, joka luovutettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle kansainvälistä tarjouskilpailua varten vuonna Esiintymän sai haltuunsa ruotsalainen Riddarhyttan Resources Ab. Junioriyhtiön tutkimuksissa selvisi jo vuonna 1999, että Suurikuusikon kultaesiintymä saattaisi olla taloudellisesti kannattava hanke. Ympäristölupa avolouhokseen ja maanalaiseen kaivokseen heltisi kolme vuotta myöhemmin, ja lupa kaivostoimintaan saatiin vuonna Tässä vaiheessa kuvaan tuli mukaan varsinainen kaivosyhtiö, kanadalainen Agnico-Eagle Mines Ltd. Se hankki aluksi omistusosuuden Riddarhyttanista, ja vuonna 2005 tuli koko junioriyhtiön omistajaksi, saaden samalla haltuunsa Suurikuusikon. Kaivosyhtiö arvostaa vakaita oloja Agnico-Eagle on kansainvälisesti merkittävä ja kokenut kaivosyhtiö, se esimerkiksi louhii Kanadan suurinta kultakaivosta. Yhtiön taustalla on kahden ontariolaisen kaivosyhtiön hopeaan, nikkeliin ja kupariin erikoistuneen Agnicon sekä kultaan keskittyneen Eaglen sulautuminen 1960-luvulla. Suomessa toimivan tytäryhtiö Agnico-Eagle Finlandin vetäjänä on pitkän linjan kaivosmies ja geologi, Euroopan toimintojen toimitusjohtaja Ingmar Haga. Kaivoksen perustaminen on jo alkanut. Reijo Lampela 8 GeoFoorumi

9 Jari Väätäinen - Suurikuusikko on geologisesti mielenkiintoinen ja lupaava alue, sanoo Ingmar Haga, Agnico-Eaglen Euroopan toimintojen toimitusjohtaja GeoFoorumi 9

10 Kari Kojonen Mikroskooppikuva heijastuneessa polarisoidussa valossa rikkikiisu-arseenikiisupirotteesta, jota on värjätty rikkihappo-permanganaattiliuoksella mineraalirakeiden vyöhykkeellisyyden havaitsemiseksi. Tumma pohja on harmemineraaleja. Luvut kuvaavat kultapitoisuutta g/t. n.d.=ei havaintoa. Kuvan leveys 0,75 mm. Agnico-Eagle hakee aktiivisesti ympäri maailmaa mahdollisia kaivoskohteita, erityisesti Kanadasta, Meksikosta ja Pohjois-Euroopasta. Suomesta ja Suurikuusikosta yhtiö kiinnostui kolmestakin syystä. Suurikuusikko on geologisesti mielenkiintoinen ja lupaava alue, sanoo Ingmar Haga. Toiseksi, Suomi on poliittisesti ja taloudellisesti vakaa maa, jossa infrastruktuuri on kunnossa. Kolmantena etuna on se, että tuotanto tapahtuu muun valuutan kuin Yhdysvaltain dollarin alueella. Kansainvälisessä metallikaupassa merkitystä on sekä raaka-aineiden hinnoilla että valuuttakursseilla. Suuren mittakaavan toimintaa Kittilässä valmistaudutaan täyttä päätä kaivostoiminnan aloittamiseen. Pintamaan poistotöitä avolouhoksen päältä on tehty pitkin kesää, ja kaivoksen vinotunnelien teko on juuri alkanut. Seuraavina ovat vuorossa rikastamon, prosessilaitoksen ja konttorin rakentaminen. Avolouhoksesta tulee halkaisijaltaan 1,2 kilometriä pitkä, ja sen kylkeen rakennettavia vinotunneleita pitkin päästään alas kaivoksen maanalaiseen osaan, aina 500 metrin syvyyteen. Kaivoksen toiminta-ajaksi on suunniteltu 13 vuotta, joista avolouhos toimii 4 6 vuotta, maan alle siirrytään neljännen vuoden aikana. Kaivoshanke työllistää enimmillään noin 200 henkeä, minkä lisäksi urakoitsijoiden lisääntyvä työvoiman tarve ja kaivoksen synnyttämät kerrannaisvaikutukset lasketaan sadoissa työpaikoissa. Maansiirto- ja avolouhinnan urakoinnit hoidetaan alihankinnoin. Agnico-Eaglen palkkaamat kaivosmiehet ryhtyvät töihin ensi vuonna, ja silloin aloitetaan myös prosessimiesten rekrytoinnit. Lapin kulta päätyy koruiksi Aasiaan Malmin rikastusprosessi toteutetaan sulfidivaahdotuksen, painehapetuksen ja syanidiliuotuksen avulla. Arseenkiisu hajotetaan autoklaavissa 28 barin paineessa ja +190 celsiusasteessa, jolloin kulta vapautuu ja on syanidoinnin jälkeen nestemäisessä muodossaan helposti otettavissa talteen. Ingmar Hagan mukaan painehapetukseen päädyttiin siksi, että bakteeriliuotukseen verrattuna prosessi on helpommin kontrolloitavissa, kullan saanti on korkeampi ja syanidia tarvitaan puolet vähemmän. Lisäksi syanidin kierto on suljettua, ja tarvittavat määrät alittavat kaivoksen ympäristöluvan määrittelemät rajat. Rikastuksen päätteeksi kullasta valetaan noin kymmenen kilon harkkoja, jotka toimitetaan Eurooppaan loppujalostusta varten. Lappilainen kulta päätyy todennäköisimmin maihin, joissa omaisuus kannetaan mukana, toisin sanoen koruiksi. Kullan kysyntä ylittää tarjonnan varsinkin Aasiassa. Se pitää tällä hetkellä hinnat korkeana ja tekee toiminnasta hyvin kannattavaa, sanoo Ingmar Haga. l Ilkka Härkönen Kuvan etualalla, keskellä, tulevan Suurikuusikon kultakaivoksen paikka Kittilässä. 10 GeoFoorumi

11 Maailmanluokan mineraalitekniikan tutkimuspalvelua Outokummusta Outokummussa sijaitseva GTK:n mineraalitekniikan tutkimus- ja kehittämislaboratorio on ainutlaatuinen Euroopassa. Se palvelee kattavasti erityisesti Suomen kaivostoimintaa tutkimalla ja kehittämällä prosesseja kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille. Laboratorio kehittää malmien rikastamista yhä ekotehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi. Teksti: Kalle Heiska Mineraalitekniikan laboratorio keskittyy luonnossa esiintyvien hyötymineraalien hienontamiseen ja jalostamiseen taloudellisiksi tuotteiksi. Viime aikoina tutkimuskohteina ovat olleet erityisesti jalometallit (kulta, palladium, platina) ja nikkeli. Tutkimus alkaa pienen näytemäärän laboratoriokokeilla (1 5 kilogrammaa mineraalinäytettä). Näiden perusteella suunnitellaan jatkuvatoiminen jalostusprosessi, jossa laboratorion koetehdas käsittele malmia 1 5 tonnia tunnissa. Nykyisin merkittävimmät GTK:n mineraalitekniikan laboratorion Suomessa toimivat asiakasyritykset ovat Skandinavian Minerals, Outokumpu Technology, Suomen Nikkeli Oy ja Vulcan Resources. Kansainväliset toimeksiannot ovat erittäin merkittäviä laboratoriolle; esimerkiksi viime keväänä laboratorio tutki peräti 300 tonnia Afrikasta tuotua niobimalmia. Koetehdas Outokummussa räätälöidään asiakkaan tarpeeseen GTK:n laboratoriossa Outokummussa on maailmanlaajuisesti harvinainen koetehdas. Tämä sisältää malminrikastamisen pääprosessit, ja kulloinkin asiakkaalle suunniteltavaa uutta koeprosessia varten koetehdas viritetään 1 2 viikkoa kestävillä asennustöillä. Sen jälkeen alkaa varsinainen, noin kuukauden kestävä tutkimusprosessi. Tulosten perusteella GTK suunnittelee asiakkaalle alustavan teollisen mittakaavan rikastamon, arvioi laiteinvestointitarpeen ja rikastamon käyttökustannukset. Mineraalitekniikan laboratorio tekee ja tarjoaa myös pilaantuneen maan ympäristötutkimuksia, sekä kierrätystutkimuksia energia-, kemian- ja metsäteollisuuden prosessien sivutuotteille ja päästöille. Nämä palvelut tukevat teollisuudelle asetettujen, yhä kireämpien ympäristövaatimusten täyttämistä. l Bioliotus on ympäristöystävällinen rikastusmenetelmä GTK:n mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa on ollut mukana kehittämässä bioliuotukseen perustuvaa rikastusmenetelmää. Bioliuotusta kokeiltiin myös Suurikuusikon rikastusmenetelmäksi, mutta menetelmää ei valittu esiintymän hyödyntämiseksi. Sen sijaan Sotkamon Talvivaaran mustaliuskemalmin rikastamiseksi biokasaliuotusta on sovellettu erinomaisin tuloksin. Päätöstä Talvivaaran nikkelikaivoksen avaamisesta odotetaan vuoden 2007 aikana. Bioliuotus perustuu luonnossa esiintyvien bakteerien kykyyn hapettaa epäorgaanisia rauta- ja rikkiyhdisteitä. Bakteereina käytetään muun muassa Acidithiobacillus-sukuun kuuluvia, malmiesiintymien yhteydessä eläviä bakteereita. Biokasaliuotuksessa malmimurskeeseen lisätään laimeaa rikkihappoa ja bakteereita, agglomeroidaan vettä ja ilmaa läpäiseväksi ja kuljetetaan 8 metriä korkeisiin kasoihin. Kasan pohjalla toimii keräysputkisto, johon kasaa kasteleva rikkihappo-bakteeriliuos kerää liuenneen metallin. Kasaa kastellaan useita kertoja, jotta malmi saataisiin mahdollisimman tarkasti talteen. Happea ja hiilidioksidia tarvitaan bakteerien toiminnan turvaamiseksi, koska bakteerit saavat energiansa raudan ja rikin hapetusreaktiosta. Metalliliuos toimitetaan Kokkolaan Oy Bolidenin tehtaalle loppukäsittelyyn. l GeoFoorumi 11

12 Kaivoksen tie esiintymän löytymisestä maisemointiin Kaivostoiminnan elinkaari voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: malminetsintään, tuotantoon ja kaivoksen jälkihoitoon. Toiminnan eri vaiheissa on omat roolinsa geologeilla ja tutkijoilla, virkamiehillä, junior-yhtiöillä, kaivosyhtiöillä kuin alan harrastajillakin. Teksti: Susanna Heikkinen Kaivostoiminnalla on pitkä ja merkittävä historia Suomessa. Maassamme on toiminut lähes 300 metallikaivosta ja useita teollisuusmineraalilouhoksia, tärkeimpinä kohteina kupari, nikkeli, sinkki, rauta, kromi, koboltti, kulta ja vanadiini sekä mineraaleista karbonaatit, apatiitti ja talkki. Kaivostoiminnalla ymmärretään yleensä esiintymien louhimista ja rikastamista, mutta kaivoksen elinkaari alkaa itse asiassa jo malminetsinnästä. Nykyisin Suomessa malminetsintää harjoittavat siihen erikoistuneet yritykset, GTK sekä suuri joukko alan harrastajia, jotka GTK:n ohjaaman kansannäytetoiminnan myötä tuovat merkittävän panoksen malmipotentiaalisten alueiden paikallistamisessa. Pääosa malminetsintää harjoittavista yhtiöistä on niin sanottuja junior-yhtiöitä, joiden tavoitteena on löytää uusia malmiaiheita tai kehittää entuudestaan tunnettujen kohteiden arvoa. Junior-yhtiöt yleensä myyvät kohteensa varsinaisille kaivosyhtiöille, tai ne voivat myös itse kasvaa kaivosyhtiöiksi. GTK on perinteisesti osallistunut malminetsintään, ja sen roolina on huomioida teollisuuden ja koko yhteiskunnan tarpeet. Monipuolisen osaamiseen ja geodataan nojautuva malmipotentiaalin arviointi ja toiminta malminetsinnän ensivaiheen riskinottajana on tärkeää, koska vain harvoilla yhtiöillä on mahdollisuus alkuvaiheen malminetsintään. GTK tuottaa uusia malminetsintäideoita ja luovuttaa uusia malmiaiheita kauppa- ja teollisuusministeriön kansainväliseen tarjouskilpailuun, jolla kohteet siirretään teollisuudelle jatkoselvityksiä varten. Etsintätyö pohjautuu valmiiseen geodataan Systemaattisen malminetsinnän ensimmäinen vaihe on aluevalinnan tekeminen ja alueellisten tutkimusten käynnistäminen. Tässä työssä hyödynnetään pääosin geologisilla, geokemiallisilla ja geofysikaalisilla menetelmillä tuotettuja, W. W. Wilkman, 1899 Outokumpu kuvattuna P. Koistisen pihalta Sysmän kylässä ennen kaivoksen perustamista. olemassa olevia aineistoja. Suomen etuna moniin muihin potentiaalisiin malminetsintäalueisiin verrattuna onkin kattavan ja korkealaatuisen tietoaineiston saatavuus. Alueellisten tutkimusten perusteella malminetsintä kohdennetaan lupaaville alueille, joilta hankitaan yksityiskohtaista tietoa. Samalla tehdään yleensä esiintymän sijaintikuntaan valtausvaraus, jolla varmistetaan ennakolta oikeus varsinaisen valtauksen tekemiseen alueelle ja mahdollisuus laajempiin tutkimuksiin. Varaus on usein lopullista valtausta laajempi, koska etsijöillä on vuosi aikaa kohdentaa valtaus tarkemmin, mikä pienentää valtausmaksua. Varsinaisen valtausoikeuden myöntää kauppa- ja teolli- 12 GeoFoorumi