GeoFoorumi. Kaivoksen elinkaari. Ingmar Haga, Agnico-Eagle: Suurikuusikossa alkaa kulta-aika GeoFoorumi 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GeoFoorumi. Kaivoksen elinkaari. Ingmar Haga, Agnico-Eagle: Suurikuusikossa alkaa kulta-aika. 1 2006 GeoFoorumi 1"

Transkriptio

1 GeoFoorumi Geologian tutkimuskeskuksen SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2006 Ingmar Haga, Agnico-Eagle: Suurikuusikossa alkaa kulta-aika Kaivoksen elinkaari GeoFoorumi 1

2 GeoFoorumi 3/2006 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja: Sini Autio Toimitussihteeri: Susanna Heikkinen, Power2Relations Oy Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Valokuvaaja: Jari Väätäinen Toimitusneuvosto: Sini Autio, Susanna Heikkinen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Jari Öhberg Etukansi: Jari Väätäinen Painatus: Painotalo Auranen Oy ISSN GeoFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 PL ESPOO Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL KUOPIO Fax Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax Kaivostoiminta ja kestävä kehitys Teollinen tuotanto, infrastruktuurin rakentaminen ja energiahuolto perustuvat metalleihin, mineraaleihin ja kiviainekseen. Elintason nousu ja teknologian kehittyminen eivät ole vähentäneet riippuvuuttamme hyötymineraaleista, eikä tehokkaallakaan kierrätyksellä pystytä korvaamaan Kiinan ja muiden väkirikkaiden maiden taloudellisen kehityksen luomaa tarvetta. Metallien hinnat ovat nyt ennätystasolla ja varastot poikkeuksellisen alhaiset. EU on raaka-aineiden suurimpia kuluttajia vastaten eräiden metallien osalta neljänneksestä globaalista käytöstä. Toisaalta Euroopan osuus metallien kaivostuotannosta on pieni ja osittain olemme täysin tuonnin varassa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti emme saisi olennaisesti heikentää tulevien sukupolvien tarvitsemien raaka-aineiden saatavuutta. Vaikka öljyn tuotannon huippu näyttääkin olevan nyt käsillä, niin metallien osalta geologisia varantoja ja etsintäpotentiaalia riittää. Malmit ovat kuitenkin entistä syvemmällä, heikkopitoisempia, vaikeammin rikastettavissa tai sijaitsevat hankalassa paikassa. Koska yksittäinen malmiesiintymä on uusiutumaton luonnonvara, nykysukupolven pitäisi tehokkaasti etsiä uusia malmivaroja ehtyvien kaivosten tilalle. Malminetsintä vaatii aikaa, ja kansainvälisesti on arvioitu, että vain yksi tuhannesta etsintäprojektista johtaa kaivostoimintaan. Suomi joutuu tuomaan kaiken tarvitsemansa öljyn ulkomailta, mutta toisaalta kallioperämme tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia Euroopassa mm. nikkelin, sinkin, kuparin, kromin, platinan, kullan, uraanin, timantin ja talkin etsijöille. Malminetsintä onkin meillä ennätysvilkasta ja monia uusia kaivoksia on suunnitteilla tai rakenteilla. Ne tulevat luomaan useita satoja teollisia työpaikkoja lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen turvaten alueiden hyvinvointia. Kaivoksia kun ei voida siirtää halvemman työvoiman maihin. Kaivostoiminnan huono imago johtuu ekologisista ja sosiaalisista ongelmista, joita on esiintynyt erityisesti kehittyvissä maissa. Suomessa kaivokset käyttävät parasta mahdollista teknologiaa, joka luo edellytykset ympäristöystävälliselle ja kustannustehokkaalle toiminnalle. Kehittynyt lainsäädäntömme varmistaa työturvallisuuden ja ympäristöhaittojen minimoinnin. Kaivostoiminnan jalanjälki on myös varsin pieni verrattuna moneen muuhun toimintaan, ja hyvin suunnitellulla jälkihoidolla kaivosalueet maisemoidaan ja ympäristöhaitat minimoidaan. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että kaivostoimintaa harjoitetaan aktiivisesti hyvän hallinnon ja korkean osaamisen maissa. Näin varmistetaan teknologian jatkuva kehittäminen, ympäristöriskien minimointi ja positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Suomen on tärkeää tuntea maankamaransa luonnonvarat ja niiden käyttökelpoisuus pitkällä aikavälillä sekä hallita raaka-aineiden koko elinkaari ympäristökustannuksineen. Pekka Nurmi Tutkimusjohtaja Kallioperä ja raaka-aineet

3 Hannele Pokka suosittelee Lapin läänin maaherra Hannele Pokka tutustui GeoFoorumiin etukäteen. Kaivosasiat ovat Pohjois-Suomessa vahvasti esillä, niinpä maaherran poiminnat ovat tämän lehden teeman mukaiset. Suurikuusikossa alkaa kulta-aika Kittilän Suurikuusikossa alkanut kultaaika kiinnostaa minua ja meitä kaikkia lappilaisia. GTK:n pitkäjänteinen etsintätyö, junioriyhtiön määrätietoinen kehittämistyö ja kaivosyhtiön mukaantulo ovat johtaneet maailmanluokan kultakaivoshankkeen kehittymiseen Suomen Lapissa. Tämän lehden sivuilla voin tutustua kultakaivoshankkeen tähänastisiin vaiheisiin ja kehittämisnäkymiin. Kaivoksen tie esiintymän löytymisestä maisemointiin Meitä kansalaisia kiinnostaa, mitä tapahtuu sitten, kun kaivostoiminta loppuu. Sivulla 12 kerrotaan mielenkiintoisella tavalla kaivosesiintymän elinkaaresta, joka jatkuu sen jälkeen ympäristöllisinä töinä, kun esiintymän taloudellinen hyödyntäminen on loppunut. Sivu 12 Sivu 8 Maailmanluokan mineraalitekniikan tutkimuspalvelua Outokummusta Miksi malminetsintä kannattaa ja mistä syystä kaivostoiminnasta on tullut kannattava bisnes? Olen seurannut maailmanmarkkinahintojen kehitystä, mutta minulle oudompaa on mineraalialalla tapahtunut menetelmien kehitys. Lehdessä on mielenkiintoinen artikkeli bioliotuksesta. Se on uusi rikastusmenetelmä ja mikä mielenkiintoisinta: sitä on kehitetty Suomessa. Sivu 11 Uranium Reenters the Energy Debate Uraani kiinnostaa ja kiihdyttää myös meitä suomalaisia. Jos haluaa paneutua perusasioihin uraanista, kannattaa lukea tästä lehdestä professori Richard Ojakankaan asiaa koskeva artikkeli. Ojakangas työskentelee emeritus professorina Yhdysvalloissa Minnesotan Duluth yliopistossa. Sivu 18 Sisällys 4 Ajankohtaista 7 Tapahtumakalenteri 8 Suurikuusikossa alkaa kulta-aika 11 Maailmanluokan mineraalitekniikan tutkimuspalvelua Outokummusta 12 Kaivoksen tie esiintymän löytymisestä maisemointiin 16 Nordkalk förädlar sten till specialprodukter 18 Uranium Reenters the Energy Debate 21 Kokemusta kansainvälisistä projekteista 22 Moving Target 24 Omasta kivestä koru 25 Maailma muuttuu veikkoseni 26 Uutuuksia GTK:sta 14 Malminetsinnässä tapahtuu GeoFoorumi 3

4 Ajankohtaista GTK:n kemian laboratoriot omaksi yhtiöksi Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Geologian tutkimuskeskus valmistelevat GTK:n kemian analyysipalvelujen yhtiöittämistä. Asia on tarkoitus viedä eduskunnan päätettäväksi vaalien jälkeen. Tavoitteena on, että uusi yhtiö aloittaisi toimintansa ensi vuoden aikana. Yhtiöitettävä liiketoimintakokonaisuus käsittää GTK:n kolmen laboratorion (erikois-, maaperä- ja malmianalytiikan laboratoriot) liiketoiminnat ja henkilöstön. Näiden laboratorioiden toiminnasta huomattava osa on ulkopuolisille myytäviä geologisen analytiikan ja ympäristöanalytiikan palveluja. Yhtiöitettävässä laboratoriokokonaisuudessa työskentelee yhteensä noin 90 henkilöä. Toimipisteet sijaitsevat Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Lisäksi kemian analyysitoimintaa on Sodankylässä ja Outokummussa. Valtio omistaa yhtiön aluksi sataprosenttisesti. Kasvustrategiaan perustuva liiketoimintasuunnitelma ottaa huomioon myös mahdollisen pääomasijoittajan mukaantulon jo alkuvaiheessa. Yhtiöittämishanke on osa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Perustettavaa yhtiötä voidaan hyödyntää, kun jatkossa valtion testaus- ja laboratoriotoimintoja järjestetään uudelleen ja markkinaehtoistetaan. Precambrian Geology of Finland Perusteos Suomen kallioperästä Fennoskandian kilpi kattaa yli miljoona neliökilometriä Pohjois- Euroopassa, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Suomen kallioperässä on säilynyt maapallon historiaa yli kolmen miljardin vuoden takaa nykypäivään. Kallioperämme on ollutkin kartoituksen ja tutkimuksen kohteena jo 1800-luvulta lähtien. Alue on synnyttänyt tärkeitä kallioperän kehitysmalleja, mikä on johtanut Suomen kallioperän kehityksen uudenlaiseen ymmärtämiseen. Kehitysmalleja voidaan soveltaa vastaaviin muodostumiin ympäri maailmaa. Kirjan Precambrian Geology of Finland: key to the evolution of the Fennoscandian shield (2005) ovat toimittaneet Martti Lehtinen, Pekka Nurmi ja Tapani Rämö ja kirja on ilmestyntyt Elsevierin kustantamassa sarjassa Developments in Precambrian Geology, osa 14, 736 s. ISBN X. Kirja on lainattavissa kirjastoista ja tilattavissa Elsevierin verkkosivujen sekä Akateemisen kirjakaupan ja Yliopistokirjakaupan (Kumpula) kautta. Jari Väätäinen Basis of the bedrock in Finland The Fennoscan- dian Shield covers more than a million square kilometers of northern Europe in Norway, Sweden, Finland and Russia. The bedrock of Finland records over three billion years of earth of Earth history and has been the subject of intensive geological mapping and research since the 19th century. The region has also been the birthplace of important concepts and developments in metamorphic and igneous petrology and has led to a revised understanding of the geology of Finland. The book Precambrian Geology of Finland: key to the evolution of the Fennoscandian shield (2005) edited by Martti Lehtinen, Pekka Nurmi and Tapani Rämö is published by Elsevier in the series Developments in Precambrian Geology, vol. 14, 736 p. ISBN X. The book is available at the libraries and can be obtained from Elsevierʼs www page, as well as from Akateeminen kirjakauppa and Yliopistokirjakauppa, Kumpula. GeoFoorumi

5 Uusi isotooppigeologian laitteisto Suomeen GTK ja kotimaisten yliopistojen geotieteiden laitokset ovat päättäneet hankkia yhteistyössä monipuoliseen isotooppigeologiseen tutkimukseen soveltuvan ICPmassaspektrometrin, joka varustetaan multikollektorilla ja sektorimagneetilla, ja jossa on mahdollisuus myös laserin käyttöön. Näin voidaan tehdä suoraan isotooppianalyysejä mineraalista. Hanke liittyy geotieteiden rakenteelliseen kehittämiseen. Tilaus tullaan tekemään tammikuussa ja laitteisto asennetaan GTK:een syksyllä Yhteisen isotooppitutkimuslaboratorion toiminta ja hallinnointi määritellään tekeillä olevalla sopimuksella. GTK on sitoutunut tarjoamaan kunnostetut laboratoriotilat sekä kattamaan vuotuiset ylläpitokustannukset. Isotooppigeologiset tutkimukset ovat keskeinen väline litosfäärin iän, kehityksen ja siihen vaikuttavien prosessien ymmärtämisessä, mutta menetelmillä on myös lisääntyviä ympäristögeologisia sovelluksia. Merenkurkun saaristo Suomen ensimmäiseksi luontokohteeksi Unescon maailmanperintöluetteloon Unescon maailmanperintökomitea hyväksyi yksimielisesti Merenkurkun saariston maailmanperintöluetteloon Vilnassa Liettuassa heinäkuussa 2006 pitämässään kokouksessa. Päätös tehtiin geologisten kriteerien perusteella. Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde, entuudestaan luettelossa on kuusi suomalaista kulttuuriperintökohdetta. Unescon maailmanperintökomitea koostuu 21 jäsenmaasta. Seuraavaksi tavoitteena on saada Saimaa Pielinen-alue Unescon maailmanperintöluetteloon vuoteen 2010 mennessä. Hanke on jo käynnistynyt ja asiaa viedään eteenpäin Itä-Suomen yksikön vetämänä. Kysy geologilta Kvarkens skärgård Finlands första naturobjekt på Unescos världsarvslista Pertti Malinen Sini Autio Mikä on vulkaaninen pommi? Vulkaaniset pommit jähmettyvät sulasta laavasta tulivuoren räjähtävässä purkauksessa. Pyöreähkön muotonsa kappale saa ilmalennon aikana kraaterista vuoren rinteelle. Vulkaanisten pommien sisäinen raken- Vulkaaninen pommi Miscanti-järven rannalla Andien vuoristossa, ne vaihtelee Chilessä, pituus noin 50 cm. rakkulaisesta reikäiseen. Kappaleiden koko vaihtelee myös, mutta halkaisijan tulee olla yli 64 mm. Vulkaanisia pommeja löytyy aktiivisten tulivuorten rinteiltä. Unescos världsarvskommitté beslöt enhälligt att ta upp Kvarkens skärgård på Unescos världsarvslista vid sitt möte i Vilnius, Lettland i juli Världsarvsstatusen som beviljades på geologiska grunder. Kvarkens skärgård är Finlands första världsnaturarv, från tidigare finns det sex finländska världskulturarv på Unescos lista. Unescos världsarvskommitté består av 21 medlemsländer. Följande målsättning är att få med Saimen Pielinen-området på Unescos världsarvslista före år Projektet har redan påbörjats under ledning av GTK:s Östra Finlands enhet. Kvarken Archipelago Finland s first UNESCO World Heritage natural site At a meeting held in Vilnius, Lithuania, july 2006, the UNESCO World Heritage committee came to a unanimous decision to add the Kvarken Archipelago to its list of protected sites. The decision was made on the basis of geological criteria. The Kvarken Archipelago is Finland s first World Heritage natural site, joining the six Finnish cultural sites already on the list. UNESCO s World Heritage committee comprises 21 member countries. The next goal is to have the Saimaa Pielinen region included in the UNESCO World Heritage List by The project has already begun. At GTK, the Eastern Finland Office is advancing the project.

6 Arvokkaat dyynit ja rantakerrostumat kartoitetaan Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) kartoittavat Suomen rantojen arvokkaat dyynit ja muut tuuli- ja rantakerrostumat seuraavien kolmen vuoden aikana ympäristöministeriön toimeksiannosta. Hankkeessa selvitetään Suomen tuuli- ja rantakerrostumien geologiset, maisemalliset ja biologiset arvot. Aineisto luovutetaan kuntien ja maakuntien käyttöön. Tietoa luontotyypeistä tarvitaan maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa sekä maakunnallisessa ja kunnallisessa maankäytön suunnittelussa. Inventointi toteutetaan koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja saaristoa. Tutkijat selvittävät, miten paljon Suomen rannikolta löytyy puuttomia ja vähäpuustoisia hiekkadyynejä ja rantakerrostumia. Myös sisämaan järvien ja maankohoamisen seurauksena kuivalle maalle jääneet rantakerrostumat kartoitetaan. Geologiset muodostumat ja pinnanmuodot, kasvilajit ja erityisesti uhanalaiset kasvilajit kiinnostavat tutkijoita. Myös kerrostumiin liittyvien luontotyyppien hoitotarve arvioidaan inventoinnin yhteydessä. Vuonna 2006 inventoidaan tuuli- ja rantakerrostumia Uudellamaalla, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Hämeessä, Satakunnassa sekä Pohjois- ja Länsi-Lapissa. Maastotyöt on tehty kesä-, heinä- ja elokuussa liikkumalla maastossa jalkaisin. Inventointia ohjaa ympäristöministeriön asettama valvontaryhmä, johon kuuluu edustettuna ympäristöministeriön lisäksi GTK, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, maakuntien liitot, Metsähallitus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Maarakentajien keskusliitto, Suomen ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus. GTK lentokartoittaa Kosovossa GTK yhteistyökumppaninaan British Geological Survey aloitti syyskuun alussa Kosovossa koko maan kattavan lentokartoituksen. Mittauksissa käytetään tähän tarkoitukseen erikoisvarusteltua Twin Otter -lentokonetta. Tarkkuus on sama kuin Suomessa, linjaväli 200 metriä ja lentokorkeus 30 metriä. Tänä vuonna mittauksia tehdään syys-lokakuun aikana, talven jälkeen kartoitetaan loppualue. Kosovon pinta-ala on noin km 2, mikä on pinta-alaltaan hieman pienempi kuin vastikään valmistunut Pohjois- Irlannin mittaus. Kosovon erikoisuutena on Keski-Kosovon noin 500 metrin korkeudella oleva mäkinen ylätasanko, ja reuna-alueilla olevat vuoristot, jotka länsi- ja eteläreunoilla kohoavat jopa 2,5 kilometrin korkeuteen. Kosovon projektiin sisältyy myös alueellinen tulkinta, joka sekin tehdään British Geological Surveyn kanssa yhteistyössä. Siinä tavoitteena on paikantaa potentiaalisia mineraaliesiintymiä ja pintasedimenttien alaisia geologisia yksiköitä ja rakenteita. Retkeilijän kivioppaasta uusi painos Suositun Retkeilijän kivioppaan ensimmäinen painos alkaa olla viimeistä nidettä myöten loppunut. Uusi painos on työn alla ja se valmistuu tämän vuoden aikana. Painoksen ulkoasua uudistetaan ja siihen ajantasaistetaan muun muassa vanhentuneet kartta- ja osoitetiedot. Sisällöltään painos pysyy entisellään. Opas löytyy GTK:n nettisivuilta Kiviharrastaja saa oppaasta vinkkejä harrastukseensa ja monipuolista tietoa kivien maailmasta sekä tukea kivien tunnistamiseen. Jari Väätäinen Dyynimaastoa. Pikku-Rokua, Vaala. Jari Väätäinen 6 GeoFoorumi

7 Tapahtumakalenteri Geochemical Atlas of Europen toinen osa valmistui Jari Väätäinen Energia- ja materiaalitehokkaat yritykset & yhdyskunnat -kongressi. TKK Dipoli, Espoo Valtakunnalliset ympäristön tutkimuspäivät. Kuopion yliopisto, Tietoteknia-rakennus, auditorio International Mining Symposium. Dubrovnik, Croatia. Euroopan geokemiallisen atlaksen toinen osa valmistui syyskuussa 2006 päättäen kymmenvuotisen projektin, johon osallistui 26 Euroopan maata. Atlaksen ensimmäinen osa valmistui vuosi sitten. Atlaksen toinen osa käsittelee geokemiallisilla kartoilla näkyvien jakaumakuvioiden tulkintaa ja merkitystä. Euroopan geokemiallista atlasta käytetään EU:n säädöstyössä. Geokemialliset kartat osoittavat selkeästi maantieteellisesti toisistaan eroavia alueita, joissa haitallisten aineiden pitoisuudet ovat korkeita luonnostaan. Tällaisia luonnollisia syitä ovat esimerkiksi kallio- ja maaperän mineraalikoostumuksen luontainen vaihtelu tai ilmastollisten tekijöiden vaikutus vesiin ja maaperään. Tämä geokemiallinen vaihtelu kuvastaa hyvin vaikeutta määrittää yksittäinen ohjearvo puhtaalle vedelle, maaperälle tai sedimentille koko Euroopan laajuisesti. Geokemiallisia karttoja voidaan käyttää tunnistamaan potentiaalisia geohasardi- tai terveysriskialueita tarkempia tutkimuksia varten. Euroopan geokemiallinen atlas esiteltiin Euroopan komissiossa De Vos, W. & Tarvainen, T. (Chief-editors) & Salminen, R. & Reeder, S. & De Vivo, B. et al. 2006: Geochemical Atlas of Europe. Part 2: Interpretation of Geochemical Maps, Additional Tables, Figures, Maps, and Related Publications. Geological Survey of Finland, Espoo. 690 s. ISBN: (painettu) & (sähköinen). Hinta EUR 58,33 + 4,67 = 63, Litosfääri symposiumi: Fennoskandian kilven rakenne, koostumus ja kehitys. GTK, Espoo Archipelago Sea Research Conference: Multidisciplinary Research in the SW-Archipelago of Finland. University of Turku, Tauno Nurmela lecture hall, Turku Baltic Sea and European Marine Strategy Linking Science and Policy. Marina Congress Center, Helsinki Industrial Minerals, Forum & Dinner: Northern Lights - a mineral focus on Nordic countries & north-west Russia. Scandic Continental, Helsinki, Finland Kivimessut: Kansainväliset kivi- ja korumessut. Pirkkahalli, Tampere Conference of the Geological Remote Sensing Group. Piccadilly, UK. FirstCallForPapersGRSG2006.pdf Den 20. Vinterkonferansen Stavanger, Norway Prospectors and Developers Association of Canada, PDAC Metro Toronto Convention Centre, Toronto, canada.

8 Suurikuusikossa alkaa kulta-aika Tutkimuskeskuksen pitkäjänteinen etsintätyö, junioriyhtiön määrätietoinen kehittämispanostus ja kaivosyhtiön mukaantulo oikealla hetkellä ovat johtaneet maailmanlaajuisesti merkittävän kultakaivoshankkeen käynnistämiseen Suomessa. Kullankaivu Lapissa on legenda, joka on muuttumassa todeksi. Teksti: Susanna Heikkinen Kittilän Suurikuusikosta tulee muutaman vuoden kuluessa Euroopan suurin kultakaivos, joka tuottaa vuodessa kiloa puhdasta kultaa. Kultaesiintymää on toistaiseksi tutkittu 5 kilometrin matkalla, ja syvyyssuunnassa 800 metriä. Mineraalivarannon täyttä kokoa ei ole pystytty varmuudella toteamaan, mutta nykytiedon valossa malmia tullaan louhimaan ainakin 20 miljoonaa tonnia. Kultapitoisuus vaihtelee 4,5 g/t ja 5,8 g/t välillä, joten malmin kultasisältö ylittää 3,7 miljoonaa unssia (1 unssi = 28,35 g). Suurikuusikon kaivoshankkeen historia ulottuu vuoteen 1986, jolloin GTK paikansi malmiaiheen monivuotisen alueellisen etsinnän tuloksena. Ensimmäinen silminnähtävä havainto kullasta saatiin kittiläläiseltä tietyömaalta, ja jatkotutkimuksissa havaittiin potentiaalinen malminmuodostusja muuttumisvyöhyke, joka jatkui löytöpaikasta pohjois-koilliseen. Syväkairauksiin ryhdyttiin jo vuosina 1987 ja 1989, mutta niiden osoittama mineralisaatio oli melko vaatimaton. Suuruusluokaltaan merkittävä kultaesiintymä Alueella kuitenkin jatkettiin geofysikaalisia mittauksia ja geokemian näytteenottoja. Vuonna 1995 aloitettu uusi syväkairausvaihe johti Suurikuusikon pääesiintymän löytymiseen, ja kaksi vuotta myöhemmin oli selvää, että kyseessä oli suuruusluokaltaan varteenotettava kultaesiintymä. Ongelmana oli, että kulta esiintyi lähes kokonaan vaikeasti rikastettavassa muodossa arseeni- ja rikkikiisun hilassa, toisin sanoen kulta-atomeina kiisun sisällä. Laboratoriotestit osoittivat kuitenkin, että malmin rikastaminen erikoismenetelmällä onnistuisi hyvin tuloksin. GTK:n tutkimukset koottiin raporttiin, joka luovutettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle kansainvälistä tarjouskilpailua varten vuonna Esiintymän sai haltuunsa ruotsalainen Riddarhyttan Resources Ab. Junioriyhtiön tutkimuksissa selvisi jo vuonna 1999, että Suurikuusikon kultaesiintymä saattaisi olla taloudellisesti kannattava hanke. Ympäristölupa avolouhokseen ja maanalaiseen kaivokseen heltisi kolme vuotta myöhemmin, ja lupa kaivostoimintaan saatiin vuonna Tässä vaiheessa kuvaan tuli mukaan varsinainen kaivosyhtiö, kanadalainen Agnico-Eagle Mines Ltd. Se hankki aluksi omistusosuuden Riddarhyttanista, ja vuonna 2005 tuli koko junioriyhtiön omistajaksi, saaden samalla haltuunsa Suurikuusikon. Kaivosyhtiö arvostaa vakaita oloja Agnico-Eagle on kansainvälisesti merkittävä ja kokenut kaivosyhtiö, se esimerkiksi louhii Kanadan suurinta kultakaivosta. Yhtiön taustalla on kahden ontariolaisen kaivosyhtiön hopeaan, nikkeliin ja kupariin erikoistuneen Agnicon sekä kultaan keskittyneen Eaglen sulautuminen 1960-luvulla. Suomessa toimivan tytäryhtiö Agnico-Eagle Finlandin vetäjänä on pitkän linjan kaivosmies ja geologi, Euroopan toimintojen toimitusjohtaja Ingmar Haga. Kaivoksen perustaminen on jo alkanut. Reijo Lampela 8 GeoFoorumi

9 Jari Väätäinen - Suurikuusikko on geologisesti mielenkiintoinen ja lupaava alue, sanoo Ingmar Haga, Agnico-Eaglen Euroopan toimintojen toimitusjohtaja GeoFoorumi 9

10 Kari Kojonen Mikroskooppikuva heijastuneessa polarisoidussa valossa rikkikiisu-arseenikiisupirotteesta, jota on värjätty rikkihappo-permanganaattiliuoksella mineraalirakeiden vyöhykkeellisyyden havaitsemiseksi. Tumma pohja on harmemineraaleja. Luvut kuvaavat kultapitoisuutta g/t. n.d.=ei havaintoa. Kuvan leveys 0,75 mm. Agnico-Eagle hakee aktiivisesti ympäri maailmaa mahdollisia kaivoskohteita, erityisesti Kanadasta, Meksikosta ja Pohjois-Euroopasta. Suomesta ja Suurikuusikosta yhtiö kiinnostui kolmestakin syystä. Suurikuusikko on geologisesti mielenkiintoinen ja lupaava alue, sanoo Ingmar Haga. Toiseksi, Suomi on poliittisesti ja taloudellisesti vakaa maa, jossa infrastruktuuri on kunnossa. Kolmantena etuna on se, että tuotanto tapahtuu muun valuutan kuin Yhdysvaltain dollarin alueella. Kansainvälisessä metallikaupassa merkitystä on sekä raaka-aineiden hinnoilla että valuuttakursseilla. Suuren mittakaavan toimintaa Kittilässä valmistaudutaan täyttä päätä kaivostoiminnan aloittamiseen. Pintamaan poistotöitä avolouhoksen päältä on tehty pitkin kesää, ja kaivoksen vinotunnelien teko on juuri alkanut. Seuraavina ovat vuorossa rikastamon, prosessilaitoksen ja konttorin rakentaminen. Avolouhoksesta tulee halkaisijaltaan 1,2 kilometriä pitkä, ja sen kylkeen rakennettavia vinotunneleita pitkin päästään alas kaivoksen maanalaiseen osaan, aina 500 metrin syvyyteen. Kaivoksen toiminta-ajaksi on suunniteltu 13 vuotta, joista avolouhos toimii 4 6 vuotta, maan alle siirrytään neljännen vuoden aikana. Kaivoshanke työllistää enimmillään noin 200 henkeä, minkä lisäksi urakoitsijoiden lisääntyvä työvoiman tarve ja kaivoksen synnyttämät kerrannaisvaikutukset lasketaan sadoissa työpaikoissa. Maansiirto- ja avolouhinnan urakoinnit hoidetaan alihankinnoin. Agnico-Eaglen palkkaamat kaivosmiehet ryhtyvät töihin ensi vuonna, ja silloin aloitetaan myös prosessimiesten rekrytoinnit. Lapin kulta päätyy koruiksi Aasiaan Malmin rikastusprosessi toteutetaan sulfidivaahdotuksen, painehapetuksen ja syanidiliuotuksen avulla. Arseenkiisu hajotetaan autoklaavissa 28 barin paineessa ja +190 celsiusasteessa, jolloin kulta vapautuu ja on syanidoinnin jälkeen nestemäisessä muodossaan helposti otettavissa talteen. Ingmar Hagan mukaan painehapetukseen päädyttiin siksi, että bakteeriliuotukseen verrattuna prosessi on helpommin kontrolloitavissa, kullan saanti on korkeampi ja syanidia tarvitaan puolet vähemmän. Lisäksi syanidin kierto on suljettua, ja tarvittavat määrät alittavat kaivoksen ympäristöluvan määrittelemät rajat. Rikastuksen päätteeksi kullasta valetaan noin kymmenen kilon harkkoja, jotka toimitetaan Eurooppaan loppujalostusta varten. Lappilainen kulta päätyy todennäköisimmin maihin, joissa omaisuus kannetaan mukana, toisin sanoen koruiksi. Kullan kysyntä ylittää tarjonnan varsinkin Aasiassa. Se pitää tällä hetkellä hinnat korkeana ja tekee toiminnasta hyvin kannattavaa, sanoo Ingmar Haga. l Ilkka Härkönen Kuvan etualalla, keskellä, tulevan Suurikuusikon kultakaivoksen paikka Kittilässä. 10 GeoFoorumi

11 Maailmanluokan mineraalitekniikan tutkimuspalvelua Outokummusta Outokummussa sijaitseva GTK:n mineraalitekniikan tutkimus- ja kehittämislaboratorio on ainutlaatuinen Euroopassa. Se palvelee kattavasti erityisesti Suomen kaivostoimintaa tutkimalla ja kehittämällä prosesseja kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille. Laboratorio kehittää malmien rikastamista yhä ekotehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi. Teksti: Kalle Heiska Mineraalitekniikan laboratorio keskittyy luonnossa esiintyvien hyötymineraalien hienontamiseen ja jalostamiseen taloudellisiksi tuotteiksi. Viime aikoina tutkimuskohteina ovat olleet erityisesti jalometallit (kulta, palladium, platina) ja nikkeli. Tutkimus alkaa pienen näytemäärän laboratoriokokeilla (1 5 kilogrammaa mineraalinäytettä). Näiden perusteella suunnitellaan jatkuvatoiminen jalostusprosessi, jossa laboratorion koetehdas käsittele malmia 1 5 tonnia tunnissa. Nykyisin merkittävimmät GTK:n mineraalitekniikan laboratorion Suomessa toimivat asiakasyritykset ovat Skandinavian Minerals, Outokumpu Technology, Suomen Nikkeli Oy ja Vulcan Resources. Kansainväliset toimeksiannot ovat erittäin merkittäviä laboratoriolle; esimerkiksi viime keväänä laboratorio tutki peräti 300 tonnia Afrikasta tuotua niobimalmia. Koetehdas Outokummussa räätälöidään asiakkaan tarpeeseen GTK:n laboratoriossa Outokummussa on maailmanlaajuisesti harvinainen koetehdas. Tämä sisältää malminrikastamisen pääprosessit, ja kulloinkin asiakkaalle suunniteltavaa uutta koeprosessia varten koetehdas viritetään 1 2 viikkoa kestävillä asennustöillä. Sen jälkeen alkaa varsinainen, noin kuukauden kestävä tutkimusprosessi. Tulosten perusteella GTK suunnittelee asiakkaalle alustavan teollisen mittakaavan rikastamon, arvioi laiteinvestointitarpeen ja rikastamon käyttökustannukset. Mineraalitekniikan laboratorio tekee ja tarjoaa myös pilaantuneen maan ympäristötutkimuksia, sekä kierrätystutkimuksia energia-, kemian- ja metsäteollisuuden prosessien sivutuotteille ja päästöille. Nämä palvelut tukevat teollisuudelle asetettujen, yhä kireämpien ympäristövaatimusten täyttämistä. l Bioliotus on ympäristöystävällinen rikastusmenetelmä GTK:n mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa on ollut mukana kehittämässä bioliuotukseen perustuvaa rikastusmenetelmää. Bioliuotusta kokeiltiin myös Suurikuusikon rikastusmenetelmäksi, mutta menetelmää ei valittu esiintymän hyödyntämiseksi. Sen sijaan Sotkamon Talvivaaran mustaliuskemalmin rikastamiseksi biokasaliuotusta on sovellettu erinomaisin tuloksin. Päätöstä Talvivaaran nikkelikaivoksen avaamisesta odotetaan vuoden 2007 aikana. Bioliuotus perustuu luonnossa esiintyvien bakteerien kykyyn hapettaa epäorgaanisia rauta- ja rikkiyhdisteitä. Bakteereina käytetään muun muassa Acidithiobacillus-sukuun kuuluvia, malmiesiintymien yhteydessä eläviä bakteereita. Biokasaliuotuksessa malmimurskeeseen lisätään laimeaa rikkihappoa ja bakteereita, agglomeroidaan vettä ja ilmaa läpäiseväksi ja kuljetetaan 8 metriä korkeisiin kasoihin. Kasan pohjalla toimii keräysputkisto, johon kasaa kasteleva rikkihappo-bakteeriliuos kerää liuenneen metallin. Kasaa kastellaan useita kertoja, jotta malmi saataisiin mahdollisimman tarkasti talteen. Happea ja hiilidioksidia tarvitaan bakteerien toiminnan turvaamiseksi, koska bakteerit saavat energiansa raudan ja rikin hapetusreaktiosta. Metalliliuos toimitetaan Kokkolaan Oy Bolidenin tehtaalle loppukäsittelyyn. l GeoFoorumi 11

12 Kaivoksen tie esiintymän löytymisestä maisemointiin Kaivostoiminnan elinkaari voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: malminetsintään, tuotantoon ja kaivoksen jälkihoitoon. Toiminnan eri vaiheissa on omat roolinsa geologeilla ja tutkijoilla, virkamiehillä, junior-yhtiöillä, kaivosyhtiöillä kuin alan harrastajillakin. Teksti: Susanna Heikkinen Kaivostoiminnalla on pitkä ja merkittävä historia Suomessa. Maassamme on toiminut lähes 300 metallikaivosta ja useita teollisuusmineraalilouhoksia, tärkeimpinä kohteina kupari, nikkeli, sinkki, rauta, kromi, koboltti, kulta ja vanadiini sekä mineraaleista karbonaatit, apatiitti ja talkki. Kaivostoiminnalla ymmärretään yleensä esiintymien louhimista ja rikastamista, mutta kaivoksen elinkaari alkaa itse asiassa jo malminetsinnästä. Nykyisin Suomessa malminetsintää harjoittavat siihen erikoistuneet yritykset, GTK sekä suuri joukko alan harrastajia, jotka GTK:n ohjaaman kansannäytetoiminnan myötä tuovat merkittävän panoksen malmipotentiaalisten alueiden paikallistamisessa. Pääosa malminetsintää harjoittavista yhtiöistä on niin sanottuja junior-yhtiöitä, joiden tavoitteena on löytää uusia malmiaiheita tai kehittää entuudestaan tunnettujen kohteiden arvoa. Junior-yhtiöt yleensä myyvät kohteensa varsinaisille kaivosyhtiöille, tai ne voivat myös itse kasvaa kaivosyhtiöiksi. GTK on perinteisesti osallistunut malminetsintään, ja sen roolina on huomioida teollisuuden ja koko yhteiskunnan tarpeet. Monipuolisen osaamiseen ja geodataan nojautuva malmipotentiaalin arviointi ja toiminta malminetsinnän ensivaiheen riskinottajana on tärkeää, koska vain harvoilla yhtiöillä on mahdollisuus alkuvaiheen malminetsintään. GTK tuottaa uusia malminetsintäideoita ja luovuttaa uusia malmiaiheita kauppa- ja teollisuusministeriön kansainväliseen tarjouskilpailuun, jolla kohteet siirretään teollisuudelle jatkoselvityksiä varten. Etsintätyö pohjautuu valmiiseen geodataan Systemaattisen malminetsinnän ensimmäinen vaihe on aluevalinnan tekeminen ja alueellisten tutkimusten käynnistäminen. Tässä työssä hyödynnetään pääosin geologisilla, geokemiallisilla ja geofysikaalisilla menetelmillä tuotettuja, W. W. Wilkman, 1899 Outokumpu kuvattuna P. Koistisen pihalta Sysmän kylässä ennen kaivoksen perustamista. olemassa olevia aineistoja. Suomen etuna moniin muihin potentiaalisiin malminetsintäalueisiin verrattuna onkin kattavan ja korkealaatuisen tietoaineiston saatavuus. Alueellisten tutkimusten perusteella malminetsintä kohdennetaan lupaaville alueille, joilta hankitaan yksityiskohtaista tietoa. Samalla tehdään yleensä esiintymän sijaintikuntaan valtausvaraus, jolla varmistetaan ennakolta oikeus varsinaisen valtauksen tekemiseen alueelle ja mahdollisuus laajempiin tutkimuksiin. Varaus on usein lopullista valtausta laajempi, koska etsijöillä on vuosi aikaa kohdentaa valtaus tarkemmin, mikä pienentää valtausmaksua. Varsinaisen valtausoikeuden myöntää kauppa- ja teolli- 12 GeoFoorumi

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

AGNICO EAGLE MINES LIMITED

AGNICO EAGLE MINES LIMITED KITTILÄN KAIVOS AGNICO EAGLE MINES LIMITED kuusi kaivosta kolmessa maassa malminetsintää Kanadassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Pohjoismaissa LaRonde (Kanada) 1988 2026 Goldex (Kanada) 2008 Kittilä (Suomi)

Lisätiedot

KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE. Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010

KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE. Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010 KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010 Esitelmäni sisältö Kaivospäätös marraskuussa 2009 Malmivarat tilanne Suunniteltu tuotanto Miten kaivoshanke käytännössä etenee:

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kaivosseminaari 2010

Kaivosseminaari 2010 Outstanding services for Mining, Metals & Energy industries Kaivosseminaari 2010 Metallien tarve ja kaivannaisteollisuuden näkymät Tom Niemi Kolme hattua Pohdintaa Metallien ja mineraalien tarve Globaali

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Informaatiokokous Kuusamossa

Informaatiokokous Kuusamossa Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

HOPEAA KAINUUN KORVESTA

HOPEAA KAINUUN KORVESTA SILVER RESOURCES OY HOPEAA KAINUUN KORVESTA VMY:n syysekskursio Sotkamoon 20-21.9.2007 17.9.2007 / JJ Perustettu v. 2006, kotipaikka Sotkamo Suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö Yhtiön tavoitteena

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Altona Mining Limited 15.06.2011 Altona Mining Limited Altona Mining Limited (Perth WA) Syntyi Vulcan

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

www.agnicoeagle.fi SUOMI

www.agnicoeagle.fi SUOMI www.agnicoeagle.fi SUOMI SISÄLLYS Suosimme lappilaista 4 Emme ole vain yhtiöitä, olemme ihmisiä 6 Yhteisön jäsenenä 8 Turvallisuus on ykkösasia 11 Koska Lapin luonto on korvaamaton 12 Historia ja tulevaisuus

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - TULOSSEMINAARI TOIMIJOILLE 27.2.2014 KARI SIIRTOLA

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - TULOSSEMINAARI TOIMIJOILLE 27.2.2014 KARI SIIRTOLA OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - TULOSSEMINAARI TOIMIJOILLE 27.2.2014 KARI SIIRTOLA SISÄLTÖ Kittilän kaivos esittely Tulevaisuuden suunnitelmia Kunnossapidon perustaminen AGNICO-EAGLE MINES LIMITED

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver AB Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Katsaus Taivaljärven kaivoshankkeen nykytilaan Kestävä kaivostoiminta seminaari Kajaani Ilkka Tuokko 19.1.2012

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli OULU & Business Oulu Kaivokset Öljy & Kaasu Infra Asunnot Uusiutuva energia - aurinko - tuuli Teollisuus Logistiikka ICT Life Science Cleantech Matkailu Luovat alat Kauppa on Business Oulun selvä tavoite

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Talvivaara lyhyesti. Euroopan suurimmat sulfidiset nikkeliesiintymät. 340 Mt mineraalivaranto. Tuotannon arvo MEUR 6 700 (@ USD 4/lb)

Talvivaara lyhyesti. Euroopan suurimmat sulfidiset nikkeliesiintymät. 340 Mt mineraalivaranto. Tuotannon arvo MEUR 6 700 (@ USD 4/lb) Talvivaaran kaivoshanke Vesa Kainulainen Vuorimiespäivät 24.3.2006 2 Sisältö Talvivaara lyhyesti Nikkelimarkkinat Talvivaara maailman luokan esiintymä Tuotannollinen toiminta Koetoiminta Kaivos- ja metalliteollisuusklusteri

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10. OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Tulevaisuuden ajurit mihin meidän tulee varautua. OKM 27.9. 2013 Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Tulevaisuuden ajurit mihin meidän tulee varautua. OKM 27.9. 2013 Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto Tulevaisuuden ajurit mihin meidän tulee varautua OKM 27.9. 2013 Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto Aiheeni: 1) Mihin ollaan menossa? 2) Miten siihen varautua? Haasteena on pysymmekö

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Kemira Tammi - maaliskuu 2011

Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 3.5.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SUOMI ON HYVÄ KAIVOSMAA Suomi on edelleen rankattuna korkealle houkuttelevana kaivosmaana Ala työllistää

Lisätiedot

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2011 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot