Näätänevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, vesien johtaminen toisen ojaan ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kauhajoki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 86/2010/3 Dnro ESAVI/88/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Näätänevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, vesien johtaminen toisen ojaan ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kauhajoki Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittely on siirtynyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, koska asian kuulutusmenettely on aloitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ennen Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksellaan pyytänyt ympäristölupaa Näätänevan 89,2 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kauhajoen kaupungissa ja toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista lupaa vesien johtamiseen toisen maalla sijaitsevaan ojaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Vesien johtaminen toisen ojaan liittyy käsiteltä- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ vään ympäristölupa-asiaan, joten aluehallintovirasto on vesilain 10 luvun 6 :n nojalla toimivaltainen viranomainen asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Näätänevan tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjoen valuma-alueella on voimassa turvetuotantovyöhykkeen suunnittelumääräys III, jonka mukaan suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset niin, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Yleiskuvaus toiminnasta Näätänevan tuotantoalue muodostuu 45,6 ha:n ja 35,6 ha:n suuruisista lohkoista sekä neljästä auma-alueesta, joiden yhteispinta-ala on 8,0 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan, joten tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 89,2 ha. Aluehallintovirastoon toimitetun suunnitelman muutoksen mukaan lohkon 2 pinta-ala on 38,8 ha ja tuotantoalueen kokonaispinta-ala siten 82,4 ha. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Sen jälkeen rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkaojiin asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeiseksi rakennetaan aumapaikat. Työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Kuntoonpanovaihe kestää yhdestä kolmeen vuotta. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Jyrsinpolttoturvetta toimitetaan Seinäjoella sijaitsevalle voimalaitokselle, palaturvetta lähialueen pienille lämpölaitoksille ja mahdollista ympäristöturvetta lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Vuodessa on tuotantopäivää. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Jälkikäyttömuotona voi olla metsittäminen, viljely tai kosteikko. 2

3 3 Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella, pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä, jolle vedet johdetaan ympärivuotisesti pumppaamalla. Pintavalutuskentän pinta-ala on 5,4 ha ja sen valuma-alueen pinta-ala noin 87 ha. Kentän pinta-ala on noin 6 % sen valuma-alueesta. Kenttä on lähes kokonaan ojittamatonta suoaluetta, jonka turvepaksuus on 2 4 m. Kuivatusvesien valuntamatka on noin 230 m. Näätänevan tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen ensimmäisen vuoden bruttopäästöiksi arvioidaan kiintoainetta kg, fosforia 43 kg ja typpeä kg. Nettopäästöiksi arvioidaan kiintoainetta kg, fosforia 27 kg ja typpeä kg. Kuntoonpanovaiheen toisen vuoden bruttopäästöiksi arvioidaan kiintoainetta kg, fosforia 29 kg ja typpeä kg. Nettopäästöiksi arvioidaan kiintoainetta kg, fosforia 18 kg ja typpeä 800 kg. Näätänevan tuotantovaiheen bruttopäästöiksi arvioidaan kiintoainetta kg, fosforia 22 kg ja typpeä 790 kg vuodessa. Nettopäästöiksi arvioidaan kiintoainetta kg, fosforia 14 kg ja typpeä 600 kg vuodessa. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita ja muut työvaiheet vähemmän pölyäviä. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölynmuodostukseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m / s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Tuotantomenetelmät, päätuulensuunnat sekä lähikiinteistöjen ja tuotantoalueen välillä oleva puusto huomioon ottaen pölystä ei aiheudu valtioneuvoston PM 10 -pitoisuuksille asettamien raja-arvojen ylitystä lähikiinteistöillä. Muualla tehtyjen tutkimusten perusteella tuotantoalueen reunalla alle 50 m:n etäisyydellä tuulen suunnassa oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan. Etäisyys ja puusto huomioon ottaen Ikkelänjokeen ei kulkeudu pölyä haitallisia määriä. Viljelys- ja metsämetsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Melua syntyy työkoneista ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, mutta tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteestä ja kuormauskoneista ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallis-

4 Varastointi ja jätteet ta. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Muualla tehtyjen tutkimusten perusteella jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta. Vuosittainen tuotanto ( m 3 ) toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa rekka-autoilla (300 kuormaa). Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaateitä pitkin Kauhajoki Ikkelänjärvi -tielle ja edelleen asiakkaille. Työmaateiden varrella ei ole asutusta. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 270 l ja muita voiteluaineita noin 60 kg vuodessa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 2,2 t. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 270 l, kiinteää öljyjätettä 45 kg, akkuja 13 kg, sekajätettä noin 1,3 m 3, aumamuovia 2,2 t ja rautaromua noin 200 kg vuodessa. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Näätäneva on kokonaan ojitettu suo, jonka yleisilme on muuttunut ojituksen johdosta. Näätänevan selvitysalueen kasvillisuus kartoitettiin vuoden 4

5 Asutus ja maankäyttö 2009 kesällä. Suon keskiosassa on puoliavoimia rämeitä ja lyhytkortista nevamuuttumaa. Suon laidoilla esiintyy pääasiassa erityyppisiä rämemuuttumia ja turvekankaita. Itä- ja länsiosan nevakuvioissa on vielä vähäisiä piirteitä alkuperäisistä suotyypeistä. Alueella ei tavattu äärimmäisen uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia luontotyyppejä. Etelä-Suomessa vaarantuneiksi luokitelluista suotyypeistä alueella tavataan pienialaisena lyhytkorsirämettä, saranevaa ja kalvakkanevaa, joka on yleisimmillään suon länsiosassa. Silmälläpidettävistä suotyypeistä alueella tavataan kangasrämettä, isovarpurämettä ja tupasvillarämettä sekä pienialaisesti rimpinevaa. Maituista suotyypeistä valtaosa on muuttumia ja luonnontilaisia suotyyppejä on niukasti jäljellä. Uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja ei alueella tavattu. Tavattu kasvillisuus edustaa karuille suotyypeille tyypillistä lajistoa. Näätänevan linnustoselvitys tehtiin ja kartoituslaskentamenetelmällä ja linjalaskentamenetelmällä. Näätänevan tutkimusalueella havaittiin pesivänä 77 lintuparia 20 lintulajista. Näätäneva on linnustoltaan melko vaatimaton ja karu suo. Huomionarvoisia lintulajeja tavattiin kolme. Valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja ei tavattu, mutta silmälläpidettäviin (NT) lajeihin kuuluva käki esiintyi Näätänevalla. Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja oli liro, joka kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja Suomen erityisvastuulajeihin. Näätänevan selvitysalueen pesimälinnusto koostui pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomelle tyypillisestä pesimälajistosta eivätkä ne sisältäneet linnuston kannalta erityisen merkittäviä lintu- tai lajistokeskittymiä. Suolajien osuus oli linnustossa varsin pieni, mikä kuvastaa osaltaan selvitysalueen karua yleisluonnetta. Pääosan selvitysalueen linnustosta muodostivat metsäympäristölle tyypilliset lajit. Huomionarvoisimpia lajeja Näätänevalla olivat muun muassa liro ja valkoviklo sekä riekko. Etenkin riekolle Näätäneva ympäristöineen tarjoaa hyvän lisääntymisympäristön. Metsäkanalinnuista myös teeri käyttää Näätänevaa ruokailu- ja poikasalueenaan. Näätänevan tuotantoalue sijaitsee Kauhajoen kylässä Kauhajoen kaupungissa noin 18 km sen keskuksesta itään. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 200 m:n etäisyydellä alkuperäisen suunnitelman mukaisen tuotantoalueen koillisreunasta ja muut asuinrakennukset noin 600 m:n etäisyydellä tuotantoalueen etelä- ja länsipuolella. Etäisyydet ja puuston suoja huomioon ottaen pölyä ei 600 m:n etäisyydellä sijaitseviin kiinteistöihin kulkeudu valtioneuvoston raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia. Ympäröiville viljelys- ja metsämetsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Näätänevan tuotantotoimien äänet voivat ajoittain kulkeutua lähimpiin pihapiireihin 600 m:n etäisyydelle, mutta ohjearvot eivät ylity. Tuotantotoimien äänet vastaavat maatalouden ja liikenteen ääniä vastaavia. Työmaateiden varressa ei ole asutusta. Tuotantorajoitukset eivät ole tarpeen. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan suunnitelman muutoksessa rajannut tuotantoalueen koillisosaa siten, että lähin asuinrakennus on noin 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. 5

6 Hankealueen eteläpuolella Ikkelänjoki kulkee lähimmillään 100 m:n päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen ja joen välillä on mainitussa kohdassa puustoa. Suurimmaksi osaksi tuotantoalueen etäisyys Ikkelänjokeen on m. Tuotantoalueen eteläosa rajautuu Ikkelänjoen varrella oleviin peltoalueisiin ja turvekankaisiin. Muualla alueen ympäristö on ojitettua suota ja kangasmaata. Lähimmät viljelysmaat sijaitsevat nevan eteläpuolella m:n etäisyydellä. Näätänevan kunnostuksen ja turvetuotannon seurauksena alue muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Tuotantoalue sijaitsee pääosin metsäisellä alueella, eivätkä maiseman muutokset näy etäälle. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Näätänevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Lähimmille kahdelle kiinteistölle lähetettyyn kaivokyselyyn vastasi toisen kiinteistön omistaja. Hankealueen eteläpuolella 550 m:n etäisyydellä sijaitsevalla vakituisesti asutulla Kaappolan tilalla on oma rengasbetonikaivo, jonka vettä käyttää kaksi taloutta (5 henkilöä) ja 70 eläimen lypsykarja. Vesi on hyvänlaatuista. Veden käyttömäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Hankealueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita. Iso Koihnannevan Natura alue (FI ) sijaitsee 5,1 km suunnitellulta tuotantoalueelta etelään. Iso Koihnanneva-Lutukkakeitaat (SSO100278) kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Näätänevasta noin 1,7 km itään sijaitsee Ikkelänjärven Maijannenän muinaisjäännös ( ). Lähin pienvesistö (Matolammi) sijaitsee Näätänevasta 550 m itään. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Heikinkankaan pohjavesialue (tunnus ) sijaitsee 3,8 km tuotantoalueesta länteen. Korkiakangas A:n pohjavesialue ( A) sijaitsee 4,9 km tuotantoalueesta etelään. Koivuniemen pohjavesialue sijaitsee 5,1 km tuotantoalueesta kaakkoon. Näätäneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueen (42) Kainastonjoen valumaalueen (42.09) Ikkelänjoen valuma-alueella (42.093). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan metsäojan kautta hankealueen eteläpuolitse virtaavaan Ikkelänjokeen, joka laskee noin 18 km:n päässä Kyrönjokeen. 6

7 7 Ikkelänjoki Ikkelänjoen valuma-alueen pinta-ala laskussa Kyrönjokeen on 219,52 km 2, josta hankealue muodostaa 0,4 %. Ikkelänjoki kulkee pääsääntöisesti metsäisessä maastossa. Ikkelänjoen valuma-alueella on turvetuotannon aiheuttamaa pistemäistä kuormitusta. Ikkelänjoen valuma-alueella on hakijan Pallonevan turvetuotantoalue, jonka nykyinen tuotantokelpoinen ala on 190,7 ha. Pallonevalta on poistunut tuotannosta 140,8 ha. Ikkelänjoen vesistön kokonaiskuormitus vuonna 2002 oli kg fosforia ja kg typpeä. Vuonna 2002 Ikkelänjoen vesistön valuma-alueella oli turvetuotantoon varattuja alueita yhteensä noin 800 ha, joista noin 500 ha oli tuotannossa. Turvetuotannon fosforihuuhtouma oli 4 % koko ihmistoiminnan kuormituksesta ja typen osuus 8 %. Virtaamat Ikkelänjoen valuma-alueella (F=220 km 2 ), Ikkelänjoessa Näätänevan purkukohdalla (F= 101,5 km 2 ) ja Näätänevan purkuojassa laskussa Ikkelänjokeen (F 0,89 km 2 ) vuosina ovat olleet seuraavat: Oja laskussa Ikkelänjokeen F=0,89 km 2 m 3 /s Ikkelänjoki Näätänevan purkukohdalla F=68 km 2 m 3 /s Ikkelänjoki laskussa Kyrönjokeen F=220 km 2 m 3 /s MNQ 0,000 0,000 0,000 MQ 0,006 0,45 1,46 MHQ 0,074 5,6 18,2 Vuosien vesistötarkkailutulosten perusteella Ikkelänjoen vesi Näätänevan alapuolella on väriltään tummaa, neutraalia, humus-, rauta- ja ravinnepitoista. Vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Ikkelänjoen vedenlaatu on arvioitu välttäväksi ennen Pallonevan tarkkailupisteitä, joiden kohdalla joen vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Ekologisessa luokituksessa Ikkelänjoen tila on arvioitu hyväksi ja Kauhajoen alaosan tila tyydyttäväksi. Suunnitellun tuotantoalueen luoteispuolella on Ikkeläjärven Koneurakointi Ky:n Näätänevan 75,7 ha:n suuruinen tuotantoalue, jolle on myönnetty ympäristölupa Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Ikkelänjokeen. Tuotannon arvioidaan jatkuvan vuosiin Ikkeläjärvi Ikkelänjoki saa alkunsa Ikkeläjärvestä, joka sijaitsee 2,1 km:n etäisyydellä Näätänevan tuotantoalueen yläpuolella. Ikkeläjärvi on pinta-alaltaan 3,54 km 2 :n suuruinen matala järvi. Sen valuma-alueen pinta-ala on 55 km 2 ja järvisyys 6 %. Valumavedet tulevat jär-

8 Kalasto ja kalastus veen ojien ja pienten purojen kautta. Ikkeläjärvelle on tyypillistä järveen lähteistä ja lähdepuroista tuleva vesi. Järven kesävedenpintaa on nostettu luusuaan rakennetulla pohjapadolla. Järven rantaviivasta noin puolet on kesämökki- tai asutuskäytössä. Rannalla on noin 60 loma-asuntoa ja noin 100 vakituista asuntoa. Järven kaakkoisosassa on venevalkama ja uimaranta-alue. Pääosin järveä ympäröivät maa- ja metsätalousalueet, varsinkin pellot. Ikkeläjärveä kuormittavat karjatalous, peltoviljely, metsätalous, haja-asutus, loma-asutus ja turvetuotanto. Ikkeläjärvi on rehevöitynyt ja kasvillisuus valtaa lisää alaa. Järven kunnostusta suunnitellaan ja tavoitteena on nostaa veden pintaa, mikä parantaisi erityisesti virkistyskäyttömahdollisuuksia. Lisäksi vedenpinnan nostolla pyritään parantamaan maisemaa ja hillitsemään vesikasvien leviämistä. Järveen on myös suunniteltu ruoppauksia. Ilmaversoisten vesikasvien poistoa jatketaan alueilla, joissa ne eniten haittaavat. Vähempiarvoisia kaloja on poistettu pauneteilla. Valuma-alueella tehdään myös kuormitusta vähentäviä toimia. Ikkeläjärven veden laatu on vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa arvioitu välttäväksi. Ikkelänjoen kalastoon kuuluu purotaimen, kivennuoliainen, hauki, ahven, kiiski, kivisimppu ja made. Sähkökoekalastuksissa Ikkelänjoesta on saatu purotaimenia. Taimen lisääntyy Ikkelänjoessa, mutta kannan alkuperäisyydestä ei ole varmuutta, sillä alueen jokiin ja puroihin on toteutettu useita purotaimen- ja taimenistutuksia. Ikkelänjoen alaosan koskille istutetaan vuosittain noin 250 kpl 3-vuotiasta taimenta. Pyynti on tehokasta, sillä kalat saadaan pääosin kaikki takaisin. Jokeen on istutettu myös harjuksen poikasia, mutta ne eivät ole menestyneet kovin hyvin. Ikkelänjoella kalastaa vuosittain noin 130 taloutta (noin 200 henkilöä) ja sen kalastuksellinen merkitys on erittäin suuri. Kalastus on pääasiassa vapavälinein harrastettavaa kesäaikaista virkistyskalastusta. Ikkelänjoella esiintyy taimenta runsaimmin joen alaosalla Asuulin alueella (noin 5 km Kauhajoen keskustasta) lähellä Sotkanluoman yhtymäkohtaa. Taimenta esiintyy Ikkelänjoella ainakin Lamminmaahan saakka (noin 6 km Näätänevan purkuojasta alaspäin), mutta sitä ylempänä harvemmin. Alueelle myydään vuosittain noin 50 rapumertalupaa. Ikkelänjoen saalis koostuu pääosin taimenista, harjuksista, hauista ja ahvenista. Vuonna 2007 joella esiintyneen rapuruton seurauksena rapusaaliit ovat pienentyneet ja nykyisin saadaan enää joitakin rapuja. Kalat eivät pääse Ikkelänjoesta Ikkeläjärveen järven luusuassa olevan pohjapadon vuoksi. 8

9 9 Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Ikkelänjoki kuuluu Kauhajoen alueeseen. Kyrönjoen vesiluonnon kannalta tärkeitä latvapuroja löytyy muun muassa Ikkelänjoesta sivuhaaroineen Kauhajoen latvoilla. Kaikkien latvapurojen valuma-alueella on tehty metsäojitusta. Toimenpiteiden vaikutukset latvapurojen tilaan riippuvat niiden laajuudesta ja tehokkuudesta. Toimenpideohjelman mukaan hyvässä tai sitä paremmassa ekologisessa tilassa ovat lähinnä ne latvapurot, jotka saavat merkittävän osan vedestään harjualueiden pohjavesilähteistä ja joissa esiintyy purotaimenta. Pohjavesipurkaumat takaavat latvapurojen virtaaman ja pitävät veden lämpötilaa eliöstölle sopivana. Ikkelänjoen ekologinen tila arvioidaan hyväksi. Sen hyvä tila on toimenpideohjelman mukaan uhattuna, mutta toimenpideohjelmassa ei Ikkelänjoen osalta ole esitetty ravinnekuormituksen vähennystä. Suositeltavia turvetuotannon vesienkäsittelytoimenpiteitä Kyrönjoen alueella ovat pintavalutus- ja kasvillisuuskentät, virtaaman säätö ja turvetuotantoalueiden jälkihoito. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Kuntoonpanovaiheen ensimmäisenä vuonna Ikkelänjoen veden kiintoainepitoisuuden lisäys on noin 2,5 %, kokonaisfosforipitoisuuden lisäys noin 3,4 % ja kokonaistyppipitoisuuden lisäys noin 10 % nettotasolla arvioituna. Toisena kuntoonpanovuonna kiintoainepitoisuuden lisäys on 1,6 %, kokonaisfosforipitoisuuden lisäys 2,3 % ja kokonaistyppipitoisuuden lisäys 6,7 %. Tuotantovaiheen kiintoaineen lisäys on keskimäärin noin 1,2 %, kokonaisfosforipitoisuuden lisäys 1,7 % ja kokonaistyppipitoisuuden lisäys 5 %. Ikkelänjoen alueen alarajalla pitoisuuslisäykset ovat kaksi kolmannesta pienempiä. Kyrönjoessa Näätänevan kuormituksen vaikutus jää suuremman virtaaman johdosta vielä pienemmäksi. Arvio Näätänevan kuivatusvesien pitoisuuslisäyksistä (bruttolisäys ensin, nettolisäys sulkeissa) Ikkelänjoessa keskivirtaamatilanteessa purkuojan kohdalla (F 68 km 2 ) ja Ikkelänjoessa laskussa Kyrönjokeen (F=219,52 km 2 ) on seuraava:

10 10 Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Ikkelänjoki Näätänevan purkukohdalla Kuntoonpano 1. 0,21 (0,12) 2,3 (1,5) 85 (65) vuosi Kuntoonpano 2. 0,14 (0,078) 1,6 (1,0) 57 (43) vuosi Tuotantovaihe 0,10 (0,058) 1,2 (0,7) 43 (32) Ikkelänjoki laskussa Kyrönjokeen Kuntoonpano 1. 0,064 (0,036) 0,7 (0,5) 26 (20) vuosi Kuntoonpano 2. 0,043 (0,024) 0,5 (0,3) 18 (13) vuosi Tuotantovaihe 0,032 (0,018) 0,4 (0,2) 13 (10) Näätänevan tuotantoalueen kuivatusvesistä aiheutuu yhdessä vesistön muiden kuormittajien kanssa Ikkelänjoen kalastolle ja kalastukselle sekä ravustolle haittaa, joka edellyttää kompensaatiotoimia. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen Näätänevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelmaksi.

11 Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Kalataloustarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakijan mukaan pöly- eikä melutarkkailu ole tarpeen. Hakija on esittänyt suoritettavaksi 530 euron suuruista kalatalousmaksua. 11 Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Toisen ojan käyttäminen HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Toiminnanaloittamislupa muutoksenhausta huolimatta on tarpeen, koska käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Nykyisten ja 1980-luvuilla käyttöönotettujen tuotantoalueiden turvevarat ovat ehtyneet. Tuotantoalueiden kulumisen vuoksi tuotantoala pienenee ja tuotannon tehokkuus heikkenee. Hakija on esittänyt toiminnan aloittamiselle euron suuruista vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvesiä toisen maanomistajan maalla sijaitsevassa laskuojassa. Laskuoja sijaitsee kiinteistöllä Joentausta RN:o 12:218, jonka omistavat AA ja BB. Ojaa on tarpeen käyttää 310 m:n matkalla. Luvan saajan mukaan sille asetettava ojan kunnossapitovelvoite turvaa ojan hyvän toimintakyvyn ja mahdollistaa tuotantoalueen vesien johtamisen sekä maanomistajien maiden pitämisen niiden käyttötarvetta vastaavassa kuivatustilassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ja Kauhajoen kaupungissa sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kauhajoen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kauhajoen Kunnallislehti -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Kauhajoen kaupungilta, Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kauhajoen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta.

12 12 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Ikkelänjoki on merkitty Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa erityissuojelua vaativaksi vesistöksi. Merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Maakuntakaavan mukaan Ikkelänjoen yläjuoksu on noin 15 km:n matkalla maisemallisesti erittäin arvokas. Jokiuoma on hiekkaisesta maaperästä johtuen kanjonimaista, mutkittelevaa ja täysin luonnontilaista. Joessa ja sen sivupuroissa elää arvokas luonnontilainen purotaimenkanta. Maakuntakaavan erityissuojelumerkinnän tavoitteena on säilyttää jokimaisema ja turvata joen purotaimenkanta. Alueen lähistöllä sijaitsevan Ikkeläjärven Koneurakointi Oy:n Näätänevan tuotantoalueen ympäristölupa on myönnetty ennen maakuntakaavan hyväksymistä. Kauhajoen kaupungin vuonna 2003 julkaisemassa raportissa, Ikkelänjoen kuormitusselvitys ja veden laatu, Ikkelänjoen vesi todettiin erittäin ravinnepitoiseksi, väriltään erittäin tummaksi sekä humus- ja rautapitoiseksi. Joen vedenlaatua paransivat muun muassa sen hyvä puskurikyky ja alhainen happamuus. Selvityksen perusteella Ikkelänjoen vedenlaadun parantamiseksi joen kuormitusta on vähennettävä tehostamalla maatalouden, metsätalouden, asutuksen ja turvetuotannon vesiensuojelutoimia. Ikkelänjoen valuma-alueelle ei tulisi myöntää uusia turvetuotantolupia. Ikkelänjoen tila on luokiteltu Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vedenlaadun perusteella hyvään ekologiseen tilaan. Joki on kuitenkin tyydyttävän rajoilla ja arviointia varten käytettävissä ollut vedenlaatuaineisto on ollut vähäinen. Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Ikkelänjoen hyvää ekologista tilaa ei tule heikentää. Lupahakemusta varten ei ole tehty varsinaisia kalastoselvityksiä. Ikkelänjoen kalastuksellinen merkitys on suuri ja edellyttäisi tarkempia selvityksiä. Taimen lisääntyy alueella luontaisesti. Tärkeitä sivu-uomia ovat erityisesti Myllyluoma, Sotkanluoma, Keevelinluoma ja Isoluoma. Joessa on myös harjusta, rapua, ahventa ja haukea. Joen kalastuksellista arvoa on nostettu istuttamalla taimenia. Hakemuksen mukaan etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on 600 m, mutta ELY-keskuksen mukaan alueen koillispuolella 200 m:n etäisyydellä on kiinteistö. Mikäli kiinteistö on asuttu, toiminta aiheuttaisi lyhyen etäisyyden vuoksi kiinteistölle kohtuutonta haittaa. Ensisijaisesti ELY-keskus on vaatinut, että turvetuotantohankkeelle ei myönnetä ympäristölupaa alapuolisen vesistön arvot, maakuntakaavan määräykset, vesipolitiikan puitedirektiivin tilatavoitteet ja vesistöalueen kuormituksen yhteisvaikutukset huomioon.

13 Toissijaisesti ELY-keskus on vaatinut, että hakija muuttaa suunnitelmaa vesienkäsittelyn osalta siten, että kuivatusvedet käsitellään kemiallisesti. Hankkeelle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettua toiminnan aloittamislupaa. Turvetuotannon kuormitus on suurinta kunnostusvaiheessa. Lisäksi kunnostustöiden aloittaminen muuttaa suon olosuhteet lopullisesti, jolloin sen palauttaminen entiselleen ei onnistu ja tällöin muutoksenhaku tulisi hyödyttömäksi. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että Kokemänjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on määritelty Kyrönjoella ihmistoiminnan aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen vähentämistarpeeksi 50 % nykyisestä tilasta. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Kauhajoen alueen ihmistoiminnasta aiheutuvan ravinnepitoisuuden vähentämisen tavoitteeksi on asetettu %. Koko Kyrönjoelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää turvetuotannon osalta vuotuisen fosforikuormituksen pienentämistä nykyisestä 2,5 tonnista vähintään 1,2 tonnia. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjoen valuma-alueen suunnittelumääräyksen mukaan vesistövaikutukset on otettava huomioon niin, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Maakuntakaavan luonnonympäristö ja virkistys -osassa Ikkelänjoen koko valuma-alue on määritelty erityissuojelua vaativaksi vesistöksi. Näätänevan turvetuotanto yhdessä muun vesistöalueella tapahtuvan toiminnan kanssa saattaa aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista Ikkelänjoessa. Huomioon ottaen Ikkelänjoen kalataloudellinen ja luonnontaloudellinen merkitys ja haavoittuvaisuus, Kokemänjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava ei luvan myöntämisen edellytyksiä ole. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, luvan saaja on velvoitettava tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava kalatalousryhmälle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Luvan saaja on velvoitettava maksamaan euron suuruista vuosittaista kalatalousmaksua käytettäväksi Ikkelänjoen kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. 3) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta on puoltanut luvan myöntämistä hankkeelle. Ympäristölautakunta on edellyttänyt, että luvan saajan on jätettävä hakemus lupamääräysten tar- 13

14 Muistutukset ja mielipiteet kistamiseksi lupaviranomaiselle mennessä, suoritettava kustannuksillaan vesistö- ja kalataloustarkkailua, tarkkailtava tuotantoalueelta etelään sijaitsevan talousvesikäytössä olevan kaivon pinnankorkeutta, järjestettävä alueella jätehuolto, varastoitava poltto- ja voiteluaineet ja muut kemikaalit sekä käytettävä niitä niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään ja huolehdittava, ettei laskuojan suulle Ikkelänjokeen muodostu irtonaisesta maa-aineksesta pohjapatoa huonontamaan virtaamaa joessa, selvitettävä ennen luvan myöntämistä, onko Näätänevalta tulevalla virtaamalla vaikutusta Ikkelänjoen virtausnopeuteen ja tulvaherkkyyden lisääntymiseen. Näätänevalta laskeva oja on varustettava kolmella riittävän tilavalla lietetaskulla noin 50 m:n välein ja ne tulee säännöllisesti vuosittain huoltaa ja poistaa niihin kertyneet maa-ainekset. Lautakunta on vastustanut luvan myöntämistä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. 4) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on todennut, että Ikkelänjoen valuma-alueella noin 400 ha:n alueella on turvetuotantoa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset niin, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Maakuntakaavoituksen yhteydessä on hyväksytty komiteamietinnön esitys, jonka mukaan Ikkelänjoki on otettu erityissuojelluksi vesistöksi. Joen yläjuoksu ylimmän 15 km:n osalta on erityisen arvokas sen luonnontilaisuudesta johtuen. Joessa ja sen sivupuroissa elää luonnontilainen taimenkanta. Kaavaselostuksen mukaan erityissuojelun tavoitteena on säilyttää jokimaisema ja turvata purotaimenkanta. Vapo Oy suunnittelee Ikkelänjoen valuma-alueelle uusia turvetuotantoalueita yhteensä noin 300 ha, joten turvetuotantoala valuma-alueella kaksinkertaistuu ja Ikkelänjoen kuormitus lisääntyy huomattavasti. Kiintoainekuormitus lisääntyy 7,5 %, fosforikuormitus 10 % ja typpi 30 % Ikkelänjoen valuma-alueella, mitä ei voida pitää vesistön kannalta kestävänä ratkaisuna eikä myöskään vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisena. Vapo Oy omistaa tuotannossaan olevat Ikkelänjoen valuma-alueen suot lähes kokonaan. Tuotannosta poistuvilla aloilla tuotettaisiin mahdollisesti jatkossa ruokohelpeä. Vesistöön kohdistuvat ravinnekuormat kasvaisivat nykyisestään, koska ruokohelven viljely vaatii lannoitteita. Turvemaa ei kykene sitomaan ravinteita riittävässä määrin ja ravinteet huuhtoutuvat vesistöön herkästi. Tuotannosta poistuvat alat eivät oikeuta lisäämään valumaalueen turvetuotantoa, koska poistuvien alueiden kuormitus ei alene vaan lisääntyy. Ikkelänjoen valuma-alueella ei tule lisätä turvetuotantoa. Näätänevan tuotantoalueen lupahakemus on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen ensimmäinen lupahakemus, jota Ikkelänjoen erityissuojelumääräys koskee. 14

15 15 Ikkelänjoen vesi ei ole laadultaan kovin hyvä virkistyskäyttöön. Rantamökkien virkistyskäyttöarvo alenee kesäaikana vedenlaadun myötä, eikä jokivesi ole nykyisin laadukasta uimavettä. Runsaista ojituksista johtuen joen vesi on kesäaikaan varsin vähissä ja sen laatu paikoin alentunut. Pallonevalta johdetut turvetuotannon jätevedet Talvisillanmäen alueella ovat alentaneet keskiosan vedenlaatua ja haittaavat edelleen. Suunniteltu tuotantoalue purkaisi jätevetensä joen yläosalle ja haittaisi jokea koko pituudeltaan. Lähteisyyttä esiintyy sivupurojen alueilla, joiden virtaama on erittäin tärkeä osa alivirtaamaa. Ikkeläjärven vedenlaatu ei ole kovin hyvä. Ikkelänjoki on erittäin merkittävä taimenjoki. Ikkelänjoessa ja sen sivuhaaroissa tavataan luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Muutamien sivupurojen taimenkannan arvellaan olevan geneettisesti eriytynyt ja puhdas kanta, joiden kookkaammat yksilöt muuttavat pääuomaan kasvamaan. Pääuoman kalaston heikentyminen saattaa johtaa osaltaan myös sivuhaarojen taimenkantojen taantumiseen. Ikkelänjoen alaosilla on vähäisesti myös rapua ja joessa on jonkin verran harjusta. Hakemukseen ei sisälly juuri minkäänlaisia kalastoselvityksiä. Ilman vertailutietoja on mahdotonta arvioida haittojen suuruutta. Ikkelänjoessa tulisi tehdä myös pohjaeläinmääritykset ja sudenkorentoselvitys. Turvetuotannon valumavedet voivat heikentää mahdollisten vähälukuisten tai uhanalaisten vesihyönteisten tai sudenkorentojen elämää alueella. Suoalueelta on tavattu suotyyppejä, jotka ovat vaarantuneita tai silmälläpidettäviä. Lyhytkorsineva (VU), saraneva (VU), kalvakkaneva (VU) ja rimpineva (SN). Vaikka alueen suotyypit ovat pääosin muuttumia, ne ovat harvaan ojitetulla alueella ja suolla on luonnon monimuotoisuudelle merkittäviä arvoja kuten lahopuisia koivuvaltaisia metsälöitä. Hankkeelle ei tule myöntää lupaa, koska turvetuotantohanke heikentää osaltaan Ikkelänjoen erityissuojelua ja siellä elävää luonnontilaista purotaimenkantaa. 5) Kauhajoen kalastusseura KAKASE ry on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on todennut, että Ikkelänjoen alaosan Asuulin lähes 3 km pitkä koskijakso on kalastuksellisesti erittäin merkittävä. Asuulin alueelle istutetaan seuran varoilla vuosittain noin 250 kg pyyntikokoista taimenta. Lisäksi alueella on taimenen luontaista lisääntymistä ja saaliiksi saadaan runsaasti luonnontaimenta sekä myös ahventa ja haukea. Joessa on myös vähäisesti harjusta ja rapua. Asuulin aluetta kehitetään edelleen. Suunnitelmana on parantaa koskikalastusmahdollisuuksia ja kalaston luontaisia lisääntymismahdollisuuksia sekä perustaa alueesta erillislupa-alue. Kauhajoen kalastusseuran tarkoituksena on parantaa taimenen luontaisia lisääntymismahdollisuuksia myös ylemmillä jokiosuuksilla. Lamminmaan

16 Hakijan vastine ja suunnitelman muutos alueella joessa on pysyvä taimenkanta. Kanta ei ole kovin runsas, koska kiintoaines ja humus haittaavat kalaston lisääntymistä ja kutukelpoiset soraikkopaikat ovat osittain heikentyneet. Lähes jokaisessa Ikkelänjoen sivuhaarassa on luontaisia taimenkantoja. Merkittävimmät kohteet ovat Sotkanluoma ja Keevelinluoma. Myös ylempänä joen sivuhaaroissa on taimenta, mutta vähemmän. Sivuhaarat ovat potentiaalinen ja pääuomaakin merkittävämpi taimenten lisääntymisalue. Mahdollinen kalaston heikentyminen pääuomassa heikentää myös sivuhaarojen luontaisia taimenkantoja. Muistuttajan mielestä hakijan esittämä kalatalousmaksu ei riitä kattamaan kalataloudellisia vahinkoja. Mahdollista luonnonkalakannan taantumista ja kalastusharrastukseen soveltuvan paikan heikentämistä eikä voida korvata kalatalousmaksulla. Luvan myöntäminen olisi myös ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Ikkelänjoen vesistöalue on kaavassa erityissuojeltu muun muassa joessa elävän purotaimenkannan turvaamiseksi. Hakija on todennut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta, että hakemussuunnitelmassa on selvitetty alapuolisen vesistön tilaa, sen kalataloudellista merkittävyyttä ja valuma-alueella olevaa turvetuotantoa. Näätänevan tuotantoalueen vesienkäsittelysuunnitelma täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Pintavalutuskenttä on käytännössä ojittamaton. Hankealueen pinta-ala on 0,4 % Ikkelänjoen alueen pinta-alasta laskussa Kyrönjokeen. Hankealueen lisäksi hakijalla on Ikkelänjoen valuma-alueella ainoastaan Pallonevan turvetuotantoalue, jonka alkuperäinen tuotantoala on ollut noin 332 ha ja josta on poistunut noin 141 ha. Tuotantopinta-alan on arvioitu pienenevän Pallonevalla noin 90 ha:iin vuoteen 2015 mennessä. Pallonevan, Näätänevan ja vireillä olevan noin 44 ha:n suuruisen Vähä-Koihnannevan tuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 324 ha, joka on 1,5 % Ikkelänjoen vesistöalueen pinta-alasta. Näätänevan ja Vähä- Koihnannevan turvetuotannolla korvataan turvetuotannosta poistuneita alueita. Hakijan mukaan luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, koska turvetuotannosta aiheutuva kokonaiskuormitus vesistöalueella ei kasva. Näätänevan vesienkäsittely on keskimääräistä tehokkaampi, koska sen pintavalutuskentän osuus valuma-alueesta on 5,9 %. Näätänevan turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset ovat hyvin vähäiset. 16

17 Kuivatusvesien kemiallista käsittelyä koskevasta vaatimuksesta hakija on todennut, että kemiallista käsittelyä ei voida pitää ympärivuotista pintavalutusta parempana menetelmänä ja on viitannut hakemussuunnitelman selvitykseen eri vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehosta ja kuormitusvaikutuksesta. Hakija on kertonut, että hankealueen koillispuolella noin 200 m:n päässä olevalla kiinteistöllä RN:o 12:199 on satunnaisessa vapaa-ajankäytössä oleva rakennus. Hakija on ilmoittanut rajaavansa tuotantoaluetta siten, että kiinteistön ja tuotantoalueen välinen etäisyys on vähintään 400 m ja säilyttävänsä toiminnan ajan omistamallaan noin 5 ha:n suuruisella alueella olevan puuston suojapuustona. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon uuden tuotantosuunnitelmapiirroksen. Tuotantopinta-ala pienenee noin 84 ha:iin. Toiminnanaloittamisluvan osalta hakija on todennut, että ainakin pintavalutuskentän rakentamisen ja siellä tarvittavan kunnostamisen osalta toiminnanaloittamisluvan myöntäminen on perusteltua. Hakijan mukaan Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän 2) lausunnossa ei ole otettu huomioon, että turvetuotanto on aikaisemmin ollut vesistöalueella laajempaa ja huonomman vesienkäsittelyn vuoksi kuormittavampaa tuotantoalayksikköä kohti. Kysymys on kalakantojen suojaamisesta, jotka ovat säilyneet tähän saakka hyvin todennäköisesti heikommissa olosuhteissa. Lausunnossa ei ole otettu huomioon Pallonevan tuotantoalueen pinta-alan pienentymistä. Hakija on viitannut kohdassa 2) esittämiinsä luvan myöntämisen perusteisiin. Kalataloustarkkailu voidaan viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaan aloittaa joiltakin osin ennakkotarkkailuna vertailutiedon saamiseksi. Hakijan esittämä 530 euron vuotuinen kalatalousmaksu on riittävä kalastolle ja kalastukselle hankkeesta aiheutuvien haittojen kompensoimiseen. Hakija on todennut Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan 3) lausunnosta, että Näätänevalla käytetään parasta käyttökelpoista vesiensuojelutekniikkaa ja että vesiensuojelurakenteiden mitoitus on normaalia vaatimustasoa tehokkaampi. Pintavalutuskentän tehoa on esitetty tarkkailtavaksi ja lupamääräyksiä koskevassa tarkistushakemuksessa arvioidaan kentän toimivuus ja tehdään tarvittavat vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelmat tuotannon loppuajaksi. Hankkeen vesistökuormituksesta ja vaikutuksista saadaan riittävä tieto hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman avulla. Hankealueesta 350 m:n päässä olevan kaivon tarkkailu ei ole tarpeen. Kalataloustarkkailun osalta tuotantoalue voidaan liittää Kyrönjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 17

18 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Vesienkäsittelyn tehokkuus huomioon ottaen laskuojan osalta riittävät normaalit kunnossapitomääräykset. Hankealueen pienestä valumaalueosuudesta johtuen erityisiä selvityksiä hankkeen vaikutuksista Ikkelänjoen virtausnopeuteen ja tulvaherkkyyteen ei ole tarpeen tehdä. Lisäksi hakija on viitannut soveltuvin osin edellä vastineessa esittämäänsä. Hakija on viitannut Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 4) ja Kauhajoen kalastusseura KAKASE ry:n 5) purotaimenkantaa ja maakuntakaavan suunnittelumääräystä koskevilta osin vastineessa edellä lausumaansa. Hakemuksessa esitetyt selvitykset ovat riittävät. Kalataloudellisessa velvoitetarkkailussa saadaan lisätietoja alapuolisen vesistön kalastosta ja kalastuksesta. Velvoitetarkkailu voidaan osittain aloittaa ennakkotarkkailuna ennen kuntoonpanon aloittamista, jolloin alueen kalastusoloista saadaan vertailutietoa. Muistuttajat ovat hakijan mukaan liioitelleet hankkeen vaikutuksia alapuolisen vesistöön. Kuormitus on pieni osa melko tehokkaan maankäytön piirissä olevan valuma-alueen kokonaiskuormituksesta. 18 Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Näätänevan turvetuotantoon Kauhajoen kaupungissa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn ja aluehallintovirastoon toimitetun muutetun suunnitelman mukaisesti ja siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 82 ha. Vesitalousluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden johtaa tuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet toisen maalla kulkevaan laskuojaan, joka sijaitsee kiinteistöllä Joentausta RN:o 12:218 Kauhajoen kylässä Kauhajoen kaupungissa. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitekohdassa 3 olevan maanomistajakartta 1:n mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Ikkelänjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä aluehallintovirastoon toimitetun muutetun Tuotantosuunnitelma-piirroksen mukaisesti

19 Päästöt ilmaan ja melu sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden, virtausta säätävien patojen ja pintavalutuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista Päätöksen liitekarttaan 2 merkitty alue on säilytettävä puustoisena suojaalueena niin kauan kuin tuotantoalueella harjoitetaan turvetuotantoa. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 19

20 Varastointi ja jätteet 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kauhajoen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. 20

21 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 650 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 21