Scanclimber hammastankotyölavoja. huippuharustuksella. Hammastankotyölava kunnossapitotöissä. Telineasennustyötä laivanrakennustelakalla.

Transkriptio

1 R A M I R E N T I N V U O S I K E R T O M U S

2 Scanclimber hammastankotyölavoja varustettuna huippuharustuksella. VUONNA 2002 RAMIRENT TOIMI 9 MAASSA Hammastankotyölava kunnossapitotöissä. Telineasennustyötä laivanrakennustelakalla.

3 in toimipisteet Euroopassa Suomi 97 Ruotsi 13 Norja 30 Venäjä 3 Viro 7 Latvia 8 Liettua 3 Puola 13 Unkari 1 Yhteensä 175

4 NORJA PIETARI VIRO RUOTSI LIETTUA LATVIA MOSKOVA PUOLA UNKARI

5 KARTTA 3 RAMIRENT LYHYESTI 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 YHDISTETTY LIIKETOIMINTAMALLI JA ORGANISAATIO 6 RAMIRENT SUOMI 7 RAMIRENT SKANDINAVIA 11 RAMIRENT EUROPE OY 12 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 15 KONSERNIN TULOSLASKELMA 17 KONSERNIN TASE 18 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 20 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA 21 EMOYHTIÖN TASE 22 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA 24 LIITETIEDOT 25 TUNNUSLUVUT 38 VOITONJAKOEHDOTUS 40 TILINTARKASTUSKERTOMUS 41 HALLINTOELIMET 43 OSAKKEEN KUUKAUSIVAIHTO JA KURSSIKEHITYS 44 TOIMIPAIKKAVERKOSTO 45 1

6 2 LÄMPÖVOIMALAN SAVUPIIPUN KORJAUSTYÖ VILNASSA 2002

7 RAMIRENT LYHYESTI on Pohjois- ja Itä-Euroopan johtava rakentamiseen ja teollisuudelle koneita sekä laitteita vuokraava yhtiö. Konsernilla on yhteensä 175 kiinteää toimipaikkaa yhdeksässä Euroopan maassa (Suomi, Norja, Ruotsi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari). -konsernin päätuoteryhmiä ovat rakennuskoneet, henkilönostimet, telineet, muotit, työmaatilat sekä torninosturit. Konserni tarjoaa myös näihin liittyviä suunnittelu-, asennus-, kuljetusja neuvontapalveluja. Konsernin asiakaskunta koostuu mm. rakennusliikkeistä, asennusliikkeistä, teollisuuslaitoksista, telakoista, valtion ja kuntien organisaatioista sekä yksityishenkilöistä. Konsernin asiakasmäärä on noin Suomessa on suurin konevuokraamo, sillä on yli 90 toimipaikasta koostuva vuokraamoverkosto, joka kattaa koko valtakunnan. Norjassa illa on 100 %:sesti omistettu tytäryhtiö Bautas AS, joka on Norjan suurin konevuokraamo. Ruotsissa in 100 %:sesti omistama tytäryhtiö Stavdal i Sverige AB on yksi Ruotsin johtavista konevuokraamoista. Norjassa ja Ruotsissa konsernilla on yhteensä nelisenkymmentä toimipistettä. omistaa 65 % Europe Oy:stä, joka vuokraa tytäryhtiöidensä kautta rakennuskoneita ja -laitteita Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Lisäksi illa on 100 %:sesti omistettu tytäryhtiö Unkarissa. Näissä maissa on tällä hetkellä yhteensä nelisenkymmentä toimipistettä käsittävä vuokraamoverkosto. Avainlukuja Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, Me Tulos rahoituserien jälkeen, Me Tulos per osake, e Sijoitetun pääoman tuotto, % Henkilöstön määrä ,3 14,3 1,49 13, ,5 11,5 1,89 25, ,0 11,4 1,96 32, ,7 7,7 1,44 29, ,3 7,6 1,52 32,

8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Katsaus vuoteen 2002 Kokonaisrakentaminen väheni Suomessa noin yhden prosentin vuonna 2002 verrattuna edelliseen vuoteen. Rakentamisen määrää vei alaspäin nimenomaan uudisrakentamisen väheneminen. Sen sijaan korjausrakentaminen kasvoi edelleen noin 2 3 prosentin vauhdilla. Telakoilla ja teollisuuden kunnossapidossa vuokrakaluston kysyntä on säilynyt hyvällä tasolla ja jopa hieman lisääntynyt vuoden 2002 aikana. Norjassa ja Ruotsissa rakentaminen pysyi vuonna 2002 suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Venäjällä, Baltian maissa ja Unkarissa rakentaminen oli erityisen vilkasta vuonna 2002 ja selvästi paremmalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Puolan rakentaminen on edelleen ollut laskusuunnassa vuoden 2002 aikana. Vuosi 2002 oli -konsernille hyvin merkittävä vuosi. Vuonna 2002 laajensi toimintaansa Skandinaviaan ostamalla Norjan suurimman konevuokraamon Bautas AS:n koko liiketoiminnan. Norjan lisäksi tähän liiketoimintaan kuuluu merkittävää vuokraustoimintaa Ruotsissa, jossa toiminta tapahtuu Stavdal-nimisen tytäryhtiön kautta. Sekä Norjan että Ruotsin liiketoiminnat olivat mukana -konsernissa vuonna 2002 vain kolme viimeisintä kuukautta. Suomessa vahvistettiin asemia telinevuokrausliiketoiminnassa ostamalla keväällä 2002 Tupla- Rakenne Oy:n ja sen sisaryhtiöiden telineliiketoiminta. Oyj:n omistama tytäryhtiö Hungary Bérleti Kft aloitti konevuokraamotoiminnan Unkarissa avaamalla ensimmäisen toimipisteensä Budapestissä. -konsernin liikevaihto kasvoi 48,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon kasvusta merkittävä osa tuli Norjan ja Ruotsin yhtiöistä, joita ei luonnollisestikaan ollut mukana edellisen vuoden luvuissa. Myös Europe kasvoi edelleen voimakkaasti 31,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kotimaan toiminnot kasvoivat 4,9 % verrattuna vuoteen Konsernin käyttökate parani 41,5 % ollen 29,6 milj. euroa (20,9 milj. euroa), liikevoitto kasvoi 26,6 % 16,4 milj. euroon (12,9 milj. euroa) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 32,5 % 14,3 milj. euroon (10,8 milj. euroa). Kotimaan toimintojen liikevoitto oli 11,6 milj. euroa, Europen liikevoitto oli 1,9 milj. euroa ja Skandinavian liikevoitto vuoden kolmelta viimeiseltä kuukaudelta oli 2,9 milj. euroa. -konserni panosti strategiansa mukaisesti vuoden 2002 aikana voimakkaasti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Konserni toimii nykyisellään yhdeksässä Euroopan maassa ja sillä on yhteensä 175 kiinteää toimipaikkaa näissä maissa. Henkilöstöä konsernilla on noin 1300 henkeä, joista lähes kaksi kolmasosaa työskentelee ulkomailla. 4

9 Näkymät vuodelle 2003 Kokonaismarkkinoiden odotetaan Pohjoismaissa pysyvän ennallaan tai hieman kasvavan verrattuna vuoteen Itäisen Euroopan maissa kokonaismarkkinoiden arvioidaan edelleen kasvavan voimakkaasti. Johtuen vuonna 2002 tehdyistä mittavista panostuksista itäisen Euroopan maissa sekä ennen kaikkea Bautas-liiketoimintakaupasta arvioidaan -konsernin liikevaihdon kasvavan milj. euron tasolle vuonna Myös konsernin tuloksen arvoidaan selvästi parantuvan verrattuna vuoteen in kansainvälistymis- ja kasvustrategia -konserni hakee edelleen kasvua tulevina vuosina. Samanaikaisesti konsernin kannattavuus on tarkoitus pitää hyvällä tasolla. Kasvu tapahtuu pääsääntöisesti kansainvälistymisen kautta, mutta myös kotimaassa tullaan jatkamaan kasvu-uralla. Konsernin päämarkkina-alue on Pohjoismaiden lisäksi ns. kehittyvät itäisen ja keskisen Euroopan maat. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus, vaan taustalla ovat selkeät syyt, miksi se on ille valittu kehityssuunta. Ensinnäkin, riittävän kasvun ja yrityskoon saavuttaminen pelkästään Suomen markkinoilta on käytännössä mahdotonta johtuen Suomen rajallisista konevuokrausmarkkinoista. Voimakas kasvu taas on välttömätöntä, jotta yritys pystyy kilpailemaan tasavertaisesti muiden eurooppalaisten konevuokraamoiden kanssa kasvavilla markkinoilla. Toiseksi, eri maiden konevuokrausmarkkinat ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja myös näiden markkinoiden nousu- ja laskusuhdanteet voivat kulkea eri tahtia, joten olemalla mukana useiden maiden markkinoilla on yrityksen kehitys selvästi tasaisempaa kuin toimittaessa vain yhden maan markkinoilla. Kolmanneksi, konevuokrauksessa käytettävät koneet ja laitteet ovat eri maissa samanlaisia, jopa usein samojen kansainvälisten valmistajien tuotteita. Näin ollen kapasiteettia voidaan tarvittaessa helposti siirtää myös maasta toiseen ja saada tätä kautta parempi kapasiteetin käyttöaste kuin toimittaessa ainoastaan yhden maan markkinoilla. Maaliskuussa 2003 Erkki Norvio Toimitusjohtaja TULOS RAHOITUS- ERIEN JÄLKEEN LIIKEVOITTO LIIKEVAIHTO Me 20 Me 20 Me , ,6 5 7,7 11,4 11,5 14, ,4 8,4 12,1 12,9 16, ,1 36,9 53,8 68,

10 YHDISTETTY LIIKETOIMINTAMALLI JA ORGANISAATIO RAMIRENT-KONSERNI VUOKRAAMOVERKOSTO RAMIRENT SUOMI BAUTAS NORJA STAVDAL RUOTSI RAMIRENT EUROOPPA TUOTELINJAT OSTOT MARKKINOINTI KONSERNIN JOHTORYHMÄ Erkki Norvio Thorolf Hannus Kurt Opseth Timo Korhonen Petri Söderholm Reijo Fernelius Jorma Nyyssölä RAMIRENT OYJ HALLITUS Erkki Norvio TOIMITUS- JOHTAJA TALOUS JA HALLINTO Thorolf Hannus RAMIRENT SUOMI Petri Söderholm RAMIRENT EUROOPPA Timo Korhonen RAMIRENT SKANDINAVIA Kurt Opseth -konserni toimii yhdeksässä maassa. Toiminnallisen rakenteen peruslähtökohta on paikallisuus ja toiminta tapahtuu eri maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden kautta. Konsernitasolla koordinoidaan strateginen suunnittelu, investointitoiminta, rahoitus sekä kaikkia markkina-alueita koskevat yhteiset asiat. Suomessa toimitaan -tuotemerkin alla, emoyhtiössä Oyj:n lisäksi konsernilla on Suomessa telinetoimintaa varten kaksi tytäryhtiötä Teline-Rami Oy ja Uudenmaan Telineykköset Oy, sekä torninosturivuokrausta varten Rami-Cranes Oy. Suomen toiminta on maantieteellisesti jaettu kahdeksaan alueeseen ja kiinteitä toimipaikkoja on jo yli 90 kappaletta. Norjassa toiminta tapahtuu tytäryhtiö Bautas AS:n kautta. Yhtiöllä on 30 kiinteää toimipaikkaa 4:llä alueella eri puolilla Norjaa. Ruotsissa toimitaan Stavdal -tuotemerkillä 13:ssa kiinteässä toimipisteessä lähinnä eteläisen Ruotsin alueella. Itä- ja Keski-Euroopan maissa (Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Unkari) toiminta tapahtuu Europe -ryhmän kautta siten että, joka maassa on omat tytäryhtiöt. Kiinteitä toimipaikkoja on yhteensä näissä maissa 35 kappaletta. 6

11 RAMIRENT SUOMI Historia in historia ulottuu vuoteen 1955, jolloin avoin yhtiö nimeltä Rakennusmies perustettiin. Tuolloin Suomeen tarvittiin uusia rakennuskoneita ja -laitteita tukemaan sodanjälkeistä rakentamista. Yhtiön toimialaksi määriteltiin rakentamisen koneiden ja laitteiden maahantuonti, kauppa ja valmistus ja 1970-luvuilla tuotevalikoima kasvoi ja yhtiön toiminta laajeni käsittämään myös erilaisten elementtien kehittämisen ja valmistuksen. Tässä vaiheessa yhtiön nimi oli A-Elementti Oy Rakennusmies. Vuonna 1983 Oy Partek Ab osti yhtiön koko osakekannan ja seuraavien 2 3 vuoden aikana elementtituotanto siirrettiin Partekin vastaavaan ryhmään. Yhtiön nimi muuttui oman tuotannon loputtua A-Rakennusmies Oy:ksi. Tämän muutoksen kautta yhtiö palasi juurilleen ja keskittyi rakennuskoneiden ja -laitteiden maahantuontiin, myyntiin ja vuokraukseen luvun lopulla toiminta jälleen kasvoi ja tuotevalikoima laajeni. Lisää kasvua haettiin lähinnä yritysostoin. Vuonna 1989 ostettiin Rakennuslaite Oy, joka oli toiminut siinä vaiheessa jo 15 vuotta rakennuskonevuokraamona. Hytec Oy, joka oli johtava muotteja ja henkilönostimia myyvä ja vuokraava yritys, liitettiin yhtiöön vuonna Vuonna 1992 ostettiin suurin osa Monivuokraus Ky:n liiketoiminnasta ja vuokraamoverkostosta. Tämä kasvatti huomattavasti yhtiön toimintaa rakennuskonevuokraamona. Vuonna 1993 Starckjohann Telko Oy:n rakennuskonetoiminta yhdistettiin yhtiöön ja vuonna 1994 ostettiin Tallberg Rakennustekniikka Oy:n liiketoiminta. Vuonna 1995 ostettiin Betox Oy:n liiketoiminta. Joulukuussa 1995 A-Rakennusmiehen liiketoiminta siirtyi uudelle yhtiölle, jonka omistajiksi tulivat A-Rakennusmiehen avainhenkilöt Gaspar Oy Ab-nimisen holdingyhtiön kautta ja CapMan Capital Management Oy:n ja MB Finance Group Oy:n hallinnoimat rahastot. Vanhoista omistajista säilyivät Oy Julius Tallberg Ab, Oy Partek Ab sekä Starckjohann Oy, joista kaksi jälkimmäistä myivät marraskuussa 1997 osuutensa yhtiön muille omistajille. Vuonna 1998 yhtiö listautui Helsingin Pörssin päälistalle ja julkinen noteeraus yhtiön osakkeilla alkoi Tässä yhteydessä pääomasijoittajat CapMan Capital Management ja MB Finance Group luopuivat omistuksestaan. Yhtiö jatkoi edelleen yritysostojaan. Vuonna 1998 ostettiin Kehä-Vuokrauksen ja Cranes- Sammon konevuokraustoiminnot ja vuonna 2000 ostettiin kaksi telinevuokrausalan yhtiötä: Uudenmaan Telineykköset Oy ja Etelä-Suomen Telinepiste Oy. Torninosturitoiminta yhtiöitettiin Rami-Cranes Oy nimiseksi tytäryhtiöksi maaliskuun alussa 2000 ja telinetoiminnot yhdistettiin Teline-Rami Oy nimiseksi tytäryhtiöksi vuoden 2001 alussa. A-Rakennusmies Oyj:n nimi muutettiin Oyj:ksi maaliskuussa Vuonna 2002 ostettiin telinevuokrausalan yhtiön Tupla-Rakenne Oy:n ja sen sisaryhtiöiden telineliiketoiminnat. Markkinakehitys in arvion mukaan Suomen rakennuskonevuokrausmarkkinat pysyivät vuonna 2002 edellisen vuoden tasolla. Vuokrakoneiden käyttö on kansainvälisen mittapuun mukaan Suomessa edelleen suhteellisen alhaisella tasolla. Rakennusliikkeiden ja teollisuuden keskittyessä kannattavuuden ja toiminnan tuottavuuden parantamiseen on odotettavissa, että vuokrauspalvelujen käyttö lisääntyy tulevaisuudessa jonkin verran. Rakentamisen ja teollisuuden yleisen aktiivisuuden kasvusta riippuen Suomen rakennuskonevuokrausmarkkinoiden kasvun arvioidaan tulevaisuudessa vaihtelevan 0 10 %:n välillä vuosittain. Toiminnot ja markkinatilanne Rakennuskoneet ja henkilönostimet tuotelinjat kattavat rakentamisessa ja teollisuuden kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja henkilönostinten vuokraamisen sekä niihin liittyvien tarvikkeiden ja oheistuotteiden myynnin. Näiden ryhmien koneet ja laitteet liittyvät mm. betonointiin, maan tiivistämiseen, nostamiseen, lämmittämiseen, hiontaan, jyrsintään, hitsaamiseen, poraamiseen ja naulaamiseen. Myös erilaiset leikkurit, paineilmakalustot, sähkö- ja valaisinkalustot, pumput sekä tutkimus- ja mittauskalustot 7

12 8 RAMITILAT EDUSKUNTATALON LISÄRAKENNUSTYÖMAALLA.

13 kuuluvat ryhmän tuotevalikoimaan. Näiden tuotelinjojen yhteinen liikevaihto kasvoi jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2003 vuokrausliikevaihdon arvioidaan edelleen hieman kasvavan. Muotti-tuotelinja vuokraa ja myy rakennustyömaiden tarvitsemia betonointimuottikalustoja sekä niihin liittyviä suunnittelu- ja asennussekä opastuspalveluja. Muottikalustoa käytetään sekä pysty- että vaakarakenteiden, kuten seinien ja holvien valamiseen. Muotti-tuotelinjan liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla, myös vuoden 2003 liikevaihdon arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai hieman kasvavan. Teline-tuotelinjan toiminta tapahtuu Oyj:n kokonaan omistamien tytäryhtiöiden, Teline-Rami Oy:n ja Uudenmaan Telineykköset Oy:n kautta. Näiden yhtiöiden vastuualueena on telineiden ja sääsuojien vuokraus ja myynti. Yhtiöiden kokonaisvaltainen palvelu käsittää telineiden ja suojauksien vuokrauksen lisäksi suunnittelua, pystytykset, siirrot, purut ja kuljetukset. Teline-tuotelinjan liikevaihto kasvoi edelleen merkittävästi vuonna 2002 verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2003 liikevaihdon arvoidaan edelleen kasvavan jonkin verran. Työmaatila-tuotelinja vuokraa ja myy työmaatiloja ja kontteja uudis- ja korjausrakennustyömaille sekä moniin muihin käyttötarkoituksiin. Tuotevalikoima kattaa mm. työmaiden toimisto-, pukeutumis-, ruokailu-, varasto- ja majoitustilat. Tämän tuotelinjan liikevaihto kasvoi jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Myös vuodelle 2003 arvioidaan pientä kasvua. Torninosturi-tuotelinjan toiminta tapahtuu Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön, Rami-Cranes Oy:n kautta. Rami-Cranes Oy:n vastuualueena on torninostureiden ja työmaahissien vuokraus ja myynti sekä niihin liittyvät huolto- ja varaosapalvelut. Lisäksi erilaisten nostinten ja rakennuskohteiden korjaus- sekä varaosapalvelut ovat osa Rami- Cranesin liiketoimintaa. Rami-Cranesin liikevaihto laski jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen johtuen lähinnä uusien torninostureiden myynnin pysähtymisestä vuonna Vuoden 2003 liikevaihdon arvioidaan jonkin verran kasvavan verrattuna vuoteen Suomen liikevaihto Suomen liikevoitto 60,0 M 11,6 M 9

14 10 GEDA TAVARAHISSI TYÖMAAKÄYTÖSSÄ.

15 RAMIRENT SKANDINAVIA Historia Norjan suurin rakennusyhtiö Veidekke ASA yhtiöitti sisäisen konevuokrausosastonsa Bautas-nimiseksi tytäryhtiökseen vuonna Bautas AS:n perustamisen ajoitus oli onnistunut, sillä yhtiö kasvoi orgaanisesti vuodesta 1997 vuoteen 1999 kolminkertaiseksi ja samanaikaisesti Veidekken osuus liikevaihdosta putosi 100 %:sta alle 50 %:iin. Vuonna 2000 Bautas osti suurimman kilpailijansa Stavdalin, joka oli tuolloin listattu yhtiö Oslon pörssissä. Tämän yritysoston myötä Bautaksen liikevaihto kaksinkertaistui ja samalla yhtiö sai hyvän markkina-aseman myös Ruotsissa. Norjassa Stavdal sulautettiin Bautakseen, mutta Ruotsissa jatkettiin Stavdal -nimellä. Vuonna 2001 Norjan toiseksi suurin rakennusyhtiö AF-gruppen teki sisäistä rakennuskonevuokraustoimintaansa koskevan ulkoistamissopimuksen Bautas AS:n kanssa, sopimuksen myötä suurin osa ns. kevyestä konekalustosta siirtyi Bautaksen hoidettavaksi. Tämä oli selvä merkki siitä, että Bautas oli onnistunut kehittymään itsenäiseksi konevuokraamoksi. Vuonna 2001 ostettiin vuokraamoalan yritys myös Etelä-Ruotsista, jolloin Stavdalista tuli Ruotsissa valtakunnallinen vuokraamo, jolla on toimintaa kaikilla tärkeimmillä alueilla Ruotsissa. Bautas ja Stavdal siirtyivät syyskuussa 2002 tehdyn kaupan myötä alkaen osaksi -konsernia. Samalla Norjan ja Ruotsin toiminnoista muodostettiin Skandinavia-ryhmä. Markkinakehitys Norja (Bautas AS) Konevuokrausmarkkinat ovat olleet Norjassa vakaalla ja hyvällä tasolla jo viimeiset kaksi vuotta. Bautaksen toiminta on kehittynyt vuonna 2002 ja varsinkin sen viimeisellä neljänneksellä positiivisesti kaikilla alueilla Norjassa. Vuonna 2003 kokonaismarkkinat säilynevät edelleen hyvällä tasolla, alueelliset vaihtelut kuitenkin kasvavat. Arvioimme pystyvämme parantamaan markkinaasemaamme Norjassa vuonna Ruotsi (Stavdal i Sverige AB) Ruotsissa konevuokrausmarkkinat ovat vuonna 2002 pysyneet suhteellisen vakaina, kuitenkin suuriakin alueellisia eroavaisuuksia on esiintynyt. Lisääntynyt kilpailu Tukholman alueella on kiristänyt tilannetta, Öresundin alueen markkinat ovat olleet alhaisella tasolla ja Göteborgin alueella on tilanne myös kiristynyt. Vaikka Stavdalin liikevaihto kasvoi vuonna 2002 ja myös sen viimeisellä neljänneksellä verrattuna vuoteen 2001, ei kannattavuustavoitteita saavutettu ja tulos huononi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2003 Ruotsin vuokrausmarkkinoiden arvioidaan olevan samalla tasolla kuin vuonna Stavdalissa viime vuonna tehtyjen panostusten ansiosta arvioimme Stavdalin kehityksen olevan positiivista vuonna 2003 ja kannattavuuden paranevan verrattuna edelliseen vuoteen. Skandinavian liikevaihto 26,8 M Norjassa ja Ruotsissa rakentamisen kokonaismarkkinat pysyivät vuonna 2002 suurin piirtein vuoden 2001 tasolla. Toimisto- ja teollisuusrakentaminen menivät jonkin verran alaspäin ja asuntorakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen taas lisääntyivät jonkin verran. Vuodelle 2003 odotetaan kokonaisrakentamisen Norjassa hieman laskevan, kun taas Ruotsissa arvoidaan rakentamisen hieman piristyvän verrattuna vuoteen Skandinavian liikevoitto 2,9 M 11

16 RAMIRENT EUROPE Historia Europe konevuokraustoiminta aloitettiin Moskovassa vuonna 1989 perustamalla yhteisyritys silloiseen Neuvostoliittoon yhdessä kahden paikallisen yhteistyöpartnerin kanssa. Vuonna 1993 toiminta Moskovassa siirrettiin 100 %:sesti omistettuun tytäryhtiöön, ZAO Techrentiin. Vuonna 1994 Europe toimintaa laajennettiin Pietariin ja Tallinnaan perustamalla paikalliset tytäryhtiöt. A-Rakennusmies East Oy aloitti toimintansa vuonna 1997, jolloin silloisista A-Rakennusmies Oy:n idäntoiminnoista muodostettiin oma yhtiönsä, johon tuli 50 %:n osuudella mukaan Capman Capital Management Oy:n hallinnoima Alliance ScanEast Fund L.P. -rahasto. Nykyisellään toiminta hoidetaan Europe Oy:n ja sen tytäryhtiöiden kautta. Europe Oy:llä on tytäryhtiöitä viidessä maassa. Venäjällä OOO Techrent Moskovassa ja ZAO Peterrent Pietarissa, Virossa AS, Latviassa A- SIA sekä RAMITEH SIA, Liettuassa A- UAB sekä Puolassa Rema-Rental S.A. ja Operator S.A. Lisäksi Oyj on perustanut tytäryhtiön Unkariin, Hungary Bérleti Kft:n, joka aloitti toimintansa vuoden 2002 alkupuolella. Vuonna 2000 toimeenpannun osakeannin myötä Oyj:n omistusosuus Europe Oy:ssä nousi 65 %:iin ja vastaavasti Alliance ScanEast Fund L.P.:n osuus laski 35 %:iin. Oyj:llä on lunastusoikeus myös tähän vähemmistöosuuteen. Yleistä Europe on kehittynyt strategiansa mukaisesti. Vuonna 2002 Europe -ryhmän liikevaihto kasvoi 31,5 % verrattuna edelliseen vuoteen, myös liiketulos parani huomattavasti vuoteen 2001 verrattuna, ollen 2,0 milj. euroa. Tulos parani kaikissa Europe -ryhmän maissa. Vuonna 2003 toiminnan odotetaan edelleen kasvavan, päähuomio on kuitenkin kannattavuuden parantamisessa. Viro ( AS) Rakentaminen Virossa kasvoi vuonna 2002 noin 15 % ja tämä yhdessä AS in toimi- 12

17 pisteverkoston kasvattamisen kanssa johti erittäin hyvään vuoteen Virossa. Toiminta laajeni Pärnuun, Narvaan, Tarttoon ja Saarenmaalle. Yhtiön liikevaihto kasvoi 40 % edelliseen vuoteen verrattuna ja tulos oli hyvällä tasolla. Hyvän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös vuonna Latvia (A- SIA, SIA RAMITEH) Rakentamisen kasvu Latviassa ja toimipisteverkoston laajentaminen Riiassa kolmeen toimipisteeseen nostivat A- SIA:n liikevaihtoa 33 % verrattuna edelliseen vuoteen, myös yhtiön tulos parani ja muodostui erinomaiseksi. Hyvän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös tilikaudella Muottivuokrausta harjoittava SIA VIA TEH lisäsi liikevaihtoaan 61 % verrattuna edelliseen vuoteen ja tulos oli erinomainen. Vuonna 2003 yrityksen nimi muuttuu RAMITEH SIA:ksi ja samalla tuotevalikoima laajenee koskemaan myös teline- ja työmaatilavuokrausta. Myös RAMITEH SIA:ssa kehityksen arvioidaan jatkuvan hyvänä vuonna Liettua (A- UAB) Rakentaminen Vilnassa ja koko Liettuassa oli hyvässä kasvussa vuonna Myös yhtiön liikevaihto kasvoi ja muodostui tavoitteidensa mukaiseksi, kasvua kertyi 50 % verrattuna edelliseen vuoteen. Myös tulos oli odotusten mukaisella hyvällä tasolla. Tilikaudella 2003 tuloksen odotetaan parantuvan edellisvuodesta. Puola (Rema-Rental S.A.) edelliseen vuoteen ja Rema-Rental S.A. on nyt Puolan markkinajohtaja rakennuskonevuokrauksen alalla. Asiakkaiden maksuvaikeudet ja toiminnan laajentumisen vaatimat kustannukset veivät lopputuloksen lievästi tappiolle. Tilivuoden aikana yhdistettiin Rami-Polska Sp Z o.o.:n ja Mast-Rent Sp Z o.o.:n toiminnot Rema-Rentaliin. Yhtiön tuloksen arvioidaan paranevan vuoden 2003 aikana. Venäjä, Moskova (ZAO Techrent), Pietari (ZAO Peterrent) Moskovassa rakentaminen oli vuonna 2002 selvästi paremmalla tasolla kuin vuonna Techrentin liikevaihto kasvoi 18 % verrattuna edelliseen vuoteen ja tulos muodostui tyydyttäväksi. Vuonna 2003 toiminnan arvioidaan kehittyvän positiivisesti ja painopiste on yrityksen toimintaedellytysten parantamisessa. Myös Pietarissa rakentamisen kasvu oli kohtalaista vuonna Peterrentin toiminta kasvoi 17 % verrattuna edelliseen vuoteen ja tulos oli kohtuullisen hyvä. Vuodelta 2003 odotetaan hyvää kehitystä. Unkari ( Hungary Bérleti Kft.) Toiminta Unkarissa alkoi keväällä ja on lähtenyt suunnitellusti liikkeelle. Toimintaa on tarkoitus huomattavasti laajentaa vuonna Europe -ryhmän liikevaihto 15,7 M Vuokraustoiminta tapahtui Puolassa pääasiallisesti Europe Oy:n 70 %:sesti omistaman tytäryhtiön, Rema-Rental S.A.:n kautta. Markkinatilanne Puolassa oli odotetusti vaikea. Rakentaminen väheni jo toisena peräkkäisenä vuotena, nyt lasku oli 15 %. Markkinatilanteen ei odoteta paranevan oleellisesti vuoden 2003 alkupuoliskolla, mutta loppuvuonna ja vuonna 2004 tilanteen arvioidaan kohentuvan. Puolassa on tällä hetkellä 13 toimipisteen verkosto ja tavoitteena on kasvattaa verkostoa edelleen tulevina vuosina. Yhtiön liikevaihto kasvoi 33 % verrattuna Europe -ryhmän liikevoitto 1,9 M 13

18 14 UPRIGHT AP 62 RT AJETTAVA NIVELPUOMINOSTIN KUUKULKIJA RAKENNUSTYÖMAALLA.

19 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Vuosi 2002 oli -konsernille hyvin merkittävä vuosi. Vuonna 2002 laajensi toimintaansa Skandinaviaan ostamalla Norjan suurimman konevuokraamon Bautas AS:n koko liiketoiminnan. Norjan lisäksi tähän liiketoimintaan kuuluu merkittävää vuokraustoimintaa Ruotsissa, jossa toiminta tapahtuu Stavdal-nimisen tytäryhtiön kautta. Sekä Norjan että Ruotsin liiketoiminnot olivat mukana -konsernissa vuonna 2002 vain kolme viimeisintä kuukautta. Suomessa vahvistettiin asemia telinevuokrausliiketoiminnassa ostamalla keväällä 2002 Tupla-Rakenne Oy:n ja sen sisaryhtiöiden telineliiketoiminta. Oyj:n omistama tytäryhtiö Hungary Berléti Kft. aloitti konevuokraustoiminnan Unkarissa huhtikuussa 2002 avaamalla ensimmäisen toimipisteensä Budapestissa. -konsernin liikevaihto kasvoi 48,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon kasvusta merkittävä osa tuli Norjan ja Ruotsin yhtiöistä, jotka eivät luonnollisestikaan olleet mukana edellisen vuoden luvuissa. Myös Europe kasvoi edelleen voimakkaasti, 31,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kotimaan toiminnot kasvoivat 4,9 % verrattuna vuoteen Konsernissa liikevoitto kasvoi 26,6 %. Kotimaan toimintojen liikevoitto oli 11,6 Me. Europen liikevoitto oli 1,9 Me ja Skandinavian liikevoitto vuoden kolmelta viimeiseltä kuukaudelta oli 2,9 Me. -konserni panosti strategiansa mukaisesti vuoden 2002 aikana voimakkaasti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Konserni toimii nykyisellään yhdeksässä Euroopan maassa ja sillä on yhteensä noin 170 kiinteää toimipaikkaa näissä maissa. Henkilöstöä konsernilla on noin 1300 henkilöä, joista lähes kaksi kolmasosaa työskentelee ulkomailla. -konserni hakee edelleen kasvua tulevina vuosina. Samanaikaisesti konsernin kannattavuus on tarkoitus pitää hyvällä tasolla. Kasvu tapahtuu pääsääntöisesti kansainvälistymisen kautta, mutta myös kotimaassa tullaan jatkamaan kasvu-uralla. Konsernin päämarkkinaalue on Pohjoismaiden lisäksi ns. kehittyvät itäisen- ja keskisen Euroopan maat. Kansainvälistyminen ei ole ille kuitenkaan mikään itsetarkoitus, vaan taustalla ovat selkeät syyt miksi se on ille valittu kehityssuunta. Ensinnäkin, riittävän kasvun ja yrityskoon saavuttaminen pelkästään Suomen markkinoilta on käytännössä mahdotonta johtuen Suomen rajallisista konevuokrausmarkkinoista. Voimakas kasvu taas on välttämätöntä jotta yritys pystyy kilpailemaan tasavertaisesti muiden eurooppalaisten konevuokraamoiden kanssa kasvavilla markkinoilla. Toiseksi, eri maiden konevuokrausmarkkinat ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja myös näiden markkinoiden nousu- ja laskusuhdanteet voivat kulkea eri tahtia, joten olemalla mukana useiden maiden markkinoilla on yrityksen kehitys selvästi tasaisempaa kuin toimittaessa vain yhden maan markkinoilla. Kolmanneksi, konevuokrauksessa käytettävät koneet ja laitteet ovat eri maissa samanlaisia, jopa usein samojen kansainvälisten valmistajien tuotteita. Näin ollen kapasiteettia voidaan tarvittaessa helposti siirtää myös maasta toiseen ja saada tätä kautta parempi kapasiteetin käyttöaste kuin toimittaessa ainoastaan yhden maan markkinoilla. Muutokset konsernirakenteessa Oyj on saattanut päätökseen yrityskaupan ja norjalaiselle Veidekke ASA:lle suunnatun osakkeen osakeannin. Järjestelyt liittyvät allekirjoitettuun myynti- ja ostosopimukseen, jonka perusteella ostaa Veidekken tytäryhtiöltä Bautas AS:lta tämän varat ja liiketoiminnan, mukaan luettuna Bautasin omistamien ulkomaisten tytäryhtiöiden osakkeet, ja ottaa vastatakseen osan Bautasin veloista. on julkistanut yrityskauppaan ja osakeantiin liittyen listalleottoesitteen ja tiedottanut siitä erillisellä pörssi-tiedotteella Yrityskaupan yhteydessä konserniin muodostui kolme uutta alakonsernia. Norjassa Bautas AS ja Ruotsissa Stavdal AB ovat Oyj:n 100 %:sti omistamia tytäryhtiötä. Ruotsissa oleva Lastor AB, jonka Oyj omistaa 75 %:sti, omistaa kokonaan Puolassa yhtiön Operator Solka z o.o. 15

20 Konsernin liikevaihto, tulos ja tase Konsernin voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja oli 14,3 (11,5) Me. Tulos verojen ja vähemmistöosuuden jälkeen oli 9,5 (7,5) Me. Konsernitaseen loppusumma oli 223,1 (69,6) Me. -konsernissa liikevaihto v oli 101,5 (68,2) Me, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 48,8 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,8 (0,3) Me. Konsernin liikevoitto oli 16,4 (12,9) Me. Poistot kasvoivat mittavista investoinneista johtuen 13,3 (8,0) Me:oon. Liikevoitto ennen poistoja (käyttökate) kasvoi 41,5 % ollen 29,6 (20,9) Me. Liikevoitto kasvoi 26,6 % ollen 16,4 (12,9) Me ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja kasvoi 32,5 % ollen 14,3 (10,8) Me. Tulos per osake oli 1,49 (1,89) e ja sijoitetun pääoman tuotto 13,3 % (25,3 %). Investoinnit Konserniyhtiöiden bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin olivat yhteensä 112,8 (19,7) Me. Merkittävin investointi oli Bautas/Stavdal liiketoimintakauppa Rahoitus ja taseasema Nettovelat olivat katsauskauden päättyessä 113,4 (21,9) Me ja nettovelkaantumisaste 160,0 % (66,8 %). Korolliset velat olivat 121,1 (25,4) Me. Konserni on investoinut merkittävästi 2002 aikana ja investoinnit on rahoitettu pääosin rahoituslaitoslainoilla sekä myös investointirahoituksella ja omalla tulorahoituksella. Omavaraisuusaste oli 31,8 % (47,2 %). Konsernin maksuvalmius on ollut katsauskauden aikana hyvä. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 884 (600) henkilöä. Henkilöstöstä 492 (421) oli kotimaan toiminnoissa, 147 (0) Skandinavian toiminnoissa sekä 245 (179) muissa kansainvälisissä toiminnoissa. Henkilöstömäärän kasvuun ovat vaikuttaneet kotimaassa keväällä 2002 tehdyt liiketoimintaostot, voimakas panostaminen kansainvälisiin toimintoihin itäisen Euroopan maissa sekä ennen kaikkea Bautas-liiketoiminnan osto. Näkymät vuodelle 2003 Kokonaismarkkinoiden odotetaan Pohjoismaissa pysyvän ennallaan tai hieman kasvavan verrattuna vuoteen Itäisen Euroopan maissa kokonaismarkkinoiden arvioidaan edelleen kasvavan voimakkaasti. Johtuen vuonna 2002 tehdyistä mittavista panostuksista itäisen Euroopan maissa sekä ennen kaikkea Bautas-liiketoimintakaupasta, arvioidaan -konsernin liikevaihdon kasvavan miljoonan euron tasolle vuonna Myös konsernin tuloksen arvioidaan selvästi parantuvan vuonna 2003 verrattuna vuoteen Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset tapahtumat in sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö Uudenmaan Telineykköset Oy ja Fortum Oil and Gas Oy ovat tehneet telinetöitä koskevan pitkäaikaisen sopimuksen. Sopimus koskee telineiden vuokrausta ja asentamista sekä nostinkaluston vuokrauksia Porvoon tuotantolaitosten alueilla. Telineiden asennustyöt työllistävät noin telineasentajaa sopimuskauden ajan. Fortum Oil and Gas Oy:n ja Borealis Polymers Oy:n lisäksi sopimusta ovat oikeutetut käyttämään Ashland Finland Oy, Dynea Chemicals Oy ja StyroChem Finland Oy. Sopimus on voimassa vuoden 2004 loppuun, jonka jälkeen optio mahdollistaa sopimuksen jatkamisen enintään kahdella vuodella. Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja Varsinaisessa yhtiökokouksessa joka pidettiin , valittiin hallituksen jäseniksi Raimo Taivalkoski (pj), Thomas Tallberg (vpj), Erkki Norvio ja Tuire Mannila. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa hallituksen viidenneksi jäseneksi valittiin Eigil Flaathen alkaen. Tilintarkastajaksi valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa KPMG Wideri Oy Ab KHTyhteisö vastuunalaisena tilintarkastajana Solveig Törnroos-Huhtamäki, KHT. Toimitusjohtajana toimii Erkki Norvio. 16

21 TULOSLASKELMA KONSERNI Liite (1000 euroa) (1000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Vähemmistön osuus TILIKAUDEN VOITTO

22 TASE KONSERNI Liite (1000 euroa) (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut sijoitukset 13, PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

23 KONSERNI Liite (1000 euroa) (1000 euroa) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUS VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 23, 26, Eläkelainat 23, Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta 23, 25, 26, Eläkelainat 25, Saadut ennakot 89 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

24 RAHOITUSLASKELMA KONSERNI (1000 euroa) (1000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta: Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja -kulut Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot Investoinnit muihin sijoituksiin Ostetut tytäryhtiöosakkeet Saadut osingot investoinneista - 4 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta: Maksullinen osakeanti Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta C Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

25 TULOSLASKELMA EMOYHTIÖ Liite (1000 euroa) (1000 euroa) LIIKEVAIHTO 1, Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

26 TASE EMOYHTIÖ Liite (1000 euroa) (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 12, Muut osakkeet ja osuudet 13, PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

27 EMOYHTIÖ Liite (1000 euroa) (1000 euroa) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 23, 26, Eläkelainat 23, Osamaksuvelat Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta 25, 26, Eläkelainat 25, Osamaksuvelat Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

28 RAHOITUSLASKELMA EMOYHTIÖ (1000 euroa) (1000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta: Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua (Romutukset) Rahoitustuotot ja -kulut Muut oikaisut (Myyntivoitot) Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot Myönnetyt lainat (Tytäryhtiöille) Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten takaisinmaksut (Tytäryhtiöiltä) Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista 0 2 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta: Maksullinen osakeanti Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut PMaksetut osingot Rahoituksen rahavirta C Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

29 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Yleisperiaate Tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien kirjanpito- ja osakeyhtiölain säännösten mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu euroina. Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laatimisperiaatteet Oyj:n konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserniyhtiöt. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt on otettu mukaan hankinta-ajankohdasta alkaen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu. Sisäisten myyntien realisoitumattomat katteet on eliminoitu siltä osin kun niillä olisi merkitystä konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin tuloksesta ja omasta pääomasta ja esitetty tuloslaskelmassa ja taseessa omana eränään. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiön hankintamenon ja hankittua omaisuutta vastaavan oman pääoman ero on osittain kohdistettu käyttöomaisuuteen ja osittain esitetty liikearvona. Käyttöomaisuuteen kohdistetut erät poistetaan ao. käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaan ja konsernin liikearvo vuodessa. Tytäryhtiöiden hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman erosta osa on kohdistettu käyttöomaisuuteen ja osa esitetty konserniliikearvona. Kohdistettuja eriä oli käyttöomaisuudessa euroa ( euroa). Kohdistettu erä poistetaan ao. käyttöomaisuuserän poistosuunnitelmien mukaan ja konserniliikearvo vuodessa. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilikauden päättymispäivän kurssiin. Muuntamisesta ja valuuttakursseista syntyneet erot on merkitty tuloslakselmaan rahoitustuottojen ja -kulujen erään lukuun ottamatta omien pääomien muuntoeroja, jotka on esitetty taseen omassa pääomassa. Europe Oy:n Venäjän tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu euroiksi monetary - non monetary -menetelmällä. Liikevaihto Liikevaihtoon sisältyvät vuokratuotot, teknisen kaupan myyntituotot, palvelujen myynti sekä käytetyn vuokrakaluston myyntituotot. Tilinpäätössiirrot Tilinpäätössiirrot ovat emoyhtiön poistoeron muutoksia. Konsernitaseessa kertyneiden tilinpäätössiirtojen määrä on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Tilinpäätössiirtojen muutos tilikaudelta on vastaavasti tuloslaskelmassa jaettu tilikauden tulokseen ja laskennallisen verovelan muutokseen. Verot Emoyhtiön tuloslaskelmassa on esitetty tuloveroina tilikauden verotettavaa tuloa vastaavat verot. Konsernin tuloslaskelmassa on välittöminä veroina kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden verotettavia tuloksia vastaavat verot. Verot on laskettu kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon perustuen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on konsernissa laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisistä jaksotuseroista ja yhdistelytoimenpiteistä käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavan vuoden verokantaa. Konsernitaseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden 2002 luvut eivät ole vertailukelpoisia tilikauden 2001 lukuihin johtuen toteutuneesta yrityskaupasta ja siihen liittyvästä suunnatusta annista. Ulkomaanrahan määräiset erät Tilikauden päättymishetkellä avoimena olevat ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Realisoituneet valuuttakurssierot on esitetty tuloslaskelmassa, realisoitumattomat kurssierot on esitetty siirtyvissä erissä. 25

30 Tärkeimmät käytetyt valuuttakurssit olivat: tuloslaskelmakurssi tasekurssi EUR/RUR 32, , , ,87457 EUR/EEK 15, , , ,64666 EUR/LVL 0, , , ,55630 EUR/LTL 3, , , ,52279 EUR/PLN 3, , , ,49531 EUR/SEK 9, ,15280 EUR/NOK 7, ,27560 EUR/HUF 237, ,84906 Rahoitusinstrumentit Konserniyhtiöissä ei ole tehty johdannaissopimuksia. Eläkemenojen jaksottamisperiaate Eläkkeet hoidetaan eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmenot kirjataan suoriteperusteisesti. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkekulut on esitetty noudattaen kunkin maan paikallista lainsäädäntöä. Tämän lisäksi norjalaisella tytäryhtiöllä on sitoumuksia varhaiseläkkeen järjestelyistä. Kunnossapito ja korjaukset Koneiden ja laitteiden sekä rakennusten kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi, lukuun ottamatta suuria perusparannusmenoja, jotka aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan. Käyttöomaisuus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu joko tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella tai menojäännöspoistoina. Käyttöomaisuuden poistoajat ovat seuraavat: Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Omassa käytössä olevat koneet ja kalusto vuotta 3 8 vuotta 20 vuotta 3 10 vuotta Vuokrattavat koneet, kalusto ja laitteet/yksilöidyt Nosto- ja siirtokalusto 8 15 vuotta Pienkoneet 3 8 vuotta Tilaelementit 10 vuotta Vuokrattavat koneet ja kalusto/yksilöimättömät Telineet 10% menojäännöspoisto Muotit ja tuentakalusto 10 % menojäännöspoisto Muut yksilöimättömät % menojäännöspoisto Yritysjärjestelyjen seurauksena muodostuneiden konserniliikearvojen poistoaika on vuotta riippuen siitä, miten olennaisena järjestely nähdään konsernin strategian kannalta. Bautas/Stavdal kauppaan liittyvän goodwillin poistoajaksi on määritetty 20 vuotta. Poistoajan pituuteen on vaikuttanut kaupan olennaisuus sekä strateginen siirtyminen konsernin kannalta uusille Skandinavian markkinoille Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus esitetään painotetun keskihinnan tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan mukaisena. Vaihto-omaisuuden arvoon sisällytetään välittömät hankintamenot. Rahat ja pankkisaamiset Rahoihin ja pankkisaamisiin sisältyy käteinen raha ja pankkitilit. 26

31 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1) Liikevaihdon jakauma emoyhtiö Markkina-alueittain Kotimaa 41 Me 39 Me Muu Eurooppa 1 Me 1 Me Yhteensä 42 Me 40 Me 2) Liikevaihdon jakauma konserni Kotimaan toiminnot 60 Me 56 Me Skandinavian toiminnot 26 Me 0 Me Muut kansainväliset toiminnot 16 Me 12 Me Yhteensä 102 Me 68 Me 3) Liiketoiminnan muut tuotot konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Käyttöomaisuuden myyntivoitot , ,86 Muut tuotot , ,53 Yhteensä , ,39 4) Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana , ,09 Varaston muutos , ,97 Ulkopuolisilta ostetut palvelut , ,26 Yhteensä , ,32 5) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,62 Eläkekulut , ,82 Muut henkilösivukulut , ,42 Yhteensä , ,86 Johdon maksuperusteiset palkat ja palkkiot luontoisetuineen (1.000 euroa) Toimitusjohtajat Yhteensä Henkilöstön lukumäärä keskimäärin Kotimaan toiminnot Skandinavian toiminnot 147 Muut kansainväliset toiminnot Yhteensä ) Poistot ja arvonalentumiset Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,58 Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan käyttöomaisuus. 27

32 7) Rahoitustuotot ja -kulut konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Osinkotuotot ulkopuolisilta , ,00 Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä ,25 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä , ,21 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä ,82 Muilta , ,69 Valuuttakurssierot ,15 Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä , ,30 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korkotuotot yhteensä , ,57 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille ,82 Muille , ,17 Valuuttakurssierot ja muuntoerot , ,77 Yhteensä , ,22 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä , ,40 8) Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Konserniavustus , ,00 Satunnaiset kulut Nimenmuutoskulut ,87 Yhteensä ,13 9) Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus , ,00 10) Tuloverot Tuloverot varsinaisesta toiminnasta , ,38 Tuloverot satunnaisista eristä , ,00 Laskennallisen verovelan muutos Yhteensä , ,38 28

33 TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö 11) Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno , ,11 Lisäykset ,51 Siirrot erien välillä Hankintameno , ,62 Kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo , ,62 Liikearvo Hankintameno , ,26 Lisäykset , ,82 Bautas Vähennykset ,56 Hankintameno , ,52 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , ,33 Tilikauden poisto , ,14 Kertyneet poistot , ,47 Kirjanpitoarvo , ,05 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno , ,61 Lisäykset , ,19 Bautas Vähennykset Hankintameno , ,80 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , ,94 Tilikauden poisto , ,66 Kertyneet poistot , ,60 Kirjanpitoarvo , ,20 Konserniliikearvo Hankintameno Lisäykset Bautas Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalennukset Tilikauden poisto Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,87 29

34 Aineelliset hyödykkeet Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Maa-alueet Hankintameno , ,90 Lisäykset Bautas Vähennykset Hankintameno , ,90 Kirjanpitoarvo , ,90 Rakennukset Hankintameno , ,77 Lisäykset ,25 - Bautas Vähennykset Hankintameno , ,77 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , ,63 Bautas Tilikauden poisto , ,50 Kertyneet poistot , ,12 Kirjanpitoarvo , ,66 Koneet ja kalusto Hankintameno , ,58 Lisäykset , ,96 Bautas Vähennykset , ,56 Hankintameno , ,98 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , ,54 Bautas Vähennysten kertyneet poistot , ,54 Tilikauden poisto , ,28 Kertyneet poistot , ,28 Kirjanpitoarvo , ,67 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,23 12) Sijoitukset Osakkeet saman konsernin yrityksissä Hankintameno , ,10 Lisäykset , ,04 Kirjanpitoarvo , ,14 30