Onnistuiko. työmarkkinatukiuudistus sittenkin? sosiaalialan riippumaton ammattilehti. 95 vuotta. Sosiaaliturva. Huoltaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onnistuiko. työmarkkinatukiuudistus sittenkin? sosiaalialan riippumaton ammattilehti. 95 vuotta. Sosiaaliturva. Huoltaja"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Hankkeiden verkoistoituminen tuo haasteita, mutta myös hyötyjä Mitä sosiaalipalveluissa pitäisi tietää romanikulttuurista? Asiakkaan sairastuminen syöpään pysähdyttää myös työntekijän Tutkimusta käytäntöön: sosiaalityön arviointi Huoltaja Köyhäinhoitolehti Sosiaaliturva 95 vuotta Onnistuiko työmarkkinatukiuudistus sittenkin?

2 Sosiaaliturva-lehti Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Huoltaja-säätiö Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Onnistuiko se sittenkin? Erkki Torppa 4 6 ajankohtaiset vapaaehtoistoiminta, omaishoidon tuki, kuntoutus, tutkintonimikkeet, tutkimus, huomionosoitus uutisia lyhyesti Löytyykö paras? 7 laina ja palaute Tarveharkintaa käytetään paljon Hilkka Saarela lainattua, saksittua 8 13 kärkiteema Homma toimii, kun se pannaan toimimaan Hannu Oittinen Toimiiko työmarkkinatukiuudistus sittenkin? Lea Suoninen-Erhiö Heikossa työmarkkinaasemassa olevan palkkaaminen ei paranna yrityskuvaa Mika Ala-Kauhaluoma Sosiaaliturva 7/07 postitetaan lukijoille 4. toukokuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille 6/ näkökulma Kolumni Jari Eero Jos minulta kysytään Jaana Ruusumeri ja Tuula Nyman Perustulolla on tultava toimeen projektityö Lapissa on kehitetty hyvinvointipalveluja projektien yhteistyöllä Arja Kilpeläinen sosiaalityö Kun syöpä pysäyttää asiakkaan, myös työntekijän on pysähdyttävä Erja Saarinen lain nimesssä Miten uusi hankintalaki muuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintaa? Sami Uotinen tutkimusta käytäntöön Arv(i)on mekin ansaitsemme Jari Salonen 24 konsultointi Verkkokonsultointi antaa faktoja ja vahvistusta Hanna Heikkonen seuraavassa numerossa 7/07 Kärkiteemana Maahanmuuttajien kotoutuminen kuva: Erja Saarinen Maahanmuuttoasioiden grand old man Risto Laakkonen kertoo ajatuksiaan monikulttuurisuudesta Suomessa. 2 Sosiaaliturva 6/07

3 Pääkirjoitus 17. huhtikuuta 2007 Onnistuiko se sittenkin? Vuoden 2005 lopulla puhuttiin paljon työmarkkinatukiuudistuksesta, joka tuli voimaan seuraavan vuoden alusta. Kunnissa pelättiin, että uudistus toteutetaan liian nopeasti, mikä aiheuttaisi ongelmia etenkin suurissa kaupungeissa. Pelkona oli, että valtio siirtää kunnille kustannuksia ja vastuutaan työttömyyden hoidosta. Kannessa Vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistus muutti työmarkkinatuen vastikkeelliseksi. Samalla valtion ja kuntien rahoitusvastuut muuttuivat. Tavoitteena oli aktivoida kuntia aktivoimaan pitkään työttömänä olleita. Homma näyttää onnistuneen. sivut 8 13 kuva: Heikki Pälviä Viime vuoden tilastot viestittävät myönteistä sanomaa. Työttömyys kaikkiaan on vähentynyt. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt suhteessa vielä enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrä on myös vähentynyt, ja vastaavasti aktivointi on lisääntynyt. Kuntien kesken erot ovat kuitenkin suuria. Useimmat kunnat alittivat työmarkkinatuen kuntaosuuksia varten vuodelle 2006 tekemänsä talousarviovaraukset. Työmarkkinatukiuudistus näyttää tuottaneen toivottuja tuloksia. Toisaalta esille on noussut myös kehittämiskohteita ja huolia. Mutu-tuntumalla näyttää siltä, että työhallinto siirtää yhä tehokkaammin 500-päiväisiä pitkäaikaistyöttömiä työvoiman palvelukeskusten asiakkaiksi. Työministeriö pyrkii osaltaan kiristämään ruuvia palvelukeskusten asiakkuuksien lopettamiseksi. Jos vaikeimmin työllistettäviä ei saada eläkkeelle, heidät pyritään siirtämään kuntien toimeentulotuen varaan. Vuoden 2006 tammi syyskuussa henkilön työmarkkinatuki lakkautettiin sen muututtua vastikkeelliseksi ja kun henkilö kieltäytyi työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijuutta tarvitaan pitkäaikaistyöttömien kuntouttamiseksi ja heidän osallisuutensa vahvistamiseksi. Työmarkkinatukiuudistus oli yksi alku uudelle tielle. Sosiaali- ja työhallinnon aitoa kumppanuutta tulee edelleen kehittää. Hallinnonalojen vuoropuhelua tulee tiivistää erilaisista lähtökohdista ja arvoista riippumatta. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen ohella ihmisten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää kunnilta rajat ylittävää yhteistyötä valtion paikallishallinnon viranomaisten kanssa. Kun tähän yhdistetään kunnan vahva elinkeinopolitiikka ja vuorovaikutus työelämän kanssa, voidaan osallisuuden edistämiselle ja syrjäytymisen ehkäisylle asettaa yhä kunnianhimoisempia tavoitteita. kuva: Erja Saarinen Erkki Torppa Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen, Hämeenlinnan sosiaalija terveystoimen toimialajohtaja Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt suhteessa vielä enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Maahanmuuton kriisit perheissä Kun koko perhe sijoitetaan kuva: Erja Saarinen Väestöliiton Kotipuussa paneudutaan siihen, miten maahanmuuton kriisit koettelevat perheitä. Kuvassa vasemmalta Jouni Sirkiä, Mina Zandkarimi, Anne Alitolppa-Niitamo ja Mohamed Moallin.. kuva: Kati Pitkänen Lausteen perhehoidon työntekijät Mari Manninen (vas.), Juha Oksanen, Kaija Klap ja Marjo Lind valmentavat intensiivisesti perhettä 3 6 kuukautta palaamaan kotiin yhtenä pakettina. Erään sosiaalityöntekijän mukaan Lausteella onnistuttiin kahdessa kuukaudessa siinä, mitä sosiaalitoimi oli yrittänyt kymmenen vuotta. Sosiaaliturva 6/07 3

4 ajankohtaiset VAPAAEHTOISTOIMINTA Käpyrinteen Palvelutalon vapaaehtoiset auttajat veivät asukkaat kaupunkiajeluille Helsingin eri osiin tutustumaan kaupungin vanhoihin ja uusiin nähtävyyksiin. Tämänkin sain vielä nähdä, totesi eräs kiitollinen asukas. Rollaattoreja ja pyörätuoleja ei tarvittu mukaan kaupunkiajelulle, koska matkustajat eivät nousseet retken aikana pois bussista. kuva: Saara Remes kuva: Saara Remes Helsingissä sijaitsevassa Käpyrinteen Palvelutalossa on toiminut 25 vuotta vapaaehtoisten Vanttera-ryhmä. Vapaaehtoiset ulkoiluttavat palvelutalon asukkaita, järjestävät klubi-iltoja ja monenmoista muuta ohjelmaa. Viime vuoden huhtikuusta lokakuuhun vapaehtoiset järjestivät asukkaille kerran kuukaudessa kaupunkiajelun bussilla. Ajelun aikana tutustuttiin Helsingin eri osiin. Monet asukkaista eivät olleet nähneet uusia kaupunginosia lainkaan, ja ihmettelemistä riitti. Vanhoissa kaupunginosissa taas tuli asukkaiden mieleen muistoja, joista riitti juttua. Vanttera-aktiivi, sosiaalineuvos Aira Heinänen kokosi bussihankkeen kokemukset, oikeastaan tuotteisti idean, raportiksi, josta muutkin voivat ottaa oppia. Kuljettajan suhtautuminen on hyvin tärkeää ja juontajan on hallittava maisema, mutta myös matkustajille on annettava mahdollisuus muistella ja kertoa nähtävistä kohteista, Heinänen opastaa. Bussiajeluihin osallistui asukasta ja 4 6 vapaaehtoista auttajaa. Mukana oli varmuuden vuoksi myös kaksi tai kolme hoitajaa varustautuneena ensiaputehtäviin. Eväänä olleet mehutetrat ja voileivät nautittiin bussissa istuen. Koska matkustajien liikkuminen oli vaikeaa, he eivät nousseet bussista pois retken aikana. Retket kestivät kaksi tuntia, ja se oli huonokuntoisille matkustajille sopiva aika. Heinänen sai Linja-autoliiton Helsingin osaston mukaan juoneen, ja yrityksiltä bussit ja kuljettajat käyttöön kahdeksi tunniksi ilmaiseksi. Ajelut tehtiin arki-iltapäivisin, jolloin busseilla on muuten vähiten ajoa. Kuljettajat saivat kokemusta liikuntaesteisten auttamisesta ja yritykset saivat kokeilla, miten niiden kalustot sopivat liikuntaesteisille ja miten kalustoa pitäisi kehittää. Kaikilla palvelutaloilla ja vanhainkodeilla ei ole vapaaehtoisia auttajia, mutta Lionsit, Rotaryt ja muut yhdistykset voisivat ottaa tämäntyyppisen vapaaehtoisen auttamisen ohjelmaansa, Aira Heinänen ideoi. Merja Moilanen OMAISHOIDON TUKI Kunnat panostavat yhä enemmän omaishoidon tukeen. Hoitajien lomapäiviksi pitäisi olla hoidettavalle tarjolla muutakin kuin laitoshoitoa. Omaishoidon tukea sai vuonna 2005 noin eri-ikäistä henkilöä. Hoitajia oli Asiakkaiden määrä on kasvanut vuosittain. Ilman omaishoidon tukea heistä olisi laitoshoidossa arviolta noin Vuonna 2006 kunnat varasivat hoitopalkkioihin 12 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna ja monet kunnat uskovat määrärahan kasvavan edelleen. Kuntien käyttämä yleisin palkkioluokka oli euroa. Tiedot ovat Stakesin tekemästä omaishoidon tukea koskevan lain toteutumista selvittäneestä seurantatutkimuksesta. Hoidettavista vajaa puolet oli vuotiaita ja 17 prosenttia yli 85-vuotiaita. 42 prosenttia tarvitsi hoitoa jatkuvasti melko paljon. Kolmasosa tarvitsi ympärivuorokautista huolenpitoa. Kunnat pystyvät lähes aina järjestämään hoidettavan hoidon, kun hoitaja on lakisääteisellä vapaalla. Yleensä hoito järjestyy laitoksessa, mutta kotiin tuleva lomittaja olisi hyvä vaihtoehto sekä hoidettavalle että hoitajalle. Tutkimukseen osallistuneissa kunnissa 75 prosenttia omaishoitajista oli naisia. Hoitajista puolet oli työikäisiä, viidesosa yli 75-vuotiaita ja kolme prosenttia yli 85-vuotiaita. KUNTOUTUS Kuntoutussäätiön hallitus on myöntänyt vuoden 2007 Kuntouttajamitalin Mielenterveyden keskusliiton TRIO-projektille, jossa kehitettiin vertaistuen uusia muotoja. Projektin nimi tulee kolmen tahon: kuntoutujan, vertaisohjaajan ja ammattilaisten asiantuntemuksen yhdistämisestä. Projektissa käytettiin työparityöskentelyä vertaisohjaajan kanssa. Työmuotoa käytettiin hyväksi sekä kuntoutuskursseilla että yksilöllisessä, kuntoutujaa tukevassa ja ohjaavassa työskentelyssä. Tärkeänä pidettiin sitä, että ammattilaiset suhtautuvat mahdollisimman aidosti, tasaveroisesti ja kunnioittavasti vertaisohjaajiin ja kuntoutuja-asiakkaisiin. Lähtökohtana oli kuntoutujan oman asiantuntemuksen ja kokemusten käyttäminen hänelle tarjottujen kuntoutuspalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mitali luovutettiin Kuntoutussäätiön valtakunnallisilla kuntoutuspäivillä Helsingin Messukeskuksessa 15. maaliskuuta. Päivien teemana oli Toimivat peruspalvelut kuntoutumisen avaimena. 4 Sosiaaliturva 6/07

5 TUTKINTONIMIKKEET SYL ry ja SAMOK ry eivät kannata ylempien ammattikorkeakoulututkintojen nimeämistä maisteri (AMK) -tutkinnoiksi. Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto katsovat, että maisteri-nimike on vakiintunut ylempien yliopistollisten tutkintojen nimikkeenä ja sen käyttö myös ammattikorkeakoulututkinnoista vain sotkisi lisää jo nykyisellään sekavaa nimikejärjestelmää. Nimikkeiden on oltava selkeitä ja kuvattava mahdollisimman tarkasti tutkintojen sisältöjä. Rekrytoinnin helpottamiseksi työnantajan on voitava helposti nähdä, mitä suoritettu tutkinto sisältää. Yliopistojen rooli on tieteen tekemisessä ja tutkimuksessa, kun taas ammattikorkeakoulut ovat vaativiin työelämän tehtäviin valmentavia korkeakouluja. Tutkintojen perustavanlaatuista eroa ei pidä hämärtää käyttämällä niistä keskenään helposti sekoittuvia nimikkeitä. Tutkintonimikkeiden uudistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tutkintonimikkeiden ja -sisältöjen yhdenmukaisuuteen. Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Jukka Lindberg Hangon perusturvajohtaja kuva: Erja Saarinen Länsi-Uudenmaan kunnista Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari tekevät yhdessä Paras-hankkeen toimeenpanosuunnitelmaa. Missä vaiheessa suunnitelma on? Kuntien Lust-hanke on tehnyt ehdotuksen suunnitelmaksi sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Sen mukaan muodostettaisiin terveydenhuoltoalue, joka hoitaisi perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja osin myös erikoissairaanhoidon sekä ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän. Päivähoito jäisi kuntien opetustoimeen. Palveluiden tuotanto-organisaatio olisi liikelaitosmuotoinen. Se toimisi sektoreittain. Tilaajaorganisaatio olisi kuntayhtymämuotoinen. Se toimisi elinkaarimallin pohjalta. Hanko on pitänyt tilaaja-tuottaja-asetelmaa monimutkaisena ja nähnyt mallissa muitakin puutteita. Muut kunnat ovat samoilla linjoilla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei lähde tuottamaan erikoissairaanhoitoa uudenlaiseen organisaatioon. Nyt pienen hengähdystauon jälkeen työstetään mallia, jolla kuntien peruspalvelut voitaisiin tuottaa yhdessä. Miten sosiaalipalvelut olisi hyvä järjestää? Hangossa on pidetty järkevänä, että kunnat rakentaisivat seudullisen sosiaali- ja terveyskeskuksen, jossa päivähoito olisi mukana. Seudullinen päivähoito mahdollistaisi palveluiden joustavan käytön yli kuntarajojen ja kuntien olisi yhdessä helpompi kehittää vaikkapa erityispäivähoidon osaamista. Hangon mielestä keskuksessa ei tulisi käyttää tilaaja-tuottaja-asetelmaa. Siitä ei ole näyttöä, maksaako tilaamisen eriyttäminen enemmän kuin sillä säästetään. Kunnalle jäisi pelkkä maksajan rooli, kun tilaaminen olisi annettu erilliselle organisaatiolle eikä kuntiin jäisi hyvinvointiosaamista. Hangossa hyvinvointipalvelut on organisoitu ihmisen elämänkaaren mukaan. Malli sopisi myös seudulliselle organisaatiolle. Näin tulisi huomioitua palveluprosessit, jotka ulottuvat sekä sosiaali- että terveydenhuoltoon. Suunnitelmia mutkistaa se, jos Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistyvät Raaseporin kunnaksi. Siitä päätettäneen tämän vuoden aikana. Kun uuden kunnan väkiluku ylittäisi asukasta, Hangon ja Raaseporin yhteistyökuvioksi jäisi isäntäkuntamalli, jossa Raasepori organisoisi palvelut. Koska Hanko sijaitsee yksin Suomen eteläisimmän niemen kärjessä, se ei voi neuvotella muiden kuntien kanssa. Minua huolestuttaa se, pakottaako laki meitä hyväksymään minkälaisen sopimuksen hyvänsä naapurikunnan kanssa, koska meillä on vain asukasta. Tämä ei voi olla puitelain hengen mukaista. Emme tee tappiota ja pystymme itsekin tuottamaan palvelut. Miltä sosiaalihuollon tulevaisuus näyttää? On kummallista, että päivähoitoa ollaan alueellisten yhteistyökuvioiden sivutuotteena heittämässä opetustoimeen. Asiasta pitäisi käydä perusteellinen hyvinvointipoliittinen keskustelu. Päivähoito on perinteinen sosiaalipalvelu, jota ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. Siihen on luotu monipuolinen palvelujäsennys kotihoidontuesta perhepäivähoidon kautta päiväkotihoitoon. Hoivan, kasvatuksen ja pedagogian suhde on ollut kohdallaan ja asiakkaat ovat olleet keskimäärin hyvin tyytyväisiä. Miksi toimiva palvelukonsepti pitäisi muuttaa? Mitä hyötyä siitä olisi asiakkaalle? Päivähoito on olennainen osa perusturvan lasten ja lapsiperheiden palveluita. Usein olisi hyödyllistä, että koulukin olisi osa sitä. Jos syntyy sektoreittain toimiva tuotanto-organisaatio, jossa jokainen katsoo asioita oman toimintansa kannalta, sektoreiden välinen kilpailu voi kiristyä ja sosiaalihuollon palvelut saattavat jäädä häviäjän rooliin. Olemme Suomen hyvinvointimallissa vedenjakajalla: Jos menetämme laajasti peruspalveluiden kokonaisuuden sektoriorganisaatioon ja tavoittelemme vain yksiköiden tuotantorationaliteettia, meidän voi olla vaikeampi tavoitella tehokkaasti ihmisten hyvinvointia. Hyvinvoinnin suuret kysymykset edellyttävät palveluiden strategista johtamista. Jos kunnassa on esimerkiksi paljon huostaan otettuja lapsia ja se ottaa strategiseksi tavoitteeksi vanhemmuuden tukemisen, tavoitteeseen on helpompi päästä perusturvan elämänkaarimallilla. Siihen voidaan pyrkiä myös hallintokuntien yhteistyöllä, mutta se on työläämpää, koska asioista päätetään eri hallintokuntien koneistoissa, monissa johtoryhmissä. Perusturvassa osataan johtaa toimintaa kohti ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia siitä meillä on tietoa ja näkemystä. Erja Saarinen Sosiaaliturva 6/07 5

6 Erja Saarinen huomionosoitus Sosiaalineuvos Pentti Lappalaisen näköisveistos on paljastettu Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. TUTKIMUS Pohjoismaista hyvinvointivaltiota tutkiva huippuyksikkö aloitti viisivuotiskautensa. Lappalainen on toiminut Näkövammaisten Keskusliiton toimitusjohtajana vuosina Hän oli kantava voima palvelu- ja toimintakeskus Iiriksen aikaansaamisessa. Veistoksen on tehnyt kuvanveistäjä Tauno Ruuska. Hän on tehnyt päivätyönsä sosiaali- ja terveydenhuollossa Vakuutusalan kuntouttamiskeskuksen kuntoutuspäällikkönä ja omistautunut kuvanveistolle eläkkeelle jäätyään. Hän on tehnyt muun muassa Yhteiskunnallisen Korkeakoulun ja Heikki Wariksen muistolaatan, joka on Franzenian seinällä Helsingin Kalliossa. Pentti Lappalainen (oikealla) toimi Näkövammaisten Keskusliiton toimitusjohtajana vuosina Vasemmalla kuvanveistäjä Tauno Ruuska. The Nordic Welfare State Historical Foundations and Future Challenges -yksikössä ovat mukana Bergenin, Etelä-Tanskan, Islannin, Kööpenhaminan ja Tukholman yliopistot sekä Norjan teknologia- ja tiedeyliopisto. Suomesta mukana ovat Åbo Akademi, Svenska social- och kommunalhögskolan ja Helsingin yliopiston Renvall-instituutin pohjoismaiden tutkimuksen keskus. Toimintaa koordinoi Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitos. Yksikön johtajana toimii poliittisen historian professori Pauli Kettunen. Yksikkö pyrkii edistämään tutkijoiden liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä tarjoamalla sekä väitöskirjan tekijöille että tohtoritutkijoille mahdollisuuden siirtyä johonkin huippuyksikköön osallistuvista laitoksista määräajaksi. Yksikössä tehdään vertailevaa tutkimusta viidessä monitieteisessä ryhmässä. uutisia lyhyesti Punaisella Ristillä on 500 päihdetyön vapaaehtoista. Ehkäisevää työtä tekevät vapaaehtoiset päihdeneuvojat, jotka on koulutettu keskustelemaan päihteistä esimerkiksi koululaisten kanssa. Varhaiseen puuttumiseen erikoistuneet huumetyön vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi kesäisin festareilla juttelemalla päihteistä festarikansan kanssa. Jälkityössä SPR:n rooli on puolestapuhuminen ja päihteettömän toiminnan tarjoaminen. Jälkityöllä tarkoitetaan varsinaisen päihdehoidon jälkeisenä aikana päihteistä toipuvalle tarjottavaa tukea ja apua. Siinä korostetaan toipujan omia voimavaroja ja kykyjä sekä tuetaan itseluottamuksen syntymistä. Kuulonhuoltoliitto ry avasi maaliskuussa uudet ikäkuulo-verkkosivut. Sivusto on suunnattu ikäihmisille, heidän läheisilleen, vanhustyön ammattihenkilöstölle, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoille sekä kaikille ikäkuulosta kiinnostuneille. Sivuilta löytyy tietoa ikääntymisen vaikutuksista kuuloon, kuulemisen apuvälineistä sekä erilaisista kuntoutus- ja tukimuodoista, joita ikäkuuloon on tarjolla. Sivuilla on mahdollista tehdä oman kuulon pikatesti sekä lähettää kuuloon liittyviä kysymyksiä Kuulonhuoltoliitolle. lainattua, saksittua Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Kuntalehti 4/2007 Yksityispuolella on todettu, että paras tapa menestyä on kehittää palveluasiakkaan tarpeisiin sopivaksi. Learning by doing kannattaa. Kehitystyötä pitää tehdä enemmän asiakkaiden eikä kollegoiden kanssa. Osastonylilääkäri Erja Halmesmäki & al, Suomen Lääkärilehti 11/2007 Selvitysten mukaan parhaiten pärjäsivät ja vähiten oireilivat ne päihteille altistuneet lapset, jotka oli sijoitettu heti syntymän jälkeen. Psykologi Vesa Nevalainen, Psykologi 2/2007 Psykologin pitäisi olla empaattinen pikemmin kuin kyyninen hyypiö, ja toisaalta kyetä säilyttämään työkykynsä ja ammatillinen näkökulmansa. Tällä kombinaatiolla on mahdottoman hyvä ihminen ja samalla mahdottoman hyvä psykologi. Lääkäri Susanna Wilén, Suomen Lääkärilehti 11/2007 On erittäin sääli, että innokkaina terveyskeskuksiin pyrkivistä kandeista tulee muutamassa vuodessa terveyskeskuksiin lähes inholla suhtautuvia nuoria lisensiaatteja. Missä menee vikaan? Professori Marja Jylhä, Tehy 5/2007 Vanhusten määrän lisääntyessä myös laitoshoitoa tarvitsevien joukko kasvaa. Kaikki eivät yksinkertaisesti pysty asumaan kuolemaansa saakka kotona tai palveluasunnoissa. Sen vaatiminen olisi epäinhimillistä! Esperi Care Oy:n toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni, Helsingin Sanomat Mutta kaikista laatumäärittelyistä huolimatta yksi tärkeä osa vanhustenhoitoa on sielu. Hyvä sielu tulee kodikkuudesta, läheisyydestä ja lämmöstä. Sitä ei opiskella koulusta, ja sitä on vaikea mitata. Siihen ei prosessikaaviosta tahdo löytyä oikeaa kaaviota. Someron perusturvajohtaja Antti Parpo, Kuntalehti 6/2007 On kestämätöntä, jos meidän vanhuksemme jäävät kalliille paikoille terveydenhuollon vuodeosastoille siksi, että kotihoitoa tai palveluasumista ei pystytä järjestämään. 6 Sosiaaliturva 6/07

7 laina ja palaute Tarveharkintaa käytetään paljon EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Kirkkohallituksen teettämässä tutkimuksessa ilmenee, että kirkon diakoniatyö paikkaa monessa kohdin sosiaaliturvan puutteita. Tutkimukseen haastatellut diakoniatyöntekijät ovat havainneet, että toimeentulotuen myöntämisestä on tullut mekaaninen prosessi, jossa ei oteta huomioon ihmisille sattuvia kriisi- ja ennakoimattomia tilanteita. Elina Juntunen, Henrietta Grönlund, Heikki Hiilamo: Viimeisellä luukulla. Tutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan aukoista ja diakoniatyön kohdentumisesta. Suomen ev. lut. kirkkohallituksen julkaisuja 2006:7. Yhteinen kokemus kaikille haastateltaville oli, että toimeentulotuessa tilannekohtaista harkintaa käytetään diakonian taloudellisen avun asiakkaiden tarpeisiin nähden vähän. --- Ja sitten kun sä oot ollut viisi vuotta työttömänä ja sulla menee jääkaappi rikki, niin tällaisiin asioihin toivoisi, että toimeentulotuki huomioi ne, mutta kun ei. Ne ei aina huomioi eikä ihmisillä ole aina tietoa, että sieltä voisi hakea. Sitten ne ostaa ite ja maksaa ne pienistä eristä. --- Yksi on tietenkin se, että ihmiset eivät osaa hakea sitä harkinnanvaraista. --- Täytyy neuvoa asiakkaita, että asiakkaat kirjoittavat siihen hakemukseen, että anon harkinnanvaraista ja tällöin se siirtyy sosiaalityöntekijän käsittelyyn. --- Moni ei tiedä, että se pitää siellä erikseen olla. Hilkka Saarela, johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylä Tiedon puutteen vuoksi ehkäisevää tukea ei jää hakematta. Jyväskylässä myönnetään tarveharkintaisena sekä ehkäisevää että täydentävää toimeentulotukea. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvisti ehkäisevän toimeentulotuen ohjeet vuonna Niissä todetaan muun muassa, että ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään vuokrarästeihin ja akuuteissa taloudellisissa tai inhimillisissä kriisitilanteissa. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään äkillisissä tilanteissa, joihin ei voi varautua. Esimerkiksi viime kesänä myönnettiin ehkäisevää toimeentulotukea perushankintoihin erään palaneen kerrostalon asukkaille, joilla ei ollut vakuutuksia. Asukkaat saivat apua myös Punaiselta Ristiltä. Vuonna 2006 otettiin käyttöön täydentävä toimeentulotuki. Joskus on hankalaa päätellä, kumpaa myönnetään ehkäisevää vai täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään, jos laskelma osoittaa, että asiakkaalla ei ole varsinaista toimeentulotuen tarvetta, mutta hän tarvitsee rahaa johonkin tiettyyn yllättävään menoon. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään, kun perusosa ei riitä jossakin asiakkaan erityistilanteessa. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää ilman toimeentulotuen laskelmaa, mutta täydentävän pitäisi perustua laskelmaan. Usein akuuteissa kriisitilanteissakin myönnetään täydentävää toimeentulotukea. Aiemmin esimerkiksi lasten harrastusmenoihin myönnettiin ehkäisevää toimeentulotukea, nyt yleensä täydentävää. Asiakkaat osaavat itse kysyä ehkäisevää tai ylimääräistä toimeentulotukea. Sitä ei jää tiedon puutteen vuoksi hakematta. Asiakkaista yli 80 prosenttia hakee toimeentulotukea kirjallisesti. Opastuksessa ja puhelinajalla selvitetään, jättääkö asiakas kirjallisen toimeentulohakemuksen vai varaako käyntiajan. Jos kirjallisessa hakemuksessa on epäselvyyksiä, asiakkaalle varataan käyntiaika. Käyntiaikoja voi varata sekä sosiaalityöntekijöille että palveluohjaajille. Tulottomille, alle 25-vuotiaille toimeentulotuen hakijoille varataan aina käyntiaika. Heitä ei päästetä suoraan kirjalliseen hakuun. Myös työmarkkinatuelta pudonneille toimeentulotuen hakijoille varataan käyntiaika. He joutuvat käymään myös työvoimanpalvelukeskuksessa. Käyntiaikaa voi kiireettömissä tapauksissa joutua jonottamaan kuukauden tai pari, mutta sinä aikana asiakas saa perustoimeentulotuen. Ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea myös kirjallisesti, mutta yleensä sen saaminen vaati käyntiajan ja asian tarkemman selvittelyn. Vuokravakuus tai muuttoavustus voidaan myöntää kirjallisesti täydentävänä tai ehkäisevänä toimeentulotukena. Kun asiakkaalla on vuokrarästejä, hänellä on usein myös muita vaikeuksia, ja niiden selvittämiseksi hänelle varataan aina käyntiaika. Häätötapaukset hoidetaan kiireellisesti, niin että asiakkaan ei tarvitse odottaa kuukautta käyntiaikaa. Muissakin kriisitilanteissa käyntiaika annetaan heti. Lastensuojelun työntekijät myöntävät vain ehkäisevää toimeentulotukea. Perustoimeentulotukea lastensuojeluperheet hakevat kirjallisesti. Viime vuonna asukkaan Jyväskylässä sai toimeentulotukea taloutta. Ehkäisevää toimeentulotukea sai 632 taloutta ja täydentävää Tämän vuoden talousarvioon on varattu toimeentulotukeen lähes yhdeksän miljoonaa euroa ja ehkäisevään ja täydentävään tukeen kumpaankin lähes euroa. Meillä on aika hyvin varauduttu tarveharkintaiseen tukeen. Sitä tarvitaan, koska monet ihmiset elävät vuosia perusturvalla. Se ei riitä yllättäviin menoihin, ja niitä tulee väistämättä vuosien aikana. Joillekin asiakkaille myös toimeentulotuesta on tullut pysyvä toimeentulon muoto, vaikka se on tarkoitettu tilapäiseksi vähimmäistoimeentuloksi. Jotkut asiakkaat jopa ajattelevat, että toimeentulotuen pitäisi korvata heille palkkatulojen puute ja sitä pitäisi myöntää palkkatulojen verran. Niin paljon sitä ei voida koskaan maksaa. Sosiaaliturva 6/07 7

8 kärkiteema Hannu Oittinen Homma toimii, Työvoiman palvelukeskus Työteekin reilun kahden vuoden toiminnan aikana seudun työttömyys on puolittunut. Vammalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekki Vammalan kaupungin sivistyspalvelukeskuksen ja Vammalan seudun työvoimatoimiston alaisuudessa toimiva Vammalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekki palvelee kaikkia Lounais-Pirkanmaan kuntia: Vammalaa, Äetsää, Punkalaidunta ja Mouhijärveä. Työteekissä pitkään työttömänä olleille haetaan yksilöllisiä ratkaisuja. Verkostopalavereihin osallistuu tarvittaessa kuntien sosiaalityöntekijöitä, Kelan asiantuntijoita ja muita yhteistyökumppaneita. Suunnitelmien laatimisen lisäksi siellä järjestetään työvalmennusta muun muassa kädentaito-osastolla, koti- ja laitostalouspalveluissa, rakennustöissä sekä metallitöissä. Jokainen asiakas saa Työteekissä yksilövalmentajan, jolla on sosiaalialan tai terveydenhuollon korkeakoulututkinto. Yksilövalmennus on pitkälti palveluohjausta. Valmentajina toimivat kaksi työvoimatoimiston palkkaamaa kuntoutusohjaajaa sekä kaupungin palkkaamat kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ja palvelukeskuksen johtaja. Lisäksi Työteekissä työskentelee kymmenkunta työvalmentajaa. 8 Sosiaaliturva 6/07 Ketään ei jätetä oman onnensa nojaan, toteaa Työteekin johtaja Tiina Leppäniemi. Vammalassa huomattiin jo vuosia sitten se, minkä eteen valtaosa kunnista ja työvoimatoimistoista on joutunut vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistuksen jälkeen. Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työllisyysasteen nostaminen vaatii eri tahojen yhteistyötä. Teimme sen huomion, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon ihmisiä, joita emme voi auttaa pelkästään työvoimahallinnon keinoin. Yhdessä Vammalan kaupungin kanssa teimme hakemuksen sellaisen työvoiman palvelukeskuksen perustamiseksi, joka ei olisi mikään uusi erillinen organisaatio entisten lisänä, vaan eri tahojen asiantuntemuksen yhdistävä toimipiste, sanoo Vammalan seudun työvoimatoimiston toimistonjohtaja Regina Salkovic. Autetaan aina mutta ei hyysätä koskaan Ideana on, että työvoimatoimiston, kuntien sekä tarvittaessa Kelan asiantuntijat ovat aina asiakkaiden käytettävissä. Lisäksi palvelukeskus tarjoaa työvalmennusta. Palvelukeskus Työteekin johtaja Tiina Leppäniemi sanookin, että ketään ei jätetä oman onnensa nojaan. Apua annetaan niin kauan kuin se on tarpeen, mutta ketään ei hyysätä. Tavoitteena on, että työtön nousee omille jaloilleen ja elättää itsensä työllä. Kun näin toimitaan, käy ilmi, ketkä ovat kykenemättömiä työhön, eivätkä kuuluu työvoimapalveluihin. Myös työttömyysturvan käyttö muihin tarkoituksiin, kuten lastenhoitoon, omaishoitoon tai opiskeluun tulee ilmi. Tuloksia on tullut ripeään tahtiin: Vammalan seudun työttömyys on Työteekin olemassaolon aikana reilussa kahdessa vuodessa laskenut 12,4 prosentista noin kuteen prosenttiin. Syitä on toki muitakin, kuten yritystoiminnan vilkastuminen. Mutta ellei työkuntoisia ihmisiä olisi eikä heitä ohjattaisi töihin, ei yrityksillä olisi riittävästi työvoimaa. Ammattitaidon rapistuminen ei ole työllistymisen este, sillä yritykset ovat halukkaita kouluttamaan työelämään tulijoita. Todellinen este on työelämästä syrjäytyminen sekä siitä seuraava sosiaalisten taitojen ja -verkostojen puute, Leppäniemi jatkaa. Vammalan seudulla on avoimia työpaikkoja. Paikallinen työvoimatoimisto on tiiviisti verkostoitunut alueen yrittäjien kanssa, joten tieto kulkee puolin ja toisin. Nyt löytyvät sekä työpaikat että työn tekijät, Salkovic lisää. Työteekissä on päivittäin erilaisissa aktiivitoimissa noin sata asiakasta, asiantuntijat ovat asiakkaiden kanssa kokopäiväisesti ja tieto välittyy sekä päivittyy jatkuvasti. Työvoimatoimistojen pitää muuttua Paikallisen työvoimatoimiston rooli onkin oleellinen muutoksen mahdollistava tai sitä jarruttava tekijä. Salkovicin mukaan palvelukeskusten toiminta ei onnistu, elleivät työvoimatoimistot kykene muuttamaan omia toimintamallejaan. Turhaa ja päällekkäistä työtä ei tule suvaita, ei myöskään asiakkaiden päästämistä läpi käsien. Meillä estetään asiakkaiden valuminen pitkäaikaistyöttömyyteen, hän sanoo. Jos työvoimatoimistojen pitää katsoa itseään peiliin, ei vilkaisu peiliin tekisi pahaa monille työttömillekään. Ei uskota omaan työllistymiseen. Yksi tapa torjua työllistyminen on, että ei oteta vastaan pienipalkkaisia työpaikkoja. Usein ne ovat kuitenkin ensimmäinen askel työllistymisen polulla. Huippuhommiin ei pääse heti, mutta sekä työhallinto että työnantajat ovat valmiita kouluttamaan halukkaita, Leppäniemi vakuuttaa. Vammalan mallissa on yhtymäkohtia ns. Taipaleen malliin, jossa selvitetään ketkä ovat työhön kykeneviä, ketkä eivät. Työhön kykenemättömien pyörittäminen työvoimahallinnon organisaatiossa on moninkertaista tuhlausta, josta ei hyödy kukaan. Asiakkaat tulisi ohjata oikeisiin palveluihin. Meillä Taipaleen mallia on toteutettu jo 90-luvun alkupuolelta saakka, ei siihen välttämättä mitään ulkoista toteuttajaa tarvita. Mutta Taipaleen malli on valtakunnallisesti toiminut hyvin, sillä se on ohjannut järjestelmää toimimaan niin kuin sen pitäisikin toimia, sanovat Salkovic ja Leppäniemi.

9 kun se pannaan toimimaan Oikeaan työhön tai oikean avun piiriin Regina Salkovic muistuttaa, että ennen kuin Suomeen haalitaan mittavasti ulkomaista työvoimaa, tulisi alueen paikallinen työvoimareservi saada kiinni työhön ja toimeentuloon. Tulossa olevat isot työvoimatarpeet on tosiasia, mutta ensisijaista on saada rakennetyöttömät työmarkkinoille. Mikäli näin ei tehdä, pitkitetään isoa yhteiskunnallista ja inhimillistä ongelmaa, Salkovic sanoo. Leppäniemen mukaan ihmisille on yksinkertaisesti osoitettava konkreettisia työpaikkoja, ja koulutuksella ja kuntoutuksella heille on luotava edellytykset ottaa työtä vastaan. Asioista ei siis pidä tehdä monimutkaisempia kuin ne ovat. Mutta samalla on tunnistettava ja myönnettävä todelliset ongelmat. Kun meillä jokaiselle asiakkaalle nimetään henkilökohtainen vastuuvirkailija sekä työvoimatoimistossa että palvelukeskuksessa, asiakkaan koko elämäntilanne hahmottuu ja siihen pystytään löytämään ratkaisuja. Työteekin moniammatillinen työryhmä ohjaa asiakkaan tarvittaessa muihin palveluihin. Myös liika holhoaminen on pahasta; on kyettävä päästämään irti silloin kun asiakas selviää yksin. Olen tavannut liian empaattisia viranhaltijoita, jotka eivät raaski päästää asiakkaita omille jaloilleen, kertoo Salkovic. Jokaisen alueen luotava mallinsa Tiina Leppäniemi ja Regina Salkovic toteavat, että muutos ei ole käynyt kivuttomasti. Oma prosessinsa on ollut paikallisten tahojen ja yksittäisten viranomaisten sitouttaminen malliin. Palvelukeskuksen Meillä estetään asiakkaiden valuminen pitkäaikaistyöttömyyteen, painottaa Vammalan seudun työvoimatoimiston toimistonjohtaja Regina Salkovic. tehtävä on ollut myös taistella asiakkaiden puolesta ympäröivän yhteiskunnan asenteiden ja toimimattomien rakenteiden muuttamiseksi. Vuosien varrella on alkanut välillä vaikuttaa siltä, että työvoimatoimistoista on tullut sosiaalitoimen sivupisteitä. Sosiaalinen kuntoutus kuuluu kuitenkin sosiaalitoimelle, sanoo Salkovic. Vammalan seudulla on onnistuttu hyvin. Kun työtä on lähdetty kehittämään, kaikkien työtaakka on helpottunut. Jos yksi verkoston asiantuntija huomaa vaikkapa asiakkaan mielenterveysongelman, pallottelu luukulta toiselle pannaan heti poikki, ja ihminen ohjataan asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen, sanoo Leppäniemi. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä Vammalan malliin. Asteikolla 4 10 asiakastyytyväisyys on ollut 8,5. Olisiko Vammalan esimerkistä mallia koko maahan? Ei tämä suoraan sovi mihin tahansa, vaan jokaisella alueella on luotava oma mallinsa. Mutta se meidän mallissa on yleispätevää, että jokaisen toimijatahon pitää tehdä niille kuuluvia perustehtäviä, sanoo Salkovic. Kun Vammalassa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyi perusturvan alaisuudesta sivistyspalvelukeskuksen alaisuuteen, toiminta tehostui huomattavasti. Tietysti työelämään kuntoutumisesta vastuu on ennen kaikkea asiakkaalla itsellään, pohtii Leppäniemi. Aktiivitoimet tuovat jopa voittoa Siltä varalta, että joku kysyy mistä rahat, Leppäniemi ja Salkovic osoittavat faktojen kera, että homma maksaa itse itsensä. Kustannukset työttömyydestä olisivat vuonna 2008 liki euroa, jos Vammalassa ei tehtäisi mitään. Jos kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu 160 henkilöä vuodessa, kunnan maksuosuudeksi jää vajaat euroa. Ja jos tämän lisäksi muihin työvoimahallinnon toimenpiteisiin osallistuu 40 henkilöä vuodessa, kunnan maksuosuus kääntyy euroa positiiviseksi. Eikä näissä laskelmissa ole vielä huomioitu kunnalle tulevaa valtionosuuskompensaatiota. Se mukaan lukien kunnan säästö on satoja tuhansia euroja. Toimet pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja työttömien työkunnon palauttamiseksi ovat suoranaista säästöä kunnille. Kun autetaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, vähenee ihmisten syrjäytyminen ja passiivisen tuen tarve, korostavat Leppäniemi ja Salkovic. Katja Juurikivi (vas.), Pauliina Joutsen ja Rami Laine Työteekin työvalmennuksen kädentaito-osastolla. kuvat: Hannu Oittinen Joka aamu on ollut mukava tulla tänne Petri Kulma on 37-vuotias paljasjalkainen vammalalainen. Hänellä on pitkä ja monenkirjava työhistoria muun muassa kirjastosta ja talonmiehenä toimimisesta. Nyt hän on Työteekissä kuntouttavassa työtoiminnassa. Olen täällä ihan omasta halusta, ja aina haluan uuden sopimuksen kun entinen loppuu. Täällä saa elämyksiä ja ympärillä on monenlaista sosiaalista elämää, hän perustelee valintaansa. Aiemmin hän on ollut Työteekissä palkkatyössä vuoden verran. Mukaan on mahtunut kotipalvelutöitä laidasta laitaan, vanhusten siivousapuna olemista sekä erilaisia tehtäviä Hopun vanhainkodilla. Hän on käynyt kaksi kuukautta kestävän hoiva-alalle valmentavan kurssin. Sosiaaliala kiinnostaa, vaihtoehtoja siellä on monenlaisia. Esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttaminen, päihdetyö ja työ nuorison parissa ovat mielenkiintoisia, pohtii Kulma. Hän toteaa, että työllisyyskoulutus, harjoittelu ja kuntoutus ovat antoisia ja hyödyllisiä, jos vain oma asenne on myönteinen. Ja Petrillä itsellään tuntuu näin olevan. Aina on ollut mukava tulla, ja olen saanut ne palvelut, joita olen tarvinnut. Valokuvaan hän ei halunnut, mutta opasti ystävällisesti kuvausreissulla Työteekin Sosiaaliturva työpisteissä. 6/07 9

10 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö Toimiiko työmarkkinatukiuudistus VUODEN 2006 TYÖMARKKINA- TUKIUUDISTUS Työmarkkinatuki muuttui vastikkeelliseksi Työmarkkinatukea 500 päivää passiivisena etuutena saanut työtön joutuu tuen vastineeksi osallistumaan hänelle tarjottuun aktiivitoimeen. Jos työtön on pudonnut työmarkkinatuelle saatuaan ansiosidonnaista tai työttömyysturvan peruspäivärahaa 500 päivää, oikeus passiiviseen työmarkkinatukeen on 180 päivää. Aktiivitoimesta kieltäytynyt työtön menettää oikeutensa työmarkkinatukeen toistaiseksi. Päästäkseen takaisin työmarkkinatuelle työttömän on oltava viisi kuukautta työssä tai työllistymistä edistävässä aktiivitoimessa: työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa, työkokeilussa, työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa. Tämä velvoite ei täyty kuntouttavalla työtoiminnalla. kuva: Heikki Jämsén Kaikki työllistetään Työsuunnittelija Olavi Tuikkanen, Kinnulan perusturvan sosiaalitoimisto Ennen työmarkkinatukiuudistusta Kinnulassa oli 52 pitkäaikaistyötöntä. Jos emme olisi tehneet mitään, määrä olisi tämän vuoden lopussa jo 75. Työmarkkinatukimenoista olisi kunnalle tullut euron lasku vuodessa. Päätimme panna asiat kuntoon ja aloitimme kesäkuussa Tuumasta toimeen -projektin. Haastattelin pitkäaikaistyöttömiä ja siinä rinnalla aloin kerätä työkohteita maatiloilta ja yrityksistä. Kun ensimmäinen pitkäaikaistyötön työllistettiin heinäkuussa, meillä oli jo 35 työkohdetta. Lisäksi olemme perustaneet sosiaalisen yrityksen, joka pitää ruokalaa ja tekee erilaisia alihankintatöitä. 10 Sosiaaliturva 6/07 Kinnulan mallissa kunta palkkaa itse pitkäaikaistyöttömät ja palkkaa maksetaan työehtosopimuksen mukaan. Työaika on 85 prosenttia kokoaikatyöstä. Työllistämme ihmiset niin pitkiin pätkiin, että he pääsevät ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle, vaikka jäisivät työllistämisjakson jälkeen taas työttömiksi. Kukaan ei ole kieltäytynyt työstä joskus on tosin keskusteltu pitkäänkin siitä, mikä olisi kellekin parasta. Joitakin eläkepäätöksiä olemme hakeneet yhdessä työvoimatoimiston kanssa. Meillä on täällä Viitasaaren työvoimatoimiston sivupiste se on tuossa parin huoneen päässä. Jo nyt neljä pitkäaikaistyötöntä on saanut vakituisen työn muutaman kuukauden työllistämisjakson jälkeen. Yrittäjät ovat halunneet pitää heistä kiinni, eivätkä ole tarvinneet edes palkkatukea. Nyt meillä on Kelan listalla enää 14 pitkäaikaistyötöntä. Tammikuun lopulla Kinnulan työttömyysaste oli 10,8 prosenttia neljänneksi matalin Keski-Suomen läänissä. Vuoden 2005 lopussa Kinnulassa oli asukasta. Meillä on talous kunnossa kunnan tilinpäätös oli nytkin voitollinen. Kunta pääsee työllistämisessä voitolle: kun kaikki kulut otetaan huomioon, puolen vuoden aikana olemme säästäneet lähes euroa. Puhumattakaan siitä, mikä merkitys tällä on työttömille sekä taloudellisesti että henkisesti. Sen näkee jo tuolla kaupassakin siellä on niin aurinkoisia naamoja. kuva: Erja Saarinen Kuntouttavalla työtoiminnalla polun alkuun Työnsuunnittelija Anita Marttala, Kaarinan kaupungin sosiaalityö Kaarinassa on ollut jo vuosikaudet valmiit yhteistyörakenteet kunnan, valtion ja kolmannen sektorin välillä. Työhallinnon ja kaupungin yhteistyö on organisoitu yhteispalvelusopimuksella. Toimin yhteispalvelupistevirkailijana ja saan koota asiakkaiden tiedot sekä sosiaalitoimen että työhallinnon tiedostoista. Kuntouttavaa työtoimintaa olemme hyödyntäneet aktiivisesti siitä lähtien, kun laki tuli voimaan vuonna Emme ole perustaneet erillisiä työkeskuksia, vaan asiakkaat ohjautuvat normaaleille työpaikoille. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja antaa heille yksilöllistä ohjausta ja tarjoaa tukea työyhteisölle. Kun työmarkkinatukiuudistus tuli voimaan, aloimme panostaa erityisesti siihen, että yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet pääsevät aktiivitoimiin. Usein aloitamme kuntouttavalla työtoiminnalla, jotta näkisimme ihmisen todellisen työkyvyn ja sen perusteella haemme polkuja eteenpäin. Aika usein

11 sittenkin? Valtion ja kuntien rahoitusvastuut muuttuivat FAKTOJA Lähde: Työllisyysohjelman loppuraportti Työllisyys nousussa. Julkaisu verkossa: > Työministeriö > Toiminta > Hallituksen työllisyysohjelma Valtio ja kunta rahoittavat puoliksi yli 500 työttömyyspäivältä työmarkkinatukea saaneen henkilön työttömyysaikaisen työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen. Valtio vastaa työmarkkinatuen rahoituksesta ns. aktiiviajalta eli siltä ajalta, kun työtön osallistuu työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, kotoutumistoimenpiteeseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Uudella rahoitusjaolla on pyritty kannustamaan kuntia aktivoimaan pitkään työttömänä olleita. Joulukuussa 2006 vaikeasti työllistyviä työnhakijoita oli , mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viime vuonna kuukaudessa keskimäärin työtöntä muuttui pitkäaikaistyöttömäksi. Edellisvuonna pitkäaikaistyöttömyysvirta oli noin henkilöä kuukaudessa. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneita oli vuoden 2006 tammi syyskuussa , kun luku vuotta aiemmin oli Vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneista aktiivitoimissa oli tammi-lokakuussa keskimäärin 26,5 prosenttia, kun osuus ennen työmarkkinatukiuudistusta oli noin 20 prosenttia. Vuoden 2006 tammi-syyskuussa henkilön työmarkkinatuki lakkautettiin sen muututtua vastikkeelliseksi ja henkilön kieltäydyttyä työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Viimeisten neljän vuoden aikana vajaa pitkäaikaistyötöntä on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle ja reilu pitkäaikaistyötöntä on alkanut saada eläketukea. tulee eteen se, että sairausloma tai eläkepolku onkin se oikea vaihtoehto. Työttömyys on pitkittynyt sen takia, ettei työkykyä ole enää jäljellä. On myös onnistumisen kokemuksia. Asiakas on aloittanut kuntouttavassa työtoiminnassa pitkän työttömyyden jälkeen, sieltä hän on siirtynyt työelämävalmennukseen ja tukien kautta työllistynyt lopulta yksityiselle sektorille. Paljon riippuu asiakkaan taustasta siitä, mikä on ollut pitkäaikaistyöttömyyden syy. Aiemmin kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen kartutti työllistämistukioikeuteen tarvittavia 500:aa päivää, mutta ei enää. Tämä on synnyttänyt kuntouttavan työtoiminnan loukun sieltä on vaikea päästä pois. Tämä on selkeä huononnus. Meillä aktivointisuunnitelma ja päihdehoitosuunnitelma kulkevat käsi kädessä. Päihdehoidon jälkeen alkaa välittömästi kuntouttava työtoiminta, ettei asiakas tipu vanhaan tulee työyhteisö, joka tukee toipumista. Viime vuonna Kaarinassa oli kuntouttavassa työtoiminnassa 115 eri henkilöä. Pitkään kotona olleille työyhteisö ja mielekäs työ ovat se juttu, sillä osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan on vapaaehtoista yli 25-vuotiaille. Viime vuonna Kaarinassa oli 150 työmarkkinatukiuudistuksen piiriin kuuluvaa henkilöä. Heistä noin puolet on nyt aktiivitoimissa. Kolmannes on poistunut listalta osa eläkkeelle, osa on muuttanut muualle. Kymmeneltä ihmiseltä työmarkkinatuki on lakkautettu, koska he eivät ole osallistuneet tarjottuun aktiivitoimeen. Passiivitukea saa 24 henkilöä ja heistäkin 10 on sairauslomalla. Kaupungille aktiivinen työote on ollut taloudellisesti kannattava. Kaarinassa työmarkkinat vetävät nyt hyvin työttömyysaste oli tammikuun lopussa viisi prosenttia. Pitkään työttömänä olleistakin 19 henkilöä on työllistynyt yksityiselle sektorille ihan normaalein ehdoin. kuva: Tony Hagerlund Ei tässä mitään ihmettä ole tapahtunut Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Ihmisiä virtaa yhä pitkäaikaistyöttömyyteen virtaa on onnistuttu vain vähän patoamaan. Olemme pelänneet ja pelkäämme yhä, että työmarkkinatukiuudistus sysää vastuuta vaikeimmin työllistyvistä kunnille ja vähentää valtion mielenkiintoa heistä. Samaan suuntaan toimii sekin, että valtio on linjaamassa aktivoinnin painopistettä kuntouttavaan työtoimintaan. Sen järjestämisessä valtion rahoitusta on aivan marginaalinen osuus. Uudistus monimutkaisti järjestelmää. Kuinkahan moni työtön tietää, mikä aktivointitoimista kartuttaa sosiaaliturvaa, mikä ei? Sitä ei moni ammattilainenkaan tiedä. On tässä hyvääkin muun muassa se, että palkkatukea kehitettiin. Ja aktivointia on jonkin verran lisätty. Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia ei ole pystyt- ty vielä kunnolla analysoimaan, mutta valtion taholla on arvioitu, että yhdessä hyvän työllisyyskehityksen kanssa se olisi ollut kunnille lievästi positiivinen kustannukset tosin vaihtelevat kunnittain. Nyt on otettu myönteisiä askeleita räätälöidyn työvoimapolitiikan suuntaan, mutta siihen pitäisi mennä vielä enemmän. Työvoiman palvelukeskusten verkosto tulisi laajentaa koko maahan ja jokaiselle vaikeasti työllistyvälle pitäisi saada yksilöllinen aktivointisuunnitelma kohtuullisessa ajassa. Osaksi aktivointia pitäisi voida liittää päihde- ja mielenterveyskuntoutus muussakin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Myös koulutuksen pitäisi kuulua joustavasti aktivointitoimiin. En tarkoita, että jokaisen vaikeasti työllistyvän pitäisi suorittaa jokin perustutkinto, mutta koulutusosioita voitaisiin ottaa mukaan aktivointisuunnitelmaan. Harva vaikeasti työllistyvistä työllistyy aktivointijakson jälkeenkään suoraan työmarkkinoille. Tarvitaan välityömarkkinoita niille ihmisille, jotka ovat aktivointijakson jälkeen siirtymässä askeleen kohti avoimia työmarkkinoita. Toisaalta välityömarkkinoita tarvitaan pitkäaikaisvaihtoehtona niille, jotka eivät pärjää työmarkkinoilla. Sosiaalisten yritysten rooli on tässä keskeinen. Myös normaaleille työmarkkinoille voitaisiin luoda välityömarkkinatyyppistä osiota palkkatuen avulla tällöin ihmiset pystyisivät työllistymään suoraan avoimille työmarkkinoille. Jotkut ovat ymmärtäneet välityömarkkinat paluuksi kuntien velvoitetyöllistämiseen. Siitä ei saa olla kysymys. Velvoitetyöllistämisestähän luovuttiin 1990-luvun alkupuolella, koska sen positiiviset vaikutukset olivat vähäiset. Sosiaaliturva 6/07 11

12 Yhteistyöllä saadaan ihmeitä aikaan Puheenjohtaja Lea Karjalainen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry Työmarkkinatukiuudistus on toiminut odotettua paremmin. Tämän jutun oivaltaneet kunnat ovat lisänneet aktivointia huimasti ja samalla saaneet menojaan pienemmiksi. Kaikki ovat hyötyneet. Valitettavasti on niitäkin kuntia, jotka eivät tee juuri mitään. Valtaosa työttömistä osallistuu aktiivitoimiin mielellään he haluavat olla elämässä kiinni. Vaikka lisätulo olisi vain kahdeksan euron ylläpitokorvaus päivässä, sekin kannustaa. Kun tuo raha ei vaikuta Yhtä useampi osallistuu aktiivitoimiin Toimistopäällikkö Sari Toiviainen, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri Helsingissä työmarkkinatuen saajat vähentyivät marraskuusta 2005 marraskuuhun 2006 neljä prosenttia. Myönteistä on myös se, että tukea saavista aiempaa useampi osallistuu aktiivitoimiin lähes viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin haasteena on työttömyyden pitkittyminen ja vaikeasti työllistyvien suuri määrä. Aktivointiastekaan ei ole yhtä korkea kuin muualla maassa. Viime kuukausina myös toimeentulotukea hakevien tulottomien määrä on alkanut kasvaa, kun ihmisiä on alkanut pudota työmarkkinatuelta. Tämä kasvattaa toimeentulotukimenoja, joita valtio on nyt tosin jakamassa. Toisaalta parantunut työllisyystilanne on vähentänyt toimeentulotukiasiakkaiden 12 Sosiaaliturva 6/07 toimeentulotukeen, se tekee 160 euroa löysempää rahaa kuukaudessa. On ikävää, että osa ihmisistä on pudonnut työmarkkinatuelta eli syyperusteiselta etuudelta pelkälle toimeentulotuelle. Nämä ovat juuri niitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat hoitoa, hoivaa ja kaikkea mahdollista ennen kuin heille osoitetaan aktivointipaikka. Nyt pitäisikin tehostaa kuntouttavaa työtoimintaa. Kunnat järjestävät sitä valitettavan vähän. Valtiovalta on kantanut hyvin kortensa kekoon: työpajayhdistysten valtionavun vakiinnuttaminen on tästä esimerkki. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä vaan työpajat tarvitsisivat lisää rahaa, jotta niiden toiminta kehittyisi. Myös työttömien yhdistykset ovat merkittävä toimija niissä on vuosittain noin ihmistä työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Pelimerkkejä puuttuu meiltäkin. Läheskään kaikki yhdistyksistämme eivät saa edes yhden toiminnanohjaajan palkkaukseen täyttä tukea. Kun ihmiset joutuvat toimimaan osa-aikaisina, sillä ei toimintaa vakiinnuteta. määrää. Aika näyttää, mitkä ovat pitkän aikavälin muutokset ja miten menot kehittyvät. Toistaiseksi menokehitys on ollut Helsingissä suotuisa. Työvoiman palvelukeskuksen näkökulmasta työmarkkinatukiuudistus ei tuonut suuria muutoksia. Aktivoimme asiakkaita kuten jo ennen uudistusta, mutta toki tavoitteenamme on tehostaa aktivointia. Moni Duurin asiakas työllistyy ensin tuetusti ja myöhemmin ilman tukia samaan työpaikkaan. Vaikka työllistyminen on nykyään osittuneempaa ja pätkittyneempää kuin aiemmin, on myös löytynyt toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Osa on onnistunut työllistymään ilman palkkatukeakin avoimille työmarkkinoille. Duurin asiakkaista suurelta osalta puuttuu ammatillinen koulutus tai se on riittämätöntä. Siksi työpaikat ovat julkisen ja yksityisen sektorin suorittavassa työssä, kuten erilaisten palveluiden avustavissa tehtävissä. Palvelukeskustoiminta nostaa esiin ja tekee näkyväksi sosiaalisen työkyvyttömyyden ongelmat: osa asiakkaista ei pysty aktivoinnista ja kuntoutuksesta huolimatta kiinnittymään työelämään. Helsingin sosiaalivirastossa toimiva eläkeselvitysyksikkö edistää asiakkaiden eläkeratkaisuja. Työvoimatoimistot ja sosiaalitoimi sekä Duuri ohjaavat asiakkaita sinne, silloin kun eläkeratkaisu ei synny normaaleja teitä, vaikka ihmisen työkyvyttömyys on ilmeinen. Vuonna 2006 Duurin aktiiviasiakkuuksista seitsemän prosenttia päättyi eläkeratkaisuun. Välityömarkkinat uusi käsite, vanhat keinot Suomessa oli vuoden 2006 lopulla noin vaikeasti työllistyvää. Tämä pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten henkilöiden joukko muodostaa rakennetyöttömyyden kovan ytimen. Heidän työllistämisekseen on etsitty viisasten kiveä vuosikausia. Nyt on tuhannen taalan paikka ratkaista ongelma, koska maahan on kehittymässä työvoimapula, jonka ratkaisemiseksi kaikki keinot ovat tarpeen. Ongelmana on vain se, että vaikeasti työllistyvät eivät täytä työnantajien kriteereitä; ammattitaidossa on puutteita, motivaatio ei ole kohdallaan ja jaksamisessakin on parannettavaa. Työmarkkinoiden vaatimukset ovat tiukat. Työministeriö on esittänyt ratkaisuksi välityömarkkinoita, joilla tarjottaisiin nykyistä kattavammin tuettuja työ- ja aktivointipaikkoja vaikeasti työllistyville. Niiden luominen alkaa tämän kevään aikana, kun TE-keskukset laativat alueillaan välityömarkkinoiden kehittämissuunnitelmat. Vaikea käsite, tutut keinot Kaavaillut toimet ovat alalla tuttuja. Välityömarkkinat tarjoavat vaikeasti työllistyville palveluja, joissa tuki, ohjaus ja koulutus sekä asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi yhdistyvät. Kutakin työllistettävää varten tästä valikosta luodaan yksilöllinen paletti, joka johtaa ensin tuettuun työllistymiseen ja sitten avoimille työmarkkinoille, oikeaan työsuhteeseen. Näitä palveluja tarjoavat yhdistykset, valmennus- ja sosiaalipalvelusäätiöt, työpajat ja sosiaaliset yritykset. Kaavailuista kertoi hallitusneuvos Päivi Kerminen työministeriöstä VATES-säätiön tilaisuudessa helmikuussa Helsingissä. Keskiössä työvoiman palvelukeskukset Kuluvana vuonna kehitetään erityisesti työvoiman palvelukeskusten toimintamallia. Niiden varaan laskevat niin Kerminen kuin sosiaali- ja terveysministeriön kehitysjohtaja Klaus Halla. Ohjelmassa on palveluvalikoiman selkeyttäminen, monipuolisten ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille edistävien työtehtävien löytäminen sekä työ- ja yksilövalmennuksen laajempi käyttö. Palvelukeskuksia on 39. Ne toimivat 170 kunnan vaikutusalueella ja kattavat 78 prosenttia vaikeasti työllistyvistä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta pitäisi myös parantaa. Noin 90 prosenttia kolmannen sektorin työllistämisohjelmissa mukana olleista jää työttömäksi ohjelman loppuessa. Samoja asioita vuodesta toiseen Keisarin uudet vaatteet, määritteli jyväskyläläisen Tekeväsäätiön toimitusjohtaja Harri Halttunen välityömarkkinat. Välityömarkkinoilla solmitaan työsuhteita, jotka eivät ole markkinatalouden pelisääntöjen mukaan kannattavia, hän kuvasi. Samoja asioita on käsitelty jo vuoden 1946 suojatyölaista lähtien. Pitääkö polkupyörä keksiä aina uudelleen? Heikki Manninen

13 kärkiteema Mika Ala-Kauhaluoma Heikossa työmarkkina-asemassa olevan palkkaaminen ei paranna yrityskuvaa kuva: Juha Saarinen Mika Ala-Kauhaluoma toimii tutkijana Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa. Kirjoitus perustuu Ala-Kauhaluoman ja Kristiina Härkäpään tutkimukseen, jossa selvitettiin yksityisen palvelusektorin käsityksiä ja kokemuksia kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus toteutti tutkimuksen vuosina osana työministeriön työpoliittista tutkimusohjelmaa. Ala-Kauhaluoma M. & Härkäpää K. (2006) Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus 312. Työministeriö, Helsinki. Tutkimus verkossa: > Tutkimus ja kehittäminen > Työpoliittinen tutkimusohjelma > Työpoliittinen tutkimus Vain harva työnantaja katsoo heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen vaikuttavan myönteisesti yrityskuvaan tai työyhteisöön.tämä ilmenee tutkimuksesta, jossa selvitettiin yksityisen palvelusektorin käsityksiä ja kokemuksia kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevilla tarkoitettiin niitä ryhmiä, joissa työttömien työnhakijoiden osuus avoimilla työmarkkinoilla on suurempi kuin koko väestössä. Erityistarkastelussa olivat fyysisesti vajaakuntoiset tai vammaiset henkilöt, mielenterveyskuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät, ammattikouluttamattomat nuoret, kehitysvammaiset henkilöt sekä maahanmuuttajat. Tällaisia työntekijöitä työskenteli noin joka kolmannessa yrityksessä. Vailla ammattikoulutusta olevat nuoret olivat suurin yksittäinen työllistetty ryhmä: lähes puolet yrityksistä oli palkannut uuden työntekijän tästä ryhmästä. Pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat olivat seuraavaksi suurimmat ryhmät. Noin viidennes yrityksistä oli palkannut heitä. Vajaakuntoisten tai vammaisten henkilöiden osuus oli sen sijaan pieni: vain 2 4 prosenttia yrityksistä oli palkannut fyysisesti vammaisen tai kehitysvammaisen henkilön tai mielenterveyskuntoutujan. Työn pelätään sujuvan hitaasti Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat työntekijät tarvitsevat työnantajien käsityksen mukaan tavallista enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen. Työnantajien mielestä ohjausta, tukea ja neuvontaa työllistämiseen liittyvissä asioissa ei myöskään ollut riittävästi tarjolla. Toisaalta kun yrityksellä oli kokemusta heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä, olivat myös arviot työntekijän työssä suoriutumisesta, erityisjärjestelyjen tarpeesta ja työkyvystä myönteisempiä. Työnantajien asenne vajaakuntoisen tai vammaisen henkilön työllistämiseen näkyi myös siinä, miten he arvioivat työllistämisen vaikuttavan yrityskuvaan tai työyhteisöön. Vain harva työnantaja katsoi heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen vaikuttavan niihin myönteisesti. Peräti yli puolet yrityksistä arvioi mielenterveyskuntoutujan työllistämisen vaikutukset yrityskuvaan tai työyhteisöön kielteisiksi. Lisää työkokeiluja ja -harjoitteluja Työnantajat katsovat, että työllistämistuen ulottaminen myös määräaikaisiin työsuhteisiin, työkokeilujen ja työharjoittelujen lisääminen sekä työllistämistuen räätälöintimahdollisuudet lisäisivät työllistämisen todennäköisyyttä. Työnantajien arvion mukaan työsopimuksen joustoista työllistämiseen vaikuttaisivat eniten yksilöperusteisen irtisanomissuojan heikentäminen sekä mahdollisuus määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen ilman perusteltua syytä. Työllistämispalveluita oli käyttänyt valtaosa yrityksistä. Ne eivät eronneet palveluiden käytön suhteen toisistaan yrityskoon tai toimialan mukaan. Useimmiten oli käytetty työharjoittelua, oppisopimuskoulutusta, työllistämistukea ja työkokeilua. Sen sijaan työvalmentajan tukipalveluita tai työolosuhteiden järjestelytukea ilmoitti käyttäneensä vain muutama työnantaja. Nämä tukimuodot olivat myös valtaosalle työnantajista tuntemattomia. Moni muukin palvelu tai tukimuoto oli usealle työnantajalle tuntematon. Osa yrityksistä toivoikin työvoimatoimistoilta aktiivisempaa roolia työllistämisessä ja työnantajanäkökulman konkreettisempaa huomioon ottamista. Yritysten ehdotukset palvelujen ja kannustimien kehittämisestä osoittivat, että niihin perehtyminen on puutteellista: usein ehdotukset koskivat jo olemassa olevia palveluita tai kannustimia. Toisaalta työnantajat totesivat myös, ettei palveluilla tai taloudellisilla kannustimilla aina ole merkitystä, jos tarjolla on päteviä työntekijöitä. Tukea työllistymisen jälkeenkin Palvelusektorilla on aidosti potentiaalia työllistää myös heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia. On kuitenkin toinen asia, käykö näin, sillä työnantajien rintama ei ole tässä suhteessa yhtenäinen. Tulosten mukaan suomalaiset yrittäjät ja työnantajat eivät nimittäin poikkea perusasenteiltaan ulkomaalaisista kollegoistaan suhtautumisessaan vaikeimmin työllistettäviin ryhmiin. Työnantajan aiempi kokemus heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä, koulutustaso ja yrityskulttuuri vaikuttavat työnantajien asenteisiin ja työllistämishalukkuuteen maasta tai maanosasta riippumatta. Yrityksien kanssa tehtävän yhteistyön on oltava riittävän pitkäjänteistä ja kumppanuuteen perustuvaa. Työllistymisen tukipalveluiden tarjoajien sekä julkisen että kolmannen sektorin toimijoiden ongelmana on, että ne katsovat työllistymisen usein tukiprosessin päätepisteeksi. Silloin ei nähdä, että sekä työllistynyt että hänen työnantajansa saattavat hyvinkin tarvita tukea, opastusta ja neuvoja myös työllistymisen jälkeen. Sosiaaliturva 6/07 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Jari Eero on työssä Sodankylän mediapajalla. Hänellä on pitkäaikaista kokemusta sosiaalityön asiakkaana olosta vuosien varrelta, ja hän on ollut mukana aikuissosiaalityön kehittäjäryhmässä. Poikamiesraha On perjantai, istun kotona ja katselen ikkunasta ulos. Joku tulee kaupasta mäyräkoira molemmissa käsissä. Olikohan tarjouksessa? No sama se, ei mulla olisi ollu varaa kumminkaan. Kelan rahat tuli ja meni, sossunkaan rahoilla ei kauaa juhlittu. Onneksi kävin hakemassa työvoimareserviläisten jakelusta makaronia ja näkkileipää. Vaihtelua kaurapuurolle. Ei minua sinänsä rahattomuus haittaa, tottunut olen. Tympii vain, kun ei oikein voi lähteä mihinkään kauemmas. Aikaa kyllä on. Lueskelin tuossa liiton lehteä, olisi taas halpoja lomia tarjolla, siis jos olisin töissä. Stressilomalle pääsisi. Työttömällä ei kai stressaa, kun ei ole töitäkään. Silloinkin pääsisi lomalle, jos olisi perhe. Löytyisi kaikenlaista avustusta, mutta mistäs perheen tähän hätään taiot? Naapurin perheelle kannettiin äsken uusi pyykkikone. Sossu oli kuulemma avustanu. Yritin miekin, mutta sanottiin että ei käy, pese käsin kun työttömällä poikamiehellähän on aikaa eikä ole potkuhousun pesuakaan. Kaverit soitteli ja kysyivät lähdenkö baariin? No en lähde ennen kuin kahden viikon päästä. Silloin saan seuraavat Kelan rahat. Silloin mennään, jos laskujen jälkeen rahaa jää. Menen sitten istumaan paikalliseen pubiin, mistä on näköala alkon ovelle. Näkee kenen luo kannattaa mennä kyläilemään. Puhuivat piireissä jostain uudesta tv-sarjasta. Mie en osannut kommentoida, kun puoli vuotta sitten vanha salora sanoi sopimuksensa irti ja mie tv-luvan. Kun ei uuteen ole varaa, niin mitäpä sitä luvallakaan. Saapahan nekin säästyvät rahat tuhlata johonkin järkevämpään, ja pimenisihän tuo joka tapauksessa ensi syksynä kun digiboxiin ei ole varaa. Sossuvirkailija kyllä sanoi, että pitäisi olla varaa kun oli telkkariinkin. Olihan mulla telkkariin varaa, silloin 80-luvulla kun olin töissä. Käyhän tämä ikkunakin tosi tv: stä, iso ruutu ainakin on. Mummo rollaattorinsa kanssa, pikkupojat pyörineen ja ohikulkevat hehkeät tytöt hakkaa varmaan jonkun big brotherin mennen tullen. Tulipa mieleen, että miksei meille poikamiehille ja poikamiestytöillekin makseta viikonloppurahaa? Saahan lapsiperheet ja yksinhuoltajatkin kaiken maailman avustuksia normaalin päivärahan päälle. Jos vaikka joka toinen perjantai saisi huntin, ja se pitäisi käyttää puhtaasti huvituksiin. Pitäisi käydä baarissa tai vaikka matsissa tai kulttuuririennoissa, jossain ihmisten ilmoilla kuitenkin. Näin pidettäisiin ihmisten mielenterveyttäkin paremmalla tolalla, kun kämpillä istumisen sijaan pääsisi näkemään kavereita, tutustumaan uusiin ihmisiin ja vastakkaiseen sukupuoleen. Tietysti tämä lisäisi työllisyyttäkin osaltaan, kun köyhätkin voisivat käyttää palveluita. kuva: Erja Saarinen Tuula Nyman (oik.) on kenttäsihteeri ja Jaana Ruusumeri perhetukiprojektin kenttätyöntekijä Romano Missiossa. Perustulolla on tultava toimeen Kirkkohallitus ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitävät välttämättömänä, että tulevassa hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteeseen. Sosiaaliturvaetuudet ovat jääneet pahasti jälkeen ansiotulojen kehityksestä, ja ne ovat riittämättömiä. Niiden varassa ei voi selviytyä pitkäaikaisesti, vaan täydennykseksi on haettava toimeentulotukea. Myös palkkatulojen ja etuuksien yhteensovittaminen on käytännössä hyvin hankalaa. 14 Sosiaaliturva 6/07

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Miten romaneja kohdellaan sosiaalipalveluissa? Ennakkoluulot ovat suurin ongelma. Ajatellaan, että emme noudata sääntöjä tai pysy sopimuksissa tai, että elämme äänekkäästi ja varastelemme. Tällaisia ihmisiä on kaikissa kulttuureissa. Kaikki romanit eivät ole samanlaisia. Romani joutuu tekemään tuplatyön todistaakseen kunnollisuutensa. Vain vahva ihminen ponnistaa eteenpäin ennakkoluulojen keskeltä. Rasismia on edelleen, mutta se on piilorasismia, koska yleisesti tiedetään, että laki kieltää syrjinnän. Miten kohtelua pitäisi parantaa? Meihin pitäisi suhtautua ennakkoluulottomasti ihmisinä ja kohdella yhdenvertaisesti muiden kanssa. On myös tärkeää hankkia tietoa romanikulttuurista. Siitä tiedetään liian vähän faktoja. Tulimme Suomeen jo 1500-luvulla. Meillä ei ole samanlaista oppimishistoriaa kuin valtaväestöllä. Siitä ei ole kauan, kun esi-isämme ajoivat kärryillä ympäri maata. Romanit saivat pysyviä asuntoja vasta 1960-luvulta lähtien. Menneisyyden tunteminen antaa viitteitä tähän päivään. Mitä romanikulttuurista tulisi tietää? Romaneille yhteenkuuluvuus on tärkeää. Meille se on voimavara, mutta valtaväestö saattaa kokea sen uhkana. Yhteisöllisyydellemme ei ole tilaa. Aina kun se on mahdollista, ratkomme asiamme yhteisössämme emmekä virkavallan avulla. Vanhemmalla väestöllä on auktoriteetti ja viisaus, jolla he voivat komentaa nuorempia. Tämä ei tietenkään koske lainvastaisia asioita. On tärkeää tuntea vanhempien ja nuorten erilaiset asemat romanikulttuurissa. Vanhempien ihmisten läsnä ollessa ei pidä keskustella henkilökohtaisista asioista, kuten seksuaalisuudesta. Meillä on tarkkoja häveliäisyyssääntöjä. Tietoa romanikulttuurista Romanilapsi kotona, päivähoidossa ja koulussa -esite > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Päivähoito Romani ja päihdehuollon palvelut. Opas päihdehuollon ammattilaisille. Romano Missio Romani ja terveyspalvelut. Opas terveydenhuollon ammattilaisille. Opetushallitus. Romaniasiain neuvottelukunnan verkkosivut Sosiaaliportin verkkokonsultointipalvelussa romanikulttuurin asiantuntijat vastaavat sosiaalialan ammattilaisten romanikulttuuria koskeviin kysymyksiin. Tuula Nyman kuuluu konsulttiryhmään. > Konsultointi Romaninuoret seurustelevat salassa aikuisilta ja karkaavat valitsemansa kumppanin kanssa. Vanhemmat antavat silti lopullisen siunauksensa suhteelle. Kun näistä asioista ei voi puhua suvun vanhempien jäsenten kanssa, on tärkeää, että esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta saa tukea. Miten palveluita pitäisi parantaa? Romanisuvut pitävät tiiviisti yhteyttä. Jos suvun jäsen sairastuu, häntä menee katsomaan joukko sukulaisia. Enot, tädit ja sedät kuuluvat tiiviisti perheeseen. Tämä voi aiheuttaa pahennusta, mutta ristiriitoja voidaan välttää esimerkiksi antamalla romanille ensimmäinen huone käytävältä ja mielellään yhden hengen huone. Silloin sukulaiset eivät joudu kävelemään koko osaston läpi. Romanivanhukset kärsivät yksinäisyydestä, kun sukusiteet ovat jonkin verran löystyneet. He kaipaavat palvelutaloa, jossa asuisi vain romaneja, koska heille yhteys muihin romaneihin on hyvin tärkeä. Romanipuvun hankkimiseen toimeentulotukena pitäisi saada koko maahan yhtenäiset käytännöt. Nyt avustussummat vaihtelevat, ja joissain kunnissa tukea saa kerran vuodessa, toisissa neljän vuoden välein. Hame kestää hyvänä noin vuoden päivät, koska sitä pidetään joka päivä. Romaneilta otettiin aiemmin helposti lapsia huostaan vastoin vanhempien tahtoa. Meitä yritettiin sulauttaa valtaväestöön. Tämä aiheuttaa edelleen pelkoa viranomaisia kohtaan, mikä pitäisi ottaa palveluissa huomioon. Jos romanisuvuilla on vakavia ristiriitoja keskenään, ne eivät voi asua samalla paikkakunnalla. Tämä pitäisi ottaa huomioon asuntoja järjestettäessä. Romanilasten koulunkäyntiä olisi syytä tukea kaikin tavoin. Vastikään valmistui 20 romanitaustaista koulunkäyntiavustajaa. Toivomme, että kunnat palkkaisivat heitä. Hallitusohjelmassa on asetettava tavoitteeksi perusturvajärjestelmän kokonaisuudistus. Sosiaaliturvaetuuksia on korotettava siten, ettei niitä tarvitse täydentää toimeentulotuella. Pienten päivärahatulojen verotus on osasyynä siihen, että monet pitkäaikaistyöttömät joutuvat hakemaan toimeentulotukea. Tuloverotuksen kevennys ei ole koskenut kaikkein pienituloisimpia. Kirkkohallitus ja STKL vaativat lisäksi, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palvelut turvataan. Erityisesti päihdeongelmaiset ja mielenterveyskuntoutujat eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Mielenterveyskuntoutujille tarvitaan ennen kaikkea lisää tuettua asumista. Päihdehuollon palveluiden saatavuus ja laatu on turvattava koko maassa ja väkevien alkoholijuomien veronalennuksesta on luovuttava. Uuden sosiaalialan ammattilaisen välttämätön työväline Sosiaalialan riippumaton ammattilehti Tilaa lahjaksi! tai soita Anne-Mari Salminen, (09) , toimisto sosiaaliturva.fi Sosiaaliturva 6/07 15

16 projektityö Arja Kilpeläinen kuva: Erja Saarinen Lapissa usean projektin yhteinen hankekokonaisuus Kylä Elämän keskus tarjosi projektityöntekijöille työyhteisön, josta he saivat työhönsä tukea. Hyvinvointipalveluja projektien yhteistyöllä Arja Kilpeläinen toimii tutkijana Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella. Hän teki tutkimuksen Kylä Elämän keskus -hankekokonaisuudesta. Hän on toimittanut Yrjö Nikunlassin kanssa sitä koskevan julkaisun Kylät muutoksissa. Hankkeet kylien hyvinvoinnin edistäjinä. Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 23/2006. Julkaisu verkossa > Julkaisusarja Lapissa useampi projekti pisti voimansa yhteen: Kylä Elämän keskus -hankekokonaisuudessa oli mukana itsenäisiä projekteja ja niitä koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus erillisellä projektilla. Lisäksi kokonaisuutta tutkittiin yhteisessä tutkimushankkeessa. Useiden hankkeiden verkostoituminen maantieteellisesti laajalla alueella toi haasteita niin eri organisaatioiden kuin yksittäisten projektien toimijoille. Tutkimushankkeessa haastateltiin hankekokonaisuuden projektityöntekijöitä. Heidän mielestään verkostoituminen on hyvinvointipalveluiden kehittämisen edellytys harvaan asutussa Lapissa. Se on enemmän kuin pelkkää yhteistyötä. Mukana olevat toimijat muuttavat vähitellen verkostoa omilla ehdoillaan ja verkoston sisäiset vuorovaikutustarpeet lisääntyvät. Verkostoitumisen avulla haluttiin hyödyntää tehokkaasti kunnissa olevat niukat resurssit. Onnistunut verkostoituminen voi tuoda säästöjä harvaan asutuissa kunnissa. Kumppanit vaihtelivat projekteittain. Niitä haettiin joko samalta maantieteelliseltä alueelta tai toimijoista, jotka tekevät samantapaista työtä. Myös koko hankekokonaisuudelle luotiin ulkoisia verkostoja. Luontevasti syntyneet verkostot toimivat hyvin. Maantieteellisesti tai kulttuurisesti yhteen kuuluvat alueet muodostivat välittömät toimintaverkostot, joiden keskinäistä yhteistyötä oli helppoa pitää yllä. Työyhteisö projektityöntekijöille Kaikki mukana olleet uskoivat vahvasti yhteistyön ja verkostoitumisen etuihin. Hankekokonaisuuden sisällä verkostoitumisesta oli työntekijöille monenlaista hyötyä. Hankekokonaisuus toimi työyhteisönä, joka tuki projektityöntekijöiden toimintaa, mahdollisti vertaistuen ja piti yllä sosiaalista kanssakäymistä, jota oli sitä enemmän, mitä lähempänä toisiaan työpisteet sijaitsivat. Vertaistuki ja ajatusten vaihto olivat tärkeitä. Toisten työntekijöiden kanssa käydyt keskustelut avasivat uusia näkökantoja. Jokainen mietti tahollaan samankaltaisia asioita ja ongelmia. Oli luontevaa, että niitä puitiin yhteisissä tapaamisissa ja tuotiin eri näkemyksiä kaikkien arvioitaviksi. Työntekijät antoivat omasta itsestään toisille samoja asioita, mitä olivat saaneet muilta: sosiaalista tukea, omia näkemyksiä, ajatuksia toisten työhön, paikallistuntemusta, kertomuksia omista kokemuksista, kannustusta ja kaukotyökaveruutta. Teknologia tuki verkostoitumista Henkilökohtaiset kontaktit ovat verkostomaisessa työskentelyssä avainasemassa, mutta yhteyttä voidaan pitää myös teknisin apuvälinein. Vastavuoroisen toiminnan perusasioita ovat luottamukselliset välit toimijoiden kesken ja säännöllinen yhteydenpito. Keskinäisen viestinnän tarve nousi voimakkaasti esiin projektityöntekijöiden haastatteluissa. Ulkopuolisilta suljettua verkkopalvelua, ekstranetiä käytettiin helpottamaan työntekijöiden ja muiden kumppanien yhteydenpitoa. Käyttö edellytti sisäänkirjautumista henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Ekstranetissa työntekijöillä oli kalenteri, johon jokainen merkitsi menonsa. Siten he tiesivät paremmin, mitä toisissa projekteissa oli meneillään ja pystyivät helpommin vaikkapa yhdistelemään matkoja. Projektityöntekijät käyttivät ekstranetiä vilkkaasti. Ekstranet oli hyvä lisä ja käytännön työkalu verkostoitumiseen. Projektitoimijat kertoivat sen lisänneen yhteisyyttä, vaikka käyttö jäi vielä kokeilun asteelle. Pidemmällä aikavälillä hyödyt olisivat tulleet paremmin esiin. Yhteydenpitoa tarvitaan Verkostomaisen toiminnan riskinä on, että toimijat ovat nimellisesti verkostossa, mutta kukin toimii itsenäisesti tahollaan. Näin kävikin projektien verkostoituminen jäi odotuksia vaatimattomammaksi. Kukin työntekijä järjesti pitkälti toimintaa omalla sarallaan ja loi paikallisesti yhteyksiä toisiin hankkeisiin. Projektityöntekijät olisivat halunneet, että yhteisiä tapaamisia olisi ollut enemmän etenkin alkuvaiheessa. Hankekokonaisuuteen kuului tapaamisia, joissa keskityttiin luomaan kehittämisrakenteita. Ne tukivat verkostoitumista, mutta niidenkin olisi ollut hyvä painottua alkuun. Alussa olisi hyvä pitää tiiviisti yhteyttä, tutustua kunkin työntekijän ja taustaorganisaatioiden ydinajatuksiin ja luoda yhdessä selkeät yhteiset linjaukset. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että hankkeet alkaisivat yhtä aikaa. 16 Sosiaaliturva 6/07

17 Kylä Elämän keskus -hankekokonaisuus Vuosina Itä- ja Pohjois-Lapissa toteutettiin laaja hyvinvointipalvelujen kehittämisen yhteishanke Kylä Elämän keskus. Siinä eri projektit toimivat yhdessä kunnan viranomaisten kanssa hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi Enontekiöllä, Utsjoella, Sallassa, Savukoskella, Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen sivukylissä -tutkimus on osa hankekokonaisuutta. Yhteistyötä teki kuusi projektia: Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Lapin Kylä-Hyve Suomen Punainen Ristin Lapin piirin Elävää elämää keskellä kylää Nuorten Ystävien Lapsi Kylässä SámiSoster -järjestön Virkus gilli Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen Hyvinvointipalvelujen kehittäminen sivukylissä tutkimushanke Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Kylä Elämän keskus koordinaatiohanke Alkuvaiheen yhteydenpito voi helpottaa vastuun jakamista eri osapuolille, mikä on usein verkostoissa hankalaa. Toimijoiden pitää luottaa toisiinsa, jotta tehtävät voidaan jakaa. Työntekijöiden vaihtuminen hankalaa Hanketyötä vaikeuttaa usein työntekijöiden vaihtuminen. Kylä Elämän keskus -hankekokonaisuudessakin lähes jokaisessa projektissa vaihtui jossain vaiheessa työntekijä. Vie aina aikansa ennen kuin uusi työntekijä pääsee tehokkaasti työhön kiinni. Aikaa ei määräaikaisessa projektityössä kuitenkaan ole koskaan liikaa. Vaikka poislähtenyt työntekijä olisi tehnyt kuinka hyvät muistiinpanot seuraajalleen, jokainen toimii oman persoonansa kautta ja joutuu työn aloittaessaan luomaan työskentelyn edellyttämät suhteet omana itsenään. Uuden työntekijän perehtyminen kuluttaa projektiin laskettuja resursseja. Osa projektityöntekijöistä painotti, että työntekijöiden pitäisi olla mukana jo hankkeiden ja hankeyhteistyön suunnittelussa. Näin he sisäistäisivät paremmin hankekokonaisuuden tavoitteet ja suunnitellun toiminnan. Samalla he sitoutuisivat hankkeen läpivientiin, eivätkä ehkä lähtisi hankkeesta kesken kaiken. Työntekijöiden vaihtuvuus tuo aina uutta jännitettä kokonaisuuden säilyttämiseen. Taustaorganisaatiosta tarvitaan tukea Työntekijöiden tiivis yhteistyö ei yksin turvaa hankekokonaisuuden toimivuutta ja tuloksellisuutta. Yhteistyön nivomiseen tarvitaan myös taustatiimien aktiivista mukanaoloa ja tukea työntekijöille. Kun toimipisteet ovat etäällä toisistaan, tulee väistämättä tilanteita, jolloin on työlästä löytää hankkeiden välisiä synergiaetuja. Tätä voisi helpottaa taustatiimien keskinäinen vuoropuhelu. Kylä Elämän keskus -hankekokonaisuudessa tutkimushanke ja koordinaatioprojekti alkoivat myöhemmin kuin muut projektit. Tässä menetettiin mahdollisuuksia luoda suunnitteluvaiheessa synergiaetuja. Nykyisillä rahoitushakumenettelyillä on kuitenkin lähes utopistista ajatella, että projektit saataisiin yhtä aikaa alkuun. Tutkimushankkeen myöhäisen aloituksen vuoksi menetettiin yksi käytännön kehittämistyön oivallinen työväline, toiminnan reflektointi. Tiiviisti kehittämisen rinnalla kulkeva tutkimus tukee toimintaa. Tässä kokonaisuudessa tutkimushankkeen kehittävä rooli ei ehtinyt enää riittävästi mukaan yhteiseen toimintaan. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen sivukylissä edellyttää myös verkostoitumista toiminta-alueella ja paikallisten toimijoiden kanssa. Ilman tätä kehittämistoimet jäänevät pinnallisiksi ja vahvistavat mielipiteitä, joiden mukaan projektit eivät tuota tarpeeksi tuloksia. Yhteistyö oli kokeilemisen arvoista Oliko kyseessä yhteistyö vai verkostoituminen? Tässäkin kokonaisuudessa käsitteet nivoutuivat tiukasti yhteen. Toimijoiden yhteistyö kehittyi ja parani loppua kohden. Ekstranet tuki hyvin yhteydenpitoa ja toi vakautta hankekokonaisuuden sisäiseen yhteistyöhön. Uusien toimintamallien luominen vaatii rohkeita kokeiluja ja yrityksiä. Tämä hankekokonaisuus oli sellainen. Hyvinvointipalvelujen kehittämisen pitäisi harvaan asutussa Lapissa olla muutakin kuin vain kaikkein välttämättömimpien palveluiden vähimmäissaatavuuden turvaamista. Verkostomaisen työskentelyn etu on, että sen avulla voidaan vastata nopeasti esiin tuleviin tarpeisiin. Kylä Elämän keskus -hankekokonaisuudessa onnistuttiinkin monin paikoin vastaamaan joustavasti alueelta nousseisiin tarpeisiin. Esimerkiksi hyvinvointipalveluja saamelaiskylille kehittävässä Virkus gilli -hankkeessa alettiin toimia enemmän lasten ja nuorten kanssa, kun kyselyt osoittivat, että sitä tarvittiin. Alkuperäisessä suunnitelmassa kohderyhmänä oli vanhusväestö. Viiden kehittämishankkeen ja tutkimuksen yhteistyön nivominen saumattomaksi verkostoksi oli mittava haaste projektityöntekijöille, toimijoille ja taustaorganisaatioille. Yhteistyöltä ja verkostoitumiselta odotettiin paljon. Kaikki odotukset eivät täyttyneet. Yhteistyö oli kuitenkin kokeilemisen arvoista. Yksi merkittävä tulos on saavutettu, jos vastaavia yhteistyökuvioita luotaessa voidaan hyödyntää tässä hankekokonaisuudessa onnistuneita yhteistyön osioita ja välttää hankkeen kompastuskiviä. Sosiaaliturva 6/07 17

18 sosiaalityö Erja Saarinen Jos sosiaalipalveluissa asiakas mainitsee työntekijälle sairastuneensa syöpään, asian äärelle on pysähdyttävä. Jo se voi auttaa, että työntekijä kuuntelee ihmisen sairauskertomuksen. Kun syöpä pysäyttää asiakkaan, myös työntekijän on pysähdyttävä Syöpä synnyttää ahdistusta, pelkoa ja huolta tulevasta. Siihen liittyvä epävarmuus ja odottaminen herättävät voimakkaita tunteita. Psyykkisen tuen ja hoidon tulee olla luonnollinen osa syöpäpotilaan hoitoa. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti kuvat: Erja Saarinen Muutama vuosi sitten eräs kokenut sosiaalijohtaja pyysi minua tekemään juttua siitä, miten syöpään sairastunut ihminen pitäisi kohdata sosiaalipalveluissa. Hän oli itse kuolemassa syöpään ja kertoi vasta sairastuttuaan tajunneensa, miten sairaus myllää koko elämän. Hän kertoi olevansa pahoillaan siitä, että oli sivuuttanut asian, kun lastensuojelun asiakkaana ollut äiti kertoi sairastumisestaan. Hän kirjasi syövän papereihin ja jatkoi muiden asioiden hoitamista. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti painottaa, että asiakkaan syöpädiagnoosin ääreen pitää pysähtyä. Sairastuminen vaikuttaa perusteellisesti ihmisen elämään: hänen kykyynsä huolehtia itsestään ja läheisistään, hänen työkykyynsä ja talouteensa. Se muuttaa koko loppuelämän siitä tulee epävarmaa. Neuvontapalvelu Syöpäyhteyden syöpäsairaanhoitaja Taina Anttonen korostaa, että maininta sairastumisesta viestittää työntekijälle, mitä ihminen on käymässä läpi. Se on pyyntö että toinen huomioisi hänen kriisinsä. Silloin kannattaa selvittää, haluaako hän puhua asiasta enemmän. On hyvä pysähtyä vaikkapa kuuntelemaan ihmisen sairauskertomus, vaikkei itse olekaan syövän asiantuntija. Kun sen kuuntelee, saavuttaa toisen luottamuksen. On myös hyvä osata neuvoa, mistä ihminen voi hakea lisää apua. Hoidon vaihe tärkeä huomioida On tärkeää kuunnella, missä vaiheessa hoitoa ihminen on. Onko diagnoosi tuore vai onko syövästä jo kauan? Syöpäyhteydessä työskentelevä erikoissairaanhoitaja Virpi Halinen kertoo, että usein hoidon odottelu on raskainta. Usein olo helpottuu, kun hoidot saadaan käyntiin, jotain aletaan tehdä. Raskas vaihe on myös se, kun hoidot ovat ohi. Ihminen jää kovin yksin, kun hän ei enää ole kiinnittynyt mihinkään hoitopaikkaan. Hoidoista tulee oireita niiden loputtuakin ja moni tulkitsee ne helposti merkiksi syövän uusimisesta. Moni on reipas hoidoissa, mutta romahtaa niiden jälkeen. Fyysiseen hoitojen kestämiseen menee kaikki energia. Kun tästä on selvitty, mieli tulee perässä ja alkaa asioiden läpikäyminen. Tämä on hyvä aika sopeutumisvalmennuskursseille. Sairastumiseen reagoidaan monin tavoin Matti Rautalahti korostaa, että ihmiset reagoivat syöpädiagnoosiin yksilöllisesti. Reagointitapa riippuu siitä, mitä elämässä on tapahtunut aiemmin ja millaiseen elämäntilanteeseen sairastuminen osuu. Myös henkilön yleinen psyykkinen rakenne vaikuttaa se, miten hän yleensä reagoi kriiseihin. Osa reagoi suurella tunteella. Osa ottaa asian rationaalisesti ja alkaa hankkia tietoa. Syöpädiagnoosi on kuitenkin aina pysäyttävä kokemus. Mitään oikeaa reagointitapaa ei ole. Jokaisella on oma tapansa ylläpitää eheyttään ja palauttaa se kriisin jälkeen. Reagointiin vaikuttavat myös ennakkokäsitykset syövästä ja hoidoista. Yleensä ihmiset pelkäävät syöpää, vaikka pelot ovat Rautalahden mukaan osin perusteettomia. Etenkin yleisimpien syöpien ennusteet ovat melko hyviä. Syövän vanha maine vääjäämättömänä kohtalokkaana tautina on vanhentunut. Käsitykset hoitojen rankkuudesta pitävät osin paikkansa. Moni on kertonut tulleensa oikeasti kipeäksi vasta kun hoidot alkoivat. Virpi Halinen kertoo, että ensimmäisenä sairastuneelle iskee kuolemanpelko ja tämän jälkeen huoli perheen selviytymisestä ja toimeentulosta. 18 Sosiaaliturva 6/07

19 Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelun Syöpäyhteyden työntekijät Virpi Halinen (vas.), Satu Forsström ja Taina Anttonen korostavat, että kaikkien syöpään sairastuneiden olisi hyvä tavata sairaalan sosiaalityöntekijä. Kaikilla on isompia ja pienempiä ongelmia ja asioita hoidettavanaan. Kun niiden päälle tulee syöpä, ne voivat alkaa tuntua ylipääsemättömiltä. Niitä on rasittava hoitaa kipeänä. Syöpä tulee arvaamatta keskelle arkea, eikä ihmisellä ole kokemusta, miten siinä pitäisi toimia. Pysähtyminen helpottaa toipumista Syöpätaudit ovat kirjava sairausryhmä: Osa niistä rajoittaa kovasti elämää ja hoidot ovat ras- Kirjoja syöpään sairastumisesta Jaana Ruuth (toim.) Potilaan ääni Syöpäjärjestöjen julkaisuja Syövän sairastaneiden ja sen kanssa kamppailevien omia kirjoituksia ja haastatteluja. Reko & Tiina Lundán: Viikkoja, kuukausia WSOY Avioparin suora kuvaus syöpään sairastuneen miehen viimeisistä kuukausista miehen, vaimon ja koko perheen näkökulmasta. Katelijne Van Heukelom: Rinta rinnan Like Kuvaus rintasyövän sairastaneiden naisten retkikunnan kiipeilymatkasta kohti Etelä-Amerikan korkeimman vuoren huippua. kaita. Osa taas on sellaisia, että työssäkäynti on mahdollista. Hoitoa saa paljon polikliinisesti. Monet haluavat käydä töissä, koska työ on ankkuri normaaliin elämään. Osa haluaa olla sairauslomalla koko hoitoajan. Matti Rautalahti toteaa, että toipumiselle on hyödyllistä, että pysähtyy miettimään sairastumista, sijoittaa sen elämänsä kokonaisuuteen ja osallistuu hoitopäätöksiin ja hoitoon aktiivisesti. Pysähtymisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä kuukausien vetäytymistä miettimään. Taina Anttonen lisää, ettei enää ole oikein tilaa sille, että saisi olla potilas. Leikkauksiin tullaan edellisenä iltana ja leikkauspäivän jälkeisenä päivänä lähdetään kotiin. Sairaanakin pitää olla tehokas. Nopeassa hoidossa ihmisen mieli ei aina pysy matkassa mukana. Eräs syöpään sairastunut äiti sanoi, että hänelle olisi ylellistä jos hän saisi olla edes hetken rauhassa masentunut ja käydä läpi kriisiä, mutta on pakko tukea lapsia ja puolisoa, joka on aivan poissa tolaltaan. Sosiaalipalveluista joustavaa tukea Syöpä voi ravistella voimakkaasti ihmisen taloutta. Hoidot alkavat yleensä nopeasti ja myös kustannuksia tulee nopeaan tahtiin: lääkkeissä, hoidoissa ja matkoissa on omavastuuosuutensa, osaa lääkkeistä ei korvata, tulee työstä poissaoloja ja jotkut joutuvat jopa työttömiksi. Haastatellut toivovat sosiaalipalveluista sairastuneille joustavaa tukea. Esimerkiksi perheet ovat kovilla, kun pienten lasten äiti sairastuu syöpään. Hän käy hoidoissa ja on väsynyt ja kipeä. Isä käy töissä ja huolehtii lapsista. Mieli on kaikilla synkkä ja samalla pohditaan, miten selvitään asuntolainoista. Lapset joutuvat ehkä lopettamaan harrastuksiaan. Normaali arki hajoaa. Tuttavat välttelevät perhettä, kun eivät tiedä, mitä sanoa. Ihmiset voivat jäädä hyvin yksin. Yksinhuoltajaperheissä tilanne on vielä raskaampi. Matti Rautalahti kertoo, että pahimmillaan lastenhoito-ongelmat on ratkaistu ottamalla lapset huostaan: Viranomaiset ovat varmasti olleet pakkoraossa muita palveluja ei ole ollut. Lapsiperheiden kotipalvelua tarvittaisiin kipeästi, eikä se saisi olla kallista. Syöpäyhteydessä työskentelevä sairaanhoitaja Satu Forsström painottaa, että koulussa ja päiväkodissa olisi hyvä tietää lapsen perheenjäsenen sairastumisesta, koska se voi saada lapsen oireilemaan eri tavoin. Syöpäjärjestöjen sosiaalitoimikunta Suomen Syöpäyhdistyksen sosiaalitoimikunta tukee syöpäpotilaita, joiden taloudellinen tilanne on umpikujassa. Asiakkaita on satoja vuodessa ja avustukset ovat muutamia satoja euroja asiakasta kohden. Tukimahdollisuus on sairaaloiden sosiaalityöntekijöiden tiedossa. Asiakkaina on esimerkiksi ihmisiä, joilla on syövän lisäksi jo ennestään useita sairauksia. He elävät toimeentulon rajoilla ja pienetkin lisäkustannukset ovat ylivoimaisia. Joillain on omistusasunto ja he eivät sen vuoksi saa kunnalta tukea. Syöpään sairastuttuaan harva ryhtyy kuitenkaan ensitöikseen realisoimaan omaisuuttaan. Eräs syöpään kuoleva äiti pyysi syöpäjärjestöstä puhujaa päiväkotiin kertomaan lapsille ja henkilökunnalle, mitä se merkitsee arjessa, kun yksi perheenjäsen on kuolemassa. Äiti oli huomannut, ettei henkilökunta tiennyt, miten se hänet kohtaisi ja hänen lapsiaan hoitaisi. Saattajia monimutkaiseen hoitoketjuun Syövän hoitojärjestelmä on monimutkainen: hoidossa on monta vaihetta, siinä on mukana monia organisaatioita ja eri ammattiryhmiä. Moni joutuu paneutumaan sosiaaliturvaan ensimmäistä kertaa elämässään juuri silloin, kun sairaus vie voimat. Syöpäjärjestöt ovat palkanneet joihinkin sairaaloihin neuvontahoitajia ja lobanneet sen puolesta, että sairaalat palkkaisivat heitä potilaiden saattajiksi monimutkaiseen hoitoketjuun. Myös sosiaalityöntekijät voivat olla tällaisia saattajia. Matti Rautalahti pitää heitä arvokkaana ammattiryhmänä: normaalin elämän airueina, jotka tarkistavat, ovatko tavallisen elämän kulmakivet kohdallaan ja mitä niille voisi tehdä. Syöpäjärjestöistä voi saada tukihenkilön, mutta heitä ei käytetä niin paljon kuin olisi mahdollista. Nopeissa hoidoissa on aiempaa vähemmän suvantovaiheita, joissa tukihenkilö voisi tulla avuksi. Sairaaloiden työn tempo on niin kiivas, ettei henkilökunnalla aina ole aikaa esitellä tukimuotoja. Matti Rautalahti painottaa, että syöpä on aina myös psyykkinen kriisi, joka pitää käydä läpi. Ei riitä, että tauti on hoidettu. Lisätietoa Sosiaaliturva 6/07 19

20 LAIn nimessä Laki julkisista hankinnoista osa 2/2 Milloin voidaan käyttää neuvottelumenettelyä? Onko suorahankinta enää mahdollinen? Mitä edellytetään tarjouspyynnöltä? Minkälainen hankintapäätöksen pitää olla? Miten uusi hankintalaki muuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintaa? Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Suomen Kuntaliitosta käsittelee uutta hankintalakia kaksiosaisessa kirjoituksessa. Laki tulee voimaan 1. kesäkuuta. Laki julkisista hankinnoista osa 1/2 Sosiaaliturvassa 5/2007 käsitteli mm. yhteishankintayksiköitä, kynnysarvoja ja hankintamenettelyjä. Laki julkisista hankinnoista 348/2007 Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 349/2007 EU-kynnysarvot* valtion keskushallintoviranomaisilla tavara- ja palveluhankinnoissa euroa muilla hankintayksiköillä euroa Rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa euroa * Kynnysarvot tarkistetaan kahden vuoden välein Kansalliset kynnysarvot* tavara- ja palveluhankinnoissa, suunnittelukilpailuissa ja palveluja koskevissa käyttöoikeussopimuksissa euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa sekä eräissä työvoimapalvelulain tarkoittamissa hankinnoissa euroa rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa euroa * Hankintojen ennakoituja arvoja ilman arvonlisäveroa Kesäkuussa voimaan tuleva uusi hankintalaki mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa niiden arvosta riippumatta joustavammat menettelytavat verrattuna esimerkiksi EU-kynnysarvot ylittäviin tavarahankintoihin. Erityisesti näitä joustoja on neuvottelumenettelyn ja suorahankinnan yhteydessä. Eräitä neuvottelumenettelyn käyttötilanteita Neuvottelumenettely on hankintalain 66 :n 1 momentin mukaan mahdollinen tavara- ja palveluhankinnoissa, joiden ennakoitu kokonaisarvo on alle euroa. Tällä neuvottelumenettelyn käytön edellytyksellä ei ole sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnalle juuri merkitystä, koska niissä hankintalakia ei sovelleta alle euron hankintoihin. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnalle 66 :n 2 momentin 9-kohtainen luettelo on mielenkiintoinen. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää hankinnassa, jonka luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida tai sitä ei ole tarkoituksenmukaista laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen (luettelon 1 kohta). Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on lain esitöiden mukaan palveluhankinta, jossa palvelujen tulee joustaa niiden käyttäjien tarpeiden mukaan, kuten erityisryhmien palveluasumiseen liittyvät palvelut, sekä palveluhankinnat, joissa palvelujärjestelmä on vasta kehittymässä eikä palvelua voida tämän takia etukäteen määritellä tarkoituksenmukaisesti. Neuvottelumenettely on myös käytettävissä, kun on kyse valtakunnallisesti tai alueellisesti keskitettävässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnassa (5 kohta). Näitä voivat olla esimerkiksi veripalvelun välityspalvelu, harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien palvelut sekä hankinnat, joihin liittyy erityislaatuisia kysymyksiä, joita tapausten harvalukuisuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista koota asiantuntijayksikköön. Myös moniammatillista erityisosaamista edellyttävässä hankinnassa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on mahdollista käyttää neuvottelumenettelyä (6 kohta). Hallituksen esityksen mukaan tällaisia hankintoja olisivat esimerkiksi monivammaisten henkilöiden kuntouttamiseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnat, vaikeisiin sosiaalisiin ongelmiin tarkoitetut sosiaalihuollon palveluhankinnat sekä erityisresursseja edellyttävät erityisen vaativille asiakkaille tarkoitetut palveluhankinnat. Neuvottelumenettelyä voidaan myös käyttää poikkeuksellisen kiireellisissä tilanteissa, joihin hankintayksikkö ei ole voinut kohtuudella varautua (7 kohta). Todettakoon, että sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan myös käyttää suorahankintaa, kun sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Neuvottelumenettelyn käytön edellytykset ovat siis kiiretilanteissa selvästi löyhemmät kuin suorahankinnan. Toki muutkin 66 :n 2 momentin edellytykset neuvottelumenettelyn käytölle voivat tulla ajankohtaisiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnan yhteydessä, mutta valtaosa käyttötilanteista liittynee edellä mainittuihin edellytyksiin. Lain 25 :n 1 momentin mukaan neuvottelumenettelyä voidaan myös käyttää, jos avoimessa menettelyssä, rajoitetussa menettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä on saatu sellaisia tarjouksia, jotka eivät sisällöltään vastaa tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja. Suorahankinta Sosiaali- ja terveyspalveluissa suorahankinta on mahdollista samoin edellytyksin kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Nämä edellytykset voivat liittyä tilanteisiin, joissa avoimessa ja rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, lisätilauksiin ja kuten aiemmin todettiin, äärimmäisiin kiiretilanteisiin. Yleiset suorahankinnan edellytykset on mainittu hankintalain 27 ja 28 :ssä. Lisäksi suorahankintaa voidaan käyttää yksittäisis- 20 Sosiaaliturva 6/07

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa:

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa: Työllisyystoimikunta 11 18.03.2009 Perusturvalautakunta 48 23.04.2009 Kunnanhallitus 244 11.05.2009 Valtuustoaloite / passiivinen työmarkkinatuki 1454/09/093/2009 TYÖL 11 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa

TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa 19.1.2012 Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa Sosiaalihuoltolain 17 mukainen sosiaalipalvelu, jonka organisoi kunnan/kaupungin määräämät

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti.

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti. Perusturvalautakunta 60 28.08.2014 Perusturvatoimen vuoden 2015 talousarvio (ohm 13 ja 14) Ptltk 60 Tase 28.4.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 aikataulun, jonka mukaan menoraamia

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 ULOS KARUSELLISTA KOHTI TOIMIVAMPIA VÄLITYÖMARKKINOITA 1.4.2009 Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Lisätiedot

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta LEPPÄVIRTA vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta MITÄ JÄI MIHIN MENNÄÄN Työllisyyden kuntakokeilun päätösseminaari 22.10.2015 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Alue,

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Koulutuspäivä

Koulutuspäivä Koulutuspäivä 8.12.15 Palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja kipukohdat Anne Korhonen Kaija Ray 8.12.15 Mitkä muutokset työhön heijastuvat? (1) SOSIAALI- HUOLTOLAKI TEOS-LAKI TYP-LAKI Tutkinnonuudistus ja

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen

TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA 19.10.2016 Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen Kunnan työllistämisvastuu - Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutokset v. 2015 - Palkkatuen muutokset

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina THL:n tutkimushanke sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuudesta Tutkimuksen tausta Sosiaalityö, siihen liittyvät

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot