VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN SOVELTAMISESTA JULKISEEN YLEISRADIOTOIMINTAAN ANNETUN KOMISSION TIEDONANNON TARKISTAMINEN

Transkriptio

1 1 (13) Yleisradio Oy:n vastaus komission kyselyyn VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN SOVELTAMISESTA JULKISEEN YLEISRADIOTOIMINTAAN ANNETUN KOMISSION TIEDONANNON TARKISTAMINEN 1. YLEISTÄ 1.1. Vuoden 2001 jälkeen on tapahtunut merkittävää oikeudellista kehitystä julkisen yleisradiotoiminnan alalla: audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin hyväksyminen, korvausten maksamista koskevan päätöksen ja puitteiden hyväksyminen sekä komission päätöksentekokäytäntö. Tulisiko mielestänne yleisradiotoiminnasta annettua tiedonantoa päivittää näiden muutosten valossa? Katsotteko, että nämä muutokset eivät riitä perusteluksi uuden tekstin hyväksymiselle? 1.1. Yleisradio pitää nykyistä tiedonantoa asianmukaisena ja riittävänä. Yhtiö ei kuitenkaan näe sinänsä esteitä tiedonannon uudistamiseen, jos uudistuksessa lähtökohtaisesti kunnioitetaan Amsterdamin pöytäkirjan säännöksiä ja uusi tiedonanto muodostaa nykyistä vielä tulkinnallisesti selkeämmän perustan julkisen palvelun yleisradiotoiminnan juridiselle pohjalle EU:ssa. Mikäli ennakkoarviointimenettelystä tulee uusia säännöksiä, ne tulisi laatia siten, että pienissä jäsenmaissa säännöksiä voidaan soveltaa erityisesti pienen kieli- ja kulttuurialueen kansalliset ominaispiirteet ja resurssit huomioon ottavalla tavalla Miten kuvailisitte audiovisuaalisten mediapalvelujen alan eri toimijoiden nykyistä kilpailutilannetta? Mainitkaa käytettävissä olevat tiedot esimerkiksi johtavista toimijoista, markkinaosuuksista, markkinaosuuden kehittymisestä yleisradiotoiminnan/mainonnan/muilla merkityksellisillä markkinoilla Julkisen palvelun yleisradiotoimintaa Suomessa harjoittava Yleisradio Oy ei harjoita mainontaa eikä maksutelevisiotoimintaa, joten kilpailua tapahtuu lähinnä vain yleisöosuuksista ja ohjelmaoikeuksista. Yleisradio on luopunut taloudellisista syistä yhdestä tv-kanavasta, YLE Extra (nuoriso-ohjelmia, urheilua). Yleisradiolla on tvkanavia yhteensä 4,kaksi yleiskanavaa, yksi kulttuurikanava ja yksi ruotsinkielinen kanava. Vaikka Yleisradion osuus katsojista on televisiossa pysynyt 2000-luvulla runsaan 40 %:n tasolla ja radiossa 50 %.n tasolla, kasvavalle kilpailulle on tullut tilaa. Televisiossa uudet digitaaliset multipleksit ovat tarjonneet uusille ohjelmayhtiöille tilaa ja synnyttäneet kokonaan uuden markkina-alueen maanpäällisessä televisiotoiminnassa,

2 2 maksutelevision. Lyhyessä ajassa maksutelevisiotilaajat ovat maanpäällisessä televisiotoiminnassa kasvaneet nollasta yli tilaajaan (lähes 20 %:iin kotitalouksista). Uusia maksutelevisiokanavia ovat: Canal+ (2 lisäkanavaa), Urheilu+kanava, Digiviihde (aikuisviihdettä), Discovery Channel, Eurosport, MTV:n maksutelevisiokanavat (4), Nickelodeon/Music Television MTV ja Kino TV (elokuvia). Vuoden 2001 jälkeen uusia vapaasti saatavia kanavia on kaksi: the Voice (musiikkivideoita) ja Jim (dokumentteja). Maksu-tv-kanavia on yhteensä vajaa 20 ja vapaasta vastaanotettavia kanavia ml. julkisen palvelun kanavat yhteensä 10. Radiossa yksityisen sektorin keskittyminen ja selkeämmät pelisäännöt ovat luoneet paremmat liiketoiminnan edellytykset. Radioiden kuuluvuusalueet ovat kasvaneet ja kilpailu tämän myötä lisääntynyt. Yleisradion käsityksen mukaan ohjelmaoikeuksien markkinoilla Suomessa ei ole tapahtunut 2000-luvulla suurempia muutoksia kilpailuasetelmissa. Liikenne- ja viestintäministeriö listasi kahdeksan suomalaisittain merkittävää urheilutapahtumaa, jotka pitää jatkossakin olla televisiossa katsottavissa maksuttomasti. Valtioneuvosto hyväksyi merkittävien urheilutapahtumien listan Listalla ovat: - kesä- ja talviolympialaiset - miesten jalkapallon MM-kilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut - miesten jalkapallon EM-kilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut - miesten jääkiekon MM-kilpailut kokonaisuudessaan - kansainvälisen hiihtoliiton pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut - yleisurheilun MM- ja EM-kilpailut Digita Oy on televisio- ja radio-ohjelmien jakelussa Viestintäviraston määrittelemä huomattavan markkinavoiman yritys. Yhtiön asema on edelleen vahvistunut, koska yhtiölle on myönnetty lisää verkkotoimilupia vuoden 2001 jälkeen Mitkä ovat mielestänne todennäköiset kehityssuunnat ja tärkeimmät alan haasteet tulevaisuudessa? Ovatko nykyiset säännöt näiden kehityssuuntausten valossa edelleen ajankohtaisia vai katsotteko mukautusten olevan tarpeellisia? 1.3. Alan kaupallinen kehitys riippuu erityisesti siitä, miten televisiossa uusien multipleksien (digital dividend) käyttöönotto tapahtuu ja mitä toimilupia tullaan televisio- ja radiotoimintaan myöntämään kuten myös toimilupien ehdoista. Televisiotoiminnassa pääosa nykyisistä toimiluvista ulottuu vuoteen 2010 ja radiotoiminnassa vuoteen Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan mittaluokka tullee resursseiltaan pysymään lähivuosina nykyisellä tasolla, kun tv-maksun inflaatiotarkistukset otetaan huomioon. 2. SOVELTUVUUS YHTEISMARKKINOILLE PERUSTAMISSOPIMUKSEN 86 ARTIKLAN 2 KOHDAN JA YLEISRADIOTOIMINNASTA ANNETUN TIEDONANNON NOJALLA 2.1. Julkisista palveluista maksettavia korvauksia koskevan komission päätöksen ja puitteiden noudattaminen

3 Tulisiko mielestänne ainakin joidenkin julkisista palveluista maksettavia korvauksia koskevassa päätöksessä ja puitteissa esitetyistä vaatimuksista sisältyä yleisradiotoiminnasta annettuun tarkistettuun tiedonantoon? Perustelkaa Yleisradio ei näe sinänsä esteitä komission päätöksen ja puitteiden soveltamisessa julkisen palvelun yleisradiotoimintaan, kun sen erityisluonne otetaan huomioon. Nykyisiä sääntöjä voidaan pitää edelleen asianmukaisina Jos vastasitte myöntävästi, määritelkää, mitä vaatimuksia olisi otettava mukaan ja ilmoittakaa, mitkä mukautukset olisivat mielestänne asianmukaisia yleisradiotoiminnan alalle (ks. myös jäljempänä esitetyt, erityisesti liian suuria korvauksia koskevat kysymykset kohdassa 2.6) Julkisen palvelun tehtävän määrittely Antakaa tietoja julkisen palvelun tehtävän määritelmästä maassanne erityisesti uusmediatoimintojen alalla According the Act on Yleisradio: The Duties of the Company Section 7 (635/2005) Public service The company shall be responsible for the provision of comprehensive television and radio programming with the related additional and extra services for all citizens under equal conditions. These and other content services related to public service may be provided in all telecommunications networks. The public service programming shall in particular: 1) support democracy and everyone s opportunity to participate by providing a wide variety of information, opinions and debates as well as opportunities to interact; 2) produce, create and develop Finnish culture, art and inspiring entertainment; 3) take educational and equality aspects into consideration in the programmes, provide an opportunity to learn and study, give focus on

4 4 programming for children, and offer devotional programmes; 4) treat in its broadcasting Finnish-speaking and Swedish-speaking citizens on equal grounds and produce services in the Sami, Romany, and sign languages as well as, where applicable, in the languages of other language groups in the country; 5); support tolerance and multiculturalism and provide programming for minority and special groups; 6) promote cultural interaction and provide programming directed abroad; and 7) broadcast official announcements, for which further provisions shall be issued by decree, and make provision for television and radio broadcasting in exceptional circumstances Lain sisällöstä antavat tarkemman kuvan hallituksen esityksen yleisperustelut ja eri kohtien yksityiskohtaiset perustelut. Lisäksi muusta valmistelutyöstä löytyy myös suuntaviivoja (lakiehdotusta valmistelevat parlamentaariset työryhmät, ks. kohta ) Tulisiko mielestänne eroa julkisen palvelun ja muiden toimintojen välillä edelleen selventää? Jos vastasitte myöntävästi, millä toimilla tätä voitaisiin selventää (esimerkiksi jäsenvaltion laatima esimerkkiluettelo kaupallisista toiminnoista, joita julkisen palvelun tehtävä ei kata)? Yleisradion ja Suomen lainsäädännön näkökulmasta perustellumpi on näkökulma, jossa laissa ilmoitetaan tehtävät, joihin julkisen palvelun yleisradioyhtiöllä on velvollisuus (tai oikeus) julkisena palveluna ja muuta toimintaa käsitellään kaupallisena toimintana Yleisradiotoiminnasta annetussa nykyisessä tiedonannossa muut toiminnot kuin tv-ohjelmat perinteisessä merkityksessä voivat olla osa julkisen palvelun tehtävää edellyttäen, että ne palvelevat samoja yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita. Selvittääkö tämä riittävästi, missä määrin tällaiset julkisen palvelun toiminnot ovat sallittuja? Miksi olette tätä mieltä? Jos vastasitte kieltävästi, tulisiko mielestänne antaa lisäselvennyksiä yleisradiotoiminnasta annetussa tarkistetussa tiedonannossa? Nykyisen tiedonannon säännökset ovat riittävät. Uudet palvelut ovat elimellinen ja välttämätön osa minkä tahansa sähköisen median yhtiön (niin julkisen palvelun kuin kaupallisen) palveluvalikoimaa Voitaisiinko mielestänne komission viimeaikaisen päätöksentekokäytännön yleinen lähestymistapa (ts. uusmediatoimintojen ennakkoarviointiin perustuva julkisen palvelun tehtävän määrittely) liittää osaksi yleisradiotoiminnasta annettavaa tarkistettua tiedonantoa?

5 5 Yleisradio pitää nykyisen tiedonannon säännöksiä sinänsä riittävinä. Mikäli ennakkoarviointimenettelystä tulee uusia säännöksiä, ne tulisi laatia siten, että pienissä jäsenmaissa säännöksiä voidaan soveltaa erityisesti pienen kieli- ja kulttuurialueen kansalliset ominaispiirteet ja resurssit huomioon ottavalla tavalla Olisiko yleisradiotoiminnasta annetussa tarkistetussa tiedonannossa annettava lisäselvennyksiä jäsenvaltioiden tekemästä julkisen palvelun tehtävän ennakkoarvioinnista? Yleisradio pitää nykyisen tiedonannon säännöksiä sinänsä riittävinä. Mikäli ennakkoarviointimenettelystä tulee uusia säännöksiä, ne tulisi laatia siten, että pienissä jäsenmaissa säännöksiä voidaan soveltaa erityisesti pienen kieli- ja kulttuurialueen kansalliset ominaispiirteet ja resurssit huomioon ottavalla tavalla Mistä palveluista tai palveluluokista olisi mielestänne suoritettava ennakkoarviointi? Yleisradio pitää nykyisen tiedonannon säännöksiä sinänsä riittävinä. Mikäli ennakkoarviointimenettelystä tulee uusia säännöksiä, ne tulisi laatia siten, että pienissä jäsenmaissa säännöksiä voidaan soveltaa erityisesti pienen kieli- ja kulttuurialueen kansalliset teet huomioon ottavalla tavalla Olisiko yleisradiotoiminnasta annetun tarkistetun tiedonannon sisällettävä perusperiaatteita, jotka koskevat tällaisen arvioinnin menettelyihin liittyviä ja aiheellisia näkökohtia (esimerkiksi kolmansien osapuolien osallistuminen tai mahdolliset arviointiperusteet, kuten selvästi yksilöityjen tavoitteiden edistäminen, kansalaisten tarpeet, markkinoilla saatavilla oleva tarjonta, lisäkustannukset ja kilpailuvaikutus)? Yleisradio pitää nykyisen tiedonannon säännöksiä sinänsä riittävinä. Mikäli ennakkoarviointimenettelystä tulee uusia säännöksiä, ne tulisi laatia siten, että pienissä jäsenmaissa säännöksiä voidaan soveltaa erityisesti pienen kieli- ja kulttuurialueen kansalliset ominaispiirteet ja resurssit huomioon ottavalla tavalla Koska tällaisten toimintojen julkisen palvelun luonnetta voidaan määritellä eri tavoin, missä määrin yleisradiotoiminnasta annettavassa tarkistetussa tiedonannossa olisi esitettävä mahdollisia eri vaihtoehtoja? Yleisradio pitää nykyisen tiedonannon säännöksiä sinänsä riittävinä. Mikäli ennakkoarviointimenettelystä tulee uusia säännöksiä, ne tulisi laatia siten, että pienissä jäsenmaissa säännöksiä voidaan soveltaa erityisesti pienen kieli- ja kulttuurialueen kansalliset ominaispiirteet ja resurssit huomioon ottavalla tavalla.

6 Tehtävänanto ja valvonta Millä tavalla tehtävänanto tapahtuu teidän maassanne? Sovelletaanko tehtäväksiantoon johtavaan menettelyyn julkista kuulemista? Missä määrin yleisradioyhtiön tehtävä määritellään oikeudellisesti sitovassa tehtävänannossa? Missä määrin toimintojen toteutus ja niiden tarkan laajuuden määrittäminen on jätetty yleisradioyhtiöille? Ovatko tällaiset toteutustoimet yleisesti saatavilla? Julkisen palvelun tehtävät määritellään julkisen palvelun yleisradioyhtiö Yleisradio Oy:tä koskevassa laissa (ks. edellä vastausta kohtaan 2.2.1). Tehtäviä (ja koko yleisradiotoimintaa koskevan lainsäädännön muutoksia) koskeva valmistelu ja päätöksenteko tapahtuvat vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa uudistamisesta tekee ehdotuksen liikenne- ja viestintäministeriön asettama ns. parlamentaarinen työryhmä, jossa ovat tällä hetkellä (2008-) edustettuna kaikki eduskunnassa olevat puolueet. Aiemmat työryhmät ovat istuneet vuosina 2001 ja Toisessa vaiheessa ministeriö laatii lakimuutokset, jotka käsitellään valtioneuvostossa. Kolmannessa vaiheessa eduskunta ja sen valiokunnat käsittelevät lakiehdotuksen. Kaikissa käsittelyvaiheissa kuullaan soveltuvin osin kolmansia tahoja. Lain valmistelutyöt (työryhmien raportit) ja hallituksen esityksen perustelut täsmentävät ja täydentävät lain julkisen palvelun määritelmää. Lain puitteissa Yleisradio itse päättää toimintansa yksityiskohdista (julkisen palvelun kansallinen journalistinen autonomia). Yleisradion hallintoneuvosto, jonka eduskunta valitsee vaalikaudeksi kerrallaan, päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista ja päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista ja Yleisradion hallitus, jonka hallintoneuvosto valitse, päättää yhtiön budjetista. Hallintoneuvosto ei käsittele sitä, mutta päättää toiminnan suuntaviivoista seuraavan 3 vuoden aikana. Hallintoneuvoston toimivaltaan kuuluvat ohjelmatoimintaa koskevat linjaukset julkistetaan ja ovat yleisesti saatavilla Kuvailkaa maassanne käytettyjä julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden valvontajärjestelyjä. Minkälaisia kokemuksia teillä on nykyisistä valvontajärjestelyistä? Onko kolmansilla osapuolilla mielestänne maassanne riittävät mahdollisuudet ryhtyä toimiin väitettyä julkisen palvelun (ja muiden) sitoumusten rikkomista/täyttämättä jättämistä vastaan? Yleisradiota koskevan lain mukaan Yleisradio Oy:n hallituksen on vuosittain annettava Viestintävirastolle yksityiskohtainen kertomus edellisen vuoden aikana tarjotusta julkisesta palvelusta. Kertomuksessa on esitettävä tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä. Yleisradion kertomus virastolle koskee yhtiön toiminnan lainmukaisuutta, ei tarjottujen palvelujen sisältöä tai sen arvioimista. Kertomus on julkinen ja Viestintävirasto antaa siitä lausunnon valtioneuvostolle.

7 7 Viestintävirastolle annettavan kertomuksen ohella Yleisradiota koskevan lain mukaan Yleisradion hallintoneuvosto antaa joka toinen vuosi Saamelaiskäräjiä asiasta kuultuaan laajahkon kaksi toimintavuotta käsittävän. kertomuksen eduskunnalle julkisen palvelun toteutumisesta. Tämän kertomuksen avulla annetaan eduskunnalle säännöllisesti tietoa Yleisradion toiminnasta ja parannetaan sen mahdollisuuksia valvoa yhtiön toimintaa hallintoneuvoston välityksellä. Kertomuksen pohjalta eduskunnalla keskustelee Yleisradion julkisesta palvelusta, sen tarjoamien palvelujen sisällöstä ja yhtiön toiminnasta yleensä. Tämä kertomus on julkinen ja eduskunta käsittelee sen ja hyväksyy sitä koskevan mietinnön Yleisradion hallintoneuvoston tehtävänä on lisäksi huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi. Kolmansilla osapuolilla on mahdollisuus ottaa yhteyttä ja esittää kantojaan julkisesta palvelusta hallintoneuvostolle ja Viestintävirastolle. Eduskunnalle annettavan kertomuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta kuulee myös harkintansa mukaan kolmansia osapuolia. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehelle voi kannella Yleisradiota ja sen päätöksiä koskevissa asioissa Tulisiko yleisradiotoiminnasta annetun tiedonannon mielestänne sisältää lisäselvityksiä olosuhteista, joissa lisätehtävänanto (toisin sanoen laissa säädettyjen yleisten määräysten lisäksi) on tarpeellinen, vai ovatko nykyiset säännöt riittäviä? Yleisradio pitää nykyisiä sääntöjä riittävinä Tulisiko yleisradiotoiminnasta annetun tiedonannon sisältää lisäselvityksiä julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tehokkaamman valvonnan varmistamiseksi? Mitkä ovat mielestänne julkisen palvelun tehtävän saaneesta yrityksestä riippumattomien valvontaviranomaisten (joihin yleisradiotoiminnasta annetussa tiedonannossa viitataan) käytön edut tai mahdolliset haitat verrattuna muihin valvontajärjestelyihin? Kuuluuko tehokkaaseen valvontaan mielestänne seuraamusjärjestelmiä? Jos vastasitte myöntävästi, määrittäkää millaisia Nykyiset säännöt ovat riittäviä ja niiden käytännön soveltaminen Suomessa on asianmukainen (ks. kohta ) Olisiko kansallisella tasolla oltava erityisiä valitusmenettelyjä, joiden avulla yksityiset toimijat voisivat nostaa esille julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden toimien laajuutta koskevia kysymyksiä? Minkä muotoisia näiden tulisi olla? Erityisiin uusiin valitusmenettelyihin ei Yleisradion käsityksen mukaan ole aihetta. Lainsäädännön muutosten valmistelun yhteydessä ja edellä mainittujen kertomuksien käsittelyn yhteydessä kolmansilla osapuolilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään.

8 Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden sekarahoitusjärjestelmä Miten arvelette (osaksi) valtionrahoitteisten maksullisten palvelujen vaikuttavan kilpailuun? Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa julkisessa palvelussa Suomessa maksullisuus on niin vähäistä (rajoitetusti mobiilipalveluissa), ettei sillä ole vaikutuksia kilpailuun Olisiko maksulliset palvelut katsottava puhtaasti kaupalliseksi toiminnaksi vai voidaanko ne joissakin tilanteissa katsoa osaksi julkisen palvelun tehtävää? Katsotteko esimerkiksi, että maksullisten palvelujen tulisi osana julkisen palvelun tehtävää rajoittua palveluihin, joita markkinoilla ei ole tarjolla? Vai katsotteko, että maksulliset palvelut voidaan tietyissä olosuhteissa katsoa osaksi julkisen palvelun tehtävää? Jos vastasitte myöntävästi, määritelkää, mitkä. Olisiko näihin ehtoihin sisällytettävä esimerkiksi erityisiä julkisen palvelun tavoitteita, erityisiä kansalaisten tarpeita, muun vastaavan tarjonnan olemassaolo markkinoilla, nykyisten julkisen palvelun velvoitteiden puutteellisuus tai nykyisen rahoituksen puutteellisuus kansalaisten erityistarpeiden täyttämiseksi? Asiaan liittyy kaksi näkökohtaa. Ensiksikin periaatteelliselta näkökannalta ei ole esteitä julkisen palvelun maksullisuuteen, jos noudatetaan Amsterdamin pöytäkirjan säännöksiä ja jos maksullisiin palveluihin on annettu asianmukainen valtuutus. Yleisradiolla on kotimaisista ohjelmista koostuva satelliittikanava, jolla palvellaan ulkomailla asuvia suomalaisia (TV Finland). Kanava on maksullinen ja maksu on noin 80 % tv-maksusta. Maksulla katetaan osa kustannuksista. Muu osa katetaan nykyisin erillisellä valtiontuella. Tämän tapaisiin järjestelyihin, jotka eivät varsinaisesti toimi markkinoilla, tulisi joka tapauksessa olla mahdollisuus Avoimuutta koskevat vaatimukset Missä määrin maanne julkisen palvelun yleisradioyhtiö harjoittaa itse kaupallista toimintaa? Missä määrin julkinen palvelu ja kaupalliset toiminnot erotetaan rakenteellisesti ja toiminnallisesti? Yleisradio ei harjoita mainontaa eivätkä yhtiön tuottamat ohjelmat voi olla sponsoroituja eikä yhtiö harjoita varsinaista maksutelevisiotoimintaa. Yhtiön harjoittama kaupallinen toiminta on Yleisradion käyttöön hankitun omaisuuden taloudellisesti järkevää oheiskäyttöä ja erät ovat julkisen palvelun kokonaisuuden kannalta varsin pieniä. Kaupallisen toiminnan eriyttäminen kokonaisuudessaan tapahtuu Yhtiötä koskevan lain mukaan Section 8 (396/2003) Other Duties The annual general meeting may decide to amend the articles of association

9 9 in such a manner that the company can engage in other activities than public service provided in accordance with section 7. In accounting, these activities shall be kept separate from public service operations. Yleisradion yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö voi harjoittaa myös julkisen palvelun yleisradiotoimintaa tukevaa muuta toimintaa. Tällainen toiminta on järjestettävä kirjanpidollisesti erilliseksi julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta Katsotteko, että on olemassa tarve kaupallisten toimintojen rakenteelliseen tai toiminnalliseen erottamiseen? Jos vastasitte myöntävästi, perustelkaa vastauksenne. Mitkä olisivat joko rakenteellisen tai toiminnallisen erottamisen kielteiset tai myönteiset vaikutukset? Kaupallisen toiminnan erityyppisyyden ja pienen mittaluokan takia toiminnalliseen tai rakenteelliseen eriyttämiseen ei ole perusteita Katsotteko, että yleisradiotoiminnasta annetussa tiedonannossa asetettuja kustannusten kohdentamista koskevia sääntöjä voitaisiin parantaa maassanne saatujen kokemusten valossa? Jos vastasitte myöntävästi, mainitkaa esimerkkejä hyvästä käytännöstä. Vai katsotteko, että nykyiset säännöt ovat riittäviä? Nykyiset säännöt ovat riittävät Katsotteko edellisiin kysymyksiin (2.5.1, 2.5.2, 2.5.3) antamienne vastausten perusteella, että yleisradiotoiminnasta annettavaan tarkistettuun tiedonantoon tulisi sisältyä lisäselvityksiä avoimuutta koskevista vaatimuksista? Avoimuuden lisääminen on tarpeellinen periaate, mutta kannanoton muodostamiseksi tarvittaisiin konkreettisempi ehdotus. Suomen järjestelmä on jo nyt varsin avoin perustuen avoimeen lainsäädäntöprosessiin ja sekä viestintäviraston että eduskunnan valvontaan Suhteellisuustesti liian suurten korvausten poissulkeminen Tulisiko yleisradiotoiminnasta annetussa tiedonannossa vaatia jäsenvaltioita määrittämään selvästi ennakkoon korvausmäärän perusteet? Julkisen palvelun tehtävät tulisi riittävän yksityiskohtaisesti määritellä lailla (tai vastaavilla säännöksillä). Kun tehtävät on riittävän yksityiskohtaisesti määritelty lailla, korvausmäärän perusteet on tällä tavoin jo määritelty riittävän yksityiskohtaisella tasolla Katsotteko, että yleisradiotoiminnasta annettuun tiedonantoon nykyisin sisältyvät vaatimukset sallivat julkisen palvelun yleisradioyhtiöille riittävän taloudellisen vakauden? Vai oletteko sitä mieltä,

10 10 että nykyiset säännöt rajoittavat liian suuressa määrin julkisen palvelun yleisradiotoiminnan monivuotista suunnittelua? Periaatteessa kyllä tarjoaa riittävän vakauden Missä olosuhteissa olisi perusteltua, että julkisen palvelun yleisradioyhtiöt säilyttävät ylijäämän tilikauden lopussa? Voitaisiinko yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan päätöksen ja puitteiden määräykset (vrt. perusteluissa esitetty katsaus ja erityisesti vuosittaisen ylijäämän 10 prosentin yläraja) sisällyttää uuteen yleisradiotoiminnasta annettavaan tiedonantoon? %:n yläraja voidaan sisällyttää, koska taloudessa tulee voida varautua kustannusten vuotuiseen vaihteluun Mitä varauksia/rajoituksia tarvittaisiin kohtuuttoman kilpailun vääristymisen välttämiseksi (esim. tulisiko 10 prosentin katteen jäädä julkisen palvelun yleisradioyhtiön vapaasti käytettäväksi sen julkisen palvelun tehtävien rajoissa vai tulisiko se varata etukäteen määritettyjä tarkoituksia tai hankkeita varten? Tulisiko jäsenvaltion arvioida uudelleen julkisen palvelun yleisradioyhtiön rahoitustarpeet silloin, kun ylijäämiä on toistuvasti)? Ylijäämä tulisi voida käyttää julkiseen palveluun seuraavina vuosina Voivatko yleisradiotoiminnasta annetun tiedonannon nykyiset säännöt mielestänne estää julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tehokkuuden parantumista? Jos vastasitte myöntävästi, miten tilannetta voitaisiin korjata? Mitä maassanne käytettyjä järjestelyitä voitaisiin käyttää hyvänä esimerkkinä? Ei Missä olosuhteissa ja millä ehdoilla julkisen palvelun yleisradioyhtiöt voisivat mielestänne pitää voittomarginaalin? Periaatteessa missä tahansa olosuhteissa. Asia ei kuitenkaan ole millään tavalla ajankohtainen Suomessa Suhteellisuustesti julkisen palvelun tehtävän täyttämiselle tarpeettoman markkinoiden vääristymisen poissulkeminen

11 Mitkä ovat maassanne käytettävissä olevat järjestelyt, joiden avulla yksityiset toimijat voisivat asettaa kyseenalaiseksi julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden väitetyn kilpailun vastaisen toiminnan? Varmistavatko nämä järjestelyt mielestänne riittävän ja tehokkaan valvonnan? Otetaanko osoitetusta kilpailun vastaisesta toiminnasta (esim. alihinnoittelu) aiheutuneet alhaisemmat tulot huomioon määritettäessä, onko julkisen palvelun yleisradioyhtiöille maksettu liian suuria korvauksia? Suomessa on moderni kilpailulainsäädäntö, jonka puitteissa yksityiset toimijat voivat toimia. Kantelut osoitetaan kilpailuvirastolle, joka tekee ensi vaiheen ratkaisut. Yleisradion pelkän tv-maksurahoituksen takia alihinnoittelukysymys ei ole varsinaisesti relevantti Suomessa Mitä tulee julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden mahdolliseen kilpailun vastaiseen toimintaan (ja erityisesti väitettyyn alihinnoitteluun), tulisiko yleisradiotoiminnasta annettuun tiedonantoon sisältyä julkisen palvelun yleisradioyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia noudattaa kaupallisessa toiminnassaan markkinaehtoja komission päätöksentekokäytännön mukaisesti asianmukaiset valvontajärjestelyt mukaan luettuina? Yleisradiolla ei ole huomauttamista, jos tiedonannossa tuodaan esille nykyistä selvemmin, että julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tulee noudattaa markkinaehtoja kaupallisessa toiminnassaan Tulisiko alihinnoittelun havaitsemismenettelyä kehittää ja tulisiko siihen mahdollisesti sisältyä muita testejä, joita voitaisiin käyttää yleisradiotoiminnasta annetussa tiedonannossa mainittujen menetelmien vaihtoehtona? Mainitkaa testejä, joita maassanne on sovellettu julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden hinnoitteluun ja joita voitaisiin käyttää esimerkkinä hyvästä käytännöstä Yleisradion pelkän tv-maksurahoituksen takia alihinnoittelukysymys ei ole varsinaisesti relevantti Suomessa Tulisiko yleisradiotoiminnasta annetun tiedonannon sisältää selvennyksiä keskeisten urheilutapahtumien lähetysoikeuksien julkisesta rahoituksesta? Ei Jos vastasitte myöntävästi, mitä muita vaatimuksia tulisi mielestänne sisällyttää yleisradiotoiminnasta annettuun tiedonantoon? Miten niillä voitaisiin ratkaista valtion rahoituksesta johtuvia kilpailuongelmia? Katsotteko, että mahdollisesti haitalliset kilpailuvaikutukset, jotka aiheutuvat julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden hankittua mainittuja oikeuksia, olisi ratkaistavissa vain kilpailusääntöjä soveltamalla? -

12 Muut asiat Onko pienempien jäsenvaltioiden vaikeuksiin viittaaminen tarpeellista? Yleisradio pitää asianmukaisena ko. kohdan säilyttämistä edelleen tiedonannossa, koska eri maiden resurssit ylläpitää julkisen palvelun yleisradiotoimintaa ovat varsin erilaiset Mitkä ovat mielestänne pienempien jäsenvaltioiden tyypillisiä vaikeuksia ja miten ne tulisi ottaa huomioon? Pienten jäsenmaiden joukossa on vielä erotettava pienet kieli- ja kulttuurialueet, joissa EU-tason sääntelyä tulisi voida soveltaa kansalliset ominaispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Suomessa lisäksi on otettava huomioon kaksikielisyys ja tarve palvella saamenkielisiä ja muita kielellisiä vähemmistöjä. Pieni väestöpohja ja sen mukanaan tuoma pieni markkina-alue aiheuttavat taloudellisten resurssien niukkuuden ja sen, että kaupallisen sektorin mahdollisuudet tarjota yleisölle monipuolisia palveluja yleisön omalla kielellä ovat rajalliset. 3. LOPPUHUOMAUTUKSET 3.1. Mikä olisi mielestänne nykyisten sääntöjen muuttamisen vaikutus esimerkiksi innovatiivisten palvelujen kehittymiseen ja yleisemmin media-alan työllisyyteen ja kasvuun, kuluttajien valintaan, audiovisuaalisten ja muiden mediapalvelujen laatuun ja saatavuuteen, viestinnän moniarvoisuuteen ja kulttuuriseen moninaisuuteen Ilman konkreettista ehdotusta asian vaikutusten arviointi on vaikeaa Missä määrin edellä mainitut mahdolliset lisäselvennykset voivat mielestänne luoda uusia hallinnollisia rasitteita ja vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia? 3.2. Yleisradion käsityksen mukaan - varsinkin, jos edellytetään nykyistä laajempia ennakkoarviointimenettelyjä viittaus pienempien jäsenvaltioiden oikeuteen mitoittaa ko. menettely maiden pienempiin resursseihin on tarpeen ja ottaen huomioon, että esimerkiksi Yleisradiossa viime vuosina on toimintaa tehostettu siten, että hallintomenojen osuus kuluista vähenee ja ohjelmatoiminnan kasvaa Voivatko edellä mainitut mahdolliset lisäselvennykset mielestänne luoda paremmat sääntelypuitteet?

13 Ilman konkreettista ehdotusta asian vaikutusten arviointi on vaikeaa Katsotteko, että tässä kyselyssä hahmoteltujen mahdollisten lisäselvennysten myönteiset vaikutukset ylittävät/alittavat kielteiset vaikutukset? 3.4. Ilman konkreettista ehdotusta asian vaikutusten arviointi on vaikeaa.