Joen Loka Oy on tehnyt asiakohdassa mainitun ympäristönsuojelulain 61 :n koetoimintailmoituksen Itä-Suomen aluehallintovirastoon.

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 84/2012/1 Dnro ISAVI/76/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Joen Loka Oy Aspitie JOENSUU ASIA Nestemäisten jätteiden käsittelyn koetoimintailmoitus, Joensuu. ILMOITUS Joen Loka Oy on tehnyt asiakohdassa mainitun ympäristönsuojelulain 61 :n koetoimintailmoituksen Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Joen Loka Oy:llä on tarkoitus ruveta käsittelemään nestemäisiä jätteitä toimipaikkansa vierestä vuokratulla tontilla. Käsittelyn tavoitteena on vähentää veden kuljettamista ja saada kiintoaineksia hyötykäyttöön. Erilaisia käsittelytekniikoita on tarkoitus kokeilla nykyisissä hallitiloissa osoitteessa Aspitie 28 Salpakankaan teollisuusalueella Joensuussa. Pääosin kokeilut tehdään Ekokem Oy:n kehittämällä välppävaihtolavalla sekä vaihtolavalla, jossa käytetään geotuubi tyyppisiä suodatinkankaita. Koetoiminnan aikana tehdään neljän erilaisen jätetyypin käsittelyä. Jätelajit ja koetoiminnan aikana käsiteltävät jätteet: Jäte Käsittelymäärä t Max.varasto t Sadevesikaivojen hiekkajäte Autonpesupaikkojen hiekkajäte Rasvanerotuskaivojen jäte Öljynerotuskaivojäte Sakokaivojäte Yhteensä ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Koetoiminta tapahtuu nykyisen toimipisteen autojen pesuhallin toiseen päähän sijoitetuilla vaihtolavoilla. Koetoiminnan ajaksi hallin lattialle asennetaan erillinen öljynerotin (EuroPEK), johon vaihtolavakäsittelyn jälkeen tuleva vesi johdetaan. Tämän jälkeen vesi johdetaan huoltohallin jätevesiviemäriin, josta vesi menee edelleen öljynerottimen kautta viemäriverkostoon. Öljyisten jätteiden käsittelystä tulevaa vettä ei kuitenkaan johdeta viemäriin. Koetoimintaa tehdään pääosin yhdelle jätelajille kerrallaan, koska tilat ovat rajoitetut. Kokeiltavia geotekstiilejä on useita laatuja. Koetoiminta on tarkoitus aloittaa ja se päättyy viimeistään Sadevesikaivojen jätteet Sadevesikaivojen hiekat erotetaan vaihtolavalle rakennetulla laitteistolla, jossa kiinteät ja nestemäiset osat erotellaan ruuvikuljettimen, välpän, laskeuttamisen ja osastoinnin avulla. Geotuubi käsittelyä kokeillaan sijoittamalla vaihtolavalle geotuubi, jota täytetään useaan otteeseen. Vaihtoehtoisesti käytetään lavaa, joka on vuorattu suodatinkankaalla. Koetoiminnan aikana on tarkoitus kokeilla erityyppisiä kankaita. Kokeilussa käytetään polymeeriä tehostamaan vedenerotusta suodatinkankaan läpi. Polymeerinä käytetään normaalia jätevedenpuhdistuksessa käytettyä kemikaalia. Hiekasta erotettu vesi johdetaan takaisin viemäriin ja hiekka toimitetaan Kontiosuon jätekeskukseen tai muuhun ympäristöluvan omaavaan paikkaan. Hiekasta erotettu vesi johdetaan koetoiminnan ajaksi lavan jälkeen asennettavaan öljynerottimeen ja edelleen huoltohallin viemäriin, josta vesi kulkee edelleen normaalin öljynerottimen kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Hiekkajätteitä varastoidaan lavoilla hallissa ja piha-alueella lavoilla ja loka-autoissa. Hiekasta otetaan näytteet jokaisesta käsitellystä erästä. Näytteistä tehdään kokoomanäyte, josta tehdään kaatopaikkakelpoisuustesti. Pesupaikkojen hiekkajätteet Autojen pesupaikkojen hiekkajätteiden käsittely tehdään samalla tavalla kuin sadevesikaivojen hiekkojen käsittely. Autojen pesupaikkojen kuivattu hiekka toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ko. jätteen vastaanottoon.

3 3 Rasvanerotuskaivojen jätteet Rasvanerotuskaivojen jätteitä käsitellään samalla tavalla kuin sadevesikaivojen jätteitä. Erotettu rasvajäte toimitetaan biokaasulaitokselle, jolla on ympäristölupajätteen ko. jätteen vastaanottoon. Sakokaivojätteet Sakokaivolietteiden käsittelyä kokeillaan geotekstiililavalla, jossa vesi erotetaan kiintoaineesta. Vesi johdetaan viemäriin ja kiintoaines toimitetaan biokaasulaitokseen. Sakokaivolietteitä ei varastoida koetoiminnan aikana, vaan autokuormallinen käsitellään heti ja käsitelty liete viedään käsittelyn jälkeen mahdollisimman nopeasti biokaasulaitokselle. Sakokaivoliete varastoidaan loka-autojen säiliöissä sekä lavoilla hallissa. Öljynerotuskaivojen jätteet Öljynerotuskaivojen jätteiden sekä emusioien käsittelyä kokeillaan välppävavalla sekä geotekstiileillä vuoratulla lavalla. Öljyisten vesien käsittelystä tuleva vesi johdetaan erillisen öljynerottimen jälkeen kuitenkin erillisiin 1 m 3 :n säiliöihin. Eroteltu vesi ja öljyinen hiekkajäte toimitetaan edelleen käsittelyyn Ekokem Oy:lle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa ko. jätteen vastaanottoon. Jätevesiviemäriin ei johdeta mitään öljyisten jätteiden käsittelystä. Tulevia ja lähteviä öljyisiä vesiä varastoidaan 1 m 3 :n säiliöissä hallissa enintään 20 m 3 kerrallaan. Osa varastoinnista tapahtuu lyhytaikaisesti autojen säiliöissä. Näytteet ja analyysit Hiekanerotus- ja sakokaivojätteiden käsittelystä viemäriin johdettavasta vedestä otetaan näyte ensimmäisestä käsittelyerästä öljynerotuskaivon jälkeisestä vesisäiliöstä (5 10 m 3 ) ennen veden johtamista viemäriin. Välisäiliöstä vesi johdetaan viemäriin vasta, kun analyysitulokset on saatu ja Joensuun Vesi on hyväksynyt veden johtamisen viemäriin. Jos kunkin jätelajin ensimmäisen erän analyysit ovat Joensuun Veden mukaan hyväksyttäviä, niin seuraavien erien käsitellyn veden viemäriin laskemisesta ei tarvita erillistä lupaa. Ensimmäisen käsittelyerän jälkeen välisäiliöstä otetaan näyte jokaisesta käsittelyerästä. Koetoiminnan aikana näistä näytteistä analysoidaan vähintään yksi näyte ensimmäisen käsittelyerän lisäksi. Näytteistä tehdään taulukon 1 mukaiset analyysit. Tarvittaessa näytteistä analysoidaan enemmän kehitystoiminnan tulosten arvioinnin takia.

4 4 Taulukko 1. Viemäriin johdettavan veden tarkkailu: Analyysi Sadevesikaivohiekat Pesupaikkojenliete Rasvanerotuskaivoliete Sakokaivoliete ph x x x x kiintoaine x x x x raskasmetallit (1 x x x Arseeni x x Syanidi x x Kokonaistyppi x x x x Kokonaisfosfori x x x x BOD 7 x x x x COD Cr x x x x Ammonium (NH + ) x x x Kloridi x x x Mineraaliöljyt x x x Öljyt ja rasvat x x x Haihtuvat hiilivedyt x x x 1) raskasmetallit: Cu, Ni, Pb, Cr, Cd, Sn, Hg Hiekanerotus- ja öljynerotuskaivojen jätteen käsittelyn jälkeen tulevasta hiekasta otetaan näyte jokaisesta lähtevästä erästä. Jokaisesta lähtevästä hiekkaerästä määritetään kokonaishiilivetypitoisuus PetroFLAG kenttätestillä. Koetoiminnan aikana lähtevistä hiekkaerien näytteistä tehdään vähintään yksi kokoomanäyte. Hiekoista/kiintoaineksesta analysoidaan: - Raskasmetallit: antimoni, arseeni, barium, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, seleeni, sinkki - Mineraaliöljyt - Keskitisleet - Raskaat jakeet - Bentseeni - Tolueeni - Ksyleenit (C 10 C 40 ) - PCB-yhdisteet (C 10 C 21 ) - PAH-yhdisteet (C 21 C 40 ) Sadevesihiekkojen kokoomanäytteestä tehdään lisäksi liukoisuustesti. Kirjanpito Koetoiminnasta pidetään kirjaa, josta selviää vastaanotettujen ja käsiteltyjen jätteiden määrät, alkuperä ja käsittelytapa laitoksella sekä toiminnassa syntyneiden jätteiden lajit, määrät ja toimituspaikat. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja arvio niiden vaikutuksista, sekä ympäristönsuojelutoimet Vaihtolavoilla olevat kuivauslaitteistot sijoitetaan varikkorakennuksen sisälle. Tästä prosessista ei synny ilmapäästöjä ympäristöön. Kuivattava hiekka jää edelleen kos-

5 teaksi, kuiva-ainepitoisuus noin %, joten se ei aiheuta pölyä. Käsittelyyn tulevat hiekat pyritään käsittelemään 1 2 vuorokauden kuluessa. Hiekanerotuskaivojätteen käsittelyn koetoiminnasta lähtevät vedet menevät kahden öljynerotuskaivon kautta viemäriin. Kaikkiaan viemäröitäviä vesiä syntyy noin m 3 kokeilun aikana. Jätevesien haitta-ainepitoisuudet evät ylitä Joensuun Veden asettamia raja-arvoja viemäriin johdettavalle jätevedelle. Öljyisten vesien käsittelystä ei vesiä johdeta viemäriin lainkaan. Koetoiminnasta ei synny melua eikä hajuhaittaa ympäristöön. Mahdollinen hajuhaitta sakokaivolietteen käsittelystä rajoittuu halliin ja on lähinnä työpaikan työturvallisuusja hygienia-asia. Kuivatun hiekan analyysien avulla määritetään materiaalien hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuutta. Joen Loka Oy tekee tarvittaessa tilapäisen sopimuksen Joensuun Veden kanssa teollisuusjätevesien johtamisesta jätevesiviemäriin koetoiminta-ajaksi. 5 KÄSITTELY Aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että Ilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä tulisi sen lisäksi, mitä ilmoituksessa on esitetty antaa määräykset hajuhaittojen ehkäisemisestä ja vastaanotettujen, käsittelyä odottavien sekä koetoiminnassa syntyvien jätteiden varastoinnin enimmäismääristä ja -ajoista. Koetoimintaan tulisi mahdollisuuksien mukaan sisältyä selvitys siitä, voidaanko toiminnassa syntyvän hiekanerotuskaivojätteen hyötykäyttökelpoisuutta lisätä hiekkoja puhdistamalla. Kirjanpito käsittelyyn tulevista ja toiminnassa syntyvistä jätteistä tulee tehdä Valtioneuvoston jäteasetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaisten jäteluokkien tarkkuudella. Hiekanerotuskaivojätteiden osalta on eroteltava öljynerottimen yhteydessä olevien hiekanerotuskaivojen sisältö (jäteluokat * tai *) sadevesikaivojen hiekanerotusjätteistä (jäteluokka ). Koetoiminnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot tulee ennen toiminnan aloittamista ilmoittaa ELY-keskukselle. Koetoiminnan tuloksista tulee raportoida Pohjois-Karjalan ELY keskukselle sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

6 Toiminnassa tulee lisäksi huomioida, että asumisessa syntyvä sako- ja umpikaivoliete on kunnan vastuulle kuuluvaa jätettä, joka on toimitettava kunnan määräämään tai hyväksymään käsittelyyn. Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausunnossaan, että käsittelymenetelmät itsessään ovat suhteellisen tavanomaista tekniikkaa eikä niihin liity ympäristön kannalta erityisiä riskejä. Koetoiminnan keskeinen tavoitehan on kokeilla soveltuuko tekniikka erotuskaivojen lietteiden käsittelyyn. Välppäys ja suodatus ovat tekniikoita joita käytetään yleisesti ja geotuubia käytettiin esim. Penttilänrannan tukkialtaan lietteiden käsittelyssä. Sadevesikaivojen lietteiden käsittelyn tavoitteena oleva ylimääräisen veden erottaminen ennen kiintoaineksen kuljettamista jätteiden käsittelypaikkaan (Kontiosuon jätekeskukseen) on ympäristönsuojelun kannalta hyvä tavoite. Ylimääräinen vesi ei päädy jätteiden käsittelypaikkaan ja vähentää tätä kautta myös jätteiden käsittelypaikan ympäristökuormitusta. Autojen pesupaikkojen hiekanerotuskaivojen lietteiden käsittelyn tavoitteet ovat samat kuin sadevesikaivojenkin osalta. Samoin hyödyt ympäristön kannalta. Rasvanerotuskaivojen osalta veden erottamisen lisäksi tavoitteena on saada kaivoihin erottuva rasvoja ja muita orgaanisia aineksia sisältävä kiintoaine hyötykäyttöön. Erotettu kiinteä aines toimitettaisiin biokaasulaitokselle, jossa se käytetään biokaasun tuotantoon. Rasvapitoiset ainekset ovat biokaasun tuotannon kannalta hyvää raakaainetta. Hiekkaisten lietteiden ja rasvanerotuskaivojen käsittelyn osalta ei ole nähtävissä sellaisia ympäristönsuojelullisia riskejä, ettei niitä voitaisi käsitellä esitetyn mukaisesti. Sakokaivolietteiden osalta tavoitteena olisi saada geotekstiili suodatuksella ja polymeerikäsittelyllä orgaaninen aines talteen ja toimittaa kiinteä aines biokaasulaitokselle. Suurin riski liittyy käsittelyn aiheuttamiin hajuhaittoihin. Hajuhaitat ovat kuitenkin paikallisia, sillä koe tehdään erä kerrallaan ja syntyvä kiinteä aines toimitetaan mahdollisimman nopeasti edelleen, joten hajuhaitat voidaan minimoida. Öljynerotuskaivojen jätteiden käsittelyn tavoitteena on erottaa kiintoaines ja vesi toisistaan mahdollisimman tehokkaasti. Tällä tavalla voidaan kiintoaine koota suurempiin eriin ja säästää kuljetus- ja käsittelykustannuksissa. Koska käsittelystä ei johdeta mitään viemäriin ja erotettu kiintoaines sekä vesi toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan, ei koetoiminnalla ole haitallisia vaikutuksia. Kaikkiaan oleellisimmat ympäristövaikutukset liittyvät mahdollisiin vahinko- ja onnettomuustilanteisiin. Näiden välttämiseksi tulee toiminnanharjoittajan järjestää koetilanteissa jatkuva valvonta ja laatia turva- sekä toimintaohje häiriötilanteita varten. Esitetty ohjelma viemäriin laskettavan jäteveden analysoimiseksi on riittävä, jos Joensuun Vesi liikelaitos sen hyväksyy. Jätevedestä analysoitavien aineiden määrää ei ole tarpeen lisätä. 6

7 Kiintoaineen analyysien osalta niiden tulee olla sellaisia, että niiden perusteella jätteiden kaatopaikkakelpoisuus voidaan todeta. Koeluontoisen toiminnan aloittamiselle ei ole estettä, kun toimitaan esitetyn suunnitelman mukaisesti. 7 Hakijan vastine Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija vastaa, että hiekanerotuskaivojätteen hyötykäyttökelpoisuuden lisäämisen selvittäminen hiekkoja puhdistamalla ei ole mahdollista toteuttaa tämän kokeilutoimintaprojektin puitteissa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Joen Loka Oy:n tekemän nestemäisten jätteiden käsittelyn kokeilua koskevan ilmoituksen ja antaa seuraavat toimintaa koskevat määräykset. Määräykset 1. Koetoiminta on toteutettava mennessä. Koetoiminnassa käsiteltävien jätteiden määrä saa olla yhteensä enintään tonnia. 2. Koetoiminnalle on nimettävä vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 3. Koetoiminta on toteutettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti niin, ettei jätteiden käsittelystä ja varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Hakemuksen mukaisia eri jätelajien maksimi käsittely- ja varastomääriä ei saa ylittää. Käsittelyssä syntyvät jätejakeet on toimitettava jatkokäsittelyyn mahdollisimman pian käsittelyn jälkeen. 4. Koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä häiriötilanteista on ilmoitettava Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja koetoiminnan käytännönjärjestelyt tulee esittää valvontaviranomaisten tarkastettavaksi ennen toiminnan aloittamista.. 5. Koetoiminnan aikana on pidettävä kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä lietteistä sekä käsittelyssä erotetuista eri jätejakeista jäteasetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaisten jäteluokkien tarkkuudella. Tiedot käsitellyistä ja edelleen toimitetuista jätteistä on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle marraskuun 2013 loppuun mennessä. 6. Koetoiminnan päätyttyä siitä on tehtävä loppuraportti, joka sisältää yhteenvedon kokeilun toteutuksesta sekä tiedot kokeilun tuloksista ja ympäristövaikutuksista. Ra-

8 portti on toimitettava Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. 8 Perustelut Koetoiminta on tarpeen jätteen käsittelymenetelmien kehittämiseksi. Koetoiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan luonne ja kokeilun tarkoitus. Jos koetoiminta tarvitsee yli 12 kk:n yhtäjaksoista toimintaa, tulee se käsitellä normaalissa ympäristölupamenettelyssä. Toimittaessa ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti ei ennalta arvioiden toiminnasta aiheudu merkittäviä päästöjä eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan valvontaa varten. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakija on vastineessaan ilmoittanut, että hiekkajätteiden hyötykäyttökelpoisuutta ei tämän kokeilun aina voida toteuttaa. Muutoin lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksessä. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös lähetetään tiedoksi hakijalle, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Tieto päätöksestä julkaistaan Joensuun kaupungissa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain (86/2000) 30, 61 ja 64 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 26 ja 27 Jäteasetus (179/2012) 4 ja liite 4 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 105 Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ahti Itkonen Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.

10 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa Postiosoite: PL 204, Vaasa Asiakaspalvelu: vaihde Telekopio: Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Virka-aika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.