Yleistä tilausbudjetista 5

Transkriptio

1 3 Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto Hämeenlinnan kaupunki Tilausbudjetti 2013 Taloussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Yleistä tilausbudjetista 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 8 Taloussuunnitelman perusteet 11 Tilausbudjetti vuodelle Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma 19 Kaupungin yhteiset erät 21 Tilaajaosa 23 Lasten ja nuorten lautakunta 23 Varhaiskasvatuspalvelut 28 Opetuspalvelut 30 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 32 Elämänlaatulautakunta 34 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 38 Liikuntapalvelut 40 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 41 Terveyspalvelut 46 Sosiaalisen tuen palvelut 48 Vammaispalvelut 51 Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja päihdepalvelut 52 Ikäihmisten lautakunta 54 Koti- ja asumispalvelut ja ikäihmisten pitkäaikaishoiva 59 Yhdyskuntalautakunta 62 Yhdyskuntalautakunta ja hallinto 66 Hankekehitys 66 Pelastuspalvelut 67 Infran suunnittelu 68 Infran rakennuttaminen ja ylläpito 69 Maaomaisuuden hallinta 70 Maankäytön suunnittelu 71 Tietopalvelu 71 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 73 Ympäristöpalvelut 74 Rakennusvalvonta 75 Yhteinen jätelautakunta 76 Konsernipalvelut 78 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 79 Kaupungin johto ja johtoryhmä 79 Talous- ja hallintopalvelut 79 Henkilöstöpalvelut 80 Kehittämispalvelut 81 Tarkastuslautakunta 82 Keskusvaalilautakunta 83 Elinkeinorahaston taseyksikkö 83

2 4 Tuottajaosa 84 Palvelutuotanto 84 Palvelutuotannon hallinto 86 Varhaiskasvatuspalvelut 87 Opetuspalvelut 88 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 90 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 92 Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut 94 Ikäihmisten hoito ja hoiva 97 Kanta-Hämeen Pelastuslaitos 99 Liikelaitokset 103 Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos 103 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 106 Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos 112 Linnaninfra-liikelaitos 115 Laskelmat Tuloslaskelma 118 Tuloslaskelma (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin) 118 Tuloslaskelma (ilman liikelaitoksia) 119 Tuloslaskelma (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät) 120 Ulkoinen tuloslaskelma 121 Investoinnit 122 Rahoituslaskelma 125 Määrärahojen sitovuus 127 Käyttötalous yhteensä 128 Avustukset ja yhteisöjen tuki 132 Liitteet Maankäyttö 133 Konserniyhtiöt 139 Tuotehinnat 158

3 5 YLEISTÄ TILAUSBUDJETISTA Vuoden 2013 tilausbudjetin valmistelu on edennyt keväällä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tiukan taloustilanteen johdosta budjetin kehystä valmisteltiin entistä enemmän yhteistyössä tilaajan ja tuotannon sekä kaupunginhallituksen kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman vuosille Yhteisenä tavoitteena on saada kertyneet alijäämät katettua viimeistään vuonna Tämän suunnitelman mukaisesti kaupunginhallitus antoi vuotta 2013 koskevan tilausbudjetin kehyksen ja laatimisohjeet. Yleismaailmallinen talouden epävarmuus jatkuu edelleen ja varsinkin yhteisöverojen ennustaminen on ongelmallista. Kuntaliiton laatiman ennusteen mukaan yhteisöverot kasvavat vuodesta 2012 vain noin 1,8 %. Yhtiöiden tuloksia on kuitenkin vaikea ennakoida. Kuntaliiton ennusteen mukaan kaikki verotulot yhteensä kasvavat vuonna 2013 noin 4 % vuoden 2012 arvioidusta toteutumasta. Tätä keskimääräistä lukua käytetään myös Hämeenlinnassa. Koko maan vaikea taloustilanne edellyttää sitä, että valtionosuudet eivät kasva kuntien toivomalla tavalla. Valtio tasapainottaa talouttaan osin kuntien kustannuksella. Kuntaliitto pystyy laskelmissaan antamaan keskimääräisiä tietoja mutta lopullinen tarkka valtionosuuden määrä saadaan vasta tammikuulla. Se on siis aina tilausbudjetissa ennuste. Vuoden 2013 valtionosuuden ennakointia vaikeuttaa myös se, että lukiokoulutus siirtyy kuntayhtymälle ja se vaikuttaa sekä menoihin että valtionosuuteen. Vuoden 2013 tilausbudjettiesitys on valmisteltu siten, että kaikki verot ovat vuoden 2012 tasolla eli veronkorotuksia ei tule. Lautakunnat ja johtokunnat ovat valmistelun aikana joutuneet tinkimään kehittämisesityksistään tai siirtävät niitä myöhemmin toteutettavaksi. Tilausbudjetti on talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti ylijäämäinen. Siinä on riskejä sekä menojen toteutumisessa että tulojen kertymisessä. Budjetin toteutumista aletaan seurata aktiivisesti heti vuoden alusta alkaen ja näin pyritään varmistamaan, että tavoitteet toteutuvat. Tulevina vuosina talous jatkuu edelleen tiukkana, koska kertyneet alijäämät on katettava ylijäämillä suunnitelman mukaisesti viimeistään vuonna Lainamäärä vielä kasvaa. Moottoritien kattamiseen liittyvät katu- ja siltatyöt jatkuvat ja nämä kertamenot pystytään kattamaan vain lainanotolla. Normaali maanrakennustyö jatkuu entisen suuruisena, koska mm. uusia asuinalueita on saatava myytävään kuntoon. Talonrakennustyöt ovat kasvavassa kaupungissa pakollisia ja peruskorjausten tarve on edelleen suuri. Tilausbudjetin pääpaino on perinteisesti siinä, että kuntalaisille turvataan ne peruspalvelut, joita varten kaupunki on olemassa.

4 6 STRATEGIAOSA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan väestö Hämeenlinnan vuoden 2012 alun vahvistettu väkiluku oli Elokuuhun 2012 mennessä väkiluku on kasvanut asukkaaseen. Ennuste vuoden 2012 lopun asukasluvusta on , vuoden 2013 asukasluvusta on , vuoden 2014 ennuste on asukasta ja vuoden 2015 ennuste on asukasta. Väestön vuosimuutos on keskimäärin 0,48%, vuonna %. Asukasluku kasvaa lähinnä muuttovoiton ansiosta. Seuraavassa kaaviossa kuvataan nettomuuttoa vuosina ikäryhmittäin eriteltynä. Hämeenlinnan kaupunki on edelleen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kaupunki. Muuttoliikettä selittävät koulutukseen tulijat sekä ammattiin valmistuneet lähtijät. Kaavio 1. Hämeenlinnan nettomuutto (Lähde: Tilastokeskus) Asuminen Ikärakenne Kaupungin maapinta-ala on km 2. Asuntokuntia alueella on yhteensä , joista perheitä on Alkuvuodesta 2011 yksin asuvien talouksia oli , mikä on 43,5 % kaikista asuntokunnista. Yleisin asumismuoto on erillinen pientalo, joissa asuu 50 % hämeenlinnalaisista ja vuokra-asunnoissa asuvien osuus on 29,1 %. Kesämökkejä Hämeenlinnassa on yhteensä Ikärakenne kaupungissa poikkeaa hieman koko maan keskiarvosta sekä nuorimpien että vanhempien ikäluokkien osalta. Alle 14-vuotiaiden lasten osuus on 14,2% ja se on prosentin alhaisempi kuin koko maan keskiarvo 15,3%.

5 7 Hämeenlinnassa 65 vuotta täyttäneiden osuus on vuoden 2011 tilaston mukaan koko maan keskiarvoa suurempi, heidän osuutensa on 20,9 %, koko maan prosentin ollessa 18,1 %. Vuonna 1980 ikäryhmän osuus oli väestöstä vain 13,9 %. Ennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden prosenttiosuus kasvaa edelleen, vuoteen 2030 mennessä prosenttiosuuden uskotaan kasvavan 30 prosenttiin. Hämeenlinnassa oli 75 v. tai vanhempia vuonna 2011 yhteensä 6 721, mikä on 10% väestöstä. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli koko maassa 23,8 %, mutta Hämeenlinnassa eläkkeellä olevien osuus oli liki kolme prosenttia korkeampi eli 26,5 %. Hämeenlinnassa on koko maahan verrattuna vähän ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa on 0,4 % kun koko maan keskiarvo on yli 5 %. Myös ulkomaan kansalaisten osuus Hämeenlinnassa on vain 2,2 %, mikä on koko maata (3,4%) merkittävästi vähemmän. Työssäkäynti Tilastojen mukaan vuoden 2011 alussa kunnassa asuvien työssäkäyvien määrä oli Hämeenlinnassa eniten työllistävät yhteiskunnalliset palvelut, teollisuus ja kauppa-, majoitus ja ravintolatoiminta. Työssäkäyvien osuus vuotiaista kaupunkilaisista oli 60,2 %. Yritystoimipaikkoja kunnassa oli yhteensä ja työpaikkoja laskettiin olevan vuoden 2011 alussa yhteensä Taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 alussa yhtä työllistä kohden 1,22 henkilöä. Työttömyysprosentti vuonna 2011 on vaihdellut 8,1 % ja 11,2 % välillä. Vuonna 2012 kehitys on ollut myönteistä, eli prosenteissa on saavutettu alkuvuonna vaihteluväliksi 7,7 % ja 9,1 %.

6 8 Hämeenlinnan organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja Keskusvaalilautakunta Kaupunginjohtaja Tapani Hellsten Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Asukkaat Lasten ja nuorten lautakunta Yksilöjaosto Elämänlaatu lautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Yksilöjaosto Ikäihmisten lautakunta Yksilöjaosto Ympäristö- ja rakennuslautakunta Alueellinen jätelautakunta Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäälliköt: Päivi Joenmäki Antti Karrimaa Timo Koivu Seija Mäkinen Jari Pekuri Asiakasohjaus ja palveluneuvonta Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäälliköt: Tuulikki Forssén Leena Harjula Liisa Lepola Markku Nurmikari Sirpa Ylikerälä Asiakasohjaus ja palveluneuvonta Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tilaajapäällikkö Aimo Huhdanmäki Maankäytön ja ympäristön palvelut Konsernipalvelut Talous- ja Hallintojohtaja Ismo Uusitalo Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen Kehitysjohtaja Tarja Majuri Päivi Raukko Varhaiskasvatuspalvelut Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin Opetuspalvelut Palvelujohtaja Mika Mäkelä Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Palvelujohtaja Eija Leppänen Toimintakykyä edistävät palvelut Palvelujohtaja Risto Jokinen Ikäihmisten hoito- ja hoivapalvelut Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos Toimitusjohtaja Risto Mäkinen Linnan Tilapalvelut -liikelaitos: tj.raili Salminen Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos: tj. Kaisa Tyrni Palo- ja pelastustoimi Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen LinnanInfra -liikelaitos Toimitusjohtaja Timo Tuomola Maakunnall. Pelastusltk. Johtokunnat Johtokunta Yhdyskuntalautakunta Palvelutuotantojohtaja Johtokunta Asiakkaat Palvelujen käyttäjät Vuoden 2013 alusta yhdyskuntarakentamisen palveluja tuotetaan LinnanInfra - liikelaitoksessa. Alueellinen jätelautakunta on aloittanut myös toimintansa. STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelun arvopohja Uudistunut Hämeenlinna perustaa strategiansa ja toimintansa seuraaville arvoille: - Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys - Asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys - Luovuus ja rohkeus - Ekologisuus Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa hyvän arjen mahdollisuudet kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta edistetään. Asukkaiden toivotaan osallistuvan heitä koskeviin asioihin ja esittävän ideoitaan myös palveluiden parantamiseksi. Hämeenlinna haluaa palvella laadukkaasti. Hämeenlinna etsii uusia keinoja toimia tehokkaammin ja paremmin alueensa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hämeenlinna tulee säilyttää myös tuleville sukupolville ja ratkaisut tehdään ekologisuutta korostaen. Arvoperustalle rakennettu Hämeenlinnan kaupungin strategia ohjaa kaupungin toimintaa ja suunnittelua sellaiseen suuntaan, että Hämeenlinna on visionsa mukaisesti vuonna 2015 Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki; uudistuva, palveleva, kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki.

7 9 Hämeenlinnan kaupungin strategia Strategiasta tavoitteisiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian. - Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa - Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat - Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti Suunnitteluprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Valtuusto hyväksyy Lautakunta hyväksyy omansa UUDISTUVAN HÄMEENLINNAN STRATEGIA 2015 PALVELU- JA HANKINTASTRATEGIA ELINKEINOSRATEGIA LAUTAKUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT VUOTUINEN PALVELUTILAUSBUDJETTI VUOTUISET PALVELUSOPIMUKSET ULKOINEN PALVELUTUOTANTO (KONSERNIYHTIÖT, SÄÄTIÖT, JÄRJESTÖT, YRITYKSET ) KAUPUNGIN OMA PALVELUTUOTANTO ( SIS. LIIKELAITOKSET) - Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia RAPOR- TOINTI: PALVE- LUTUO- TANNON KERTO MUS TILAAJAN KERTO MUS KUNTA LAIS- ASIAKAS PALAUTE Hämeenlinnan kaupungin strategia sisältää kolme vaikuttavuuspäämäärää: 1) Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö, 2) Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä ja 3) Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut. Toisaalta strategia sisältää kolme keinopäämäärää: 1) Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen, 2) Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli ja 3) Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö.

8 10 Päämääriin päästäksemme Hämeenlinnan kaupungin tulee onnistua kriittisissä menestystekijöissä eli panostaa seuraaviin asioihin: 1. Elinkeinostrategian toteutumiseen menestyvän ja kehittyvän elinkeinoyhtiön avulla. 2. Ennakoivaan kaupunkisuunnitteluun laatimalla maankäytön strateginen suunnitelma, jossa otetaan huomioon palvelurakenne, joukkoliikenne ja asuminen. 3. Kestävän kehityksen strategian laatimiseen. 4. Laadukkaisiin, asukaslähtöisiin,kustannustehokkaasti järjestettyihin elämänkaaren mukaisiin palveluihin. 5. Talouden tasapainottamisen ja tuottavuuden kehittämiseen. 6. Työyhteisöissä viihtymiseen ja yhteisesti tuotettuun innovaatio- ja kehitystoimintaan. Vuoden 2013 strategisesti tärkeinä hankkeina ovat talouden tasapainottamisohjelma, henkilöstön tuottavuusohjelma sekä palvelurakennemuutokset. Palvelurakennemuutoksista merkittäviä ovat lasten ja nuorten palvelujen uudenlaisen organisoinnin valmistelu ja pilotointi, ikäihmisten hoidon ja hoivan alueella siirtyminen yhä enemmän ympärivuorokautisesta hoivasta kevyempiin hoivapalveluihin. Työn paikka -hankkeella tuetaan työllistymistä, etenkin nuorten työttömyyden vähentämiseen pyritään löytämään uudenlaisia työtapoja. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä tehdään selvitys. Vuonna 2013 uusi valtuusto uudistaa strategiset painopisteet. Palvelu- ja hankintastrategia päivitetään ja määritellään kaupungin ympäristöpoliittiset tavoitteet. Huomioitavat suunnitelmat Henkilöstöstrategia ja työhyvinvointiohjelma: Henkilöstöstrategia linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä kaupungin menestyksellisen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita. Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita. Aalborgin sitoumukset: Hämeenlinnan kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumukset, jotka ovat eurooppalaisten kaupunkien ja kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiakirja. Sitoumusten tarkoituksena on se, että kunnat asettavat tavoitteita asiakirjassa mainittujen kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi paikallisesti. Energiasäästöstrategia: Kaupunki noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymää energiansäästöstrategiaa. Nuorten yhteiskuntatakuu: Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Vuonna 2013 Hämeenlinnan kaupungin eri palveluissa ja niiden järjestämisessä huomioidaan erityisesti yhteiskuntatakuun tavoitteiden toteuttaminen paikallisella tasolla yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään toisen asteen opintojen loppuunsaattamiseen. Nuorisolain mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto NOP koordinoi yhteiskuntatakuun tavoitteita ja toteutumista kaupungin tasolla. Monikulttuurisuusohjelma: Kaupungin palveluissa noudatetaan kaupunginvaltuustossa hyväksyttyä monikulttuurisuusohjelmaa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seudullinen toimintaohjelma: Kaupungin palveluissa noudatetaan Tetolan hyväksymää ohjelmaa.

9 11 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys Kansantalouden ennusteluvut vuodelle 2013 ovat syksyn aikana huonontuneet. Tiedossa olevat tuoreimmat luvut ovat seuraavat: BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % PT 2,0 2,8 7,6 OP-Pohjola 1,4 2,7 7,5 Nordea 1,2 2,5 8,0 Sampo Pankki 1,0 2,6 7,9 VM 1,0 2,4 8,1 Kuntaliiton talouskatsauksen mukaan Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Kuten edellä olevista ennusteista ilmenee, myös ensi vuodelle ennakoidaan varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttaa Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteiden onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon keskimääräisestä kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä näyttäisikin olevan pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen vaatimattomana kasvuna. Vuosina kuntien verotulot kasvoivat hieman yli 4 % vuodessa. Kuntaliiton ennusteen mukaan kasvu hiipuu 2012 vain 1,5 %:iin. Keskeinen tekijä on yhteisöverojen romahtaminen vuosien ,5 %:n ja 18,6 %:n kasvusta noin -23 %:n laskuun. Kuitenkin vuodelle 2013 Kuntaliitto ennustaa verotuloihin 4,1 %:n kokonaiskasvua. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan 5 %:lla korotettuna vuosina (Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 %:iin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla.) Valtion 2013 kehysvalmistelussa suoritettiin sopeutustoimia, joista iso osa kohdistuu kuntiin. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 M. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 M. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 M :n leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla 2012 valtionosuuksien pohjiin ja siten se kertautuu jatkossa joka vuosi. Hallituksen 2013 budjettiesitys, johon sisältyy myös eräitä kuntien velvoitteiden kasvuja, kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan 160 M tähän vuoteen verrattuna. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Vuonna 2012 vastaavan kustannustason nousun arvioidaan olevan 3,1 % ja laskevan vuonna ,3 %:iin (v ,7 % ja v ,0 %). Kuntien ja kuntayhtymien toimintakatteen (käyttötalouden neton) kasvulinja on selvästi peruspalvelujen hintaindeksiä jyrkempi. Tilastokeskuksen mukaan 2011 kasvu oli 5,75 %. Kuntaliiton ennusteen mukaan toimintakatteen kasvu on 2012 noin 4,4 % ja 2013 noin 3,7 %.Kuntien merkittävin kustannuserä muodostuu henkilöstömenoista. Nykyisen sopimuksen voimassaolo päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa 2012 Kuntaliiton arvion mukaan 3,2 %. Palkkasumman arvioidaan kasvavan hieman enemmän. Vuodelle 2013 kunta-alan ansiotasoindeksin ja palkkasumman arvioidaan kasvavan 2,3 %.

10 12 Valtiontalouden kehyspäätöksen mukaan kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät Hämeenlinnan vuoden 2011 tilinpäätös oli alijäämäinen -12,2 M. Lisäksi taseessa on edellisten tilikausien kertynyttä alijäämää -4,6 M. Vuonna 2012 veroprosentti korotettiin 19,50 %:iin ja myös kiinteistöveroja korotettiin. Tilausbudjetti laadittiin tasapainoon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman, jonka avulla kertyneet alijäämät katetaan. Vuoteen 2018 ulottuvaa toimenpideohjelmaa käsitellään tarkemmin sivuilla kappaleessa Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma. Tärkein tekijä talouden tasapainottamisessa on, että kaupungin käyttömenojen nettokasvu saadaan tehostamis- ja säästötoimenpiteiden avulla laskemaan tulevina vuosina noin kahteen prosenttiin eli selvästi alle kuntien keskimääräisen kasvutason. Merkittävän lisähaasteen kustannuskehitykselle tuo kuntaliitokseen liittyvän ylimääräisen valtionavustuksen loppuminen. Viimeinen 4,2 M :n erä saadaan vuonna Tilausbudjetin liitteenä olevan tasapainotusohjelman päivitetyn tuloslaskelmakehitystaulukon mukaan vuonna 2014 varaudutaan veroprosentin korottamiseen 20,00 %:iin, mikäli tehostamis- ja säästötoimenpiteissä ei muuten onnistuta. Lainakannan supistuminen alkaa tasapainotusohjelman mukaan näkyä vuodesta 2015 alkaen. Tehostamis- ja säästöponnisteluista huolimatta v tammi-elokuun kolmannesvuosiraportissa ja välitilinpäätöksessä ennustetaan, että toimintakatteen (käyttötalouden neton) kasvu ylittää budjettivarauksen 3,2 M. Jos tämä taso toteutuu myös tilinpäätöksessä, kasvu vuoteen 2011 on 4,1 %. Kasvuprosenttiin vaikuttaa kuitenkin olennaisesti kuntaliitostuen supistuminen noin 3,7 M vuodesta 2011 vuoteen Jos tämä huomioidaan, kasvuprosentti 2012 tilinpäätösennusteen ja 2011 tilinpäätöksen välillä laskee 2,9 %:iin. Vuosina 2012 ja 2013 suurimpina käyttötalouden haasteina ovat erikoissairaanhoidon, vammaispalvelujen ja ikäihmisten palvelujen kustannuskehityksen hallinta. Suurimmaksi osaksi näistä aiheutuu myös vuoden 2012 toimintakatteen ylityspaine. Kaupungin välittömän budjettitilanteen lisäksi huolta aiheuttaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin paheneva alijäämäkehitys. Vuoden 2013 tilausbudjetin kehysvalmistelun keskeinen lähtökohta on ollut, että käyttötalouden toimintakulut saavat kasvaa vain 2 %. Sama tavoite on ollut myös tulokehityksen osalta. Valmistelun edetessä on jouduttu tinkimään tästä tavoitteesta juuri em. palveluissa. Todellinen käyttömenojen (toimintakatteen) nettokasvu vuoden 2012 budjettiin verrattuna vuonna 2013 on 3,5 %. Pelkkien lukujen valossa vuosien välistä kasvuvertailua vaikeuttaa lukiomuutos, jolla kaupungilta siirtyy pois lukioiden nettotoimintakuluja 8,5 M. Vastaava vähennys tulee kaupungin saamiin valtionosuuksiin. Lukiomuutoksen vuoksi kaupungin nettokäyttömenot suoraan verraten kasvavat vuonna 2013 vain 0,9 % vuoden 2012 budjettiin verrattuna. Tilausbudjetin vuosikate on noin 16,5 M ylijäämäinen ja tilikauden tulos (ylijäämä) lähes 0,6 M ylijäämäinen. Nettoinvestointeihin on varattu 25,9 M. Maanrakennuksen investointien kokonaisuus sisältää kiinteiden rakenteiden eli katujen, viheralueiden ja muun infrastruktuurin hankintaan 8.0 M. Länsireunan hankkeeseen liittyvien katujen, siltojen ja muiden rakenteiden osuus on tämän lisäksi 4,160 M. Länsireunan myytävä liikennetunneli käsitellään vaihto-omaisuutena tasetileillä, eivätkä sen kustannukset ja tulot näy määrärahoissa. Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen talonrakennuksen investoinneissa suurimpia hankkeita v ovat Ojoisten lastentalo ja Ahveniston maauimala. Lainamäärä kasvaa nettona 9,5 M ja on vuoden 2013 lopussa arvion mukaan 199,5 M, joka on /asukas.

11 13 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä Vuoden 2013 toteutettavat palvelu- ja hankintastrategian mukaiset palvelurakennemuutokset tulevat vähentämään kaupungin henkilöstömäärää noin 130 henkilöllä. Henkilöstömäärä tulee olemaan keskimäärin henkilöä. Palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti vuonna 2013 tullaan toteuttamaan seuraavat palvelurakennemuutokset: - lukiokoulutus siirretään Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymään omaksi liikelaitoksekseen - Kaurialan-Myllymäen alueen kotipalvelu sekä Virpolan palvelutalon toiminta siirretään yksityiselle palvelutuottajalle - Keinokammarin palvelutalon toiminta otetaan kaupungin omaksi toiminnaksi uudella palvelukonseptilla ja samalla Kantavoutilan vanhainkotiyksikkö lakkautetaan - Lammin sairaala lakkautetaan - Vuorentaan asumispalveluyksikkö lakkautetaan - Linnaninfra liikelaitos aloittaa toimintansa Lisäksi valmisteilla on muita hankkeita, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan ja työtehtäviin. Kaikille palvelurakennemuutoksissa mukana oleville järjestetään samaa tai samankaltaista työtä kuin aiemmin. Palvelurakennemuutokset toteutetaan henkilöstöjärjestöjen kanssa sovittujen muutosjohtamisen ja yhteistoimintaperiaatteiden mukaisesti. Vuoden 2013 aikana tavoitteena on, että määräaikaisen henkilöstön määrä ei ylittäisi 15 %:a. Hoitohenkilöstön lyhytaikaiset sijaisuudet ostetaan vuokratyövoimana Seuturekry Oy:ltä. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2013 varattu 157,6 M. Tästä 24,42 % sitoutuu henkilöstön sivukuluihin. Varaukseen sisältyvä palkankorotusvaraus on vuositasolla 2,3 % KVTES OVTES LS TS TTES Yleiskorotus 1,46 % 1,36 % 1,3 % 1,46 % 1,46 % Paikallinen järjestelyerä 0,6 % 0,3 % 0,2 % 0,6 % 0,6 % Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,4 % 0,56 % Henkilöstöpalvelujen ostamiseen on varattu 2,1 M. Tuloksellisuutta koskeva henkilöstösopimus Kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen välillä on solmittu tuloksellisuutta koskeva henkilöstösopimus vuosille Sopimuksen tavoitteena on nostaa työn tuottavuutta, saada aikaan kustannussäästöjä sekä työn vaikuttavuutta. Sopimuksen voimassaoloaikana kaupunki ei lomauta henkilöstöään. Kuntaliitokseen liittyvä palvelussuhdeturva on voimassa vuoden 2013 loppuun.

12 14 Tuloksellisuutta koskevan henkilöstösopimuksen täytäntöönpanossa menetellään seuraavasti: Avautuvien vakanssien täyttämistä harkitaan erityisesti niiden johto-, hallinto-, suunnittelu- ja asiantuntijavakanssien osalta ja niiden vakanssien osalta, joihin ei liity henkilöstömitoitusta. Henkilöstön tehtävien uudelleenjärjestelyissä sitoudutaan työprosessien tehostamiseen. Uusia vakansseja perustetaan vain palvelusopimuksissa huomioituihin tehtäviin. Uusien vakanssien perustamisen keskitetään talousarviosuunnittelun yhteyteen sekä ennalta sovittuihin määräaikoihin. Tilaaja- ja tuottajaorganisaatio sitoutuu muutosten henkilöstövaikutusten arviointiin ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Palvelurakenneuudistus- ja ulkoistamisselvitykset sisältävät aina henkilöstövaikutusten arvioinnin, jolloin arvioidaan mm. suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset henkilöstömäärään tai -rakenteeseen sekä mahdollisten päällekkäiskustannusten aiheutumisriskit. Palvelurakennemuutosten yhteydessä työtä vaille jäävä henkilöstö sijoitetaan henkilöstön ammattitaitoa vastaaviin tai lähinnä vastaaviin tehtäviin tai koulutetaan uusiin tehtäviin. Kaikissa rakennemuutoksissa varmennetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja yt-prosessien toteutuminen. Muutosjohtaminen toteutetaan Palvelu- ja hankintastrategiassa päätetyn prosessimallin mukaisesti. Työajan käyttöä ja vuosilomasuunnittelua tehostetaan. Määräaikaishenkilöstön käyttöä vähennetään, huomioiden kuitenkin henkilöstömitoitusten vaatimukset. Tavoitteena on, että määräaikaisten osuus henkilöstöstä on alle 15 %. Projekteissa varmennetaan niiden tuotannollinen vaikuttavuus. Oman tuotannon ja konsernin yhtiöiden, säätiöiden sekä kuntayhtymien tuottamien palvelujen rajapinnat selvitetään ja tehdään tarvittavat päätökset. Selvitetään koko konsernin osalta ne tehtävät, jotka on siirretty kaupungin konserniyhtiöihin ja joita vielä hoidetaan kaupungin omana toimintana. Kaupungin työllistämispolitiikkaa kehitetään ja innovoidaan. Tavoitteena on mm. työmarkkinatuen kuntaosuuksien vähentäminen vuosittain. Samoin sitoudutaan syrjäytymistä estävien työllisyyspoliittisten toimenpiteiden toteuttamiseen kaupungin työpaikoilla. Kohderyhminä ovat erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan, maahanmuuttajiin, nuoriin ja erityisryhmiin kuuluvat työttömät. Sairauspoissaoloja vähennetään vuosittain 5 %:lla mm. sitoutumalla tehostettuun Aktiviisen tuen mallin mukaiseen toimintatapaan ja tehostamalla yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Lisäksi vähennetään tapaturmien määrää. Varhaiseläkemaksuja vähennetään vähintään 5 %:lla vuosittain tehostamalla osatyökykyisten työn muotoilua ja uudelleensijoittamista. Työssä jatkamista tuetaan työurien pidentämisen ja ikäjohtamisen keinoin. Kannustevapaamahdollisuuksia laajennetaan. Työyhteisöjen sosiaalista pääomaa lisätään, mikä on edellytyksenä työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kasvulle. Johtaminen on osallistavaa ja laadukasta. Esimiestyössä noudatetaan yhteisesti määriteltyjä toimintatapoja ja johtamisideologiaa. Henkilöstö motivoituu ja sitä motivoidaan osaamisen ja työn innovatiiviseen kehittämiseen. Henkilöstön työyhteisötaidot ovat hyvällä tasolla ja henkilöstö sitoutuu työn ja työtaitojen innovatiiviseen kehittämiseen. Henkilöstöä kannustetaan tuloksellisuuden kehittämiseen kaupungin kokonaispalkitsemisen keinoin, huomioiden myös tuloksellisuuspalkkiot. Henkilöstösopimuksen täytäntöönpanosta raportoidaan kolmannesvuosiraporttien yhteydessä.

13 15 Kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskevat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 Kaupunkistrateginen tavoite Henkilöstöstrategiset tavoitteet Mittarit Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Tuloksellisuussopimuksen mukaiset tavoitteet on asetettu kaikille palvelu- ja vastuualueille Rakennemuutoksiin liittyvät henkilöstövaikutuset arvioidaan toteutetaan Henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa Henkilöstön työhyvinvointia edistetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti Palvelu- ja hankintastrategin kohdan 3.7. mukaista muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia toteutetaan kaikissa muutoshankkeissa Sairauspoissaolot vähenevät 5 % Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset vähenevät 5 % Työhyvinvointikartoitus toteutetaan ja kehittämistoimenpiteet laaditaan ja pannaan täytäntöön Kaupunki on houkutteleva työnantaja Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aktiivista Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden on vähintään 5. Osaamisen kartoituksen laajentaminen Koulutuspäivien määrän kehitys sekä muiden osaamisen kehittämiseen kohdennettujen panostusten kehitys TILAUSBUDJETTI VUODELLE 2013 Laadintavaiheet Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2013 tilausbudjetin kehyksen Kuten edellä on kuvattu, kehys oli valtuuston hyväksymän tasapainotusohjelman mukainen ja siinä rajattiin toimintakatteen (käyttötalouden neton) kasvu 2 %:iin. Tilaajat ja tuotanto ovat käyneet budjettineuvotteluja kesän ja syksyn aikana. Talouspalvelujen controllerit ovat olleet sekä tilaajan että tuotannon apuna budjettivalmistelussa. Lautakunnat ja johtokunnat jättivät esityksenä mennessä. Kaupunginjohtajan johdolla käytiin täsmentäviä neuvotteluja ja niiden jälkeen kaupunginjohtaja antoi kaupunginhallitukselle tasapainotetun tilausbudjettiesityksen Alkuperäiseen kehykseen nähden lisäliikkumavaraa oli annettu erityisesti terveyden ja toimintakyvyn sekä ikäihmisten palvelujen toteutukseen. Kaupunginjohtajan esityksen vertailukelpoinen toimintakatteen (käyttötalouden netto) kasvu 2012 tilausbudjettiin oli noin 3,3 % (suora kasvu 0,7 %). Kaupunginhallitus teki käsittelyn aikana budjettiesitykseen pieniä tarkennuksia, jotka nostivat vertailukelpoisen toimintakatteen kasvun 2012 tilausbudjettiin verrattuna 3,5 %:iin (suora kasvu 0,9 %). Kaupunginhallitus antoi tilausbudjettiesityksen valtuustolle.

14 16 Taloussuunnitelma vuosiksi Tilausbudjetin rakenne Taloussuunnitelmavuosista on laadittu alustava tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Investoinneissa on ohjeellisesti suunniteltu tulevien vuosien investointiaikataulu. Toimintakatteen kasvuksi on v arvioitu 3,7 %. Kasvuprosenttia nostaa viimeisen, 4,2 M :n kuntaliitostukiosuuden lakkaaminen. Vuonna 2015 toimintakatteen kasvuksi on arvioitu tasapainotusohjelmapäivityksen mukaisesti 2,1 %. Verotulojen kasvuarvio (sisältää veronkorotuksen vaikutuksen 19,5 %:sta 20,00 %:iin) vuodelle 2014 on 6,0 % ja vuodelle ,9 %. Veronkorotus on tasapainotusohjelman mukaisesti ehdollinen, joka toteutetaan, jos talouden tasapainotusohjelmassa ei muuten onnistuta. Valtionosuuden kasvuennuste on 2,8 % vuodelle 2014 ja 2,5 % vuodelle Taloussuunnitelman mukaan vuodet 2014 ja 2015 ovat jo voimakkaasti ylijäämäiset. Ylijäämillä katetaan aikaisemmin kertynyttä alijäämää. Vuoden 2015 aikana kaikki aiemmin kertyneet alijäämät on saatu katettua. Vuonna 2015 kaupungin lainamäärä kääntyy laskuun. Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin em. säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa, liikelaitokset sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Tärkeimmille tytäryhtiöille asetetut tavoitteet ovat talousarvion liitteenä. Vuoden 2013 tilausbudjettiin on tehty seuraavat rakenteelliset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna: - Kaupungin tuottama lukiokoulutus siirtyy alkaen Koulutuskeskus Tavastian alaiseen Lukioliikelaitos Tavastiaan. - Koronvaihtosopimusten korot käsitellään bruttomääräisinä. Koronvaihtosopimusten korkotuotot sisältyvät muihin rahoitustuottoihin ja koronvaihtosopimusten korkomenot muihin rahoituskuluihin. - Yhdyskuntarakenteen palveluista muodostetaan alkaen Linnaninfra-liikelaitos. - Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen palvelut organisoidaan ja ryhmitellään uudelleen terveyshyötykanavan ja episodikanavan mukaisesti. - Palvelutuotannon työllistämistoiminnoista osa siirtyy tilaajan puolelle perustettavaan Työn Paikka -yksikköön. - Lähiötyö siirtyy palvelutuotannosta tilaajalle. - Tilaajan ostopalveluna hankkima tehostetun palveluasumisen yksikkö, Keinukamari, siirtyy alkaen kaupungin omaksi toiminnaksi palvelutuotantoon. - Kaupungin omana toimintana tuotetut Kaurialan ja Myllymäen alueen kotipalvelut sekä Virpolan palvelutalo siirtyvät ostopalvelutoiminnoiksi. Kotihoidon osalta muutos tapahtuu vuoden vaihteessa ja Virpolan osalta alkaen. Toiminta ja sen tarvitsemat määrärahat poistuvat palvelutuotannosta ja siirtyvät tilaajalle ostopalveluvarauksiksi. - Kanta-Voutilan vanhainkotiyksikkö ja Vuorentaan kotihoitoyksikkö lakkaavat alkaen. - Taikalamppu-hanke on siirretty kehittämispalveluista opetuspalveluihin. - Aluetoimikuntien avustukset on siirretty yhdyskuntalautakunnalle ja elämänlaatulautakunnalle.

15 17 Vuoden 2013 tilausbudjetti noudattaa tilaaja-tuottajamallin rakennetta. Tilaajat esittävät tekstiosassa kuvauksen lautakunnan toiminnasta, rakennemuutokset, tavoitteet vuodelle 2013 ja mittariston, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Samoin esitetään konsernipalvelut, kaupungin oma palvelutuotanto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset. Tilausbudjetin loppuun on liitetty tärkeimpien konserniyhtiöiden toiminta ja tavoitteet sekä keskeiset talouden luvut. Liitetietoina esitetään maankäytön pääpiirteet sekä tuotekustannukset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2015 ulottuvan strategian tarkentamisen kokouksessaan Sen mukaiset vuositavoitteet ja mittarit ovat tilausbudjetissa. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa valtuusto asettaa vuositavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tilaajaosassa esitetään myös kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarviot. Lautakuntien alaiset tehtävät jakaantuvat palvelukokonaisuuksiin. Tuottajaosassa esitetään palvelutuotannon organisaatio ja tavoitteet sekä palvelualueittaiset tiedot. Lisäksi esitetään Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan, kuinka kaupungin tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan rahavirta, antolainaus ja lainakannan muutos. Rahoituslaskelman lopussa on summa, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Määrärahojen sitovuudesta esitetään erillinen taulukko laskelmien yhteydessä. Valmistus omaan käyttöön käsitellään sitovuutta koskevissa kohdissa menomäärärahan vähennyksenä. Laskennallisiin eriin kuuluvat poistot, laskennalliset korot ja vyörytyserät eivät ole määrärahaa. Käyttötalousosa: Lautakuntien ja johtokuntien tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Tilaajalautakunnille myönnetyt menomäärärahat ja tuloarviot ovat molemmat sitovia (bruttositovuus). Tuottajaosassa toimintakate on sitova (nettositovuus). Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Liikelaitoksia ovat Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos ja Linnaninfra-liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Liikelaitoksen avustus ja peruspääoman korko ovat sitovat.

16 18 Konsernipalvelujen määrärahat ja tuloarviot ovat sitovat (bruttositovuus). Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Elinkeinorahaston (taseyksikkö) tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Rahoitusosa, tuloslaskelmaosa: Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja. Pitkäaikaisten lainojen määrä saa vuoden 2013 aikana kasvaa enintään 9,5 M. Talous- ja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Rahoitustuotot ja -kulut yhteen laskettuna ovat valtuustoon nähden nettositovat. Verotulot ja valtionosuudet ovat bruttositovat. Investointiosa: Kiinteän omaisuuden hankinnan ja myynnin investointien määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovat (bruttositovuus). Osakkeiden ja osuuksien kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Yhdyskuntalautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin. Pelastuslaitoksen kalustomääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Taidehankintojen määräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Liikelaitoksen investointiosassa oleva irtaimen omaisuuden määräraha on liikelaitosta sitova (bruttositovuus). Tilapalvelun johtokunta vastaa talonrakennuksen kokonaismäärärahasta (bruttositovuus). Hankintoja koskeva ohje: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiset hankintaohjeet Tavaroiden ja palvelujen hankinnassa on noudatettava näitä ohjeita. Jos yksittäisen tuotteen tai palvelun ostohinta arvonlisäveroineen on euroa tai suurempi, on hankinnasta tehtävä kirjallinen viranhaltijapäätös. Investoinnit tulee toteuttaa tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Investointeja suunniteltaessa on ennakoitava tulevat käyttökustannukset. Investointien pienhankintaraja: Irtaimen omaisuuden hankinnassa on yksittäisen tavaran ostohinnan raja euroa ja sitä halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Tilausbudjetin ja toiminnan toteutumasta ja ennusteesta annetaan kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle kaksi kolmannesvuosiraporttia (tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu). Koko vuoden toteutumasta laaditaan toimintakertomus, joka käsitellään tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä.

17 19 Riskienhallinta Kaupunginhallitus ja kaupungin johtoryhmä seuraavat ja tarvittaessa ohjeistavat talouden toteutumista ja siihen liittyviä käytännön toimenpiteitä kuukausittain. Talouden ohjaamisen ja johtamisen helpottamiseksi laaditaan eritasoiset talouden toteutumisennusteet kuukausittain aivan alkuvuotta ja heinäkuuta lukuun ottamatta. Lisäksi kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja muista talouden ja toiminnan tekijöistä tarpeen mukaan. Kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti johtamansa toiminnan talouden kehittymistä ajantasaista kirjanpitoa hyödyntäen ja laadittava myös omia ennusteita määrärahan riittävyydestä johtamisensa tueksi. Tarvittaessa controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus vahvistaa riskienhallinnan menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöissä kunkin yhtiön hallitus vastaa riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallintatoimintaa ohjaa riskienhallinnan koordinaatioryhmä. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on konsernijohdolla, jokainen kaupungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seuranta- ja arviointijärjestelmällä. Kaikkien riskien toteutumista ei kuitenkaan voida ennalta estää. Niihin varaudutaan vakuutusten ja kaupungin vahinkorahaston avulla. Vahinkorahaston suuruus on noin 3 M. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin riskienhallintaa kehitetään siten, että pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. TALOUDEN TEHOSTAMISEN JA SOPEUTTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Käsitellessään -12,2 M alijäämäisen 2011 tilinpäätöksen kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman, jonka mukaan kertyneet alijäämät saadaan katettua vuoteen 2015 mennessä. Kaikkiaan tasapainotusohjelma yltää vuoteen 2018 saakka. Tasapainotusohjelma sisältää ehdollisena veroprosentin korotuksen (19,50 prosentista 20,00 prosenttiin) vuonna Korotus tulee tehtäväksi, jos talouden tasapainottamista ei muilla toimenpiteillä saada toteutettua. Toiminnan tehostumista ja rakenteellisia säästöjä haetaan tulevina vuosina mm. henkilöstön tuottavuussopimuksella, terveyspalvelujen ja ikäihmisten palvelujen rakenteellisilla muutoksilla sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimitila-, ryhmä- ja rakennemuutoksilla. Tuottoa haetaan erityisesti tonttien ja kiinteistöjen myynnistä. Kun talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma toteutetaan, on kertyneet alijäämät katettu Kuntalain 65 :n mukaisesti vuonna Budjettiesityksen mukaan tarkistettu tasapainotusohjelman tuloslaskelmakehitystaulukko on seuraava:

18 20 Tasapainotusohjelmapäivityksen mukainen Hämeenlinnan tuloslaskelmakehitys A 2013 B Asukasluku Lukio Veroprosentti 19,00 19,00 19,50 19,50 muutos 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Muutos % 4,5 5,0 3,0 3,5 0,9 3,7 2,1 2,0 2,0 2,0 Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset kulut Varausten muutokset netto Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulat. ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Lukiomuutos on huomioitu 2012 budjettilukujen ja 2012 valtionosuuslaskelman mukaisena toimintatuotoissa on huomioitu valtionosuuskompensaation (4,2 M ) vähennys. Se nostaa toimintakatteen kasvua. - Erikoissairaanhoidon sopeutusohjelma: lähtötaso TA 2012; ,74 % (Hml käytön mukaan +5,7 %), ,5 %, ,5 %, ,0 %.

19 21 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT Verotulot Valtionosuudet Lainanotto Korkotuotot ja -kulut Tilausbudjetti 2013 on laadittu 19,50 %:n suuruisen kunnallisveron mukaan. Talouden tasapainotusohjelmassa on ehdollinen veron korotus 20,00 %:iin vuonna 2014, mikäli talouden tasapainotusta ei pystytä muilla toimenpiteillä toteuttamaan. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen kiinteistövero 1,05 %, vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,45 %, vapaa-ajan asunnot 1,00 %, rakentamattomat tontit 3,00 % ja yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöt 0,00 %. Vuoden 2013 kunnallisverokertymäksi on arvioitu 220,4 M, yhteisöverokertymäksi 11,8 M ja kiinteistöverokertymäksi 18,4 M eli yhteensä 250,6 M. Verotulojen arvioidaan kasvavan 4,0 % vuoden 2012 ennusteeseen nähden. Hämeenlinna saa vuosina ylimääräisen 4,2 M :n valtionosuuden vuosittain. Kuntaliitoksen johdosta kuntien yhteen laskettu valtionosuus pieneni ja sen takia valtio antaa ylimääräisen avustuksen viiden vuoden ajan. Ylimääräinen valtionosuus kirjataan kaupunginhallituksen tuloksi käyttötalouteen. Valtionosuustuloksi on arvioitu 90,0 M. Lukiomuutoksen vuoksi vuonna 2013 poistuu valtionosuustuloa noin 8,5 M. Hämeenlinnan lainakanta oli 175,6 M eli /asukas. Tilastokeskuksen mukaan Manner-Suomen kuntien keskiarvo oli /asukas. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että Hämeenlinnalla oli samaan aikaan sijoituksia 79,8 M. Jos tämä summa huomioidaan laskennallisesti lainamäärästä pois, Hämeenlinnan nettomääräinen velka olisi huomattavasti pienempi eli /asukas. Vuonna 2012 lainamäärä kasvaa suunnitelman mukaan noin 14,4 M eli yhteensä noin 190 milj. euroon. Vuoden 2013 loppuun mennessä lainamäärä kasvaa vielä 9,5 M ollen yhteensä 199,5 M Lainakanta on tällöin /asukas. Lainamäärä kasvaa sopeutusohjelmapäivityksen mukaan vielä 2014, jonka jälkeen lähtee asteittain alenemaan. Sijoitetun omaisuuden pääomaksi on arvioitu 80,0 M ja tuotoksi on arvioitu 5,0 %. Hämeenlinnan lainojen keskikorko syyskuussa 2012 oli 2,8 %. Lainasalkun varma suojausaste on noin 57 %. Lahjoitusrahastoille maksetaan kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kunkin vuoden alussa voimassa olevan peruskoron suuruinen korko.

20 22 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoihin kuuluvat korkotuotot ja muut rahoitustuotot. Muihin rahoitustuottoihin kirjataan osinkotulot, sijoitusten myyntivoitot, viivästyskorot ja verotilitysten korkotulo sekä uuden tiliohjeen mukaan myös koronvaihtosopimusten tuotot. Rahoitustuottoja arvioidaan 2013 kertyvän yhteensä noin 16,1 M. Rahoituskuluja ovat korkokulut ja muut rahoituskulut. Muihin rahoituskuluihin kirjataan mm. mahdolliset sijoitusten myyntitappiot sekä uuden tiliohjeen mukaan myös koronvaihtosopimusten kulut. Rahoituskuluja yhteensä arvioidaan 2013 syntyvän noin 15,7 M. Rahoitustuottojen ja kulujen netto on 0,414 M. Antolainauksen muutokset Laskennallinen korko Peruspääoman korko Vuodelle 2012 ei ole määrärahaa ulkoisiin antolainoihin. Käyttöomaisuuden laskennallinen korko lasketaan Suomen Pankin vahvistaman vuoden peruskoron keskiarvon mukaan. Liikelaitosten peruspääoman korko on budjettivuotta edeltävän vuoden Suomen Pankin peruskoron keskikorko eli vuodelle 2013 korko on 1,75 %. Tilapalvelun peruspääoman korko on määritelty erikseen 9 prosentiksi. Liikelaitoksilta perittävä sisäisen lainan korko Liikelaitoksilta perittävä sisäisen lainan korko on Suomen Pankin peruskoron keskikorko + 1 %. Poistot Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uuden yleisohjeen suunnitelman mukaisten poistojen tekemisestä. Kuntaliitto on kesällä 2012 julkaissut ohjemuistion poistosuunnitelmien tarkistamisesta. Vuoden 2013 tilausbudjetti- ja kuntasuunnitelmaperusteissa on lähdetty siitä, että poistosuunnitelmia ei ryhdytä takautuvasti muuttamaan aikaisemmin hankitun omaisuuden osalta. Uutta poisto- ja laskentaohjetta sovelletaan vuonna 2013 ja sen jälkeen hankitun omaisuuden osalta. Tämän mukaisesti vuoden 2013 poistoihin on varattu noin 16,1 M.