Hyvät kokemukset terveyskeskustyöstä ohjaavat erikoistumaan yleislääketieteeseen
|
|
- Kirsi-Kaisa Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Marja Aira LT Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta ja KYS, perusterveydenhuollon yksikkö Päivi Meriranta LT, ma. professori Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta ja KYS, perusterveydenhuollon yksikkö Pekka Mäntyselkä professori Turun yliopisto, kliininen laitos, yleislääketiede Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikkö Hyvät kokemukset terveyskeskustyöstä ohjaavat erikoistumaan yleislääketieteeseen Lähtökohdat Perusterveydenhuollossa on edelleen pulaa yleislääketieteen erikoislääkäreistä, vaikka alalle erikoistuvien määrä on suuri. Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin syitä yleislääketieteen erikoisalan valintaan. Menetelmät Itä- ja Keski-Suomen alueella haastateltiin 22 lääkäriä (9 miestä, 13 naista), jotka olivat erikoistuneet tai aikeissa erikoistua yleislääketieteeseen. He olivat iältään vuotiaita. Noin tunnin kestävät puolistrukturoidut teemahaastattelut nauhoitettiin, purettiin tekstitiedostoiksi ja analysoitiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Aineiston järjestämisessä ja luokittelussa käytettiin NVivo 7 -tietokoneohjelmaa. Tulokset Erikoisalan valinnan syinä nousivat esiin yleislääkärin työn ominaispiirteet, tasa-arvoinen työyhteisö, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, ideologiset syyt sekä muiden vaihtoehtojen poissulkeminen. Kaikki erikoistumaan ilmoittautuneetkaan eivät olleet varmoja valintansa lopullisuudesta, vaan katsoivat yleislääketieteen palveluja suorittaessaan voivansa vielä harkita asiaa. Päätelmät Terveyskeskustyöstä saadut myönteiset kokemukset ja hyvä ohjaus ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta nuoret lääkärit saadaan erikoistumaan yleislääketieteeseen ja sitoutumaan perusterveydenhuollon työhön. Muutokset muiden alojen erikoistumisvaatimuksissa tai työolosuhteissa saattavat vaikuttaa erikoistumishalukkuuteen yleislääketieteen alalle. Vertaisarvioitu VV Perusterveydenhuollossa on edelleen pulaa yleislääketieteen erikoislääkäreistä, vaikka yleislääketieteeseen erikoistuvien määrä on ollut kasvava (1,2). Kansainvälisissä tutkimuksissa tämän erikoisalan suosion on todettu olevan hiipumassa (3,4). Englantilaisen haastattelututkimuksen mukaan nuoret yleislääkärit näyttivät valitsevan erikoisalan erilaisilla syillä kuin vanhemmat kollegansa. Nuoret pitivät tärkeinä oman elämänsä hallintaa, mahdollisuutta säädellä työaikaansa ja sen sisältöä sekä tasa-arvoista työilmapiiriä. He halusivat mielenkiintoisen ja vaihtelevan työn, jossa voisivat myös syventyä tarkemmin johonkin työn osa-alueeseen (5). Suomalaislääkäreille vuonna 2003 tehdyn postikyselyn mukaan kaikkien erikoisalojen valintaan vaikuttivat nuorilla lääkäreillä eniten alan monipuolisuus ja työllisyysnäkymät sekä kollegoiden hyvä esimerkki. Terveyskeskuslääkäreille mahdollisuus yhdistää työ ja perhe sekä työllisyysnäkymät olivat vaikuttavampia tekijöitä kuin sairaalalääkäreille (6). Suomessa ei ole käytetty aiemmin laadullisia tutkimusmetodeja selvitettäessä yleislääketieteen erikoisalan valinnan syitä. Tämän laadullisen haastattelututkimuksen tarkoituksena on kuvata erikoisalan valintaan johtavia tekijöitä sekä löytää uusia näkökulmia, jotka voivat auttaa perusterveydenhuollon ja opetuksen kehittämisessä. Aineisto ja menetelmät Itä- ja Keski-Suomen alueella haastateltiin 22 lääkäriä (9 miestä ja 13 naista), jotka olivat erikoistuneet tai aikeissa erikoistua yleislääketieteeseen. Haastateltavat valittiin edustamaan mahdollisimman erilaisia henkilöitä sekä 2057
2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Suomen Lääkäriliitto. Lääkärit 2013 (siteerattu ) www. laakariliitto.fi/files/ll_taskutilasto2013_fi_net.pdf 2 Ruskoaho J, Halila H, Vänskä J. Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain. Suom Lääkäril 2010;65: Goldacre M, Laxton L, Lambert T. Medical graduates early career choises of speciality and their eventual speciality destinations: UK prospective cohort studies. BMJ 2010;340:c3199doi:101136/bmj. c Lambert T, Goldacre M. Trends in doctors early career choises for general practice in the UK: longitudinal questionnaire surveys. Br J Gen Practice 2011;e Jones L, Green J. Shifting discourses of professionalism: a case study of general practitioners in the United Kingdom. Sos Health Illness 2006;28: Hyppölä H, Heikkilä T, Kumpusalo E ym. Sattumaa vai harkintaa lääkärien erikoisalavalintaan vaikuttavat tekijät. Suom Lääkäril 2008;63: Taulukko 1. Haastateltujen lääkärien demografiset tiedot. iältään, toimipaikaltaan että työkokemukseltaan. (taulukko 1). Henkilöt löydettiin erikoistuvien starttiseminaarista ja opiskelijoiden sähköpostilistalta sekä terveyskeskusten johtavien lääkärien ja koulutusvastaavien kautta. Haastattelijana toimi laadulliseen tutkimukseen perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri (MA). Haastattelut tapahtuivat pääosin tutkittavien työpaikoilla, kaksi tutkittavan kotona ja yksi haastattelijan työhuoneessa. Haastatteluissa käytettiin vapaamuotoista runkoa yleislääkärin identiteetin muodostumiseen liittyvistä teema-alueista, jotka oli muodostettu kirjallisuuden perusteella. Haastatteluissa sallittiin myös tutkimuskysymysten kannalta relevanttien uusien aiheiden esilletulo. Noin tunnin kestävät puolistrukturoidut teemahaastattelut nauhoitettiin, purettiin tekstitiedostoiksi ja analysoitiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Haastattelija koodasi haastateltavat numerokoodilla ja muutti tekstiä esimerkiksi paikan- ja henkilönimien Koodi Sukupuoli Ikä, v Valmistumisvuosi Yliopisto Työkokemus, v L1 nainen Kuopio 30 L2 mies Kuopio 3 L3 mies Kuopio 4 L4 nainen Helsinki 2 L5 nainen Kuopio 32 L6 nainen Kuopio 15 L7 nainen Kuopio 26 L8 nainen Kuopio 2 L9 nainen Helsinki 25 L10 mies Kuopio 3 L11 nainen Muu 6 L12 mies Kuopio 23 L13 mies Kuopio 4 L14 mies Kuopio 2 L15 nainen Kuopio 21 L16 mies Muu 29 L17 nainen 23 (5. vuosikurssi) Kuopio L18 nainen Oulu 30 L19 nainen Turku 7 L20 nainen Oulu 27 L21 mies Helsinki 38 L22 mies Helsinki 32 osalta niin, että haastateltavat eivät olleet tunnistettavissa. Aineiston järjestämisessä ja luokittelussa käytettiin NVivo 7 -tietokoneohjelmaa. Aineisto käytiin läpi rivi riviltä ja koodattiin merkityskokonaisuuksia, joita liitettiin yhteen muodostamaan teemoja. Kaikki tutkimusryhmän jäsenet perehtyivät ensin itsenäisesti tekstiaineistoon ja analyysin tuloksista päästiin yhteisymmärrykseen. Tässä artikkelissa esitellään haastatteluaineistosta (YleIde-tutkimus) saatuja yleislääketieteen erikoisalan valintaan liittyviä tuloksia. Tutkimuksella on Kuopion yliopistollisen sairaalan eettisen toimikunnan puoltava lausunto. Tutkittavat antoivat kirjallisen suostumuksen haastatteluihin. Tulokset Erikoisalan valintaan johtaneina syinä nousivat haastatteluissa esille sattuman lisäksi seuraavat pohdiskelua vaatineet teema-alueet: poissulkutaktiikka, yleislääkärin työn ominaispiirteet, työyhteisö, muu elämä ja ideologiset syyt. Esimerkkejä teemoihin liittyvistä sitaateista löytyy taulukosta 2. Valinta poissulkumenetelmällä Opiskeluaika antaa mahdollisuuden tarkastella erikoisaloja sekä kokeilla työskentelyä sairaalassa ja perusterveydenhuollossa amanuenssuurien, harjoittelujaksojen ja sijaisuuksien aikana. Useat haastateltavista olivat opiskeluaikana olleet kiinnostuneita monista erikoisaloista. Valinta tapahtui heillä poissulkumenetelmällä. Toisaalta moni päätyi yleislääketieteeseen sillä perusteella, että se sisältää peruselementit muista erikoisaloista, jolloin mitään alaa ei tarvinnut rajata pois. Kaikki yleislääketieteeseen erikoistumaan ilmoittautuneet eivät olleet vielä varmoja valintansa lopullisuudesta vaan pitivät koulutuksen aloittamista hyvänä pohjana myös mahdolliselle muulle erikoisalalle. Yleislääketieteeseen kuuluvien sairaalapalvelujen katsottiin antavan mahdollisuuden tutustua muihin aloihin vielä perusopintojen jälkeenkin. Yleislääkärin työn ominaispiirteet Useat haastateltavista arvostivat terveyskeskustyön monipuolisuutta ja itsenäisyyttä. Potilaskunta oli valikoitumatonta ja kaikenikäistä. Tulosyyn ja diagnoosin selvittäminen tarjosivat 2058
3 tieteessä 7 Chew-Graham CA, May CR, Perry MS. Qualitative research and the problem of judgement: lessons from interviewing fellow professionals. Fam Pract 2002;19: Mays N, Pope C. Qualitative research in health care: Assessing quality in qualitative research. BMJ 2000;320: Pope C, Mays N. Analysing qualitative data. BMJ 2000;320: Kuper A, Reeves Scott, Levinson W. An introduction to reading and appraising qualitative research. BMJ 2008;337: Phillips J, Weismantel D, Gold K, Schwenk T. How do medical students view the work life of primary care and specialty physicians? Fam Med 2012;44: Wright B, Scott I, Woloschuk W, Brenneis F. Career choice of new medical students at three Canadian universities: family medicine versus specialty medicine. CMAJ 2004;170: Rellman J. Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja erikoislääkärikoulutuksen tarve vuoteen 2025 Tampereen yliopistollisen sairaalan erva-alueella. Tampereen yliopisto. Lääketieteen yksikkö 2011 (siteerattu ). oikopolut/erikoislaakariselvitys.pdf 14 Wonca. The European Definition of GP/FM (siteerattu ). Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Taulukko 2. Haastatteluaineistosta muodostetut teemat ja esimerkkejä niihin liittyvistä sitaateista. POISSULKUMENETELMÄ No oisko se opiskeluaikana ollu se poissulkutaktiikka. Että erikoisalakurssi kerrallaan huomas että ei ainakaan tätä, ja sit tää jäi jäljelle. L14 Jokainen kurssi mille minä oon menny, on kiinnostanu niin paljon että olis voinu tulla vaikka mikä lääkäri ku kiinnostaa niin moni asia, niin ei tarvi valita, ku tässä saa tehä kaikkee. L8 Mutta en tiiä miten sitten jatkossa ja onko tää nyt lopulta loppuelämän ura vai ei kaikki vähän kiinnostaa ja ei mittään hirveän vahvaa poltetta mihinkään erikoisalaan. Niin tällä ajatuksellahan sitä sitte tätä yleislääketiedettä pääty tekemään. L13 TYÖN OMINAISPIIRTEET Opiskelujen kuluessa alko huomata, että se on vähä ehkä mielenkiintosempaa tuo yleislääkärin työ, ku joku sairaalalääkärin työ. Kuitenkin välillä semmosii laajempia kokonaisuuksia joutuu käsittelemään, kuin että keskittyy vain yhteen pieneen asiaan siinä vaiheessa neljännellä ku pääsi ensimmäistä kertaa meidän aikana töihin, niin se heti avautu semmosena, sanotaan mielen kiintosempana. Ku siihen asti oli opinnoissa puhuttu vain melkein sairaalalääkärin työstä Ja joka asiaan on melkein vastaus joku MRI Niin sitte huomaskin, että ihan oikeasti, sitähän pystyy itse kyselemällä ja tutkimallakin tekemään päätöksiä, ei tarvitse aina tutkimuksia joka asiasta. Että voi itse myös järkeä käyttää välillä. L2 Seki on tietenki hieno asia, että sitä sitte näkee pitemmältä ajalta. Kun suppeamman spesialiteetin, ni ei välttämättä sitte tapaa ihmistä ku kerran. Se on ihan varmasti kaikista tärkein asia se. L17 Se potilaan kohtaaminen on mun mielest se hienoin asia tässä työssä niin Niin et kuitenki semmosta haluan. L20 TYÖYHTEISÖ Tuntuu, että sairaaloihin ehkä enemmän kertyy semmosta syvä ryppy tuossa silmien välissä Mut et yleislääkäreist sitten ehkä enemmän löytyy vähän semmost maatiaisempaa porukkaa silleen, että jotenkin tavallisempia ihmisiä. Ja semmost rennompaa elämänasennetta. Mikä varmaan johtuu osaltaan siitä työstäkin, silleen, että kun kaikki ei oo aina niin täsmällistä ja eksaktia ja tämmöst hienoo, niin Et ehkä se on se syy, minkä takia mä oon alusta lähtien identifioitunu enemmän siihen porukkaan. L19 Tämä on se paikka, missä voi ja saa tehdä mitä osaa. Ja varsin kokeneita kollegoita, niin sitten he mielellään kädestä pitäen opetti, että otkos tehny tämmöstä, en oo, tulepa kattomaan Kaikki kovia kliinikoita. Ja se oli vähä niin ku iso perhe. Kaikki asu siinä paikan päällä toisin ku nykyään. L16 Mietin, että mie en ikinä tuota kiirettä tuu, että tuommosessa kiireisessä työssä mie en tuu selviytymään. Et se oli jotenki siellä aika alussa semmonen vähän kaoottinenkin ehkä. Sit ku sai ruveta tekemään tk-päivystyksiä, siellä oli semmonen ylilääkäri sillon, joka teki minusta lääkärin. Niin sitten sieltä tuli se semmonen vahva ajatus siitä, että se vois olla yleislääketiede. L6 En tiedä tulikse näistä sitten, näistä kokemuksista näissä pienissä terveyskeskuksissa, joissa oli semmonen, oikeesti minusta semmonen hyvä henki. Siellä oli ammattitaitonen henkilökunta. Ja siellä sai kokea sitä semmosta, oikeeta lääkärintyötä tai mitä itse kuvitteli mitä se oli se lääkärintyö. L12 MUU ELÄMÄ Perhetilanne oli sellainen, et se suosi myös yleislääkärityötä, ettei tarvitse mennä moneks vuodeks yliopistosairaalaan. Ja sitten se työkin mulle sopii ja työ on monipuolista ja ei ole niin sidottu johonkin paikkaan. Yleislääkäreitä tarvitaan joka puolella, joka kunnassa. L12 Sairaalapuoli on ehkä liian sitova. Erikoistuvan lääkärin paikka siellä, se vie elämästä liian ison osan, se ei sovi mulle tässä vaiheessa Ja rikotaan kaikkia mahollisia työaikalakeja, ja lääkärit jopa itsekin ajattelee että se on normaalia. Eihän se ole normaalia Kyllä se on joustamattomampi Kai sitä pitää olla muutakin elämää. L14 Mä olin miettiny kuitenki vielä tota gynekologiaa että jos sinne lähtis. Ja mä olin kesän gynekologialla töissä, ja kyllä se kovasti siis kiinnostaa. Mutta sitten mä vaan ihan puntaroin että, kaikki mikä liittyy töihin, siis työmatkat ja ne työmahollisuuet, ni sitte päädyin että kuitenki alan yleislääketieteeseen erikoistumaan. L4 IDEOLOGIA JA KUTSUMUS Mulla ainaki se oman erikoistumisalan valinta on aika paljo justiin siitä kyse, että mä näen, että se on palveluammatti, ja siinä pitäs yrittää olla ihmisille avuksi. Jotenki mä näen, että semmonen, että mitä laajempi ala, niin sen helpompi se on. L17 Mut on siinä ehkä vähän tämmöstä idealismiaki se, että ehkä mieluummin olen töissä semmoses paikkaa, missä oikeesti lääkäriä tarvitaan, kun semmoses paikkaa, mis joutus kyynärpäillä raivaamaan tilaa että mahtuu joukkoon. L
4 Terveydenhuoltotutkimus Työn ja muun elämän yhteensovittaminen vaikutti erikoisalan valintaan. paljon älyllisiä haasteita ja tyydytystä, kun lääkäri pystyi itsenäisesti selvittämään potilaan ongelmaa mahdollisimman pitkälle. Potilasta ei tarvinnut siirtää muualle sen takia, että sai raus tai ongelma ei olisi kuulunut omalle erikoisalalle. Useat haastateltavat kokivat mielekkäänä myös mahdollisuuden syventyä johonkin työn osa-alueeseen, hankkia ikään kuin subspesialiteetin esimerkiksi diabeteksen hoitoon tai äitiyshuoltoon. Siitä huolimatta haluttiin säilyttää työn laaja-alaisuus ja kokonaisvaltaisuus. Yleislääketieteeseen liittyvä sairauksien pitkäaikaisseuranta ja pysyvien potilassuhteiden synty ajan myötä tarjosivat mahdollisuuden saada suoraa palautetta työstä. Se toi onnistumisen kokemuksia ja tyydytystä työstä sekä auttoi oppimaan omista virheistä. Tasa-arvoinen työyhteisö Jotkut haastateltavat kuvasivat terveyskeskuksen työyhteisön olevan demokraattisempi kuin sairaalassa. Siellä oli tavallisempia ihmisiä, ei kilpailua eikä selvää hierarkiaa. Terveyskeskuksen koettiin olevan sairaalaa tasa-arvoisempi myös suhteessa muihin työntekijäryhmiin. Moniammatilliset tiimit kokoontuivat usein epävirallisestikin kahvi- ja ruokapöydässä tai vapaa-aikana. Harjoittelujaksoilla perusterveydenhuollossa haastateltavat olivat tutustuneet hyviin roolimalleihin, joilta he saivat opastusta tulevaan työhön. He kuvailivat tällaisia uranvalintaansa merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä vieläkin lämmöllä. Heillä oli myös hyviä kokemuksia työuransa alussa työtovereilta saamastaan kollegiaalisesta tuesta ja neuvonnasta. Samalla kuitenkin arvostettiin terveyskeskuslääkärin mahdollisuutta itsenäiseen työskentelyyn. Joustavuus elämäntilanteen mukaan Varsinkin nuoremmat lääkärit kertoivat työn ja muun elämän yhteensovittamisen muodostuneen erityisen merkittäväksi tekijäksi erikoisalan valinnassa. Terveyskeskuksen katsottiin tarjoavan sairaalamaailmaa paremmat mahdollisuudet räätälöidä työtä kulloisenkin elämäntilanteen mukaiseksi. Työajan joustava säätely mahdollisti mieluisten harrastusten jatkamisen ja ajanvieton perheen parissa. Terveyskeskuspäivystyksen keskittymisen ja ulkoistamisen ansiosta lääkärit saattoivat vapautua kokonaan päivystysrasituksesta, mikä ei ollut sairaalatyössä mahdollista. Myönteisenä pidettiin myös mahdollisuutta valita oma asuinpaikkansa, kun avoimia virkoja oli tarjolla eri puolilla maata eikä erikoistuessa tarvinnut muuttaa yliopistopaikkakunnalle. Ideologia ja kutsumus Kaksi haastateltavaa mainitsi ideologisten seikkojen tai kutsumuksen vaikuttaneen erikoisalan valintaan. He halusivat olla työssä, jossa lääkäriä todella tarvitaan ja jossa on suuremmat mahdollisuudet auttaa ihmisiä. Pohdinta Yleislääketieteen erikoisalan valintaan vaikuttavina keskeisinä tekijöinä korostuivat tässä tutkimuksessa poissulkumenetelmä, yleislääkärin työn ominaispiirteet, työyhteisön tasa-arvoisuus, työn ja muun elämän yhteensovittaminen sekä ideologiset syyt. On luonnollista, että työn sisältö vaikuttaa erikoisalan valintaan. Haastateltavat olivat punninneet eri vaihtoehtoja opiskelujen ja työssäolon aikana. Kokemukset terveyskeskuksista, siellä vallitsevasta työilmapiiristä ja hyvästä ohjauksesta vaikuttivat monen ratkaisuun. Kutsumus tai ideologiset syyt nousivat esiin vain parissa haastattelussa. Erittäin tärkeäksi valintakriteeriksi osoittautui halu saada työ, jossa olisi mahdollisuus joustoon kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Yleensä terveyskeskustyötä kuvataan kiireiseksi ja sitovaksi, mutta näiden haastateltavien kokemusten mukaan se osoittautuikin työpaikaksi, jossa lääkäri saattoi räätälöidä omaa työnkuvaansa, vähentää päivystysrasitustaan, valita asuinpaikkansa ja välttyä sairaalayhteisön hierarkkisuudelta. Laadullisessa tutkimuksessa aineisto luodaan haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksessa ja saatava tieto riippuu vuorovaikutuksen luonteesta. Tässä tutkimuksessa haastattelijana toimi yliopiston tutkija, joka on myös yleislääketieteen erikoislääkäri ja tuntee hyvin toimintaympäristön ja erikoistumiskäytännöt. Tämä mahdollisti luottamuksellisen ilmapiirin muodostumisen ja mahdollisuuden käyttää ammattikieltä haastatteluissa. Toisaalta se saattoi myös luoda sokeita alueita aiheisiin, jotka jonkun muun ammatin edustaja, esimerkiksi sosiologi, näkisi tarkemmin (7). Analyysin luotettavuutta paransi useamman tutkijan osallistuminen siihen (8,9). Laadullisen tutkimuksen tuloksia ei 2060
5 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Yleislääketieteeseen erikoistuvien määrä on Suomessa ollut kasvava. Kansainvälisten tutkimusten mukaan erikoisalan suosio hiipuu. Nuoret lääkärit valitsevat erikoisalansa eri perusteilla kuin vanhemmat. Tämä tutkimus opetti Yleislääketieteen erikoisalan valintaan vaikuttavat työn ominaispiirteet ja työyhteisö. Terveyskeskustyön katsotaan joustavan elämäntilanteen mukaan. Valintaa ohjaavat myös ideologiset syyt, poissulkumenetelmä ja sattuma. voi koskaan yleistää, mutta yleistäminen on jossain määrin mahdollista, jos viitekehys on sama ja muissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia (10). Yhdysvaltalaisen tutkimuksen (11) mukaan opiskelijat pitivät perusterveydenhuollon lääkärin työoloja huonompina kuin sairaalalääkärin eivätkä käsitykset muuttuneet opintojen aikana niilläkään noin 15 prosentilla opiskelijoista, joilla oli suunnitelmissa ura perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa Lääkäri tutkimuksessa (6) todetaan sattumalla olevan osuutta kaikkien erikoisalojen valinnassa. Yleisimmin yleislääkärin erikoisalan valintaan vaikuttivat alan monipuolisuus, työllisyysnäkymät ja hyvä mahdollisuus sovittaa yhteen työ ja perhe. Englantilaisessa haastattelututkimuksessa (5) korostui muun elämän merkitys nuorille yleislääkäreille. Monet halusivat tehdä osa-aikatyötä ja jotkut työskentelivät vain rahoittaakseen lomansa. He pitivät tärkeänä tietojensa ja taitojensa ajan tasalla pysymistä sekä erityistaitojen hankkimista esimerkiksi toimimalla osa-aikaisena sairaalan poliklinikalla, mutta eivät halunneet sitoutua vanhempien kollegoidensa tavoin tiukasti tiettyyn potilaskuntaan ja pitkiin työpäiviin. Tutkijat päättelivät, että nuori yleislääkärisukupolvi arvostaa työelämän joustavuutta, teknisen osaamisensa kehittämistä, vuorovaikutustaitoja ja työpaikan ilmapiiriä. Tämän tulkittiin kuvastavan yhteiskunnan yleistä muutosta. Lääkärit eivät välttämättä halua sitoutua enää samaan työpaikkaan eivätkä pidä pysyviä potilas-lääkärisuhteita yhtä merkityksellisinä kuin ennen. Tämä seikka on syytä ottaa selvemmin esille yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä, sillä hoidon jatkuvuus ja pitkäkestoiset potilassuhteet ovat perusterveydenhuollon työn keskeisiä elementtejä. Lyhytkestoiset ja usein keikkaluonteiset työsuhteet eivät palvele näitä tavoitteita. Lambertin ym. postikyselytutkimuksen mukaan yleislääketieteen erikoisalasta kiinnostuttiin erityisesti perhesyiden ja työolosuhteiden takia (4). Kanadassa lääketieteen opiskelijoista vain 20 % aikoi yleislääkäreiksi. He olivat iältään vanhempia, käyneet koulunsa pienemmillä paikkakunnilla ja yhteiskunnallisesti suuntautuneempia kuin sairaalalääkäreiksi haluavat. Tutkijat ehdottivat, että lääketieteen opintojen pääsykokeissa kannattaisi asettaa ne etusijalle henkilöt, jotka ilmoittivat aikovansa yleislääkäreiksi (12). Suomessa yleislääketieteen erikoislääkärien tarve kasvaa entisestään, jos terveyskeskuslääkärin vakituiseen virkaan vaaditaan erikoislääkärin oikeudet (13). Toisaalta halukkuus alalle erikoistumiseen saattaa vähentyä, jos muiden erikoisalojen erikoistumisvaatimuksia muutetaan joustavammiksi esimerkiksi lisäämällä osa-aikatyön mahdollisuuksia ja vähentämällä päivystysrasitusta. Yleislääketieteen houkuttelevuuden säilymiseksi on huolehdittava siitä, että opiskelijoilla on terveyskeskusjaksoilla käytettävissään hyviä, motivoituneita opettajia ja roolimalleja. Terveydenhuollon rakenteita uudistettaessa tulee lääkärien perus- ja jatkokoulutus ottaa huomioon myös perusterveydenhuollon virkarakenteissa sekä opetus- ja ohjausresursseissa. Eurooppalaisen määritelmän mukaan yleislääkärin ammatin ydinosaamisalueita ovat laaja-alainen ja potilaskeskeinen työote sekä alalle ominaiset ongelmanratkaisutaidot (14). Nämä työn ominaispiirteet ovat tutkimuksemme mukaan niitä vetovoimatekijöitä, jotka edistävät yleislääketieteen valintaa erikoistumisalaksi. n English summary > in english Positive experience of health centre work encourages specialization in general practice 2061
6 english summary Marja Aira M.D., Ph.D. senior lecturer Primary Health Care Unit University of Eastern Finland and Kuopio University Hospital Päivi Meriranta Pekka Mäntyselkä Positive experience of health centre work encourages specialization in general practice Background There is still a lack of specialists in general practice in primary health care even though a large number of doctors are specializing in the field. The present qualitative study was performed to find out reasons for choosing general practice as the field of specialization. Methods We interviewed 22 physicians (9 male, 13 female) in Eastern and Central Finland who had specialized or were going to specialize in general practice. They were 23- to 65-years-old. Semistructured thematic interviews of about one hour were taped, transcribed as text files and analyzed using qualitative, material-based content analysis. NVivo 7 computer software was used to organize and classify the material. Results Reasons for choosing this specialty included the characteristics of a general practitioner s work, the atmosphere of equality within the team, the ability to reconcile work and other parts of life, ideological reasons, and the ruling out of other alternatives. Some physicians who had signed up for specialization in the field were not sure whether their choice was final but believed that they could still reconsider while working in general practice. Conclusions Positive experiences of work at a health centre and high-quality guidance are decisive for encouraging young doctors to specialize in general practice and commit themselves to working in primary health care. Changes in the requirements for other fields of specialization or in working conditions may affect people s willingness to specialize in general practice. 2061a
Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010
Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat
LisätiedotKysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013
Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.
LisätiedotYLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotTutkinnon rakenne ja vaatimukset
Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTyöhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei
LisätiedotVAATIVA TYÖ JA TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN NUORTEN LÄÄKÄREIDEN PUHEESSA
VAATIVA TYÖ JA TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN NUORTEN LÄÄKÄREIDEN PUHEESSA Sirpa Wrede 24.11.2017 1 LAADULLINEN HAASTATTELUTUTKIMUS LÄÄKÄREISTÄ 38 haastattelua, n. 60 h / 500 s. lääkäreiden puhetta, teemahaastattelu
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016
Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotYLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö
YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö Taustaa Perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen sisältöjä
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotLääkäriliiton opiskelijatutkimus Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017
Lääkäriliiton opiskelijatutkimus 2017 Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä 7.9. 25.9.2017. Tutkimuksen
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotKandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014
Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotTilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016
Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotKliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016
Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotNuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014
Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)
LisätiedotOpinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotVIKLO: Ohjauksen haasteet - Ohjaussopimuksen käyttö ohjauksen apuna. Kirsi Pyhältö, Dos. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
VIKLO: Ohjauksen haasteet - Ohjaussopimuksen käyttö ohjauksen apuna Kirsi Pyhältö, Dos. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Ohjauksen määrällä ja laadulla on väliä! Ohjaus vaikuttaa siihen
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotNuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS
Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotCASE: Lumipalloefekti:
CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon
LisätiedotTyöhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa
Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri
LisätiedotJukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto
KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotTaidelaitokset opettajan työn näkökulmasta
Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin
LisätiedotSenior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011
Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 29.11.2011 1 2,2 2 1,8 75+ 1,6 65-74 1,4 55-64 1,2 1 0,8 0-14 15-54 0,6 2000 2005 2010 2015 2020
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotTerveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki
Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Sisältö Perusterveydenhuollon ongelmat tänään Mitä RAMPE tekee
LisätiedotVirheen diagnostiikka
Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors
LisätiedotMä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista
Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista Jatkoväylä - sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun
LisätiedotERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit
ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit 14-15.03.2017 Radisson Blue Kari Haukipuro Lääkärityövoiman rakenne Pienet luvut (50 + 5 alaa) sattumalla suuri merkitys, tilanne elää kokonaismääräarviot
LisätiedotSEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura
SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI 2018 Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura 18% ENEMMÄN YHTEYDENOTON YRITYKSIÄ EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA, 22% ENEMMÄN KÄYTYJÄ KESKUSTELUJA Sekasin-chat
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta
Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Eija Lehtonen eija.lehtonen@omnia.fi / eija.e.lehtonen@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Teoreettinen viitekehys
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Kun koulutusta suorittava lääkäri tulee "taloon", pyydä lääkäriä o esittämään todistus
LisätiedotSairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:
Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Saapunut / 20 Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Henkilötunnus UEF Opiskelijanumero Puhelin päivisin Sähköposti Laillistuspvm (Valvira) Opinto-oikeuden myöntämispäivä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi
Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella
LisätiedotNuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?
Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,
LisätiedotMiia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta
Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotTerveyskeskuslääkärin yksinäisyys. Marja Aira LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Kliininen opettaja
Terveyskeskuslääkärin yksinäisyys Marja Aira LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Kliininen opettaja Kauniainen 21.10.2011 Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus tutkimus 2002 Postikysely lääkäreille,
LisätiedotKenen vuoro? TEKSTI ANNE SEPPÄNEN KUVAT JUKKA-PEKKA MOILANEN, MARKKU OJALA, JYRKI LUUKKONEN
RUUHKAA RYHMÄSSÄ Kenen vuoro? Joskus vain yksi kahdeksan kandin ryhmästä pääsee käsiksi potilaaseen. Oppimisessa liian paljon on tuurista kiinni, kun opetusryhmät ovat isoja. TEKSTI ANNE SEPPÄNEN KUVAT
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotITSENÄISTYVILLE NUORILLE
JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotAlueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus
Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotPimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007
Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria
LisätiedotNUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017
NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys
LisätiedotKoulun keinot haastavaan käyttäytymiseen
Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,
LisätiedotTyövoimapoliittisia laskelmia. Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Työvoimapoliittisia laskelmia Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto Työvoimaennustemalli Koulutus Suomessa Aloituspaikat, OPM:n tilastot, valmistumisaste
LisätiedotMiten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?
Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotLapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:
Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotPäätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
Lisätiedot201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %
201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotAineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit
Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia
LisätiedotErikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä
Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä Listaus Suomen parhaista koulutuspaikoista on jälleen julkaistu Tiedote. Julkaisuvapaa: 09.01.2019, 10:00 Valtakunnallisessa
LisätiedotSosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus
Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden
LisätiedotMinkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu
Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu Tarja.korpela@lamk.fi Palvelu on noussut strategisella tasolla kriittiseksi
LisätiedotJaana Franck, 25.1.2013
Jaana Franck, 25.1.2013 Perusta yleislääkärin uralleni on terveyskeskustyössä, jota tein heti valmistumisen jälkeen yli kymmenen vuotta. Toimin suurimmalta osin pienessä saaristolaiskunnassa, jossa työ
LisätiedotInkubion opintokysely 2015 * Required
Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question
LisätiedotVuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;
17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi
LisätiedotLIIKAA VAI LIIAN VÄHÄN - ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS MUUTTUU. JOHANNA RELLMAN Ayl, koulutusasiantuntija Tays, yhtymähallinto
LIIKAA VAI LIIAN VÄHÄN - ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS MUUTTUU JOHANNA RELLMAN Ayl, koulutusasiantuntija Tays, yhtymähallinto PUOLIJOEN-TUULOSEN RAPORTTI Erikoislääkärikoulutus vaatii kehittämistä tarvitaan valtakunnallista
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotMiten pääsen alkuun?
26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi
LisätiedotAsukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta
Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotTEMAATTINEN ANALYYSI. Minna Elomaa-Krapu. TtT, Innovaatiojohtaja, Metropolia AMK
TEMAATTINEN ANALYYSI Minna Elomaa-Krapu TtT, Innovaatiojohtaja, Metropolia AMK Temaattisen analyysin määritelmä Yksinkertaisimmillaan järjestää, ryhmittelee ja kuvaa aineistoa Tulisi sisältää aina tutkijan
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotKäyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool
Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa
Lisätiedot