Hyvät kokemukset terveyskeskustyöstä ohjaavat erikoistumaan yleislääketieteeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvät kokemukset terveyskeskustyöstä ohjaavat erikoistumaan yleislääketieteeseen"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Marja Aira LT Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta ja KYS, perusterveydenhuollon yksikkö Päivi Meriranta LT, ma. professori Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta ja KYS, perusterveydenhuollon yksikkö Pekka Mäntyselkä professori Turun yliopisto, kliininen laitos, yleislääketiede Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikkö Hyvät kokemukset terveyskeskustyöstä ohjaavat erikoistumaan yleislääketieteeseen Lähtökohdat Perusterveydenhuollossa on edelleen pulaa yleislääketieteen erikoislääkäreistä, vaikka alalle erikoistuvien määrä on suuri. Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin syitä yleislääketieteen erikoisalan valintaan. Menetelmät Itä- ja Keski-Suomen alueella haastateltiin 22 lääkäriä (9 miestä, 13 naista), jotka olivat erikoistuneet tai aikeissa erikoistua yleislääketieteeseen. He olivat iältään vuotiaita. Noin tunnin kestävät puolistrukturoidut teemahaastattelut nauhoitettiin, purettiin tekstitiedostoiksi ja analysoitiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Aineiston järjestämisessä ja luokittelussa käytettiin NVivo 7 -tietokoneohjelmaa. Tulokset Erikoisalan valinnan syinä nousivat esiin yleislääkärin työn ominaispiirteet, tasa-arvoinen työyhteisö, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, ideologiset syyt sekä muiden vaihtoehtojen poissulkeminen. Kaikki erikoistumaan ilmoittautuneetkaan eivät olleet varmoja valintansa lopullisuudesta, vaan katsoivat yleislääketieteen palveluja suorittaessaan voivansa vielä harkita asiaa. Päätelmät Terveyskeskustyöstä saadut myönteiset kokemukset ja hyvä ohjaus ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta nuoret lääkärit saadaan erikoistumaan yleislääketieteeseen ja sitoutumaan perusterveydenhuollon työhön. Muutokset muiden alojen erikoistumisvaatimuksissa tai työolosuhteissa saattavat vaikuttaa erikoistumishalukkuuteen yleislääketieteen alalle. Vertaisarvioitu VV Perusterveydenhuollossa on edelleen pulaa yleislääketieteen erikoislääkäreistä, vaikka yleislääketieteeseen erikoistuvien määrä on ollut kasvava (1,2). Kansainvälisissä tutkimuksissa tämän erikoisalan suosion on todettu olevan hiipumassa (3,4). Englantilaisen haastattelututkimuksen mukaan nuoret yleislääkärit näyttivät valitsevan erikoisalan erilaisilla syillä kuin vanhemmat kollegansa. Nuoret pitivät tärkeinä oman elämänsä hallintaa, mahdollisuutta säädellä työaikaansa ja sen sisältöä sekä tasa-arvoista työilmapiiriä. He halusivat mielenkiintoisen ja vaihtelevan työn, jossa voisivat myös syventyä tarkemmin johonkin työn osa-alueeseen (5). Suomalaislääkäreille vuonna 2003 tehdyn postikyselyn mukaan kaikkien erikoisalojen valintaan vaikuttivat nuorilla lääkäreillä eniten alan monipuolisuus ja työllisyysnäkymät sekä kollegoiden hyvä esimerkki. Terveyskeskuslääkäreille mahdollisuus yhdistää työ ja perhe sekä työllisyysnäkymät olivat vaikuttavampia tekijöitä kuin sairaalalääkäreille (6). Suomessa ei ole käytetty aiemmin laadullisia tutkimusmetodeja selvitettäessä yleislääketieteen erikoisalan valinnan syitä. Tämän laadullisen haastattelututkimuksen tarkoituksena on kuvata erikoisalan valintaan johtavia tekijöitä sekä löytää uusia näkökulmia, jotka voivat auttaa perusterveydenhuollon ja opetuksen kehittämisessä. Aineisto ja menetelmät Itä- ja Keski-Suomen alueella haastateltiin 22 lääkäriä (9 miestä ja 13 naista), jotka olivat erikoistuneet tai aikeissa erikoistua yleislääketieteeseen. Haastateltavat valittiin edustamaan mahdollisimman erilaisia henkilöitä sekä 2057

2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Suomen Lääkäriliitto. Lääkärit 2013 (siteerattu ) www. laakariliitto.fi/files/ll_taskutilasto2013_fi_net.pdf 2 Ruskoaho J, Halila H, Vänskä J. Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain. Suom Lääkäril 2010;65: Goldacre M, Laxton L, Lambert T. Medical graduates early career choises of speciality and their eventual speciality destinations: UK prospective cohort studies. BMJ 2010;340:c3199doi:101136/bmj. c Lambert T, Goldacre M. Trends in doctors early career choises for general practice in the UK: longitudinal questionnaire surveys. Br J Gen Practice 2011;e Jones L, Green J. Shifting discourses of professionalism: a case study of general practitioners in the United Kingdom. Sos Health Illness 2006;28: Hyppölä H, Heikkilä T, Kumpusalo E ym. Sattumaa vai harkintaa lääkärien erikoisalavalintaan vaikuttavat tekijät. Suom Lääkäril 2008;63: Taulukko 1. Haastateltujen lääkärien demografiset tiedot. iältään, toimipaikaltaan että työkokemukseltaan. (taulukko 1). Henkilöt löydettiin erikoistuvien starttiseminaarista ja opiskelijoiden sähköpostilistalta sekä terveyskeskusten johtavien lääkärien ja koulutusvastaavien kautta. Haastattelijana toimi laadulliseen tutkimukseen perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri (MA). Haastattelut tapahtuivat pääosin tutkittavien työpaikoilla, kaksi tutkittavan kotona ja yksi haastattelijan työhuoneessa. Haastatteluissa käytettiin vapaamuotoista runkoa yleislääkärin identiteetin muodostumiseen liittyvistä teema-alueista, jotka oli muodostettu kirjallisuuden perusteella. Haastatteluissa sallittiin myös tutkimuskysymysten kannalta relevanttien uusien aiheiden esilletulo. Noin tunnin kestävät puolistrukturoidut teemahaastattelut nauhoitettiin, purettiin tekstitiedostoiksi ja analysoitiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Haastattelija koodasi haastateltavat numerokoodilla ja muutti tekstiä esimerkiksi paikan- ja henkilönimien Koodi Sukupuoli Ikä, v Valmistumisvuosi Yliopisto Työkokemus, v L1 nainen Kuopio 30 L2 mies Kuopio 3 L3 mies Kuopio 4 L4 nainen Helsinki 2 L5 nainen Kuopio 32 L6 nainen Kuopio 15 L7 nainen Kuopio 26 L8 nainen Kuopio 2 L9 nainen Helsinki 25 L10 mies Kuopio 3 L11 nainen Muu 6 L12 mies Kuopio 23 L13 mies Kuopio 4 L14 mies Kuopio 2 L15 nainen Kuopio 21 L16 mies Muu 29 L17 nainen 23 (5. vuosikurssi) Kuopio L18 nainen Oulu 30 L19 nainen Turku 7 L20 nainen Oulu 27 L21 mies Helsinki 38 L22 mies Helsinki 32 osalta niin, että haastateltavat eivät olleet tunnistettavissa. Aineiston järjestämisessä ja luokittelussa käytettiin NVivo 7 -tietokoneohjelmaa. Aineisto käytiin läpi rivi riviltä ja koodattiin merkityskokonaisuuksia, joita liitettiin yhteen muodostamaan teemoja. Kaikki tutkimusryhmän jäsenet perehtyivät ensin itsenäisesti tekstiaineistoon ja analyysin tuloksista päästiin yhteisymmärrykseen. Tässä artikkelissa esitellään haastatteluaineistosta (YleIde-tutkimus) saatuja yleislääketieteen erikoisalan valintaan liittyviä tuloksia. Tutkimuksella on Kuopion yliopistollisen sairaalan eettisen toimikunnan puoltava lausunto. Tutkittavat antoivat kirjallisen suostumuksen haastatteluihin. Tulokset Erikoisalan valintaan johtaneina syinä nousivat haastatteluissa esille sattuman lisäksi seuraavat pohdiskelua vaatineet teema-alueet: poissulkutaktiikka, yleislääkärin työn ominaispiirteet, työyhteisö, muu elämä ja ideologiset syyt. Esimerkkejä teemoihin liittyvistä sitaateista löytyy taulukosta 2. Valinta poissulkumenetelmällä Opiskeluaika antaa mahdollisuuden tarkastella erikoisaloja sekä kokeilla työskentelyä sairaalassa ja perusterveydenhuollossa amanuenssuurien, harjoittelujaksojen ja sijaisuuksien aikana. Useat haastateltavista olivat opiskeluaikana olleet kiinnostuneita monista erikoisaloista. Valinta tapahtui heillä poissulkumenetelmällä. Toisaalta moni päätyi yleislääketieteeseen sillä perusteella, että se sisältää peruselementit muista erikoisaloista, jolloin mitään alaa ei tarvinnut rajata pois. Kaikki yleislääketieteeseen erikoistumaan ilmoittautuneet eivät olleet vielä varmoja valintansa lopullisuudesta vaan pitivät koulutuksen aloittamista hyvänä pohjana myös mahdolliselle muulle erikoisalalle. Yleislääketieteeseen kuuluvien sairaalapalvelujen katsottiin antavan mahdollisuuden tutustua muihin aloihin vielä perusopintojen jälkeenkin. Yleislääkärin työn ominaispiirteet Useat haastateltavista arvostivat terveyskeskustyön monipuolisuutta ja itsenäisyyttä. Potilaskunta oli valikoitumatonta ja kaikenikäistä. Tulosyyn ja diagnoosin selvittäminen tarjosivat 2058

3 tieteessä 7 Chew-Graham CA, May CR, Perry MS. Qualitative research and the problem of judgement: lessons from interviewing fellow professionals. Fam Pract 2002;19: Mays N, Pope C. Qualitative research in health care: Assessing quality in qualitative research. BMJ 2000;320: Pope C, Mays N. Analysing qualitative data. BMJ 2000;320: Kuper A, Reeves Scott, Levinson W. An introduction to reading and appraising qualitative research. BMJ 2008;337: Phillips J, Weismantel D, Gold K, Schwenk T. How do medical students view the work life of primary care and specialty physicians? Fam Med 2012;44: Wright B, Scott I, Woloschuk W, Brenneis F. Career choice of new medical students at three Canadian universities: family medicine versus specialty medicine. CMAJ 2004;170: Rellman J. Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja erikoislääkärikoulutuksen tarve vuoteen 2025 Tampereen yliopistollisen sairaalan erva-alueella. Tampereen yliopisto. Lääketieteen yksikkö 2011 (siteerattu ). oikopolut/erikoislaakariselvitys.pdf 14 Wonca. The European Definition of GP/FM (siteerattu ). Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Taulukko 2. Haastatteluaineistosta muodostetut teemat ja esimerkkejä niihin liittyvistä sitaateista. POISSULKUMENETELMÄ No oisko se opiskeluaikana ollu se poissulkutaktiikka. Että erikoisalakurssi kerrallaan huomas että ei ainakaan tätä, ja sit tää jäi jäljelle. L14 Jokainen kurssi mille minä oon menny, on kiinnostanu niin paljon että olis voinu tulla vaikka mikä lääkäri ku kiinnostaa niin moni asia, niin ei tarvi valita, ku tässä saa tehä kaikkee. L8 Mutta en tiiä miten sitten jatkossa ja onko tää nyt lopulta loppuelämän ura vai ei kaikki vähän kiinnostaa ja ei mittään hirveän vahvaa poltetta mihinkään erikoisalaan. Niin tällä ajatuksellahan sitä sitte tätä yleislääketiedettä pääty tekemään. L13 TYÖN OMINAISPIIRTEET Opiskelujen kuluessa alko huomata, että se on vähä ehkä mielenkiintosempaa tuo yleislääkärin työ, ku joku sairaalalääkärin työ. Kuitenkin välillä semmosii laajempia kokonaisuuksia joutuu käsittelemään, kuin että keskittyy vain yhteen pieneen asiaan siinä vaiheessa neljännellä ku pääsi ensimmäistä kertaa meidän aikana töihin, niin se heti avautu semmosena, sanotaan mielen kiintosempana. Ku siihen asti oli opinnoissa puhuttu vain melkein sairaalalääkärin työstä Ja joka asiaan on melkein vastaus joku MRI Niin sitte huomaskin, että ihan oikeasti, sitähän pystyy itse kyselemällä ja tutkimallakin tekemään päätöksiä, ei tarvitse aina tutkimuksia joka asiasta. Että voi itse myös järkeä käyttää välillä. L2 Seki on tietenki hieno asia, että sitä sitte näkee pitemmältä ajalta. Kun suppeamman spesialiteetin, ni ei välttämättä sitte tapaa ihmistä ku kerran. Se on ihan varmasti kaikista tärkein asia se. L17 Se potilaan kohtaaminen on mun mielest se hienoin asia tässä työssä niin Niin et kuitenki semmosta haluan. L20 TYÖYHTEISÖ Tuntuu, että sairaaloihin ehkä enemmän kertyy semmosta syvä ryppy tuossa silmien välissä Mut et yleislääkäreist sitten ehkä enemmän löytyy vähän semmost maatiaisempaa porukkaa silleen, että jotenkin tavallisempia ihmisiä. Ja semmost rennompaa elämänasennetta. Mikä varmaan johtuu osaltaan siitä työstäkin, silleen, että kun kaikki ei oo aina niin täsmällistä ja eksaktia ja tämmöst hienoo, niin Et ehkä se on se syy, minkä takia mä oon alusta lähtien identifioitunu enemmän siihen porukkaan. L19 Tämä on se paikka, missä voi ja saa tehdä mitä osaa. Ja varsin kokeneita kollegoita, niin sitten he mielellään kädestä pitäen opetti, että otkos tehny tämmöstä, en oo, tulepa kattomaan Kaikki kovia kliinikoita. Ja se oli vähä niin ku iso perhe. Kaikki asu siinä paikan päällä toisin ku nykyään. L16 Mietin, että mie en ikinä tuota kiirettä tuu, että tuommosessa kiireisessä työssä mie en tuu selviytymään. Et se oli jotenki siellä aika alussa semmonen vähän kaoottinenkin ehkä. Sit ku sai ruveta tekemään tk-päivystyksiä, siellä oli semmonen ylilääkäri sillon, joka teki minusta lääkärin. Niin sitten sieltä tuli se semmonen vahva ajatus siitä, että se vois olla yleislääketiede. L6 En tiedä tulikse näistä sitten, näistä kokemuksista näissä pienissä terveyskeskuksissa, joissa oli semmonen, oikeesti minusta semmonen hyvä henki. Siellä oli ammattitaitonen henkilökunta. Ja siellä sai kokea sitä semmosta, oikeeta lääkärintyötä tai mitä itse kuvitteli mitä se oli se lääkärintyö. L12 MUU ELÄMÄ Perhetilanne oli sellainen, et se suosi myös yleislääkärityötä, ettei tarvitse mennä moneks vuodeks yliopistosairaalaan. Ja sitten se työkin mulle sopii ja työ on monipuolista ja ei ole niin sidottu johonkin paikkaan. Yleislääkäreitä tarvitaan joka puolella, joka kunnassa. L12 Sairaalapuoli on ehkä liian sitova. Erikoistuvan lääkärin paikka siellä, se vie elämästä liian ison osan, se ei sovi mulle tässä vaiheessa Ja rikotaan kaikkia mahollisia työaikalakeja, ja lääkärit jopa itsekin ajattelee että se on normaalia. Eihän se ole normaalia Kyllä se on joustamattomampi Kai sitä pitää olla muutakin elämää. L14 Mä olin miettiny kuitenki vielä tota gynekologiaa että jos sinne lähtis. Ja mä olin kesän gynekologialla töissä, ja kyllä se kovasti siis kiinnostaa. Mutta sitten mä vaan ihan puntaroin että, kaikki mikä liittyy töihin, siis työmatkat ja ne työmahollisuuet, ni sitte päädyin että kuitenki alan yleislääketieteeseen erikoistumaan. L4 IDEOLOGIA JA KUTSUMUS Mulla ainaki se oman erikoistumisalan valinta on aika paljo justiin siitä kyse, että mä näen, että se on palveluammatti, ja siinä pitäs yrittää olla ihmisille avuksi. Jotenki mä näen, että semmonen, että mitä laajempi ala, niin sen helpompi se on. L17 Mut on siinä ehkä vähän tämmöstä idealismiaki se, että ehkä mieluummin olen töissä semmoses paikkaa, missä oikeesti lääkäriä tarvitaan, kun semmoses paikkaa, mis joutus kyynärpäillä raivaamaan tilaa että mahtuu joukkoon. L

4 Terveydenhuoltotutkimus Työn ja muun elämän yhteensovittaminen vaikutti erikoisalan valintaan. paljon älyllisiä haasteita ja tyydytystä, kun lääkäri pystyi itsenäisesti selvittämään potilaan ongelmaa mahdollisimman pitkälle. Potilasta ei tarvinnut siirtää muualle sen takia, että sai raus tai ongelma ei olisi kuulunut omalle erikoisalalle. Useat haastateltavat kokivat mielekkäänä myös mahdollisuuden syventyä johonkin työn osa-alueeseen, hankkia ikään kuin subspesialiteetin esimerkiksi diabeteksen hoitoon tai äitiyshuoltoon. Siitä huolimatta haluttiin säilyttää työn laaja-alaisuus ja kokonaisvaltaisuus. Yleislääketieteeseen liittyvä sairauksien pitkäaikaisseuranta ja pysyvien potilassuhteiden synty ajan myötä tarjosivat mahdollisuuden saada suoraa palautetta työstä. Se toi onnistumisen kokemuksia ja tyydytystä työstä sekä auttoi oppimaan omista virheistä. Tasa-arvoinen työyhteisö Jotkut haastateltavat kuvasivat terveyskeskuksen työyhteisön olevan demokraattisempi kuin sairaalassa. Siellä oli tavallisempia ihmisiä, ei kilpailua eikä selvää hierarkiaa. Terveyskeskuksen koettiin olevan sairaalaa tasa-arvoisempi myös suhteessa muihin työntekijäryhmiin. Moniammatilliset tiimit kokoontuivat usein epävirallisestikin kahvi- ja ruokapöydässä tai vapaa-aikana. Harjoittelujaksoilla perusterveydenhuollossa haastateltavat olivat tutustuneet hyviin roolimalleihin, joilta he saivat opastusta tulevaan työhön. He kuvailivat tällaisia uranvalintaansa merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä vieläkin lämmöllä. Heillä oli myös hyviä kokemuksia työuransa alussa työtovereilta saamastaan kollegiaalisesta tuesta ja neuvonnasta. Samalla kuitenkin arvostettiin terveyskeskuslääkärin mahdollisuutta itsenäiseen työskentelyyn. Joustavuus elämäntilanteen mukaan Varsinkin nuoremmat lääkärit kertoivat työn ja muun elämän yhteensovittamisen muodostuneen erityisen merkittäväksi tekijäksi erikoisalan valinnassa. Terveyskeskuksen katsottiin tarjoavan sairaalamaailmaa paremmat mahdollisuudet räätälöidä työtä kulloisenkin elämäntilanteen mukaiseksi. Työajan joustava säätely mahdollisti mieluisten harrastusten jatkamisen ja ajanvieton perheen parissa. Terveyskeskuspäivystyksen keskittymisen ja ulkoistamisen ansiosta lääkärit saattoivat vapautua kokonaan päivystysrasituksesta, mikä ei ollut sairaalatyössä mahdollista. Myönteisenä pidettiin myös mahdollisuutta valita oma asuinpaikkansa, kun avoimia virkoja oli tarjolla eri puolilla maata eikä erikoistuessa tarvinnut muuttaa yliopistopaikkakunnalle. Ideologia ja kutsumus Kaksi haastateltavaa mainitsi ideologisten seikkojen tai kutsumuksen vaikuttaneen erikoisalan valintaan. He halusivat olla työssä, jossa lääkäriä todella tarvitaan ja jossa on suuremmat mahdollisuudet auttaa ihmisiä. Pohdinta Yleislääketieteen erikoisalan valintaan vaikuttavina keskeisinä tekijöinä korostuivat tässä tutkimuksessa poissulkumenetelmä, yleislääkärin työn ominaispiirteet, työyhteisön tasa-arvoisuus, työn ja muun elämän yhteensovittaminen sekä ideologiset syyt. On luonnollista, että työn sisältö vaikuttaa erikoisalan valintaan. Haastateltavat olivat punninneet eri vaihtoehtoja opiskelujen ja työssäolon aikana. Kokemukset terveyskeskuksista, siellä vallitsevasta työilmapiiristä ja hyvästä ohjauksesta vaikuttivat monen ratkaisuun. Kutsumus tai ideologiset syyt nousivat esiin vain parissa haastattelussa. Erittäin tärkeäksi valintakriteeriksi osoittautui halu saada työ, jossa olisi mahdollisuus joustoon kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Yleensä terveyskeskustyötä kuvataan kiireiseksi ja sitovaksi, mutta näiden haastateltavien kokemusten mukaan se osoittautuikin työpaikaksi, jossa lääkäri saattoi räätälöidä omaa työnkuvaansa, vähentää päivystysrasitustaan, valita asuinpaikkansa ja välttyä sairaalayhteisön hierarkkisuudelta. Laadullisessa tutkimuksessa aineisto luodaan haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksessa ja saatava tieto riippuu vuorovaikutuksen luonteesta. Tässä tutkimuksessa haastattelijana toimi yliopiston tutkija, joka on myös yleislääketieteen erikoislääkäri ja tuntee hyvin toimintaympäristön ja erikoistumiskäytännöt. Tämä mahdollisti luottamuksellisen ilmapiirin muodostumisen ja mahdollisuuden käyttää ammattikieltä haastatteluissa. Toisaalta se saattoi myös luoda sokeita alueita aiheisiin, jotka jonkun muun ammatin edustaja, esimerkiksi sosiologi, näkisi tarkemmin (7). Analyysin luotettavuutta paransi useamman tutkijan osallistuminen siihen (8,9). Laadullisen tutkimuksen tuloksia ei 2060

5 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Yleislääketieteeseen erikoistuvien määrä on Suomessa ollut kasvava. Kansainvälisten tutkimusten mukaan erikoisalan suosio hiipuu. Nuoret lääkärit valitsevat erikoisalansa eri perusteilla kuin vanhemmat. Tämä tutkimus opetti Yleislääketieteen erikoisalan valintaan vaikuttavat työn ominaispiirteet ja työyhteisö. Terveyskeskustyön katsotaan joustavan elämäntilanteen mukaan. Valintaa ohjaavat myös ideologiset syyt, poissulkumenetelmä ja sattuma. voi koskaan yleistää, mutta yleistäminen on jossain määrin mahdollista, jos viitekehys on sama ja muissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia (10). Yhdysvaltalaisen tutkimuksen (11) mukaan opiskelijat pitivät perusterveydenhuollon lääkärin työoloja huonompina kuin sairaalalääkärin eivätkä käsitykset muuttuneet opintojen aikana niilläkään noin 15 prosentilla opiskelijoista, joilla oli suunnitelmissa ura perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa Lääkäri tutkimuksessa (6) todetaan sattumalla olevan osuutta kaikkien erikoisalojen valinnassa. Yleisimmin yleislääkärin erikoisalan valintaan vaikuttivat alan monipuolisuus, työllisyysnäkymät ja hyvä mahdollisuus sovittaa yhteen työ ja perhe. Englantilaisessa haastattelututkimuksessa (5) korostui muun elämän merkitys nuorille yleislääkäreille. Monet halusivat tehdä osa-aikatyötä ja jotkut työskentelivät vain rahoittaakseen lomansa. He pitivät tärkeänä tietojensa ja taitojensa ajan tasalla pysymistä sekä erityistaitojen hankkimista esimerkiksi toimimalla osa-aikaisena sairaalan poliklinikalla, mutta eivät halunneet sitoutua vanhempien kollegoidensa tavoin tiukasti tiettyyn potilaskuntaan ja pitkiin työpäiviin. Tutkijat päättelivät, että nuori yleislääkärisukupolvi arvostaa työelämän joustavuutta, teknisen osaamisensa kehittämistä, vuorovaikutustaitoja ja työpaikan ilmapiiriä. Tämän tulkittiin kuvastavan yhteiskunnan yleistä muutosta. Lääkärit eivät välttämättä halua sitoutua enää samaan työpaikkaan eivätkä pidä pysyviä potilas-lääkärisuhteita yhtä merkityksellisinä kuin ennen. Tämä seikka on syytä ottaa selvemmin esille yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä, sillä hoidon jatkuvuus ja pitkäkestoiset potilassuhteet ovat perusterveydenhuollon työn keskeisiä elementtejä. Lyhytkestoiset ja usein keikkaluonteiset työsuhteet eivät palvele näitä tavoitteita. Lambertin ym. postikyselytutkimuksen mukaan yleislääketieteen erikoisalasta kiinnostuttiin erityisesti perhesyiden ja työolosuhteiden takia (4). Kanadassa lääketieteen opiskelijoista vain 20 % aikoi yleislääkäreiksi. He olivat iältään vanhempia, käyneet koulunsa pienemmillä paikkakunnilla ja yhteiskunnallisesti suuntautuneempia kuin sairaalalääkäreiksi haluavat. Tutkijat ehdottivat, että lääketieteen opintojen pääsykokeissa kannattaisi asettaa ne etusijalle henkilöt, jotka ilmoittivat aikovansa yleislääkäreiksi (12). Suomessa yleislääketieteen erikoislääkärien tarve kasvaa entisestään, jos terveyskeskuslääkärin vakituiseen virkaan vaaditaan erikoislääkärin oikeudet (13). Toisaalta halukkuus alalle erikoistumiseen saattaa vähentyä, jos muiden erikoisalojen erikoistumisvaatimuksia muutetaan joustavammiksi esimerkiksi lisäämällä osa-aikatyön mahdollisuuksia ja vähentämällä päivystysrasitusta. Yleislääketieteen houkuttelevuuden säilymiseksi on huolehdittava siitä, että opiskelijoilla on terveyskeskusjaksoilla käytettävissään hyviä, motivoituneita opettajia ja roolimalleja. Terveydenhuollon rakenteita uudistettaessa tulee lääkärien perus- ja jatkokoulutus ottaa huomioon myös perusterveydenhuollon virkarakenteissa sekä opetus- ja ohjausresursseissa. Eurooppalaisen määritelmän mukaan yleislääkärin ammatin ydinosaamisalueita ovat laaja-alainen ja potilaskeskeinen työote sekä alalle ominaiset ongelmanratkaisutaidot (14). Nämä työn ominaispiirteet ovat tutkimuksemme mukaan niitä vetovoimatekijöitä, jotka edistävät yleislääketieteen valintaa erikoistumisalaksi. n English summary > in english Positive experience of health centre work encourages specialization in general practice 2061

6 english summary Marja Aira M.D., Ph.D. senior lecturer Primary Health Care Unit University of Eastern Finland and Kuopio University Hospital Päivi Meriranta Pekka Mäntyselkä Positive experience of health centre work encourages specialization in general practice Background There is still a lack of specialists in general practice in primary health care even though a large number of doctors are specializing in the field. The present qualitative study was performed to find out reasons for choosing general practice as the field of specialization. Methods We interviewed 22 physicians (9 male, 13 female) in Eastern and Central Finland who had specialized or were going to specialize in general practice. They were 23- to 65-years-old. Semistructured thematic interviews of about one hour were taped, transcribed as text files and analyzed using qualitative, material-based content analysis. NVivo 7 computer software was used to organize and classify the material. Results Reasons for choosing this specialty included the characteristics of a general practitioner s work, the atmosphere of equality within the team, the ability to reconcile work and other parts of life, ideological reasons, and the ruling out of other alternatives. Some physicians who had signed up for specialization in the field were not sure whether their choice was final but believed that they could still reconsider while working in general practice. Conclusions Positive experiences of work at a health centre and high-quality guidance are decisive for encouraging young doctors to specialize in general practice and commit themselves to working in primary health care. Changes in the requirements for other fields of specialization or in working conditions may affect people s willingness to specialize in general practice. 2061a

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011

Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011 Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 29.11.2011 1 2,2 2 1,8 75+ 1,6 65-74 1,4 55-64 1,2 1 0,8 0-14 15-54 0,6 2000 2005 2010 2015 2020

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Kun koulutusta suorittava lääkäri tulee "taloon", pyydä lääkäriä o esittämään todistus

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Kenen vuoro? TEKSTI ANNE SEPPÄNEN KUVAT JUKKA-PEKKA MOILANEN, MARKKU OJALA, JYRKI LUUKKONEN

Kenen vuoro? TEKSTI ANNE SEPPÄNEN KUVAT JUKKA-PEKKA MOILANEN, MARKKU OJALA, JYRKI LUUKKONEN RUUHKAA RYHMÄSSÄ Kenen vuoro? Joskus vain yksi kahdeksan kandin ryhmästä pääsee käsiksi potilaaseen. Oppimisessa liian paljon on tuurista kiinni, kun opetusryhmät ovat isoja. TEKSTI ANNE SEPPÄNEN KUVAT

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkärin yksinäisyys. Marja Aira LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Kliininen opettaja

Terveyskeskuslääkärin yksinäisyys. Marja Aira LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Kliininen opettaja Terveyskeskuslääkärin yksinäisyys Marja Aira LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Kliininen opettaja Kauniainen 21.10.2011 Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus tutkimus 2002 Postikysely lääkäreille,

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä

Lisätiedot

Jaana Franck, 25.1.2013

Jaana Franck, 25.1.2013 Jaana Franck, 25.1.2013 Perusta yleislääkärin uralleni on terveyskeskustyössä, jota tein heti valmistumisen jälkeen yli kymmenen vuotta. Toimin suurimmalta osin pienessä saaristolaiskunnassa, jossa työ

Lisätiedot

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Mitä geriatria on? Lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin,

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Sisältö Perusterveydenhuollon ongelmat tänään Mitä RAMPE tekee

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Diagnostiset alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Diagnostiset erikoisalat Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Perusura: Muutos, lkm Perusura: Muutos,

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Tuulevi Ovaska BMF:N syysseminaari Näkymättömästä näkyväksi markkinointi ja tiedottaminen lääke ja terveystieteellisissä kirjastoissa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet Sopimuksen tarkoitus Perustelut Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Kokkolan kaupunki.

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen arviointi

Laadullisen tutkimuksen arviointi Katsaus MARJA AIRA Lääketieteellisissä lehdissä on alkanut esiintyä yhä enemmän raportteja laadullisista tutkimuksista. Laadullinen tutkimus ei Suomessa kuulu lääketieteen perusopintoihin. Sen käsitteistöä

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

SKLS ajatuksia omantunnonvapaudesta ja sen käytännön soveltamisesta. 5.10.2015 Markus Partanen, seuran pj, yleislääkäri. Ei jäsenkirjaa puolueissa.

SKLS ajatuksia omantunnonvapaudesta ja sen käytännön soveltamisesta. 5.10.2015 Markus Partanen, seuran pj, yleislääkäri. Ei jäsenkirjaa puolueissa. SKLS ajatuksia omantunnonvapaudesta ja sen käytännön soveltamisesta 5.10.2015 Markus Partanen, seuran pj, yleislääkäri. Ei jäsenkirjaa puolueissa. Omantunnonvapauden merkityksestä Korkean lääkärin etiikan

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista www.helsinki.fi/yliopisto Ei sidonnaisuuksia Sisältö 1. Lääketieteen perusopetus 2. Ammatillinen jatkokoulutus 3. Jatko- ja täydennyskoulutus 4. Opettajien sidonnaisuudet

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Tässä esitelmässä Tupakoitsijan näkökulma työpaikkatupakointiin

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Hyvät Suomen yleislääketieteen yhdistyksen jäsenet,

Hyvät Suomen yleislääketieteen yhdistyksen jäsenet, Jäsenkirje 2/2008 26.3.2008 Tampere Hyvät Suomen yleislääketieteen yhdistyksen jäsenet, Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n vuosikokous pidettiin Helsingissä 7.3.2008. Sääntöjemme mukaisesti puheenjohtaja

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot