V AASAN KAUPUNKI VASA STAD. Olli Wuori TERVEYSKESKUS- LÄÄKÄRINÄ VAASASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V AASAN KAUPUNKI VASA STAD. Olli Wuori TERVEYSKESKUS- LÄÄKÄRINÄ VAASASSA"

Transkriptio

1 V AASAN KAUPUNKI VASA STAD Olli Wuori TERVEYSKESKUS- LÄÄKÄRINÄ VAASASSA VAASAN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNTA TERVEYSTOIMI VAASA 2004

2 1 Olli Wuori TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRINÄ VAASASSA VAASAN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNTA TERVEYSTOIMI VAASA 2004

3 3 ESIPUHE Terveys on jokaiselle ihmiselle ensiarvoisen tärkeä tekijä, jonka arvo havaitaan yleensä vasta sen horjuessa. Oman terveytensä suhteen moni kokee itsensä asiantuntijaksi. Lääketieteen kehittyessä kyky parantaa erilaisia tauteja on jatkuvasti parantunut. Samalla odotukset lääketieteen mahdollisuuksista ovat kasvaneet ja mahdollisuudet hoidon saantiin ovat huomattavasti tasa-arvoisemmat kuin menneinä vuosikymmeninä. Vastuu perusterveydenhuollosta lepää kuntien vastuulla, joiden terveystoimi on velvollinen hoitamaan ihmiset ikään, sukupuoleen, sairauden laatuun, vaikeusasteeseen tai muuhun senkaltaiseen tekijään katsomatta. Vastuun kantaminen edellyttää paikallisen terveydenhuollon toimivuutta. Tärkeä osuus tässä on lääkärien riittävä määrä, jotta hoidon tarve voidaan arvioida ja tarvittava hoito antaa. Terveystoimi kuluttaa 23 prosenttia Vaasan toimintamenoista, ja se on henkilömäärältään kaupungin kolmanneksi suurin sektori. Vaasan kaupunki on viime vuosina kokenut saman kehityksen kuin monet muut kunnat Suomessa. Terveyskeskuslääkärien virkoihin ja viransijaisuuksiin on ollut vaikea löytää lääkäreitä. Työ terveyskeskuksessa on ollut vähemmän vetovoimasta kuin ura sairaalassa. Seurauksena on ollut terveyskeskuslääkärien kuormittuminen ja potilasjonot. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta ja terveystoimi tilasivat vuonna 2003 Vaasan yliopiston Levón-instituutilta analyysin Vaasan lääkärivajeen syistä. Analyysiä varten on tehty kyselyt vuosien 1993 ja 2003 välisenä aikana toimineille, mutta työt Vaasan terveyskeskuksessa lopettaneille lääkäreille sekä terveyskeskuksen nykyisille lääkäreille. Lisäksi on tehty kyselyjä täydentäviä haastatteluja. Kiitän Vaasan tarkastusyksikön ja terveystoimen viranhaltijoita kommenteista ja tarvittavan materiaalin toimittamisesta. Samoin kiitän niitä henkilöitä, jotka ovat asiantuntijalausunnoillaan auttaneet tämän tutkimuksen valmistumista. Vaasassa helmikuussa 2004 Olli Wuori erikoistutkija, dosentti Vaasan yliopisto Levón instituutti

4 5 ESIPUHE JOHDANTO...7 Tutkimustehtävä...7 Taustaa...7 TERVEYDENHUOLTO...8 Perusterveydenhoito Suomessa...8 Lääkärimäärän kehitys...9 Perusterveydenhoito Vaasassa Vaasan kaupunki Vaasan kaupungin terveystoimi LÄÄKÄRINTYÖ TERVEYSKESKUKSISSA KESKEISIÄ TUTKIMUS- TULOKSIA TYÖSUHTEENSA VAASASSA LOPETTANEET LÄÄKÄRIT Kyselyn luonnehdinta Vaasan terveyskeskuksessa toimineen lääkärin profiili Miksi Vaasaan lääkäriksi? Terveystoimen ulkopuolisia tekijöitä Tärkein Vaasaan tulemisen syy Tiedonhankinta Vaasan työpaikasta Vaasan terveystoimen palveluksessa Ennakkomielikuva Työn piirteistä Lääkärien määrä terveyskeskuksessa Pakkotahtisuus Työn hallinta Työn uuvuttavuus Potilasta kohden jäävä aika Palaute työstä Tyytyväisyys palkkaan Kouluttautumismahdollisuudet Sijainti suhteessa yliopistosairaalaan Mielikuva Vaasan terveydenhuollosta Syyt töiden lopettamiseen Tärkeimmät syyt Muut syyt terveyskeskustyön lopettamiseen Työnkuvan ja lopettamissyiden välinen yhteys Tutkimusmenetelmä Työilmapiiri Pakkotahtisuus Työpaikan vaihto Ympäristötekijät Viran saanti... 34

5 6 Vähäisemmät haittatekijät Vieläkö takaisin Vaasaan terveyskeskuslääkäriksi? Lopettaneet lääkärit kokoavia huomioita NYKYISET TERVEYDENHUOLLOSSA TOIMIVAT LÄÄKÄRIT Kyselyn luonnehdinta Vaasan terveyskeskuksessa toimivan lääkärin profiili Miksi Vaasaan lääkäriksi? Terveystoimen ulkopuolisia tekijöitä Tiedonhankinta Vaasasta Toimiminen Vaasassa Ennakkomielikuva Työn piirteistä Pakkotahtisuus Työn hallinta Työn uuvuttavuus Palaute työstä Työ liian yksinäistä Sijainti suhteessa yliopistosairaalaan Hoitohenkilökunnan tuki ja riittävyys Tyytyväisyys palkkaan Jatkaminen Vaasan terveystoimen palveluksessa Nykyiset lääkärit kokoavia huomioita VAASAN TERVEYSKESKUKSEN ARVOSANA Kouluarvosana Mielikuva KEHITTÄMISKOHTEITA Tärkeimmät kehittämiskohteet lääkäreiden mielestä Rekrytointi Yhteistyö Työnjakokysymykset Johtaminen ja palaute Lähteet... 54

6 7 JOHDANTO Tutkimustehtävä Vaasan kunnallista terveystointa haittaa pula terveyskeskuslääkäreistä. Seurauksena on henkilökunnan kuormittuminen, kun työmäärä lääkäriä kohden kasvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät estävät lääkäriksi hakeutumista Vaasan kunnalliseen terveydenhoitoon ja miksi lääkärit poistuvat Vaasan terveystoimen palveluksesta. Tutkimus suoritetaan kyselynä, jota täydennetään haastatteluilla. Taustaa Lääkäripulan syitä voidaan etsiä terveystoimen sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Ulkoisia syitä ovat Vaasan sijaintiin ja Vaasan aluerakenteeseen liittyvät tekijät. Nämä erottuvat vielä objektiivisiin tekijöihin ja subjektiivisiin tekijöihin. Toisin sanoen, millainen Vaasa todellisuudessa on ja millaisena Vaasa näyttäytyy ihmisten mielikuvissa. Lisäksi kysymykseen vaikuttaa työvoiman tarjonta eli kunakin ajankohtana työpaikkaa hakevien lääkärien määrä. Terveystoimen kannalta objektiivisia ulkoisia tekijöitä ovat Vaasan sijainti Pohjanmaalla, rannikon kaksikielisellä alueella, suhteellisen kaukana lääkärikoulutusta antavista paikkakunnista. Tällaisia tekijöitä ovat lisäksi kaupungin suhteellisen hyvä työllisyystilanne, hyvä sisäinen saavutettavuus, hyvä palvelutaso ja monipuoliset koulutusmahdollisuudet. Subjektiiviset tekijät kuvaavat sitä, miten eri ihmiset havaitsevat ja mieltävät edellä mainitut objektiiviset tekijät. Tunnettu esimerkki on erilaiset mielikuvakartat (mental map), jotka kaikilla ihmisillä ovat erilaiset. Mielikuvakartta kertoo vaikkapa, kuinka yksilöt sijoittavat mielessään Vaasan Suomen kartalle, suhteessa asuin- tai työpaikkaansa. Kysymys on siis siitä, millaisena asuinpaikkana Vaasa lääkärin silmissä näyttäytyy. Terveystoimen kannalta objektiiviset sisäiset tekijät ovat varsinaiseen lääkärintyöhön liittyviä. Yksinkertaistaen kyseessä on, millainen Vaasa on lääkärin työpaikkana. Subjektiivisia tekijöitä ovat lääkärien mielikuvat Vaasasta lääkärin työpaikkana.

7 8 TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhoito Suomessa Vastuu sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisestä on kunnilla. Lainsäädäntö määrittää tämän, muttei yksityiskohtaisesti säätele toiminnan laatua, sisältöä tai järjestämistapaa. Palvelut on mahdollista järjestää omana toimintana, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä tai vaikkapa ostopalveluna. Kansanterveyslaki ja -asetus asettavat kunnille terveyspalveluihin liittyviä velvoitteita. Erikseen on säädetty lisäksi muun muassa erikoissairaanhoidosta, mielenterveyspalveluista, tartuntatautien ehkäisystä ja hoidosta sekä työterveyshuollosta. Vastuu palvelujen rahoituksesta on kunnilla. Vaikka laki ei sinällään määritä yksikäsitteisesti kunnallisesti tuotettavien palvelujen laatua, niin monissa laeissa ja asetuksissa määritellään perusteita annettavien palvelujen laadusta. Ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö määrittelee terveydenhuoltohenkilökunnan tarvitsemaa pätevyyttä. (STM 2001: 9) Ammattihenkilöiden edellytetään yksittäisten potilaiden kohdalla noudattavan yleisesti hyväksyttyä hoitokäytäntöä ja toimivan potilaan etujen mukaisesti. (STM 2003: 20) Lakisääteisten palvelujen yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Läänien alueella suunnittelu, ohjaus ja valvonta on säädetty lääninhallitusten tehtäväksi. Kuntalain mukaan lääninhallituksella ei kuitenkaan ole yleistä oikeutta pitää silmällä kunnan toiminnan laillisuutta. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä määritellään edellytyksiä, joissa lääninhallitus voi ryhtyä oma-aloitteisiin toimenpiteisiin, jos kunta tai kuntayhtymä toimii vastoin lakia tai lakiin perustuvia säädöksiä. Myös valtionosuuslain perusteilla voi lääninhallitus ryhtyä toimenpiteisiin (STM 2001). Perusterveydenhuollon ytimenä on 270 terveyskeskusta. Näillä on yhteensä noin 600 palvelupistettä, joissa on lääkärin vastaanottotoimintaa (pää- ja sivuterveysasemat). Viidesosalla näistä on tarjolla erikoislääkäripalveluja (STM 2003: 27). Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785.) Perusterveydenhuollossa potilaita ei voida rajata palvelujen ulkopuolelle iän, sukupuolen, sairauden laadun vaikeusasteen tai muun tämänkaltaisen seikan perusteella (STM 2003: 62).

8 9 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan hoitoon pääsyä koskevat seuraavat vaatimukset: Pääsy perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Pääsy erikoissairaanhoidon polikliiniseen hoidon arvioon kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Pääsy lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon (kansallisen hoitosuosituksen määrittämässä tai muuten näyttöön perustuen määritellyssä kohtuullisessa ajassa, tavallisesti enintään kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa) (STM ). Lääkärimäärän kehitys Lääkärin virkoja terveyskeskuksissa on lisätty vuosien välisenä aikana 22,7 prosenttia. Terveyskeskuslääkärien 2864 virkaa olivat vuonna 1995 täysin täytetyt. Kuusi vuotta myöhemmin viroista (3356) oli 9,3 prosenttia täyttämättä, ja edellisenä vuonna 6,8 prosenttia. Vuonna 2002 virkoja oli hoidettuna 3004 ja ilman lääkäriä oli 381. Vajausta vuonna 2002 oli 11,3 prosenttia. Vajeen kasvu on nyt hidastunut. Koko maan 3492 laillistetun terveyskeskuslääkärin virasta tai toimesta (vrt virkaa, STM 2003: 28) oli hoitamatta 12,1 prosenttia. Näin ollen lääkäriä ei saatu 421 virkaan tai toimeen. Lääkäriliiton edellisen selvityksen mukaan lääkärivaje oli maassamme suurinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa. Siellä viroista tai toimista on hoitamatta 27,9 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat vajeprosentit olivat Keski-Pohjanmaan (27,6 %), Kainuun (22,8 %) ja Vaasan (22,1 %) sairaanhoitopiirien alueilla. (Suomen lääkäriliitto 2004). Nykyisestä vajeesta huolimatta terveyskeskuksissa toimivien lääkärien määrä on vuosien 1993 ja 2003 välisenä aikana kasvanut 15 prosenttia. Huippuvuonna 2000 terveyskeskuksissa työskenteli 3529 lääkäriä, minkä jälkeen heidän määränsä on vähentynyt 13 prosenttia (ks. STM 2003). Samaan aikaan lääkäreiden kokonaismäärä on lisääntynyt 1,8 prosentilla. Lääkärityöpanos on kasvanut sairaalasektorilla ja pysynyt ennallaan terveyskeskuksissa (kuva 1). Suomessa lääkärien määrä on kasvanut, mutta lääkärit, etenkään nuoret eivät ole olleet kiinnostuneita terveyskeskustyöstä (STM 2003: 69). Maaliskuussa 2003 oli oman ilmoituksen mukaan työttöminä 30 lääkäriä (Lääkärikysely 2003).Terveydenhuollosta annettujen tavoitteiden toteutumista haittaa terveyskeskuksien lääkärivaje. Valtioneuvoston periaatepäätös määritti lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisen vuodesta 2002

9 10 alkaen 550:sta 660:aan (STM ). Koulutuksen lisääntymisen myötä lääkärivajeen odotetaan pienenevän lähivuosina. Kuva 1. Lääkärien henkilötyövuodet vuosina (STM 2003: 29). Vuonna 2003 lääkärikunnasta oli naisia 52 prosenttia. Terveyskeskuslääkäreissä naisia oli 60 prosenttia, ja alle 30-vuotiaista lääkäreistä naisia oli yli 70 prosenttia. Ammattiryhmän sukupuolirakenne on muuttumassa perinteisestä, sillä yli 50-vuotiaista lääkäreistä naisia on 38 prosenttia. Vastaavan ikäisistä terveyskeskuslääkäreistä naisia on 45,8 prosenttia. Osa-aikatyön määrä on viimeisten 10 vuoden aikana lisääntynyt. Vuonna 2003 osa-aikaisesti työskenteli 13,5 prosenttia lääkäreistä. Miehistä 10,9 ja naisista 15,8 prosenttia on osa-aikaisia. (Lääkärikysely 2003) Perusterveydenhoito Vaasassa Vaasan kaupunki Vaasan väkiluku oli asukasta vuoden 2002 lopussa (taulukko 1). Näistä suomenkielisiä oli ja ruotsinkielisiä (25 %). Ruotsinkielisten osuus kaupungin väestöstä on vuosien 1979 ja 2002 välisenä aikana vähentynyt 3,2 prosenttiyksikköä. Vastaavasti suomenkielisten osuus ja muuta äidinkieltä puhuvien osuus on lisääntynyt (kuva 2). Väestökehityksen yleispiirre on ollut keskusta-alueiden väestön väheneminen ja vanheneminen. Lapsien määrä

10 11 kasvaa niillä alueilla, joilla rakentaminen on voimakkainta. Tämäntapainen väestökehitys on tyypillistä suomalaisissa kaupungeissa. Taulukko 1. Vaasan väkiluku ikäryhmittäin Ikäryhmä Henkilöä % väestöstä Alle 6 v , v , v , v ,7 Yli 65 v ,6 Yhteensä ,0 Lähde: Vaasan kaupunki Vuoden 1975 jälkeisenä aikana alle 12-vuotiaiden lasten osuus kaupungin väestöstä on laskenut ja yli 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. Vuoden 2002 lopussa koko maassa oli ikäryhmää 0 15-vuotiaat 17,8 prosenttia väestöstä ja 65 vuotta täyttäneitä 15,3 prosenttia. Ikärakenne Vaasassa on edullisempi kuin muualla Pohjanmaalla. Tulevaisuudessa vanhusväestön osuuden ennakoidaan kasvavan Asukkaita Suom. Ruots. Muu Kuva 2. Vaasan väkiluku kieliryhmittäin vuosina

11 12 Vaasan kaupungin terveystoimi Organisaatio Vaasan kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan sosiaalilautakunta ja terveyslautakunta sekä niiden alaiset organisaatiot yhdistetään lukien. Terveystoimen organisaatiolle kyseessä on suuri muutos, jonka vieminen läpi vaatii paljon hallinnollista työtä. Lääkärinvirkoja terveystoimessa on 42. Väestövastuulääkäreitä on 26, ja väestövastuutoiminnan piiriin kuuluvaa henkilökuntaa kokonaisuudessaan 112. Terveystoimen esimies on johtava ylilääkäri ja hänen alaisenaan hoitotyön johtava ylihoitaja. Avoterveydenhuoltoa, kaupunginsairaalaa ja työterveydenhuoltoa johtavat ylilääkärit, hammashuoltoa ylihammaslääkäri sekä talous- ja huolto-osastoa hallintopäällikkö. Ylilääkärien virat eivät ole puhtaasti hallinnollisia, vaan niihin kuuluu myös kliinistä työtä. Tällä hetkellä terveydenhuolto organisoituu kuvan 3 mukaisesti. Terveysvirastoon kuuluu työterveyshuolto, joka kunnan on järjestettävä työntekijöille ja yrittäjille. Kansaneläkelaitos maksaa työnantajalle 50 prosenttia korvausta työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Kunnan terveyskeskus on velvollinen myymään työterveyshuollon palveluja niitä haluavalle työnantajalle. (STM Vastuualueet, työterveyshuolto 2004). Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut valitsemalla yhden seuraavista vaihtoehdoista: Työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, jolla on kansanterveyslain perusteella velvollisuus järjestää ne. Työnantaja järjestää työterveyshuoltopalvelut omalla tai useamman työnantajan yhteisellä työterveysasemalla. Työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta tai henkilöltä, kuten yksityiseltä lääkäriasemalta tai yksityislääkäriltä. (STM 1999)

12 Kuva 3. Terveydenhuollon organisaatio Vaasassa. (Jussil 2003). 13

13 14 Terveydenhuollon kysyntä ja kustannukset Vuonna 2002 Vaasassa on sitovaksi tavoitetasoksi asetettu, että päivystysvastaanotolle pääsee välittömästi ja ajanvarausvastaanotolle on korkeintaan 14 vuorokauden jono. Tämä tavoite on merkittävästi lievempi kuin valtakunnallinen tavoite. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen vaatimus: pääsystä perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta ei ole Vaasassa toteutunut. Vuonna 2001 ajanvarausvastaanotolle pääsi keskimäärin neljän viikon kuluttua, mutta päivystysvastaanotolle pääsi heti (Vaasan kaupunki 2001). Vuonna 2002 keskimääräinen jonotusaika lääkärin vastaanotolle oli 26 päivää. Työterveyslääkärille jonotusaika vuonna 2001 oli 41 vuorokautta ja myöhemmin joinakin kuukausina yli 60 vuorokautta (Vaasan kaupunki 2002) Päiväajan käynti lääkärillä Käynti hoitajan vastaanotolla Päivystysajan käynti lääkärillä Kuva 4. Käynnit lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla vuosina Lähde: Sirviö (2004).

14 Taulukko 2. Terveydenhuollon kustannukset euroa/ikäryhmän asukas vuonna 2002 keskisuurissa kaupungeissa. 15 Ikäryhmä Alle Yli 85 Yht.ikävakioitu Vaasa Savonlinna Kemi Imatra Salo Mikkeli Rauma Rovaniemi Lohja Hämeenlinna Kajaani Lappeenranta Porvoo Kokkola Seinäjoki Kerava Joensuu Raisio Vaasan sijoitus Lähde: Lahtinen & Palomäki (2003). Käynnit lääkärinvastaanotolla alkoivat kasvaa, kun väestövastuu toteutui. Tähänastinen huippu saavutettiin vuonna 1998 päiväajan käynneissä. Viidessä vuodessa päiväajan käyntien määrä on vähentynyt 39 prosenttia. Päivystysajan käyntejä oli eniten vuonna Niiden määrä on pysynyt lähes ennallaan. Hoitajan vastaanotolla käynnit ovat myös lisääntyneet väestövastuujärjestelmään siirryttäessä (kuva 4). Kun lääkärissäkäynnit ovat vähentyneet, niin hoitajien vastaanotolla käynnit ovat lisääntyneet 36 prosenttia vuodesta 1998 lähtien. Kokonaisuudessaan Vaasan terveydenhuolto oli kalleinta keskikokoisten suomalaisten kaupunkien joukossa. Vaasan kaupunki panostaa terveydenhuollossa paljon erityisesti alle yksivuotiaisiin ja yli 75-vuotiaisiin (taulukko 2). Kaupunkien väliset erot ovat työikäisten kohdalla suhteellisen pienet.

15 16 LÄÄKÄRINTYÖ TERVEYSKESKUKSISSA KESKEISIÄ TUTKI- MUSTULOKSIA Terveyskeskuksien lääkäripulan kasvaessa keskustelu lääkärintyöstä on voimistunut. Tekeillä olevasta Lääkäri tutkimuksesta on Suomen Kuvalehti julkaissut ennakkotietoja. Tulokset perustuvat 750 terveyskeskuslääkärin vastauksiin. Ehdottomasti suurimmat haittatekijät ovat työn pakkotahtisuus ja paperityön suuri määrä (kuva 5). Päivystysrasitus ei nouse ennakkotiedoissa esiin. Samoin työyksikön ilmapiiri on lähes aina hyvä. Ennakkotietojen mukaan kaksi kolmasosaa lääkäreistä ei itse voi vaikuttaa työtahtiinsa tai tehtäviinsä. Naisista kolme neljäsosaa kokee olevansa uupunut. Hallinto tukee lääkäreitä heidän mielestään huonosti. Kaikkein tyytymättömimpiä ovat Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen lääkärit. Palkkaansa lääkärit ovat kohtuullisen tyytyväisiä, ja noin puolet heistä pitää tulojaan hyvänä. Vastaajista 90 prosenttia arvostaa omaa työtään paljon tai erittäin paljon (Suomen Kuvalehti 1/2004). Työ yksinäistä puurtamista Kohtuuton työmäärä Työn henkinen rasittavuus Resurssien niukkuus Runsas paperityö Työn pakkotahtisuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Melko usein Silloin tällöin Harvoin Kuva 5. Nykyisessä työssä haitalliset tekijät. Lähde: taulukko, Suomen Kuvalehti 1/2004.

16 17 Taulukko 3. Lääkärien ilmoittamat kolme tärkeintä syytä, miksi he eivät enää työskentele terveyskeskuksessa. Syy I tärkein II tärkein III tärkein lkm % lkm % lkm % Pakkotahtinen työ, kiire, , , ,4 työsidonnaisuus tai uupuminen Erikoistuminen muuhun kuin ,7 27 7,2 yleislääketieteeseen Uusi kiinnostava työtarjous, 48 8, , ,7 virka tai vaihtelun halu Virkavapaalla, äitiyslomalla tai 34 6,2 1 0,3 1 0,4 hoitovapaalla Erikoistuminen 27 4,9 1 0,3 10 3,7 yleislääketieteeseen Eurolääkärikoulutus 27 4,9 8 2,1 2 0,7 Eläkkeellä, varhais- tai 23 4,2 2 0,5 sairauseläkkeellä Ei mahdollisuutta vaikuttaa 15 2,7 22 5,9 14 5,1 omaan työhön Huono palkka 13 2,4 29 7, ,1 Huono yhteistyö muun 13 2,4 23 6,2 26 9,6 henkilökunnan tai johdon kanssa Päivystysrasitus 11 2,0 30 8,0 20 7,4 Raskas väestövastuu 10 1,8 10 2,7 6 2,2 Huonot mahdollisuudet tai 8 1,5 17 4,6 24 8,8 johdon negatiivinen suhtautuminen lisäkoulutukseen Lääkäripula, ei sijaisia, 7 1,3 13 3,5 14 5,1 resurssipula tai säästöpaineet Työnohjauksen tai 6 1,1 16 4,3 10 3,7 konsultaation puute Työn huono arvostus 3 0,5 7 1,9 20 7,4 Hoidon huono laatu 1 0,2 5 1,3 2 0,7 Muu syy 29 5, , ,2 Yhteensä , , ,0 Lähde: Vehviläinen, Arto, Jorma Takala, Outi Haggren, Katri Tirkkonen ja Esko Kumpusalo 2003a. Kuopion yliopiston terveystaloustieteen laitoksen alustavan tarkastelun mukaan terveyskeskustyön tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat työn pakkotahtisuuden vähentäminen, yhteyksien parantaminen erikoissairaanhoitoon, päivystyksen ulkoistaminen, kunnan huonon taloustilanteen vaikutuksien vähentäminen, oman työn hallinnan kehittäminen ja lääkärin väestövastuun pudottaminen alle 2000 asukkaaseen. (Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2002) Myöhemmät aineiston tarkastelut nostavat palkkauksen toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi. (Vehviläinen Arto, Jorma Takala, Outi Haggren, Katri Tirkkonen ja Esko Kumpusalo 2003b)

17 18 Työstä saatu palaute on ollut tärkeä tekijä arvioitaessa lääkärin tyytyväisyyttä terveyskeskukseen työpaikkana. Naislääkärit ovat tyytymättömämpiä työpaikkansa toimivuuteen kuin mieslääkärit, ja johtavat lääkärit pitävät terveyskeskuksiaan toimivampina kuin muut terveyskeskuslääkärit (Vehviläinen et al. 2002). Lääkäritutkimuksissa terveyskeskustyön lopettamisen syyksi paljastuu usein työn pakkotahtisuus (taulukko 3). Toiseksi tärkein lähdön syy on ollut erikoistuminen muuhun kuin yleislääketieteeseen. Myös muita syitä on ollut paljon, mutta niiden suhteellinen merkitys on ollut huomattavasti vähäisempi. Kaksi tärkeintä syytä ovat yhdessä puolet kaikista tärkeimmiksi ilmoitetuista syistä lopettaa työskentely terveyskeskuksessa. Muualle lähteneistä 70 prosenttia oli naisia, ja koko tutkimuksessa naisia oli 62 prosenttia (Vehviläinen et al. 2003a).

18 19 TYÖSUHTEENSA VAASASSA LOPETTANEET LÄÄKÄRIT Kyselyn luonnehdinta Vaasan terveyskeskukseen vuosien 1993 ja 2003 välisenä aikana työsuhteessa olleille, mutta työsuhteensa lopettaneille, lääkäreille tehtiin postikysely. Siinä tiedusteltiin heidän kokemuksiaan terveyskeskuslääkärinä toimimisesta Vaasassa. Kohteena oli 96 lääkäriä, joista naisia oli 62 prosenttia. Lomakkeita palautui 60, ja palautusprosentiksi tuli 63. Palautusprosentti on suuri, ottaen huomioon ammattiryhmän ja kyselyn kohteen entinen työpaikka. Vaasan terveyskeskuksessa toimineen lääkärin profiili Kuudestakymmenestä vastaajasta 62 prosenttia on naisia, kuten myös kyselyn kohteena olleista. Suomi on vastaajien yleisin äidinkieli (65 %) ja ruotsi toiseksi yleisin (32 %). Vuoden 2002 lopussa vaasalaisista 25 prosenttia on ruotsinkielisiä. Vaasassa työskennelleet lääkärit ovat eläneet. lapsuutensa ja nuoruutensa Länsi-Suomen läänissä (68 %). Perheellisiä vastanneista lääkäreistä on 55 prosenttia. Viisikymmentäkaksi prosenttia vastaajista on Vaasassa toimiessaan ollut laillistettuja lääkäreitä ja neljäkymmentä prosenttia eurolääkäreitä. Työtehtävä on liittynyt erikostumiseen 40 prosentilla vastaajista, ja 80 prosenttia on toiminut viransijaisina. Lääkärien iät Vaasaan tultaessa vaihtelivat suuresti. Miehet (mediaani) ovat tulleet terveyskeskuksen palvelukseen noin kaksi vuotta naisia vanhempina (taulukko 4). Toiminta-ajat Vaasan terveyskeskuksessa vaihtelivat joistakin kuukausista vuosikymmeniin. Miehet ovat keskimäärin toimineet terveystoimen palveluksessa pitemmän aikaa kuin naiset. Ero on neljästä viiteen kuukautta miesten hyväksi, riippuen tarkastelussa käytettävästä keskiarvotyypistä 1. Ruotsinkieliset miehet ovat toimineet lääkäreinä kaikkein kauimmin ja ruotsinkieliset naiset lyhyimmän ajan. Perheellisten työsuhde on kestänyt keskimäärin kuudesta seitsemään kuukautta kauemmin kuin perheettömien lääkäreiden. Toiminta-ajat kuvastavat terveyskeskuksen luonnetta lääkärin työpaikkana. Sinne tulevat vielä laillistamattomat lääkärit harjoittelemaan, mutta kyseessä on myös yleislääketieteen erikoislääkärin vakituinen työpaikka. Toiminta-ajoissa kuvastuu vanha ja yleinen havainto eli perhe sitoo työntekijää paikoilleen monin tavoin. 1 Mediaani on keskiarvo, joka jakaa jakauman kahteen yhtä suureen osaan. Jos jakauma on vino, niin mediaanin arvo on eri kuin aritmeettisen keskiarvon. Mediaani ei ole herkkä jakauman pitkille hännille.

19 20 Taulukko 4. Lääkärien iät ja toiminta-aika Vaasassa. Äidinkieli Sukupuoli Ikä Vaasaan tultaessa Ikä Vaasassa lopetettaessa Nykyinen ikä Toiminta-aika Vaasassa, kk Suomi Mies Keskiarvo 30,5 35,4 39,3 56,4 Mediaani 29,0 30,0 35,0 9,0 lkm 13,0 13,0 13,0 13,0 Nainen Keskiarvo 28,7 30,4 37,4 18,4 Mediaani 28,0 29,0 36,5 7,5 lkm 25,0 25,0 26,0 26,0 Yhteensä Keskiarvo 29,3 32,1 38,0 31,1 Mediaani 28,0 29,5 36,0 8,0 lkm 38,0 38,0 39,0 39,0 Ruotsi Mies Keskiarvo 32,1 33,0 38,9 10,7 Mediaani 29,0 30,0 36,0 12,0 lkm 9,0 9,0 9,0 9,0 Nainen Keskiarvo 27,7 30,2 34,4 28,8 Mediaani 27,0 27,0 32,0 5,0 lkm 9,0 9,0 9,0 10,0 Yhteensä Keskiarvo 29,9 31,6 36,7 20,2 Mediaani 27,0 27,0 33,0 9,0 lkm 18,0 18,0 18,0 19,0 Yhteensä Mies Keskiarvo 31,5 34,6 39,1 36,5 Mediaani 29,0 30,0 36,0 11,0 lkm 23,0 23,0 23,0 23,0 Nainen Keskiarvo 28,3 30,2 36,7 21,0 Mediaani 27,0 28,0 36,0 7,0 lkm 35,0 35,0 36,0 37,0 Yhteensä Keskiarvo 29,6 32,0 37,6 26,9 Mediaani 28,0 29,0 36,0 8,5 lkm Miksi Vaasaan lääkäriksi? Maantieteellisessä kirjallisuudessa on paljon pohdittu syitä, jotka vaikuttavat työpaikan valintaan alueellisena ilmiönä. Yksilön kannalta kyseessä on alttius vastata työpaikkatarjontaan ja sen alueellisen informaatiokentän laajuus, jolta tieto vapaista työpaikoista saadaan. Työnhakijan kyky liikkua työn perässä ja sitoutumisen aste asuinpaikkaan vaikuttavat siihen, toimiiko henkilö paikallisilla vai maanlaajuisilla työmarkkinoilla (Dicken & Lloyd, 1981). Lääkärintyössä työmarkkinat ovat kansainväliset, ja rajoitukset työpaikan vastaanottamiseen johtuvat ainakin maan sisällä lähinnä yksilöstä. Toisaalta työpaikan valintaa voidaan käsitellä määräpaikan valinnan ongelmana. Tällöin voidaan ajatella, että ensiksi valitaan laajempi alue jolle halutaan sijoittua, ja tämän alueen sisällä tehdään tarkempi valinta. Näin työpaikan valintaprosessista tulee kaksivaiheinen.

20 21 Terveystoimen ulkopuolisia tekijöitä Tietynlainen tuttu mielikuva Vaasasta on ilmeisesti ollut yksi Vaasan valintaa puoltava tekijä. Päätelmää tukee Länsi-Suomen läänissä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneiden suuri osuus Vaasan terveyskeskuksen entisestä lääkärikunnasta. Lääkäreistä on toiseksi eniten kotoisin Etelä-Suomen läänistä. Myös lääkärin opiskelupaikkakunnan läheisyys tukee tuttuutta valintakriteerinä (taulukko 5). Kuopiosta valmistuneita on ollut muita vähemmän Vaasassa töissä. Selkeää kuvaa lähellä kaukana sijaitsevasta koulutuspaikasta sekoittanevat kielisyyt ja lääkärikoulutuksen keskittyminen muutamalle yliopistopaikkakunnalle. Taulukko 5. Vaasassa lääkäreinä toimineiden opiskelupaikkakunnat. Opiskelupaikkakunta % Helsinki 20,0 Turku 15,0 Tampere 16,7 Kuopio 6,7 Oulu 26,7 Ulkomaat 15,0 Yhteensä 100,0 lkm 60 Vaasassa työskennellä lääkäreillä on pääsääntöisesti ollut sukulaisia tai tuttavia Vaasassa (81 %). Kyseessä on ollut sijoittuminen kaupunkiin, joka on ollut jollakin tavalla tuttu. Tällaisessa tilanteessa sijoittuminen työpaikkakunnalle on helpompaa. Vain yhdeksällätoista prosentilla ei ole ollut valmista sosiaalista verkostoa uudella työpaikkakunnallaan (taulukko 6). Taulukko 6. Sukulaisia tai tuttavia Vaasassa ja lääkärin äidinkieli. Äidinkieli Sukulaisia tai tuttavia Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Vaasassa Kyllä 71,1% 100,0% 100,0% 81,4% Ei 28,9% 18,6% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% lkm Myös äidinkielenään suomea puhuvilla lääkäreillä on ollut paljon kontaktipintaa Vaasaan. Kaikilla ruotsinkielisillä on ollut sukulaisia tai tuttavia Vaasassa. Sosiaaliset syyt ovat vaikuttaneet Vaasan valintaan työpaikkakunnaksi. Kumppanin tai puolison asuinpaikka Vaasassa tai kaupungin lähialueilla on ollut perheellisillä (54,5 %) suuremman merkityksen omaava tekijä kuin perheettomillä (28,0 %) tultaessa Vaasan terveyskeskuksen palvelukseen. Asia

21 22 onkin ennalta arvattavissa. Sen sijaan äidinkielen merkitys on hieman yllättävä. Suomenkielisistä lääkäreistä 49 prosenttia pitää asiaa merkittävänä sijoittumisen kannalta ja ruotsinkielisistä 26 prosenttia. Perheellisiä on kummassakin kieliryhmässä likimain yhtä paljon. Ennakkomielikuva Vaasasta asuin- ja työpaikkakuntana on ollut positiivinen kahdella kolmasosalla vastaajista ja tukenut päätöstä tulla Vaasaan (taulukko 7). Vain kolmella prosentilla se on ollut kielteinen. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvilla tämä mielikuva on ollut useammin myönteinen kuin suomea puhuvilla. Pääosa myönteisen ennakkomielikuvan omaavista on todennut kokemuksiinsa perustuen sen olleen todellinen (83 % ryhmään kuuluvista). Taulukko 7. Lääkärin ennakkomielikuva Vaasasta ja vastaajan äidinkieli. Äidinkieli Ennakkomieli- Suomi Ruotsi Muu Yhteensä kuva Vaasasta Myönteinen 59,0% 78,9% 100,0% 66,7% Ei merkitystä 35,9% 21,1% 30,0% Kielteinen 5,1% 3,3% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% lkm Opiskelu- tai työympäristön tuki Vaasan terveyskeskukseen lääkäriksi hakeutumiselle on ollut lähinnä positiivinen (37 %). Vain yhdessä tapauksessa ympäristö on pyrkinyt estämään Vaasaan sijoittumista. Yleensä ympäristön mielikuvilla ei ole ollut merkitystä, mutta Vaasan kaksikielisyydellä on ollut. Neljäsosa suomea äidinkielenään puhuvista lääkäreistä on kokenut asian myönteiseksi ja peräti 90 prosenttia ruotsinkielisistä (taulukko 8). Taulukko 8. Vaasan kaksikielisyyden merkitys työpaikan valitsemiseen ja lääkärin äidinkieli. Äidinkieli Vaasan kaksikieli- suomi ruotsi muu Yhteensä syyden merkitys Myönteinen 25,6% 89,5% 100,0% 48,3% Ei merkitystä 53,8% 10,5% 38,3% Estävä 20,5% 13,3% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% lkm Vaasasta ennakolta muodostunut mielikuva on ollut oikeaan osunut muita useammin, jos lääkäri on ollut mies, perheetön tai ruotsinkielinen (taulukko 9). Sukulaisten tai tuttavien Vaasassa asuminen on ennakoinut mielikuvan oikeaan osumista huonommin.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 5.10.2016 Julkaisuvapaa 26.1.2017 klo 10.00 Lisätietoja Tutkija Piitu Parmanne piitu.parmanne@laakariliitto.fi, p 09 3930 832 www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2010

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2010 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Terveysasemien vaihdot Tampereella

Terveysasemien vaihdot Tampereella Terveysasemien vaihdot Tampereella 2011 2015 Terveysasemien sisäisten vaihtojen määrät ja syyt Annika Sallinen 1 Avopalveluiden hallinto Taustasta ja aineistosta Terveyskeskusten vaihto ollut mahdollista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot