V AASAN KAUPUNKI VASA STAD. Olli Wuori TERVEYSKESKUS- LÄÄKÄRINÄ VAASASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V AASAN KAUPUNKI VASA STAD. Olli Wuori TERVEYSKESKUS- LÄÄKÄRINÄ VAASASSA"

Transkriptio

1 V AASAN KAUPUNKI VASA STAD Olli Wuori TERVEYSKESKUS- LÄÄKÄRINÄ VAASASSA VAASAN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNTA TERVEYSTOIMI VAASA 2004

2 1 Olli Wuori TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRINÄ VAASASSA VAASAN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNTA TERVEYSTOIMI VAASA 2004

3 3 ESIPUHE Terveys on jokaiselle ihmiselle ensiarvoisen tärkeä tekijä, jonka arvo havaitaan yleensä vasta sen horjuessa. Oman terveytensä suhteen moni kokee itsensä asiantuntijaksi. Lääketieteen kehittyessä kyky parantaa erilaisia tauteja on jatkuvasti parantunut. Samalla odotukset lääketieteen mahdollisuuksista ovat kasvaneet ja mahdollisuudet hoidon saantiin ovat huomattavasti tasa-arvoisemmat kuin menneinä vuosikymmeninä. Vastuu perusterveydenhuollosta lepää kuntien vastuulla, joiden terveystoimi on velvollinen hoitamaan ihmiset ikään, sukupuoleen, sairauden laatuun, vaikeusasteeseen tai muuhun senkaltaiseen tekijään katsomatta. Vastuun kantaminen edellyttää paikallisen terveydenhuollon toimivuutta. Tärkeä osuus tässä on lääkärien riittävä määrä, jotta hoidon tarve voidaan arvioida ja tarvittava hoito antaa. Terveystoimi kuluttaa 23 prosenttia Vaasan toimintamenoista, ja se on henkilömäärältään kaupungin kolmanneksi suurin sektori. Vaasan kaupunki on viime vuosina kokenut saman kehityksen kuin monet muut kunnat Suomessa. Terveyskeskuslääkärien virkoihin ja viransijaisuuksiin on ollut vaikea löytää lääkäreitä. Työ terveyskeskuksessa on ollut vähemmän vetovoimasta kuin ura sairaalassa. Seurauksena on ollut terveyskeskuslääkärien kuormittuminen ja potilasjonot. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta ja terveystoimi tilasivat vuonna 2003 Vaasan yliopiston Levón-instituutilta analyysin Vaasan lääkärivajeen syistä. Analyysiä varten on tehty kyselyt vuosien 1993 ja 2003 välisenä aikana toimineille, mutta työt Vaasan terveyskeskuksessa lopettaneille lääkäreille sekä terveyskeskuksen nykyisille lääkäreille. Lisäksi on tehty kyselyjä täydentäviä haastatteluja. Kiitän Vaasan tarkastusyksikön ja terveystoimen viranhaltijoita kommenteista ja tarvittavan materiaalin toimittamisesta. Samoin kiitän niitä henkilöitä, jotka ovat asiantuntijalausunnoillaan auttaneet tämän tutkimuksen valmistumista. Vaasassa helmikuussa 2004 Olli Wuori erikoistutkija, dosentti Vaasan yliopisto Levón instituutti

4 5 ESIPUHE JOHDANTO...7 Tutkimustehtävä...7 Taustaa...7 TERVEYDENHUOLTO...8 Perusterveydenhoito Suomessa...8 Lääkärimäärän kehitys...9 Perusterveydenhoito Vaasassa Vaasan kaupunki Vaasan kaupungin terveystoimi LÄÄKÄRINTYÖ TERVEYSKESKUKSISSA KESKEISIÄ TUTKIMUS- TULOKSIA TYÖSUHTEENSA VAASASSA LOPETTANEET LÄÄKÄRIT Kyselyn luonnehdinta Vaasan terveyskeskuksessa toimineen lääkärin profiili Miksi Vaasaan lääkäriksi? Terveystoimen ulkopuolisia tekijöitä Tärkein Vaasaan tulemisen syy Tiedonhankinta Vaasan työpaikasta Vaasan terveystoimen palveluksessa Ennakkomielikuva Työn piirteistä Lääkärien määrä terveyskeskuksessa Pakkotahtisuus Työn hallinta Työn uuvuttavuus Potilasta kohden jäävä aika Palaute työstä Tyytyväisyys palkkaan Kouluttautumismahdollisuudet Sijainti suhteessa yliopistosairaalaan Mielikuva Vaasan terveydenhuollosta Syyt töiden lopettamiseen Tärkeimmät syyt Muut syyt terveyskeskustyön lopettamiseen Työnkuvan ja lopettamissyiden välinen yhteys Tutkimusmenetelmä Työilmapiiri Pakkotahtisuus Työpaikan vaihto Ympäristötekijät Viran saanti... 34

5 6 Vähäisemmät haittatekijät Vieläkö takaisin Vaasaan terveyskeskuslääkäriksi? Lopettaneet lääkärit kokoavia huomioita NYKYISET TERVEYDENHUOLLOSSA TOIMIVAT LÄÄKÄRIT Kyselyn luonnehdinta Vaasan terveyskeskuksessa toimivan lääkärin profiili Miksi Vaasaan lääkäriksi? Terveystoimen ulkopuolisia tekijöitä Tiedonhankinta Vaasasta Toimiminen Vaasassa Ennakkomielikuva Työn piirteistä Pakkotahtisuus Työn hallinta Työn uuvuttavuus Palaute työstä Työ liian yksinäistä Sijainti suhteessa yliopistosairaalaan Hoitohenkilökunnan tuki ja riittävyys Tyytyväisyys palkkaan Jatkaminen Vaasan terveystoimen palveluksessa Nykyiset lääkärit kokoavia huomioita VAASAN TERVEYSKESKUKSEN ARVOSANA Kouluarvosana Mielikuva KEHITTÄMISKOHTEITA Tärkeimmät kehittämiskohteet lääkäreiden mielestä Rekrytointi Yhteistyö Työnjakokysymykset Johtaminen ja palaute Lähteet... 54

6 7 JOHDANTO Tutkimustehtävä Vaasan kunnallista terveystointa haittaa pula terveyskeskuslääkäreistä. Seurauksena on henkilökunnan kuormittuminen, kun työmäärä lääkäriä kohden kasvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät estävät lääkäriksi hakeutumista Vaasan kunnalliseen terveydenhoitoon ja miksi lääkärit poistuvat Vaasan terveystoimen palveluksesta. Tutkimus suoritetaan kyselynä, jota täydennetään haastatteluilla. Taustaa Lääkäripulan syitä voidaan etsiä terveystoimen sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Ulkoisia syitä ovat Vaasan sijaintiin ja Vaasan aluerakenteeseen liittyvät tekijät. Nämä erottuvat vielä objektiivisiin tekijöihin ja subjektiivisiin tekijöihin. Toisin sanoen, millainen Vaasa todellisuudessa on ja millaisena Vaasa näyttäytyy ihmisten mielikuvissa. Lisäksi kysymykseen vaikuttaa työvoiman tarjonta eli kunakin ajankohtana työpaikkaa hakevien lääkärien määrä. Terveystoimen kannalta objektiivisia ulkoisia tekijöitä ovat Vaasan sijainti Pohjanmaalla, rannikon kaksikielisellä alueella, suhteellisen kaukana lääkärikoulutusta antavista paikkakunnista. Tällaisia tekijöitä ovat lisäksi kaupungin suhteellisen hyvä työllisyystilanne, hyvä sisäinen saavutettavuus, hyvä palvelutaso ja monipuoliset koulutusmahdollisuudet. Subjektiiviset tekijät kuvaavat sitä, miten eri ihmiset havaitsevat ja mieltävät edellä mainitut objektiiviset tekijät. Tunnettu esimerkki on erilaiset mielikuvakartat (mental map), jotka kaikilla ihmisillä ovat erilaiset. Mielikuvakartta kertoo vaikkapa, kuinka yksilöt sijoittavat mielessään Vaasan Suomen kartalle, suhteessa asuin- tai työpaikkaansa. Kysymys on siis siitä, millaisena asuinpaikkana Vaasa lääkärin silmissä näyttäytyy. Terveystoimen kannalta objektiiviset sisäiset tekijät ovat varsinaiseen lääkärintyöhön liittyviä. Yksinkertaistaen kyseessä on, millainen Vaasa on lääkärin työpaikkana. Subjektiivisia tekijöitä ovat lääkärien mielikuvat Vaasasta lääkärin työpaikkana.

7 8 TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhoito Suomessa Vastuu sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisestä on kunnilla. Lainsäädäntö määrittää tämän, muttei yksityiskohtaisesti säätele toiminnan laatua, sisältöä tai järjestämistapaa. Palvelut on mahdollista järjestää omana toimintana, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä tai vaikkapa ostopalveluna. Kansanterveyslaki ja -asetus asettavat kunnille terveyspalveluihin liittyviä velvoitteita. Erikseen on säädetty lisäksi muun muassa erikoissairaanhoidosta, mielenterveyspalveluista, tartuntatautien ehkäisystä ja hoidosta sekä työterveyshuollosta. Vastuu palvelujen rahoituksesta on kunnilla. Vaikka laki ei sinällään määritä yksikäsitteisesti kunnallisesti tuotettavien palvelujen laatua, niin monissa laeissa ja asetuksissa määritellään perusteita annettavien palvelujen laadusta. Ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö määrittelee terveydenhuoltohenkilökunnan tarvitsemaa pätevyyttä. (STM 2001: 9) Ammattihenkilöiden edellytetään yksittäisten potilaiden kohdalla noudattavan yleisesti hyväksyttyä hoitokäytäntöä ja toimivan potilaan etujen mukaisesti. (STM 2003: 20) Lakisääteisten palvelujen yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Läänien alueella suunnittelu, ohjaus ja valvonta on säädetty lääninhallitusten tehtäväksi. Kuntalain mukaan lääninhallituksella ei kuitenkaan ole yleistä oikeutta pitää silmällä kunnan toiminnan laillisuutta. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä määritellään edellytyksiä, joissa lääninhallitus voi ryhtyä oma-aloitteisiin toimenpiteisiin, jos kunta tai kuntayhtymä toimii vastoin lakia tai lakiin perustuvia säädöksiä. Myös valtionosuuslain perusteilla voi lääninhallitus ryhtyä toimenpiteisiin (STM 2001). Perusterveydenhuollon ytimenä on 270 terveyskeskusta. Näillä on yhteensä noin 600 palvelupistettä, joissa on lääkärin vastaanottotoimintaa (pää- ja sivuterveysasemat). Viidesosalla näistä on tarjolla erikoislääkäripalveluja (STM 2003: 27). Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785.) Perusterveydenhuollossa potilaita ei voida rajata palvelujen ulkopuolelle iän, sukupuolen, sairauden laadun vaikeusasteen tai muun tämänkaltaisen seikan perusteella (STM 2003: 62).

8 9 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan hoitoon pääsyä koskevat seuraavat vaatimukset: Pääsy perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Pääsy erikoissairaanhoidon polikliiniseen hoidon arvioon kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Pääsy lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon (kansallisen hoitosuosituksen määrittämässä tai muuten näyttöön perustuen määritellyssä kohtuullisessa ajassa, tavallisesti enintään kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa) (STM ). Lääkärimäärän kehitys Lääkärin virkoja terveyskeskuksissa on lisätty vuosien välisenä aikana 22,7 prosenttia. Terveyskeskuslääkärien 2864 virkaa olivat vuonna 1995 täysin täytetyt. Kuusi vuotta myöhemmin viroista (3356) oli 9,3 prosenttia täyttämättä, ja edellisenä vuonna 6,8 prosenttia. Vuonna 2002 virkoja oli hoidettuna 3004 ja ilman lääkäriä oli 381. Vajausta vuonna 2002 oli 11,3 prosenttia. Vajeen kasvu on nyt hidastunut. Koko maan 3492 laillistetun terveyskeskuslääkärin virasta tai toimesta (vrt virkaa, STM 2003: 28) oli hoitamatta 12,1 prosenttia. Näin ollen lääkäriä ei saatu 421 virkaan tai toimeen. Lääkäriliiton edellisen selvityksen mukaan lääkärivaje oli maassamme suurinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa. Siellä viroista tai toimista on hoitamatta 27,9 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat vajeprosentit olivat Keski-Pohjanmaan (27,6 %), Kainuun (22,8 %) ja Vaasan (22,1 %) sairaanhoitopiirien alueilla. (Suomen lääkäriliitto 2004). Nykyisestä vajeesta huolimatta terveyskeskuksissa toimivien lääkärien määrä on vuosien 1993 ja 2003 välisenä aikana kasvanut 15 prosenttia. Huippuvuonna 2000 terveyskeskuksissa työskenteli 3529 lääkäriä, minkä jälkeen heidän määränsä on vähentynyt 13 prosenttia (ks. STM 2003). Samaan aikaan lääkäreiden kokonaismäärä on lisääntynyt 1,8 prosentilla. Lääkärityöpanos on kasvanut sairaalasektorilla ja pysynyt ennallaan terveyskeskuksissa (kuva 1). Suomessa lääkärien määrä on kasvanut, mutta lääkärit, etenkään nuoret eivät ole olleet kiinnostuneita terveyskeskustyöstä (STM 2003: 69). Maaliskuussa 2003 oli oman ilmoituksen mukaan työttöminä 30 lääkäriä (Lääkärikysely 2003).Terveydenhuollosta annettujen tavoitteiden toteutumista haittaa terveyskeskuksien lääkärivaje. Valtioneuvoston periaatepäätös määritti lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisen vuodesta 2002

9 10 alkaen 550:sta 660:aan (STM ). Koulutuksen lisääntymisen myötä lääkärivajeen odotetaan pienenevän lähivuosina. Kuva 1. Lääkärien henkilötyövuodet vuosina (STM 2003: 29). Vuonna 2003 lääkärikunnasta oli naisia 52 prosenttia. Terveyskeskuslääkäreissä naisia oli 60 prosenttia, ja alle 30-vuotiaista lääkäreistä naisia oli yli 70 prosenttia. Ammattiryhmän sukupuolirakenne on muuttumassa perinteisestä, sillä yli 50-vuotiaista lääkäreistä naisia on 38 prosenttia. Vastaavan ikäisistä terveyskeskuslääkäreistä naisia on 45,8 prosenttia. Osa-aikatyön määrä on viimeisten 10 vuoden aikana lisääntynyt. Vuonna 2003 osa-aikaisesti työskenteli 13,5 prosenttia lääkäreistä. Miehistä 10,9 ja naisista 15,8 prosenttia on osa-aikaisia. (Lääkärikysely 2003) Perusterveydenhoito Vaasassa Vaasan kaupunki Vaasan väkiluku oli asukasta vuoden 2002 lopussa (taulukko 1). Näistä suomenkielisiä oli ja ruotsinkielisiä (25 %). Ruotsinkielisten osuus kaupungin väestöstä on vuosien 1979 ja 2002 välisenä aikana vähentynyt 3,2 prosenttiyksikköä. Vastaavasti suomenkielisten osuus ja muuta äidinkieltä puhuvien osuus on lisääntynyt (kuva 2). Väestökehityksen yleispiirre on ollut keskusta-alueiden väestön väheneminen ja vanheneminen. Lapsien määrä

10 11 kasvaa niillä alueilla, joilla rakentaminen on voimakkainta. Tämäntapainen väestökehitys on tyypillistä suomalaisissa kaupungeissa. Taulukko 1. Vaasan väkiluku ikäryhmittäin Ikäryhmä Henkilöä % väestöstä Alle 6 v , v , v , v ,7 Yli 65 v ,6 Yhteensä ,0 Lähde: Vaasan kaupunki Vuoden 1975 jälkeisenä aikana alle 12-vuotiaiden lasten osuus kaupungin väestöstä on laskenut ja yli 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. Vuoden 2002 lopussa koko maassa oli ikäryhmää 0 15-vuotiaat 17,8 prosenttia väestöstä ja 65 vuotta täyttäneitä 15,3 prosenttia. Ikärakenne Vaasassa on edullisempi kuin muualla Pohjanmaalla. Tulevaisuudessa vanhusväestön osuuden ennakoidaan kasvavan Asukkaita Suom. Ruots. Muu Kuva 2. Vaasan väkiluku kieliryhmittäin vuosina

11 12 Vaasan kaupungin terveystoimi Organisaatio Vaasan kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan sosiaalilautakunta ja terveyslautakunta sekä niiden alaiset organisaatiot yhdistetään lukien. Terveystoimen organisaatiolle kyseessä on suuri muutos, jonka vieminen läpi vaatii paljon hallinnollista työtä. Lääkärinvirkoja terveystoimessa on 42. Väestövastuulääkäreitä on 26, ja väestövastuutoiminnan piiriin kuuluvaa henkilökuntaa kokonaisuudessaan 112. Terveystoimen esimies on johtava ylilääkäri ja hänen alaisenaan hoitotyön johtava ylihoitaja. Avoterveydenhuoltoa, kaupunginsairaalaa ja työterveydenhuoltoa johtavat ylilääkärit, hammashuoltoa ylihammaslääkäri sekä talous- ja huolto-osastoa hallintopäällikkö. Ylilääkärien virat eivät ole puhtaasti hallinnollisia, vaan niihin kuuluu myös kliinistä työtä. Tällä hetkellä terveydenhuolto organisoituu kuvan 3 mukaisesti. Terveysvirastoon kuuluu työterveyshuolto, joka kunnan on järjestettävä työntekijöille ja yrittäjille. Kansaneläkelaitos maksaa työnantajalle 50 prosenttia korvausta työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Kunnan terveyskeskus on velvollinen myymään työterveyshuollon palveluja niitä haluavalle työnantajalle. (STM Vastuualueet, työterveyshuolto 2004). Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut valitsemalla yhden seuraavista vaihtoehdoista: Työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, jolla on kansanterveyslain perusteella velvollisuus järjestää ne. Työnantaja järjestää työterveyshuoltopalvelut omalla tai useamman työnantajan yhteisellä työterveysasemalla. Työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta tai henkilöltä, kuten yksityiseltä lääkäriasemalta tai yksityislääkäriltä. (STM 1999)

12 Kuva 3. Terveydenhuollon organisaatio Vaasassa. (Jussil 2003). 13

13 14 Terveydenhuollon kysyntä ja kustannukset Vuonna 2002 Vaasassa on sitovaksi tavoitetasoksi asetettu, että päivystysvastaanotolle pääsee välittömästi ja ajanvarausvastaanotolle on korkeintaan 14 vuorokauden jono. Tämä tavoite on merkittävästi lievempi kuin valtakunnallinen tavoite. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen vaatimus: pääsystä perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta ei ole Vaasassa toteutunut. Vuonna 2001 ajanvarausvastaanotolle pääsi keskimäärin neljän viikon kuluttua, mutta päivystysvastaanotolle pääsi heti (Vaasan kaupunki 2001). Vuonna 2002 keskimääräinen jonotusaika lääkärin vastaanotolle oli 26 päivää. Työterveyslääkärille jonotusaika vuonna 2001 oli 41 vuorokautta ja myöhemmin joinakin kuukausina yli 60 vuorokautta (Vaasan kaupunki 2002) Päiväajan käynti lääkärillä Käynti hoitajan vastaanotolla Päivystysajan käynti lääkärillä Kuva 4. Käynnit lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla vuosina Lähde: Sirviö (2004).

14 Taulukko 2. Terveydenhuollon kustannukset euroa/ikäryhmän asukas vuonna 2002 keskisuurissa kaupungeissa. 15 Ikäryhmä Alle Yli 85 Yht.ikävakioitu Vaasa Savonlinna Kemi Imatra Salo Mikkeli Rauma Rovaniemi Lohja Hämeenlinna Kajaani Lappeenranta Porvoo Kokkola Seinäjoki Kerava Joensuu Raisio Vaasan sijoitus Lähde: Lahtinen & Palomäki (2003). Käynnit lääkärinvastaanotolla alkoivat kasvaa, kun väestövastuu toteutui. Tähänastinen huippu saavutettiin vuonna 1998 päiväajan käynneissä. Viidessä vuodessa päiväajan käyntien määrä on vähentynyt 39 prosenttia. Päivystysajan käyntejä oli eniten vuonna Niiden määrä on pysynyt lähes ennallaan. Hoitajan vastaanotolla käynnit ovat myös lisääntyneet väestövastuujärjestelmään siirryttäessä (kuva 4). Kun lääkärissäkäynnit ovat vähentyneet, niin hoitajien vastaanotolla käynnit ovat lisääntyneet 36 prosenttia vuodesta 1998 lähtien. Kokonaisuudessaan Vaasan terveydenhuolto oli kalleinta keskikokoisten suomalaisten kaupunkien joukossa. Vaasan kaupunki panostaa terveydenhuollossa paljon erityisesti alle yksivuotiaisiin ja yli 75-vuotiaisiin (taulukko 2). Kaupunkien väliset erot ovat työikäisten kohdalla suhteellisen pienet.

15 16 LÄÄKÄRINTYÖ TERVEYSKESKUKSISSA KESKEISIÄ TUTKI- MUSTULOKSIA Terveyskeskuksien lääkäripulan kasvaessa keskustelu lääkärintyöstä on voimistunut. Tekeillä olevasta Lääkäri tutkimuksesta on Suomen Kuvalehti julkaissut ennakkotietoja. Tulokset perustuvat 750 terveyskeskuslääkärin vastauksiin. Ehdottomasti suurimmat haittatekijät ovat työn pakkotahtisuus ja paperityön suuri määrä (kuva 5). Päivystysrasitus ei nouse ennakkotiedoissa esiin. Samoin työyksikön ilmapiiri on lähes aina hyvä. Ennakkotietojen mukaan kaksi kolmasosaa lääkäreistä ei itse voi vaikuttaa työtahtiinsa tai tehtäviinsä. Naisista kolme neljäsosaa kokee olevansa uupunut. Hallinto tukee lääkäreitä heidän mielestään huonosti. Kaikkein tyytymättömimpiä ovat Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen lääkärit. Palkkaansa lääkärit ovat kohtuullisen tyytyväisiä, ja noin puolet heistä pitää tulojaan hyvänä. Vastaajista 90 prosenttia arvostaa omaa työtään paljon tai erittäin paljon (Suomen Kuvalehti 1/2004). Työ yksinäistä puurtamista Kohtuuton työmäärä Työn henkinen rasittavuus Resurssien niukkuus Runsas paperityö Työn pakkotahtisuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Melko usein Silloin tällöin Harvoin Kuva 5. Nykyisessä työssä haitalliset tekijät. Lähde: taulukko, Suomen Kuvalehti 1/2004.

16 17 Taulukko 3. Lääkärien ilmoittamat kolme tärkeintä syytä, miksi he eivät enää työskentele terveyskeskuksessa. Syy I tärkein II tärkein III tärkein lkm % lkm % lkm % Pakkotahtinen työ, kiire, , , ,4 työsidonnaisuus tai uupuminen Erikoistuminen muuhun kuin ,7 27 7,2 yleislääketieteeseen Uusi kiinnostava työtarjous, 48 8, , ,7 virka tai vaihtelun halu Virkavapaalla, äitiyslomalla tai 34 6,2 1 0,3 1 0,4 hoitovapaalla Erikoistuminen 27 4,9 1 0,3 10 3,7 yleislääketieteeseen Eurolääkärikoulutus 27 4,9 8 2,1 2 0,7 Eläkkeellä, varhais- tai 23 4,2 2 0,5 sairauseläkkeellä Ei mahdollisuutta vaikuttaa 15 2,7 22 5,9 14 5,1 omaan työhön Huono palkka 13 2,4 29 7, ,1 Huono yhteistyö muun 13 2,4 23 6,2 26 9,6 henkilökunnan tai johdon kanssa Päivystysrasitus 11 2,0 30 8,0 20 7,4 Raskas väestövastuu 10 1,8 10 2,7 6 2,2 Huonot mahdollisuudet tai 8 1,5 17 4,6 24 8,8 johdon negatiivinen suhtautuminen lisäkoulutukseen Lääkäripula, ei sijaisia, 7 1,3 13 3,5 14 5,1 resurssipula tai säästöpaineet Työnohjauksen tai 6 1,1 16 4,3 10 3,7 konsultaation puute Työn huono arvostus 3 0,5 7 1,9 20 7,4 Hoidon huono laatu 1 0,2 5 1,3 2 0,7 Muu syy 29 5, , ,2 Yhteensä , , ,0 Lähde: Vehviläinen, Arto, Jorma Takala, Outi Haggren, Katri Tirkkonen ja Esko Kumpusalo 2003a. Kuopion yliopiston terveystaloustieteen laitoksen alustavan tarkastelun mukaan terveyskeskustyön tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat työn pakkotahtisuuden vähentäminen, yhteyksien parantaminen erikoissairaanhoitoon, päivystyksen ulkoistaminen, kunnan huonon taloustilanteen vaikutuksien vähentäminen, oman työn hallinnan kehittäminen ja lääkärin väestövastuun pudottaminen alle 2000 asukkaaseen. (Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2002) Myöhemmät aineiston tarkastelut nostavat palkkauksen toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi. (Vehviläinen Arto, Jorma Takala, Outi Haggren, Katri Tirkkonen ja Esko Kumpusalo 2003b)

17 18 Työstä saatu palaute on ollut tärkeä tekijä arvioitaessa lääkärin tyytyväisyyttä terveyskeskukseen työpaikkana. Naislääkärit ovat tyytymättömämpiä työpaikkansa toimivuuteen kuin mieslääkärit, ja johtavat lääkärit pitävät terveyskeskuksiaan toimivampina kuin muut terveyskeskuslääkärit (Vehviläinen et al. 2002). Lääkäritutkimuksissa terveyskeskustyön lopettamisen syyksi paljastuu usein työn pakkotahtisuus (taulukko 3). Toiseksi tärkein lähdön syy on ollut erikoistuminen muuhun kuin yleislääketieteeseen. Myös muita syitä on ollut paljon, mutta niiden suhteellinen merkitys on ollut huomattavasti vähäisempi. Kaksi tärkeintä syytä ovat yhdessä puolet kaikista tärkeimmiksi ilmoitetuista syistä lopettaa työskentely terveyskeskuksessa. Muualle lähteneistä 70 prosenttia oli naisia, ja koko tutkimuksessa naisia oli 62 prosenttia (Vehviläinen et al. 2003a).

18 19 TYÖSUHTEENSA VAASASSA LOPETTANEET LÄÄKÄRIT Kyselyn luonnehdinta Vaasan terveyskeskukseen vuosien 1993 ja 2003 välisenä aikana työsuhteessa olleille, mutta työsuhteensa lopettaneille, lääkäreille tehtiin postikysely. Siinä tiedusteltiin heidän kokemuksiaan terveyskeskuslääkärinä toimimisesta Vaasassa. Kohteena oli 96 lääkäriä, joista naisia oli 62 prosenttia. Lomakkeita palautui 60, ja palautusprosentiksi tuli 63. Palautusprosentti on suuri, ottaen huomioon ammattiryhmän ja kyselyn kohteen entinen työpaikka. Vaasan terveyskeskuksessa toimineen lääkärin profiili Kuudestakymmenestä vastaajasta 62 prosenttia on naisia, kuten myös kyselyn kohteena olleista. Suomi on vastaajien yleisin äidinkieli (65 %) ja ruotsi toiseksi yleisin (32 %). Vuoden 2002 lopussa vaasalaisista 25 prosenttia on ruotsinkielisiä. Vaasassa työskennelleet lääkärit ovat eläneet. lapsuutensa ja nuoruutensa Länsi-Suomen läänissä (68 %). Perheellisiä vastanneista lääkäreistä on 55 prosenttia. Viisikymmentäkaksi prosenttia vastaajista on Vaasassa toimiessaan ollut laillistettuja lääkäreitä ja neljäkymmentä prosenttia eurolääkäreitä. Työtehtävä on liittynyt erikostumiseen 40 prosentilla vastaajista, ja 80 prosenttia on toiminut viransijaisina. Lääkärien iät Vaasaan tultaessa vaihtelivat suuresti. Miehet (mediaani) ovat tulleet terveyskeskuksen palvelukseen noin kaksi vuotta naisia vanhempina (taulukko 4). Toiminta-ajat Vaasan terveyskeskuksessa vaihtelivat joistakin kuukausista vuosikymmeniin. Miehet ovat keskimäärin toimineet terveystoimen palveluksessa pitemmän aikaa kuin naiset. Ero on neljästä viiteen kuukautta miesten hyväksi, riippuen tarkastelussa käytettävästä keskiarvotyypistä 1. Ruotsinkieliset miehet ovat toimineet lääkäreinä kaikkein kauimmin ja ruotsinkieliset naiset lyhyimmän ajan. Perheellisten työsuhde on kestänyt keskimäärin kuudesta seitsemään kuukautta kauemmin kuin perheettömien lääkäreiden. Toiminta-ajat kuvastavat terveyskeskuksen luonnetta lääkärin työpaikkana. Sinne tulevat vielä laillistamattomat lääkärit harjoittelemaan, mutta kyseessä on myös yleislääketieteen erikoislääkärin vakituinen työpaikka. Toiminta-ajoissa kuvastuu vanha ja yleinen havainto eli perhe sitoo työntekijää paikoilleen monin tavoin. 1 Mediaani on keskiarvo, joka jakaa jakauman kahteen yhtä suureen osaan. Jos jakauma on vino, niin mediaanin arvo on eri kuin aritmeettisen keskiarvon. Mediaani ei ole herkkä jakauman pitkille hännille.

19 20 Taulukko 4. Lääkärien iät ja toiminta-aika Vaasassa. Äidinkieli Sukupuoli Ikä Vaasaan tultaessa Ikä Vaasassa lopetettaessa Nykyinen ikä Toiminta-aika Vaasassa, kk Suomi Mies Keskiarvo 30,5 35,4 39,3 56,4 Mediaani 29,0 30,0 35,0 9,0 lkm 13,0 13,0 13,0 13,0 Nainen Keskiarvo 28,7 30,4 37,4 18,4 Mediaani 28,0 29,0 36,5 7,5 lkm 25,0 25,0 26,0 26,0 Yhteensä Keskiarvo 29,3 32,1 38,0 31,1 Mediaani 28,0 29,5 36,0 8,0 lkm 38,0 38,0 39,0 39,0 Ruotsi Mies Keskiarvo 32,1 33,0 38,9 10,7 Mediaani 29,0 30,0 36,0 12,0 lkm 9,0 9,0 9,0 9,0 Nainen Keskiarvo 27,7 30,2 34,4 28,8 Mediaani 27,0 27,0 32,0 5,0 lkm 9,0 9,0 9,0 10,0 Yhteensä Keskiarvo 29,9 31,6 36,7 20,2 Mediaani 27,0 27,0 33,0 9,0 lkm 18,0 18,0 18,0 19,0 Yhteensä Mies Keskiarvo 31,5 34,6 39,1 36,5 Mediaani 29,0 30,0 36,0 11,0 lkm 23,0 23,0 23,0 23,0 Nainen Keskiarvo 28,3 30,2 36,7 21,0 Mediaani 27,0 28,0 36,0 7,0 lkm 35,0 35,0 36,0 37,0 Yhteensä Keskiarvo 29,6 32,0 37,6 26,9 Mediaani 28,0 29,0 36,0 8,5 lkm Miksi Vaasaan lääkäriksi? Maantieteellisessä kirjallisuudessa on paljon pohdittu syitä, jotka vaikuttavat työpaikan valintaan alueellisena ilmiönä. Yksilön kannalta kyseessä on alttius vastata työpaikkatarjontaan ja sen alueellisen informaatiokentän laajuus, jolta tieto vapaista työpaikoista saadaan. Työnhakijan kyky liikkua työn perässä ja sitoutumisen aste asuinpaikkaan vaikuttavat siihen, toimiiko henkilö paikallisilla vai maanlaajuisilla työmarkkinoilla (Dicken & Lloyd, 1981). Lääkärintyössä työmarkkinat ovat kansainväliset, ja rajoitukset työpaikan vastaanottamiseen johtuvat ainakin maan sisällä lähinnä yksilöstä. Toisaalta työpaikan valintaa voidaan käsitellä määräpaikan valinnan ongelmana. Tällöin voidaan ajatella, että ensiksi valitaan laajempi alue jolle halutaan sijoittua, ja tämän alueen sisällä tehdään tarkempi valinta. Näin työpaikan valintaprosessista tulee kaksivaiheinen.

20 21 Terveystoimen ulkopuolisia tekijöitä Tietynlainen tuttu mielikuva Vaasasta on ilmeisesti ollut yksi Vaasan valintaa puoltava tekijä. Päätelmää tukee Länsi-Suomen läänissä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneiden suuri osuus Vaasan terveyskeskuksen entisestä lääkärikunnasta. Lääkäreistä on toiseksi eniten kotoisin Etelä-Suomen läänistä. Myös lääkärin opiskelupaikkakunnan läheisyys tukee tuttuutta valintakriteerinä (taulukko 5). Kuopiosta valmistuneita on ollut muita vähemmän Vaasassa töissä. Selkeää kuvaa lähellä kaukana sijaitsevasta koulutuspaikasta sekoittanevat kielisyyt ja lääkärikoulutuksen keskittyminen muutamalle yliopistopaikkakunnalle. Taulukko 5. Vaasassa lääkäreinä toimineiden opiskelupaikkakunnat. Opiskelupaikkakunta % Helsinki 20,0 Turku 15,0 Tampere 16,7 Kuopio 6,7 Oulu 26,7 Ulkomaat 15,0 Yhteensä 100,0 lkm 60 Vaasassa työskennellä lääkäreillä on pääsääntöisesti ollut sukulaisia tai tuttavia Vaasassa (81 %). Kyseessä on ollut sijoittuminen kaupunkiin, joka on ollut jollakin tavalla tuttu. Tällaisessa tilanteessa sijoittuminen työpaikkakunnalle on helpompaa. Vain yhdeksällätoista prosentilla ei ole ollut valmista sosiaalista verkostoa uudella työpaikkakunnallaan (taulukko 6). Taulukko 6. Sukulaisia tai tuttavia Vaasassa ja lääkärin äidinkieli. Äidinkieli Sukulaisia tai tuttavia Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Vaasassa Kyllä 71,1% 100,0% 100,0% 81,4% Ei 28,9% 18,6% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% lkm Myös äidinkielenään suomea puhuvilla lääkäreillä on ollut paljon kontaktipintaa Vaasaan. Kaikilla ruotsinkielisillä on ollut sukulaisia tai tuttavia Vaasassa. Sosiaaliset syyt ovat vaikuttaneet Vaasan valintaan työpaikkakunnaksi. Kumppanin tai puolison asuinpaikka Vaasassa tai kaupungin lähialueilla on ollut perheellisillä (54,5 %) suuremman merkityksen omaava tekijä kuin perheettomillä (28,0 %) tultaessa Vaasan terveyskeskuksen palvelukseen. Asia

21 22 onkin ennalta arvattavissa. Sen sijaan äidinkielen merkitys on hieman yllättävä. Suomenkielisistä lääkäreistä 49 prosenttia pitää asiaa merkittävänä sijoittumisen kannalta ja ruotsinkielisistä 26 prosenttia. Perheellisiä on kummassakin kieliryhmässä likimain yhtä paljon. Ennakkomielikuva Vaasasta asuin- ja työpaikkakuntana on ollut positiivinen kahdella kolmasosalla vastaajista ja tukenut päätöstä tulla Vaasaan (taulukko 7). Vain kolmella prosentilla se on ollut kielteinen. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvilla tämä mielikuva on ollut useammin myönteinen kuin suomea puhuvilla. Pääosa myönteisen ennakkomielikuvan omaavista on todennut kokemuksiinsa perustuen sen olleen todellinen (83 % ryhmään kuuluvista). Taulukko 7. Lääkärin ennakkomielikuva Vaasasta ja vastaajan äidinkieli. Äidinkieli Ennakkomieli- Suomi Ruotsi Muu Yhteensä kuva Vaasasta Myönteinen 59,0% 78,9% 100,0% 66,7% Ei merkitystä 35,9% 21,1% 30,0% Kielteinen 5,1% 3,3% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% lkm Opiskelu- tai työympäristön tuki Vaasan terveyskeskukseen lääkäriksi hakeutumiselle on ollut lähinnä positiivinen (37 %). Vain yhdessä tapauksessa ympäristö on pyrkinyt estämään Vaasaan sijoittumista. Yleensä ympäristön mielikuvilla ei ole ollut merkitystä, mutta Vaasan kaksikielisyydellä on ollut. Neljäsosa suomea äidinkielenään puhuvista lääkäreistä on kokenut asian myönteiseksi ja peräti 90 prosenttia ruotsinkielisistä (taulukko 8). Taulukko 8. Vaasan kaksikielisyyden merkitys työpaikan valitsemiseen ja lääkärin äidinkieli. Äidinkieli Vaasan kaksikieli- suomi ruotsi muu Yhteensä syyden merkitys Myönteinen 25,6% 89,5% 100,0% 48,3% Ei merkitystä 53,8% 10,5% 38,3% Estävä 20,5% 13,3% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% lkm Vaasasta ennakolta muodostunut mielikuva on ollut oikeaan osunut muita useammin, jos lääkäri on ollut mies, perheetön tai ruotsinkielinen (taulukko 9). Sukulaisten tai tuttavien Vaasassa asuminen on ennakoinut mielikuvan oikeaan osumista huonommin.

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot