Alueellinen diabeteshoitomalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen diabeteshoitomalli"

Transkriptio

1 Alueellinen diabeteshoitomalli Tausta: DILLI-hanke ( ) oli Ylä-Pirkanmaan perusterveydenhuollon diabeteshoidon kehittämishanke, jonka sijoittui D2D-hankkeen varhaisen diagnoosin ja hoidon strategiaan. Hankkeen kaikkien tavoitteiden päämääränä oli ehkäistä tyypin 2 diabeteksen liittyvien lisäsairauksien ilmaantumista. Hankkeen aikana tähän pyrittiin uusilla työjärjestelyillä hoitoorganisaatiossa, löytämällä tyypin 2 diabeetikot varhaisessa vaiheessa, varmistamalla heidän varhainen hoito ja hoidonohjaus, tunnistamalla lisäsairauksien riskitekijät sairauden varhaisessa vaiheessa ja tehostamalla hoitoa lisäsairauksien ilmaantuessa sekä varmistamalla hoitohenkilökunnan riittävä diabetesosaaminen. Hankkeen tulosten myötä myös moniammatillinen yhteistyö diabeetikoiden hoidossa mahdollistuu uusien jalkaterapeutin ja ravitsemusterapeutin toimien myötä. Yhtenä hankkeen tuloksena syntyi Alueellinen diabeteshoitomalli perusterveydenhuoltoon. Menetelmä: Hankkeen alussa tehtiin lähtötilanteen kartoitus, jonka avulla pyrittiin selvittämään diabeetikoiden hoitoon käytössä olevat resurssit, aikaisemmat hoitokäytännöt, vuosina 2004 ja 2005 diagnosoitujen tyypin 2 diabeetikoiden diabetesseurannan ja hoidon toteutuminen sekä hoitotulokset 1. ja 2. hoitovuotena. Näiden avulla tunnistettiin ongelmakohdat ja vastaavasti ne asiat, jotka jo toimivat hyvin. Alueellinen diabeteshoitomalli syntyi osittain diabeteksen ehkäisyn ja hoidon erikoistumiskoulutuksen kehittämistyön tuloksena. Alueellisen diabeteshoitomallin perustana on vuonna 2007 ilmestynyt Diabeteksen Käypä hoito - suositukset sekä Käypä hoito suositukset nefropatian, retinopatian ja kohonneen verenpaineen hoidosta. Erikoissairaanhoidon kanssa käytiin neuvotteluja hoidon porrastukseen ja lähettämiskriteereihin liittyvissä asioissa lisäsairauksien ilmaantumisessa. Tulokset: Alueellinen diabeteshoitomalli on Ylä-Pirkanmaan perusterveydenhuoltoon tehty hoitomalli aikuisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon. Hoitomallissa on haluttu korostaa erityisesti sitä, että diabetesdiagnoosi tehtäisiin heti kun diabeteskriteerit täyttyvät ja diabeetikot ohjattaisiin varhaisenhoidon piiriin. Hoitomalliin tehtiin nonstop-periaatteella toimiva viiden tapaamiskerran ryhmäohjausmalli tyypin 2 diabeetikoiden alkuohjaukseen. Ravitsemusterapeutit olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa ryhmäohjauksen kahta tapaamiskertaa, joissa aiheena on diabeetikon ruokavalio. Alueellisessa diabeteshoitomallissa on erityisesti nostettu esiin lisäsairauksien seulonta ja hoidon tehostaminen lisäsairauksien ilmaantuessa. Alueellisen diabeteshoitomallin liitettiin diabeetikoiden hoidon laadun seuranta, joka tehdään vuosittain diabeteshoitajien toimesta. Johtopäätökset: Ylä-Pirkanmaan kuntien perusterveydenhuollossa on ollut alueellisia eroja diabeetikoiden hoidon toteuttamisessa. Alueellisen diabeteshoitomallin avulla on pyritty turvaamaan diabeetikoille samanarvoinen hoito hoitopaikasta riippumatta. Hoitomallin avulla on hoito-organisaation sisällä voitu sopia tehtäväjaosta ja vastuista diabeetikoiden hoidossa ja näin lisätä työntekijöiden luottamusta toistensa osaamiseen. Hoitomalliin liitetty hoidon laadun seuranta antaa mahdollisuuden edelleen kehittää hoitomallia siten, että hoidossamme olevat diabeetikot saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa. Tekijät: Diabeteshoitajat Sanna-Leena Paarlahti, Anu Saunamäki ja Anitta Tuuna Yhteishenkilö: Diabeteshoitaja Sanna-Leena Paarlahti Mäntän seudun terveydenhuoltoalue / pth lvo, Sairaalantie 168, Mänttä Puh , faksinumero: ,

2 Diabeettisen retinopatian seulonta Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toimi ajalla sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien yhteinen Hoitoreitit-hanke, joka kokosi alueellisia työryhmiä ja kuvasi eri sairauksiin liittyviä hoitokäytäntöjä. Hoitoketjukuvaukset on julkaistu vuokaavioina Hoitoreititsivustolla, jolloin ne ovat kaikkien alueen terveydenhuollon ammattilaisten helposti nähtävissä ja näkyvät nyt myös Terveysportissa. Osana diabeteshoitoketjua kuvattiin alueellinen toimintamalli diabeettisen retinopatian seulonnan järjestämiseksi niissä kunnissa joissa ei ole omaa silmänpohjakameraa ja kuvaukset järjestetään vuosittain joukkotarkastuksina kiertävällä kameralla. Uuden toimintamallin tavoitteena oli parantaa seulonnan kattavuutta ja saada kaikki alueella kuvatut silmänpohjakuvat samaan arkistoon, jolloin ne olisivat kaikkien toimijoiden käytettävissä vertailukuvina. Kamera liitetään terveyskeskuksen työasemaan, jolta ne tallennetaan suoraan sairaanhoitopiirin arkistoon ja samalla esitiedot ja kuvat lähetetään sähköisenä konsultaatiopyyntönä silmälääkärille, joka lausuu kuvat ja lausunto palautuu sähköisen lähete-palaute-järjestelmän kautta terveyskeskuksen potilastietojärjestelmään. Toimintamalli mahdollistaa saumattoman hoitoketjun. Kuvauspalveluun sisältyi alkuperäisen suunnitelman mukaan kuvaajan tekemä seulonta, jolloin vain poikkeavat löydökset olisi ohjattu silmälääkärin lausuttavaksi. Työryhmä halusi kuitenkin toteuttaa seulottujen kuvien kaksoisluennan (sekä kuvaaja että silmälääkäri) seulonnan laadun varmistamiseksi. Kaksoisluenta toteutettiin vuoden 2006 aikana. Kuvattujen potilaiden lukumäärä oli 796. Näistä 56 %:ssa löydös oli poikkeava sekä silmälääkärin että kuvaajan mielestä, 32 %:ssa normaali molempien mielestä ja 12 %:ssa kuvaajan ja silmälääkärin lausunto oli eriävä. Lisäksi kuvaaja ehdotti liian lyhyitä seulonta välejä (= kuvausta vuosittain), kun Käypä hoito -suosituksen mukainen kuvausväli olisi ollut 2 tai 3 vuotta. Todettiin, että arvioinnin tulos puoltaa selkeästi käytäntöä, että silmälääkäri lausuu kaikki kuvat. Hoitoreitit-hankkeen retinopatiatyöryhmän kokoonpano: Prof. Tapani Rönnemaa, TYKS, sisätaudit, tkl Merja Laine VSSHP Hoitoreitit-hanke ja Paimion-Sauvon tk EL Hanna Vaahtoranta-Lehtonen, TKS/ silmät.pkl, Th Eila Kuntsi, Loimaan terveyskeskus, toimistonhoitaja Kristiina Hagström, Turun seudun diabetesyhdistys, EL Elina Vainio-Jylhä, TYKS silmä-pkl, ATK-koordinaattori Piia Hämäläinen TYKS, Kimmo Wuotila, Mawell Oy, Th Riina Ekman, Paimion-Sauvon tk, ayl Sirkka-Liisa Hiltunen Raision tk, sh Heli Varoma Turun seudun diabetesyhdistys. Merja Laine, asiantuntijalääkäri VSSHP Hoitoreitit, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri

3 Diabeteksen hyvän hoidon malli - ongelmasta ratkaisuun Vuodesta 1994 toimineen valtakunnallisen Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston toiminnan lähtökohtana on parantaa valtimosairauspotilaiden hoidon laatua, sekä vertailla terveysasemien käytäntöjä, ottaa oppia ja arvioida kehittämistarpeita. Laatuverkostossa on mukana yli 60 terveyskeskusta, kattaen n. 2/3 Suomen väestöstä. MedOne Oy:n 24 terveysasemaa vastaavat yli suomalaisen perusterveydenhuollosta. Laatuverkostotoiminta on tärkeä osa niiden toimintaa laadun seurannassa ja kehittämisessä. Kotkan Karhulan terveysasemasta MedOne on vastannut lähtien. Vuonna 2006 Karhulassa oli pitkään jatkunut huono lääkäritilanne. Yhteistyötä hoitajien ja lääkäreiden välillä oli vähän. Potilailta puuttuivat hoitosuunnitelmat. Monet potilaat eivät olleet päässeet lääkärin vastaanotolle vuosiin, osa kävi vain hoitajalla ja reseptit uusittiin. Diabeetikon hoitoprosessin suunnittelua varten perustettiin moniammatillinen työryhmä. Apuna käytettiin Laatuverkoston parhaiden malleja. Malli viimeisteltiin koko henkilökunnan kanssa. Jalkahoitajan osaamista hyödynnettiin kouluttamalla hoitajat diabeetikon jalkojen tutkimiseen. Kaikki hoitajat ryhtyivät antamaan elämäntapaohjausta ja diabeteshoitaja keskittyi lääkkeitä käyttäviin potilaisiin. Potilaiden ohjausprosessi alkaa nyt ajanvarauksessa. Hoitajat ja lääkärit tekevät tiivistä yhteistyötä potilaan kanssa prosessimallin mukaisesti. Lähtötavoite vuonna 2006 oli nostaa tyypin 2 diabeetikoiden hoidontaso kansalliseen keskiarvoon. Vuonna 2005 oli Karhulassa 40 % diabeetikoista LDL alle 2,6, ollen tilastollisesti merkitsevästi huonompi verrattuna kansalliseen keskitasoon (p<0,01). v % potilaista oli tavoitteessa saavuttaen kansalliseen keskiarvon (65 %). Vuonna 2005 jalat oli tutkittu Karhulassa 38 % diabeetikoista, verkostossa keskimäärin 60 % (p<0,001). Vuonna 2007 vastaava prosenttiosuus oli 74 % (verkostossa 52 %, p<0,001). Vuonna 2008 tilanne oli edelleen parantunut (88 % vs. 61 %). Vuonna 2006 HbA1c < 7 % oli Karhulassa 58 %:lla (verkostossa 57 %), vuonna 2007 luku oli 72 % (63 %), Karhulan tulos oli tilastollisesti parempi (p<0,05). Työ jakautuu tasaisemmin kaikille ja yhteistyö ammattiryhmien kesken on lisääntynyt. Lääkityksiä aloitetaan enemmän kuin ennen, hoitoa tehostetaan, seurailu on lopetettu. Resursseja ennaltaehkäisevään työhön on lisätty. Pyrkimyksenä on hoitaa potilas tehokkaasti ja haastaa myös potilas itse osallistumaan. Susanna Varilo, ylilääkäri terveyskeskuspalvelut, MedOne Oy Peter Sweins, koulutusylilääkäri, MedOne Oy Kristian Koivisto, ylilääkäri Karhulan terveysasema MedOne Oy Arja Sunila, ylihoitaja MedOne Oy Klas Winell, Conmedic Oy Pertti Soveri, Conmedic Oy

4 Ennakoiva hoito ja tulevaisuus - Lohjan seudun toimintamallin luominen Tausta Yhteiskunnan kasvava huoli tulevaisuudessa on ikäihmisten kunnosta ja pärjäämisestä koostuva hoito ja siihen liittyvät vastuut. Siihen liittyvät mm. hoitokustannukset, hoitohenkilökunnan saanti ja osaaminen sekä hoitopaikat. Ikääntyvä väestö elää kauemmin kuin edelliset sukupolvet jokainen 50 vuoden jakso tuo yhden vuoden lisää keskimääräiseen elinikäodotteeseen ilman erityistoimia. Jos otetaan käyttöön kaikki olemassa oleva teknologia, ml. geeniteknologia, odotettavissa oleva elinikä voi kivuta 120 vuoteen, nyt syntyvillä jopa 200 vuoteen, kun he alusta asti pääsevät nauttimaan teknologian avulla aikaansaaduista korjauksista. Tyypin 2 diabetes on yksi tämän ajan ja tulevaisuuden suurimmista kansainvälisistä ja kansallisista terveyshaasteista. Tavoitteet ja menetelmät Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää alueellinen toimintamalli, jonka avulla alueen hyvinvointitoimijat voivat yhteistyössä toteuttaa ennakoivaa hoitoa ja siten parantaa henkilön hyvinvointia ja omaa osallistumista ja vastuuta itsestään. Samalla parannetaan yhteiskunnan toiminnan kustannustehokkuutta ja vastataan mm. ikääntymisen tuomiin tulevaisuuden haasteisiin. Työ toteutetaan nelivaiheisesti: Vaiheessa 1 järjestetään työpajojen sarja, johon osallistuvat alueen toimijat. Tavoitteena on muodostaa yhteinen visio ja sitoutetaan toimijat työhön. Vaiheessa 2 varmistetaan hoitoketjut ja niiden tarvitsemat tiedot ja palvelut. Jokaisessa työpajassa analysoidaan yksi hoitoketju kerrallaan osana visiotyötä. Vaiheessa 3 varmistetaan työssä tarvittava osaaminen uudistamalla opetus vastaamaan myös tulevia tarpeita. Tätä varten kehitetään Terveystori-toimintaa vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Lopuksi, neljännessä vaiheessa toimintamalli verifioidaan ja vakiinnutetaan osaksi alueen normaalia toimintaa ja strategista suunnittelutyötä. Hanke toteutetaan v Tulokset ja johtopäätökset Tuloksena syntyy alueellinen toimintamalli, joka tulee prosessin ja ajetun vision myötä käyttöön alueen toimijoiden keskuudessa. Kun tutkimushanke on toteutettu, on aikaansaatu toimintamalli, jossa 1) alueen toimijoilla on yhteinen visio diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä ja hoidosta alueella 2) hoito- ja palveluketjun toimivuus on varmistettu (esim. ennustettavuus, kustannustehokkuus, asiakkaalle selkeä ja ymmärrettävä, henkilöstölle yhtenäiset käytänteet) 3) hoitohenkilöstön osaamistaso on varmistettu. Tutkimuksen toteutusta varten kootaan ryhmä alueen toimijoista. Mukaan tuleviksi tahoiksi on suunniteltu mm. alueen perusterveydenhuolto ja sairaala, liikuntatoimi ja kouluterveydenhuolto, alueen apteekit, Diabetes- ja sydänyhdistys ja hyvinvointialan yritykset. Tulokset arvioidaan työelämälähtöisesti pitkin matkaa toiminta-analyyttisen tutkimusotteen ansiosta. Kumppanit hankkeessa ovat aiheen kannalta keskeisiä, joten kyse on strategisesti merkittävästä hankkeesta paitsi alueella, myös laajemmin. Tutkimuksen tekijät: TtT Seija Olli & KTT Tarja Meristö Yhteyshenkilö: TtT lehtori Seija Olli Laurea-AMK puh , GSM , faksi

5 Hankkeesta hoitoketjuksi seudullinen aikuisten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hoitoketju Pirkanmaalla Tausta: Valkeakosken aluesairaalan seudun terveyskeskukset ja yksityiset työterveyspalvelujen tuottajat osallistuivat vuosina Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeeseen (D2Dhanke). Seudulla hyödyllisenä koetun toiminnan jatkuminen haluttiin varmistaa D2D-hankkeen päättymisestä huolimatta. Menetelmät: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue (YLVA) ja D2D-hanke järjestivät seudun toimijoille neuvottelutilaisuuden. Sen tuloksena sovittiin Valkeakosken aluesairaalan, alueen terveyskeskusten sekä työterveyshuollon yhteistyönä YLVAn tuella tehtävästä aikuisten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon seudullisesta hoitoketjusta. Hoitoketjun tavoitteena oli tehostaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä, parantaa sairastumisriskissä olevien ja diagnosoimattomien diabeetikoiden tunnistamista, sopia seulontojen ja ohjauksen työnjaosta sekä tehostaa varhaista puuttumista, hoitoa, ohjausta ja tukea. Tavoitteena oli myös synnyttää seudullinen interventio vaikeimmin motivoitaville potilasryhmille, parantaa diabeteksen hoidon laatua ja tuloksia sekä ehkäistä komplikaatioiden syntymistä. Moniammatillinen ja laaja-alainen työryhmä hyödynsi työssään Käypä hoito-suositusta sekä D2D-hankkeen aikana kertyneitä kokemuksia ja kehitettyjä toimintamalleja. Lausuntokierroksella hoitoketjusta saatiin arvokasta palautetta. Tulokset: Seudun yhteiset toimintakäytännöt sovittiin ja kirjattiin tavoitteiden mukaisesti. Aikuisten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hoitoketju on julkaistu Terveysportissa. Hoitoketjun juurruttaminen toteutetaan seudun toimijoiden ja YLVAn yhteistyönä. Lokakuussa 2008 pidetyn seudullisen neuvottelutilaisuuden perusteella juurrutustyö on hyvässä vauhdissa. Tilaisuus vahvisti terveyskeskusten, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja verkottumista. Johtopäätökset: Hoitoketjun toimivuus ja hyödyllisyys punnitaan arjen työssä, mikä edellyttää sen säännöllistä tarkastelua seudun toimijoiden kanssa. Hoitoketjun täydentäminen kuntoutuksen osalta sekä sen arvioinnin suunnittelu ovat tulevaisuuden haasteita. Tekijät: Leena Kuusisto, asiantuntijahoitaja; Merja Hanski, ylilääkäri; Tuija Jara, diabeteshoitaja; Anja Kauttu, sairaanhoitaja; Sami Kauppinen, työterveyslääkäri; Anu Korhonen, osastonhoitaja; Tiina Kortteisto, tutkija; Marjukka Lauhkonen, ravitsemusterapeutti; Terttu Ohma, terveydenhoitaja; Auli Pölönen, aluekoordinaattori; Kaisa Tervonen, työterveyshoitaja; Eija Valtonen, sisätautien erikoislääkäri; Doris Holmberg-Marttila, vastuualuejohtaja Yhteyshenkilö: Asiantuntijahoitaja Leena Kuusisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen vastuualue, ,

6 Lohjan terveyskeskuksen diabetestyöryhmän hankkeiden esittely Lohja on asukkaan kaupunki etelä Suomessa. Aiemmin Lohjalla on työskennellyt diabeteshoitaja ja diabeteslääkäri, mutta diabeetikoiden määrän lisäännyttyä tuli tarve miettiä hoidon organisointia. Syksystä 2005 kahden aikuisterveysneuvonnan terveydenhoitajan työnkuvan painopistettä muutettiin aikuisneuvonnasta enemmän diabeteksen hoitoon, siirrettiin verenpaineen mittaus ITE-pisteisiin sekä vastaanoton sairaanhoitajille, samoin rokotusten antaminen. Hoitotarvikejakelu keskitettiin vastaanottohoitajalle. Näin diabeetikoiden hoitoon saatiin lisää resurssia ja hoitoa lähdettiin kehittämään. Menetelmät: 1) Koulutus: aikuisterveysneuvonnan terveydenhoitajat saivat koulutusta diabeteksen hoidosta, samoin hoitotarvikejakelusta huolehtivat. Vastaanoton sairaanhoitajat koulutettiin elämäntapaohjauksen antamiseen. Verenpaineen ITE-mittauspisteiden perustaminen. Laadittiin verenpainepotilaan hoitopolku. 2) Hoitotarvikejakelu keskittäminen: Hoitotarvikejakelu siirrettiin vastaanottoavustajalle pois diabeteshoitajalta. Vastaanottohoitaja hoitaja hoitaa tarvikejakelua 50 % työajallaan. 3) Työnjaon uudelleen suunnittelu: Diabeetikoiden hoitovastuu jaettiin aikuisterveydenhoitajien ja diabeteshoitajan kesken niin, että diabeteshoitaja hoitaa ongelmallisemmat diabeetikot, lisäksi insuliinihoitoiset T2 dm ja monipistoshoitoiset diabeetikot. Aikuisterveydenhoitajat hoitavat muun aikuisneuvonnan ohella hyvässä hoitotasapainossa olevat tbl-hoitoiset diabeetikot. Diabetestyöryhmän perustaminen ja yhteisten toimintaohjeiden laatiminen sekä tallentaminen intranettiin. Aikuistyypin diabeetikoiden alkuohjauksen toteutus ryhmäohjauksena diabeteshoitajan toimesta. 4) Diabeteslääkärin työajan lisääminen: Diabeteslääkärin työaikaa diabeteksen hoitoon lisättiin. Näin diabeteslääkärin ja diabeteshoitajan toimesta voitiin aloittaa diabetespoliklinikka-toiminnan pyörittäminen, ja osa tyypin 1 diabeetikoiden pitkäaikaisseurannasta siirrettiin erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksen hoitoon. Terveyskeskuksessa voitiin näin hoitaa ongelmallisempia diabeetikoita, sekä oli mahdollisuus aloittaa insuliinihoitoja polikliinisesti tuoreille diabeetikoille. Terveyskeskukseen hankittiin glukoosisensori. 5) Silmänpohjien valokuvaus ja kutsujärjestelmän luominen: Silmänpohjien valokuvaaminen tapahtuu ostopalveluna ulkopuoliselta silmänpohjakuvaajalta. V syksyn aikana luotiin kutsujärjestelmä, joka oli diabeteshoitajan ja vastaanottohoitajan vastuulla. V syksystä kuvausjärjestelmän hoitovastuu jää yksin vastaanottohoitajalle, ja näin vapautuu diabeteshoitajalta jonkin verran aikaa diabeetikoiden hoitoon. Diabeteslääkäri katsoo silmänpohjakuvat, tarvittaessa konsultoi silmäpkl:aa. Silmänpohjakuvauksesta potilas saa lausunnon kotiin erikseen suunnitellulla kaavakkeella. Vuoden 2007 aikana laadittiin silmänpohjakuvauksista paikallinen hoitopolku. 6) Jalkojen tarkistuksen tehostaminen: V aikana laadittiin paikallinen jalkojenhoitopolku, sekä kriteerit maksusitoumuksen saamiseksi jalkojenhoitoon. Koulutuksen myötä diabeetikon jalkojen tutkiminen on saatu jalkautettua hyvin terveydenhoitajien ja diabeteshoitajan päivittäiseen toimintaan. 7) Ravitsemusterapeutti: Vuodesta 2006 terveyskeskuksessa on ollut ostopalveluna ravitsemusterapeutti kahtena päivänä kuukaudessa.

7 8) Diabeteksen ehkäisy: Terveyskeskuksessamme on ollut elämäntapaohjausryhmiä IFG/IGT potilaille, pidetty riskitestien täyttöpäiviä ja osallistuttu valtimotautien laatuverkoston ideoimiin tapahtumiin paikallisesti. Lohjan Laurea- ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä on kehitetty diabeteksen ehkäisyä Lohjalla. Tulokset ja johtopäätökset: Oheisien hankkeiden myötä jono diabeteshoitajalle pääsyyn lyheni 3 kk:sta viikkoon. Tyypin 1 diabeetikoiden hoito terveyskeskuksessa on lähtenyt hyvin käyntiin, ja diabeetikoiden erikoissairaanhoitoon lähettäminen väheni. Kahden viikon aikana syksyllä -07 tehtyjen valtimotautien laatumittauksen tuloksista on nähtävissä, että esim. diabeetikon jalkojen tarkistus on tavoittanut n. 75 % ja silmänpohjien kuvaaminen on tavoittanut n. 77 % diabeetikoista. Vaikka diabeteksen hoitoa on kehitetty ja omia työtapoja muutettu, tuo diabeteksen lisääntyminen haasteita edelleen jokapäiväisestä työstä selviytymiselle. Diabeteksen hoito kehittyy ja vaatii näin hoitoon osallistuvilta jatkuvaa koulutusta ajan tasalla pysymiseksi. Lisäksi potilasmäärät suurenevat jatkuvasti. Diabeteksen ehkäisyynkin tulisi löytyä aikaa. Olemme kuitenkin diabetestyöryhmässä innostuneesti edelleen mukana kehittämässä hoitoa paikallisesti. Jatkuva potilasmäärän suureneminen vaatii jatkossa myös lisää diabeetikoiden hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa. Päivi Juselius Diabeteshoitaja Lohjan kaupunki / Terveyskeskus Ojamonkatu Lohja p , f

8 Silmänpohjakuvaukset Paimion-Sauvon terveyskeskuksessa Paimion Sauvon terveyskeskus sijaitsee Varsinais-Suomessa Turun lähellä ja väestöpohja on n Terveyskeskus on kutsunut alueen yli 15 vuotiaat diabeetikot vuodesta 1998 alkaen diabetesrekisteriin perustuvalla henkilökohtaisella kutsukirjeellä silmänpohjakuvaukseen. Lisäksi on täydentävä kutsu paikallislehdessä. Kuvausväli määräytyy Käypä hoito suosituksen ja silmälääkärin yksilöllisen suosituksen perusteella. Terveyskeskuksen diabetesrekisteri perustettiin vuonna 1998, jolloin kutsut lähetettiin Kelan lääkekorvauksia saaville diabeetikoille ja lisäksi lehtikutsuna muille. Rekisteri perustuu Efficassa ylläpidettäviin hoitomuodon + diabeteksen tyypin mukaisiin asiakasryhmiin. Asiakasryhmiä ylläpitävät lääkärit ja diabeteshoitaja käyntien yhteydessä. Tällä hetkellä rekisterissä on 670 diabeetikkoa. Kuvaukseen on osallistunut viime vuosina n diabeetikkoa vuosittain ja vuosina yhteensä 407 eri henkilöä. Vuodesta 2005 lähtien kuvaus on tehty digitaalisilmänpohjakameralla ja vuodesta 2006 alkaen silmänpohjakuvat on tallennettu Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueelliseen arkistoon. Alueellisen konsultaatiopalvelun kautta silmälääkäri katsoo ja lausuu kuvat. Lausunto tulee lähete-palautejärjestelmän kautta suoraan terveyskeskuksen Effica-potilastietojärjestelmään ja viestinä hoitavalle lääkärille. Kuvat on mahdollista katsoa kuva-arkistosta selainohjelman avulla. Kaikille kuvatuille lähetetään kirje tutkimuksen tuloksesta Silmälääkäriin ohjataan vuosittain noin 10 20, joissa suurimassa osassa on syynä muu kuin diabetesmuutos. Vaikeat muutokset ovat viime vuosina vähentyneet, mutta alkava retinopatia lisääntynyt, mikä saattaa johtua diagnostiikan tarkentumisesta, kun siirryttiin digitaaliseen kuvantamiseen. Proliferatiivista retinopatiaa ole enää 7 viimeisen vuoden aikana löytynyt. Kaikille kuvatuille lähetetään kirje tutkimuksen tuloksesta. Kuvauslöydökset tilastoidaan ja raportit saadaan tarvittaessa hoitoryhmäkohtaisesti. Vuonna 2008 kuvattiin 159 diabeetikkoja, joissa löydöksenä normaali 66 %, alkava taustaretinopatia 19 %, kohtalainen taustaretinopatia 0,6 %, runsas taustaretinopatia 0,6 %, makulopatia 0 %, proliferatiivinen retinopatia 0 %, muu mahdollinen muutos 10,1 %, ei tutkittavissa 3,8 %. Silmälääkäriin ohjattiin 12 henkilöä eli 7,5 % kuvatuista. Merja Laine, diabetesvastuulääkäri, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri Paimion-Sauvon terveyskeskus,

9 Sokerirasituskokeiden menettelytapojen yhdenmukaistaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Kesäkuussa 2005 lähetettiin alueen diabetesvastuuhoitajille ja -lääkäreille sähköpostitse kysely koskien sokerirasituskokeiden tekotapaa. Vastaus saatiin 19:sta alueen 24:sta terveyskeskuksesta sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan laboratoriokeskuksesta. Kyselyssä tiedusteltiin näytemuotoa (kapillaari-plasma vai laskimo-plasma), glukoosin määritysmenetelmää ja -laitetta, näytteiden aikapisteitä, glukoosiannosta, plasman glukoosin merkintätapaa laboratoriokertymässä, ja sokerirasituskokeen keskeyttämisen kriteereitä. Yhdeksässä toimipaikassa näytemuotona oli kapillaari-plasma ja 11:sta laskimo-plasma. Raskaana olevilla naisilla näytemuotona oli kapillaari-plasma toimipaikoissa, joissa muutoin käytettiin laskimo-plasmanäytettä. Määritysmenetelmänä ja -laitteena käytettiin Hemocuepikamittaria yhdeksässä paikassa, Konelab-laitetta ja heksokinaasimenetelmää kahdeksassa paikassa, Ascencia Contour pikamittaria ja Ascencia Elite pikamittaria yhdessä paikassa. Raskaana olevien naisten määritykset tehtiin joko Hemocue-pikamittarilla tai Glucometer Elite pikamittarilla. Glukoosiannoksena oli kaikissa toimipaikoissa käytössä 75 g annos. Viidessä toimipaikassa määritettiin 0 ja 2 tunnin näytteet ja 15 toimipaikassa 0, 1 ja 2 tunnin näytteet. Plasman glukoosiarvojen merkinnässä laboratoriokertymään ei alueella ollut mitään yhtenäistä käytäntöä. Sokerirasituskokeen keskeyttämiskriteerit vaihtelivat erittäin paljon. Vain kahdessa paikassa sokerirasituskoe tehtiin aina, jos se oli pyydetty. Kysely paljasti, ettei alueella ollut yhtenäistä käytäntöä sokerirasituskokeen tekemisessä. Oli epäselvää, tiesikö tutkimuksen pyytävä tai tuloksen tulkitseva henkilö oliko määritys tehty kapillaari- vai laskimoplasmasta. Kapillaari- ja laskimoplasmanäytteiden glukoositasojen ero korostuu 2 tunnin näytteissä paastonäytteisiin verrattuna. Diagnostiset kriteerit ovat erilaiset kapillaari- ja laskimoplasmanäytteille. Kapillaari- ja laskimoplasmanäytteiden vaihteleva käyttö aiheuttaa sekaannuksia diabeteksen ja heikentyneen glukoosinsiedon diagnostiikassa. D2D-hankkeen toimesta ehdotettiin sokerirasituskokeen menettelytapojen yhdenmukaistamista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Sokerirasituskokeen standardoimiseksi ehdotettiin 75 g glukoosiannosta, 0 ja 2 tunnin aikapisteitä (luovutaan 1 tunnin näytteestä), laskimoplasmanäytettä, ja määritystä Konelab-laitteella käyttäen heksokinaasimenetelmää. Lisäksi ehdotettiin, että sokerirasituskoetta ei tehdä, jos paastossa plasman glukoosi laskimonäytteessä on >8,0 mmol/l. Jos paastoplasman glukoosi ei ole tiedossa, ehdotettiin sokerirasituskokeen tekemistä pyynnön mukaisesti. Tästä suosituksesta poiketen raskaana olevilla naisille sokerirasituskoe tehtäisiin edelleen neuvoloissa käyttäen 75 g glukoosiannosta ja 0, 1 ja 2 tunnin aikapisteitä. Määritys tehtäisiin raskauden aika kapillaariplasmanäytteestä pikamittarilla. Tämä suositus esitettiin alueellisessa laboratoriokoulutuksessa ja siitä tuli toimiva käytäntö sairaanhoitopiirin alueella. Dosentti Leena Moilanen, Sisätautien klinikka, KYS

10 Tyypin 2 diabeteksen varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia terveyskeskuksessa: Poliklinikan hoitopolku Tausta: Kun tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn vastuu ja alkuvaiheen seulonta pyritään levittämään koko taloon, päädytään tilanteeseen, jossa muista yksiköistä ohjataan poliklinikalle suuri joukko korkean riskin potilaita ja juuri diagnostisoituja diabeetikkoja. He tarvitsevat nopeasti elämäntapaohjausta ja hoitoa. Toimintaa on muutettava siten, että pystytään kohtaamaan aikaisempaa oleellisesti suurempi potilasmäärä. Tätä varten poliklinikalle pyrittiin rakentamaan yksinkertainen hoitopolku. Menetelmät: Omalääkärien ja omahoitajien työyksiköstä valittu tähtipelaaja rakensi hoitopolun yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Puolen vuoden käytön jälkeen hoitopolkuun tehtiin tarvittavat muutokset järjestetyssä kertausharjoituspäivässä saadun palautteen perusteella. Tulokset: Poliklinikan hoitopolussa korkean riskin henkilö ohjautuu ensin hoitajan vastaanotolle, jolloin lyhyen elämäntapojen kartoituksen ja intervention jälkeen tehdään lähete sokerirasitukseen, ellei sitä ole muualta käsin tehty. Hoitaja tulkitsee kokeen tuloksen ja lähettää potilaan eteenpäin lyhytkestoiseen elämäntapojen omahoitoryhmään, jossa potilas aloittaa noin neljän viikon kuluttua ensimmäisestä yhteydenotosta. Jos sokerirasituksessa ei todeta diabetesta, se toistetaan 1-3 vuoden välein. Jos diabetes diagnostisoidaan, potilas ohjataan lääkärin vastaanotolle noin viikon sisällä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana omahoitoryhmiin on osallistunut noin sata potilasta. Johtopäätökset: Diabeetikot löydetään aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa käyttämällä sokerirasitusta. Myös prediabeetikot lähetetään elämäntapaohjaukseen. Edelleen suuri osa korkean riskin henkilöistä on päätynyt yksilöohjaukseen diabeteshoitajille, ja tulevaisuudessa onkin haasteena saada enemmän potilaita osallistumaan polun mukaisesti omahoitoryhmiin. Omahoitoryhmien tulosten seuraamiseksi tarvitaan järjestelmä, sillä indikaattoreiden tarkastelu ryhmiin osallistuneilta jälkikäteen osoittautui huomattavan työlääksi. Lääkärin vuosikontrolleissa ollaan pilotoimassa atk-pohjaista kutsujärjestelmää kahden omalääkärin alueella. Riskitestin käyttöä tullaan jatkossa korostamaan myös poliklinikan omana toimintana, jolloin sitä suositellaan kohdatuille ylipainoiselta vaikuttaville henkilöille. Tekijät: Osastonhoitaja Kati Kantanen, sairaanhoitaja Eini Rautiainen, lääkäri Mirja Pääkkönen, ylilääkäri Martti Pärnänen, Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä Yhteyshenkilö: Kati Kantanen, osastonhoitaja, Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä, p , fax

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) TOIMIPAIKKAKOULUTUS AJALTA 1.1-31.12.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) TOIMIPAIKKAKOULUTUS AJALTA 1.1-31.12.2014 Asikkalan terveysasema: koulutusvastaava lääkäri: Outi Terho 1. 15.1.2014 Asikkalan oman astman hoitopolun esittely Hoitopolun juurrutus käytäntöön 2 2. 23.1.2014 Asikkalan oman astman hoitopolun esittely

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö SenioriKaste Johtajien kokous 27.1.2015 Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö Ikäihmisten palvelut -työryhmä Tehtävät Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset tarvittavista

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Heljä Lundgrén-Laine Kehittämisylihoitaja, VSSHP 17.10.2016 Potilasohjaus-Symposium TAUSTAA UUDISTUKSELLE Ongelmia vanhassa

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ulkoistettujen palveluiden laatu

Ulkoistettujen palveluiden laatu Ulkoistettujen palveluiden laatu Terveydenhuollon laatupäivät 2.4.2014 Susanna Varilo ylilääkäri, terveyskeskuspalvelut Attendo Terveyspalvelut Oy susanna.varilo@attendo.fi Mikä on meille tärkeää? Hoitaa

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014 AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy. Ylä-Pirkanmaan toimintamalli. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2009

Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy. Ylä-Pirkanmaan toimintamalli. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2009 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2009 Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy Ylä-Pirkanmaan toimintamalli Sanna-Leena Paarlahti Terhi Markkula Ulla Siljamäki-Ojansuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen Erja Toropainen THM, tutkija, UKK-instituutti Dehko -päivät 2011, Helsinki 1.2.2011 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Valtimoterveyttä kaikille Erja Toropainen 14.2.2011

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot