Alueellinen diabeteshoitomalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen diabeteshoitomalli"

Transkriptio

1 Alueellinen diabeteshoitomalli Tausta: DILLI-hanke ( ) oli Ylä-Pirkanmaan perusterveydenhuollon diabeteshoidon kehittämishanke, jonka sijoittui D2D-hankkeen varhaisen diagnoosin ja hoidon strategiaan. Hankkeen kaikkien tavoitteiden päämääränä oli ehkäistä tyypin 2 diabeteksen liittyvien lisäsairauksien ilmaantumista. Hankkeen aikana tähän pyrittiin uusilla työjärjestelyillä hoitoorganisaatiossa, löytämällä tyypin 2 diabeetikot varhaisessa vaiheessa, varmistamalla heidän varhainen hoito ja hoidonohjaus, tunnistamalla lisäsairauksien riskitekijät sairauden varhaisessa vaiheessa ja tehostamalla hoitoa lisäsairauksien ilmaantuessa sekä varmistamalla hoitohenkilökunnan riittävä diabetesosaaminen. Hankkeen tulosten myötä myös moniammatillinen yhteistyö diabeetikoiden hoidossa mahdollistuu uusien jalkaterapeutin ja ravitsemusterapeutin toimien myötä. Yhtenä hankkeen tuloksena syntyi Alueellinen diabeteshoitomalli perusterveydenhuoltoon. Menetelmä: Hankkeen alussa tehtiin lähtötilanteen kartoitus, jonka avulla pyrittiin selvittämään diabeetikoiden hoitoon käytössä olevat resurssit, aikaisemmat hoitokäytännöt, vuosina 2004 ja 2005 diagnosoitujen tyypin 2 diabeetikoiden diabetesseurannan ja hoidon toteutuminen sekä hoitotulokset 1. ja 2. hoitovuotena. Näiden avulla tunnistettiin ongelmakohdat ja vastaavasti ne asiat, jotka jo toimivat hyvin. Alueellinen diabeteshoitomalli syntyi osittain diabeteksen ehkäisyn ja hoidon erikoistumiskoulutuksen kehittämistyön tuloksena. Alueellisen diabeteshoitomallin perustana on vuonna 2007 ilmestynyt Diabeteksen Käypä hoito - suositukset sekä Käypä hoito suositukset nefropatian, retinopatian ja kohonneen verenpaineen hoidosta. Erikoissairaanhoidon kanssa käytiin neuvotteluja hoidon porrastukseen ja lähettämiskriteereihin liittyvissä asioissa lisäsairauksien ilmaantumisessa. Tulokset: Alueellinen diabeteshoitomalli on Ylä-Pirkanmaan perusterveydenhuoltoon tehty hoitomalli aikuisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon. Hoitomallissa on haluttu korostaa erityisesti sitä, että diabetesdiagnoosi tehtäisiin heti kun diabeteskriteerit täyttyvät ja diabeetikot ohjattaisiin varhaisenhoidon piiriin. Hoitomalliin tehtiin nonstop-periaatteella toimiva viiden tapaamiskerran ryhmäohjausmalli tyypin 2 diabeetikoiden alkuohjaukseen. Ravitsemusterapeutit olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa ryhmäohjauksen kahta tapaamiskertaa, joissa aiheena on diabeetikon ruokavalio. Alueellisessa diabeteshoitomallissa on erityisesti nostettu esiin lisäsairauksien seulonta ja hoidon tehostaminen lisäsairauksien ilmaantuessa. Alueellisen diabeteshoitomallin liitettiin diabeetikoiden hoidon laadun seuranta, joka tehdään vuosittain diabeteshoitajien toimesta. Johtopäätökset: Ylä-Pirkanmaan kuntien perusterveydenhuollossa on ollut alueellisia eroja diabeetikoiden hoidon toteuttamisessa. Alueellisen diabeteshoitomallin avulla on pyritty turvaamaan diabeetikoille samanarvoinen hoito hoitopaikasta riippumatta. Hoitomallin avulla on hoito-organisaation sisällä voitu sopia tehtäväjaosta ja vastuista diabeetikoiden hoidossa ja näin lisätä työntekijöiden luottamusta toistensa osaamiseen. Hoitomalliin liitetty hoidon laadun seuranta antaa mahdollisuuden edelleen kehittää hoitomallia siten, että hoidossamme olevat diabeetikot saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa. Tekijät: Diabeteshoitajat Sanna-Leena Paarlahti, Anu Saunamäki ja Anitta Tuuna Yhteishenkilö: Diabeteshoitaja Sanna-Leena Paarlahti Mäntän seudun terveydenhuoltoalue / pth lvo, Sairaalantie 168, Mänttä Puh , faksinumero: ,

2 Diabeettisen retinopatian seulonta Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toimi ajalla sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien yhteinen Hoitoreitit-hanke, joka kokosi alueellisia työryhmiä ja kuvasi eri sairauksiin liittyviä hoitokäytäntöjä. Hoitoketjukuvaukset on julkaistu vuokaavioina Hoitoreititsivustolla, jolloin ne ovat kaikkien alueen terveydenhuollon ammattilaisten helposti nähtävissä ja näkyvät nyt myös Terveysportissa. Osana diabeteshoitoketjua kuvattiin alueellinen toimintamalli diabeettisen retinopatian seulonnan järjestämiseksi niissä kunnissa joissa ei ole omaa silmänpohjakameraa ja kuvaukset järjestetään vuosittain joukkotarkastuksina kiertävällä kameralla. Uuden toimintamallin tavoitteena oli parantaa seulonnan kattavuutta ja saada kaikki alueella kuvatut silmänpohjakuvat samaan arkistoon, jolloin ne olisivat kaikkien toimijoiden käytettävissä vertailukuvina. Kamera liitetään terveyskeskuksen työasemaan, jolta ne tallennetaan suoraan sairaanhoitopiirin arkistoon ja samalla esitiedot ja kuvat lähetetään sähköisenä konsultaatiopyyntönä silmälääkärille, joka lausuu kuvat ja lausunto palautuu sähköisen lähete-palaute-järjestelmän kautta terveyskeskuksen potilastietojärjestelmään. Toimintamalli mahdollistaa saumattoman hoitoketjun. Kuvauspalveluun sisältyi alkuperäisen suunnitelman mukaan kuvaajan tekemä seulonta, jolloin vain poikkeavat löydökset olisi ohjattu silmälääkärin lausuttavaksi. Työryhmä halusi kuitenkin toteuttaa seulottujen kuvien kaksoisluennan (sekä kuvaaja että silmälääkäri) seulonnan laadun varmistamiseksi. Kaksoisluenta toteutettiin vuoden 2006 aikana. Kuvattujen potilaiden lukumäärä oli 796. Näistä 56 %:ssa löydös oli poikkeava sekä silmälääkärin että kuvaajan mielestä, 32 %:ssa normaali molempien mielestä ja 12 %:ssa kuvaajan ja silmälääkärin lausunto oli eriävä. Lisäksi kuvaaja ehdotti liian lyhyitä seulonta välejä (= kuvausta vuosittain), kun Käypä hoito -suosituksen mukainen kuvausväli olisi ollut 2 tai 3 vuotta. Todettiin, että arvioinnin tulos puoltaa selkeästi käytäntöä, että silmälääkäri lausuu kaikki kuvat. Hoitoreitit-hankkeen retinopatiatyöryhmän kokoonpano: Prof. Tapani Rönnemaa, TYKS, sisätaudit, tkl Merja Laine VSSHP Hoitoreitit-hanke ja Paimion-Sauvon tk EL Hanna Vaahtoranta-Lehtonen, TKS/ silmät.pkl, Th Eila Kuntsi, Loimaan terveyskeskus, toimistonhoitaja Kristiina Hagström, Turun seudun diabetesyhdistys, EL Elina Vainio-Jylhä, TYKS silmä-pkl, ATK-koordinaattori Piia Hämäläinen TYKS, Kimmo Wuotila, Mawell Oy, Th Riina Ekman, Paimion-Sauvon tk, ayl Sirkka-Liisa Hiltunen Raision tk, sh Heli Varoma Turun seudun diabetesyhdistys. Merja Laine, asiantuntijalääkäri VSSHP Hoitoreitit, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri

3 Diabeteksen hyvän hoidon malli - ongelmasta ratkaisuun Vuodesta 1994 toimineen valtakunnallisen Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston toiminnan lähtökohtana on parantaa valtimosairauspotilaiden hoidon laatua, sekä vertailla terveysasemien käytäntöjä, ottaa oppia ja arvioida kehittämistarpeita. Laatuverkostossa on mukana yli 60 terveyskeskusta, kattaen n. 2/3 Suomen väestöstä. MedOne Oy:n 24 terveysasemaa vastaavat yli suomalaisen perusterveydenhuollosta. Laatuverkostotoiminta on tärkeä osa niiden toimintaa laadun seurannassa ja kehittämisessä. Kotkan Karhulan terveysasemasta MedOne on vastannut lähtien. Vuonna 2006 Karhulassa oli pitkään jatkunut huono lääkäritilanne. Yhteistyötä hoitajien ja lääkäreiden välillä oli vähän. Potilailta puuttuivat hoitosuunnitelmat. Monet potilaat eivät olleet päässeet lääkärin vastaanotolle vuosiin, osa kävi vain hoitajalla ja reseptit uusittiin. Diabeetikon hoitoprosessin suunnittelua varten perustettiin moniammatillinen työryhmä. Apuna käytettiin Laatuverkoston parhaiden malleja. Malli viimeisteltiin koko henkilökunnan kanssa. Jalkahoitajan osaamista hyödynnettiin kouluttamalla hoitajat diabeetikon jalkojen tutkimiseen. Kaikki hoitajat ryhtyivät antamaan elämäntapaohjausta ja diabeteshoitaja keskittyi lääkkeitä käyttäviin potilaisiin. Potilaiden ohjausprosessi alkaa nyt ajanvarauksessa. Hoitajat ja lääkärit tekevät tiivistä yhteistyötä potilaan kanssa prosessimallin mukaisesti. Lähtötavoite vuonna 2006 oli nostaa tyypin 2 diabeetikoiden hoidontaso kansalliseen keskiarvoon. Vuonna 2005 oli Karhulassa 40 % diabeetikoista LDL alle 2,6, ollen tilastollisesti merkitsevästi huonompi verrattuna kansalliseen keskitasoon (p<0,01). v % potilaista oli tavoitteessa saavuttaen kansalliseen keskiarvon (65 %). Vuonna 2005 jalat oli tutkittu Karhulassa 38 % diabeetikoista, verkostossa keskimäärin 60 % (p<0,001). Vuonna 2007 vastaava prosenttiosuus oli 74 % (verkostossa 52 %, p<0,001). Vuonna 2008 tilanne oli edelleen parantunut (88 % vs. 61 %). Vuonna 2006 HbA1c < 7 % oli Karhulassa 58 %:lla (verkostossa 57 %), vuonna 2007 luku oli 72 % (63 %), Karhulan tulos oli tilastollisesti parempi (p<0,05). Työ jakautuu tasaisemmin kaikille ja yhteistyö ammattiryhmien kesken on lisääntynyt. Lääkityksiä aloitetaan enemmän kuin ennen, hoitoa tehostetaan, seurailu on lopetettu. Resursseja ennaltaehkäisevään työhön on lisätty. Pyrkimyksenä on hoitaa potilas tehokkaasti ja haastaa myös potilas itse osallistumaan. Susanna Varilo, ylilääkäri terveyskeskuspalvelut, MedOne Oy Peter Sweins, koulutusylilääkäri, MedOne Oy Kristian Koivisto, ylilääkäri Karhulan terveysasema MedOne Oy Arja Sunila, ylihoitaja MedOne Oy Klas Winell, Conmedic Oy Pertti Soveri, Conmedic Oy

4 Ennakoiva hoito ja tulevaisuus - Lohjan seudun toimintamallin luominen Tausta Yhteiskunnan kasvava huoli tulevaisuudessa on ikäihmisten kunnosta ja pärjäämisestä koostuva hoito ja siihen liittyvät vastuut. Siihen liittyvät mm. hoitokustannukset, hoitohenkilökunnan saanti ja osaaminen sekä hoitopaikat. Ikääntyvä väestö elää kauemmin kuin edelliset sukupolvet jokainen 50 vuoden jakso tuo yhden vuoden lisää keskimääräiseen elinikäodotteeseen ilman erityistoimia. Jos otetaan käyttöön kaikki olemassa oleva teknologia, ml. geeniteknologia, odotettavissa oleva elinikä voi kivuta 120 vuoteen, nyt syntyvillä jopa 200 vuoteen, kun he alusta asti pääsevät nauttimaan teknologian avulla aikaansaaduista korjauksista. Tyypin 2 diabetes on yksi tämän ajan ja tulevaisuuden suurimmista kansainvälisistä ja kansallisista terveyshaasteista. Tavoitteet ja menetelmät Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää alueellinen toimintamalli, jonka avulla alueen hyvinvointitoimijat voivat yhteistyössä toteuttaa ennakoivaa hoitoa ja siten parantaa henkilön hyvinvointia ja omaa osallistumista ja vastuuta itsestään. Samalla parannetaan yhteiskunnan toiminnan kustannustehokkuutta ja vastataan mm. ikääntymisen tuomiin tulevaisuuden haasteisiin. Työ toteutetaan nelivaiheisesti: Vaiheessa 1 järjestetään työpajojen sarja, johon osallistuvat alueen toimijat. Tavoitteena on muodostaa yhteinen visio ja sitoutetaan toimijat työhön. Vaiheessa 2 varmistetaan hoitoketjut ja niiden tarvitsemat tiedot ja palvelut. Jokaisessa työpajassa analysoidaan yksi hoitoketju kerrallaan osana visiotyötä. Vaiheessa 3 varmistetaan työssä tarvittava osaaminen uudistamalla opetus vastaamaan myös tulevia tarpeita. Tätä varten kehitetään Terveystori-toimintaa vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Lopuksi, neljännessä vaiheessa toimintamalli verifioidaan ja vakiinnutetaan osaksi alueen normaalia toimintaa ja strategista suunnittelutyötä. Hanke toteutetaan v Tulokset ja johtopäätökset Tuloksena syntyy alueellinen toimintamalli, joka tulee prosessin ja ajetun vision myötä käyttöön alueen toimijoiden keskuudessa. Kun tutkimushanke on toteutettu, on aikaansaatu toimintamalli, jossa 1) alueen toimijoilla on yhteinen visio diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä ja hoidosta alueella 2) hoito- ja palveluketjun toimivuus on varmistettu (esim. ennustettavuus, kustannustehokkuus, asiakkaalle selkeä ja ymmärrettävä, henkilöstölle yhtenäiset käytänteet) 3) hoitohenkilöstön osaamistaso on varmistettu. Tutkimuksen toteutusta varten kootaan ryhmä alueen toimijoista. Mukaan tuleviksi tahoiksi on suunniteltu mm. alueen perusterveydenhuolto ja sairaala, liikuntatoimi ja kouluterveydenhuolto, alueen apteekit, Diabetes- ja sydänyhdistys ja hyvinvointialan yritykset. Tulokset arvioidaan työelämälähtöisesti pitkin matkaa toiminta-analyyttisen tutkimusotteen ansiosta. Kumppanit hankkeessa ovat aiheen kannalta keskeisiä, joten kyse on strategisesti merkittävästä hankkeesta paitsi alueella, myös laajemmin. Tutkimuksen tekijät: TtT Seija Olli & KTT Tarja Meristö Yhteyshenkilö: TtT lehtori Seija Olli Laurea-AMK puh , GSM , faksi

5 Hankkeesta hoitoketjuksi seudullinen aikuisten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hoitoketju Pirkanmaalla Tausta: Valkeakosken aluesairaalan seudun terveyskeskukset ja yksityiset työterveyspalvelujen tuottajat osallistuivat vuosina Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeeseen (D2Dhanke). Seudulla hyödyllisenä koetun toiminnan jatkuminen haluttiin varmistaa D2D-hankkeen päättymisestä huolimatta. Menetelmät: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue (YLVA) ja D2D-hanke järjestivät seudun toimijoille neuvottelutilaisuuden. Sen tuloksena sovittiin Valkeakosken aluesairaalan, alueen terveyskeskusten sekä työterveyshuollon yhteistyönä YLVAn tuella tehtävästä aikuisten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon seudullisesta hoitoketjusta. Hoitoketjun tavoitteena oli tehostaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä, parantaa sairastumisriskissä olevien ja diagnosoimattomien diabeetikoiden tunnistamista, sopia seulontojen ja ohjauksen työnjaosta sekä tehostaa varhaista puuttumista, hoitoa, ohjausta ja tukea. Tavoitteena oli myös synnyttää seudullinen interventio vaikeimmin motivoitaville potilasryhmille, parantaa diabeteksen hoidon laatua ja tuloksia sekä ehkäistä komplikaatioiden syntymistä. Moniammatillinen ja laaja-alainen työryhmä hyödynsi työssään Käypä hoito-suositusta sekä D2D-hankkeen aikana kertyneitä kokemuksia ja kehitettyjä toimintamalleja. Lausuntokierroksella hoitoketjusta saatiin arvokasta palautetta. Tulokset: Seudun yhteiset toimintakäytännöt sovittiin ja kirjattiin tavoitteiden mukaisesti. Aikuisten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hoitoketju on julkaistu Terveysportissa. Hoitoketjun juurruttaminen toteutetaan seudun toimijoiden ja YLVAn yhteistyönä. Lokakuussa 2008 pidetyn seudullisen neuvottelutilaisuuden perusteella juurrutustyö on hyvässä vauhdissa. Tilaisuus vahvisti terveyskeskusten, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja verkottumista. Johtopäätökset: Hoitoketjun toimivuus ja hyödyllisyys punnitaan arjen työssä, mikä edellyttää sen säännöllistä tarkastelua seudun toimijoiden kanssa. Hoitoketjun täydentäminen kuntoutuksen osalta sekä sen arvioinnin suunnittelu ovat tulevaisuuden haasteita. Tekijät: Leena Kuusisto, asiantuntijahoitaja; Merja Hanski, ylilääkäri; Tuija Jara, diabeteshoitaja; Anja Kauttu, sairaanhoitaja; Sami Kauppinen, työterveyslääkäri; Anu Korhonen, osastonhoitaja; Tiina Kortteisto, tutkija; Marjukka Lauhkonen, ravitsemusterapeutti; Terttu Ohma, terveydenhoitaja; Auli Pölönen, aluekoordinaattori; Kaisa Tervonen, työterveyshoitaja; Eija Valtonen, sisätautien erikoislääkäri; Doris Holmberg-Marttila, vastuualuejohtaja Yhteyshenkilö: Asiantuntijahoitaja Leena Kuusisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen vastuualue, ,

6 Lohjan terveyskeskuksen diabetestyöryhmän hankkeiden esittely Lohja on asukkaan kaupunki etelä Suomessa. Aiemmin Lohjalla on työskennellyt diabeteshoitaja ja diabeteslääkäri, mutta diabeetikoiden määrän lisäännyttyä tuli tarve miettiä hoidon organisointia. Syksystä 2005 kahden aikuisterveysneuvonnan terveydenhoitajan työnkuvan painopistettä muutettiin aikuisneuvonnasta enemmän diabeteksen hoitoon, siirrettiin verenpaineen mittaus ITE-pisteisiin sekä vastaanoton sairaanhoitajille, samoin rokotusten antaminen. Hoitotarvikejakelu keskitettiin vastaanottohoitajalle. Näin diabeetikoiden hoitoon saatiin lisää resurssia ja hoitoa lähdettiin kehittämään. Menetelmät: 1) Koulutus: aikuisterveysneuvonnan terveydenhoitajat saivat koulutusta diabeteksen hoidosta, samoin hoitotarvikejakelusta huolehtivat. Vastaanoton sairaanhoitajat koulutettiin elämäntapaohjauksen antamiseen. Verenpaineen ITE-mittauspisteiden perustaminen. Laadittiin verenpainepotilaan hoitopolku. 2) Hoitotarvikejakelu keskittäminen: Hoitotarvikejakelu siirrettiin vastaanottoavustajalle pois diabeteshoitajalta. Vastaanottohoitaja hoitaja hoitaa tarvikejakelua 50 % työajallaan. 3) Työnjaon uudelleen suunnittelu: Diabeetikoiden hoitovastuu jaettiin aikuisterveydenhoitajien ja diabeteshoitajan kesken niin, että diabeteshoitaja hoitaa ongelmallisemmat diabeetikot, lisäksi insuliinihoitoiset T2 dm ja monipistoshoitoiset diabeetikot. Aikuisterveydenhoitajat hoitavat muun aikuisneuvonnan ohella hyvässä hoitotasapainossa olevat tbl-hoitoiset diabeetikot. Diabetestyöryhmän perustaminen ja yhteisten toimintaohjeiden laatiminen sekä tallentaminen intranettiin. Aikuistyypin diabeetikoiden alkuohjauksen toteutus ryhmäohjauksena diabeteshoitajan toimesta. 4) Diabeteslääkärin työajan lisääminen: Diabeteslääkärin työaikaa diabeteksen hoitoon lisättiin. Näin diabeteslääkärin ja diabeteshoitajan toimesta voitiin aloittaa diabetespoliklinikka-toiminnan pyörittäminen, ja osa tyypin 1 diabeetikoiden pitkäaikaisseurannasta siirrettiin erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksen hoitoon. Terveyskeskuksessa voitiin näin hoitaa ongelmallisempia diabeetikoita, sekä oli mahdollisuus aloittaa insuliinihoitoja polikliinisesti tuoreille diabeetikoille. Terveyskeskukseen hankittiin glukoosisensori. 5) Silmänpohjien valokuvaus ja kutsujärjestelmän luominen: Silmänpohjien valokuvaaminen tapahtuu ostopalveluna ulkopuoliselta silmänpohjakuvaajalta. V syksyn aikana luotiin kutsujärjestelmä, joka oli diabeteshoitajan ja vastaanottohoitajan vastuulla. V syksystä kuvausjärjestelmän hoitovastuu jää yksin vastaanottohoitajalle, ja näin vapautuu diabeteshoitajalta jonkin verran aikaa diabeetikoiden hoitoon. Diabeteslääkäri katsoo silmänpohjakuvat, tarvittaessa konsultoi silmäpkl:aa. Silmänpohjakuvauksesta potilas saa lausunnon kotiin erikseen suunnitellulla kaavakkeella. Vuoden 2007 aikana laadittiin silmänpohjakuvauksista paikallinen hoitopolku. 6) Jalkojen tarkistuksen tehostaminen: V aikana laadittiin paikallinen jalkojenhoitopolku, sekä kriteerit maksusitoumuksen saamiseksi jalkojenhoitoon. Koulutuksen myötä diabeetikon jalkojen tutkiminen on saatu jalkautettua hyvin terveydenhoitajien ja diabeteshoitajan päivittäiseen toimintaan. 7) Ravitsemusterapeutti: Vuodesta 2006 terveyskeskuksessa on ollut ostopalveluna ravitsemusterapeutti kahtena päivänä kuukaudessa.

7 8) Diabeteksen ehkäisy: Terveyskeskuksessamme on ollut elämäntapaohjausryhmiä IFG/IGT potilaille, pidetty riskitestien täyttöpäiviä ja osallistuttu valtimotautien laatuverkoston ideoimiin tapahtumiin paikallisesti. Lohjan Laurea- ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä on kehitetty diabeteksen ehkäisyä Lohjalla. Tulokset ja johtopäätökset: Oheisien hankkeiden myötä jono diabeteshoitajalle pääsyyn lyheni 3 kk:sta viikkoon. Tyypin 1 diabeetikoiden hoito terveyskeskuksessa on lähtenyt hyvin käyntiin, ja diabeetikoiden erikoissairaanhoitoon lähettäminen väheni. Kahden viikon aikana syksyllä -07 tehtyjen valtimotautien laatumittauksen tuloksista on nähtävissä, että esim. diabeetikon jalkojen tarkistus on tavoittanut n. 75 % ja silmänpohjien kuvaaminen on tavoittanut n. 77 % diabeetikoista. Vaikka diabeteksen hoitoa on kehitetty ja omia työtapoja muutettu, tuo diabeteksen lisääntyminen haasteita edelleen jokapäiväisestä työstä selviytymiselle. Diabeteksen hoito kehittyy ja vaatii näin hoitoon osallistuvilta jatkuvaa koulutusta ajan tasalla pysymiseksi. Lisäksi potilasmäärät suurenevat jatkuvasti. Diabeteksen ehkäisyynkin tulisi löytyä aikaa. Olemme kuitenkin diabetestyöryhmässä innostuneesti edelleen mukana kehittämässä hoitoa paikallisesti. Jatkuva potilasmäärän suureneminen vaatii jatkossa myös lisää diabeetikoiden hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa. Päivi Juselius Diabeteshoitaja Lohjan kaupunki / Terveyskeskus Ojamonkatu Lohja p , f

8 Silmänpohjakuvaukset Paimion-Sauvon terveyskeskuksessa Paimion Sauvon terveyskeskus sijaitsee Varsinais-Suomessa Turun lähellä ja väestöpohja on n Terveyskeskus on kutsunut alueen yli 15 vuotiaat diabeetikot vuodesta 1998 alkaen diabetesrekisteriin perustuvalla henkilökohtaisella kutsukirjeellä silmänpohjakuvaukseen. Lisäksi on täydentävä kutsu paikallislehdessä. Kuvausväli määräytyy Käypä hoito suosituksen ja silmälääkärin yksilöllisen suosituksen perusteella. Terveyskeskuksen diabetesrekisteri perustettiin vuonna 1998, jolloin kutsut lähetettiin Kelan lääkekorvauksia saaville diabeetikoille ja lisäksi lehtikutsuna muille. Rekisteri perustuu Efficassa ylläpidettäviin hoitomuodon + diabeteksen tyypin mukaisiin asiakasryhmiin. Asiakasryhmiä ylläpitävät lääkärit ja diabeteshoitaja käyntien yhteydessä. Tällä hetkellä rekisterissä on 670 diabeetikkoa. Kuvaukseen on osallistunut viime vuosina n diabeetikkoa vuosittain ja vuosina yhteensä 407 eri henkilöä. Vuodesta 2005 lähtien kuvaus on tehty digitaalisilmänpohjakameralla ja vuodesta 2006 alkaen silmänpohjakuvat on tallennettu Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueelliseen arkistoon. Alueellisen konsultaatiopalvelun kautta silmälääkäri katsoo ja lausuu kuvat. Lausunto tulee lähete-palautejärjestelmän kautta suoraan terveyskeskuksen Effica-potilastietojärjestelmään ja viestinä hoitavalle lääkärille. Kuvat on mahdollista katsoa kuva-arkistosta selainohjelman avulla. Kaikille kuvatuille lähetetään kirje tutkimuksen tuloksesta Silmälääkäriin ohjataan vuosittain noin 10 20, joissa suurimassa osassa on syynä muu kuin diabetesmuutos. Vaikeat muutokset ovat viime vuosina vähentyneet, mutta alkava retinopatia lisääntynyt, mikä saattaa johtua diagnostiikan tarkentumisesta, kun siirryttiin digitaaliseen kuvantamiseen. Proliferatiivista retinopatiaa ole enää 7 viimeisen vuoden aikana löytynyt. Kaikille kuvatuille lähetetään kirje tutkimuksen tuloksesta. Kuvauslöydökset tilastoidaan ja raportit saadaan tarvittaessa hoitoryhmäkohtaisesti. Vuonna 2008 kuvattiin 159 diabeetikkoja, joissa löydöksenä normaali 66 %, alkava taustaretinopatia 19 %, kohtalainen taustaretinopatia 0,6 %, runsas taustaretinopatia 0,6 %, makulopatia 0 %, proliferatiivinen retinopatia 0 %, muu mahdollinen muutos 10,1 %, ei tutkittavissa 3,8 %. Silmälääkäriin ohjattiin 12 henkilöä eli 7,5 % kuvatuista. Merja Laine, diabetesvastuulääkäri, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri Paimion-Sauvon terveyskeskus,

9 Sokerirasituskokeiden menettelytapojen yhdenmukaistaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Kesäkuussa 2005 lähetettiin alueen diabetesvastuuhoitajille ja -lääkäreille sähköpostitse kysely koskien sokerirasituskokeiden tekotapaa. Vastaus saatiin 19:sta alueen 24:sta terveyskeskuksesta sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan laboratoriokeskuksesta. Kyselyssä tiedusteltiin näytemuotoa (kapillaari-plasma vai laskimo-plasma), glukoosin määritysmenetelmää ja -laitetta, näytteiden aikapisteitä, glukoosiannosta, plasman glukoosin merkintätapaa laboratoriokertymässä, ja sokerirasituskokeen keskeyttämisen kriteereitä. Yhdeksässä toimipaikassa näytemuotona oli kapillaari-plasma ja 11:sta laskimo-plasma. Raskaana olevilla naisilla näytemuotona oli kapillaari-plasma toimipaikoissa, joissa muutoin käytettiin laskimo-plasmanäytettä. Määritysmenetelmänä ja -laitteena käytettiin Hemocuepikamittaria yhdeksässä paikassa, Konelab-laitetta ja heksokinaasimenetelmää kahdeksassa paikassa, Ascencia Contour pikamittaria ja Ascencia Elite pikamittaria yhdessä paikassa. Raskaana olevien naisten määritykset tehtiin joko Hemocue-pikamittarilla tai Glucometer Elite pikamittarilla. Glukoosiannoksena oli kaikissa toimipaikoissa käytössä 75 g annos. Viidessä toimipaikassa määritettiin 0 ja 2 tunnin näytteet ja 15 toimipaikassa 0, 1 ja 2 tunnin näytteet. Plasman glukoosiarvojen merkinnässä laboratoriokertymään ei alueella ollut mitään yhtenäistä käytäntöä. Sokerirasituskokeen keskeyttämiskriteerit vaihtelivat erittäin paljon. Vain kahdessa paikassa sokerirasituskoe tehtiin aina, jos se oli pyydetty. Kysely paljasti, ettei alueella ollut yhtenäistä käytäntöä sokerirasituskokeen tekemisessä. Oli epäselvää, tiesikö tutkimuksen pyytävä tai tuloksen tulkitseva henkilö oliko määritys tehty kapillaari- vai laskimoplasmasta. Kapillaari- ja laskimoplasmanäytteiden glukoositasojen ero korostuu 2 tunnin näytteissä paastonäytteisiin verrattuna. Diagnostiset kriteerit ovat erilaiset kapillaari- ja laskimoplasmanäytteille. Kapillaari- ja laskimoplasmanäytteiden vaihteleva käyttö aiheuttaa sekaannuksia diabeteksen ja heikentyneen glukoosinsiedon diagnostiikassa. D2D-hankkeen toimesta ehdotettiin sokerirasituskokeen menettelytapojen yhdenmukaistamista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Sokerirasituskokeen standardoimiseksi ehdotettiin 75 g glukoosiannosta, 0 ja 2 tunnin aikapisteitä (luovutaan 1 tunnin näytteestä), laskimoplasmanäytettä, ja määritystä Konelab-laitteella käyttäen heksokinaasimenetelmää. Lisäksi ehdotettiin, että sokerirasituskoetta ei tehdä, jos paastossa plasman glukoosi laskimonäytteessä on >8,0 mmol/l. Jos paastoplasman glukoosi ei ole tiedossa, ehdotettiin sokerirasituskokeen tekemistä pyynnön mukaisesti. Tästä suosituksesta poiketen raskaana olevilla naisille sokerirasituskoe tehtäisiin edelleen neuvoloissa käyttäen 75 g glukoosiannosta ja 0, 1 ja 2 tunnin aikapisteitä. Määritys tehtäisiin raskauden aika kapillaariplasmanäytteestä pikamittarilla. Tämä suositus esitettiin alueellisessa laboratoriokoulutuksessa ja siitä tuli toimiva käytäntö sairaanhoitopiirin alueella. Dosentti Leena Moilanen, Sisätautien klinikka, KYS

10 Tyypin 2 diabeteksen varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia terveyskeskuksessa: Poliklinikan hoitopolku Tausta: Kun tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn vastuu ja alkuvaiheen seulonta pyritään levittämään koko taloon, päädytään tilanteeseen, jossa muista yksiköistä ohjataan poliklinikalle suuri joukko korkean riskin potilaita ja juuri diagnostisoituja diabeetikkoja. He tarvitsevat nopeasti elämäntapaohjausta ja hoitoa. Toimintaa on muutettava siten, että pystytään kohtaamaan aikaisempaa oleellisesti suurempi potilasmäärä. Tätä varten poliklinikalle pyrittiin rakentamaan yksinkertainen hoitopolku. Menetelmät: Omalääkärien ja omahoitajien työyksiköstä valittu tähtipelaaja rakensi hoitopolun yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Puolen vuoden käytön jälkeen hoitopolkuun tehtiin tarvittavat muutokset järjestetyssä kertausharjoituspäivässä saadun palautteen perusteella. Tulokset: Poliklinikan hoitopolussa korkean riskin henkilö ohjautuu ensin hoitajan vastaanotolle, jolloin lyhyen elämäntapojen kartoituksen ja intervention jälkeen tehdään lähete sokerirasitukseen, ellei sitä ole muualta käsin tehty. Hoitaja tulkitsee kokeen tuloksen ja lähettää potilaan eteenpäin lyhytkestoiseen elämäntapojen omahoitoryhmään, jossa potilas aloittaa noin neljän viikon kuluttua ensimmäisestä yhteydenotosta. Jos sokerirasituksessa ei todeta diabetesta, se toistetaan 1-3 vuoden välein. Jos diabetes diagnostisoidaan, potilas ohjataan lääkärin vastaanotolle noin viikon sisällä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana omahoitoryhmiin on osallistunut noin sata potilasta. Johtopäätökset: Diabeetikot löydetään aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa käyttämällä sokerirasitusta. Myös prediabeetikot lähetetään elämäntapaohjaukseen. Edelleen suuri osa korkean riskin henkilöistä on päätynyt yksilöohjaukseen diabeteshoitajille, ja tulevaisuudessa onkin haasteena saada enemmän potilaita osallistumaan polun mukaisesti omahoitoryhmiin. Omahoitoryhmien tulosten seuraamiseksi tarvitaan järjestelmä, sillä indikaattoreiden tarkastelu ryhmiin osallistuneilta jälkikäteen osoittautui huomattavan työlääksi. Lääkärin vuosikontrolleissa ollaan pilotoimassa atk-pohjaista kutsujärjestelmää kahden omalääkärin alueella. Riskitestin käyttöä tullaan jatkossa korostamaan myös poliklinikan omana toimintana, jolloin sitä suositellaan kohdatuille ylipainoiselta vaikuttaville henkilöille. Tekijät: Osastonhoitaja Kati Kantanen, sairaanhoitaja Eini Rautiainen, lääkäri Mirja Pääkkönen, ylilääkäri Martti Pärnänen, Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä Yhteyshenkilö: Kati Kantanen, osastonhoitaja, Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä, p , fax

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) TOIMIPAIKKAKOULUTUS AJALTA 1.1-31.12.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) TOIMIPAIKKAKOULUTUS AJALTA 1.1-31.12.2014 Asikkalan terveysasema: koulutusvastaava lääkäri: Outi Terho 1. 15.1.2014 Asikkalan oman astman hoitopolun esittely Hoitopolun juurrutus käytäntöön 2 2. 23.1.2014 Asikkalan oman astman hoitopolun esittely

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Ketjulähettihanke. Juhani Grönlund TAYS

Ketjulähettihanke. Juhani Grönlund TAYS Ketjulähettihanke Juhani Grönlund TAYS Potilaan polku Suoritteet Potilas Perustervey denhuolto Erikoissairaanhoito Resurssit: * henkilöstö * tilat * laitteet Hoitokäytännöt Tuottavuus Yksityissektori Vaikuttavuus

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012 LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy. Ylä-Pirkanmaan toimintamalli. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2009

Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy. Ylä-Pirkanmaan toimintamalli. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2009 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2009 Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy Ylä-Pirkanmaan toimintamalli Sanna-Leena Paarlahti Terhi Markkula Ulla Siljamäki-Ojansuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö TAUSTA STM:n julkaisema Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006 (9/2006) www.stm.fi, www.ktl.fi, www.filha.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014 AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu KARTUKE-tutkimushankkeen maakunnallisia asiantuntijoita tutkimuskunnista ja -kuntayhtymistä Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu Reino Väisänen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot