Miten suomalainen koululainen voi? Viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten suomalainen koululainen voi? Viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen keskeisiä löydöksiä Päivi Salonen, Minna Aromaa, Päivi Rautava, Sakari Suominen, Jouni Alin ja Pirjo-Riitta Liuksila Viime vuosikymmenen laman aikana terveydenhuollon taloudelliset säästöt kohdistuivat ehkäisevään terveydenhuoltoon ja myös koululaisten terveystarkastuksiin. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Akatemian vuonna 2001 julkaisemassa koululaisten terveyttä käsittelevässä konsensuslausumassa suositeltiin, että peruskoulun aikana koululaisille tehtäisiin kolme määräaikaista, moniammatillista terveystarkastusta. Turun kouluterveydenhuollossa toteutetun kliinisen tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään viidennen luokan koululaisten terveydentilaa sekä laajennetun terveystarkastuksen tarpeellisuutta ennen murrosikää ja yläasteelle siirtymistä. Koululaisista 17 %:lla oli jokin pitkäaikaissairaus. Kaksi kolmasosaa kärsi jostakin somaattisesta tai psyykkisestä oireesta, ja tarkastuksen perusteella lääkäri määräsi 40 %:lle oppilaista jonkin jatkotoimenpiteen. Valtaosa vanhemmista osallistui koululaisten terveystarkastuksiin ja piti niitä tarpeellisina sekä koki saaneensa uutta tietoa lapsestaan tarkastuksen aikana. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuolto seuraa ja edistää koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä. Se osallistuu myös oppilashuoltotyöhön sekä terveyskasvatussuunnitelmien tekemiseen ja toteuttamiseen (Rimpelä ym. 2002a). Koululaisen terveystarkastus on sisällöltään yksittäistä seulontatutkimusta laajempi. Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen kartoittamisen lisäksi terveystarkastukseen sisältyy terveysneuvontaa ja yksilöllisten jatkotoimenpiteiden suunnittelu. Kouluterveydenhuollon erityinen arvo on siinä, että se tavoittaa kaikki lapset ja nuoret toistuvasti. Näin saadaan käsitys koko ikäluokista, riskiryhmistä ja sairauksien esiintyvyydestä (Terho ym. 2002). Koululaisten terveydentila Vaikka valtaosa suomalaisista vuotiaista arvioi terveydentilansa hyväksi, lähes joka kymmenes nuori on kertonut kärsivänsä jostakin jokapäiväistä toimintaa haittaavasta sairaudesta, viasta tai vammasta. Tytöistä % ja pojista 4 7 % on käyttänyt jatkuvasti tai lähes jatkuvasti lääkärin määräämiä lääkkeitä (Rimpelä ym. 1997). Nuorten ylipainoisuus, astma ja allerginen nuha sekä selkä- ja niskakivut ovat yleistyneet. Suomalaislapsilla astma ja allergiset sairaudet ovat suurin tautiryhmä infektioiden jälkeen. Selkä- ja niskakipuja ilmoittaneiden lasten ja nuorten osuudet kasvoivat 1990-luvulla (Rimpelä ym. 1997). Yleisimpiä ovat epäspesifiset selkävaivat, jotka liittyvät niska-hartiaseudun kipuihin ja lienevät yhteydessä kasvuikäisten lihaskunnon heikkenemiseen (Poussa 2002). Päänsärky on yksi yleisimmistä koululaisten Duodecim 2004;120:

2 poissaoloja aiheuttavista oireista. Suomalaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa päänsäryn on todettu lisääntyneen viimeisten vuosikymmenten aikana merkitsevästi. Kouluiän kynnyksellä % lapsista kärsii toistuvasta päänsärystä, ja se lisääntyy tasaisesti iän myötä (Sillanpää 1983, Sillanpää ja Anttila 1996). Päänsäryn lisäksi myös toistuva vatsakipu on varsin yleinen vaiva kouluikäisillä lapsilla. Vatsaoireiden syynä on jopa puolella lapsista jokin hoidettava maha-suolikanavan sairaus tai toiminnallinen vaiva (Ashorn 2001). Kouluikäisen psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet. Noin viidesosa suomalaisista lapsista kärsii psyykkisistä oireista (Almqvist ym. 1999). Puuran ym. (1995) tutkimuksen mukaan masennusta esiintyi TAYS:n vastuualueella 9,7 %:lla 8 9-vuotiaista lapsista. Sekä vanhempien että lasten haastattelun perusteella tarkkaavaisuushäiriön esiintyvyydeksi saatiin 6,8 % ja yleisen ahdistuneisuushäiriön 4,7 %. Toistuvan koulukiusaamisen kohteeksi joutuu noin kymmenen prosenttia ala-asteen oppilaista. Kiusaajien määrä vaihtelee seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä. Kiusatuksi joutumisen on todettu olevan selvä riski lapsen kehitykselle (Salmivalli 1999). Oppimisvaikeudet koskettavat noin % väestöstä. Huono koulumenestys on monien tutkimusten mukaan huonon sosiaalisen menestymisen, mielenterveyden häiriöiden ja syrjäytymisen selvimpiä yksittäisiä riskitekijöitä (Voutilainen ja Ilveskoski 2000). Syysuhteen osoittaminen on kuitenkin vaikeaa. Nuorten terveyskäyttäytyminen Nuorena omaksutut elämäntavat vaikuttavat osaltaan tulevaan terveyteen. Nuorten terveystapatutkimuksen kyselyssä todettiin, että luvun aikana nuorten tupakointi, alkoholinkäyttö ja sosiaalinen altistuminen huumeille lisääntyivät. Vuonna vuotiaista tytöistä 15 % ja samanikäisistä pojista 13 % tupakoi päivittäin. Saman tutkimuksen mukaan 12-vuotiaista ainoastaan 1 % tupakoi (Rimpelä ym. 2002b). Alkoholiin vuotiaat nuoret suhtautuvat aiempaa myönteisemmin, ja nykyään yhä useampi nuori pitää alkoholia osana tavanomaista elämänmenoa (Rimpelä ym. 1999). Rasvojen käytön osalta nuorten ruokailutottumukset ovat viime vuosina muuttuneet terveellisemmiksi (Seppänen ja Räsänen 2001). Sen sijaan nuorten maidonkäyttö on vähentynyt. Monipuolisen ruokavalion ja riittävän liikunnan merkitystä myös luuston kehittymisen kannalta tulisi korostaa kasvuiän aikana (Arikoski ym. 2002). WHO:n koululaistutkimuksen mukaan nuorten nukkumaanmenoaika on myöhentynyt, yöuni lyhentynyt ja aamuväsymys yleistynyt (Tynjälä ym. 2002). Unen puute ja väsymys saattavat ilmentyä esimerkiksi koululaisen aggressiivisena käytöksenä, yliaktiivisuutena, tarkkaavaisuushäiriönä ja sosiaalisina ongelmina (Aronen ym. 2000). Toisaalta psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat saattavat aiheuttaa unihäiriöitä. Koululaisten terveystarkastukset Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Akatemian järjestämässä konsensuskokouksessa vuonna 2001 käsiteltiin koululaisten terveyttä. Konsensuslausuman mukaan koululaisen elämässä on peruskoulun aikana vähintään kolme kehityksellistä siirtymävaihetta, jotka edellyttävät perusteellista moniammatillista määräaikaista terveystarkastusta: koulun aloitus, yläasteelle siirtyminen ja puberteetti. Tarkastukseen tulee sisältyä perusteellinen fyysinen tarkastus ja kannanotto siihen, ovatko mahdolliset pitkäaikaissairaudet hoidossa (Konsensuskokous 2001). Kouluterveydenhuollon kehittämistutkimuksista voidaan mainita Lappeenrannassa vuonna 1996 kuudesluokkalaisille suunnattu koulutarkastusten kehittämistutkimus. Siinä todettiin 60 %:lla oppilaista jokin terveyteen liittyvä asia, johon piti kiinnittää huomiota (Strid 1996). Turussa koululääkäri on tarkastanut säännönmukaisesti peruskoulun ensimmäisen ja yhdeksännen luokan oppilaat ja kouluterveydenhoitaja on huolehtinut yksinään muista luokkaasteista. Turun kouluterveydenhuollossa toteuttamassamme tutkimuksessa viidennen luokan terveystarkastusta laajennettiin siten, että kouluterveydenhoitajan tarkastukseen liitettiin lää- 564 P. Salonen

3 kärintarkastus, johon oppilaan vanhemmat osallistuivat, ja opettaja arvioi oppilasta haastattelulomakkeen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin viidennellä luokalla tehtävän lääkärintarkastuksen tarpeellisuutta, koululaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä jatkotutkimusten ja -toimenpiteiden tarvetta. Aineisto ja menetelmät Turun kouluterveydenhuollon kehittämistyöryhmä valitsi tutkimukseen neljä sosioekonomisesti erilaista aluetta, joista arvottiin neljä koulua. Turun kaupungin alueellista erilaisuutta kuvataan tulo- ja koulutustason sekä työllisyystilanteen avulla. Näiden muuttujien perusteella on laskettu hyvinvointi-indikaattori, asteikolla 1 5 (arvo 5 kuvaa parasta mahdollista aluetta). Indikaattorin arvo vaihteli välillä 2,0 4,0 tutkimukseen valittujen koulujen alueilla, mikä vastaa turkulaisten keskimääräistä hyvinvointi-indikaattoriarvoa 3,33 (Sirkiä 2001). Valittujen koulujen viidennen luokan oppilaille tehtiin laajennettu terveystarkastus. Yhteensä 145:stä tutkimukseen kutsutusta perheestä 11 kieltäytyi (7,6 %). Tutkimukseen osallistuneista 134 lapsesta poikia oli 71 (53 %) ja tyttöjä 63 (47 %). Kolme eri koululääkäriä ja kaksi kouluterveydenhoitajaa tarkasti tutkimusryhmän oppilaat ja kahdeksan opettajaa vastasi oppilaita koskevaan kyselyyn kevään 2002 aikana. Tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden keski-ikä oli 11,7 vuotta (keskihajonta 0,36 v). Turun kaupungissa kaikille viidesluokkalaisten lasten perheille lähetettiin 1990-luvun ajan kotiin terveyskysely, jossa tiedusteltiin oppilaan pitkäaikaissairauksia, somaattisia ja psyykkisiä oireita, ravintotottumuksia, unihygieniaa ja vanhempien tupakointia. Lisäksi selvitettiin lasten harrastuksia ja niihin käytettyä aikaa, oppilaan halukkuutta tulla kouluun, kaverisuhteita ja kiusaamista. Vanhempia pyydettiin arvioimaan lapsen mahdollisia oppimis- tai keskittymisvaikeuksia. Kaikki terveystarkastukseen osallistuneet olivat vastanneet myös tähän kyselyyn. Opettajien haastattelulomakkeessa kysyttiin oppimisongelmista ja erityisopetuksesta. Lisäksi opettajia pyydettiin kuvailemaan lapsen aktiivisuutta, käyttäytymistä, väsymystä, toverisuhteita, kiusaamista, poissaoloja ja kouluruokailun sujumista. Terveydenhoitaja puolestaan haastatteli kaikkia oppilaita ennen lääkärintarkastusta ja tarkisti erityisesti allergiataustan, erikoisruokavaliot, harrastukset, päihteiden käytön ja sosiaalisen taustan sekä kyseli ajankohtaisia kuulumisia. Lisäksi mitattiin pituus ja paino. YDINASIAT Lääkärintarkastuksessa lääkärillä oli käytettävänään kaikki mainitut lomakkeet. Lääkärintarkastukseen oli kutsuttu vanhemmat mukaan, ja siihen varattiin aikaa puoli tuntia. Koululaisista 95 % (127/134) saapui vastaanotolle jommankumman vanhempansa kanssa. Lääkärintarkastuksessa suoritettiin lapsen somaattinen tarkastus, keskusteltiin lapsen terveydentilasta sekä mahdollisista psykososiaalisista ongelmista ja riskikäyttäytymisestä. Lääkärintarkastusten jälkeen oppilaat ja heidän vanhempansa täyttivät yhdessä lomakkeen, jossa kysyttiin mielipidettä terveystarkastuksesta. Tämän lomakkeen palautti yhteensä 126 lasta vanhempineen. Kyselylomakkeiden eri osioita, lääkärintarkastuksen löydöksiä ja jatkotoimenpiteitä arvioitiin prosenttijakaumien avulla. Tilastollisessa vertailussa käytettiin χ 2 -testiä ja tarvittaessa Fisherin testiä sekä opettajan ja vanhempien raportoinnin vertailussa McNemarin testiä. Tulkintojen yhteydessä on esitetty testien tuottamat p-arvot. P-arvo alle 0,05 on tulkittu merkitseväksi. Tulokset Vanhempien ilmoitusten mukaan 17 % lapsista poti pitkäaikaissairautta ja heistä noin 80 % (n = 15) kävi säännöllisesti lääkärintutkimuksissa. Säännöllistä lääkitystä käytti 14 (10 %). Astmaa sairasti yhdeksän lasta (7 %) ja allergiaa 32 (24 %). Muita jo aikaisemmin todettuja pitkäaikaissairauksia (yhteensä kuudella lapsella) olivat mm. sydänsairaus, epilepsia, aktiivisuusja tarkkaavuushäiriö (ADHD), tunne-elämän häiriö ja von Willebrandin tauti. Noin viidesosa tytöistä ja pojista (26) oli ylipainoisia (suhteellinen paino yli 20 %). Näillä lapsilla ei todettu psykosomaattisia oireita eikä Viime vuosikymmenen aikana kouluterveydenhuollon taloudellisia resursseja on vähennetty ja erityisesti terveystarkastuksia supistettu. Kaksi kolmasosaa lapsista kärsii jostakin somaattisesta tai psyykkisestä oireesta. Opettajat havaitsevat selvästi enemmän oppilaiden oppimisvaikeuksia ja kiusaamisongelmia kuin vanhemmat. Kolmannes vanhemmista koki saaneensa uutta tietoa lapsen terveydentilasta terveystarkastuksen aikana. 565

4 koulukiusaamisongelmia merkitsevästi enempää kuin muilla koululaisilla. Myöskään harrastuksissa ei havaittu eroja. Lähes 40 % lapsista ilmoitti kärsivänsä päänsärkyoireilusta, ja heistä 8 %:lla päänsärkyä esiintyi päivittäin (taulukko 1). Koululaiset, jotka ilmoittivat pelkäävänsä tai jännittävänsä jotakin asiaa erityisesti, kokivat myös jatkuvaa väsymystä, hermostuneisuutta ja levottomuutta enemmän kuin muut. Lisäksi heillä esiintyi merkitsevästi enemmän toverisuhdeongelmia ja opettajan ilmoittamia kiusaamisongelmia. Koululaisista 40 % katsoi televisiota yli kaksi tuntia päivittäin. Tässä ryhmässä esiintyi merkitsevästi enemmän niska-hartiavaivoja tilastollisesti muihin verrattuna. Päänsäryn ja tietokoneen tai television runsaan käytön välillä ei havaittu merkitsevää yhteyttä. Joka kymmenennen lapsen ruokavalioon ei kuulunut riittävästi maitotuotteita (5 6 dl päivässä, mikä vastaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (1998) suositusta kalsiumin saannista 900 mg/vrk). Joka kymmenes lapsi ei syönyt lainkaan vihanneksia, hedelmiä tai marjoja ja neljännes ei syönyt kunnollista aamupalaa. Sen sijaan lähes kaikki söivät lämpimän aterian illalla kotona. Koululaisista 10 % nukkui alle yhdeksän tuntia yössä. Nuoret, jotka kuluttivat aikaansa keskimäärin yli kaksi tuntia päivässä television tai tietokoneen ääressä, nukkuivat myös merkitsevästi lyhyemmän yöunen kuin muut samanikäiset. Noin joka kymmenennellä koululaisella ei ollut mitään harrastusta; 40 %:lla oli jokin harrastus, johon hän osallistui yli kolme kertaa viikossa. Noin 40 %:ssa perheistä vanhemmat tupakoivat, yleensä ulkona. Terveydenhoitajan haastattelussa kolme lasta ilmoitti tupakoivansa lähes päivittäin ja kaksi kertoi kokeilleensa tai käyttävänsä alkoholia. Terveyskyselyn perusteella valtaosa oppilaista suhtautui koulunkäyntiin myönteisesti (taulukko 2). Opettajat raportoivat selvästi enemmän oppimisvaikeuksia ja kiusaamisongelmia kuin vanhemmat (taulukot 2 ja 3). Kiusatuilla oppilailla todettiin merkitsevästi enemmän vatsavaivoja, jatkuvaa väsymystä ja hermostunei- Taulukko 1. Viidennen luokan oppilaiden somaattisten ja psyykkisten oireiden esiintyvyys (n = 134). Oire n % Päänsärky 52 39,7 Niska-hartiavaivat 18 13,4 Vatsavaivat 18 13,4 Hermostuneisuus, levottomuus 12 9,1 Jatkuva väsymys 10 7,5 Unettomuus 7 5,3 Ummetus 5 3,8 Yökastelu 2 1,5 Virtsaamisvaivat 1 0,8 Oireita kaksi tai enemmän 59 44,0 Taulukko 2. Vanhempien arvio eräistä viidennen luokan oppilaiden koulunkäyntiin liittyvistä asioista (n = 134). Kysymys Kyllä n % Tuleeko lapsenne mielellään kouluun? ,0 Onko lapsellanne kavereita koulussa? ,0 Kiusataanko lastanne koulussa? 11 8,2 Kiusaako lapsenne toisia? 2 1,5 Onko lapsellanne oppimisvaikeuksia? 13 9,7 Onko lapsellanne keskittymisvaikeuksia? 10 7,5 Jännittääkö tai pelkääkö lapsenne joita ,3 kin asioita erityisesti? Onko lapsenne elämäntilanteessa tapah- 11 8,2 tunut lähiaikoina muutoksia, joilla on merkitystä koulunkäyntiin? Taulukko 3. Opettajan arvio oppilaiden ongelmien esiintymisestä. Ongelma Esiintyvyys n % Oppiminen 41 30,6 Käyttäytyminen koulussa 30 21,4 Vaikeudet toverisuhteissa 24 18,4 Ajoittainen väsymys 32 24,1 Kiusaamisen kohteeksi joutuminen 21 15,9 Muiden kiusaaminen 4 3,0 Valikoivuus kouluruokailussa 44 34,7 Poissaoloja jonkin verran 41 32,5 suutta tai levottomuutta kuin muilla lapsilla. Taulukossa 4 on esitetty tiivistelmä koululaisten kliinisistä löydöksistä lääkärintarkastuksessa, lääkärin määräämistä jatkotoimenpiteistä sekä vanhempien ja lasten terveystarkastuksesta antamasta palautteesta. 566 P. Salonen

5 Taulukko 4. Keskeisimmät kliiniset löydökset viidennen luokan oppilaiden lääkärintarkastuksessa, lääkärin määräämät jatkotoimenpiteet sekä vanhempien ja lasten terveystarkastuksesta antama palaute. n % Löydös Yli 20 %:n liikapaino 26 19,6 Atooppinen tai kuiva iho tai ekseema 24 17,9 Akne 17 12,7 Alaraajojen pituusero 13 9,7 Selän epäsymmetria 11 8,2 Poikkeavat luomet 8 6,0 Syylät 6 4,5 Skolioosi 6 4,5 Kasvun hidastuminen 5 3,7 Niska-hartiaseudun jännitystila 4 3,0 Pihtipolvet 4 3,0 Epäily kynsisienestä 3 2,2 Fimoosi 3 2,2 Notkoselkä 2 1,5 Etukumara ryhti 2 1,5 Maitokahviläiskät 1 0,7 Hemangiooma 1 0,7 Länkisääret 1 0,7 Hallux valgus 1 0,7 Haastattelun ja somaattisen tutkimuksen perusteella suunnitellut jatkotutkimukset Seurantakäynti 19 14,2 Laboratoriotutkimukset 11 8,2 Lääkehoito 9 6,7 Fysioterapia tai liikuntaneuvoja 9 6,7 Lähete erikoislääkärille 7 5,2 Ohjaus psykologin vastaanotolle 5 3,7 Ergonomian tarkistus 2 1,5 Käynti optikolla 2 1,5 Kouluaineiden selvittely opettajan kanssa 2 1,5 Ravitsemusterapeutin arvio 1 0,7 Suunniteltuja jatkotutkimuksia kaksi tai 12 9,0 enemmän Vanhempien ja lasten yhteinen palaute Lääkärintarkastus tarpeellinen ,0 Vanhempien läsnäolo tarkastuksessa ,2 tarpeellinen Lapsen puoltava mielipide vanhempien ,3 osallistumisesta tarkastukseen Uuden tiedon saaminen tarkastuksesta 44 37,0 Laajennetun terveystarkastuksen perusteella lääkäri määräsi yhteensä 40 %:lle oppilaista jonkin toimenpiteen. Valtaosa vanhemmista ja lapsista koki lääkärintarkastuksen tarpeelliseksi, ja kolmannes vanhemmista ilmoitti saaneensa uutta tietoa lapsen voinnista. Pohdinta Viime vuosikymmenen aikana kouluterveydenhuollon taloudellisia resursseja vähennettiin ja sen toimintaa, erityisesti terveystarkastuksia, supistettiin merkittävästi monessa kunnassa (Rimpelä ym. 2002a). Kouluterveydenhoitajat ovat viestittäneet liian suurta vastuuta ja lääkäreiden tuen puutetta työssään. Tämän perusteella päätettiin kokeilla viidennen luokan oppilaiden tehostettua lääkärintarkastusta kaupungissa, jossa kolmas terveystarkastus poistettiin taloudellisista syistä jo vuosia sitten. Tutkimuksen heikkoutena voidaan pitää kolmen eri koululääkärin osallistumista lääkärintarkastusten suorittamiseen, mikä voi aiheuttaa tutkijoista johtuvaa vaihtelua tutkimustuloksissa. Toisaalta se vastaa todellista tilannetta kouluterveydenhuollossa, koska moni eri väestövastuulääkäri hoitaa eri kouluja. Toinen tutkimusasetelman heikkous on tutkittujen koululaisten melko pieni määrä, mikä vaikeuttaa harvinaisempien ilmiöiden tutkimista. Poikkileikkausasetelman johdosta tutkimuksemme perusteella ei voida tehdä päätelmiä viidennen luokan oppilaiden laajennetun terveystarkastuksen vaikuttavuudesta pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen vahvuutena voidaan puolestaan pitää sen laajaalaisuutta, sillä sen tulokset koostuvat kolmen eri ammattiryhmän työntekijöiden ja lasten vanhempien arvioista. Koska tutkimusalueiden hyvinvointi-indikaattoriarvot vastasivat turkulaisten keskimääräistä arvoa, koululaisten voidaan olettaa edustavan hyvin koko ikäluokkaa. Koululaisten terveystarkastukset sisältävät seulontatutkimuksia, joiden avulla pyritään löytämään aikaisemmin toteamattomat sairaudet tai havaitsemaan niiden riskit. Erityisesti koulunkäynnin ja mielenterveyden ongelmat ovat helpompia hoitaa jo alkuvaiheessa. Vaikka pitkäaikaissairauksien seuranta ei ole pelkästään kouluterveydenhuollon vastuulla, terveystarkastusten yhteydessä voidaan arvioida sairauden asianmukaista seurantaa ja lääkitystä sekä löytää mahdolliset erikoissairaanhoidon ulkopuolelle jääneet hoidon tarpeessa olevat lapset. Terveysneuvonta on oleellinen osa terveystarkastusta. Terveystiedon tulo oppiaineeksi kouluihin 567

6 tukee terveyden edistämistä. Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa koululaisten tavallisimmat oireet olivat päänsärky sekä vatsa- ja niska-hartiaseudun vaivat (Rimpelä ym. 1997). Niska-hartiaseudun vaivojen todettiin olevan yhteydessä pitkäaikaiseen istumiseen tietokoneen tai television ääressä. Lasten selkävaivojen yleistymisen vuoksi heitä tulisi kannustaa säännölliseen liikuntaan lihaskunnon ylläpitämiseksi ja selkäkipujen ehkäisemiseksi (Poussa 2002). Ennen murrosikää havaitusta vartalon vähäisestä epäsymmetriasta voi kasvupyrähdyksen aikana kehittyä idiopaattinen skolioosi, minkä vuoksi nämä epäsymmetriat tulisi havaita viidennen luokan tarkastuksessa. Asiantuntijat ovat huolestuneet vartalon epäsymmetrian puutteellisesta havaitsemisesta kouluterveydenhuollossa, koska skolioosin vuoksi tehdyt lähetteet ovat vähentyneet (Nissinen ym. 2003). Lähes viidennes tutkituista lapsista oli ylipainoisia. Lievähkön ylipainon hoidossa voidaan saavuttaa tuloksia kouluterveydenhuollossa, jos riittävän pitkä yksilöllinen hoito ja seuranta ovat mahdollisia (Nuutinen 1995). Terveyskyselyn mukaan 9 %:lla lapsista esiintyy hermostuneisuutta ja levottomuutta. Valitettavan pieni osa psyykkisesti oireilevista lapsista ohjautuu psykiatriseen hoitoon (Sourander ym. 2001). Kouluterveydenhuollon tehtävänä on yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa ehkäistä oppilaiden mielenterveysongelmia, havaita ne varhain ja järjestää tarvittava apu (Rimpelä ym. 2002a). Tutkimuksessa opettajat ilmoittivat sekä oppilaiden oppimis- että kiusaamisongelmia selkeästi enemmän kuin vanhemmat. Tämä osoittaa koulun ja kotien välisessä tiedonkulussa puutetta. Terveystarkastuksen yhtenä tehtävänä on parantaa sitä. Mielestämme vanhemman osallistuminen alle murrosikäisen lapsen terveystarkastukseen on tärkeää. Terveyskyselyn perusteella lähes 10 % koululaisista nukkui alle yhdeksän tuntia yössä. Keskeinen kysymys terveyskasvatuksen kannalta onkin, miten unen arvostusta voitaisiin lisätä nuorten keskuudessa (Tynjälä ym. 2002). Myös mm. liikunnan, ruokavalion ja päihteidenkäytön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin on terveystiedon tärkeitä osa-alueita tämänkin tutkimuksen perusteella. Opettajien rooli on keskeinen terveystiedon opetuksessa. Koulun järjestämissä vanhempienilloissa myös vanhemmille voitaisiin antaa terveystietoa. Lääkärin arvion mukaan vajaa puolet tämän ikäryhmän lapsista on tarkastuksen perusteella jonkin terveydenhuollon jatkotoimenpiteen tarpeessa. Määrä vastaa Hollon (1999) tutkimuksissa todettua ja korostaa osaltaan kouluterveystarkastuksen tarpeellisuutta ennen murrosiän alkua. Tässä tutkimuksessa valtaosa vanhemmista osallistui koululaisten terveystarkastuksiin ja piti myös lääkärintarkastusta tarpeellisena. Lisäksi kolmannes vanhemmista koki saaneensa uutta tietoa lapsen terveydentilasta terveystarkastuksen aikana. Tulokset antavat aihetta jatkotutkimuksiin kouluterveydenhuollon terveystarkastusten vaikuttavuuden arvioimiseksi pitkäaikaisseurantojen avulla. Kirjallisuutta Almqvist F, Kumpulainen K, Ikäheimo K, ym. Behavioral and emotional symptoms in 8-9-year-old children. Eur Child Adolesc Psychiatry 1999;8 Suppl 4:7 16. Arikoski P, Kröger L, Kröger H, Bishop N. Luuston terveys lapsuus- ja nuoruusiässä. Duodecim 2002;118: Aronen ET, Paavonen J, Fjällberg M, Soininen M, Törrönen J. Sleep and psychiatric symptoms in school-age children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000:39: Ashorn M. Miksi lapsen vatsaan koskee? Duodecim 2001;117: Hollo O. Alipainoisena syntynyt lapsi kymmenen vuoden iässä. Väitöskirja. Annales Universitatis Turkuensis 149, Konsensuskokous. Koululaisten terveys. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Duodecim 2001;24: Nissinen M, Hermansson E, Poussa M. Veikö väestövastuu lapsen oikeuden skolioosin seurantatutkimuksiin? Suom Lääkäril 2003;58:1593. Nuutinen O. Lapsuusiän lihavuuden hoito kannattaa. Suom Lääkäril 1995;50: Poussa M. Selkäkipu kasvuiässä. Suom Lääkäril 2002;57: Puura K, Tamminen T, Bredenberg P, ym. Lasten psyykkiset häiriöt Tampereen yliopistollisen sairaalan vastuualueella. Psykiatrian Tutkimussäätiön Julkaisuja REP 110, Helsinki Rimpelä M, Kolimaa M, Nurmi T, ym. Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes, Oppaita 51, Saarijärvi 2002(a). Rimpelä A, Lintonen T, Pere L, Rainio S, Rimpelä M. Nuorten terveystapatutkimus Tupakoinnin ja päihteiden käytön muutok- 568 P. Salonen

7 set Stakes, Aiheita, 10/2002, Helsinki 2002(b). Rimpelä A, Vikat A, Rimpelä M, Lintonen T, Ahlström S, Huhtala H. Nuorten terveystapatutkimus Tupakoinnin ja päihteiden käytön muutokset. Stakes, Aiheita, 18/1999, Helsinki Rimpelä M, Rimpelä A, Vikat A, ym. Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa. Suom Lääkäril 1997;52: Salmivalli C. Kiusaamisen havaitseminen. Suom Lääkäril 1999;54: Seppänen R, Räsänen L. Suomalaisen lapsen ravitsemus ja siihen kohdistuvan intervention vaikutusmahdollisuudet. Duodecim 2001;117: Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15 9. Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36: Sirkiä P. Hyvinvoinnin alueittainen erilaistuneisuus Turussa 1990-luvun lopulla. Tutkimuksia 1/2001. Turun kaupungin tietopalveluosasto, Turku Sourander A, Helstelä L, Ristkari T, Ikäheimo K, Helenius H, Piha J. Child and adolescent mental health service use in Finland. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2001;36: Strid O. Kuudesluokkalainen: Terveystarkastuksesta koulutarkastukseen. Tutkimus Lappeenrannan peruskoulujen kuudesluokkalaisten terveystarkastuksista keväällä Stakes, Aiheita 28/1996. Helsinki Terho P, Ala-Laurila EL, Laakso J, Krogius H, Pietikäinen M, toim. Kouluterveydenhuolto. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Tynjälä J, Villberg J, Kannas L. Nuorten nukkumistottumukset ja väsyneisyys vuosina Suom Lääkäril 2002;57: Valtion Ravitsemusneuvottelukunta. Uudet suositukset kansanravitsemuksen kehittämiseksi, Voutilainen A, Ilveskoski I. Terveydenhuollon rooli oppimisvaikeuksien tutkimisessa ja hoidossa. Duodecim 2000;116: PÄIVI SALONEN, LL, erikoislääkäri Turun terveyskeskus Yliopistonkatu 13, Turku MINNA AROMAA, LT, erikoislääkäri, apulaisopettaja SAKARI SUOMINEN, professori Turun yliopisto, kansanterveystieteen osasto Lemminkäisenkatu 1, Turku JOUNI ALIN, valt. yo. Turun yliopisto, tilastotieteen laitos Kurjenkaivonkenttä 1 A 56, Turku PIRJO-RIITTA LIUKSILA, TtT, aluejohtaja Turun terveyskeskus Yliopistonkatu 13, Turku PÄIVI RAUTAVA, dosentti, erikoislääkäri, ylilääkäri, tulosaluejohtaja Turun terveyskeskus Kunnallissairaalantie 20, Turku 569

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Oppilaiden hyvinvointi, terveysvalikoituminen, koulujen toimintakäytännöt ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat Metrop-alueella

Oppilaiden hyvinvointi, terveysvalikoituminen, koulujen toimintakäytännöt ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat Metrop-alueella Terveystieteiden yksikkö Oppilaiden hyvinvointi, terveysvalikoituminen, koulujen toimintakäytännöt ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat Metrop-alueella Professori Arja Rimpelä Yliopistotutkija

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 Sosiaalitaito Socialkompetens Työpapereita: Emilia Leinonen, Satu Männistö, Merja Salmi Elokuu 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. KOULU... 2 Kouluviihtyvyys...

Lisätiedot

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ

NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ 2000 2006 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Tulosten raportointi...

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot