Miten suomalainen koululainen voi? Viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten suomalainen koululainen voi? Viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen keskeisiä löydöksiä Päivi Salonen, Minna Aromaa, Päivi Rautava, Sakari Suominen, Jouni Alin ja Pirjo-Riitta Liuksila Viime vuosikymmenen laman aikana terveydenhuollon taloudelliset säästöt kohdistuivat ehkäisevään terveydenhuoltoon ja myös koululaisten terveystarkastuksiin. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Akatemian vuonna 2001 julkaisemassa koululaisten terveyttä käsittelevässä konsensuslausumassa suositeltiin, että peruskoulun aikana koululaisille tehtäisiin kolme määräaikaista, moniammatillista terveystarkastusta. Turun kouluterveydenhuollossa toteutetun kliinisen tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään viidennen luokan koululaisten terveydentilaa sekä laajennetun terveystarkastuksen tarpeellisuutta ennen murrosikää ja yläasteelle siirtymistä. Koululaisista 17 %:lla oli jokin pitkäaikaissairaus. Kaksi kolmasosaa kärsi jostakin somaattisesta tai psyykkisestä oireesta, ja tarkastuksen perusteella lääkäri määräsi 40 %:lle oppilaista jonkin jatkotoimenpiteen. Valtaosa vanhemmista osallistui koululaisten terveystarkastuksiin ja piti niitä tarpeellisina sekä koki saaneensa uutta tietoa lapsestaan tarkastuksen aikana. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuolto seuraa ja edistää koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä. Se osallistuu myös oppilashuoltotyöhön sekä terveyskasvatussuunnitelmien tekemiseen ja toteuttamiseen (Rimpelä ym. 2002a). Koululaisen terveystarkastus on sisällöltään yksittäistä seulontatutkimusta laajempi. Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen kartoittamisen lisäksi terveystarkastukseen sisältyy terveysneuvontaa ja yksilöllisten jatkotoimenpiteiden suunnittelu. Kouluterveydenhuollon erityinen arvo on siinä, että se tavoittaa kaikki lapset ja nuoret toistuvasti. Näin saadaan käsitys koko ikäluokista, riskiryhmistä ja sairauksien esiintyvyydestä (Terho ym. 2002). Koululaisten terveydentila Vaikka valtaosa suomalaisista vuotiaista arvioi terveydentilansa hyväksi, lähes joka kymmenes nuori on kertonut kärsivänsä jostakin jokapäiväistä toimintaa haittaavasta sairaudesta, viasta tai vammasta. Tytöistä % ja pojista 4 7 % on käyttänyt jatkuvasti tai lähes jatkuvasti lääkärin määräämiä lääkkeitä (Rimpelä ym. 1997). Nuorten ylipainoisuus, astma ja allerginen nuha sekä selkä- ja niskakivut ovat yleistyneet. Suomalaislapsilla astma ja allergiset sairaudet ovat suurin tautiryhmä infektioiden jälkeen. Selkä- ja niskakipuja ilmoittaneiden lasten ja nuorten osuudet kasvoivat 1990-luvulla (Rimpelä ym. 1997). Yleisimpiä ovat epäspesifiset selkävaivat, jotka liittyvät niska-hartiaseudun kipuihin ja lienevät yhteydessä kasvuikäisten lihaskunnon heikkenemiseen (Poussa 2002). Päänsärky on yksi yleisimmistä koululaisten Duodecim 2004;120:

2 poissaoloja aiheuttavista oireista. Suomalaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa päänsäryn on todettu lisääntyneen viimeisten vuosikymmenten aikana merkitsevästi. Kouluiän kynnyksellä % lapsista kärsii toistuvasta päänsärystä, ja se lisääntyy tasaisesti iän myötä (Sillanpää 1983, Sillanpää ja Anttila 1996). Päänsäryn lisäksi myös toistuva vatsakipu on varsin yleinen vaiva kouluikäisillä lapsilla. Vatsaoireiden syynä on jopa puolella lapsista jokin hoidettava maha-suolikanavan sairaus tai toiminnallinen vaiva (Ashorn 2001). Kouluikäisen psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet. Noin viidesosa suomalaisista lapsista kärsii psyykkisistä oireista (Almqvist ym. 1999). Puuran ym. (1995) tutkimuksen mukaan masennusta esiintyi TAYS:n vastuualueella 9,7 %:lla 8 9-vuotiaista lapsista. Sekä vanhempien että lasten haastattelun perusteella tarkkaavaisuushäiriön esiintyvyydeksi saatiin 6,8 % ja yleisen ahdistuneisuushäiriön 4,7 %. Toistuvan koulukiusaamisen kohteeksi joutuu noin kymmenen prosenttia ala-asteen oppilaista. Kiusaajien määrä vaihtelee seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä. Kiusatuksi joutumisen on todettu olevan selvä riski lapsen kehitykselle (Salmivalli 1999). Oppimisvaikeudet koskettavat noin % väestöstä. Huono koulumenestys on monien tutkimusten mukaan huonon sosiaalisen menestymisen, mielenterveyden häiriöiden ja syrjäytymisen selvimpiä yksittäisiä riskitekijöitä (Voutilainen ja Ilveskoski 2000). Syysuhteen osoittaminen on kuitenkin vaikeaa. Nuorten terveyskäyttäytyminen Nuorena omaksutut elämäntavat vaikuttavat osaltaan tulevaan terveyteen. Nuorten terveystapatutkimuksen kyselyssä todettiin, että luvun aikana nuorten tupakointi, alkoholinkäyttö ja sosiaalinen altistuminen huumeille lisääntyivät. Vuonna vuotiaista tytöistä 15 % ja samanikäisistä pojista 13 % tupakoi päivittäin. Saman tutkimuksen mukaan 12-vuotiaista ainoastaan 1 % tupakoi (Rimpelä ym. 2002b). Alkoholiin vuotiaat nuoret suhtautuvat aiempaa myönteisemmin, ja nykyään yhä useampi nuori pitää alkoholia osana tavanomaista elämänmenoa (Rimpelä ym. 1999). Rasvojen käytön osalta nuorten ruokailutottumukset ovat viime vuosina muuttuneet terveellisemmiksi (Seppänen ja Räsänen 2001). Sen sijaan nuorten maidonkäyttö on vähentynyt. Monipuolisen ruokavalion ja riittävän liikunnan merkitystä myös luuston kehittymisen kannalta tulisi korostaa kasvuiän aikana (Arikoski ym. 2002). WHO:n koululaistutkimuksen mukaan nuorten nukkumaanmenoaika on myöhentynyt, yöuni lyhentynyt ja aamuväsymys yleistynyt (Tynjälä ym. 2002). Unen puute ja väsymys saattavat ilmentyä esimerkiksi koululaisen aggressiivisena käytöksenä, yliaktiivisuutena, tarkkaavaisuushäiriönä ja sosiaalisina ongelmina (Aronen ym. 2000). Toisaalta psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat saattavat aiheuttaa unihäiriöitä. Koululaisten terveystarkastukset Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Akatemian järjestämässä konsensuskokouksessa vuonna 2001 käsiteltiin koululaisten terveyttä. Konsensuslausuman mukaan koululaisen elämässä on peruskoulun aikana vähintään kolme kehityksellistä siirtymävaihetta, jotka edellyttävät perusteellista moniammatillista määräaikaista terveystarkastusta: koulun aloitus, yläasteelle siirtyminen ja puberteetti. Tarkastukseen tulee sisältyä perusteellinen fyysinen tarkastus ja kannanotto siihen, ovatko mahdolliset pitkäaikaissairaudet hoidossa (Konsensuskokous 2001). Kouluterveydenhuollon kehittämistutkimuksista voidaan mainita Lappeenrannassa vuonna 1996 kuudesluokkalaisille suunnattu koulutarkastusten kehittämistutkimus. Siinä todettiin 60 %:lla oppilaista jokin terveyteen liittyvä asia, johon piti kiinnittää huomiota (Strid 1996). Turussa koululääkäri on tarkastanut säännönmukaisesti peruskoulun ensimmäisen ja yhdeksännen luokan oppilaat ja kouluterveydenhoitaja on huolehtinut yksinään muista luokkaasteista. Turun kouluterveydenhuollossa toteuttamassamme tutkimuksessa viidennen luokan terveystarkastusta laajennettiin siten, että kouluterveydenhoitajan tarkastukseen liitettiin lää- 564 P. Salonen

3 kärintarkastus, johon oppilaan vanhemmat osallistuivat, ja opettaja arvioi oppilasta haastattelulomakkeen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin viidennellä luokalla tehtävän lääkärintarkastuksen tarpeellisuutta, koululaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä jatkotutkimusten ja -toimenpiteiden tarvetta. Aineisto ja menetelmät Turun kouluterveydenhuollon kehittämistyöryhmä valitsi tutkimukseen neljä sosioekonomisesti erilaista aluetta, joista arvottiin neljä koulua. Turun kaupungin alueellista erilaisuutta kuvataan tulo- ja koulutustason sekä työllisyystilanteen avulla. Näiden muuttujien perusteella on laskettu hyvinvointi-indikaattori, asteikolla 1 5 (arvo 5 kuvaa parasta mahdollista aluetta). Indikaattorin arvo vaihteli välillä 2,0 4,0 tutkimukseen valittujen koulujen alueilla, mikä vastaa turkulaisten keskimääräistä hyvinvointi-indikaattoriarvoa 3,33 (Sirkiä 2001). Valittujen koulujen viidennen luokan oppilaille tehtiin laajennettu terveystarkastus. Yhteensä 145:stä tutkimukseen kutsutusta perheestä 11 kieltäytyi (7,6 %). Tutkimukseen osallistuneista 134 lapsesta poikia oli 71 (53 %) ja tyttöjä 63 (47 %). Kolme eri koululääkäriä ja kaksi kouluterveydenhoitajaa tarkasti tutkimusryhmän oppilaat ja kahdeksan opettajaa vastasi oppilaita koskevaan kyselyyn kevään 2002 aikana. Tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden keski-ikä oli 11,7 vuotta (keskihajonta 0,36 v). Turun kaupungissa kaikille viidesluokkalaisten lasten perheille lähetettiin 1990-luvun ajan kotiin terveyskysely, jossa tiedusteltiin oppilaan pitkäaikaissairauksia, somaattisia ja psyykkisiä oireita, ravintotottumuksia, unihygieniaa ja vanhempien tupakointia. Lisäksi selvitettiin lasten harrastuksia ja niihin käytettyä aikaa, oppilaan halukkuutta tulla kouluun, kaverisuhteita ja kiusaamista. Vanhempia pyydettiin arvioimaan lapsen mahdollisia oppimis- tai keskittymisvaikeuksia. Kaikki terveystarkastukseen osallistuneet olivat vastanneet myös tähän kyselyyn. Opettajien haastattelulomakkeessa kysyttiin oppimisongelmista ja erityisopetuksesta. Lisäksi opettajia pyydettiin kuvailemaan lapsen aktiivisuutta, käyttäytymistä, väsymystä, toverisuhteita, kiusaamista, poissaoloja ja kouluruokailun sujumista. Terveydenhoitaja puolestaan haastatteli kaikkia oppilaita ennen lääkärintarkastusta ja tarkisti erityisesti allergiataustan, erikoisruokavaliot, harrastukset, päihteiden käytön ja sosiaalisen taustan sekä kyseli ajankohtaisia kuulumisia. Lisäksi mitattiin pituus ja paino. YDINASIAT Lääkärintarkastuksessa lääkärillä oli käytettävänään kaikki mainitut lomakkeet. Lääkärintarkastukseen oli kutsuttu vanhemmat mukaan, ja siihen varattiin aikaa puoli tuntia. Koululaisista 95 % (127/134) saapui vastaanotolle jommankumman vanhempansa kanssa. Lääkärintarkastuksessa suoritettiin lapsen somaattinen tarkastus, keskusteltiin lapsen terveydentilasta sekä mahdollisista psykososiaalisista ongelmista ja riskikäyttäytymisestä. Lääkärintarkastusten jälkeen oppilaat ja heidän vanhempansa täyttivät yhdessä lomakkeen, jossa kysyttiin mielipidettä terveystarkastuksesta. Tämän lomakkeen palautti yhteensä 126 lasta vanhempineen. Kyselylomakkeiden eri osioita, lääkärintarkastuksen löydöksiä ja jatkotoimenpiteitä arvioitiin prosenttijakaumien avulla. Tilastollisessa vertailussa käytettiin χ 2 -testiä ja tarvittaessa Fisherin testiä sekä opettajan ja vanhempien raportoinnin vertailussa McNemarin testiä. Tulkintojen yhteydessä on esitetty testien tuottamat p-arvot. P-arvo alle 0,05 on tulkittu merkitseväksi. Tulokset Vanhempien ilmoitusten mukaan 17 % lapsista poti pitkäaikaissairautta ja heistä noin 80 % (n = 15) kävi säännöllisesti lääkärintutkimuksissa. Säännöllistä lääkitystä käytti 14 (10 %). Astmaa sairasti yhdeksän lasta (7 %) ja allergiaa 32 (24 %). Muita jo aikaisemmin todettuja pitkäaikaissairauksia (yhteensä kuudella lapsella) olivat mm. sydänsairaus, epilepsia, aktiivisuusja tarkkaavuushäiriö (ADHD), tunne-elämän häiriö ja von Willebrandin tauti. Noin viidesosa tytöistä ja pojista (26) oli ylipainoisia (suhteellinen paino yli 20 %). Näillä lapsilla ei todettu psykosomaattisia oireita eikä Viime vuosikymmenen aikana kouluterveydenhuollon taloudellisia resursseja on vähennetty ja erityisesti terveystarkastuksia supistettu. Kaksi kolmasosaa lapsista kärsii jostakin somaattisesta tai psyykkisestä oireesta. Opettajat havaitsevat selvästi enemmän oppilaiden oppimisvaikeuksia ja kiusaamisongelmia kuin vanhemmat. Kolmannes vanhemmista koki saaneensa uutta tietoa lapsen terveydentilasta terveystarkastuksen aikana. 565

4 koulukiusaamisongelmia merkitsevästi enempää kuin muilla koululaisilla. Myöskään harrastuksissa ei havaittu eroja. Lähes 40 % lapsista ilmoitti kärsivänsä päänsärkyoireilusta, ja heistä 8 %:lla päänsärkyä esiintyi päivittäin (taulukko 1). Koululaiset, jotka ilmoittivat pelkäävänsä tai jännittävänsä jotakin asiaa erityisesti, kokivat myös jatkuvaa väsymystä, hermostuneisuutta ja levottomuutta enemmän kuin muut. Lisäksi heillä esiintyi merkitsevästi enemmän toverisuhdeongelmia ja opettajan ilmoittamia kiusaamisongelmia. Koululaisista 40 % katsoi televisiota yli kaksi tuntia päivittäin. Tässä ryhmässä esiintyi merkitsevästi enemmän niska-hartiavaivoja tilastollisesti muihin verrattuna. Päänsäryn ja tietokoneen tai television runsaan käytön välillä ei havaittu merkitsevää yhteyttä. Joka kymmenennen lapsen ruokavalioon ei kuulunut riittävästi maitotuotteita (5 6 dl päivässä, mikä vastaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (1998) suositusta kalsiumin saannista 900 mg/vrk). Joka kymmenes lapsi ei syönyt lainkaan vihanneksia, hedelmiä tai marjoja ja neljännes ei syönyt kunnollista aamupalaa. Sen sijaan lähes kaikki söivät lämpimän aterian illalla kotona. Koululaisista 10 % nukkui alle yhdeksän tuntia yössä. Nuoret, jotka kuluttivat aikaansa keskimäärin yli kaksi tuntia päivässä television tai tietokoneen ääressä, nukkuivat myös merkitsevästi lyhyemmän yöunen kuin muut samanikäiset. Noin joka kymmenennellä koululaisella ei ollut mitään harrastusta; 40 %:lla oli jokin harrastus, johon hän osallistui yli kolme kertaa viikossa. Noin 40 %:ssa perheistä vanhemmat tupakoivat, yleensä ulkona. Terveydenhoitajan haastattelussa kolme lasta ilmoitti tupakoivansa lähes päivittäin ja kaksi kertoi kokeilleensa tai käyttävänsä alkoholia. Terveyskyselyn perusteella valtaosa oppilaista suhtautui koulunkäyntiin myönteisesti (taulukko 2). Opettajat raportoivat selvästi enemmän oppimisvaikeuksia ja kiusaamisongelmia kuin vanhemmat (taulukot 2 ja 3). Kiusatuilla oppilailla todettiin merkitsevästi enemmän vatsavaivoja, jatkuvaa väsymystä ja hermostunei- Taulukko 1. Viidennen luokan oppilaiden somaattisten ja psyykkisten oireiden esiintyvyys (n = 134). Oire n % Päänsärky 52 39,7 Niska-hartiavaivat 18 13,4 Vatsavaivat 18 13,4 Hermostuneisuus, levottomuus 12 9,1 Jatkuva väsymys 10 7,5 Unettomuus 7 5,3 Ummetus 5 3,8 Yökastelu 2 1,5 Virtsaamisvaivat 1 0,8 Oireita kaksi tai enemmän 59 44,0 Taulukko 2. Vanhempien arvio eräistä viidennen luokan oppilaiden koulunkäyntiin liittyvistä asioista (n = 134). Kysymys Kyllä n % Tuleeko lapsenne mielellään kouluun? ,0 Onko lapsellanne kavereita koulussa? ,0 Kiusataanko lastanne koulussa? 11 8,2 Kiusaako lapsenne toisia? 2 1,5 Onko lapsellanne oppimisvaikeuksia? 13 9,7 Onko lapsellanne keskittymisvaikeuksia? 10 7,5 Jännittääkö tai pelkääkö lapsenne joita ,3 kin asioita erityisesti? Onko lapsenne elämäntilanteessa tapah- 11 8,2 tunut lähiaikoina muutoksia, joilla on merkitystä koulunkäyntiin? Taulukko 3. Opettajan arvio oppilaiden ongelmien esiintymisestä. Ongelma Esiintyvyys n % Oppiminen 41 30,6 Käyttäytyminen koulussa 30 21,4 Vaikeudet toverisuhteissa 24 18,4 Ajoittainen väsymys 32 24,1 Kiusaamisen kohteeksi joutuminen 21 15,9 Muiden kiusaaminen 4 3,0 Valikoivuus kouluruokailussa 44 34,7 Poissaoloja jonkin verran 41 32,5 suutta tai levottomuutta kuin muilla lapsilla. Taulukossa 4 on esitetty tiivistelmä koululaisten kliinisistä löydöksistä lääkärintarkastuksessa, lääkärin määräämistä jatkotoimenpiteistä sekä vanhempien ja lasten terveystarkastuksesta antamasta palautteesta. 566 P. Salonen

5 Taulukko 4. Keskeisimmät kliiniset löydökset viidennen luokan oppilaiden lääkärintarkastuksessa, lääkärin määräämät jatkotoimenpiteet sekä vanhempien ja lasten terveystarkastuksesta antama palaute. n % Löydös Yli 20 %:n liikapaino 26 19,6 Atooppinen tai kuiva iho tai ekseema 24 17,9 Akne 17 12,7 Alaraajojen pituusero 13 9,7 Selän epäsymmetria 11 8,2 Poikkeavat luomet 8 6,0 Syylät 6 4,5 Skolioosi 6 4,5 Kasvun hidastuminen 5 3,7 Niska-hartiaseudun jännitystila 4 3,0 Pihtipolvet 4 3,0 Epäily kynsisienestä 3 2,2 Fimoosi 3 2,2 Notkoselkä 2 1,5 Etukumara ryhti 2 1,5 Maitokahviläiskät 1 0,7 Hemangiooma 1 0,7 Länkisääret 1 0,7 Hallux valgus 1 0,7 Haastattelun ja somaattisen tutkimuksen perusteella suunnitellut jatkotutkimukset Seurantakäynti 19 14,2 Laboratoriotutkimukset 11 8,2 Lääkehoito 9 6,7 Fysioterapia tai liikuntaneuvoja 9 6,7 Lähete erikoislääkärille 7 5,2 Ohjaus psykologin vastaanotolle 5 3,7 Ergonomian tarkistus 2 1,5 Käynti optikolla 2 1,5 Kouluaineiden selvittely opettajan kanssa 2 1,5 Ravitsemusterapeutin arvio 1 0,7 Suunniteltuja jatkotutkimuksia kaksi tai 12 9,0 enemmän Vanhempien ja lasten yhteinen palaute Lääkärintarkastus tarpeellinen ,0 Vanhempien läsnäolo tarkastuksessa ,2 tarpeellinen Lapsen puoltava mielipide vanhempien ,3 osallistumisesta tarkastukseen Uuden tiedon saaminen tarkastuksesta 44 37,0 Laajennetun terveystarkastuksen perusteella lääkäri määräsi yhteensä 40 %:lle oppilaista jonkin toimenpiteen. Valtaosa vanhemmista ja lapsista koki lääkärintarkastuksen tarpeelliseksi, ja kolmannes vanhemmista ilmoitti saaneensa uutta tietoa lapsen voinnista. Pohdinta Viime vuosikymmenen aikana kouluterveydenhuollon taloudellisia resursseja vähennettiin ja sen toimintaa, erityisesti terveystarkastuksia, supistettiin merkittävästi monessa kunnassa (Rimpelä ym. 2002a). Kouluterveydenhoitajat ovat viestittäneet liian suurta vastuuta ja lääkäreiden tuen puutetta työssään. Tämän perusteella päätettiin kokeilla viidennen luokan oppilaiden tehostettua lääkärintarkastusta kaupungissa, jossa kolmas terveystarkastus poistettiin taloudellisista syistä jo vuosia sitten. Tutkimuksen heikkoutena voidaan pitää kolmen eri koululääkärin osallistumista lääkärintarkastusten suorittamiseen, mikä voi aiheuttaa tutkijoista johtuvaa vaihtelua tutkimustuloksissa. Toisaalta se vastaa todellista tilannetta kouluterveydenhuollossa, koska moni eri väestövastuulääkäri hoitaa eri kouluja. Toinen tutkimusasetelman heikkous on tutkittujen koululaisten melko pieni määrä, mikä vaikeuttaa harvinaisempien ilmiöiden tutkimista. Poikkileikkausasetelman johdosta tutkimuksemme perusteella ei voida tehdä päätelmiä viidennen luokan oppilaiden laajennetun terveystarkastuksen vaikuttavuudesta pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen vahvuutena voidaan puolestaan pitää sen laajaalaisuutta, sillä sen tulokset koostuvat kolmen eri ammattiryhmän työntekijöiden ja lasten vanhempien arvioista. Koska tutkimusalueiden hyvinvointi-indikaattoriarvot vastasivat turkulaisten keskimääräistä arvoa, koululaisten voidaan olettaa edustavan hyvin koko ikäluokkaa. Koululaisten terveystarkastukset sisältävät seulontatutkimuksia, joiden avulla pyritään löytämään aikaisemmin toteamattomat sairaudet tai havaitsemaan niiden riskit. Erityisesti koulunkäynnin ja mielenterveyden ongelmat ovat helpompia hoitaa jo alkuvaiheessa. Vaikka pitkäaikaissairauksien seuranta ei ole pelkästään kouluterveydenhuollon vastuulla, terveystarkastusten yhteydessä voidaan arvioida sairauden asianmukaista seurantaa ja lääkitystä sekä löytää mahdolliset erikoissairaanhoidon ulkopuolelle jääneet hoidon tarpeessa olevat lapset. Terveysneuvonta on oleellinen osa terveystarkastusta. Terveystiedon tulo oppiaineeksi kouluihin 567

6 tukee terveyden edistämistä. Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa koululaisten tavallisimmat oireet olivat päänsärky sekä vatsa- ja niska-hartiaseudun vaivat (Rimpelä ym. 1997). Niska-hartiaseudun vaivojen todettiin olevan yhteydessä pitkäaikaiseen istumiseen tietokoneen tai television ääressä. Lasten selkävaivojen yleistymisen vuoksi heitä tulisi kannustaa säännölliseen liikuntaan lihaskunnon ylläpitämiseksi ja selkäkipujen ehkäisemiseksi (Poussa 2002). Ennen murrosikää havaitusta vartalon vähäisestä epäsymmetriasta voi kasvupyrähdyksen aikana kehittyä idiopaattinen skolioosi, minkä vuoksi nämä epäsymmetriat tulisi havaita viidennen luokan tarkastuksessa. Asiantuntijat ovat huolestuneet vartalon epäsymmetrian puutteellisesta havaitsemisesta kouluterveydenhuollossa, koska skolioosin vuoksi tehdyt lähetteet ovat vähentyneet (Nissinen ym. 2003). Lähes viidennes tutkituista lapsista oli ylipainoisia. Lievähkön ylipainon hoidossa voidaan saavuttaa tuloksia kouluterveydenhuollossa, jos riittävän pitkä yksilöllinen hoito ja seuranta ovat mahdollisia (Nuutinen 1995). Terveyskyselyn mukaan 9 %:lla lapsista esiintyy hermostuneisuutta ja levottomuutta. Valitettavan pieni osa psyykkisesti oireilevista lapsista ohjautuu psykiatriseen hoitoon (Sourander ym. 2001). Kouluterveydenhuollon tehtävänä on yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa ehkäistä oppilaiden mielenterveysongelmia, havaita ne varhain ja järjestää tarvittava apu (Rimpelä ym. 2002a). Tutkimuksessa opettajat ilmoittivat sekä oppilaiden oppimis- että kiusaamisongelmia selkeästi enemmän kuin vanhemmat. Tämä osoittaa koulun ja kotien välisessä tiedonkulussa puutetta. Terveystarkastuksen yhtenä tehtävänä on parantaa sitä. Mielestämme vanhemman osallistuminen alle murrosikäisen lapsen terveystarkastukseen on tärkeää. Terveyskyselyn perusteella lähes 10 % koululaisista nukkui alle yhdeksän tuntia yössä. Keskeinen kysymys terveyskasvatuksen kannalta onkin, miten unen arvostusta voitaisiin lisätä nuorten keskuudessa (Tynjälä ym. 2002). Myös mm. liikunnan, ruokavalion ja päihteidenkäytön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin on terveystiedon tärkeitä osa-alueita tämänkin tutkimuksen perusteella. Opettajien rooli on keskeinen terveystiedon opetuksessa. Koulun järjestämissä vanhempienilloissa myös vanhemmille voitaisiin antaa terveystietoa. Lääkärin arvion mukaan vajaa puolet tämän ikäryhmän lapsista on tarkastuksen perusteella jonkin terveydenhuollon jatkotoimenpiteen tarpeessa. Määrä vastaa Hollon (1999) tutkimuksissa todettua ja korostaa osaltaan kouluterveystarkastuksen tarpeellisuutta ennen murrosiän alkua. Tässä tutkimuksessa valtaosa vanhemmista osallistui koululaisten terveystarkastuksiin ja piti myös lääkärintarkastusta tarpeellisena. Lisäksi kolmannes vanhemmista koki saaneensa uutta tietoa lapsen terveydentilasta terveystarkastuksen aikana. Tulokset antavat aihetta jatkotutkimuksiin kouluterveydenhuollon terveystarkastusten vaikuttavuuden arvioimiseksi pitkäaikaisseurantojen avulla. Kirjallisuutta Almqvist F, Kumpulainen K, Ikäheimo K, ym. Behavioral and emotional symptoms in 8-9-year-old children. Eur Child Adolesc Psychiatry 1999;8 Suppl 4:7 16. Arikoski P, Kröger L, Kröger H, Bishop N. Luuston terveys lapsuus- ja nuoruusiässä. Duodecim 2002;118: Aronen ET, Paavonen J, Fjällberg M, Soininen M, Törrönen J. Sleep and psychiatric symptoms in school-age children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000:39: Ashorn M. Miksi lapsen vatsaan koskee? Duodecim 2001;117: Hollo O. Alipainoisena syntynyt lapsi kymmenen vuoden iässä. Väitöskirja. Annales Universitatis Turkuensis 149, Konsensuskokous. Koululaisten terveys. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Duodecim 2001;24: Nissinen M, Hermansson E, Poussa M. Veikö väestövastuu lapsen oikeuden skolioosin seurantatutkimuksiin? Suom Lääkäril 2003;58:1593. Nuutinen O. Lapsuusiän lihavuuden hoito kannattaa. Suom Lääkäril 1995;50: Poussa M. Selkäkipu kasvuiässä. Suom Lääkäril 2002;57: Puura K, Tamminen T, Bredenberg P, ym. Lasten psyykkiset häiriöt Tampereen yliopistollisen sairaalan vastuualueella. Psykiatrian Tutkimussäätiön Julkaisuja REP 110, Helsinki Rimpelä M, Kolimaa M, Nurmi T, ym. Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes, Oppaita 51, Saarijärvi 2002(a). Rimpelä A, Lintonen T, Pere L, Rainio S, Rimpelä M. Nuorten terveystapatutkimus Tupakoinnin ja päihteiden käytön muutok- 568 P. Salonen

7 set Stakes, Aiheita, 10/2002, Helsinki 2002(b). Rimpelä A, Vikat A, Rimpelä M, Lintonen T, Ahlström S, Huhtala H. Nuorten terveystapatutkimus Tupakoinnin ja päihteiden käytön muutokset. Stakes, Aiheita, 18/1999, Helsinki Rimpelä M, Rimpelä A, Vikat A, ym. Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa. Suom Lääkäril 1997;52: Salmivalli C. Kiusaamisen havaitseminen. Suom Lääkäril 1999;54: Seppänen R, Räsänen L. Suomalaisen lapsen ravitsemus ja siihen kohdistuvan intervention vaikutusmahdollisuudet. Duodecim 2001;117: Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15 9. Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36: Sirkiä P. Hyvinvoinnin alueittainen erilaistuneisuus Turussa 1990-luvun lopulla. Tutkimuksia 1/2001. Turun kaupungin tietopalveluosasto, Turku Sourander A, Helstelä L, Ristkari T, Ikäheimo K, Helenius H, Piha J. Child and adolescent mental health service use in Finland. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2001;36: Strid O. Kuudesluokkalainen: Terveystarkastuksesta koulutarkastukseen. Tutkimus Lappeenrannan peruskoulujen kuudesluokkalaisten terveystarkastuksista keväällä Stakes, Aiheita 28/1996. Helsinki Terho P, Ala-Laurila EL, Laakso J, Krogius H, Pietikäinen M, toim. Kouluterveydenhuolto. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Tynjälä J, Villberg J, Kannas L. Nuorten nukkumistottumukset ja väsyneisyys vuosina Suom Lääkäril 2002;57: Valtion Ravitsemusneuvottelukunta. Uudet suositukset kansanravitsemuksen kehittämiseksi, Voutilainen A, Ilveskoski I. Terveydenhuollon rooli oppimisvaikeuksien tutkimisessa ja hoidossa. Duodecim 2000;116: PÄIVI SALONEN, LL, erikoislääkäri Turun terveyskeskus Yliopistonkatu 13, Turku MINNA AROMAA, LT, erikoislääkäri, apulaisopettaja SAKARI SUOMINEN, professori Turun yliopisto, kansanterveystieteen osasto Lemminkäisenkatu 1, Turku JOUNI ALIN, valt. yo. Turun yliopisto, tilastotieteen laitos Kurjenkaivonkenttä 1 A 56, Turku PIRJO-RIITTA LIUKSILA, TtT, aluejohtaja Turun terveyskeskus Yliopistonkatu 13, Turku PÄIVI RAUTAVA, dosentti, erikoislääkäri, ylilääkäri, tulosaluejohtaja Turun terveyskeskus Kunnallissairaalantie 20, Turku 569

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011 Sosiaali- ja terveysosasto Terveyskeskus KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET 1 9 luokat Suunnitelma v.2009-2011 KEVÄT 2010 Satu Pulkkinen Kristina Perttu 1lk:n terveystarkastus Terveydenhoitaja:

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Oppilaiden hyvinvointi, terveysvalikoituminen, koulujen toimintakäytännöt ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat Metrop-alueella

Oppilaiden hyvinvointi, terveysvalikoituminen, koulujen toimintakäytännöt ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat Metrop-alueella Terveystieteiden yksikkö Oppilaiden hyvinvointi, terveysvalikoituminen, koulujen toimintakäytännöt ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat Metrop-alueella Professori Arja Rimpelä Yliopistotutkija

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Skoopin 50-v juhlaseminaari Hanasaari, 11.10.2013 Koululääkäri kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Lääketieteen

Lisätiedot

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: mitä voimme tehdä yhdessä koulutus ja tapaamispäivä 5.6.2013, THL Kristina Kunttu, LT, dos.

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 9 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Laatija: Ylläpitäjä: Kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa: Päivitetty: 8.4.2013

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot