HAKEMUS. Porin kaupunkiseutu innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKEMUS. Porin kaupunkiseutu innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa 2014-2020"

Transkriptio

1 HAKEMUS Porin kaupunkiseutu innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa

2 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Taustaa Alueen ominaispiirteet Alueellinen innovaatiojärjestelmä Innovaatiokeskittymät Edelläkävijämarkkinat Smart Industrial Region Alueelliset kärkiteemat Meri- ja teknologiateollisuus Energia ja ympäristö Digitaalisuus Askelmerkit tulevaisuuteen Toteutusmalli Kärkihankkeet ja visio LIITTEET:...18

3 3 1. Tiivistelmä Tässä hakemuksessa esitetään Porin kaupunkiseudun kärkiteemat, jotka toteutetaan vuosina innovatiiviset kaupungit (INKA)-ohjelmassa. Nämä kärjet ovat meri-ja teknologiateollisuus, energia ja ympäristö sekä digitaalisuus. INKA-ohjelma kytkeytyy saumattomasti Porin kaupunkiseudun kasvusopimukseen. Kärjet on valittu kaupunkiseudun ja sen elinkeinoelämän vahvuuksiin perustuen. Kaikki keskeiset alueellisen innovaatiojärjestelmän toimijat ovat olleet mukana INKA-hakemuksen valmistelussa, paikallinen elinkeinoelämä on kytketty prosessiin mukaan. Liitteissä esitetään valmisteluryhmän (liite 1) ja elinkeinoelämän edustus. Satakunnan Kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ovat osallistuneet ohjelmavalmisteluun ja puoltavat sitä (liite 2). Alueellinen toteutus perustuu osaamiskeskusohjelmassa tunnustettuun tehokkaaseen ja tulokselliseen projektinhallintaan ja vahvaan yrityslähtöisyyteen. Alueellinen innovaatiotoiminta on luonteeltaan kokeilevaa ja käytännönläheistä. Liiketoimintamahdollisuudet ja niiden etsiminen ovat toiminnan keskiössä. Työssä korostuvat asiakaslähtöisyys ja markkinamahdollisuuksien tuntemus, sekä yritysrajapinnan hallinta. Alueen INKA-ohjelma kytkee kuvion 1 kuvaamalla tavalla yhteen edelläkävijämarkkinoiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet ja kärkiteemoissa tehtävän pitkäjänteisen kehittämistyön. Uudet innovaatiot ja mahdollisuudet konkretisoituvat painopistealueina, joita ohjelman alkuvaiheessa ovat: offshore, täyssähköinen yhteiskunta, uudet liiketoiminta-alueet ja teollisuuden tietotekniikka. Nämä määritellään tarkemmin kappaleessa 4. Ohjelman kuluessa uusia painopistealueita otetaan markkinatarpeeseen perustuen mukaan, ja vanhoja poistuu. Kehittämistä viitoittaa Porin kaupungin rakennemallin 2020 visio: Porin seutu on kansallisesti ja globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämän toimintaympäristö. Aluetta leimaa vahva teollinen kulttuuri, joka tarjoaa alustan vientiteollisuuden uudistumiselle, uusille palveluinnovaatioille ja liiketoimintamalleille. Älykkäät palvelut on läpileikkaava kokonaisuus, jonka kautta uudet liiketoimintamahdollisuudet konkretisoituvat kaikilla kärkialueilla. Meren läheisyys ja energiaintensiivisyys ovat piirteitä, joita ei voi siirtää tai kopioida muille alueille. Näiden varaan rakentuu kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavia ratkaisuja joista hyötyy koko kansantalous. Innovaatiotoiminnalle on ominaista kansainvälisten veturiyritysten vahva panos, korkeakoululaitoksen yrityslähtöisyys, julkisen sektorin vahva sitoutuminen edelläkävijämarkkinoiden luojana ja innovaatiotoimijoiden yhteinen tahtotila uuden rakentamiseksi. Viitekehys alueen kehittämiselle muodostuu kaupunkiseudun kasvusopimuksesta ja INKAohjelmasta, jotka tukevat toisiaan. Kuvio 1. Tiivistelmä.

4 4 2. Taustaa Esitys INKA-ohjelmaan on osa kehittämiskokonaisuutta, joka määritellään Porin seudun kasvusopimuksessa. Kuviossa 2 on esitetty kasvusopimus ja siihen liittyvät valinnat. Kuvion esittämällä tavalla kasvusopimus luo yhteyden teollisuuden ja julkisten palvelujen kehittämisen välille. Tässä hakemuksessa keskitytään kuvaamaan Smart Industrial Region Fiksua teollisuusaluetta, ja sen valintoja ja avauksia. Alueellisen kehittämisen keskiössä on teollisuus. Uudistumiskykyinen ja innovatiivinen teollisuus luo pohjan kasvulle, kilpailukyvylle ja on näiden kautta kestävä pohja hyvinvoinnille. Porin kaupunkiseutu ja Satakunta ovat Suomen teollistuneinta aluetta. Kaikkien käytössä olevien mittarien, liikevaihtoosuuden, työllistävyyden, arvonlisäyksen, jalostusarvon, monipuolisuusindeksin ja viennin osuuden mukaan alue on Suomen kärkisijoilla. Perusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 4 ja kasvusopimuksessa. Näistä lähtökohdista rakentuu vientiteollisuuden kasvulle ja uudistumiselle kansallisessa mittakaavassa ainutlaatuinen innovaatioympäristö, jolla on vaikuttavuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia myös kansainvälisessä kilpailussa. Kasvusopimuksessa esitetty Smart Seaside -kehittämisalusta luo yhteyden teollisuuden ja julkisten palvelujen kehittämisen välille. Samalla tavoin Smart Industrial Region luo sillan tulevaisuuteen kohti voimakkaasti kehittyvää palveluliiketoimintaa. Kuvio 2. Porin seudun kasvusopimus kehittämisen viitekehyksenä.

5 5 3. Alueen ominaispiirteet Porin kaupunkiseutu osaa yhdistää kaupungin, kehittäjäorganisaation ja alueen korkeakoulujen vahvuudet valitun strategisen painopisteen, Smart Industrial Region, ympärille. Porin kaupungilla on vahva tahtotila tukea Kasvusopimuksella strategisen, kokonaisvaltaisen ja vastuullisen kaupunkipolitiikan toteuttamista. Kehittäjäorganisaatio (Prizztech Oy) on vahva, ketterä ja laajat verkostot omaava yritysyhteyksien ja yritysten tarpeiden ymmärtäjä. Korkeakoulut (Porin yliopistokeskus, Satakunnan ammattikorkeakoulu Samk, Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak) toimivat sekä uuden tiedon tuottajina ja kansainvälistymisen laadun turvaajina että osaamisen juurruttajina. Porin kaupunkiseutu ja sen ominaispiirteet on yksityiskohtaisesti kuvattu kasvusopimuksen kohdassa 2. Tulevaisuudessa innovaatiotyössä korostuu entistä voimakkaammin kyky tehdä valintoja, ja liittää erilaiset kehittämisteemat toisiinsa. Porin kaupunkiseutu on kansallisesti edelläkävijä tällaisessa ajattelussa. Alueellinen toteutus konkretisoituu Porin seudun rakennemallissa, jonka eteenpäinvientiä kehitysyhtiö Prizztech Oy on koordinoinut vuodesta 2009 lähtien. Rakennemallissa sovitetaan yhteen Porin kaupunkiseudun maankäytön, asumisen, liikenteen sekä rajat ylittävien palveluiden tulevaisuuden haasteet ja tavoitteet. Rakennemalli valmistui vuoden 2011 alussa ja se on kaikkien alueen kuntien valtuustojen hyväksymä, yhteinen tavoiteasiakirja. Rakennemallin toteuttamisesta sovitaan alueella vuosittain ja toimenpiteiden toteuttamisessa on kuntien lisäksi mukana alueen elinkeinotoimijoita, yrittäjäjärjestöjä, yrityksiä, asukasyhdistyksiä sekä liikunnan ja vapaa-ajan toimijoita. Kuvio 3. Alueen ominaispiirteet.

6 6 3.1 Alueellinen innovaatiojärjestelmä Porin kaupunkiseudun alueellinen innovaatiojärjestelmä muodostuu elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden verkostosta. Keskeisiä toimijoita ja elinkeinoelämän keskittymiä ovat: Satakunnan kauppakamari Satakunnan Yrittäjät ry Rauman kauppakamari Porin kaupunki Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yliopistokeskus (Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto) Prizztech Oy, kehitysyhtiö Satakunnan ammattikorkeakoulu Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö Satakunnan ELY-keskus ja Tekes Satakuntaliitto Alueen innovaatiojärjestelmälle ominaista on monitieteisyys. Porin kaupunkiseudulla tätä toteutetaan yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen osaamispohjien avulla. Opiskelijoita korkeakouluyksiköissä on yhteensä yli 8000 ja asiantuntijoita noin 800. Tarkat kuvaukset näiden organisaatioiden toiminnasta, osaamisesta ja resursseista on esitetty liitteessä 5. Alueen ominaispiirteisiin kuuluvat vahvat teolliset keskittymät. Näiden yhteydestä löytyvät tärkeimmät edelläkävijämarkkinat, jotka toimivat INKA-ohjelman kehitysympäristöinä. Tärkeimmät keskittymät (sijainnit: liite 3) ovat: Porin M20 Industrial Park, Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto. M20 Industrial Park toimii Porin sataman välittömässä yhteydessä, Pohjanlahden rannikolla. M20 sijaitsee solmukohdassa, josta on erinomaiset liikenneyhteydet kaikkialle Suomeen, Venäjälle ja Pohjoismaiden pohjoisosiin. Alue on Itämeren piirissä yksi harvoista teollisuus- ja logistiikka-alueista, joissa on toimivan sataman välittömässä läheisyydessä tilaa kasvaa sekä pienille että suurille yrityksille. (http://m20.dynamiitti.net) Peittoon kierrätys- ja tuulipuisto, josta Porin kaupunki rakentaa teollisen kierrätysliiketoiminnan kansallisen tason yrityskeskittymän. Alue on kaavoitettu teollisuuden sivuvirtojen jatkokäsittelyä, varastointia ja läjitystä varten. Äskettäin hyväksytty kaava mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentamisen alueelle ja tuulivoimalaitosten rakentamisen myötä sinne saadaan myös kattava tie- ja sähköverkosto. Tammikuussa 2013 Tuuliwatti Oy päätti rakentaa Peittooseen Suomen suurimman tuulipuiston, 12 tuulivoimalaa ja 54 megawattia. Peittoon alue yhdistettynä M20 teollisuuspuistoon ja sataman logistiikka-mahdollisuuksiin tarjoaa erinomaisen ympäristön tuotteiden kehittämiseen myös kansainvälisille markkinoille. (http://www.prizz.fi/peittoo/) Harjavallan Suurteollisuuspuisto, jonka alueella toimii 17 yritystä, mm. Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Kemira Oyj, ABB Oy ja Outotec Oy. Alue on suomalaisen nousevan luonnonvarateollisuuden jatkojalostajana kansallisesti erittäin merkittävä. Suurteollisuuspuiston kanssa yhteistyössä toimii Porin Kuparipuisto, jonka alueella toimivat entisen Outokummun kuparitehtaan toimintaa jatkavat materiaalien muokkaukseen ja valmistukseen erikoistuneet yksiköt (mm. Cupori Oy, Aurubis Finland Oy, Luvata Oy). (www.suurteollisuuspuisto.com) Näiden lisäksi alueelta löytyy seuraavat keskittymät: Porin Mäntyluodossa sijaitseva Technip Offshore Finland Oy:n offshoretelakka, johon on kytkeytynyt koko maan laajuinen alihankintaverkosto. Kaupunkiseudun suurin työllistäjä, 800 henkilöä sekä 1000 alihankkijoiden palveluksessa olevaa. Raumalle sijoittuneet potkurilaitevalmistajat, Steerprop, Rolls-Royce ja näiden alihankkijat. Asiakkaana globaali öljy-ja kaasusektori ja meriteollisuuden toimijat. Automaatioteknologia on keskittynyt Ulvilan alueelle, mistä löytyy yli 40 yrityksen kokonaisuus automaatio-, erikoislaite- ja robottitoimittajia. Ominaista näille on vahva vientipainotus. (http://yrittaminen.ulvila.fi/yrittaminen/kasvava-automaatioala) Etelä-Satakuntaan on kehittynyt vahva raaka-ainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä. Elintarviketuotannon, biotalouden ja puhtaan veden kysymyksiin löytyy alueelta erikoistunutta osaamista. Kehityskohteina ovat terveellinen ruoka, bioenergia, ravinteiden kierrätys, ruokaketjun sivuvirrat, puhdas vesi, vesistöjen suojelu. Kehitysorganisaatioita ovat Satafood Kehittämisyhdistys ry, Pyhäjärvi-Instituutti sekä Vesiinstituutti.

7 7 3.2 Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymä-käsite auttaa jäsentämään kehittämistyötä. Sen avulla voidaan vallitsevassa dynaamisessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa hahmottaa kehittämiskokonaisuuksia. Kysynnän ja markkinatilanteiden vaihdellessa nopeaan tahtiin pitää kehittäjien ja kehitysympäristöjen pystyä nopeampaan reagointiin. Porin kaupunkiseudun innovaatiopolitiikan työväline ja liitäntä kansalliseen innovaatiojärjestelmään on ollut osaamiskeskus (OSKE) ohjelma, jota on toteuttanut Prizztech Oy. Tuoreimmassa (2012) OSKE-arviossa todetaan, että Satakunnassa innovaatioympäristön toimivuus perustuu pitkäkestoiselle toimintarakenteiden kehitykselle, suuralueen mittavalle erikoistuneelle yrityskannalle ja eri tahojen yhtenevälle strategiapohjalle. Energiateknologia- ja meriklustereiden ydintoiminnat muodostavat selkeästi tunnistuvan ko. alojen innovaatiokeskittymärakenteen, jonka palvelut kattavat suuren osan liiketoimintaketjusta aina tuotekehityksestä kansainvälisille markkinoille saakka. Digitaalisuudesta kilpailukykyä teollisuuteen on kannustava esimerkki koko klusterille vaikuttavien toimintamuotojen hakemisessa. Vuonna 2016 valmistuva korkeakoulukampus yhdistää Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin yliopistokeskuksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun osaajat merkittäväksi innovaatiokeskittymäksi. Korkeakoulut osallistuvat merkittävällä panoksella alueen TKI-toimintaan. Korkeakouluilla on merkittävä rooli alueen väestön osaamistason kohottamisessa ja osaamisintensiivisen työvoiman tuottamisessa alueen työ- ja elinkeinoelämän palvelukseen. Alueelle sijoittuneiden tutkijakoulutettujen määrä on kasvussa. Korkeakoulujen nopeasti kehittyvä kansainvälistyminen tuo alueelle akateemisia tutkijoita eri maista. Tämä mahdollistaa uusien kansainvälisten strategisten kumppanuuksien syntymisen. Tulevaisuuden innovaatiojärjestelmä rakennetaan olemassa oleville vahvuuksille ja verkostoille. INKA-ohjelma aloitetaan avauksilla, joissa on todennettua liiketoimintapotentiaalia ja toimeenpanokykyinen toteutusmalli. Ohjelmatyössä tartutaan uusiin avauksiin ja kootaan temaattisia verkostoja niiden toteuttamiseksi. Alueen innovaatiotoiminnassa siirrytään entistä vahvemmin kokeilevaan ja markkinoiden reaktioita kuuntelevaan suuntaan. 3.3 Edelläkävijämarkkinat Uutta yritystoimintaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia olemassa olevissa yrityksissä voidaan aktiivisesti edistää julkisella kysynnällä. Porin kaupunkiseudun INKA-valmistelussa edelläkävijämarkkinoiden rakentaminen on ollut mukana alusta lähtien. Suuret yhteiskunnalliset ja kysyntälähtöiset muutokset luovat markkinamahdollisuuksia, joissa julkinen sektori voi antaa lähtölaukauksen. Keskeistä alueen menestyksen kannalta ovat energia- ja ympäristöasioiden yhteensovittaminen, maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät linjaukset, kitkattomat julkiset palvelut sekä uudistuva vientipainotteinen teollisuus. Alueen yritys- ja liiketoiminnan kannalta keskeistä on pk-sektorin ja teollisuuden alihankintayritysten muutoskyky. Muutoskyvyn kannalta keskeinen työväline on eri toimialoja yhdistävien yritysverkostojen ja uusien liiketoimintamallien luominen. Porin seudun teollisuus on tehnyt merkittävää kehitystyötä ja kasvattanut arvonlisäystään. Suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi, alueen teollisuuden on jatkossakin aktiivisesti kehitettävä tuottavuuttaan, ja tässä alueen korkeakouluilla on merkittävä rooli. Tulevaisuuden mahdollisuudet arvonlisäyksen kasvattamiseen perustuvat palveluliiketoiminnan prosessien kehittämiseen sekä toimialarajat ylittäviin verkostoihin. Kuviossa 4 esitetään ryhmittelyä edelläkävijämarkkinoista Porin kaupunkiseudulla. Tapahtumateollisuus tarjoaa uusille toimijoille mahdollisuuksia rakentaa uusia palvelukokonaisuuksia, Pori Jazz on hyvä esimerkki megatapahtumasta jota alueen toimijat ovat hyödyntäneet jo vuosia. Porin konserniyhtiöt (Porin Linjat, Pori Energia, Porin YH-Asunnot) ovat jo valmisteluvaiheessa sitoutuneet toimimaan osana edelläkävijämarkkinaa, esimerkiksi mietittäessä joukkoliikenteen sähköisiä palveluja, varavoimaratkaisuja ja asumisen energiatehokkuutta. Infra- ja MAL-asiat on huomioitu edelläkävijämarkkinoita suunniteltaessa. Kohdassa 3.1. esitellyt keskittymät, M20 Industrial Park ja Peittoon alue, ovat suuria kansallisesti vaikuttavia kokonaisuuksia, joiden kehittämiseen kaupunki on sitoutunut.

8 8 Kuvio 4. Edelläkävijämarkkinat Porin kaupunkiseudulla. Alueen ainutlaatuinen teollinen rakenne ja suuret veturiyritykset muodostavat oman edelläkävijämarkkinansa; veturiyritys voi tarjota alihankkijaverkostolle edelläkävijämarkkinamahdollisuuden julkisen sektorin edistäessä asiaa omilla päätöksillään. Uusiutuvan energian investoinnit tarjoavat liiketoiminta- ja uusiutumismahdollisuuksia perinteiselle teollisuudelle esimerkiksi merituulivoimalan jalustarakenteiden muodossa. Tällaisten suurten rakenteiden kohdalla maantieteellinen läheisyys takaa kilpailuedun, jolla alueelliset toimijat voittavat markkinoita. Tämä puolestaan luo kasvupohjaa uudelle innovaatiokeskittymälle. Alueen tutkimus- ja koulutussektori liittyy kiinteästi edelläkävijämarkkinoihin osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Merituulivoimalan huoltokoulutuksen ainoa mahdollinen toteutuspaikka on merituulivoimalan lähistöllä, ja osaavan työvoiman saatavuus tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisen palveluliiketoiminnan syntyyn. Hybridi Pori on edelläkävijämarkkinoita kokoava konsepti, jolla tarkoitetaan Porin satamista Harjavallan suurteollisuuspuistoon ulottuvaa kasvukäytävää. Toiminta ja mahdollisuudet tällä alueella tukeutuvat satamiin, rautatiehen, hyvään energian saatavuuteen ja yritysvyöhykkeen rinnalla kasvavaan kaupunkimaiseen asutus- ja palvelurakenteeseen. Kasvukäytävän toimiva logistiikka luo kasvupotentiaalin, jolla on kansallista merkittävyyttä.

9 9 4. Smart Industrial Region Alueelliset kärkiteemat Kasvusopimuksessa määritellyt valinnat ja siinä rakennettu kehittämisen viitekehys luovat pohjan alueellisille kärkiteemoille. Valintoja tehtäessä tasapainoillaan täysin uusien avausten ja vakiintuneiden, olemassa olevien vahvuuksien varaan rakentamiselle. Vaatimukset ohjelmatyön tuloksellisuudelle käytettävissä olevassa toteutusajassa raamittavat edellä kuvattua valintatilannetta. Kysyntälähtöisyyden vaade ja näkymä liiketoimintamahdollisuuksiin korostuvat INKA-ohjelmassa. Näistä lähtökohdista on kärkiteemoiksi valittu meri- ja teknologiateollisuus, energia ja ympäristö sekä digitaalisuus. Alueelliset kärkiteemat on valittu seuraavin perustein: Elinkeinoelämän tarpeet ja tahtotila Alueen korkeakoulujen osaaminen ja strategiset valinnat Vaikuttavuus kaupunkiseudun kehittämisen näkökulmasta, alueen valinnat Kärkiteeman houkuttelevuus kansainvälisesti Mahdollisuudet hyödyntää edelläkävijämarkkinoita Innovaatiotoiminnan infrastruktuuri alueella Alueellisten innovaatiotoimijoiden osaamis- ja kokemuspohja Kansallinen työnjako ja verkostoituminen Mahdollisuudet hyödyntää kansainvälisiä kanavia kaksisuuntaisesti Toteutustapa, toimeenpanokyky ja yritysrajapinnan hallinta Porin kaupunkiseutu on kiinnostava ja kilpailukykyinen paikka kansainvälisten yritysten liiketoiminnalle. Alueen toimijoilla on kyky järjestää parhaat mahdolliset palvelut ja olosuhteet niiden liiketoiminnan tukemiseksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Alueen kilpailukyky perustuu uusiutuvaan teollisuuteen. Vientiteollisuuden uusiutumiselle, uusille palveluinnovaatioille ja liiketoimintamalleille löytyy toimivat alustat. Älykkäät palvelut kokonaisuus nähdään tässä hakemuksessa kaikkia kärkiä poikkileikkaavana tekijänä, jonka kautta palveluista tulee teollisuuden uudistumisen ja arvonlisäyksen lähde. Palvelut ovat entistä kiinteämpi osa tuotteita. Digitaalinen palveluyhteiskunta on Suomen suuri mahdollisuus. Porin kaupunkiseutu haluaa kehittyä älykkäiden palvelujen teollisuusalueeksi. Meri-, teknologia- ja energiateollisuuden lisäksi maakunnassa on mm. valtakunnallisesti merkittävää elintarviketeollisuutta. Älykkäät palvelut luovat arvoa kun ne kytketään teollisiin verkostoihin, digitaalisuuteen ja käyttäjälähtöisyyteen. Palvelukeskeisyyden tavoitteena on parantaa teollisuuden kilpailukykyä nostamalla resurssitehokkuutta, edistämällä alueen logistiikkamarkkinoita, kehittämällä tulevaisuuden energiaratkaisuja ja työvoiman työkykyä edistäviä elinolosuhteita. Alueen monipuolinen ja kansainvälinen teollisuusrakenne mahdollistaa palveluiden osuuden lisääntymisen sekä teollisessa tuotannossa että tuotteissa. Palvelutuotannon osaamis- ja asiantuntijaintensiivisyys, käyttäjälähtöisyys ja palvelumuotoilu tulevat korostumaan. Teolliset verkostot ja keskittymät toimivat edelläkävijämarkkinana uudelle palveluliiketoiminnalle. 4.1 Meri- ja teknologiateollisuus Meren läheisyys, satamat ja telakoiden toiminta ovat tunnusomaista alueen toimintaympäristölle. Alueella on vahva edustus meriklusterissa, jossa offshore-teollisuus, laivanrakennus ja näiden alihankintaverkostojen kilpailukyky ovat olleet kehittämisteemoja. Offshoressa on alueen toimijoille muotoutunut vahva kansallinen rooli, jonka myötä tälle suomalaisen vientiteollisuuden kasvualalle on rakennettu uudenlaista kehittämisen kulttuuria. Suurten yksiköiden lisäksi kehittämistyöhön liittyy laaja teknologiateollisuuden yritysten verkosto, jonka jäsenet ovat tyypillisesti pktsektorin edustajia. Meriteollisuuden toimittajaverkoston kautta toiminnan vaikuttavuus on laajentunut maantieteellisesti koko Etelä- Suomen alueelle ja temaattisesti myös liiketoimintaosaamisen ja verkostojen johtamisen alueelle. Kansallisen yhteistyön osalta tuoreimpana avauksena ovat kumppanuusneuvottelut Pohjois-Suomen innovaatiotoimijoiden kanssa kansallisen arktinen offshore -konseptin rakentamiseksi. Länsirannikon osalta kehitystyön vauhdittajana ja mahdollistajana on LOURA-yhteistyö.

10 10 Offshore-toimiala on tällä hetkellä harvinaisuus suomalaisessa vientiteollisuudessa. Ala kasvaa, sen kannattavuus on hyvä, ja suomalaiselle osaamiselle on kysyntää maailmalla niin öljy- ja kaasuteollisuuden piirissä kuin esimerkiksi vaativissa offhore-tuulivoimahankkeissa. Vuonna 2012 offshore-alan vienti ylitti miljardin euron rajan, ja ala työllistää 3600 henkilöä. Alan yritykset aikovat palkata kahden seuraavan vuoden aikana 500 henkilöä lisää (Prizztech: Suomen offshore-toimiala 2012). Alueella on toimittu aktiivisesti meriteollisuuden rakennemuutokseen liittyvissä toimenpiteissä, offshore-toimialaa ja sen toimijoita on koottu yhteen toimialaselvitysten, osaamistarvekartoitusten ja yhteismarkkinoinnin puitteissa. Kansainvälistymistoimenpiteitä on käynnistetty ja valmisteltu Brasilian, Venäjän, Algerian ja Norjan markkinoille. Tässä työssä on rakentunut toimintamalli, jonka kautta suomalaisyritysten vientiponnistuksia voidaan vauhdittaa myös muilla toimialoilla ja uusilla kohdemarkkinoilla. Porin yliopistokeskukseen perustetaan teollisuuden rahoittamana offshore-professuuri, joka edelleen syventää alueen offshore-alan tietämystä ja tukee yritysten kehitystoimintaa. Samoin yliopistokeskuksessa aloitetaan offshoresivuainekokonaisuuden opetus syksyllä Näitä ponnistuksia tukee Satakunnan ammattikorkeakoulun meri- ja offshoreteollisuuden tutkimus- ja osaamiskeskittymä. Alueen meri- ja teknologiateollisuudelle ja niihin liittyville toiminnoille tunnusomaista on vahva kansainvälinen omistus. Tämä on nähty alueellisena ja kansallisena mahdollisuutena, kansainvälisillä yrityksillä on hallinnassaan kanavat globaaleille markkinoille, ja tämän kanavan valjastaminen suomalaisen vientiteollisuuden käyttöön tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden viennin kasvattamiseen. Samaan teemaan kytkeytyy näiden kansainvälisten yritysten Suomen yksiköiden aseman vahvistaminen. Suomalaisen innovaatioympäristön tarjoamien mahdollisuuksien konkretisointi ja yhteisten kehitystoimien käynnistäminen tekee Suomesta houkuttelevan koe- ja pilottiympäristön. Kansainväliset kanavat tarjoavat vientimahdollisuuksia, ja reitin suomalaisille toimijoille kytkeytyä parhaaseen maailmalla olevaan osaamiseen. Teknologiateollisuuden uudistumis- ja kilpailukykyprosessissa satamilla ja uusilla tuote palveluratkaisuilla on merkittävä rooli. Teollisuuden kilpailukykyä voidaan parantaa innovaatioilla ja näin teollisuus saa kilpailuetua toimimalla kehitysalustana. Kotimarkkinoita hyödyntäen on mahdollista kehittää uusia tuoteratkaisuja vientimarkkinoille. Teemaan liittyvät avainyritykset on esitetty liitteessä 2, ja teemaan liittyvät konkreettiset toimenpiteet kuviossa Energia ja ympäristö Energian tuotanto ja teollinen rakenne joka käyttää runsaasti energiaa leimaa alueen toimintaympäristöä. Alue tuottaa yli neljänneksen koko Suomen energiasta. Ydinvoimaloiden sijoittuminen alueelle sekä OL3 ja OL4 mittakaavan rakennushankkeet tekevät alueesta ainutlaatuisen toimintaympäristön ja edelläkävijämarkkinan teollisuudelle. Energian, talouden ja ympäristön asettamien haasteiden ratkaiseminen tulevaisuuden yhteiskunnassa tulee olemaan entistä vaikeampaa ja siihen tullaan käyttämään entistä enemmän voimavaroja. Alueen innovaatiotoimintaan kuuluvat energiakysymykset ja innovatiiviset energiaratkaisut. Tuuli- ja aurinkoenergian uusissa ratkaisuissa alueen toimijat ovat kehityksen kärjessä, kun on rakennettu ensimmäisiä käytännön toteutuksia alalle ja luotu ensimmäisiä referenssikohteita ja edelläkävijämarkkinoita yrityksille jotka esimerkiksi rakentavat kokonaisratkaisuja uusiutuvista energiamuodoista.

11 11 Hyvä esimerkki käynnissä olevasta, useaa aluetta koskevasta, temaattisesta kokonaisuudesta on Länsi-Suomen Tuulivoimakeskus, joka kokoaa kansallisesti alan toimijat. Merituulivoimapuiston rakentaminen, jota hankkeessa konseptoidaan, on läpileikkaava kokonaisuus, joka yhdistää energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden osaamista uudella tavalla, joka ei ole sidoksissa perinteisiin toimiala- tai klusterirajoihin. Energia-ala luo pohjan vaativien projektitoimitusten kokonaisuudelle, jossa avautuu kansallisesti merkittäviä mahdollisuuksia niin teknologiateollisuuden kuin rakennusteollisuudenkin toimijoille. Länsi-Suomen Tuulivoimakeskuksen myötä on rakentunut kansallinen verkosto ja sille työnjako, joka takaa kehittämiselle valmiin alustan INKA-ohjelmassa. Aurinkoenergian kehitystyötä on tehty jo pitkään, yhteistyössä ovat olleet teollisuus, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Prizztech Oy ja Porin kaupunki. Tässä yhteistyössä on syntynyt Solarforum-verkosto (www.solarforum.fi). Työn tavoitteena on tuottaa älykkäitä ohjausjärjestelmiä energiakysymysten ratkaisemiseksi. Haasteena on mm. miten integroida uudet energiantuottamismuodot, kuten aurinkoenergia, osaksi jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Haasteen tuottavat arkkitehtuuriset ja kaupunkikuvalliset kysymykset, integraatio esimerkiksi kaukolämpöverkkoon, asuin- ja teollisuuskiinteistöjen ominaispiirteet, LVI-tekniikan rajoitukset ja laajasti kaikki taloautomaation sovellukset. Aivan oman alueensa muodostavat suljetut järjestelmät esimerkiksi ruuantuotannossa. Uusi toimiala kytkee näin yhteen monia perinteisiä aloja, joiden rajapinnoista löytyy merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Käytännön esimerkki kehittämisestä ja siihen liittyvästä edelläkävijämarkkinasta on Porin uusi uimahalli, Suomen suurin yksittäinen julkinen rakennus, johon tuotetaan lämpöä ja sähköä auringosta. Uimahallin kehitystyö jatkuu mm. mittausdatan keruun ja analysoinnin muodossa, joka puolestaan luo pohjaa älykkäiden ohjausjärjestelmien rakentamiseen. Osaamisen kehittäminen ja teollisuuden toimintamahdollisuuksien laajentaminen ovat keskiössä myös alueella käynnistetyssä FinNuclear-kokonaisuudessa. Käynnistyviin ydinvoimalaitoshankkeisiin mukaan päästäkseen suomalaisten yritysten on kehitettävä osaamistaan ja verkostoiduttava uudella tavalla. FinNuclear-toiminta on osoittautunut menestykseksi, hanketoiminnalla aloitettu kokonaisuus on tänä päivänä 44 teollisuus- ja asiantuntijatahon yhdistysmuotoinen verkosto, joka toimii teollisuuden kilpailukyvyn edistäjänä. Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja on levitetty kansallisesti, ja toimintaa onkin käynnistynyt mm. Varkauden, Raahen, Oulun ja Vaasan seuduilla. Tulevina vuosina työtä jatketaan laajentaen uusiin teemoihin ja toimijoihin, esimerkiksi korkeakoulujen kiinteä kytkeytyminen kehittämiseen on eräs keskeinen tavoite. Täyssähköinen yhteiskunta läpileikkaa perinteisiä toimialarajoja. Tässä hakemuksessa sillä tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat sähkön moninaistuvat tuotantotavat, vaatimukset energian siirto- ja varastointiratkaisuille, varavoimaratkaisut, siirtyminen polttomoottorikäytöistä sähkökäyttöihin, kasvavat vaatimukset energiatehokkuudelle sekä yhteiskunnan kasvava riippuvuus sähköstä. Energiateknologiaan ja tehokkuuteen liittyvien haasteiden merkitys tulee kasvamaan. Alueella jatketaan energiatehokkuuden kehittämistä, uusia avauksia löytyy esimerkiksi kierrätysliiketoiminnan, tuulivoiman, varavoimaratkaisujen, vetyteknologian, puhtaan veden ja aurinkoenergian piiristä. Näiden teemojen ratkaisemisella on kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta, ja näin ne ovat luonteva osa INKA-ohjelmaa. Teemaan liittyvät avainyritykset on esitetty liitteessä 2, ja teemaan liittyvät konkreettiset toimenpiteet kuviossa 7.

12 Digitaalisuus Suomen ICT-sektori on ollut ja tulee olemaan seuraavat vuodet voimakkaassa murroksessa. Avaintekijä tulevaisuuden menestykselle on kyky uudistua ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Murroksesta huolimatta on selvää, että ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. Kansallisesti tämä tarkoittaa, että suomalaisten on uudistuttava kaikilla aloilla tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. ICT 2015-raportin mukaisesti kyse on vanhan ja uuden osaamisen liitosta, kyvystä hyödyntää ICT:tä toiminnan kehittämisessä. Tärkeää on synnyttää uutta ICT-liiketoimintaa, mutta vielä tärkeämpää on nostaa kaikkien toimialojen kilpailukykyä digitaalisten ratkaisujen avulla. Digitaalisuus tarkoittaa uuden liiketoiminnan luomista ja olemassa olevan teollisuuden kilpailukyvyn nostamista. Uuden liiketoiminnan mahdollisuudet konkretisoituvat älykkäiden palvelujen kasvuna, ja olemassa olevan teollisuuden kehittämiselle alueen elinkeinorakenne tarjoaa ainutlaatuisen edelläkävijämarkkinan. Palvelut ovat nopeimmin kasvava erä maailmankaupassa. Yksi keskeinen syy palvelukaupan kasvuun ovat älykkäät palvelut, palveluiden digitalisoituminen. Älykkäät palvelut hyödyntävät erityyppisiä uusia teknologiaratkaisuja kuten esimerkiksi tietovarantoja (Big Data), laskennallista älykkyyttä, paikannusratkaisuja tai anturi- ja tunnisteteknologioita. ICT tarjoaa myös enenevissä määrin uusia mahdollisuuksia integroida palveluominaisuuksia nykyisiin tuotteisiin. Nämä tekijät on tunnistettu myös Euroopan Unionin Eurooppa 2020 strategiassa, jonka visiona on älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu. Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus talouskasvusta muodostuu ICT:n avaamien mahdollisuuksien kautta. Tämä kasvun ja uudistumisen reitti on alueen kehittämistyössä mukana, alueen monipuolinen teollisuus antaa tähän monipuoliset mahdollisuudet. Kasvusopimuksessa esitetyn valinnan mukaisesti Digitaalisuus-kärkiteeman keskeinen ydin on lisätä teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä luomalla kansallinen kehitysympäristö, jossa erityisesti teollisuuden pk-yrityksillä on mahdollisuus testata ja kehittää yhdessä teknologiayritysten ja korkeakoulusektorin kanssa uusia älykkäitä palveluita, menetelmiä ja teknologiaratkaisuja. Avainalueita ovat mobiliteetti, paikkatieto, anturi- ja tunnisteteknologiat, automaatio, palvelumuotoilu ja pelillisyys. Teollisuuden pk-yritykset tulevat toimialan muutoksessa saamaan lisääntyviä vastuita ja vaatimuksia päähankkijoiltaan. Käytännön työssä kartoitetaan, kehitetään, toteutetaan ja testataan informaatioteknologian uusimpia sovelluksia ja teknologiaratkaisuja teollisuusyritysten liiketoimintaprosesseissa. Uutta arvoa elinkeinoelämälle luodaan kahta reittiä; Syntyy uusia älykkäitä palveluja ja niihin liittyvää liiketoimintaa, sekä samanaikaisesti digitalisointi parantaa olemassa olevan teollisen prosessin tuottavuutta. Toiminnan lähtökohta on tarvelähtöisyys; alueen ICT-yritykset ja teollisuus ovat vahvasti sitoutuneet kehitystyöhön ja sen painotuksiin. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia löytyy myös hyvinvointi- ja terveysteknologian alueilta, joille on syntynyt uutta yritystoimintaa. Kehittäminen koostuu digitaalisuuteen aktivoinnista, teknologiapilotoinneista ja LivingLab-ympäristöjen hyödyntämisestä. Lisäksi hyödynnetään alueella luotuja Teollisuuden tietotekniikka- ja Modern Factory -toimintamalleja, jotka tarjoavat teollisuuden pk-yrityksille riippumatonta tukea ja työkaluja ICT- ja automaatioratkaisujen evaluointiin ja hankintaan. Prizztech Oy on osakkaana Tivit Oy:ssä, joten SHOK-tutkimukseen ja avauksiin on kiinteä yhteys.

13 13 Keskeinen osa kehittämistä on myös uuden liiketoiminnan luominen onnistuneista sovelluksista ja älykkäistä palveluista. Teollisuuden innovaatioalustojen ja mm. Apparaatti-toimintamallin (Protomo Satakunta) avulla nykyisiä ja tulevaisuuden digitaalisuuden osaajia törmäytetään toisiinsa. Näin synnytetään samalla vahvaan osaamiseen perustuvia älykkäiden palvelujen liiketoiminta-aihioita. Käytännön työssä rakennetaan strategisia kumppanuuksia ICT-yritysten ja teollisuusyritysten välille ja luodaan tätä kautta referenssimarkkinoita uusille ja kasvuhakuisille yrityksille. Teemaan liittyvät avainyritykset on esitetty liitteessä 2, ja teemaan liittyvät konkreettiset toimenpiteet kuviossa 7.

14 14 5. Askelmerkit tulevaisuuteen 5.1 Toteutusmalli Alueellista innovaatiotoimintaa on havainnollistettu kuviossa 5. Kehitystyön lähtökohdat ja sisällöt ovat kysyntälähtöisiä. Ne johdetaan suurista yhteiskunnallisista haasteista, tai toisaalta markkinakysynnän luomista liiketoimintamahdollisuuksista. Kansainvälisessä omistuksessa olevien suomalaisten tytäryhtiöiden kautta alueen kehittäjillä ja yritysverkostoilla on käytettävissään valmiit kanavat kansainvälisille markkinoille. Toisaalta samat kanavat tuottavat alueen toimijoille tietoa globaaleista trendeistä ja kasvumahdollisuuksista. Tässä valmisteluvaiheessa korostuu teollisuuden ja elinkeinoelämän tiivis yhteys kehittäjätahoihin. Toimeenpanokykyinen ja tuloksellinen innovaatiojärjestelmä rakentuu yritysrajapinnan hallintaan. Näin varmistetaan kehitystyön kysyntälähtöisyys. Kuvio 5. Porin kaupunkiseudun innovaatiotoiminta. Havaittujen mahdollisuuksien ja tarpeiden ympärille rakennetaan temaattisia verkostoja. Mentäessä kohti toteutusvaihetta keskeistä on elinkeinoelämän kytkeminen verkostoihin. Käytännön tasolla tämä on toteutettu mm. osaajakierrolla verkoston organisaatioiden kesken. Rakennettujen yhteistyömallien avulla osaajat voivat vaihtaa työpöytää korkeakoulun yksiköiden, yritysten ja kehitysyhtiön välillä, ja palata lopuksi kotiorganisaatioonsa. Uusi osaaminen ja kokemukset siirtyvät tehokkaasti yksilöiden, tiimien ja organisaatioiden tasolla. Kuvatun kaltaisen kehitys- ja innovaatiotyön kautta syntyy arvoketjuja yksilöiden ja organisaatioiden välillä. Yhteisen tekemisen katalyyttina on luottamus, ja kerran rakentuneen arvoketjun pohjalle voidaan nopeasti rakentaa uusi tai täydentää olemassa olevaa kun kysyntäolosuhteet muuttuvat ja ketjussa tarvitaan uudenlaista osaamista. Toteutusvaiheen keskiössä ovat veturiyritykset, joiden panostukset niin taloudellisesti kuin henkisestikin vetävät kehittämiseen mukanaan pkt-sektorin toimijoita, opiskelijoita, tutkijoita ja kehittäjiä.

15 Kärkihankkeet ja visio Porin seudun rakennemalli 2020:ssa linjataan: Porin seutu on kansallisesti ja globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämän toimintaympäristö. Tähän tavoitteeseen kaikki alueen kunnat ovat sitoutuneet. INKA-ohjelman toteutus tähtää tämän vision saavuttamiseen. Askelmerkkejä tulevaisuuteen hahmotetaan kuvion 6 viitekehyksen avulla. Tiekartta kohti visioita muodostuu edelläkävijämarkkinoista, jotka ovat mahdollisuuksia ja lähtöpisteitä kehittämiselle, sekä painopistealueista, joita ohjelmatyössä maaston mukaan päivitetään ja vaihdetaan uusiin. Kärkiteemat on tässä hakemuksessa liitetty Smart Industrial Region käsitteeseen, joka jakautuu seuraavasti: meri- ja teknologiateollisuus, energia ja ympäristö sekä digitaalisuus. Valintojen tausta, liiketoimintamahdollisuudet ja toimijaverkostot, on kuvattu kappaleissa 3 ja 4. Nämä valinnat muodostavat innovaatio- ja kehitystoiminnan selkärangan. Kaupungin tekemät suuret linjaukset, kuten MAL-asiat, korkeakoulujen koulutusohjelmavalinnat ja panostukset, valitut tutkimussuunnat ja alueelle sijoittuneet suuret veturiyritykset ovat innovaatioympäristön peruskiviä, joiden muuttuminen ja muuttaminen vaatii useiden vuoden aikajaksoa. INKA-ohjelman hakuvaiheessa nämä ovat pitkävaikutteisia valintoja, tarkastuspiste sijaitsee ohjelman puolivälin tienoilla. Tämä takaa kehittämisen pitkäjänteisyyden, toimijat ja alue ovat yksimielisesti sitoutuneet näiden kärkien edistämiseen. Edelläkävijämarkkinat ovat valikoituja paikkasidonnaisia kehittämiskohteita, joihin panostamisesta alueella vallitsee yksimielisyys. Kaupunki on sitoutunut omilla päätöksillään näiden kohteiden edistämiseen. INKAohjelman toteutus lähtee liikkeelle näistä kohteista sekä niihin liittyvistä painopistealueista; offshore, täyssähköinen yhteiskunta, uudet liiketoiminta-alueet sekä teollisuuden tietotekniikka. Kuviossa 7 esitetään kehittämisen lähtökohdat, joilla INKA-ohjelma alueella käynnistyy. Nämä hankkeet, verkostot ja konseptit ovat kokonaisuuksia, joita on jo valmisteltu, rahoitusneuvottelut on aloitettu, ja yritysten mielenkiinto teemoja kohtaan on testattu. Tällaisia ovat: Offshore tuulivoima, Match Industry, Peittoon kierrätysja tuulipuisto, Modern Factory, Solar Forum, laskennallinen älykkyys, teknologiateollisuuden uudet markkinakanavat, Finnuclear, tietojohtaminen, anturi-ja tunnisteteknologiat, LNG liiketoiminta, rakennemuutoksen toteuttaminen, polttokennot ja varavoimaratkaisut sekä tietovarannot ja Big Data. Näin muodostuvat askelmerkit kärkiteemoista edelläkävijämarkkinoiden ja painopistealueiden kautta kohti Porin seudun rakennemalli 2020:ssa määriteltyä visiota.

16 Kuvio 7. Askelmerkit visioon. 16

17 17 Porissa Porin kaupunki Aino-Maija Luukkonen Porin kaupunginjohtaja Lauri Kilkku Hallintopäällikkö Muut hakemusmenettelyyn osallistuvat toimijat Henna Lempiäinen Porin seudun Karhukunnat, seutujohtaja Risto Liljeroos Prizztech Oy:n toimitusjohtaja Harri Peltoniemi Porin yliopistokeskuksen johtaja Juha Kämäri Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja Terhi Laine Diakonia-ammattikorkeakoulu Pertti Rajala Satakuntaliitto, maakuntajohtaja Marja Karvonen Satakunnan Ely-keskus, ylijohtaja Matti Vehviläinen Varsinais-Suomen Ely-keskus, johtaja (liikennevastuualue)

18 18 LIITTEET: LIITE 1: Valmisteluryhmän jäsenet: Timo Aro, kehittämispäällikkö, Porin kaupunki Olavi Mäkelä, kaupunkisuunnittelupäällikkö, Porin kaupunki Henna Lempiäinen, seutujohtaja, Karhukunnat Risto Liljeroos, johtaja, Prizztech Oy Marko Lehtimäki, kehitysjohtaja, Prizztech Oy Janne Vartia, kehittämispäällikkö, Prizztech Oy Markku Jokela, yksikönpäällikkö, Satakunnan Ely-keskus, TEKES Heikki Juurinen, aluekehitysjohtaja, Satakuntaliitto Harri Peltoniemi, johtaja, Porin yliopistokeskus Tarmo Lipping, professori, Porin yliopistokeskus/tampereen teknillinen yliopisto Esa Puolamäki, professori, Porin yliopistokeskus/turun yliopiston kauppakorkeakoulu Juha Kämäri, toimitusjohtaja/rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Cimmo Nurmi, tki-johtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Mika Nokelainen, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu

19 19 LIITE 2: Elinkeinoelämän edustajat: Satakunnan Yrittäjät Markku Kivinen, toimitusjohtaja Satakunnan Kauppakamari Juhani Saarikoski, toimitusjohtaja sitoutuminen allekirjoituksilla. Meri-ja teknologiateollisuus, avainyritykset: Technip Offshore Finland Oy, Hollming Works Oy, Promeco Group Oy, Rolls-Royce Oy, Steerprop Oy, Loipart Oy, STX Finland Oy ja Technology Design & Engineering Eng nd Oy. Energia- ja ympäristö, avainyritykset: BMH Technology Oy, Outotec Research Oy, Luvata Oy, TVO, Oras Oy, Hollming Works Oy, Neorem Magnets, Fortum Power and Heat Oy ja Lassila & Tikanoja Oy. Merituuli: Technip, STX ja Hyötytuuli Digitaalisuus, avainyritykset: Fiblon Oy, TVO, Satakunnan Osuuskauppa, Clothing Plus Oy, Sampo-Rosenlew Oy, HollmingWorks Oy, Riffid Oy, Sataservice Oy, HK Scan Oy, Cimcorp Oy ja Acando Ltd.

20 20 Keskusteluissa ja valmistelussa: Teknologiajohtaja Hannu Lepomäki, BMH Technology Oy: Tj. Hannu Heiskanen, Aurubis Finland Oy: Tj. Juhani Saarikoski, Satakunnan kauppakamari: Tj. Kari Ollila, Cimsolar Oy: Tj. Simo Puustelli, Satmatic Oy: Tj. Markku Uusitalo, Sermatech Oy: Tj. Martti Artama, Hollming Works Oy: Aluejohtaja Ilari Silvola, Sweco Industry Oy: Tj. Roland Bianciotto, Technip Offshore Finland Oy: Tj. Markku Mänki, Hollming Works Oy: Tj. Erkki Peni, ENG nd Oy: nn Liiketoimintajohtaja Ben Karlemo, Luvata Oy: JPT ohjausryhmä Meriklusteri ohjausryhmä Energiaoske ohjausryhmä Satakunnan kauppakamari + Satakunnan kauppakamarin teollisuusvaliokunta: Rauman kauppakamarin ICT-valiokunta

21 LIITE 3: Keskeiset sijainnit: 21

22 22 LIITE 4: tilastot Teollisuustoiminnan jalostusarvo Jalostuksen työllistävyys Teollisuuden monipuolisuus Viennin merkitys (avoimuusindeksi) Teollisuuden investoinnit

23 23

24 24 LIITE 5: Toimijoiden organisaatiokuvaukset Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yliopistokeskus Prizztech Oy, kehitysyhtiö Satakunnan ammattikorkeakoulu

25 Organisaatiokuvausluonnos DIAK/Mika Nokelainen DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU (DIAK) Diakonia-ammattikorkeakoulun perustamisen (1996) myötä maahamme syntyi omaleimainen ammattikorkeakoulu. Se on yksityinen ja osakeyhtiönä toimiva ammattikorkeakoulu. Sille on keskeistä ensinnäkin eettisesti vahvan yhteiskunnallisen koulutuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla sekä humanistisella ja opetusalalla. Toiseksi sen kansallisena erityistehtävänä on kirkollisen diakoni-, diakonissaja nuorisotyönohjaajakoulutuksen kehittäminen. Diak vastaa yli 90 prosentista Suomen evankelisluterilaisen kirkon diakonian ja nuorisotyön virkoihin kelpoistavasta ammattikorkeakoulutuksesta. Diak on ylivoimaisesti suurin sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen järjestäjä Suomessa. Sosiaali- ja terveysalalla se on ainoa valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka voi tarjota koulutus- ja työelämäpalveluita pääkaupunkiseudulta Ouluun ja Pieksämäeltä Poriin. Diakonia-ammattikorkeakoulu on saanut ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa Reilun kaupan korkeakoulun arvonimen. Diakonia-ammattikorkeakoulu on määrittänyt arvonsa, visionsa ja toiminta-ajatuksensa sekä toimintansa kuusi keskeistä strategista tavoitetta. ARVOT VISIO TOIMINTA- AJATUS Diakonia-ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavia arvoja ovat kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus sekä laadukas ja tuloksellinen toiminta. Diakonia-ammattikorkeakoulu on eettisesti vastuullinen, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistava korkeakoulu. Diak on kouluttajana ja kehittäjänä arvostettu kansallinen osaaja kärkialueillaan sekä kansainvälinen osaaja ydinalueellaan diakoniassa ja kristillisessä kasvatuksessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu tuottaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistuu koulutusalojensa alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen. Diak toimii aktiivisesti sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi sekä sivistysperustan vahvistamiseksi.

26 STRATEGIA Diak rakenteena Diak opiskeluyhteisönä Diak on itsenäinen, kansallista erityistehtäväänsä koko maassa toteuttava ammattikorkeakoulu. Kansainvälisesti Diak kehittää pitkäkestoisia yhteistyörakenteita diakonian ja kristillisen kasvatuksen koulutusorganisaatioiden kanssa. Diak luo edellytyksiä opiskelijoiden omaehtoiselle kampus- ja verkkoyhteisöllisyydelle sekä osallistumiselle korkeakoulun kehittämiseen ja päätöksentekoon. Diak edistää opiskeluhyvinvointia ja opintojen etenemistä tukevaa toimintakulttuuria. Diak työyhteisönä Diak kouluttajana Diak kehittäjänä Diak on luova asiantuntija- ja arvoyhteisö, joka kasvattaa osaamistaan, vaalii yhteisöllisesti hyvinvointiaan sekä arvioi ja kehittää toimintaansa. Diak kouluttaa kirkon, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelukseen eettisesti vastuullisia, työelämää kehittäviä ja kutsumustietoisia ammattilaisia. Diak kehittää yhteisöllisiä ja esteettömiä oppimissympäristöjä, jotka edistävät opiskelijan laaja-alaista osaamista, persoonallista ja ammatillista kasvua sekä kansainvälisyyttä ja kansalaisaktiivisuuden syntyä. Diakin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta perustuu Diakin arvoihin sekä kestävän kehityksen periaatteille ja sitä toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Diakin osaamisalueilla asetetaan etusijalle osallisuuteen ja terveyteen sekä köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät kehittämishankkeet Suomessa, Euroopassa ja kehittyvissä maissa. Kaikki osaamisalueet vahvistavat omaa huippuosaamistaan. Diak aluevaikuttajana Diakin aluekehitystyö on osallistavaa yhdistäen koulutuksen ja tki toiminnan työelämän osaamisympäristöissä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Diak osallistuu kirkolliseen kehittämistoimintaan kaikkien hiippakuntien alueella. Diakin organisaatio on osaamispohjainen. Diakin asiantuntijat toimivat viidessä valtakunnallisessa osaamisalueessa, joille kuuluvat koulutus, tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotyö sekä aluekehitys. Osaamislueet ovat: 1) voimavarat ja laatu 2) kasvu ja asiantuntijuus, 3) osallisuus ja terveys, 4) kirkko ja yhteiskunta, 5) johtaminen ja palvelujärjestelmät. Diakin ominta aluetta on syrjäytymisen vastainen työ eri muodoissaan ja yhteiskunnan sosiaalisen eheyden edistäminen. Tämä on kaikki koulutusohjelmat läpileikkaava teema ja tavalla tai toiselle tähän kytkeytyy

27 myös kaikkinainen Diakissa toteutettava tutkimus- ja kehittämistoiminta, jota tehdään paljolta erilaisissa verkostoissa ja hankkeissa. Hyvä esimerkki laajasta verkostoyhteistyöstä muiden korkeakoulujen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa on ns. Katumetro-hanke. Se on metropolialueen yhteishanke alueen tutkimusja kehittämistoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Diakin vastuulla verkostossa on maahanmuutto- ja monikulttuurisuuden osaamisen jakaminen ja edistäminen. Diakin hankkeisiin pääsee tutustumaan tästä. Diakissa on jo vuosien ajan harjoitettu sosiaalitalouden tutkimusta ja kehitelty yhteistyössä mm. hollantilaisten ja englantilaisten yliopistojen kanssa työkaluja, joilla kyettäisiin mittaamaan ja arvioimaan sosiaalisen työn vaikuttavuutta mukaan lukien rahalliset kustannusvaikutukset. Liiketalouden saralla Diak on mukana yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyen. Yhteiskunnalliset yritykset toimivat yhteiskunnallisen hyvän puolesta. Ne pyrkivät liiketoimintansa avulla ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia sekä edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät yli puolet voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Liiketoimintamallia kuvaavat myös yrityksen asiakaslähtöisyys, panostus henkilöstön työhyvinvointiin sekä toiminnan läpinäkyvyys. Diak on toteuttanut yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvää kehittämistyötä tutkimusta. DIAK oli keskeinen toimija, kun Suomeen perustettiin vuonna 2011 yhteiskunnallisen yrittäjyyden kansainvälinen tutkimusverkosto FinSern. Diak on myös vahvasti kansainvälistynyt korkeakoulu. Diakissa toimii englanninkielinen sosiaalialan koulutusohjelma. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa vahvinta kansainvälisyyskehitys on ollut diakonian tutkimuksen ja kehittämisen alueella. Diakissa on laaja joukko alan kansainvälistä huipputasoa edustavia tutkijoita. Diakonian tutkimuksessa Diak tekee laajaa kansainvälistä yhteistyötä eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulmakivi on Network of European Universities Involved in Teaching and Research of Diaconia verkosto, joka perustettiin vuonna 2008 edistämään diakonia-alan opetus- ja tutkimusyhteistyötä Euroopassa. Verkostoon kuuluu kahdeksan oppilaitosta: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Universität Heidelberg (DE), Evangelische Fachhochschule Darmstadt (DE), Evangelische Hochschule Freiburg (DE), Evangelische Hochschule Ludwigsburg (DE), Diakonhjemmet Høgskole (NO), EELK Usuteaduse Instituut (EE) ja Uppsala universitet (SE). Soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön ohella Diakon mukana myös akateemisessa perustutkimuksessa. Diakin palveluksessa on useita dosentteja eri akateemisista oppiaineista. Parhaillaan meneillään olevassa Suomen Akatemian hankehaussa Diak on mukana Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Trierin yliopiston, Leuwenin yliopiston ja Milanon yliopiston muodostamassa yhteistyöverkostossa. Diakin työntekijät ovat kirjoittaneet väitöskirjoja mm. turvakotityöntekijöiden identiteetistä (VTT Terhi Laine), pakolaismaahanmuuttajien sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan (VTT Marja Pentikäinen), maahanmuuttajien työelämäkokemuksista Suomessa (VTT Marja Katisko), mielisairaala-, vankila- ja päihdekierteestä selvinneiden kokemusten hyödyntämisestä kuntoutustoiminnassa (VTT Susanna Hyväri), Muslimien ja kristittyjen vuoropuhelusta Saksassa (TT Esko Kähkönen), Ikääntyneiden ihmisten seksuaalisuudesta (TtT Eija Routasalo), Yläasteikäisten alkoholin käyttötavoista (TtT Kirsi Sirola) Diakoniatyöntekijöiden roolista auttamistyössä (TtT Lea Rättyä), Kirkon työntekijöiden ammatillisesta kasvusta (TT Minna Valtonen) Uskonnollisten yhteisöjen oikeudellisesta asemasta (TT Mika Nokelainen) ja toimeentulotukijärjestelmän väliinputoajista (VTT Anne Määttä).

28 1

29 2 PORIN YLIOPISTOKESKUS Toiminta-ajatus Porin yliopistokeskus (UCPori) on neljän emoyliopiston verkostomaisesti toimiva monitieteinen tiede- ja taideyhteisö, joka harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa, antaa niihin perustuvaa opetusta, edistää alueen akateemista yrittäjyyttä ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä. Porin yliopistokeskuksen tehtävänä on nostaa alueellista osaamistasoa kehityshankkeiden edellyttämälle tasolle sekä tuoda alueelle yritysten ja julkisen sektorin pitkän tähtäimen kehittämiseen tarvittavaa asiantuntemusta ja tutkimustoimintaa. Monitieteellistä korkeatasoista tutkimustoimintaa toteutetaan kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Henkilöstöä 217 (josta professoreita 20, tohtoreita 52) Yliopistot Yhteensä 3300 koulutukseen osallistuvaa, joista 1600 tutkinto-opiskelijaa (perustutkinto-opiskelijoita 1460, jatkotutkinto-opiskelijoita 157) Valmistunut 1700 maisteria ja diplomi-insinööriä sekä 70 tohtoria ja lisensiaattia Valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin ja valtaosa Satakuntaan. Tämän paperin tarkoituksena on esittää Porin yliopistokeskuksen johtoryhmän näkemys niistä keskeisistä tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueista, jotka tukevat Kasvusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman sisällön suunnittelua. Tämän muistion tarkoituksena on esittää Porin yliopistokeskuksen johtoryhmän näkemys niistä keskeisistä tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueista, jotka tukevat Kasvusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman sisällön suunnittelua. 1. Taustaa Porin kaupunkiseudun kehittämisen ytimessä on osaamisen kehittäminen ja säilyttäminen maakunnassa. Ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on edelleen Satakunnassa huomattavasti muuta maata heikompi (4,5 %/7,8 % ja

30 3 0,3 %/0,8 %). Satakuntaan kotiutuneet post doc -tutkijat on saatava sitoutumaan alueelle ja kehittämään kansainvälisiä kontaktejaan. Korkeasti koulutettujen yrittäjyyttä on edistettävä koulutusmuotoja kehittämällä. Elinkeinoelämässä vaikuttavat seuraavat trendit: Palveluiden osuus teollisissa tuotteissa kasvaa edelleen, koska palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden valtti globaalissa kilpailussa. Satakunnassa, kuten koko maassa, teollinen rakenne käy läpi muodonmuutosta, jossa siirrytään palveluiden ja aineettomien hyödykkeiden verkostomaiseen tuotantoon. Teollisuus ja palvelut tulevat myös yhä enemmän kietoutumaan toisiinsa, koska tehokas palvelusektori lisää teollisuuden tuottavuutta. Saavutettavuus on myös avainasemassa. Merkittävät investoinnit ovat globaalien toimijoiden varassa. Sukupolvenvaihdosten määrä ja ongelmallisuus kasvavat. Uusien yritysten kuolemanlaaksot karsivat elinkelpoisiakin ideoita. Talouden syklit nopeutuvat ja aiheuttavat kriisiytymistä. Huoltosuhteen heikkeneminen jatkuu. Kestävä kehitys, eettisyys ja kansainvälisyys ovat merkittäviä teemoja sekä elinkeinoelämässä että koulutuksessa. Palvelutuotanto on osaamis- ja asiantuntemusintensiivistä, joten kilpailukyvyn kannalta keskeisiä tekijöitä ovat osaaminen, ihmisten hyvinvointi sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimiva rajapinta. Vain näiden avulla tuotetaan infrastruktuuri, joka houkuttelee investoimaan. 2. Uudet rakenteet Toiminnan sisällöllinen kehitys mahdollistetaan toimivien rakenteiden kautta. Poriin ollaan luomassa toimintamalleja, jotka ovat entistä tehokkaampia, sisällöllisesti rikkaampia ja kansainvälisesti merkityksellisempiä. 2.1 Satakunnan korkeakoululaitos Satakunnan korkeakoululaitokseen (Satakorkea) kuuluvat Porin yliopistokeskus (Aaltoyliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto), Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Satakorkea yhdistää alueen osaamista ja koulutuspalveluja. Eri korkeakoulujen yhteistyön tarjoamat synergiaedut varmistavat monipuolisen korkeakoulutuksen ja korkeatasoisen osaamisen pysyvyyttä alueella. Satakunnan korkeakoululaitos tukee osaamisellaan maakunnallisten tavoitteiden toteutumista.

31 4 Voimavarojen yhdistäminen mahdollistaa alueelle sellaisen osaamisen ja palvelut, joita yksittäisen korkeakoulun ei ole mahdollista tarjota. Voimien tarkoituksenmukaisella yhdistämisellä varmistetaan myös monipuolisen korkeakoulutuksen ja korkeatasoisen osaamisen pysyvyyttä alueella. Satakorkea tukee osaamisellaan maakunnallisten tavoitteiden toteutumista. Satakorkea on myös kansallisilla ja kansainvälisillä kumppanuuksilla vahvistettu saumattomasti toimiva ja omaleimainen osaamisverkosto. Se on valtakunnallisesti ja jollain valitsemallaan teema-alueella myös kansainvälisesti tunnettu korkeakouluyhteisö, joka toimii yhteistoiminnallisesti ja verkostoituneesti; kulttuurisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla sekä kunnioittaa kumppaneiden osaamista ja osaa hyödyntää sitä yhteistyössä. Satakorkea profiloituu monialaisena ja monipuolisena korkeakouluosaajien ja uudenlaisten asiantuntijoiden kouluttajana, tiedon ja korkeatasoisten TKI-palvelujen tuottajana sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan tukijana. Satakorkean yhteiset teema-alueet: Osaava Satakunta ja Hyvinvoiva Satakunta o o o o Energiaosaaminen Yrittäjyysosaaminen Elämys- ja palveluosaaminen Terveys- ja hyvinvointiosaaminen Saavutettava Satakunta o Joustavat ajasta ja paikasta riippumattomat opiskelumahdollisuudet Yhteistyö toteutetaan suurelta osin kehittämisryhmissä. Ryhmät ovat alakohtaisia (liiketalous ja kauppatieteet, tekniikka, sosiaali- ja terveysala), alat läpäiseviä (kielet, kansainvälisyys, yrittäjyys, TKI, avoin korkeakoulu), toimintokohtaisia (kirjasto), toimintatapaan liittyviä (verkko-opetus) ja hallinnollisia/muuta yhteistyötä tukevia (laatu, SataJOO, markkinointi ja viestintä). Lisäksi Satakorkeassa toimii eettinen toimikunta, jonka toimintatapa ja aikataulut löytyvät internetsivulta. 2.2 Yhteiskampus ja yhteinen koulutuksen infrastruktuuri Porissa toimivien korkeakoulujen (Porin yliopistokeskus, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste) yhteisen kampuksen aikaansaaminen on erittäin tärkeää. Tilojen yhteiskäytöllä voidaan saada lisää tehokkuutta ja myös säästöä tilakustannuksissa. Toiminnallisesti yhteiskampus mahdollistaa monien yhteisten toimintojen ja tilojen toteuttamisen sekä yhteistyön tiivistämisen. Opetusyhteistyö sekä tutkimus- ja kehi-

32 5 tystoimintaan liittyvä yhteistyö toteutuvat nykyistä paremmin yhteisellä kampuksella. Yhteisiä tiloja tulevat olemaan esimerkiksi korkeakoulukirjasto työskentelytiloineen sekä auditorio-, opiskelija- ja ravintolatilat. Korkeakoulujen rajat ylittävä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttö on tärkeää, jotta eri toimijoiden voimavarat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Näin voimavaroja vapautuu entistä enemmän ja monipuolisemmin opetuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen. Tavoitteena on saada vahvistuvan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksia entistä paremmin hyödyntämään alueen yritys- ja työelämää yhteistyössä eri kehittäjäorganisaatioiden kanssa. 2.3 Virtuaalinen tutkimusinstituutti Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (TuKKK) on ollut valmistelemassa useita alueellista tutkimus- ja kehitystoimintaa koordinoivia aloitteita. Tällä hetkellä merkittävin kehityskohde on valmisteilla oleva yhteistyö kehittämisyhtiö Prizztech Oy:n kanssa erillisen tutkimusinstituutin perustamiseksi. Tutkimusinstituutin lähtökohtana on kehittää alueelle liiketoiminnan tutkimuksen ja kehittämisen valtakunnallinen osaamiskeskittymä, joka kokoaa yhteen korkeakoulujen tutkimusosaamisen ja elinkeinoyhtiön yrityskehittämiseen liittyvän osaamisen. Instituutti olisi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimiva porilainen liiketoimintaosaamisen huippuyksikkö, jonka erikoisalana olisivat yritysten arkipäivästä nousevat liiketoiminnan haasteet. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrä ja erityisesti EU:n suorarahoituksen määrä on Suomessa alhaisella tasolla verrattuna muihin EU-maihin. Yliopistokeskusten välisessä vertailussa Porin yliopistokeskus on heikoimpien rahoituksen hakijoiden joukossa. Koska maakohtainen osallistujamäärä on EU:n suorarahoituksessa rajattu, porilaisten toimijoiden on hyvin vaikeaa yhdistää voimavaroja rahoituksen saamiseksi. Tämän vuoksi tuleekin selvittää mahdollisuudet perustaa erillinen organisaatio, joka pystyy hyödyntämään Porissa toimivien korkeakoulujen referenssejä ja samalla toimimaan yhtenäisenä rahoituksen koordinoijana. Näiden toimenpiteiden avulla saavutetaan seuraavia etuja: Paikallisten T&K-organisaatioiden välistä kilpailua paikallisista tiukkenevista resursseista voidaan vähentää. T&K-organisaatioiden toimintaa saadaan suunnattua entistä voimakkaammin kansainväliselle tasolle ja osallistumaan kansainväliseen kilpailuun. T&K-organisaatioiden välisiä rooleja pystytään selkeyttämään. 2.4 Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa Porin yliopistokeskuksessa järjestetään alueen työ- ja elinkeinoelämän kehittämistarpeista lähtevän täydennyskoulutuksen ja vapaan sivistystyön ohella muuntokoulutusta, maiste-

33 6 riohjelmia ja -opintoja sekä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta erityisesti yli 25-vuotiaille. Yliopistokeskuksen tutkintokoulutustarjonnan painopisteinä ovat valtakunnallisesti vetovoimaiset alueellista koulutustarvetta palvelevat maisteriohjelmat ja -opinnot sekä niihin hakukelpoisuuden tuottavat monipuoliset opintopolut. Tavoitteena on luoda erilaisia väyliä kulkeville opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ylempi korkeakoulututkinto Porissa ja toisaalta ehkäistä opintojen pitkittymistä ja keskeytymistä. Porin yliopistokeskuksen maisteri- tai diplomi-insinööritutkintoihin johtavat opintopolut muodostuvat seuraavista vaihtoehdoista: kandidaatintutkinto Porin yliopistokeskuksessa, avoimen yliopiston väylä, ammattikorkeakoulusta maisteriopintoihin ja muissa yliopistoissa suoritetut kandidaatin tutkinnot. Satakunnan korkeakoululaitoksen SataJOO-sopimus mahdollistaa hallinnollisesti Porin yliopistokeskuksessa tarjottavien opintojen suorittamisen osana amk-tutkintoja. Korkeakouluyhteistyö ja kahdenväliset sopimukset paikallisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusyksiköiden välillä ovat merkittävässä asemassa kehitettäessä toimintaa. Sujuvia siirtymiä ja opintojen etenemistä edistetään myös henkilökohtaisilla opintosuunnitelmilla ja räätälöidyillä opintojaksoilla. Suunnitteilla oleva yhteinen korkeakoulukampus parantaa toteutuessaan yhteistyömahdollisuuksia huomattavasti. Samoissa opiskelijaryhmissä on jatkossa sekä tutkinto-opiskelijoita, avoimen yliopiston opiskelijoita että tutkinnon osien suorittajia kuten amk-opiskelijoita, ylimääräisiä opiskelijoita sekä erikoistumis- ja täydennyskoulutettavia. Porin yliopistokeskus tarjoaa kandidaatin ja maisteritutkintojen lisäksi täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Toiminnassa painottuvat alueen tarpeisiin perustuva aikuiskoulutus ja elinikäiseen oppimiseen soveltuvan pedagogiikan kehittäminen. Yliopistokeskuksen maisteriohjelmat perustuvat tutkimustoimintaan ja eri yksiköiden yhteistyöhön. Elinkeinoelämän kanssa toteutetaan yhteistyötä kehityshankkeissa, opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa ja täydentää henkilökohtaista tai koko yrityksen osaamista työssäkäynnin ohella tai osana työtä. Opinnot voivat koostua esimerkiksi seminaareista, ajankohtaiskursseista tai laajemmista asiantuntija- ja erikoistumisohjelmista. Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen (TTY) täydennyskoulutuskeskus Edupoint tuottaa Satakunnan elinkeinoelämälle kilpailukykyisiä yliopistotasoisia teknillisen tieteenalan koulutus- ja tutkimuspalveluja sekä osallistuu alansa kansainväliseen tutkimustoimintaan. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön yrittäjyyden lahjoitusprofessuuri tukee uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntyä ja liiketoiminnan kehittymistä niin opiskelijoiden kuin satakuntalaisten yritystenkin keskuudessa. Satakunnan korkeakoulusäätiö keräsi

34 7 ensimmäisen viisivuotiskauden jatkoksi rahoituksen toiselle kaudelle Professori vastaa yrittäjyysopetuksen tarjoamisesta yliopistokeskuksessa, ml. jo vakiintunut mentorointiohjelma yrittäjyydestä kiinnostuneille ja yrittäjyyden vahvistaminen erilaisissa kehittämis- ja tutkimusprojekteissa, joissa tehdään parhaillaan myös väitöskirjatutkimusta mm. yrittäjien verkostoista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Parhaillaan on käynnissä lahjoitusvarojen kerääminen offshore-alan professuuria varten. Professuuri tukee Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitokselle v perustettua offshore-alan opintokokonaisuutta, joka toteutetaan yhteistyössä TTY:n tuotantotekniikan laitoksen kanssa. Alan yliopistolliselle koulutukselle on vahva kysyntä alueen offshoreklusterin yrityksissä. 2.5 Kansainvälisyys Porin yliopistokeskuksessa kansainvälinen toiminta on painottunut kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, tohtoriopintoihin sekä opettaja- ja tutkijavaihtoon. Porin yliopistokeskus kehittää kansainvälistä koulutus- ja tutkimustoimintaa paitsi yliopistokeskuksen myös laajemmin Satakunnan korkeakoululaitoksen piirissä. Kehitystyötä on tarkoitus tehdä tiivistämällä yhteistyötä Satakunnan eri korkeakouluyksiköiden välillä sekä hyödyntämällä kansainvälisen toiminnan asiantuntijatahoja. Porin yliopistokeskus pyrkii järjestelmällisesti edistämään opetuksen kansainvälisyyttä sekä kotikansainvälistämisen keinoja, jotta opiskelijat voivat saavuttaa tutkintonsa edellyttämän kansainvälisen taitotason. Aalto-yliopiston Taiteen laitoksen Porin yksikössä toimii kansainvälinen maisteriohjelma Creative Business Management. Lisäksi Porin yliopistokeskuksessa on suunniteltu yksiköiden yhteinen monitieteellinen englanninkielinen opetustarjonta Pori Interdisciplinary Exchange Programme in Technology, Business and Culture, jonka toteutus alkaa syksyllä Opetustarjonta (90 op) mahdollistaa vaihto-opiskelijoiden vastaanottamisen useampaan yliopistoyksikköön. Vaihto-opiskelijoiden vastaanottaminen tukee myös suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden keinoja kansainvälistyä omassa kotiyliopistossaan muun muassa monikulttuurisen oppimisympäristön ja kansainvälisen tutortoiminnan kautta. Porin yliopistokeskuksen kansainvälinen opetustarjonta tukee koko alueen elinkeinoelämän kansainvälistymistä tarjoamalla opiskelijoille valmiuksia liikkuvuuteen sekä kansainvälisiin työtehtäviin kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi kansainvälinen opetustarjonta ja koulutus ovat avoinna laajemmalle yleisölle esimerkiksi avoimen yliopiston kautta.

35 8 3. Yliopistokeskuksen keskeiset painopistealueet 3.1 Teollisten verkostojen uudet liiketoimintamallit Perinteinen teollisuus on rakennemuutoksen kourissa, ja uusia innovatiivisia liiketoimintamalleja on löydettävä, jotta alueen teollisuusyritysten kilpailukyky säilyisi myös tulevaisuudessa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tehtävä tutkimus liittyy teollisuuden talouden ohjauksen ja vastuullisen liiketoiminnan tutkimukseen, ja se on luonteeltaan case-tutkimusta. Tutkimuksissa pyritään hankkimaan syvällinen ymmärrys tutkimuksen kohteena olevista yrityksistä. Esimerkiksi Salla Siivosen vuonna 2013 valmistuva väitöskirjatutkimus tarkastelee johdon laskentatoimen roolia raskaassa perusteollisuudessa (kaksi yritystä) taloustaantuman aikana. Tutkimuksessa analysoidaan johdon laskentatoimen roolia yritysten strategisessa muutostilanteessa (taloustaantuma, suhdannevaihtelut, rakennemuutos). Samaa tematiikkaa (kontrolli ja luottamus fuusiotilanteessa) käsitteli myös Erkki Vuorenmaan jo muutama vuosi sitten tarkastettu väitöskirja. Käynnissä olevia post doc -tutkimuksia ovat mm. prosessiteollisuuden talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvät hankkeet (strategian ja ICT:n yhteys taloushallintoon, virtuaaliorganisaatioiden taloudellinen ohjaus) ja energia-alan yrityksen yritysvastuuraportoinnin yhteys taloudelliseen päätöksentekoon (prof. Timo Hyvönen). Yrittäjyyden tutkimustiimi (prof. Ulla Hytti) tutkii verkostoituneen palveluliiketoiminnan johtamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista yhteistyössä VTT:n kanssa. TuKKK:n fokus on erityisesti yritysten uudistumiskyvyn tukemisessa. Käynnistymässä on myös Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön (Hyvönen) ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen tuotantotalouden (Breite) yhteinen tutkimushanke, jossa tutkitaan uudentyyppisten käyttöliittymien soveltamista verkostomaisesti toimivien yritysten toiminnanohjauksessa erityisesti oppimisen näkökulmasta. Edellä mainitulla tutkimuksella on laajat käytännön sovellusmahdollisuudet liittyen mm. seuraaviin ajankohtaisiin teemoihin: Uusien toimintatapojen kuten virtuaaliorganisaatioiden toiminnan ja talouden ohjaus Yritysverkostojen toiminnan kehittäminen uudentyyppisten johtamismallien ja käyttöliittymien kuten oppimiseen liittyvien pelisovellusten avulla Yritysvastuuraportoinnin suhde yrityksen strategiseen suunnitteluun ja taloudelliseen päätöksentekoon Teollisten yritysten asiakkuuksia ja verkostoja sekä teollisten palvelujen kehittämistä ja asiakastiedon hyödyntämistä innovaatio- ja kehitystoiminnassa ovat TuKKK:n Porin yksikössä tutkineet Tuula Mittilä, Tanja Lepistö ja Tiina Mäkitalo-Keinonen mm. VTT:n kans-sa yhteistyössä toteutetuissa projekteissa.

36 9 TTY:n Porin laitoksella on erityisesti keskitytty alueen suurten veturiyritysten alihankintaverkostojen kehittämiseen. Tavoitteena on auttaa verkostoon kuuluvia pk-yrityksiä määrittämään omat strategiset tavoitteensa, löytämään tuotteilleen uusia markkinoita sekä kehittämään liiketoimintaosaamistaan. Ohjelmistotuotannon alalla tutkitaan yritysten kansainvälisiä toimintaympäristöjä sekä monikulttuurisuuden vaikutuksia toimintatapoihin. 3.2 Yksityisen ja julkisen talouden rajapinnat ja yhteistyömuodot Tampereen yliopiston Porin yksikkö (TaY) toteuttaa hanketta Yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntien rakenteellisessa muutoksessa. Tämän tutkimusprojektin tavoitteena on tarkastella laajasti tuottavuuteen ja työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä. Syksyllä 2012 käynnistyneessä hankkeessa ovat mukana Porin kaupunki, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä Lempäälän kunnan tekninen toimi. Hankkeen taustalla vaikuttaa vireillä oleva kuntarakenneuudistus. Tampereen yliopisto tekee parhaillaan arviointitutkimusta Satakunnan poliisilaitoksen ja Porin kaupungin hankkeesta Väkivallan vähentäminen Porissa väkivallan tihentymäkartoituksen ja yhteisöllisten toimien avulla. Se tutkii myös sosiaalityön työkulttuureita kuntaorganisaatioissa, lasten ja nuorten hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa sekä lasten ja nuorten psykososiaalisen tarpeen tunnistamista kouluyhteisössä ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksia. Porin kaupunki on yhteistyökumppanina näissä tutkimuksissa samoin kuin sosiaalityön oppiaineen tutkimus- ja opetusklinikkahankkeessa. Parhaillaan on suunnitteilla myös Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Porin yksiköiden yhteinen tutkimusprojekti liittyen sosiaalisiin innovaatioihin julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnalla. Hanke jätetään Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa - tutkimusprojektihakuun keväällä 2013 (Hytti/TuKKK ja Kalliola/TaY). Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on merkittävää liiketoimintaosaamista ja tutkimusaktiviteettia tehokkuuden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden tutkimukseen liittyen. Aihepiirin tutkimus liikkuu niin empiirisesti kuin teoreettisestikin julkisen ja yksityisen talouden rajapinnoilla. Yksikön tutkijoiden tehokkuustutkimukseen liittyviä teoreettisia/temaattisia aihepiirejä ovat mm. liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen, uusi julkisjohtaminen (NPM) asiantuntijaorganisaatioissa, johtamisjärjestelmien muutokset, organisaatiosuunnittelu, tulosjohtaminen, modulaarisuus, institutionaaliset logiikat, dilemmajohtaminen sekä teknologia- ja palvelutuottajien yhteistyö. Aihepiirin empiirisiä tarkastelukohteita tutkijoittain ovat liikelaitostetut julkisomisteiset laboratoriot (Kuoppakangas), laajoja organisaatiouudistuksia toteuttaneet sairaalaorganisaatiot (Tevameri), hyvinvointipalveluja tuottavat yksityiset ja julkiset organisaatiot (Vähätalo), julkisomisteiset IT- ja henkilöstöhallinnon osakeyhtiömuotoiset palvelukeskukset (Aalto) sekä yliopisto-organisaatiot (Kallio). Edellä mainitulla tutkimuksella on laajat käytännön sovellusmahdollisuudet liittyen mm. seuraaviin ajankohtaisiin teemoihin:

37 10 Julkisorganisaatioiden toiminnan kehittäminen ja strateginen päätöksenteko liittyen mm. liikelaitostamiseen ja yhtiöittämiseen, prosessi- ja matriisimaisten rakenteiden omaksumiseen sekä palvelukokonaisuuksien innovointiin ja organisointiin Tulosjohtamisen ja tulosmittaamisen soveltuvuus, toimivuus ja kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen suunnittelu ja monituottajamallin haasteisiin vastaaminen modulaarisilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla Yksityisen ja julkisen sektorin toimintamallien ja -logiikkojen yhteensovittaminen Tehokkuuden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden aihepiirin tutkimuksen laajuus tuo yksikölle selkeitä synergisiä etuja, jotka näkyvät mm. yksikön tutkijoiden korkeatasoisina kansainvälisinä tieteellisinä yhteisjulkaisuina sekä tutkijoiden ripeänä etenemisenä omissa väitöskirjatutkimuksissaan. 3.3 Kestävät uudet energiaratkaisut Alueella on Suomen mittakaavassa erinomaiset olosuhteet monipuolisten energiaratkaisujen kehittämiseen; Suomen suurin ydinvoimatuotannon keskittymä ja toisaalta suotuisat olosuhteet tuulivoiman, aurinkoenergiaratkaisujen sekä aaltoenergian hyödyntämiseen. Erityisenä painopisteenä on energiaratkaisujen kestävyys ja ympäristöarvojen huomioon ottaminen. Olkiluodon geologia ja biosfääri ovat Suomen tutkituimpia liittyen ydinvoimatuotantoon ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen. Harjavallan vesivoimala ja sen vaikutus Kokemäenjoen suistoon ja sitä kautta Porin tulvasuojeluun muodostavat Suomen olosuhteissa ainutlaatuisen kokonaisuuden. Satakunnan maakuntakaavaan on määritelty 18 tuulipuistoaluetta, joiden osalta on toteutettu laajat ympäristöselvitykset. TTY:n Porin laitos on ollut mukana edellä mainittujen kokonaisuuksien tutkimisessa ja mallinnuksessa. Energiantuotannon uusiin ja kestäviin ratkaisuihin lukeutuvat myös energian louhintaan liittyvät ratkaisut, jotka edustavat energiantuotannon toista ääripäätä - pientuotantoa. Uudet materiaalit mahdollistavat energian tuotannon laajamittaisesti ja monipuolisesti ympäristössä tapahtuvista eri prosesseista. TTY:n Porin laitoksen toiminnallisten materiaalien tutkimusryhmässä kehitetään ja testataan uusia energian louhintaan soveltuvia materiaaleja. Tulevaisuuden energiatuotannon on oltava kestävää paitsi ekologisesti ja taloudellisesti, myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Koettu sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus tai kulttuuriarvojen, kuten maiseman, puutteellinen huomioon ottaminen lisäävät uusien hankkeiden vastustusta, ja se voi vaikuttaa energia-asenteisiin laajemminkin. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma tutkii osallistavia menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida hankkeiden sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) tutkii liikenteessä, erityisesti meriliikenteessä, käytettävien polttoaineratkaisujen ja liikennejärjestelmien ympä-

38 11 ristöystävällisyyttä. Lisäksi tutkitaan tuulivoimatuotannon optimaalista sijoittumista ympäristöarvot huomioon ottaen. 3.4 Digitaalisuudesta kilpailukykyä Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvat digitaaliset palvelut ovat avainasemassa toimintamallien ja johtamisjärjestelmien tehostamisessa, mutta myös uusien innovatiivisten palvelujen tuottamisessa, yleisen tietoisuuden (esim. ympäristötietoisuuden) lisäämisessä sekä laajan yleisön osallistamisessa. TTY:n Porin laitoksella tutkitaan ja kehitetään digitaalisia ratkaisuja monella eri tasolla. Matemaattiseen optimointiin pohjautuvien mallinnusratkaisujen avulla voidaan usein saavuttaa merkittäviä säästöjä teollisissa prosesseissa. Laitokselta valmistuneet väitöskirjat kuparielektrolyysialtaan sähkövirtojen mallinnuksesta (Ilkka Laitinen) sekä ydinjätteen loppusijoituksen optimoinnista (Timo Ranta) ovat hyviä esimerkkejä teollisten prosessien optimoinnista, jonka tuloksena saavutetaan merkittäviä säästöjä sekä energiankulutuksessa että kustannuksissa. Mobiilisovelluksia kehittävä tutkimusryhmä tutkii ja kehittää pelillisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat käyttäjien luomien sisältöjen hyödyntämisen, yhteisöllisen toiminnan sekä oppimisen ja käyttäytymisen analytiikan. Tutkimus painottuu verkkopohjaisiin ratkaisuihin (tietokoneet, matkapuhelimet, tabletit ym.) ja interaktiivisen TV:n luomiin mahdollisuuksiin. Kehitettävät ratkaisut luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä toisaalta mahdollistavat laajojen käyttäjäryhmien osallistamisen ehkäisten näin erityisesti nuorten syrjäytymistä. Lisäksi laitoksella kehitetään innovatiivisia ohjelmistoteknisiä ratkaisuja ja ohjelmistoarkkitehtuureja, jotka tukevat sekä teollisuudessa että julkisissa organisaatioissa käytettävien tietojärjestelmien kehittämistä. Tällaiset tietämyspohjaiset ratkaisut mahdollistavat toimintojen tehostamisen, mutta edesauttavat myös tietämyksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kasvua. Esimerkiksi turvallisuusalalle on kehitetty tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat entistä tehokkaamman tiedonvaihdon kriisitilanteessa. Yhtenä erityisalana on paikkatiedon hyödyntäminen ja verkkopohjaisten paikkatietojärjestelmien kehittäminen, mikä lisää tietoisuutta ympäristöstä ja auttaa niin ikään tehostamaan toimintaa. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen yksikkö (KTMT) soveltaa pelitutkimuksessa humanistisen teknologiatutkimuksen työvälineitä. Tarkastelun kannalta tärkeäksi nousee pelillistymisen ja leikillistymisen vuorovaikutus ja sen muutoksen tarkastelu osana aikamme digitaalista pelikulttuuria. Koulutusohjelma on ollut kehittämässä digitaalista pelisisältöä ja fyysistä liikkuvuutta yhdisteleviä pervasiivisia pelejä, joita on räätälöity erilaisille tapahtumaorganisaatioille ja instituutioille (mm. Porin kaupunki ja Insomniaverkkopelitapahtuma). Omana tutkimuksellisena teemanaan on myös teknologiatutkimuk-

39 12 sesta esiin nouseva retrovaatio eli vanhojen jo unohdettujen mutta käyttökelpoisten tuotesovellusten käyttöönotto sekä tähän liittyvä empiirinen tutkimustyö. 3.5 Käyttäjälähtöiset palvelut ja palvelumuotoilu Kannattavan liiketoiminnan lähtökohtana ovat ihmisten tarpeet ja odotukset. Arvonmuodostus perustuu yhä enemmän aineettomiin sisältöihin tai niiden yhdistämiseen aineellisiin tuotteisiin. Käyttäjät osallistuvat palveluprosesseihin ja voivat toimia osaksi itse palveluiden tuottajina. Joukkoistamalla tapahtuva palveluiden suunnittelu ja palvelumuotoilu, joiden tavoitteena ovat sekä käyttäjien tarpeet että palveluntuottajan tavoitteet täyttävät palvelut, yleistyvät niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Tärkeän palvelutuotannon osa-alueen muodostavat vapaa-ajan palvelut. Esimerkin käyttäjälähtöisyydestä tarjoaa matkailutoimiala, jossa verkkopalveluita hyödyntävän omatoimimatkailun osuus on jatkuvassa kasvussa. Turun yliopiston KTMT:n ja TuKKK:n yksiköiden piirissä kehitetään erityisesti omatoimisen kulttuuri- ja luontomatkailun palveluita ja elämystuotantoa käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta, esimerkkeinä koko länsirannikon kattavana ylimaakunnallisena yhteistyönä toteutettu Pohjanlahden Rantatien matkailutiekonsepti. Turun yliopiston KTMT:n yksikkö osallistuu myös Selkämeren uuden kansallispuiston palveluiden kehittämiseen yhdessä Metsähallituksen kanssa. TuKKK:n Porin yksikössä on vahvaa käyttäjälähtöisiin palveluihin ja niiden verkostoihin ja brändeihin kohdistuvaa markkinoinnin tutkimusta sekä matkailun ja kulttuurin (Lemmetyinen, Lepistö, Mittilä ja Renfors) että mm. kaupan ja korkeakoulutuksen kontekstissa (Suomi). Elämykselliseen vapaa-aikaan liittyy matkailun lisäksi tapahtumatuotanto, jota niin ikään on tutkittu ja kehitetty KTMT:n ja TuKKK:n yksiköissä (Luonila). Julkisissa palveluissa käyttäjälähtöisyys mahdollistaa päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämisen. Mahdollisuus vaikuttaa oman ympäristön suunnitteluun lisää myös asukkaiden hyvinvointia ja asuinalueiden kiinnostavuutta. Julkisten palveluiden käyttäjistä lapset ja nuoret sekä vanhukset ovat usein vaarassa jäädä vuorovaikutuksen ulkopuolelle, ja heitä varten tarvitaan tavanomaisesta poikkeavia osallistamismenetelmiä. Turun yliopiston KTMT:n yksikkö on kehittänyt monipuolisesti asukasosallistamisen välineitä muun muassa Ympäristöministeriön ja Asumisen kehittämiskeskus ARA:n lähiöohjelmassa, erityisenä kohderyhmänä lapset ja nuoret. Hanke on toteutettu yhteistyössä Porin kaupungin kanssa. Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkijat tarkastelevat hyvinvointipalveluiden käyttäjien, erityisesti lasten, nuorten ja ikääntyneiden palvelukokemuksia ja kehittämisehdotuksia tutkimushankkeissaan osallisuuden ja valtaistumisen näkökulmista. Ympäristön tila vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin ja yhteisöjen elinvoimaisuuteen. Kuluttajat ovat myös aiempaa tietoisempia valintojensa ympäristövaikutuksista. Ympäristövalistus ja -kasvatus muodostavatkin laajan käyttäjälähtöisten julkisten palveluiden kehittämisalueen. KTMT:n yksikkö on tuottanut yhdessä Satakunnan muiden toimijoiden kanssa

40 13 ympäristökasvatus- ja valistuskonsepteja sekä paikkatietopohjaisia opetussovelluksia ja tutkii kouluympäristöjen vuorovaikutteista suunnittelua osana opetusta. Julkisissa palveluissa, teollisissa yrityksissä ja liiketoiminnassa työskentelevien henkilöiden hyvinvointi heijastuu suoraan palveluiden laatuun ja toiminnan tuloksellisuuteen. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Portaat-tutkimushanke pyrkii kartoittamaan eri ammattiryhmissä esiintyviä somaattisia ja psykososiaalisia riskitekijöitä, terveyskäyttäytymistä sekä toimintakykyä ja niiden vaikutusta psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Tutkimuksessa luodaan työterveyshuollon käyttöön uusi kaksiportainen seulontamenetelmä riskitekijöiden seulontaa ja hoitoa varten. Muovaamalla työympäristö liikuntaa edistäväksi ja vaikuttamalla keskeisten kansansairauksien syihin voidaan hillitä terveydenhuoltopalveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuksia. Työntekijöiden lisääntyvä ymmärrys omasta ihmissuhde- ja terveyskäyttäytymisestään muokkaa toivottavasti työ- ja muuta elinympäristöä paremmaksi paikaksi elää. Kulttuuriperintöprosesseissa tuotetaan tietointensiivisin menetelmin uutta konkreettisesti mitattavissa olevaa arvoa historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäville kohteille. Kulttuuriperintöarvon kasvua voi ohjata, ja kulttuuriperintöobjektit ovat hyödykkeitä, joille on olemassa laajapohjainen kysyntä. KTMT:n yksikkö tutkii ja kehittää näiden prosessien ohjaamisen metodeja. Palvelumuotoiluun liittyvä vahva satakuntalainen piirre on myös visuaalisen luovan kulttuurin merkitys elinympäristön ja hyvinvoinnin kehittäjänä. Aalto-yliopiston Taiteen laitoksen Porin yksikkö toteuttaa satakuntalaisten taideinstituutioiden, yhdistysten ja paikallisten toimijoiden kanssa osallistavia ja valtauttavia tutkimusprojekteja, jotka lisäävät sosiaalista pääomaa ja ympäristötietoisuutta. Projektit ovat yhteydessä luovan talouden, yrittäjyyden ja uusien palvelukonseptien kehittämiseen erityisesti kulttuuri- ja hyvinvointisektorilla.

41 Toiminta ja tavoitteet 2013 Prizztech Oy

42 1 Toiminta ja tavoitteet 2013 SISÄLLYSLUETTELO Tavoitteet Yleistä 3 2. Vuoden 2013 painopisteet 4 3. Osaamiskeskusohjelma 5 4. Toiminnallisten yksiköiden tavoitteet ja mittarit Satakunnan osaamiskeskusohjelma Energiateknologian klusteriohjelma Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Meriklusteriohjelma Kehittämis- ja tutkimusyksiköt FinNuclear Magneettiteknologiakeskus Vesi-Instituutti WANDER Alkavien yritysten neuvontapalvelut ENTER Yrityskehitys- ja neuvontapalvelut Kasvu- ja innovaatiopalvelut Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Sisäisten prosessien tavoitteet Asiakkuudenhallinta Kansainvälistyminen Neuvontapalvelut Projektinhallinta Strategia Taloushallinto Tietohallinto Uudet avaukset Viestintä 22 Prizztech Oy

43 6. Taloudelliset tavoitteet Prizztech Oy:n budjetti Prizztech Oy

44 3 1. Yleistä Osaava työvoima ja kansalliset verkostot uudistuneen Prizztechin vahvuuksina Prizztech Oy:n päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Kansallisen roolin rinnalla työn perustan muodostaa Satakunnassa toteutettava kehitystyö. Toiminnan keskiössä ovat yrittäjyyden ja liiketoiminnan edistäminen, elinkeinoelämää tukevien vetovoimaisten toimintaympäristöjen rakentaminen ja tutkimusyhteisöjen vahvistamien. Me tarjoamme palveluja yrityksen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin yritysidean kehittelystä yrityksen perustamiseen, yrityksen kasvusta ja kansainvälistymisestä yritystoiminnan vakiintumiseen ja mahdolliseen sukupolvenvaihdokseen. Yhtiön toimipaikat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä. Omistajiamme ovat satakuntalaiset kunnat. Yhteistyö maakunnan osaamispääoman tuottajien, erityisesti Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa on erittäin keskeisessä roolissa. Toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan todelliset tarpeet. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen on mahdollista vain asiakaslähtöisellä innovatiivisella toimintatavalla. Tulosorientoitunut, liiketoimintalähtöinen ajattelumalli on kehittämistoiminnan kulmakivenä. Prizztech Oy:n vuosi 2012 oli muutosten aikaa, sillä vuoden alusta toimintaan liitettiin mukaan alkavien yritysten neuvontapalvelut, Yrityspalvelu Enter, ja huhtikuun alussa Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK. Samalla muodostui kansallisestikin merkittävä kokonaisuus, jossa korostuu asiakaslähtöisyys. Toimintojen keskittämisen muina tavoitteina olivat kustannustehokkuus ja yrityspalvelujen kansallinen kilpailukyky. Toimintaa ohjaavat: Arvot: Missio: Visio 2015: Asiakaslähtöisyys, Osaaminen ja asiantuntemus, Kehityshakuisuus, Yrittäjyys, Henkinen sitoutuminen Prizztech Oy:n päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Kansallisen roolin rinnalla työn perustan muodostaa Satakunnassa toteutettava kehitystyö. Prizztech Oy on kansallisesti arvostettu, uudistumiskykyinen ja asiakaslähtöinen elinkeinoelämän haluttu yhteistyökumppani, jonka palveluiden saatavuus ja laatu on huipputasoa. Prizztech Oy

45 4 Palvelulupaus: Jokainen elinkeinoelämän kehittämis- tai neuvontapalveluja tarvitseva, joka ottaa meihin yhteyttä, saa palvelun meidän tai kumppanuusverkostomme kautta. Prizztech Oy jatkaa toimintaansa puolueettomana ja toimintaperiaatteeltaan yleishyödyllisenä yrityksenä. 2. Vuoden 2013 painopisteet Yhtiön hallitus on määritellyt vuoden 2013 toiminnallisiksi painopisteiksi seuraavat: talous o toiminnan taloudellinen tulos o kustannustehokkuus o projektitoiminta ja neuvontapalvelut palveluprosessien hiominen o asiakaslähtöinen toiminnanohjaus o organisaatiorajat ylittävä toiminta muutostilanteeseen varautuminen o uuteen INKA-ohjelmakauteen (2014-) valmistautuminen viestintä strategia Sisäisen kehitystyön rinnalla on huolehdittava kuluvan ohjelmakauden loppuun saattamiseen tuloksekkaalla ja vaikuttavuudeltaan korkeatasoisena. Tätä puoltaa jo se, että uusi, vuonna 2014 käynnistyvä ohjelmakausi sisältää uusia ohjelmakokonaisuuksia, joihin kilpailutetaan toimijoita vuoden 2013 aikana. Osaamiskeskusohjelma korvaava Innovatiiviset kaupungit INKA ohjelma on keskeisessä roolissa kansallisia resursseja kohdennettaessa. Porin kaupungin, Porin seudun ja koko Satakunnan näkökulmasta ohjelmaan mukaan pääsy niin kaupunkisopimusten kuin INKA -ohjelman osalta on tulevaisuuden kannalta erittäin merkityksellistä. Kyseisen kansallisen innovaatio-ohjelman lisäksi on valmiudet uuden rakennerahastokauden osalta oltava korkealla tasolla. Samoin vuonna 2013 on valmistauduttava uusien EU-ohjelmien, esim. COSME, hyödyntämiseen. Painopisteiden määrittelemiseksi on Prizztechin nykyistä omistajakuntaa vastaavan hallituksen yksi keskeisistä tehtävistä ensi vuoden aikana yhtiön strategian päivittäminen. Prizztech Oy

46 5 3. Osaamiskeskusohjelma Satakunnan osaamiskeskus toteuttaa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa, joka koostuu osaamiskeskusohjelmakaudella kolmesta klusteriohjelmaan kuuluvasta oskesta. Nämä ovat Energiateknologian klusteriohjelma, Jokapaikan tietotekniikan (JPT) klusteriohjelma ja Meriosaamisklusteri. OSKE auttaa yrityksiä luomaan uudenlaisia tuote- ja palvelukonsepteja ja edistämään vientiä ottamaan haltuun kansainväliset markkinat ja kasvamaan nopeammin hyödyntämään alan uusinta tietoa ja osaamista valmistelemaan yhteisiä hankkeita julkisten toimijoiden ja muiden yritysten kanssa OSKE edistää korkeakoulujen toimintaa vahvistamalla tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä auttamalla löytämään kaupallistettavia tutkimusaiheita luomalla suomalaiselle osaamiselle lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja uusia kumppanuuksia avustamalla tutkimuslähtöisten yritysten perustamisessa Satakunnan osaamiskeskus on jo aiempina vuosina menestynyt valtakunnallisissa arvioinneissa erinomaisesti, eikä vuosi 2011 tuottanut poikkeusta. Arvioinnissa ja palautteessa Satakunnan osaamiskeskuksen toiminnasta esiin nostettiin mm. Protomokonseptin toteuttaminen (Satakunnassa Apparaaatti-nimellä), offshore-teollisuuden yhteishankkeet ja alihankintaosaamisen kehittäminen ydinvoima-alalla Finnuclearteeman alla. Kansainvälisyys nousee jatkossa entistä tärkeämmäksi ohjelmaperusteisessa kehittämisessä. Niinpä Jokapaikan tietotekniikan UbiChina-hanke ja Meriklusterin Brasilian-markkinoiden avaamiseen tähtäävät toimenpiteet saivat huomiota. Osaamiskeskusohjelman toteutusaikana on Satakuntaan rakentunut toimiva innovaatioympäristö. Ohjelman toteutuksen myötä maakuntaan on syntynyt yhteinen toimintamalli hankkeiden käynnistämisessä ja yhteistyö eri toimijoiden kesken on vahvistunut. Osaamiskeskusohjelman satakuntalainen ns. siemenrahoitusmalli on saanut runsaasti kansallista tunnustusta. Ohjelman toteutuksen myötä maakuntaan on syntynyt elinkeinoelämää tukevia tutkimus- ja kehittämisrakenteita, kuten esimerkiksi Magneettiteknologiakeskus, FinNuclear ja Vesi-instituutti. Prizztech Oy

47 6 4. Toiminnallisten yksiköiden tavoitteet ja mittarit Prizztech Oy:n päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Tämän toiminnan keskiössä ovat yrittäjyyden ja liiketoiminnan edistäminen, elinkeinoelämää tukevien vetovoimaisten toimintaympäristöjen rakentaminen ja tutkimusyhteisöjen vahvistamien. Näiden teemojen pohjalta on myös esitetty tässä luvussa toiminnallisten yksiköiden tavoitteet seuraavia värikoodeja käyttäen: Yrittäjyys ja liiketoiminta Vetovoimaiset toimintaympäristöt Tutkimusyhteisöt Oheisessa kuvassa on esitetty yhtiön toiminnallinen organisaatio, jonka mukaisesti tavoiteasetanta on toteutettu. Prizztech Oy

48 Satakunnan osaamiskeskusohjelma Energiateknologian klusteriohjelma Yksikön perustehtävä Toteuttaa valtakunnallinen energiateknologian osaamisklusteriohjelma Satakunnan osalta kunnialla loppuun. Valmistella ja toteuttaa projekteja lentäväksi lähdöksi uuteen INKA-ohjelmaan esimerkiksi teemoissa täyssähköinen yhteiskunta, Peittoon kierrätyspuisto ja merituulivoima. Tulevaisuus Yksikön toimintapa, -malli ja kyky rakentaa kehitysympäristöjä nouseviin energia- ja ympäristöteemoihin on säilynyt ja kehittynyt läpi INKA ohjelman. INKA:n onnistumiset, toteuttamistapa ja tulokset antavat yksikölle selkeän jatkoroolin suomalaisessa ja satakuntalaisessa innovaatiopolitiikassa. Tarkoittaa Energiaoske-tiimissä: Ohjelmakauden kumulatiivinen tulos Tavoite vuodelle 2013 Yrityksiä toiminnassa mukana/kpl Uusia kontakteja yrityksiin/kpl Syntyneet työpaikat/kpl Yhteistyökumppaneita, tutkimuslaitoksia, opetussektori jne/kpl Toimeksiantoja/ Projektien määrä/kpl kpl Projektien volyymi/ Tiedon levitys; julkaisut, raportit, opinnäytteet, esitteet/kpl 70 8 Asiantuntijuus; koulutukset, luennot, puheenvuorot, seminaarit, tapahtumat/kpl 50 5 Prizztech Oy

49 Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Yksikön perustehtävä Yksikön perustehtävänä on kehittää ja soveltaa ICT- ja automaatioteknologian ratkaisuja teollisuuden tuotteissa, tuotannossa ja palveluissa. Lisäksi tavoitteena on Satakunnan kärkiteknologioihin pohjautuvan uuden liiketoiminnan ja osaamisen kehittäminen sekä kansainvälistäminen. Tehtäväkenttään kuuluu myös ennakointitoiminnan edistäminen pk-yritysten strategisen suunnittelun tueksi niin alueellisesti kuin kansallisesti sekä kansainvälisten markkinoiden avaaminen suomalaisille teknologiayrityksille. Tulevaisuus Prizztech Oy:n toiminnassa JPT-osken osaamisella ja tekijöillä on keskeinen rooli. JPTosken kehittämä Teollisuuden kilpailukykykonsepti on merkittävä osa kansallista INKA - ohjelmaa. Toteutamme kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vaativia T&K -projekteja, teknologiapilotteja ja toimintamalleja, joissa yhdistetään vientiteollisuuden kehitystarpeet ja innovatiivisten teknologiayritysten uudet ratkaisut ja osaaminen. Olemme osaltamme mahdollistaneet sen, että Prizztech Oy on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tarkoittavat Jokapaikan tietotekniikka-tiimissä: Ohjelmakauden kumulatiivinen tulos Tavoite vuodelle 2013 Yrityksiä toiminnassa mukana/kpl Syntyneet uudet yritykset/kpl Syntyneet työpaikat/kpl Uudet tuotteet, palvelut ja toimintamallit/kpl 61 5 Yhteistyökumppaneita, tutkimuslaitoksia, opetussektori jne/kpl Toimeksiantoja/ Projektien määrä/kpl Prizztech Oy

50 9 Projektien volyymi/ Tiedon levitys; julkaisut, raportit, opinnäytteet, esitteet/kpl 49 5 Asiantuntijuus; koulutukset, luennot, puheenvuorot, seminaarit, tapahtumat/kpl Koulutuksiin osallistuneet henkilöt Prizztech Oy

51 Meriklusteriohjelma Yksikön perustehtävä Meriklusterissa toimivien yritysten kilpailukyvyn sekä meriklusterin kehittämisympäristön parantaminen Tulevaisuus Yksikkö palvelee meriteollisuuden lisäksi teknologiateollisuutta Satakunnassa laajemminkin. Tietyillä valituilla aloilla yksiköllä on merkittävä kansallinen ja kansainvälinen rooli. Yksikön toiminta on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa sekä vaikuttavuudeltaan Suomen parasta. Tarkoittaa Meriklusterissa: Ohjelmakauden kumulatiivinen tulos Tavoite vuodelle 2013 Yrityksiä toiminnassa mukana/kpl Uusia kontakteja yrityksiin/kpl Syntyneet työpaikat/kpl 15 5 Yhteistyökumppaneita, tutkimuslaitoksia, opetussektori jne/kpl 50 5 Toimeksiantoja/ Projektien määrä/kpl Projektien volyymi/ Tiedon levitys; julkaisut, raportit, opinnäytteet, esitteet/kpl 25 5 Asiantuntijuus; koulutukset, luennot, puheenvuorot, seminaarit, tapahtumat/kpl 50 5 Prizztech Oy

52 Kehittämis- ja tutkimusyksiköt FinNuclear Yksikön perustehtävä Yksikön perustehtävä on edesauttaa suomalaisen teollisuuden liiketoimintaedellytyksiä ydinenergia-alalla. Tehtävää toteutetaan sidosryhmäviestinnällä, järjestämällä koulutus-, verkostoitumis- ja yhteismarkkinointitapahtumia sekä käynnistämällä ja toteuttamalla kehitysprojekteja. Yksikön tärkeimmät asiakkaat ovat FinNuclear ry ja sen jäsenet, Teknologiateollisuus ry:n "Ydinenergia-alan toimittajat" - toimialaryhmä ja sen jäsenet sekä satakuntalaiset yritykset. Tulevaisuus FinNuclear -yksikkö on vakiinnuttanut asemansa kansallisena ydinenergia-alan toimijana. Tarkoittavat Finnuclear-yksikössä: Ohjelmakauden kumulatiivinen tulos Tavoite vuodelle 2013 Yrityksiä toiminnassa mukana/kpl Uusia kontakteja yrityksiin/kpl Syntyneet työpaikat/kpl 6 - Yhteistyökumppaneita, tutkimuslaitoksia, opetussektori jne/kpl Toimeksiantoja/ Projektien määrä/kpl Projektien volyymi/ Tiedon levitys; julkaisut, raportit, opinnäytteet, esitteet/kpl Asiantuntijuus; koulutukset, luennot, puheenvuorot, seminaarit, tapahtumat/kpl Prizztech Oy

53 Magneettiteknologiakeskus Yksikön perustehtävä Edistää magneettiteknologian tutkimusta ja kehitystä sekä paikallisella, maakunnallisella että kansallisella tasolla ja siten edesauttaa alan teollisuuden kehitystä. Tulevaisuus Suomalaisten ja eurooppalaisten alan yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä tekevä alansa johtava asiantuntijaorganisaatio, jonka rahoitus pääosin tulee teollisuuden tilaustutkimuksesta ja erilaisista yhteishankkeista. Tarkoittavat MTC:ssa: Ohjelmakauden kumulatiivinen tulos Tavoite vuodelle 2013 Yrityksiä toiminnassa mukana/kpl Uusia kontakteja yrityksiin/kpl Suomessa Muualla Syntyneet työpaikat / kpl 6 1 Yhteistyökumppaneita, tutkimuslaitoksia, opetussektori jne / kpl 20 7 Toimeksiantoja/ Projektien määrä/kpl kpl 23 6 Projektien volyymi/ Tiedon levitys; julkaisut, raportit, opinnäytteet, esitteet/kpl Asiantuntijuus; koulutukset, luennot, puheenvuorot, seminaarit, tapahtumat/kpl Prizztech Oy

54 Vesi-Instituutti WANDER Yksikön perustehtävä Kannattava liiketoiminta toimialana vesi ja veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien asiantuntijapalvelut ja tutkimus. Tulevaisuus Työntekijämäärä 10 kpl, liikevaihto EUR, osaamispohja laajentunut teollisuuden vesienkäsittelyyn. Keskeiset toiminnot: ongelmaratkaisut, tuotehyväksyntä, koulutus, tutkimus standardisoinnin seurantapalvelu ja riskienhallintapalvelut. Tarkoittavat Vesi-instituutissa: > 2013 Toteutunut Suunnitelma Yrityksiä toiminnassa mukana/kpl Uusia kontakteja yrityksiin/kpl Syntyneet työpaikat / kpl Yhteistyökumppaneita/kpl Toimeksiantoja/ Projektien määrä/kpl Projektien volyymi/ Tiedon levitys; julkaisut, raportit, opinnäytteet, esitteet/kpl 70 5 Asiantuntijuus; koulutukset, luennot, puheenvuorot, seminaarit, tapahtumat/kpl 70 5 Prizztech Oy

55 Alkavien yritysten neuvontapalvelut ENTER Yksikön perustehtävä ENTER tuottaa yritystoimintaa suunnittelevan ja alkavan yrityksen luottamukselliset neuvontapalvelut yhteistyössä Satakunnan verotoimiston ja Satakunnan TE-toimiston kanssa. Yksikkö järjestää yrittäjyyteen liittyviä luentoja ja kursseja yksin ja yhteistyössä eri koulutusorganisaatioiden kanssa kirjoittaa lausuntoja yritysideasta eri viranomaisille ohjaa tarvittaessa muiden viranomaispalvelujen sekä oman organisaation piiriin ja kannustaa käyttämään yritystoiminnan eri asiantuntijoita. Keskeinen toimintaa ohjaava arvo on yrittäjyys. Henkilöstö toimii työssään sekä suhteessaan asiakkaisiin ja sidosryhmiin oma-aloitteisesti ja palveluhenkisesti. Tulevaisuus Tavoitteena on olla omalla segmentillä tunnettu ja haluttu asiantuntijaorganisaatio. Väkilukuun suhteutettuna tavoitteena on olla Suomen käytetyin yritystoimintaa suunnittelevan palvelukeskus. Yksikön tavoitteena ei ole tehdä kaikista yrittäjiä, vaan tukea kannattavat yritysideat jalostumaan yrityksiksi. Tavoitetilassa ENTERin kautta perustetut uudet yritykset ovat Prizztechin palveluiden piirissä ja jokainen yritys tuntee toimintamme. Yrittäjyys tunnustetaan alueemme vetovoimatekijäksi ja yrityskumppanuudet ovat julkisen palvelutarjonnan luonnikas tuki. Yksikön mittarit Uudet asiakkaat Asiakaskäynnit Perustetut yritykset / yrittäjät Syntyneet työpaikat Asiantuntijatulosteet Asiakastyytyväisyys Viranomaislausunnot Oppilaitosyhteistyö/yrittäjyyskasvatus Kuntakohtaiset raportit Luennot, koulutukset, tilaisuudet 800 hlöä kpl 400 hlöä 520 kpl 400 kpl kpl 4 krt 70 kpl Prizztech Oy

56 15 Enter ohjausryhmän raportit Päällikköpalaverit Tutkimukset, opinnäytteet Valtakunnallinen seuranta (SUK) 2 kpl 2 kpl 2 kpl 4 kpl 4.4. Yrityskehitys- ja neuvontapalvelut Yksikön perustehtävä Yksikön tehtävänä on tarjota Porin seudulla toimiville tai seudulle hakeutuville yrityksille ja yrittäjille kehittämis- ja neuvontapalvelut yritysten elinkaaren eri vaiheisiin sekä edistää alueella yrittäjyyttä. Lisäksi edistetään yritysten ja toimijoiden kansainvälistymistä. Yksikön tavoitteena on tarjota kasvu- ja kehittämishakuisille yrityksille laadukkaat ja monipuoliset kehittämis- ja neuvontapalvelut sekä toimintaympäristöt. Yritysten kehittämis- ja neuvontapalveluita toteutetaan Porin seudun elinkeinostrategian 2015 painopisteiden mukaisesti. Toiminta tapahtuu yrityksille suunnatuilla palveluilla, kehittämisohjelmilla ja erillisprojekteilla. Palveluiden toteutuksessa otetaan huomioon myös muut strategia- ja ohjelma-asiakirjat. Yksikön palvelukanavat ovat henkilökohtainen neuvonta ja kehittäminen yrityksen haluamassa paikassa, puhelinpalvelu sekä verkkopalvelut. Tulevaisuus Yksikön palveluiden piirissä on koko Porin seudun lisäksi pääosa Satakunnan kunnista. Yksikön palvelut kattavat koko yrityksen elinkaaren. Palveluiden laatu ja saatavuus ovat kansallista huippuluokkaa. Tavoitteet 2013 Yritysten yhteydenottoja ja tapaamisia Puhelinpalvelun kontaktit Asiakkaita Kasvuhautomoyrityksiä 10 Yrityskohtaiset kehittämishankkeet 15 Yrityskummitoiminta: Kummeja Kummiyrityksiä (kumulatiivinen Prizztech Oy

57 16 luku) Mentoroitavia opiskelijoita (kumulatiivinen luku) Sukupolven- ja omistajanvaihdospalveluita hyödyntäviä yrityksiä Kansainvälistymispalvelut: Yritysten neuvontaan ja kehittämiseen liittyviä asiakaskontakteja Asiakkaita Kansainvälistymiseen liittyvät tilaisuudet Yritysten toimeksiantoja Verkostoitumis-, koulutus- ja tietoiskutilaisuudet: Osallistujia Tilaisuuksia Alihankintamessujen yhteisosaston yritykset 15 Yksikön koordinoimissa hankkeissa mukana 120 olevia yrityksiä Yksikön koordinoimien kehittämishankkeiden 2 käynnistäminen Yrittäjyyskasvatustoiminta (YES-keskus) Koulukumppaneja 40 Opettajia yrittäjyyskasvatuksen koulutuksissa 80 Yrittäjyystapahtumat Yrittäjiä 80 Opettajia 250 Opiskelijoita 1200 Elinkeinotiimi/kuntaklubit Tilaisuuksia/kunta 5 Verkkopalveluiden käyttäjät + 10 % Kuntien päätösten yritysvaikutusten 7/7 kuntaa arviointimallin käytössä Porin seudulla 4.5. Kasvu- ja innovaatiopalvelut Yksikön perustehtävä Prizztech Oy

58 Kasvu- ja innovaatiopalvelut yksikkö toimii laaja-alaisesti yritysten kasvun, niiden henkilöstön osaamisen uudistamisen ja johtamisen ydinkysymysten apuna. Yksikön strategiana on auttaa yritysasiakkaitaan menestymään ja tuoda liiketoiminnan ajankohtaisimmat teemat satakuntalaisten yritysten ulottuville. Kasvu- ja innovaatiopalvelut tarjoaa erikoistuneita, räätälöityjä kehittämispalveluja ja ajankohtaisilla teemoilla uudistettuja kehittämisympäristöjä. Näitä ovat vuonna 2013 mm. vastuullinen liiketoiminta, palvelumuotoilu, innovaatiojohtaminen ja Business Campus. Lisäksi työskennellään erilaisten innovaatioaihioiden ja startup -yritysten valmentajana sekä yritysten osaamistarpeiden kartoittamisessa. Yksikkö toimii kuntien resursoiman elinkeinoneuvontapalvelun rinnalla ja täydentää osaamiskeskusohjelman toteutusta liiketoimintanäkökulmasta. Asiakkuudet ovat pitkäjänteisiä ja syvälle liiketoiminnan tavoitteisiin meneviä. Tulevaisuus Kasvu- ja innovaatiopalvelut yksikkö on erottuvalla tavalla brändätty ajanhenkinen osaajaryhmä, jonka päätehtävänä on tukea yritysten menestymistä tulevaisuudessa erityisesti huomisen konseptien ja strategisen HR-työn kautta. Yksikön osaaminen tunnistetaan laajasti, myös kansainvälisesti ja sen rinnalla toimii Porin yliopistokeskuksessa tutkijaryhmä, joka myös erikoistuu liiketoiminnan menestystekijöiden ymmärtämiseen. Tavoitteet Yksikön tuleva projektikanta Yksikön toiminnan vuosivolyymi josta sisäisiä/ulkoisia asiantuntijatoimeksiantoja Innovaatioaihioita Liiketoiminta- tai osaamiskartoituskäyntejä Kehittämiskumppanuudet yritysten määrä asiakastyytyväisyys-analyysi Teemalliset kehittämiskokonaisuudet yritysten määrä asiakastyytyväisyys-analyysi teematapahtumien määrä Rinnakkaisten tutkimusprojektien volyymi Opinnäytetöiden ja study-tutkielmien määrä 1,0 M euroa 1,2 M euroa 20 % volyymistä / 15 kpl 100 kpl 150 kpl 10 kpl 100 kpl 6 kpl 100 t euroa 5 kpl Prizztech Oy

59 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Yksikön perustehtävä Vastaa yhtiön sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä yhteiskuntasuhteiden koordinoinnista, kokonaisuudesta ja yhteisistä toimenpiteistä. Vahvistaa viestinnän ja markkinoin keinoin Porin seudun imagoa vetovoimaisena toimintaympäristönä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tulevaisuus Vastaa toiminta-alueeltaan Suomen suurimman elinkeinoyhtiön viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Tavoite vuodelle 2013 DiscoverPoriRegion-palvelu, uudet toimijat Porin seudun matkailutulo kehittyy postiviivisesti Sijoittumispalvelut, yrityksiä Yrityksille suunnatut messuosallistumiset, kontaktointi- ja verkostoitumistilaisuudet, kpl / yrityksiä mukana yhteensä Porin seudun markkinointi elinvoimaisena asuin- ja opiskelupaikkana sekä vetovoimaisena yritysten toimintaympäristönä Porin seudun logistisesti merkittävien alueiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Aktiivinen LOURA-toiminta Yhtiön strategiatyön ohella viestintästrategiatyö 50 kpl toteutuu 100 kpl 30 kpl / 150 yritystä toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu Prizztech Oy

60 19 Mediajulkisuuden sävy Mediatiedotteita / vuosi Onnistunut verkkosivu-uudistus myönteinen/neutraali 40 toteutuu 5. Sisäisten prosessien tavoitteet Prizztech Oy on keväällä 2012 toteutettujen yritysjärjestelyjen jälkeen ottanut käyttöönsä viimeisimpään tutkimustietoon perustuvan toimintamallin ja uusia muutosjohtamisen menetelmiä. Näin vastataan entistä tehokkaammin asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tarpeisiin. Prizztechiin on luotu toimintamalli, jossa henkilökunnasta on muodostettu prosessiryhmiä ja niille on valittu prosessivastaavat. Matriisinomaisessa organisaatiomallissa ja prosessinomaisessa työskentelyssä tavoitteena on päästä organisaation yksikkörajat ylittävään toimintaan. Vuoden 2013 suunnittelussa kukin prosessiryhmä on määritellyt itselleen kolme keskeisintä tavoitetta. Asiat, jotka ovat toisin vuoden kuluttua. Prizztech Oy

61 Asiakkuudenhallinta Asiakkuudenhallinnan prosessiryhmän tavoitteet 2013: 1. Uusi asiakkuudenhallintajärjestelmä koko organisaation käytössä. Tärkeimmät sisältömäärittelyt on tehty ja keskeisistä pelisäännöistä sovittu. 2. Asiakaskokemuksen systemaattiseen mittaamiseen ja tulosten seurantaan on luotu toimintamalli (kyselyohjelmisto, kysymyspatteristo, toimintaprosessi ja seurannan mittarit) sekä mittaaminen käynnistetty 3. Esitys Prizztechin toiminnan mittaristosta (määrä- & laatumittarit) 5.2. Kansainvälistyminen Kansainvälistymispalveluista on laadittu erillinen toimintasuunnitelma. Talon yhteisen kansainvälistyminen työryhmän tavoitteina vuonna 2013 ovat: 1. Aktivoidaan ja edistetään asiakasyritysten kansainvälistä toimintaa kumppaniverkostojen kautta myös uusille potentiaalisille markkina-alueille niin, että täten tuetaan alueen yritysten toimintaedellytysten ja liiketoiminnan kasvua. 2. Käynnistetään EU-palvelu, joka tarjoaa ennakointia ja seurantaa toimeksiantopohjalta EU-ohjelmista, päätöksenteosta sekä hauista vahvistamaan alueen tutkimus- ja liike-elämän kansainvälistymistä 3. Tutkimusyhteisöt tehostavat kansainvälisesti tunnettua toimintaansa sekä tarjoavat toimeksiantoja kansainvälisille yrityksille. Konferenssit ja projektit toimivat kansainvälistymisen tukena Neuvontapalvelut Neuvontapalvelut prosessiryhmän tavoitteet 2013: 1. Asiakasrajapinnassa työskentelevät tuntevat yhtiön organisaatio- ja henkilötason osaamisen sekä keskeisimpien sidosryhmien palvelut. Toimenkuvat ja tavoitteet ovat selkeitä. 2. Yhteiset asiakashallintajärjestelmät ja mittarit ovat kaikkien käytössä ja niitä käytetään. 3. Sisäinen koulutus ja työhön perehdytys on perusteellista ja johdonmukaista. Prizztech Oy

62 Projektinhallinta Projektihallinnan työryhmä keskittyy vuoden 2013 aikana erityisesti EU:n tavoiteohjelmakauden vaihtumisesta aiheutuviin toimiin ja rahoituksen optimointiin. Toimenpiteitä ovat: 1. Pöytälaatikkoprojektien valmistelu, jossa valmistaudutaan nopeasti haettavaksi tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin vanhan ohjelmakauden päättyessä. 2. Uuden ohjelmakauden hankkeiden hahmottelu ja ennakointi, jossa haetaan tietoa uuden ohjelmakauden teemoista ja ensimmäisten hakujen painotuksista. 3. Sisäisen yhteistyön edistäminen, jossa haetaan talon sisäistä toimintamallia yhteisten resurssien optimoimiseksi Strategia Strategiaryhmän kolme keskeisintä tavoitetta vuodelle 2013: 1. Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen Prizztech toteuttaa INKA-ohjelmaa vuodesta 2014 eteenpäin ja yhtiöllä on hyvät asemat hyödyntää uuden ohjelmakauden rahoitusinstrumentteja. Tavoitteena on, että toiminnan rahoitus on kunnossa. 2. Prizztechin kannalta keskeisimpiin strategioihin ja ohjelma-asiakirjoihin vaikuttaminen sekä tiedon tuottaminen yhtiön omiin prosesseihin. Vaikuttamista systematisoidaan ja tehostetaan sekä Prizztechin roolia kansallisena vaikuttajana vahvistetaan. Tavoitteena on, että yhtiö on haluttu ja tarpeellinen lausuntojen antaja. 3. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kannalta keskeisimpien hankkeiden valmisteluun osallistuminen Osallistutaan elinkeinoelämälle tärkeiden hankkeiden valmisteluun yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on parantunut asiakastyytyväisyys Taloushallinto Taloushallintoprosessin vuoden 2013 tavoitteet ovat: 1. Tilitoimistovaihdoksen onnistunut läpivienti ja toimiva prosessi uuden tilitoimiston kanssa 2. TAIKA -järjestelmän matkalaskuosion ottaminen käyttöön koko yhtiössä 3. Yksikkökohtaisen talousseurannan kehittäminen ja muutoksiin reagointi Prizztech Oy

63 Tietohallinto Tietohallintoprosessin ja samalla IT-osaston tavoitteet vuodelle 2013: 1. Prizztechin ohjelmisto- ja sovellustarpeet on kartoitettu ja päällekkäisyydet selvitetty. Ehdotus tulevasta IT-strategiasta laadittu. Uusi CRM sovellus käytössä. 2. Tietohallintopalvelujen ajankäyttö eri sisäisiin prosesseihin on selvitetty ja optimoitu. Ulkoisille asiakkaille tehtävien palvelujen määrä ja laatu on täsmentynyt. 3. Järjestelmä- ja palvelininfrastruktuuri on kuvattu ja tulevaisuuden toimintavaihtoehdot kartoitettu ja esitykset yritysjohdolle laadittu Uudet avaukset Uudet avaukset prosessin vuoden 2013 tavoitteet: 1. Alueellisen ideapankin suunnittelu ja toteutus. Ideapankki yhdistää alueen yritysten, korkeakoulujen ja Prizztechin henkilöstön keskuudesta tulleet kehittämisideat ja luokittelee ne, jota kehitysideoiden yhdistely ja tarkempi analysointi tulee mahdolliseksi. 2. Nokia -Case -projektin läpivienti. Projektissa selvitetään alueen ICT yritysten rekrytointitarve ja kartoitetaan myös muiden yritysten mahdolliset rekrytointitarpeet (kv-projektit, myynti). Saapuneet hakemukset ja ansioluettelot kerätään yhteen osoitteeseen, välitetään tietoa hakijoista kiinnostuneille yrityksille ja järjestetään yrityksille ja työnhakijoille erityyppisiä matchmaking tilaisuuksia. Tavoitteena on projektin läpiviennin kautta testata uuden tyyppistä, konkreettista toimintamallia, jolla esimerkiksi rakennemuutostapauksessa työllistymistä voidaan tehokkaasti helpottaa ja myös työvoiman liikkuvuutta entisestään kehittää. 3. Liiketoimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja mahdollisuuksien ennakointiin liittyvän toimintamallin suunnittelu, resursointi ja käynnistäminen. Esimerkiksi rikkidirektiivi tuli Suomen teollisuudelle pienenä yllätyksenä ja sillä on ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn. Toimintamallin tavoitteena on ennakoida ja tiedottaa riittävän ajoissa niistä havaituista potentiaalisista mahdollisuuksista ja uhista, joilla nähdään olevan selkeä vaikutus alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittymiseen Viestintä Viestintäprosessin kolme tavoitetta 2013: Prizztech Oy

64 1. Aktiivinen sisäinen viestintä yli yksikkö- ja henkilörajojen on auttanut PRE - hankkeen tavoitteiden toteuttamisessa 2. Johtoryhmä linjaa viestintää yhdessä viestintätiimin kanssa 3. Ulkoista viestintää on selkeytetty häivyttämällä yksikkö- ja toimintarajoja ulkoisen viestinnän välineissä 23 Prizztech Oy

65 24 6. Taloudelliset tavoitteet Vuoden 2013 budjetointi perustuu aikaisempien vuosien tavoin tiedossa oleviin kustannusrakenteisiin ja nykyisiin projekteihin. Budjetteja laadittaessa on kustannustehokkuuden näkökulmasta kiinnitetty erityistä huomiota talon sisällä olevan osaamisen täysmääräiseen hyödyntämiseen. Budjetointi on tehty realistiselta pohjalta huomioiden mm. projektien käynnistykseen liittyvät aikatauluviiveet. Tilikaudella tavoitellaan yhtiöittäin ja yksiköittäin positiivista tulosta Prizztech Oy:n budjetti 2013 BUDJETTI 2013 Prizztech Oy KUSTANNUKSET YHTEENSÄ BUDJETTI 2012 Ostot Asiantuntijapalvelut Muut kulut Henkilöstökulut Yksikön henkilöstö Johto- ja hallintohenkilöstö Hankehenkilöstö Toimitilavuokrat Yksikön henkilöstö Hankehenkilöstö Johto- ja hallintohenkilöstö Leasingvuokrat Yksikön henkilöstö Johto- ja hallintohenkilöstö Hankehenkilöstö 690 Kone- ja laitehankinnat Matkat Kotimaa Ulkomaat Yleiskulut Yksikön henkilöstö Johto- ja hallintohenkilöstö Hankehenkilöstö KULUT YHTEENSÄ RAHOITUS - Palveluiden ostojen kuntaraha Kuntien hankerahoitus EU-ja muu ulkopuolinen hankerahoitus Yritystuotot Muut myyntituotot RAHOITUS YHTEENSÄ TULOS

66 Prizztech Oy 25

67 Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on yli 6000 opiskelijan ja noin 450 asiantuntijan monialainen, kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu. Satakunnan ammattikorkeakoulu on alueen innovaatiojärjestelmän keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä. SAMK tekee yhteistyötä vuositasolla noin 300 yrityksen/yhteisön kanssa. Korkeakoululla on yli 100 partneria ulkomaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa pääasiassa Euroopassa, Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Ammattikorkeakoulu toimii tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yritysten, yliopistokeskuksen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. SAMKin strategian mukaisia painoaloja ovat opiskelijayrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, tulevaisuuden energiaratkaisut, innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä meriklusteri. SAMKilla on viisi tutkimus- ja osaamiskeskittymää: Energia++, Esteettömyys, Hyvinvointiteknologia, Laskennallinen älykkyys ja jatkossa uutena Meri- ja offshoreteknologia. SAMK profiloituu ammattikorkeakoulukentässä tutkimusammattikorkeakouluna ja yrittäjyysammattikorkeakouluna. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti SAMKin toiminnan keskeisiä asioita ovat: - Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana - Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään - Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta - Kansainvälistyminen laadun turvaajana - Korkeakouluyhteisön kehittäminen.

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUDEN NÄKYMÄT JA HYVINVOINTI INKA-ohjelma

SATAKUNNAN TALOUDEN NÄKYMÄT JA HYVINVOINTI INKA-ohjelma SATAKUNNAN TALOUDEN NÄKYMÄT JA HYVINVOINTI INKA-ohjelma MISSIO Tehtävämme on maakunnan hyvinvoinnin edistäminen yrityselämää vahvistamalla. VISIO Prizztech Oy on kansallisesti arvostettu elinkeinoelämän

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi 6.6.2014 Infotilaisuus, Oulu Sari Luostarinen, Ville Meloni Timo Nousiainen, Outi Rouru ja Juha Sirviö Painopistealueet 1. haku

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus 2013-2015

Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus 2013-2015 Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus ja INKA-aiehakemus; lupaukset ja haasteet Laura Ahonen Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi V 7.5.2013 AVOIN, VIISAS JA VASTUULLINEN JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU Jyväskylän

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015 Markku Koponen Yleistä INKA-ohjelmassa edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudusta innovaatiokeskittymä. Laura Ahonen Bioclus-seminaari 22.10.2012

Jyväskylän kaupunkiseudusta innovaatiokeskittymä. Laura Ahonen Bioclus-seminaari 22.10.2012 Jyväskylän kaupunkiseudusta innovaatiokeskittymä Laura Ahonen Bioclus-seminaari 22.10.2012 Esityksen sisältö: Taustatietoa kasvusopimuksista ja innovaatiokeskittymien valmistelusta Uusi INKA-ohjelma Yhteenveto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE SMART UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA. Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa

UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE SMART UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA. Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA SMART Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa VASTUULLINEN JA VAIKUTTAVA- Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Satakunnan Osaamiskeskus. Marko Lehtimäki Prizztech Oy

Satakunnan Osaamiskeskus. Marko Lehtimäki Prizztech Oy Satakunnan Osaamiskeskus Marko Lehtimäki Prizztech Oy 2011 Satakunnan Osaamiskeskus ESITYS: 1. Rakenne, työkalut ja toteutus 2. Case JPT Yritystaso rakennemuutoksessa 3. Case Meri Toimiala rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

INKA ja hankinnat 3.3.2015

INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA:n tavoitteet Vetovoimaiset hubit Kansainvälinen taso: EU miten saamme hubeista kansainvälisiä kärkiä? INKA luo osaamispohjaisia uusia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

8.10.2013 INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA

8.10.2013 INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Politiikkatoimien kokonaisuus: Suurten kaupunkien kasvusopimukset 2014-2015 INKA Innovatiiviset kaupungit 2014-2020 ohjelma Neuvottelumenettely

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ritva Saarelainen Pekka Pelkonen ja Leena Leskinen Raija Hirvonen 4.10.2013 1 Pohjois-Karjala Maakunnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot