Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa
|
|
- Yrjö Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaaman taustaselvityksen tulosten yhteenveto Satu Helynen, Kai Sipilä Martti Flyktman, Janne Kärki, Markus Hurskainen
2 2 VTT:n taustaselvityksen tavoite ja tehtävät Lähtökohtana Suomen tavoite nostaa uusiutuvien energialähteiden käyttö loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian velvoitepaketissa huhtikuussa 2010 esitettiin yhtenä toimenpiteenä kivihiilen korvaamista biomassalla yhteistuotannon (CHP) kivihiilipölypolttokattiloissa Tavoitteena selvittää, onko mahdollista korvata kivihiiltä biomassoilla käytössä olevissa CHP-laitosten pölypolttokattiloissa sekä mitkä olisivat korvaamisesta aiheutuvat kustannukset Työn sisältö Teknologiset mahdollisuudet ja laitoskohtaiset erot kivihiilen korvaamiseen eri biomassan osuuksilla ja erityyppisillä biomassoilla. Uuden tekniikan kehitystilanne ja kaupallistuminen Biomassojen saatavuus ja hintatasot laitoksilla, puusta maksukyky Selvitetään tarvittavien taloudellisten tukien taso kivihiilen korvaamiseksi. Tarkasteltavina vaihtoehtoina ovat investointituet ja uusiutuvan sähkön tuotantotuet. Yhteenveto ja johtopäätökset Vuorovaikutteinen työtapa: selvityksen sisällön esittely toimijoille , toimijakohtaiset luottamukselliset keskustelut 11/2010 3/2011, tulosten esittely toimijoille Loppuraportti valmistuu maaliskuussa.
3 3 Pölypoltto-CHP-voimalat Tarkasteluun piirin kuuluvat seuraavat pölypoltto-chp-voimalat, joiden kivihiilen käyttö on ollut noin 14 TWh vuodessa Pääkaupunkiseutu Helsingin Energia : Hanasaari ja Salmisaari Vantaan Energia Oy : Martinlaakso Fortum Power and Heat Oy : Espoo, Suomenoja Muualla sijaitsevat voimalat Fortum Power and Heat Oy : Naantali Lahti Energia Oy : Kymijärvi Vaskiluodon Voima Oy: Vaasa Pölypolttolauhdevoimalaitoksista luetellaan vain laitokset, hiilen vuotuisen kokonaiskäytön vaihteluväli, ja tehdään karkea kustannusvertailu CHPlaitoksiin verrattuna uusiutuvien lisäyksen kustannuksista energian loppukulutusta kohden ( /MWh). Samasta biopolttoainemäärästä saadaan CHP-laitoksissa yli kaksi kertaa enemmän uusiutuvaa energiaa (loppukulutuksena laskettuna) verrattuna lauhdelaitokseen, koska CHP-laitoksissa hyödynnetään sähkön lisäksi lämpökin.
4 4 Tarkastelussa huomioon otettavia tekijöitä (1/2) Nykyiset voimalat ovat melko vanhoja, osa on rakennettu jo luvuilla, loput 1980-luvun puoliväliin mennessä. IE-direktiivi (päästömääräykset rikki- ja typenoksideille ja hiukkaspäästöille) edellyttää useilla laitoksilla investointeja päästöjen vähennyksiin lähivuosina: biomassaratkaisut kytkeytyvät päästövähennysinvestointeihin. Kivihiiltä käyttävät voimalat sijaitsevat Lahtea ja Vantaata lukuun ottamatta rannikolla, ja laitosten sijainti ja kaupunkitila vaikuttavat oleellisesti polttoaineen varastointiin, saatavuuteen ja logistiikkaan Usean laitoksen korvaamista suunnitellaan vuoden sisällä, ja tarkasteltavat tukitoimet eivät saisi hidastaa uusinvestointeja, joissa bioenergiaa voidaan käyttää kustannustehokkaasti suuria määriä
5 5 Tarkastelussa huomioon otettavia tekijöitä (2/2) Tukitoimien tulisi lisätä biomassan käyttöä, eikä vain siirtää biomassan käyttöä laitokselta toiselle nostaen biomassan hintatasoa ja keskikuljetusmatkaa uusien biomassojen käyttö esim. olki, ruokohelpi mahdollistaa kalliimpien jalosteiden käyttö ja niiden valmistus alueilla, joissa ei paikallisia käyttökohteita tuontipolttoaineiden käyttömahdollisuus Kussakin laitoksessa on omat erityispiirteensä sekä teknisesti että polttoaineen saatavuuden että käsittelymahdollisuuksien osalta => kustannustarkastelut tehtiin valitulle keskimääräiselle tyyppilaitokselle, ja laitosten erityispiirteet on otettu huomioon arvioitaessa kokonaispotentiaalia
6 6 Tyyppilaitokselle (115 MW sähköä/230 MW kaukolämpöä, polttoaineen käyttö 2 TWh/a) tehtyjen kannattavuustarkastelujen lähtökohtia Sahanpuru Pelletti Puulinja* Kaasutus Biohiili Bio-osuus, % Biomassateho, MW Polttoaine /MWh Metsähake 20 Kuiva metsähake 22 Sahanpuru 18 Muut sivutuotteet 18 Peltobiomassa 20 Pelletti 30-(40) Biohiili 35-(50) Vuoden 2011 alku IEA Word Energy Outlook New policy scenario 2020 Kivihiili ( /MWh) Päästöoikeus ( /t) *Puulinjaan sisältyy puupolttoaineiden murskaus/haketus, kuivaus, erillinen puupolttoaineiden syöttö erillisistä polttimista kattilaan
7 7 Taloudellisten laskelmien kustannustekijät A) Biomassan käytöstä aiheutuvat muuttuvat ylimääräiset käyttökustannukset Polttoaineen käsittelyn ja syötön kustannukset Kattilavaiheen kustannukset Lämmönsiirtopintojen likaantuminen ja korroosio Omakäyttösähkön kulutus Lisäaineet Tuotantorajoitukset ja suunnittelemattomat alasajot Tuhkan käyttö B) Biomassan käytöstä aiheutuvat ylimääräiset pääomakustannukset ja kiinteät kustannukset Polttoaineen käsittelyn ja syötön järjestelmät Kattilavaiheen järjestelmät Huolto- ja korjaus Lisääntyneet henkilökustannukset C) Polttoaineiden ostot D) Lämmöntuotannon verot E) Muuttuva sähkön tuotantotuki metsähakkeella F) CO 2 -päästöoikeuksien osto/myynti
8 8 Kustannusten jakautuminen eri vaihtoehdoissa. Polttoaineiden ja päästöoikeuden hinta vuoden 2011 alun mukaan. Kivihiilen hinta on 13 /MWh. Päästöoikeuden hinta on 15 /t Käyttökustannukset, Milj. /a Perustapaus Sahanpuru Pelletti Puulinja Kaasutus Biohiili Kaikki kustannukset yhteensä, Milj. /a CO2-päästöjen osto/myynti Lämmöntuotannon verot Biopolttoaineen osto Polttoaineen osto, fossiilinen BIO: tarvittavat ylimääräiset kiinteät kustannukset BIO: muuttuvat ylimääräiset käyttökustannukset
9 9 Kustannusten jakautuminen eri vaihtoehdoissa. Polttoaineiden ja päästöoikeuden hinta IEA Energy Outlook mukaan vuonna Kivihiilen hinta on 10 /MWh. Päästöoikeuden hinta on 30 /t. Käyttökustannukset, Milj. /a Perustapaus Sahanpuru Pelletti Puulinja Kaasutus Biohiili Kaikki kustannukset yhteensä, Milj. /a CO2-päästöjen osto/myynti Lämmöntuotannon verot Biopolttoaineen osto Polttoaineen osto, fossiilinen BIO: tarvittavat ylimääräiset kiinteät kustannukset BIO: muuttuvat ylimääräiset käyttökustannukset
10 10 Biomassasta maksukyky* eri vaihtoehdoissa verrattuna valittuihin biomassojen nykyhintoihin Nykyhetki (kevät 2011): kivihiilen hinta on 13 /MWh, päästöoikeus 15 /t Energy Outlook 2020: kivihiili 10 /MWh ja päästöoikeus 30 /t. /MWh Käytetty hinta Nykyhetki Energy Outlook Sahanpuru Pelletti Puulinja Kaasutus Biohiili *Biomassasta maksukyvyllä tarkoitetaan biomassan hintaa, jonka voimalaitos voi maksaa korvatessaan kivihiiltä kustannusten pysyessä nykytasollaan
11 11 Metsähakesähkön tuotantotuki verrattuna sähkön tuotantotuen tarpeeseen eri vaihtoehdoissa kahdella eri kivihiilen ja päästöoikeuden hintatasolla 2011: kivihiili 13 /MWh, päästöoikeus 15 /t (metsähakesähkön tuotantotuki 11,1 /MWh) 2020: kivihiili 10 /MWh, päästöoikeus 30 /t (metsähakesähkön tuotantotuki 0 /MWh) /MWh ,8 41, ,5 18,9 20,3 11,1 10,6 11,8 3,6 0,0 Muuttuva tuki Puulinja Kaasutus Pelletti Biohiili Vuoden 2011 hintataso Vuoden 2020 hintataso -> Kaasutus ja jalosteiden käyttö vaatisivat enemmän tukea kuin nykyinen metsähakesähkön tuotantotuki sekä että tilanteessa, myös puulinja 2020-tilanteessa
12 12 Investointituen tarve puulinja- ja kaasutusvaihtoehdossa 2011: kivihiili 13 /MWh, päästöoikeus 15 /t (metsähakesähkön tuotantotuki 11,1 /MWh) 2020: kivihiili 10 /MWh, päästöoikeus 30 /t (metsähakesähkön tuotantotuki 0 /MWh) 60 % 50 % 48 % 40 % 30 % 32 % 32 % 20 % 10 % Vuoden 2011 hintataso Vuoden 2020 hintataso 0 % -10 % -4 % Puulinja Kaasutus Kaasutus tai puulinja vaatii merkittäviä investointeja voimalaitoksissa. -> Kaasutus ja puulinja vaatisivat investointitukea 2020-tilanteessa (jolloin ei metsähakesähkön tuotantotukea), kaasutus myös 2011-tilanteessa
13 13 Tukitoimien vaikutusten arviointia Toimenpide Myönteiset tekijät Mahdolliset riskit ja uhat Pellettien käytön edistäminen Vähentää mahdollisesti pellettien vientiä Ylisuuri tuki siirtäisi pellettejä pienkäytöstä pois -päästöoikeuden ja kivihiilen hinnan mukaan Nopeasti käyttöönotettavissa Metsäteollisuuden raaka-ainetta energiakäyttöön muuttuva sähkön tuotantotuki Käyttöönotosta käyttäjälle vähän riskejä (esim. sellutehtaiden purukeittimet, levyteollisuus) Peltobiomassan käytön edistäminen Hyödynnettävät biomassavarat kasvavat Käytettävyysriskit kasvavat kattiloilla - päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuva Suuret vuotuiset vaihtelut saatavuudessa (olki) sähkön tuotantotuki (vastaava kuin metsähakesähkön tuki) Energiatuki uuden teknologian kaasuttimille Mahdollisuus hyödyntää monia biomassoja Lisää kilpailua biomassasta ko alueella Sitoutuminen biomassan käyttöön investoimalla ja nostaa siten mahdollisesti hintatasoa Mahdollisuus suureen hiilen korvausosuuteen TAI vaihtoehtoisesti energiatuki Kohtuullisen pieni investointi Suomessa ei käyttökokemuksia uuden teknologian puulinjoille Sitoutuminen biomassan käyttöön investoimalla Energiatuki uuden jalosteteknologian Mahdollisuus hyödyntää biomassavaroja alueilta Riski: tuotantokustannukset arvioitua korkeampia demonstroinnille SEKÄ joissa ei käyttökohteita, suuret korvausosuudet Jalosteet päätyvät vientiin biohiiilen, pyrolyysiöljyn ja vastaavien Mahdollistaa pitkät kuljetukset ja varastoinnin jalosteiden käytön edistämiseksi: Mahdollistaa teknologioiden kehittämisen päästöoikeuden ja kivihiilen hinnan mukaan jatkossa tuottamaan arvokkaampia tuotteita muuttuva sähkön tuotantotuki jalosteille öljyn korvaukseen ja pienkäyttöön (vastaava kuin pellettisähkön tuki)
14 14 Yhteenveto kivihiilen korvausmahdollisuuksista uusiutuvilla ja arvio lisätukitarpeesta vuoteen 2015 (vaihe 1) Toimenpide Kivihiilen korvausmahdollisuus lähivuosina TWh/a Jätteenpolttolaitosten valmistuminen 2, uusiutuvaa 50% Tarvittava lisätuki laskettuna nykyhinnoilla Tuki yhteensä milj. /a Monipolttoainelaitos Turun seudulle 1 (sähkön tuotantotuki metsähakkeelle ja peltobiomassoille) Sahanpuru, edullisten polttoaine-erien käyttö 0,2 Pellettien käytön edistäminen: päästöoikeuden ja kivihiilen hinnan mukaan muuttuva sähkön tuotantotuki 0,5 0,8 Pelleteillä 27,5 /MWh yhteistuotantosähkölle 3,9 6,2 Peltobiomassan käytön edistäminen: päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuva sähkön tuotantotuki (kuten metsähake) Energiatuki a) Uuden teknologian kaasuttimille TAI b) (vaihtoeht.) uuden teknologian puulinjoille Energiatuki uuden jalosteteknologian demonstroinnille SEKÄ biohiilen, pyrolyysiöljyn ja vastaavien jalosteiden käytön edistämiseksi: Päästöoikeuden ja kivihiilen hinnan mukaan muuttuva sähkön tuotantotuki jalosteille (vastaava kuin pellettisähkön tuki) Yhteensä uusiutuvaa polttoainetta - uusiutuvaa energiaa (loppukulutus) 0,5 11 /MWh yhteistuotantosähkölle 2 (1) 40 % investoinnista TAI (40% investoinnista) 0,6 40 % investoinnista SEKÄ 27,5 /MWh yhteistuotantosähkölle 5,8 6,1 4,9 5,2 1,6 yht. 40 milj. TAI (yhteensä 20 milj. ) yht. 40 mijl. SEKÄ 4,7 Tuot.tuet 10,2 12,5 milj. /a Inv.tuet 80 milj.
15 15 Tukitarve ( /MWh e ) yhteistuotannossa biomassoista valmistetuilla jalosteilla tuotetulle sähkölle eri päästöoikeuden ja kivihiilen hinnoilla olettaen, että jalosteita on tarjolla hintaan 30 /MWh - esitetty kaava luonnosasteella: tarvittaneen tuen maksimin rajaus mm. erittäin edulliselle hiilen hinnalle /MWh 60 Kaava = 55 1,15 * Päästöoikeus 3,42 * (kivihiili 10); päästöoikeus >= 10 /t Kivihiilen hinta 8 /MWh Vuosi 2011 alku Vuosi /MWh 12 /MWh 14 /MWh Päästöoikeus /t
16 16 Uuden teknologian vaihtoehdot kaasutus, biohiili, bioöljy KAASUTUS Menestykkäästi käytössä Lahden Kymijärven laitoksella vuodesta MW Rakenteilla Lahdessa uusi voimala jätepolttoaineille sekä Joutsenoon meesauunin yhteyteen. On ajateltu toteutettaviksi isommissa yksiköissä MW, edellyttää kuivahkoa puuta tai kuivausta Metsäenergian lisäksi matalatuhkaisen peltobiomassan seoskäyttö mahdollista Arvioitu korvaavan % hiilestä Pitkällä aikajänteellä kehittyy valmius synteesikaasupohjaiseen biometaaniin maakaasujakelussa. BTL-laitokset kehittävät ratkaisuja puusta. Mädätysratkaisut kovin pieniä kivihiilen korvaus tarpeeseen nähden. TORREFACTION JA PYROLYYSIÖLJY Torrefaction biohiilen valmistus o C paahtamalla Euroopassa kehityskohteena, demolaitoksia suunnitteilla ~ 50 kt/a ~ 250 GWh/a Arvioidaan sopivan hiilipölykattiloihin sellaisenaan, edut kuljetuksessa, varastoinnissa sekä hiilimyllyillä ja tulipesässä. Pitkäaikaiskokemukset puuttuvat. Hiilen korvaus 50 %. Myös Suomessa tutkimus- ja kehitysvaiheessa Arvioidaan kaupallistuvan 2015 mennessä. Kilpailukyvyn ratkaisee vihreän sähkön tukitoimet eri maissa Puu- ja TOP-pelletit mahdollistavat laajan puupolttoainekaupan Euroopassa, maailmalla ennakoitu ~23 Mt/a v Pyrolyysiöljyn valmistus purusta 550 o C, status ja kehitystilanne lähellä biohiiltä. Käyttömahdollisuus sekä öljy-, kaasu- että hiilikattiloissa
17 17 Mahdollisia kehityspolkuja vuoteen 2020 Pellettien käyttö voidaan aloittaa nopeasti pienehköllä osuudella ilman merkittäviä investointeja, mutta vaatii laajennuksen nykyiseen muuttuvaan sähkön tuotantotukeen Kaasutus- ja puulinjainvestointeja voidaan käynnistää portaittain uuden teknologian investointiavustuksilla IE-direktiivin toteutusratkaisut päätetään ja toteutetaan nykylaitoksilla arviolta Ne voivat vaikuttaa joidenkin bioenergian käyttövaihtoehtojen priorisointiin laitoksilla Biohiilen (ja puuöljyn) demonstraatiolaitokset voisivat käynnistyä aikaisintaan ja isommat kaupalliset ehkä , vaativat uuden teknologian investointiavustuksen Linjaukset uuden tekniikan vaihtoehtoineen olisi tarkistettava Linjauksiin vaikuttaa mm. miten muut EU-jäsenvaltiot suunnittelevat 2020 vaihtoehtojaan ja mitä uusia velvoitteita jäsenvaltioille tulee. Biopolttoaineiden koti- ja kansainvälisten markkinoiden kehitys vaikuttaa linjauksiin tulevaisuudessa. Biomassan energiakäytön vaikutukset puuraaka-aineen hankintaan tulee sisällyttää linjausten tekemiseen.
Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa
Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaaman taustaselvityksen tulosten yhteenveto Janne Kärki, Satu Helynen, Kai Sipilä, Martti
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotKivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa
VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Martti Flyktman, Janne Kärki, Markus Hurskainen, Satu Helynen & Kai Sipilä ISBN 978-951-38- (nid.)
LisätiedotKivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa
VTT TIEDOTTEITA 2595 Martti Flyktman, Janne Kärki, Markus Hurskainen, Satu Helynen & Kai Sipilä Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotUusiutuvan energian potentiaalit
Uusiutuvan energian potentiaalit ASIANTUNTIJASEMINAARI 1.2.2008: UUSIUTUVA ENERGIA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Teknologiapäällikkö Satu Helynen Sisältö Aurinkoenergia
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotKivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa
VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Martti Flyktman, Janne Kärki, Markus Hurskainen, Satu Helynen & Kai Sipilä ISBN 978-951-38- (nid.)
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotKuivan laatuhakkeen markkinatutkimus
Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti
Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti
Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotBIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus
BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotJyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi
Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotAlueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU
Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotTEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen
TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotUusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo
Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan
LisätiedotBiohiili energiateollisuuden raaka-aineena
Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotMistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö
Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotTuotantotukilain muutokset
Tuotantotukilain muutokset Anja Liukko hallitusneuvos Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 27.11.2012 Tuulivoimarakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta)
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotIntegroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy
Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotBiomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen
GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotBIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit
BIOENERGIA SUOMESSA ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki 1 Kotimaisten polttoaineiden energiakäyttö 2000 ja 2001* Mtoe TWh Milj. k-m 3 PJ Osuus Suomen energiankulutuksesta, % Mustalipeä 3,4 3.3 40 39
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä
Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt
LisätiedotJyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia
Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
LisätiedotEnergiaverot 2011 (lämmöntuotanto)
Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle
LisätiedotSuomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry
Suomen Keskusta 08.03.2017 Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry 9.3.2017 2 Uusiutuvan energian tukipolitiikka syrjii kuorta ja purua Valtioneuvoston selonteko kansallisesta
LisätiedotMetsäpäivä Kuhmo 26.3.2014. Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1
Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Mauri Pekkarinen Mauri Pekkarinen 1 Suomesta bioenergian ja puhtaan teknologian mahtimaa! 1. Maailmanlaajuinen ilmastokysymys on aikamme suuria haasteita. o 80 % CO2- päästöistä
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotUusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
LisätiedotÖljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet
Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan
LisätiedotMetsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Metsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Gaia Consulting 17.3.2015 1 Gaia 17 March 2015 Johdanto Tämä selvitys arvioi, mitä alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia ja päästövaikutuksia
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotBiomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko
Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
Lisätiedot