Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan"

Transkriptio

1 1 (22) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Merja Taipale Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/2642/ /2015/UML Puhelinnumero Hankekoodi Tila Täydennettävänä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Uudenmaan liitto Käsittelevä liitto Etelä-Karjalan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Organisaatiotyyppi Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, Seudullinen kehitysyhtiö Jakeluosoite F.O. Virtasen katu 6 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Sorjonen Juha Yhteyshenkilön sähköpostiosoite Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero (05) Postitoimipaikka Imatra BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Customer Experience Officer Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Imatran kaupunki Kunta Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Ammattikorkeakoulu Wirma Lappeenranta Oy Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö Tulostettu :04:21

2 Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hankkeen osatoteuttajat ovat keskeisiä toimijoita maakunnan elinkeinoelämän kehittämisessä. Osatoteuttajat yhdessä muodostavat tiiviin kehittämistoimijoiden joukon, jossa yhdistyy elinkeinoelämän, kehittämisyhtiöiden, kaupunkien ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö ja toiminta maakunnallisen elinvoimaisuuden, yrittäjyyden ja osaamisen kehittämisessä Etelä-Karjalan maakuntaohjelma mukaisesti. Hankkeen viisi (5) osatoteuttajakohtaista työpakettia perustuvat toimijoiden ydinosaamiseen. Työpaketit muodostavat loogisen ja ehjän kokonaisuuden. Yhteishanke mahdollistaa myös hankehallinnolliset kustannussäästöt ja suuruuden ekonomiaedut. Yhteishanke vähentää myös hankkeiden sirpaleisuutta ja yhdistää matkailun keskeiset kehittämistoimenpiteet saman kattoprojektin alle helpottaen myös matkailun kehittämisen käytännön toteutusta ja edistää koordinaatiota. Yhteishanketta puoltaa myös uudistuva Etelä-Karjalan matkailustrategia vuosille Strategian lähtökyselyssä esiin tulleiden vastausten pohjalta tulevaisuuden matkailun kehittämisessä painottuvat mm. toimijoiden ja toimialojen välinen yhteistyön kehittäminen ja matkailualan yrityksien toimintaedellytysten ja palvelutarjooman parantaminen sekä matkailukeskittymissä että kaupunki- ja maaseuduilla. Yhteishankkeen tavoitteena on tukea omalta osaltaan TEM:in matkailun kärkihankkeen tavoitteita ja päämäärää lisätä Suomen matkailullista kansainvälistä vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua ja nostaa matkailun arvostusta. Yhteishankkeen integroituminen osaksi kansallisen tason matkailuohjelmia on myös kustannustehokasta ja tuloksellisempaa. Yhteishankkeessa pyritään vähentämään Suomen matkailustrategiassa vuoteen 2020 tunnistettuja matkailun kansallisia heikkouksia (saavutettavuus, tuntemattomuus ja korkea hintataso). Hankkeen toimenpiteet tukevat Suomen matkailustrategian sisäisen kehityksen tavoitteita: vahvistetaan matkailukeskittymiä ja verkostoja ja tuetaan yritysten kasvua ja kehittymistä. Tuoreessa Suomen kulttuurimatkailustrategiassa vuosille nostetaan esiin mm. elämyksellisyyden, aitouden, paikallisuuden, suomalaisen elämäntavan, ruokakulttuurin, arkkitehtuurin ja luovan talouden tärkeys matkailun kansainvälistämisessä ja kehittämisessä. Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa -raportin (TEM Julkaisuja Innovaatio 5/2009) mukaan matkailun kehittäminen vaatii myös laaja-alaista yhteistyötä alueen yrityksien, oppilaitosten ja aluekehittäjien kanssa. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulee jalkautua osaksi matkailuliiketoimintaa, esimerkiksi matkailustrategioiden jalkautukseen matkailualueille tarvitaan käytännönläheisiä esimerkkejä ja asiantuntija-apua. Eurooppa 2020 strategiassa kaupunkialueiden kehittämisen keskeisiä haasteita ovat mm. alueiden uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistaminen ja ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen. Itämeren alueen strategiassa (päivitetty toimintasuunnitelma) nostetaan esiin meren ja vesistöjen pelastaminen, alueen yhdistäminen ja vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen. Lisäksi toimintaa ohjaavissa ohjelma-asiakirjoissa korostetaan alueiden ja paikallistason toimijoiden osallistamista ja sitouttamista esimerkiksi strategian toimeenpanossa ja käytäntöön viennissä. Keskeistä on myös alueiden älykäs erikoistuminen ja profiloituminen omien vahvuuksien mukaisesti ja kriittisen massan saavuttamiseksi. Yhteishankkeen tavoitteet sopivat hyvin edellä mainittuihin maakunnallisen, kansallisen ja EU-tason strategisiin linjauksiin ja päämääriin. Etelä-Karjalan maakunnalle on omaleimaista vesistöjen tarjoama luontainen vetovoima. Saimaan alue ja alueen joet ja pienemmät järvet tarjoavat kestävän perustan matkailun kehittämistyölle. Matkailun kehittäminen on paljon muutakin kuin tuotekehitystä ja markkinointia. Hankkeen kohderyhmä muodostuu pk-yrityksistä isolla maantieteellisellä alueella kattaen koko Etelä-Karjalan maakunnan alueen. Kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita palvelevat eri toimialojen yritykset muodostavat ison joukon yksittäisiä matkailukohteita. Yhteishankealue yhdessä muodostaa myös potentiaalin yhtenäiseen ja kansainvälisesti vetovoimaiseen matkailualueeseen. Yhdessä tekemällä aikaansaadaan suuruuden ekonomioita, lisätään markkinauskottavuutta ja vetovoimaa. Potentiaalin hyödyntäminen ja heikkouksien vähentäminen edellyttää moderneja toimintamalleja, kriittistä osallistujamassaa laajalta alueelta ja syvää asiakasymmärrystä. Matkailijoiden kiinnostus ja alueelle saaminen paranee merkittävästi pienten yrityksien yhteenliittymillä, yhteistarjonnalla, yhteisillä myynnin edistämistoimenpiteillä ja tuotekehitysponnistuksilla. Yrityksien verkostoituminen, yhdessä toteutetut toimenpiteet ja osaamisen siirto yli toimialarajojen lisäävät yrityksien kehittymismahdollisuuksia ja luovat edellytyksiä yrityksien nähdä liiketoimintamahdollisuuksia suuremmassa mittakaavassa. Yhteishankkeen avulla luodaan kokonaan uusia ja laajennetaan olemassa olevia yritysverkostoja, esimerkiksi rakentamalla maakunnallisia ja laajempia asiakassegmenttikohtaisia tuotekokonaisuuksia valikoiduille kärki segmenteille. Nämä yhdessä lisäävät maakunnan matkailullista vetovoimaa, kiinnostavuutta, matkailijoiden palvelujen käyttöä ja pidentävät viipymää. 2 (22) Tulostettu :04:21

3 3 (22) Yhteishankkeen alueella olevat palveluntarjoajat luovat yhdessä hyvän potentiaalin kasvun ja myös kansainvälisyyden aikaansaamiseksi. Potentiaalin konkretisointi tuotteiksi ja palveluiksi edellyttää verkostomaista ja yritysten tarpeista lähtevää kehittämistyötä, verkostotoiminnan koordinointia ja ohjausta. Hankealueella toteutettavat toimenpiteet konkretisoivat myös maakunnan logistista ja matkailullista gateway-asemaa Pietarin ja Helsingin välissä. Hankkeen toteuttajat ja maakunnallinen toteutusalue toimii myös aitona asiakaslähtöisten tuoteja palvelukehityspilottien kehitysalustana ja ekosysteeminä. Kansainväliset matkailijat haluavat vierailla useilla paikkakunnilla ja eri käyntikohteissa matkan aikana. Maakunnalle on tyypillistä lyhyiden matkojen tekeminen omasta majoituspaikasta käsin. Esimerkiksi venäläiset matkailijat pendelöivät Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien välillä ja tekevät päivämatkoja loman aikana eri puolelle Etelä- ja Itä-Suomea. Myös teemakohtaiset kierto- ja ryhmämatkat eri kaupunkeihin vaativat tarjonnan laajentamista ja yhdistämistä. Näihin asiakastarpeisiin ja kulutuskäyttäytymisen muutoksiin halutaan vastata. Hankkeessa luodaan uusia ja entistäkin laajempia ja räätälöityjä palvelukokonaisuuksia ja -malleja erilaisille matkailijasegmenteille ja erilaisiin viipymiin. Nämä toimenpiteet täydentävät ja jatkokehittävät yhteisen suunnittelutyön kautta mm. gosaimaan ja VisitFinlandin tekemää matkailumarkkinointia. Maakunnallinen yhteishanke mahdollistaa myös luonnollisen paikan tehdä asiakaskeskeistä matkailun kehitystyötä esimerkiksi matkailukeskittymissä ja maakunnan rajanylityspaikoilla. Yhteishanke on merkittävä ja käytännönläheinen keino alueiden väliseen yhteistyöhön myös kansainvälisellä tasolla. Yhteishankkeen avulla pystytään todistettavasti luomaan merkittäviä synergiaetuja. Wirma Lappeenrannan ja Imatran Seudun Kehitysyhtiön vuoden aikana saamat kokemukset esimerkiksi Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa -hankkeen yhteistyöstä, tuloksista ja rakennetuista toimintamalleista mahdollistavat nopean hankkeen liikkeellelähdön ja toimenpiteiden yhteistoteutukset vetovoimaisuuden aikaansaamiseksi. Verkosto-, koordinaatio- ja kehitystyö vaativat kuitenkin uudistumista, yhteisiä toteutuksia, rajat ylittävää vuoropuhelua ja asiakkaiden kohtaamisia. Markkinatarve, yrityksien ja hanketoimijoiden halu laajentaa verkostoja ja tehdä koordinoidusti asioita on ilmeinen. Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa hankkeen tulokset, kohderyhmän positiiviset palautteet, kustannustehokkaat toimintamallit ja resurssiviisaat hankinnat puoltavat yhteishankkeen toteuttamista ja yhteistoimintamallin kehittämistä jatkossakin. Resursseja ja hankeosaamista yhdistämällä vähennetään myös sirpaloitunutta hankekantaa kohti vaikuttavampia ja isompia kokonaisuuksia, joiden myötä hankkeiden vaikuttavuus, hankeyhteistyö ja aikaisempien tulosten hyödynnettävyys paranevat. Yhteishankkeen toteuttaminen edellyttää osapuolten välistä luottamusta, joka puolestaan syntyy yhteisten tekojen kautta. Hankeosapuolten aiemmat kokemukset luottamuksellisesta yhteistyöstä luovat yhteishankkeelle lujan pohjan, jolloin hankkeen toimenpiteitä voidaan ryhtyä välittömästi toteuttamaan. Lisäksi yhteishankkeen toimenpiteet konkretisoivat, tuovat uusia sisältöjä maakunnan sisälle ja edistävät maakunnan matkailun kehittymistä seuraavien osatoteuttajien yhdessä tekemisen linjauksien kautta: - Tarjontaa laajentamalla ja monipuolistamalla voidaan kasvattaa markkinakysyntää. - Kasvun mahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy sekä yhteistyökumppaneiden että myös kilpailijoidenkin kautta. - Uudistuminen, jatkuva parantaminen, signaalien metsästys, tutkimustiedon käytäntöön vienti lisäävät yrityksien kilpailukykyä ja kykyä sopeutua muutoksiin. - Investoinnit inhimilliseen pääomaan kasvattavat maakunnan ja yrityksien kilpailukykyä ja vetovoimaa. - Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) laaja-alainen ja monipuolinen hyödyntäminen on kriittinen tekijä yrityksien asiakas- ja muissa liiketoimintaprosesseissa. - Uusia verkostoja, tuotekokonaisuuksia, asiakkuuksia, kasvua ja hyvinvointia syntyy tekemällä oppien, pilottien, kokeilujen ja toistojen avulla. - Palveluja ja tuotteita testataan aidoissa liiketoimintaympäristössä ja olosuhteissa, asiakkaan rooli tuote- ja palvelukehityksessä on keskeistä. - Yhteistyö ja hankinnat lisäävät toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja resurssien tehokasta käyttöä. - Kustannustehokkaiden mallien avulla edistetään kasvua (esim. älykkäät hankinnat, energiatehokkuus, kustannustehokkaat kommunikaatio- ja jakelukanavat, benchmarking mallit) - Oppiminen hyvistä käytänteistä ja osaamisen siirto ovat tehokkaita ja yritysystävällisiä innovaatiomenetelmiä. 3 Hankkeen perustiedot Tulostettu :04:21

4 Hankkeen julkinen nimi Saimaan alueen digitaalinen ja verkostoitunut luontomatkailu Alkamispäivämäärä Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) Päättymispäivämäärä (22) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeessa vahvistetaan maakunnallisissa ja kansallisissa matkailustrategioissa esiin nostettuja Etelä-Karjalan vahvuuksia ja kehittämisen painopistealueita yrityslähtöisillä, verkostomaisilla ja joustavilla toimenpiteillä. Kehittämistoimenpiteiden keskeiset teemat ovat Saimaa, luonto, geologia, sijainti idän ja lännen välissä ja laajaalainen ja kiinnostava tuote- ja palvelutarjonta (kohteet, tuotteet, palvelut, aktiviteetit ja niihin liittyvät tapahtumat ja paketit). Hankkeessa vastataan matkailun nykytilaa kuvaaviin kehittämistarpeisiin, esim. kuinka parannetaan ja laajennetaan palvelutarjontaa, lisätään tunnettavuutta erilaisille matkailijoille ja kuinka pienet yritykset saadaan vahvemmin mukaan verkostoihin, kasvu-uralle ja kansainvälistymään. Hankkeessa luodaan uusia verkostomaisia toimintamalleja yritysten, oppilaitosten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin hyväksi. Kehittämistyössä korostuvat mm. palvelujen ja tuotteiden paketointi, yrityksien liiketoiminnan kehittäminen, tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen, toimijoiden yhteistyön kehittäminen, uusien tuotteiden ja sisältöjen kehittäminen, yrityksien toiminnan laatutason parantaminen, olemassa olevien matkailubrändien kehittäminen ja uusimpien koulutus- ja tutkimustiedon vieminen matkailualan toimijoiden käyttöön. Hankkeen tavoitteena on viedä käytäntöön maakunnan tahtotila millaisena Etelä-Karjalan matkailun halutaan olla vuonna Hankkeen toimenpiteissä korostuvat matkailustrategiatyön alkukyselyssä esiin tulleet avaintoimenpiteet, joiden avulla Etelä-Karjalasta luodaan elinvoimaisempi matkailualue: - Toimijoiden ja toimialojen yhteistyön kehittäminen alueen sisällä ja matkailusta hyötyvien muiden toimialojen kanssa. - Etelä-Karjalan tunnettavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. - Luonto-, geologia-, hyvinvointi-, liikuntapalveluja tarjoavien yrityksien toimintaedellytyksien tukeminen, liiketoiminnan kehittyminen ja kansainvälistäminen. - Maaseudun matkailutarjonnan ja matkailutoimijoiden yhteistyön kehittäminen ja tuotekehitys, joka samalla vahvistaa myös maaseudun elinvoimaisuutta. Hankkeen osatoteuttajat ovat Imatran Seudun Kehitysyhtiö, Wirma Lappeenranta, Imatran kaupunki ja Saimaan Ammattikorkeakoulu. Kehittämistoiminnan neljä osaa muodostavat loogisen kokonaisuuden ja mahdollistavat osatoteuttajien välisen tiiviin yhteistyön ja yhteistyön kehittämisen käytännön toimenpitein: Työpaketti 1: Kestävä malli kansainvälistymiseen (Saimaan ammattikorkeakoulu) Luodaan Etelä-Karjalassa toimiville matkailuyritykselle nopea ja luotettava toimintatapa omien matkailutuotteiden ja - palveluiden kansainvälisten odotusten ja vaatimusten tunnistamiseen ja testaukseen sekä digitaalisuuden hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassa. Toimintatapa jakaantuu kolmeen toimintamalliin joissa korostuvat kv. opiskelijoiden ja opettajien osaamisen hyödyntäminen ja uusimman tiedon soveltaminen käytäntöön: Toimintamalli 1: kansainvälisen asiakasymmärryksen muodostaminen; Toimintamalli 2: kansainvälisten kiinnostavien digitaalisten kokemuksien ja matkailusisältöjen toteutuksien suunnittelu ja testaus; Toimintamalli 3: Matkailutuotteiden ja - palveluiden kansainvälisyystestaus. Toteutetaan pohjaselvitykset, esitestaukset, haastattelut ja kyselyt sekä varsinaisten toimintamallien rakentaminen työpajoissa, kenttätoteutukset ja mallin levittäminen. Toimintamalleilla pyritään varmistamaan myös mahdollisimman Tulostettu :04:21

5 5 (22) monen kansainvälisen opiskelijan työllistyminen Etelä-Karjalassa sekä varmistamaan alueen houkuttelevuus niin matkailijoiden kuin tulevien kansainvälisten opiskelijoidenkin silmissä. Työpaketti 2: Matkailuliiketoiminnan uudet sisällöt (Imatran kaupunki) Muokataan aikaisemmista geologiakartoituksesta saatuja tuloksia luontomatkailun ja yrittäjien käyttöön ja koulutetaan yrittäjät hyödyntämään Saimaan keskeistä sisältöä, geologiaa, uusien tuotteiden luomisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä. Luodaan ja vahvistetaan Saimaalle Saimaan geologiasta eli Saimaan synnystä ja muotoutumisesta kertovia uusia matkailu- ja käyntikohteita. Koulutetaan (luonto)matkailun yrittäjiä käyttämään geologiasisältöä yritystuotteissaan ja liiketoiminnan kehittämisessä, esimerkiksi miten Saimaan (geologista) tarinaa voidaan tuoda esiin elämyksellisesti kestävän kehityksen periaatteella Geopark- ja UNESCO- standardeja noudattaen kohti kansainvälistä laatutasoa. Työpaketti 3: Matkailun liiketoimintaosaaminen kehittäminen (Wirma Lappeenranta) Tuetaan pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä niin, että yrityksen toiminta kantaa myös hiljaisempien aikojen yli, esimerkiksi kannattavuutta ja kustannustehokkuutta parantamalla ja uusien asiakasryhmiä hankkimalla asiakkaiksi uusista lähtömaista. Kehitetään yritysten liiketoiminta- ja viestintäosaamista ja edistetään sekä tuetaan yritysten verkottumista. Hankkeessa kehitetään uusia matkailutuotteita, jotka kokoavat yhteen eri alojen toimijoita ja yrityksiä. Kehitetään ja markkinoidaan Linnoitus - Pallonlahti - Myllysaari kokonaisuutena ja ympärivuotisena matkailualueena. Parannetaan valmiuksia toteuttaa tapahtumia ympärivuotisesti ja edistetään Lappeenrannan valmiuksia palvella matkailijoita ja asukkaita entistä paremmin. Hankkeen toimenpiteet liittyvät uusien tuotteiden ja tapahtumien rakentamiseen myös hiljaiselle sesongille ja kaupunkistrategian mukaisten matkailua tukevien infrastruktuurihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. TP4: Digitaalisuus ja matkailuliiketoiminnan verkostot (Imatran Seudun Kehitysyhtiö) Kehitetään matkailualan toimijoiden omia ja yhteisöllisiä sähköisiä liiketoimintaprosesseja ja palvelumalleja tukemaan kasvua, asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta toimintaa. Vahvistetaan alueen vetovoimakeskittymiä esimerkiksi täydentämällä palvelutarjontaa uusilla tuote- ja palvelukokonaisuuksilla ja aktiivisella sisäisellä ja ulkoisella tiedottamisella. Tunnistetaan alueelle uusia markkina-alueita, asiakassegmenttejä ja liiketoimintamahdollisuuksia ja testataan kohderyhmällä alueen uusia kärkituotteita ja niihin liittyviä sisältöjä. Luodaan uusia palvelu- ja tuotekokonaisuuksia erityisesti suunnattuna kansainvälisille luonto-, liikunta-, geologia- ja hyvinvointimatkailumarkkinoille, painopisteenä matkailijan elämykset ja kokemukset ja tarinat. Edistetään yrityksien muutosvalmiutta ja kehitetään alueen yrityksien osaamispääomaa jalkauttamalla käytäntöön pilottitoteutuksien avulla matkailullisia tutkimustietoja ja trendimuutoksia, erityisesti ICT:n tuomia mahdollisuuksia. Työpaketin toimenpiteet on jaettu neljään temaattiseen kokonaisuuteen: 1) Matkailualan palvelutarjonnan laadun parantaminen, 2) Sähköisten asiointi- ja liiketoimintaprosessien kehittäminen, 3) Internetpalvelujen hyödyntämisen tehostaminen ja käytön aktivointi ja 4) Partneriverkoston ja yhteistyökumppanuuksien kehitys. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Digital and networked nature tourism at Lake Saimaa region 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The project develops strengths and development priorities derived from the regional and national tourism strategies. The actions will be implemented by means of business driven, collaborative and agile methods. The central and thematic topics are Lake Saimaa, nature, geology and the area s location between East and West, large scale and interesting supply of tourism products and services (e.g. attractions, products, services, activities and related events and packages. The project will give answers to the identified regional development needs of tourism industry, e.g. how Tulostettu :04:21

6 6 (22) to improve and extend year round supply of tourism related services, how to increase regions awareness and attraction of different customer segments, and how to integrate micro and small enterprises into tourism value added networks, growth paths and international markets. During the project, new networked development actions, operational and policy-level models with companies, schools, public sector and third sector players will be created. Highlight will be put on creation of new service packages, business development, utilization of ICT solutions, development of new products and contents, improvement of quality of business operations, development of existing tourism brands and implementation of new research and education information for the use of the local businesses. The objective is to put into practice the shared vision of tourism situation in South-Karelia in Actions are derived from central themes created by the inquiry of tourism strategy work. The actions are key elements in developing more vital tourism destination in South-Karelia: - The development of co-operation not only with tourism industry players but also with benefiting industries. - Improving awareness and accessibility of South Karelia. - Supporting operational conditions, business development and internationalization of nature, geology, wellness and sport services offering SMEs. - Development of co-operation and product development of rural SMES resulting to improve of vitality of countryside of South-Karelia. Project partners are Imatra Region Development Company Ltd, Wirma Lappeenranta Ltd, City of Imatra and Saimaa University of Applied Sciences. The project has four operational work packages enabling tight co-operation with the partners and development of co-operation with practical touch. Work package 1: Sustainable model for internalization (Saimaa University of Applied Sciences) In order to fulfill the expectations of international customers, a fast and reliable development model will be created for the local SMEs. The model enables SMEs to identify customer requirements, test services and products with customers, and utilize digitalization and ICT solutions for business processes. The model emphasizes the role of international exchange students and teachers how their knowledge, insight and new research results and information of tourism can be utilized in e.g. product development. The model has three: 1) creation of international customer insight, 2) specification and testing of internationally attractive digital travelers experiences and contents, 3) product and service testing of international markets. Working package include several activities: ground studies, test operations, interviews, inquiries workshops and model implementation tasks. The model seeks also the ways how guarantee that as many international students get a work in South Karelia after their graduation and the regions is seen attractive from tourism point of view. Work package 2: New content for tourism businesses (City of Imatra) Modifying the outputs from the existing geological inventories in order to develop SMEs businesses, e.g. in creation of new geological and nature based tourism products and educate business owners and staff. During the project, the story of the born of Lake Saimaa and its shaping dynamics are exploited in creation new tourism products and attractions. Work package 3: Development of tourism business knowhow (Wirma Lappeenranta) Supporting SMEs growth and competitiveness for year around is key focus of the working package. This will be done by improving profitability and cost efficiency of SMEs and attracting new customer segments from new markets into the region. Business development actions will be carried out by improving communication skills. As well, business networks are supported and developed in this working package. New tourism products are modelled consisting of several companies and players from different industries. The focus area is premises in the surroundings of Linnoitus- Pallonlahti-Myllysaari area. These areas are developed and marketed as a one compact and year round tourism Tulostettu :04:21

7 7 (22) attraction area. The project focus also on event development, improving readiness to produce events year round and support city of Lappeenranta ability to serve better tourists and local people are in the action list. The actions of the working package are related to the development of new product development and events, also during the shoulder and low seasons of the region. The working package supports the implementation of City of Lappeenranta strategy, especially in planning and implementation of infrastructure projects. Work package 4: Digitalization and tourism business networks (Imatra Region Development Company) The working package is focusing on the development of SMEs own and shared business processes and guidelines by means of ICT solutions and digitalization supporting SMEs growth, customer driven and cost effective operations. Attraction clusters and key areas are supported and developed e.g. by means of supplement of tourism product supply with new content and products and active and customer targeted communication internally and externally. New market areas, customer segments and business possibilities including new innovative product pilots with testing operations are carried out during the project. The key thematic areas of the working package are nature, sport, wellness, geology related tourism development, attracting especially international tourism flows into the region from the new markets. Agile and business driven pilot projects are executed during the project supporting SMEs ability and readiness to adapt to the market changes, e.g in the changes of trends and customer behavior. The diffusion of new tourism research and educational information will promote SMEs business skills and customer insight. The working package is divided into four thematic sections: 1) Quality development of product and service supply, 2) Development of electronic service and business processes and models, 3) Utilization of digitalization and activation of use of internet based services, and 4) development of partner, co-operation and value added networks. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Huolimatta viimeaikaisesta venäläisten matkailun vähenemisestä, maakunnassa varaudutaan kasvaviin matkailuvirtoihin tulevaisuudessa. Hankkeen keskeisenä tarpeena on saada yritykset varautumaan tulevaisuudessa kasvaviin matkailuvirtoihin. Tämä tarkoittaa yritysten kannustamista, opastamista ja kokeiluja aikaansaada lisää uutta liiketoimintaa, myyntiä, tuotteita ja työpaikkoja/yrityksiä. Yritykset haluavat mennä myös kokonaan uusille alueille, kasvua halutaan saavan myös uusilta kohdemarkkinoilta, kuten Keski-Euroopasta, Aasiasta tai intressipohjaisista matkailijaryhmistä (esim. modernit humanistit). Toisena keskeisenä tarpeena on matkailuyritysten kannattavuuden parantaminen korostamalla huomioiden myös kestävän kehityksen periaatteet. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrityksien toimintaympäristöjä ja elinkeinojen kehittymistä kestävän kehityksen, luonnon ja ympäristötekijöiden avulla. Hankkeen kolmas tarveperustainen tavoite on yritysten kannattavuuden, kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen ja vauhdittaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden avulla ja kehittämällä yritysverkostoja. Näitä kehittämistarpeisiin tullaan vastaamaan soveltamalla moderneja tuote- ja palvelukehitysmenetelmiä, jalkauttamalla uusinta tutkimus- ja trenditietoja, kokeilemalla ja pilotoimalla erilaisia tarvelähtöisiä mikrohankkeita. Maailmalla matkailutoimiala kasvaa 4 prosenttia vuodessa. Myös Suomessa matkailu on pitkään ollut yksi harvoista kasvutoimialoista. Työvoima- ja elinkeinoministeriö on tunnistanut matkailun yhdeksi kolmesta kasvutoimialasta joiden kautta Suomeen syntyy taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja. Matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2013 oli yli 14 miljardia euroa, matkailun BKT on enemmän kuin esimerkiksi elintarviketeollisuuden tai maa- ja metsätalouden BKTluvut yhteensä. Vientiin rinnastettavaa matkailutuloa kertyi ulkomailta vuonna 2013 yli neljä miljardia euroa. Luku on korkeampi kuin Suomen korkean teknologian vienti ulkomaille. Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) matkailutulo vuonna 2012 oli yli 1,3 miljardia euroa ja matkailu työllisti noin kokoaikaisen työpaikan verran. Suurimpina työllistäjinä olivat matkailutulosta johdettuna vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoimiala. Matkailu on tulevaisuudessakin merkittävä työllistäjä, mutta toimiala vaatii matkailun murroksessa ja kilpailun kiristyessä toiminnan uusiutumista, käytännönläheistä kehittämistä ja tehostamista. Tulostettu :04:21

8 8 (22) Matkailutulon kehittämisen näkökulmasta on tärkeää panostaa matkan keston pidentämiseen, matkailijoiden kulutuskäyttäytymisen ja myös liikkumisen laajentamiseen, myös muillekin toimialoille ja teemoihin kuin vähittäiskauppaan tai esimerkiksi tiedonsaannin ja asioinnin helppouteen. Asiakasmäärien kasvattamisessa on tärkeää keskittyä asiakasryhmiin, jotka tulevat alueelle ympärivuotisesti. Viestinnän, markkinoinnin ja myynnin tuotannollisia ja kehittämisorientoituneita toimenpiteitä on kohdistettava rohkeammin suoraan valikoidusti kiinnostaviin ja kannattaviin asiakassegmentteihin. Kokeilukulttuuria ja rohkeutta käydä tekemään asioita systemaattisesti tulee edistää. Lappeenrannan ja Imatran seutukunnille luonto ja sijainti ovat vahvoja vetovoimatekijöitä erityisesti Venäjän, Keski- Euroopan ja Aasian markkinoilla. Maakunnassa on selkeitä vetovoimaisia matkailukohteita, mutta matkailijoiden houkuttelemiseksi tarvitaan entistä tehokkaampia ja fokusoidumpia toimenpiteitä ja laajentumista uusille kohdealueille. Tämä viesti on tullut vahvasti myös yritysten suunnalta. Tällä hetkellä liike- ja lomamatkustajat tulevat valtaosin Pietarin ja Leniningradin oblastin alueelta, mutta paljon hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia on mm. 15 muussa venäläisessä miljoonakaupungissa. Myös uudet asiakkuudet Keski-Euroopasta ja Aasiasta on tunnistettu potentiaalisiksi uusiksi markkina-alueiksi. Maakunnassa on myös kansallisuuksista riippumattomia vetovoimatekijöitä, kuten esimerkiksi Saimaa geologinen perimä ja geokohteisiin liittyvä geopark alue sekä luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailuun sopivia tuoteaihioita ja kehittämisideoita. Nämä aihiot ja kehittämisideat tulisi viedä markkinoille tuotekehitysprosessien ja kaupallistamis- ja tuotteistustoimenpiteiden kautta. Niin kotimaiset kuin venäläiset, keskieurooppalaiset ja aasialaiset matkustajat pitävät Saimaan aluetta kiinnostavana kohteena, mutta tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa riittävän hyvin. Hankkeessa kehitetään uusia luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä tuotteita jotka monipuolistavat ja täydentävät olemassa olevaa tarjontaa. Uusien markkinoiden identifiointia tehdään yhteistyössä gosaimaan, VisitFinlandin ja muiden Saimaan alueen kaupunkien kanssa ja hyödyntämällä jo olemassa olevia matkailuvirtoja. Tehokkaan verkostotoiminnan edellytys on osallistua aktiivisesti verkostojen toimintaan ja niiden kehittämiseen. Osallistuminen erilaisiin verkostoihin, yhteistuottamisen, yhteistyön ja verkostojen ohjaamisen ja toiminnan kehittäminen onkin keskeinen hankkeen toimenpide. Hankkeessa kannustetaan, koulutetaan ja valmennetaan useiden eri pilottien ja toistoihin perustuvien toimenpiteiden avulla yritysverkostoja kehittämään liiketoimintaa, prosesseja ja palveluja yhteistyössä osatoteuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa haetaan ratkaisua matkailuyritysten kansainvälistymisosaamisen lisäämiseen hyödyntämällä alueella opiskelevia kansainvälisiä opiskelijoita ja oppilaitoksen resursseja erityisesti sisältöjen arvioinnissa, tuotteiden ja palveluiden testauksessa, digitaalisuuden lisäämisessä ja asiakasymmärryksen lisäämisessä. Hankkeen päämääränä on helpottaa matkailijoiden asioimista ja edistää matkailutarjooman ja palvelujen löydettävyyttä sekä ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Kehittämistoimenpiteillä nostetaan palvelujen ja tuotteiden jalostusastetta ja kehitetään yrityksien liiketoimintaprosesseja esimerkiksi kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Hankkeessa lisätään alueen yritysten kansainvälisyyteen ja matkailuliiketoimintaan liittyvää osaamista. Tavoitteena on pidentää matkailun arvoketjuja, lisätä yritysten liiketoiminta- ja ansaintamahdollisuuksia ja kehittää verkostojen toimintaa ja ohjausta. Alueen saavutettavuutta parannetaan erityisesti viestinnän keinoin ja lisäämällä matkailijoiden ja median tietoisuutta maakunnan matkailumahdollisuuksista, esim. Rauha-Ukonniemen alueen ympärivuotisesta palvelutarjonnasta. Hankkeessa hyödynnetään ammattikorkeakoulun kv. opiskelijoiden maa ja kuluttajatuntemusta verkostojen kehittämishankkeiden avulla. Matkailijoiden muutos kulutuskäyttäytymisessä, tiedon etsinnässä, ostopäätöksissä ja palvelukanavavaatimuksissa edellyttävät myös uusien asiakas- ja kokemusperäisten palvelujen laajentumista uusille ja kasvaville markkinoille. Matkailun globaalit ilmiöt näkyvät myös pienillä paikkakunnilla. Globaalien trendien ymmärtäminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille. Yritykset eivät kuitenkaan yksinään muodosta kriittistä massaa Tulostettu :04:21

9 9 (22) vetovoimaisen ja tunnetun alueen luomiseksi vaan tarvitsevat verkostoista ja yhteistuottamisesta apua omaan toiminnan kehittämiseen. Yksittäisten yrityksien tarjonta ei ole riittävän houkuttelevaa kansainvälisten matkailijoiden saamiseksi alueelle. Kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan suurempia tuote- ja palvelukokonaisuuksia, tarjonnan erilaistamista, kohderyhmälähtöisiä vuorovaikutustilanteita ja viestinnällisiä innovaatioita kiinnostuksen herättämiseksi. Yritykset kokevat tarvitsevan liiketoiminnan laaja-alaista kehittämistä ja moderneja, kustannustehokkaita ja asiakaslähtöisiä kommunikaatio-, innovaatio- ja palvelukehityspilottihankkeita. Keskeistä yrityksille on tarve kehittää omaa markkinointia ja tehostaa liiketoimintaa digitaalisuuden ja erilaisten ICT-ratkaisujen, kuten mobiilisuden avulla. Näihin muutoksiin ja yrityksien esille nostamiin tarpeisiin tullaan hankkeessa kiinnittämään erityistä huomiota. Matkailuala on työvoimavaltaista ja osaamisperusteista palveluliiketoimintaa ja vientiteollisuuteen verrattavaa liiketoimintaa. Alan kehittäminen tukee alueen työllisyyttä niin kansallisella kuin aluetasolla eikä matkailuyritystoimintaa voida siirtää ulkomaille. Etelä-Saimaalla ei toistaiseksi ole laadukkaita luonto- ja geologiamatkailutuotteita eikä geologiaa osata tuoda esiin alueen luontomatkailuyrityksissä. Hankkeessa muokataan edellisten hankkeiden tuloksia (mm. Saimaa Geomatkailukohteeksi-hankkeen geologiakartoituksesta saatuja tuloksia) luontomatkailun ja yrittäjien käyttöön ja koulutetaan yrittäjät hyödyntämään Saimaan keskeistä sisältöä, geologiaa, uusien tuotteiden luomisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä. Hankevalmistelu on tehty yhteistyössä osatoteuttajien kanssa. Valmistelutyöhön on osallistuneet myös matkailukehittäjäorganisaatiot, alueen kehitysyhtiöt ja kohderyhmäyritykset. Hankkeen toimenpiteet on rakennettu sekä yritys- että strategialähtöisesti. Hankevalmistelussa on konsultoitu Suomen johtavia matkailun asiantuntijoita (mm. FinPro:in, VisitFinlandin ja TEM:in matkailuasiantuntijat) laadukkaiden ja markkinalähtöisten toimenpiteiden tunnistamiseksi. Hankkeen suunnitteluissa toimenpiteissä on huomioitu myös keskeisten käynnissä olevien GoSaimaan ja Saimaa Geopark hankkeiden toimenpiteet. Hankevalmistelussa on otettu huomioon hyvät kokemukset ja toimijoiden pitkät perinteet oppilaitos-yritysyhteistyöstä matkailun ja kaupan alan tuote- ja palvelukehityksessä ja TKI-toiminnassa. Hankkeen valmistelussa on huomioitu keväällä 2014 päättyneen Vetovoimaa ja kestävää kehitystä ympärivuotiseen matkailuun Etelä- Suomessa hankkeessa aikaansaadut tulokset ja hankearvioinnin tuloksena syntyneet jatkotoimenpide-ehdotukset. Active Park hankkeen tulokset luovat myös loogisen jatkumon kehittää uusia mobiilireittejä koko maakunnan alueelle. Hankkeen toimenpiteet muodostavat loogisen jatkumon ja tiiviin integraation päättyneiden ja nyt käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Hankevalmistelussa on huomioitu eri hankkeiden väliset yhteistyömahdollisuudet sekä päättyneiden hankkeiden tulosten jatkohyödyntäminen ja -kehittäminen. Tiiviin yhteistyön avulla hankkeet pystyvät täydentämään toisiaan ja tekemään myös yhteisiä toimenpiteitä. Hankkeen toteuttajat ovat varmistaneet, että hankkeen toimenpiteet toteuttavat matkailu-, elinkeino- ja aluepoliittisia strategioita ja maakuntaohjelmia. Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu niin, että ne hyvin integroituneet aluekehittämisen painopistealueisiin ja rakennerahasto-ohjelman tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet on peilattu EAKR-ohjelman mukaisesti huomioiden toimintalinjan 2 ja sen erityistavoitteet tavoitteet ja päämäärät. Pk-yritysten innovaatiotoiminnan vahvistamiselle, uusimman tiedon hyödyntämiselle ja osaamisen kehittämiselle on selkeä tarve. Hankkeen toimenpiteet peilattuna tavoitteisiin ovat kestävät perustalla ja toiminnalle on esitettävissä vahvat argumentit. Elinkeinoelämän kehittämistarpeita on hankevalmistelun aikana tunnistettu ja yhtenäistetty useissa eri yhteyksissä ja kattavasti eri toimijoiden kanssa. Matkailun kansainvälistyminen, uusien investointien tarve ja kaupan sekä matkailutarjonnan kehittäminen ja Tulostettu :04:21

10 10 (22) monipuolistaminen on maakuntaohjelmassa nostettu voimakkaasti esille. Matkailutoimialan kehittyminen on myös kaupunkien elinkeino-ohjelmissa tärkeässä roolissa. Matkailu luo hyvinvointia matkailutulon ja uusien työpaikkojen myötä. Myös Etelä-Karjalan uudistuvassa matkailustrategiassa tullaan linjaamaan seuraavien vuosien kärkiteemat, kohteet ja toimenpiteet. Hanke valmistautuu omalta osaltaan toteuttamaan Etelä-Karjalan uuden matkailustrategian käytäntöön vientiä. Hankkeessa vahvistetaan maakunnallisissa ja kansallisissa strategioissa esiin nostettuja alueen matkailullisia vahvuuksia ja painopistealueita yrityslähtöisillä, verkostomaisilla ja joustavilla kehittämistoimenpiteillä. Vahvuudet ovat: Saimaa, luonto, sijainti idän ja lännen välissä ja laaja-alainen tarjooma (palvelut, aktiviteetit, tapatumat). Teemamatkailun kannalta kärkiteemat ovat: Luonto, liikunta ja geologia. Hankkeessa haetaan vastauksia matkailun nykytilaa kuvaaviin kehittämistarpeisiin, esim. kuinka parannetaan ja laajennetaan palvelutarjoomaa, lisätään tunnettavuutta erilaisille matkailijoille ja kuinka pienet yritykset saadaan mukaan verkostoihin, kasvu-uralle ja kansainvälistymään. Kehittämistyössä korostuvat mm. palvelujen ja tuotteiden paketointi, yrityksien liiketoiminnan kehittäminen tietoteknisten ratkaisujen avulla (erityisesti markkinointi), toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen, uusien tuotteiden ja sisältöjen kehittäminen, yrityksien toiminnan laatutason parantaminen ja olemassa olevien brändien vahvistaminen. Hankkeen tavoitteena on viedä käytäntöön yrityksien tahtotila millaisena Etelä-Karjalan matkailu halutaan olla vuonna Hankkeen toimenpiteissä korostuvat matkailustrategiatyön alkukyselyssä esiin tulleet avaintoimenpiteet joiden avulla Etelä-Karjalasta luodaan elinvoimaisempi matkailualue: -Tehdään entistä enemmin yhteistyötä alueen sisällä ja matkailusta hyötyvien muiden toimialojen kanssa. -Parannetaan maakunnan saavutettavuutta. -Tuetaan luonto-, hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuuripalveluja tarjoavien yrityksien toimintaedellytyksiä. -Kehitetään maaseudun matkailutarjontaa ja matkailutoimijoiden yhteistyötä vahvistaen samalla maaseudun elinvoimaisuutta. -Kehitetään Lappeenrannan lentoaseman toimintaa charter- ja reittiliiketoiminnan lisäämiseksi. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen yhteiset tavoitteet suuntaavat matkailun strategisiin alueellisiin ja kansallisiin kehittämiskohteisiin ja painopistealueisiin. Hankkeen yhteisten tavoitteiden määrittämisessä on otettu huomioon hankealueen maakuntaohjelmat ja Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan (TL2) erityistavoitteet, indikaattorit, horisontaaliset periaatteet ja yhdennetyn alueellisen kehittämisen päämäärät. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat aikaansaada kasvua, kassavirtaa ja kokemuksia yhdessä tekemällä (luottamuspääoma), kokeilujen (yllätyksellisyys), koordinaation ja kustannustehokkaiden yhteistyömallien (synergiaetu) avulla. Tavoitteena on kehittää yhtenäistä matkailualuetta ja soveltaa maakunnan matkailukohteita innovaatioalustana ja tuote- ja palvelukehitysympäristönä. Tavoitteena on luoda Etelä-Karjalassa toimiville matkailuyritykselle nopea ja luotettava toimintatapa omien matkailutuotteiden ja -palveluiden kansainvälisten odotusten ja vaatimusten tunnistamiseen ja testaukseen sekä digitaalisuuden hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassa. Tavoitteena on, että Saimaan alue pystyy kehittymään tullakseen yhdeksi keskeisimmiksi matkailualueiksi Suomessa Helsingin ja Lapin rinnalle. Hyödyntämällä uusinta tietoa ja osaamista hankkeella lisätään alueen innovaatio- ja uusiutumiskykyä joiden kautta parannetaan kilpailukykyä ja vahvistetaan olemassa olevia kilpailuetuja suhteessa muihin alueisiin. Tavoitteena on tukea yrityksien asiakas- ja tarveperusteisia tuote- ja palvelukehitysprojekteja ja viedä yhdessä uusia palveluja markkinoille ja verkostoihin. Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena on kokeilukulttuurinomaisesti pilotoida palvelumalleja, tuottaa erilaisia innovatiivisia sisältöjä ja soveltaa digitaalisuuden suomia uusia liiketoimintaprosesseja Tulostettu :04:21

11 11 (22) yrityksien ja verkostojen käyttöön. Hankkeen läpileikkaavat ja tavoitteita tukevat avainteemat ovat kansainvälisyys, digitaalisuus, kestävä kehitys, verkostot ja luontomatkailu. Hankkeen toimintaa läpileikkaavat ja yhteiset tavoitteet ovat: 1) Toimijoiden ja toimialojen yhteistyön kehittäminen 2) Matkailualan yritysten toimintaedellytysten ja saavutettavuuden parantaminen 3) Elinvoimaisuuden vahvistaminen matkailun tuote- ja palvelukehityksellä Hankkeen yhteisistä tavoitteista on muodostettu hankkeen toimenpidekokonaisuudet, työpaketit (TPx). Jokaisella työpaketilla on oma vastuutoteuttaja, osatoteuttajat osallistuvat oman työpaketin toteutuksen lisäksi myös muiden työpakettien toteutukseen. TP1: Kestävä kansainvälistymisen kehitysmalli (Saimaan ammattikorkeakoulu) TP2: Matkailuliiketoiminnan uudet sisällöt (Imatran kaupunki) TP3: Liiketoimintaosaamisen kehittäminen (Wirma Lappeenranta) TP4: Digitaalisuus ja matkailuliiketoiminnan verkostot (Imatran Seudun Kehitysyhtiö) TP5: Projektinjohto ja hankehallinto (Imatran Seudun Kehitysyhtiö) Tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet pyritään toteuttamaan mahdollisimman maakunnallisella tasolla huomioiden kohderyhmien tarpeet, aikataulut ja osatoteutusbudjetti. Yhteisiä toimenpiteitä tehdään myös osatoteutuspareittain ja tapauskohtaisesti erilaisin osatoteuttajakombinaatioin. Projektiorganisaatiolla on hyvät valmiudet suunnitella ja toteuttaa yhteisiä toimenpiteitä. Hankkeen yhteiset toimenpiteet toteutetaan sekä ostopalveluina että hankehenkilöstön sisäisenä työnä. Hankkeen päätavoitteena on matkailualan pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukeminen niin, että yrityksen toiminta kantaa myös hiljaisempien aikojen yli. Tämä tarkoittaa kannattavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Yritysten liiketoiminnallista ja viestinnällistä osaamista kehitetään ja edistetään yritysten palvelujen saatavuutta ja tunnettuutta. Edistetään paikallisten matkailuyritysten keskinäistä verkottumista ja yhteisiä palveluja. Hankkeessa kehitetään myös yritysten tuotteita yhdistäviä paketteja, palvelukokonaisuuksia eri kohderyhmille. Kehitetään esim. kiinnostavia paketteja shoppailuun, hyvään ruokaan, hyvinvointiin, luontoon, kulttuuriin ja bilettämiseen yhdessä hotellien, ravintolayrittäjien ja kulttuurituottajien kanssa. Lappeenrannan keskustan aktivointi ja infravalmiuksien kehittäminen ovat niin menestyksekkäälle yritystoiminnalle kuin matkailijoiden ja asukkaiden viihtymiselle tärkeitä edellytyksiä. Luodaan isompien ja pienempien yritysten yhteistyöllä tarjontaa mm. kv. ja kotimaisille bussiryhmille. Tavoitteena on kehittää Lappeenrannan keskusta- sekä Pallonlahti-Linnoitus-Myllysaari aluetta vahvaksi kärkikohteeksi, johon matkailijat haluavat mennä ehdottomasti käymään, koska siellä tapahtuu aina jotain. Yhteinen kalustopankki hyödyttää laajalti alueen pienyrityksiä mahdollistaen toimintojen kehittämisen ja laajentamisen sekä edistää viihtyisyyttä tarjoamalla monipuolisia välineitä luovaan käyttöön. Yhteinen ja edullisesti käytettävä kalusto edistää uusien tapahtumien järjestämistä alentaen taloudellista riskiä, mikä on tapahtumajärjestämisen suurimpia haasteita. Wirma on perustanut kalustopankin tukemaan Lappeenrannan liiketoimintaympäristöä. Kalustopankkia on hyödynnetty esim. Hiekkalinnan toteutuksen yhteydessä. Matkailun ympärivuotisen mielekkyyden lisääminen Saimaan seudulla esim. uusia aktiviteetteja kehittämällä ja lisäämällä ja monipuolistamalla tapahtumatarjontaa vahvistaa alueen elinvoimaa merkittävästi sekä tuo virkeyttä ja viihtyvyyttä myös asukkaille. Hankkeen tavoitteena on saada Saimaalle Saimaan geologiasta eli Saimaan synnystä ja muotoutumisesta kertovia Tulostettu :04:21

12 12 (22) matkailu- ja käyntikohteita, joita alueella ei toistaiseksi ole. Samalla on tarkoitus kouluttaa (luonto)matkailun yrittäjiä käyttämään geologiasisältöä yritystuotteissaan ja liiketoiminnan kehittämisessä. Yrittäjien koulutuksessa huomioidaan se, miten Saimaan (geologista) tarinaa voidaan tuoda esiin elämyksellisesti kestävän kehityksen periaatteella Geopark- ja UNESCO- standardeja noudattaen. Muulla kun hankerahoituksella työtä ei voida tehdä, sillä työ pitää räätälöidä Eteläiselle Saimaalle, sen erityyppisiin kohteisiin ja alueen yrittäjien tarpeisiin. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeen aikana suunniteltavat ja testattavat toimintamallit varmistavat tuoreimman kansainvälisen näkemyksen Etelä-Karjalassa sekä merkittävät harppaukset matkailun digitaalisuuden osalta. Hankkeessa halutaan päivittää ja uudistaa eteläkarjalaisia matkailuyrityksiä kansainvälisten trendien ja standardien mukaiseksi. Muutostarpeen tunnistamisessa ja muutosvaihtoehtojen testaamisessa hyödynnetään opiskelijoita koeasiakkaina, jolloin yritysten ei tarvitse jäädä odottamaan todellisten matkailijoiden reaktioita. (ts. virheet ja väärät olettamukset voidaan karsia testausvaiheessa pois). Hankkeessa tarkastellaan matkailu matkailijasta ja matkailijan arvostamasta sisällöstä käsin sekä ulotetaan varsinainen matkailukokemus myös varsinaista vierailua pidemmälle digitaalisuuden avulla (matkan suunnittelu, matkaan valmistautuminen, itse matka, matkan jälkeen, pysyvät vaikutukset). Hankkeen uutuus- ja lisäarvo muodostuu kehitettävistä uusista matkailutuotteista ja -palveluista, tapahtumista ja uudelle tasolle nostetusta tuottavasta verkostoyhteistyöstä. Hankkeella edistetään niin yritysten välistä kuin julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä yhteistyötä avoimeksi ja joustavaksi. Geologia on uusi sisältö Etelä-Saimaan alueen (luonto)matkailussa. Geologiamatkailun on luontomatkailun kasvava osa-alue ja Etelä-Saimaa on hakeutumassa jäseneksi Euroopan Geopark-verkostoon, joka on liittymässä osaksi UNESCOn toimintaa. Verkostoon liittymisen myötä Saimaalle tulee geologiasta kiinnostuneita ulkomaalaisia matkailijoita, jolloin alueella tulee jo olla laadukkaita Saimaan geologiaa esiin tuovia matkailutuotteita. Myös yrittäjät tulee valmentaa kansainvälisten Geopark- ja UNESCO-kriteereiden huomioimiseen luontomatkailun kehittämisessä. Hankkeen uutuusarvo on kokonaisuudessaan merkittävä. Hanke tuo myös merkittävää lisäarvoa alueen vetovoimaisuudelle ja kohderyhmäyrityksille. Hankkeen uutuusarvo perustuu laaja-alaiseen uudistamiseen ja uuden luomiseen. Hankkeen punaisena lankana uutuusarvon ja lisäarvon kannalta ovat seuraavat toimenpiteet: - Uudistaa matkailu-, vähittäis- ja erikoistavarakauppa- ja palvelutoimialoja edelleen kehittämällä ja kaupallistamalla jo olemassa olevia mahdollisuuksia (infra, tuotteet, yritykset, ympäristö, jne) käytännön yhteiskokeilujen ja oppimisprosessien kautta. - Saada aikaan asennemuutosta ja nostaa matkailun ja sitä täydentävien toimialojen arvostusta, tunnettavuutta ja työllisyysmahdollisuuksia: matkailun, kaupan ja palvelun toimialoilla on merkittävää kansainvälistä kasvupotentiaalia ja vakavasti otettavaa aluepoliittista työllisyys- ja veropoliittista merkitystä. - Rakentaa kohderyhmille innovatiivisia, kustannustehokkaita, resurssiviisaita ja kestävän kehityksen mukaisia tuotanto- ja palvelumenetelmiä ja malleja. - Viedä yritykset kokonaan uudelle tasolle kuinka omaa yrityksen tunnettavuutta voidaan lisätä kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen mallien mukaisesti, esim. alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten jakelukanavien hyödyntäminen ja sisällöntuotannot. - Innovoida uusia palvelu- ja vuorovaikutusmalleja, joissa keskeistä on asiakas- ja markkinalähtöisyys. - Kaupallistamalla ja viemällä markkinoille yhdessä kohderyhmän kanssa uusia tuotteita, palveluja ja ei-kaupallisia kohteita. - Lisätä yritysten omaa aktiivisuutta ja veturiroolia liiketoiminnan kehittämisessä. - Oppia ja opettaa kohderyhmälle systemaattisen parantamisen ja benchmarking mallien hyödyntämistä käytännön tasolla. - Modernisoida ja tehostaa alueen ja yritysverkostojen viestintä-, tuotekehitys- ja markkinointiprosesseja. - Luoda yritysverkostopohjaisia tiekarttoja ja kehittämissuunnitelmia erityisesti myynti-, markkinointi-, tuotekehitys-, Tulostettu :04:21

13 13 (22) verkosto- ja asiakaspalveluprosesseihin. - Kokeilla ja implementoida sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksia, esim. systemaattisen seurannan, asiakaskuuntelu ja -palvelumallit. - Lisätä toimijoiden osaamista markkinaseurannassa/monitoroinnissa, toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. - Tuoda yrityksille lisää käytännön kokemuksia ketteristä ja nopeista liiketoiminnan kehitysmenetelmistä - Tiivistää ja kehittää elinkeinoyhtiöiden, ammattikorkeakoulun, kuntien ja yritysten välistä käytännön matkailun kehittämisen yhteistyötä. - Kehittää matkailuverkostojen toimintaa, toiminnan suunnittelua, verkosto-ohjausta ja -toiminnan seurantaa. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinainen kohderyhmä on matkailutoimialan yritykset kokonaisuudessaan ja matkailijoita palvelevat ja matkailusta hyötyvät muut oheistoimialat. Painopisteenä on pk-alan yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Kohderyhmän ytimen muodostavat pk-yritykset, niiden johto ja henkilöstö, erityisesti matkailu, majoitus ja ravitsemistoimiala, vähittäis- ja erikoistavarakauppa, kuljetus ja liikenne, ohjelmapalvelut, kalastus-, luonto-, erä-, kulttuuri-, hyvinvointi-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut. Kohderyhmään kuuluvat myös muut toimialat joiden palvelut sivuavat perinteistä matkailutoimialaa, ts. toimialat joilla jo on tai jotka omaavat potentiaalia saada matkailijoita, esim. hyvinvointisektori, apteekit, urheiluun ja liikuntaan ja luontoon liittyvät palveluntarjoajat. Kohderyhmään kuuluvat myös matkailuliiketoiminnassa toimivat kolmannen sektorin ja maatalouden toimijat. Matkailun yhteiskunnallisen, aluetaloudellisen ja elinkeinopoliittisen merkityksen esille tuomisessa kohderyhmään kuuluvat myös paikalliset ihmiset, viranomaiset, kuntapäättäjät ja media. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen media; Kohderyhmän loppuasiakkaat, suomalaiset ja erityisesti kansainväliset asiakkaat; Alueelliset ja kansallisen tason matkailun kehittäjät, tutkimus- ja oppilaitokset; Yhteistyöhankkeiden projektiorganisaatio ja hankkeiden kohderyhmä ja yhteistyöverkostojen jäsenet ja taustaorganisaatiot. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen toimenpiteet on jaoteltu osatoteuttajittain työpakettikohtaisesti: TP1: Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulun vetämässä työpaketissa toteutusmuotoina ovat pohjaselvitysten ja esitestausten toteuttaminen, haastattelut ja kyselyt matkailuyrityksissä sekä varsinaisten toimintamallien rakentamisessa työpajat esimerkkeinä toimivissa matkailuyrityksissä ja -kohteissa sekä kenttätoteutukset kaikkien kolmen toimintamallin osalta. Mallien levittämisen ja viestinnän osalta toimitaan tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu hankesuunnitelman mukaisesti muiden työpakettien toteutukseen. TP2: Imatran kaupunki Toimenpide 1. Kootaan Ukonniemen-Rauhan lähialueelta geologiakartoituksen pohjalta kohteet, joista voidaan tehdä uusia matkailun käyntikohteita Etelä-Saimaalle, laaditaan kohteille matkailullinen käsikirjoitus (esim. mikä on kohteen matkailijalle kerrottava geologinen sisältö, minkä osan kohde kertoo koko Saimaan tarinasta) ja laaditaan kohteista reitti tai reittejä, jotka kertovat Saimaan synnystä. Reitistä tai kohteista tehdään sähköinen mobiiliversio. Toteuttajina geologinen asiantuntija + Imatran kaupunki, paikalliset yritykset reitin luomisen osalta. Tulostettu :04:21

14 14 (22) Toimenpide 2. Koulutetaan paikallisia yrityksiä hyödyntämään Saimaan geologiaa yritystoiminnassaan ja tuomaan geologisia sisältöjä esille elämyksellisesti, kestävä kehitys sekä kansainväliset UNESCO- ja Geopark-laatuvaatimukset huomioiden. Kouluttajina geologian asiantuntijat + Imatran kaupungin asiantuntija. Koulutus toteutuu 1-2 päivän koulutuksena Wirman ja Kehyn yrittäjäkoulutuksessa. Toimenpide 3. Koulutusaineistosta laaditaan opas yrittäjille geologian hyödyntämisestä (luonto)matkailun yritystoiminnassa ja sisältöjen laadukkaasta, elämyksellisestä välittämisestä matkailijoille. Oppaassa huomioidaan Geopark- ja UNESCO-standardit. Hankkeen jälkeen opas on käytössä koko Etelä-Saimaan yrittäjillä, jotka voivat kehittää liiketoimintaansa Saimaan geologiasisältöjä hyödyntämällä. TP3: Wirma Lappeenranta Wirma Lappeenrannan työpaketin toimenpiteet ovat: 1. Yritysten liiketoiminnallisen ja viestinnällisen osaamisen kehittäminen 1.1. Liiketoimintaosaamisen koulutukset, esim. kilpailukyky, kustannustehokkuus, kannattavuuden parantaminen, taloushallinto 1.2. Viestintäosaamisen koulutukset, esim. viestintävälineiden hallinta ja optimointi ja viestinnän kohdistaminen 2. Yritysten verkottaminen ja yhteisten palvelupakettien kehittäminen 2.1. Palvelutarpeiden kartoitus 2.2. Palvelupakettien ideointi ja kokoaminen 2.3. Palvelupakettien testaus 3. Uusien matkailutuotteiden ja tapahtumien kehittäminen 3.1. Snowfun, mm. toimintakeskuksen kokonaisuuden suunnittelu, aktiviteetteihin tarvittavat hankinnat (kalustopankkiin), toimijoiden kokoaminen ja sitouttaminen ja toimintakeskuksen pystytys ja toiminnan testaus ja käynnistäminen 3.2 Kalustopankin vahvistaminen, tuolit, pöydät, esiintymislava, äänentoisto 4. Pallonlahti Linnoitus Myllysaari alueen edistäminen, alueen toimijoiden verkottaminen, toimijoiden sitouttaminen yhteiseen kestävään kehitykseen, ympärivuotisten aktiviteettien kehittäminen TP4: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Imatran Seudun Kehitysyhtiön tavoitteet on jaettu työpaketin neljään osaan, jotka ovat: TP 4.1: Palvelutarjooman laadun ja asiakaskokemuksen kehittäminen TP 4.2: Luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailun uudet sisältötuotteet, kaupallistaminen ja markkinoille vienti TP 4.3: Digitaalisuuden hyödyntäminen ja sähköisten palveluprosessien kehittäminen TP 4.4: Partneriverkoston ja yhteistyökumppanuuksien kehitys Lisäksi Kehyn toisen työpaketin (TP5: Projektinjohto ja hankehallinnointi) tavoitteena on laadukas hankehallinnointi, suunnittelu, toiminnan seuranta ja arviointi. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen vaikutukset kohdistuvat kolmen temaattisen tuloskokonaisuuden alle: 1. Varautuminen kasvavaan matkailijamäärään ja uusiin asiakasryhmiin. 2. Matkailuyritysten kannattavuuden parantaminen korostamalla kestävän kehityksen periaatteita. 3. Luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailuun liittyvän kasvun, kannattavuuden ja kansainvälistymisen tukeminen ja vauhdittaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden ja yritysverkostojen kanssa. Tulostettu :04:21

15 15 (22) Saimaan ammattikorkeakoulun työpaketissa tuotetaan kolme pysyvää toimintamallia eteläkarjalaiseen matkailukenttään, joissa yhdistyvät kansainvälisen asiakasymmärryksen muodostaminen opiskelijoita ja heidän verkostojaan hyödyntäen, digitaalisten toteutusten tunnistaminen ja jalostaminen matkailuyritysten käyttöön sekä nopeiden tuote- ja palvelutestausten toteuttaminen kansainvälisten opiskelijoiden ja oppilaitoksen resurssien toimesta. Lyhyen aikavälin vaikutuksena saadaan testattua toimintamalleja useissa eri tilanteissa ja tunnistetaan uusia tarpeita niin yrityksistä kuin laajemminkin matkailukentältä. Näihin tarpeisiin pystytään keräämään uutta tietoa sekä kanavoimaan ratkaisutarpeita muiden hanketoimijoiden työpaketteihin. Pitkän aikavälin vaikutuksena saadaan muodostettua pysyvät kustannustehokkaat yhteistyö- ja toimintamallit matkailualan yritysten, oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, kuntien sekä kaupunkien kanssa. Hankkeen jälkeen eteläkarjalaiset matkailuyritykset saavat käyttöönsä tuoreimman digitaalisen osaamisen ja kansainväliset matkailutrendit ilman viivettä. Imatran kaupungin osatoteutuksen avulla parannetaan (luonto)matkailuyritysten mahdollisuutta luoda uutta liiketoimintaa ja kehittää uusia tuotteita uuden matkailusisällön, geologian, esiin tuomisen myötä. Yrittäjien tietotaito Saimaan hyödyntämisessä ja uusien sisältöjen muovaamisessa yritystoiminnaksi kasvaa. Hankkeen myötä Saimaalle (Ukonniemen-Rauhan alueelle) tulee geologiareitti tai geologiakäyntikohteita, jotka ovat yritysten käytössä ja uutta palvelua alueelle tuleville geologiasta kiinnostuneille matkailijoille. Alueen kansainvälinen kiinnostavuus kasvaa geologian esiin tuomisen myötä. Pitkällä aikavälillä yrityksiä valmennetaan kansainvälisen toiminnan piiriin kouluttamalla toimijoita Geopark- ja UNESCO-kriteerien huomioimiseen luontomatkailua kehitettäessä. Wirma Lappeenrannan työpaketin tuloksena on vähintään kaksi uutta, uniikkia matkailutuotetta, jotka tuovat yrityksille uutta liiketoimintaa. Esimerkkeinä: Snowfun tuo talven kesään ja Lapin etelään. Snowfun kokoaa eri toimijoita yhteen ja tarjoaa tilan, jossa kukin voi harjoittaa omaa elinkeinoaan. Verkoston toimijat voivat olla esim. poroajelua, teatteria, jääveistoa ja lumirakentamista. Hankkeen tuloksena saadaan myös muita matkailutuotteita ja tapahtumia, joita kehitellään yhdessä pk- yritysten kanssa asiakaslähtöisesti. Hankkeessa hankitulla kalustolla madalletaan kynnystä järjestää erilaisia tapahtumia. Hankkeen tulos on myös liiketoiminnallisen ja viestinnällisen osaamisen kasvu alueen matkailualan pk-yrityksissä. Hankkeen myötä yritysten kannattavuus ja kustannustehokkuus kehittyvät ja kilpailukyky paranee. Venäläisten matkatoimistojen Pietarissa tapahtuneen konkurssiaallon myötä omatoiminen matkailu lisääntyy merkittävästi Venäjällä. Myös Euroopasta ja muualtakin tehdään runsaasti itse järjestettyjä matkoja. Yritysten palvelujen saatavuus ja tunnettuus paranevat hankkeen myötä. Pallonlahti-Linnoitus-Myllysaari alue vahvistuu ympärivuotiseksi vetovoimatekijäksi ja toimijoiden yhteistyö tiivistyy ja paranee hankkeen tuloksena. Pitkän aikavälin vaikutuksena Saimaan alueen vetovoimaisuus ja tunnettuus vahvistuvat. Matkailun toimiala Kaakkois-Suomessa voimaantuu ja kehittyy verkostoihin perustuvien toimintamallien ja matkailutuotteiden myötä. Hankkeen kehittämistoimenpiteet toteutetaan kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti noudattaen Lappeenrannan vihreän kasvun strategiaa. Esimerkiksi Snowfun- puistossa jäähallitoiminnasta syntyvä lumi tulee hyötykäyttöön. Toimintojen pyörittämisessä pyritään käyttämään uusiutuvia energiaratkaisuja. Imatran Seudun Kehitysyhtiön työpaketin tulokset lyhyellä aikavälillä ovat: Yritysverkostomallit ja projektien suunnittelu ja toteutus; uudet kohderyhmälähtöiset tuote- ja palvelukokonaisuukset; benchmarkingtyö ja -matkat kohderyhmille suunnatuista palveluista, tapahtumista ja tuotteista; asiakaskokemuskuvaelmat ja kokemuksia levittävät bränditukitoimet ja visuaaliset viestintäkampanjat; digi- ja mediastrategia, sisältösuunnitelma ja työkirjat; käyttäjien sisältöjen hyödyntäminen, innovatiiviset ja vuorovaikutteiset viestintä- ja markkinointipilotit; ja monikanavaisen ja popup neuvonta- ja infopalvelujen laajentaminen liikunta-, hyvinvointi- ja luontokeskittymiin. Pitkän aikavälin tuloksena tavoitellaan, että yritykset toimivat asiakaslähtöisesti kansainvälisillä matkailumarkkinoilla, liikunta, hyvinvointi, luonto ja kestävä kehitys ovat yrityksille tärkeitä tuotesegmenttejä. Tuloksena syntyy tilanne jossa yritykset hyödyntävät tehokkaasti digitaalisuutta ja alueella toimii innovatiivisia ja verkostuneita yrittäjiä, joilla on osaaminen ja tuntemus alueen vahvuuksista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Tulostettu :04:21

16 16 (22) 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Saimaan ammattikorkeakoulun toteuttamassa työpaketissa muodostetaan kolme pysyvää toimintamallia, joita hyödynnetään hankkeen jälkeen yritysten, opiskelijoiden, oppilaitoksen ja kehittämistahojen kanssa. Toimintamallit integroidaan osaksi Saimaan ammattikorkeakoulun opetusta ja toimintaa. Imatran kaupungin työpaketin toiminta tulee olemaan osa suunnitteilla olevan Saimaa Geoparkin toimintaa. Saimaa Geopark on pysyvä matkailun kehittämisraami Etelä-Saimaalla. Wirma Lappeenrannnan työpaketissa syntyvien uusien aktiviteettien toiminta jatkuu ja positiivinen toiminta tuo lisää matkailuyrittäjyyttä alueelle. Kalustopankki uusine tarvikkeineen on yritysten käytettävissä jatkuvasti tarpeiden mukaisesti. Imatran Seudun Kehitysyhtiön työpakettien toiminta perustuu jatkuvuuden varmistamiseen. Toimenpiteet antavat valmiuksia pidemmän aikavälin kestävälle kehittämiselle erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa kaupan, palvelujen ja matkailun toimialoilla ja niiden välisillä rajapinnoilla. Toimenpiteet toteutetaan niin, että ne tuovat kohderyhmälle välittömästi positiivisia ja mitattavia vaikutuksia ja mahdollistavat myös positiivisten vaikutusten syntymisen pidemmälläkin aikavälillä. Toimenpiteiden läpileikkaavana teemana ovat kestävä kehitys ja uuden tiedon soveltaminen sekä yhteistyö ja kokeilukulttuuri/protoilu. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Osatoteuttajat ovat allekirjoittaneet hankkeen yhteistyösopimuksen ja sitoutuneet hankkeen omarahoitusosuuteen. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei ole. Tulostettu :04:21

17 17 (22) 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Käynnissä: - Kasvua kansainvälisestä matkailusta (Hallinnoija/toteuttaja GoSaimaa Oy, yhteistyöhanke) - Saimaa Geomatkailukohteeksi (Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, yhteistyöhanke) - Start-Up Mill (Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö, yhteistyöhanke) Päättyneet: - Active Park (Imatran Seudun Kehitysyhtiö, tuloksen hyödyntäminen) - Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa, (Imatran Seudun Kehitysyhtiö, tuloksien hyödyntäminen) - Ukonniemen liikuntamatkailun kehitysohjelma (Imatran Seudun Kehitysyhtiö) - GeoVuoksi-hanke (Imatran kaupunki, tuloksien hyödyntäminen) 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) - Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen seutukaupunkipilotti (Imatran Seudun Kehitysyhtiö, , yhteistyöhanke) - Mellonmäen aktiviteettikeskus kehittämishanke (Imatran Seudun Kehitysyhtiö, A32905, yhteistyöhanke) 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Etelä-Karjala Seutukunnat Imatran, Lappeenrannan Kunnat Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti, Lemi, Luumäki, Parikkala, Savitaipale, Taipalsaari Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Kaikki hankkeen osatoteuttajat ja hallinnoija ovat kokeneita EU-hankkeiden toteuttajia ja hallinnoijia. Hakijoilla on näyttöä myös maakunnallisen yhteishankkeen onnistuneesta suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoimisesta.. Osatoteuttajat ovat keskeisiä yritys- ja aluekehittäjiä omalla seutukunnallaan. Osatoteuttajat ovat sitoutuneita hankkeen toteutukseen ja ovat valmiita kehittämään eteenpäin maakunnallista hanketoimintaa. Hankkeen osatoteuttajien yhteinen valmistelu edesauttaa hankkeen toteuttamista ja hallinnointia. Hyvin edennyt hankevalmistelu on todiste osatoteuttajien toimivasta yhteistyösuhteesta. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy on Imatran seudun yritystoiminnan kehittäjä. Olemme Suomen vanhimpia kehitysyhtiöitä, asiakastyytyväisyytemme on myös Suomen korkeimpia. Yhtiön omistajia ovat Imatran seudun kunnat ja joukko alueen yrityksiä. Varsinainen toiminta-alueemme on Imatra, Ruokolahti ja Rautjärvi. Yhtiön henkilöstön Tulostettu :04:21

18 18 (22) määrä on 18 ja liikevaihto noin 2 M. Yhtiön talous on vakaalla pohjalla. Kuulumme Suomen uusyrityskeskusverkostoon ja toimimme yhtenä uusyrityskeskuksena. Haluamme olla vahvasti myötävaikuttamassa maakuntamme kehittymiseen kasvavan matkailun, uudistuvan teollisuuden ja bioenergiayritysten vetovoimaisena alueena hyödyntäen Venäjän läheisyyttä. Imatran Seudun Kehitysyhtiöllä on 15 vuoden kokemus erilaisten EUhankkeiden suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoimisesta. Vuosien aikaan olemme toteuttaneet ja hallinnoineet useita kymmeniä EU-hankkeita ja osallistuneet muiden toteuttajien hanketoimintaan, esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyyn. Käytössämme on modernit työkalut, toimintamallit ja osaavat ihmiset. Ulkopuolisten toimijoiden ja hankepartnereiden mielestä Kehy on onnistunut hyvin erikokoisten EU-hankkeiden toteutuksessa ja hankkeiden hallinnoimisessa. Saimaan ammattikorkeakoulu on kokenut hanketoimija niin kansallisten kuin kansainvälistenkin hankkeiden osalta. Opiskelijoiden roolin monipuolistaminen ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisääminen ovat keskeisiä elementtejä ulkoisen rahoituksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa tällä hetkellä useita rakennerahastohankkeita, Tekes-hankkeita sekä yhtä Horizon2020-hanketta. Matkailun osalta Saimaan ammattikorkeakoulu on ollut toteuttamassa mm. matkailulukiohanketta, jossa matkailun sisältöjä on tuotu jo toiseen asteen opetukseen Imatralla. Matkailuun liittyvää opetusta tarjotaan Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran yksikössä. Lisäksi digitaalisuuteen liittyvää opetusta annetaan myös Lappeenrannan yksikössä. Imatran kaupunki on toiminut hallinnoijana ja toteuttajana edellisellä ohjelmakaudella useissa eri hankkeissa: esimerkiksi Inkerinaukion kehittäminen ( ), Kruununpuiston kulttuurimatkailun kehittäminen (2007), Kruununpuiston kehittäminen (2009), Vuoksen yleissuunnitelma hanke ( ), Vuoksi-Kruununpuisto hanke ( ) ja GeoVuoksi-hanke ( ). Osahankkeen vastuuhenkilö Minna Kähtävä-Marttinen on toiminut projektipäällikkönä Vuoksen yleissuunitelma- ja GeoVuoksi- hankkeissa sekä sisältöasiantuntijana niissä hankkeissa, joissa on kehitetty alueen luonto-, geologia- ja kulttuurimatkailua. Wirma Lappeenranta Oy on kokenut hanketoteuttaja, jonka päätoiminta on yrityspalvelujen tuottaminen paikallisille yrityksille sekä Lappeenrannan seudun liiketoimintaympäristön kehittäminen yritystoiminnalle suotuisaksi. Alueen talous ei saa tukeutua vain yhden toimialan varaan. Kaupan, konepajateollisuuden, biotalouden ja puhtaan teknologian rinnalla matkailu on tärkeässä asemassa edistämässä alueen myönteistä kehitystä ja kasvua sekä tuomassa alueelle hyvinvointia Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Tulostettu :04:21

19 19 (22) Riski Hankinnat, kilpailutus ja toimittajavalinnat Toimenpiteiden vähäinen tuloksellisuus ja vaikuttavuus Tulosten hyödynnettävyys Hankehallinnointi Projektiorganisaation osaaminen ja henkilöriippuvuus Kohderyhmän mukaansaanti ja sitouttaminen Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankinnat valmistellaan huolellisesti ja hyödynnetään kertynyttä hankintaosaamista ja toimittajatuntemusta hanketoimijoiden välillä. Tehdään yhteisiä kilpailutuksia. Kehitetään omaa hankintaosaamista. Valmistellaan toimenpiteet yritys- ja tarvelähtöisesti yhdessä kohderyhmän kanssa. Toimenpiteet toteutetaan konkreettisin keinoin. Todennetaan ja arvioidaan toimenpiteiden lopputulos, vaikuttavuus suhteessa tavoitteisiin. Hankkeen tiedotus on aktiivista, tiedotetaan hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista kohderyhmille hyödyntämällä erilaisia kanavia. Hankehallinnointikoulutus, sisäinen sparraus ja ohjeistus.hankehallinnoimisessa käytetään kokenutta henkilöstöä. Konsultoidaan rahoittajaa epäselvissä kysymyksissä. Hankehallinnointi sisällytetään ohjausryhmän kokouslistalle vakioasiaksi. Huolellinen ja systemaattinen dokumentointi ja hankehallinnointia tukevien ICT-järjestelmien hyödyntäminen. Käytetään kokeneita hankeosaajia. Tehdään laadukasta projektidokumentaatiota. Käytetään yhteiskäytöllisiä ICTvälineitä ja työtiedostoja hankesuunnittelussa ja toteutuksessa Aktiivinen tiedottaminen ja jalkatyö kohderyhmän luona mitä uusia mahdollisuuksia hanke tuo omaan liiketoimintaan. Hankkeen toimenpiteet kuvataan liiketoiminta- ja tarvelähtöisesti Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Ehdotus hankkeen ohjausryhmäksi: Osatoteuttajat, 2 henkilöä per osatoteutus (projektipäällikkö, projektipäällikön esimies/johto) Kohderyhmän edustajat: 1-2 edustajaa kultakin osatoteuttajalta Matkailun kansallisen tason kehittäjä, 1-3 kpl: TEM/GTK/FINPRO Matkailualan kehittäjä/asiantuntija/konsultti Rahoittajan edustaja(t) Yhteistyöhankkeiden projektipäälliköt: 1-2 avainyhteistyöhanketta 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset 40 Yritykset, jotka tuen seurauksena tuovat uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote 26 on uusi markkinoilla) Yritykset, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille 23 (tuote ei ole uusi markkinoilla) Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, 18 korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Yritykset, joihin syntyy tuen seurauksena uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen 6 perustuvaa uutta liiketoimintaa, esim. tuovat markkinoille uuden tuotteen tai palvelun Osaamisintensiiviset start-up yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai 4 tuotantomenetelmän kehittämiseen tuen seurauksena Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset 4 Tulostettu :04:21

20 20 (22) 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Toimintaympäristön sisältö Teemat/Mittarit: 1. Asiakkuudet: Matkailijatutkimukset, naiset matkailijoina (mieltymykset, tarpeet, kulutustottumukset) 2. Työllisyys: Sukupuolijakauma työelämässä ja matkailussa 3. Yritys-/aluekehitys: Asiakas- ja toimipaikkatiedot, uudet/lopettaneeet yritykset, naisvaltaiset kasvuyritykset ja yritysverkostot 4. Osaamisen kehittäminen: Oppilaitosten opiskelijamäärät ja yrityskoulutuksiin osallistuneet henkilöt Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toimenpiteissa ja päätöksenteossa, toimenpiteiden ja päätösten vaikutuksia arvioidaan eri sukupuolten kannalta. Hankkeen toiminnassa huomioidaan valtavirtaistamisen keskeiset ulottuvuudet. Hankkeessa: a) selvitetään etukäteen toimenpiteiden ja päätösten vaikutukset naisten ja miesten kannalta b) estetään välitön ja välillinen sukupuolisyrjintä ja c) edistetään aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on huomioitu hankkeen tavoitteissa ja toimenpiteissä, mutta tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite. Kokonaisuudessaan hanke on neutraali tasa-arvon edistämisessä, mutta hankkeen toimenpiteiden avulla pyritään myötävaikuttamaan tasa-arvon edistämiseen. Tulostettu :04:21

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

EAKR rahaston tilannekatsaus

EAKR rahaston tilannekatsaus EAKR rahaston tilannekatsaus Riitta Kallström 7.10.2016 Hankehaku 2014 Etelä-Suomen yhteiset teemat: 1. Pohjoinen kasvuvyöhyke innovaatioalustana 2. Biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet Maakunnalliset

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia Maakunnallinen TKI-foorumi 10.4.2014 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Postitoimipaikka Kyminlinnantie 6 Sähköposti 0401902500

Postitoimipaikka Kyminlinnantie 6 Sähköposti 0401902500 Kymenlaakson Liitto PL 35 (Karhulantie 36 B) 48601 KOTKA (05) 230 8900 Faksi (05) 230 8910 etunimi.sukunimi@kymenlaakso.fi http://www.kymenlaakso.fi RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Uusi hakemus

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot