Liite 3. Kuntalaiskyselyn keskeiset havainnot

Transkriptio

1 Liite 3. Kuntalaiskyselyn keskeiset havainnot

2 Vastaajat Kunta, jonka Vastaajat % näkökulmasta vastaa Hyrynsalmi 49 5,8 Kajaani ,9 Kuhmo 84 10,0 Paltamo 59 7,0 Ristijärvi 41 4,9 Sotkamo ,2 Suomussalmi ,3 jokin muu 32 3,8 Kaikki yhteensä Ikä Vastaajat % alle 18 v. 2 0, v. 43 5, v , v , v ,9 60 v. tai yli ,1 Kaikki yhteensä ,0 Pääasiallinen toiminta Vastaajat % työntekijä ,0 eläkeläinen ,0 yrittäjä ,2 työtön 33 4,0 koululainen/opiskelija 20 2,4 varusmies/ siviilipalvelusmies 3 0,4 jokin muu, mikä? 16 1,9 Kaikki yhteensä Sukupuoli Vastaajat % mies ,7 nainen ,3 Kaikki yhteensä ,0

3 Kuntavaihtoehtojen vertailu A. Yhden kunnan Kainuu on kuntani kannalta (N=807) 24,4 23,8 11,3 16,6 21,3 2,6 B. 4-5 kunnan Kainuu (Kajaani+Paltamo+Ristijärvi, Suomussalmi+Hyrynsalmi, Sotkamo, Kuhmo sekä Puolanka) on kuntani kannalta (N=759) 10,7 16,1 16,7 36,1 18,1 2,4 C. 7-8 kunnan Kainuu (ei liitoksia) on kuntani kannalta (N=739) 33,6 24,1 16,1 11,9 10,1 4,2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin huono ratkaisu huono ratkaisu ei hyvä eikä huono ratkaisu hyvä ratkaisu erittäin hyvä ratkaisu en osaa sanoa

4 Yhden kunnan Kainuu

5 Avointen vastausten antia, yksi kunta Yhden kunnan plussat Vaikuttavampi kokonaisuus (markkinointi, kehittäminen, edunvalvonta) Tehokkuus hallinnossa, byrokratian väheneminen Monipuolisemmat palvelut Digitalisaatio mahdollistaisi tasapuolisuuden palveluissa Talouden tehokkuus ja säästöt, tasaveroinen (siis tasainen veroaste) Yhden kunnan miinukset Pitkät etäisyydet, palvelut ja päätöksenteko etäämmäksi Maakunnan menettäminen, identiteetin heikentyminen Kehittämisen keskittyminen keskuksiin, reunojen repaloituminen Johtamisen rakenteiden jäykistyminen Varakkaat kunnat maksumiehinä

6 4-5 kunnan Kainuu

7 Avointen vastausten antia, 4-5 kuntaa 4-5 kunnan plussat Turvaa palvelut ja päätöksenteon lähellä Vahvempi taloudellinen perusta, hieman taloudellista tehokkuutta Huomioi alueelliset erityispiirteet ja reuna-alueet Mahdollistaa yhteistyön Hyvä välivaiheen ratkaisu 4-5 kunnan miinukset Liittyvissä kunnissa oman äänen ja identiteetin häviäminen Kustannukset kasautuvat varakkaammille kunnille Ei edellytyksiä elinkelpoisuuden vahvistamiselle ja kasvulle, saattohoitoa Edelleen raskas byrokratia, yhdistymisen vaiva suurempi kuin hyöty Vain väliaskel kohti suurempaa liitosta

8 7-8 kunnan Kainuu

9 Avointen vastausten antia, 7-8 kuntaa 7-8 kunnan plussat Muodollinen itsenäisyys, tuttu ja turvallinen, kaikki säilyy ennallaan Palvelut ja päätöksenteko lähellä Jokainen vastaa omista taloudellisista sotkuistaan Mahdollistaa positiivisella tavalla kyläpolitikoinnin 7-8 kunnan miinukset Ei taloudellisia mahdollisuuksia selvitä, velkaantuminen ja köyhtyminen Kehittäminen kitukasvuista ja kotikutoista Liian raskas hallinto ja palvelurakenne väkilukuun nähden, pakko karsia Valtio tulee puuttumaan kuntarakenteeseen pakolla

10 Kuntakohtaiset vastaukset

11 Hyrynsalmi A (Yhden kunnan Kainuu) Perusteluja: palvelujen tehokas järjestäminen ja muut säästöt, riittävän vahva toimija (asukasluku, resurssit), väistämätöntä kehitys Jotain huonoa?: demokratiavaje, palvelujen etääntyminen Perusteluja: tasapuolisuutta tarvitaan. On huolehdittava, että pienen kunnan ääni kuuluu, päätöksen teko ei etäänny ja syrjäisemmät kunnat eivät näivety. Perusteluja: palvelut ja päätösvalta karkaavat, välimatkat ovat liian pitkä, kunta ei voi olla maakunta Jotain hyvää?: monipuolisemmat terveyspalvelut, palvelujen saannin turvaaminen, säästöt hallintomenoissa

12 Hyrynsalmi B (4-5 kunnan Kainuu ) Perusteluja: luonteva ratkaisu, sopiva koko, esivaihe suuremmille liitoksille, palvelut ja päätösvalta säilyvät lähellä Jotain huonoa?: toimiiko taloudellisesti, onko liian pieni liitos, alussa hankausta Perusteluja: ei mahdollisesti yhtä suuria säästöjä kuin yhden kunnan mallilla Perusteluja: kaksi köyhää yhteen, välivaihe yhdelle kunnalle, Hyrynsalmi ja Suomussalmen varjoon, palvelut ja päätösvalta etääntyvät, katsottava Kajaanin suuntaan Jotain hyvää?: mahdolliset yhteistyökuviot, lyhyellä aikavälillä peruspalvelujen turvaaminen kuntakeskuksissa, säästöt hallinnossa, parempi kuin yhden kunnan Kainuu

13 Hyrynsalmi C (ei muutoksia) Perusteluja: päätöksenteko ja palvelut lähellä, pienen kunnan ei kannata liittyä suurempaan, suuren ei kannata ottaa velkaista naapuria Jotain huonoa?: kehittyykö mikään, taloudelliset vaikeudet, yhteistyötä tarvitaan enemmän, valtiovalta voi ajaa pienet kunnat alas valtionosuusleikkauksilla Perusteluja: vaihtoehto yhden kunnan Kainuulle Perusteluja: kunta ei selviä yksin taloudellisesti, velkaantuminen jatkuu, liian pieni väestöpohja, liikaa pieniä yksiköitä Jotain hyvää?: muodollinen itsenäisyys säilyy

14 Kajaani A (Yhden kunnan Kainuu) Perusteluja: väkiluku on pieni ja vähenee, yksi kunta riittää, taloustilanne pakottaa säästöihin hallinnossa, palvelujen turvaaminen, samat palvelut ja verotus kaikille kainuulaisille, vahvempi toimija elinkeinojen kehittämisessä, tehokkuutta päätöksentekoon, lähidemokratia mahdollinen, digitalisaatio lyhentää etäisyyksiä, muut vaihtoehdot välivaiheita Jotain huonoa?: ympäryskuntien palvelut voivat heiketä, etäisyydet ovat pitkät, demokratiavaje miten kuuluu pienten kuntien ääni, eripuraisuus vaikeuttaa tekemistä, miten käy maakunta-aseman, varakkaammat kunnat maksumiehiksi Perusteluja: onko hyvä ratkaisu kaikille kunnille, välimatkat pitkiä Perusteluja: liian laaja maantieteellisesti, ympäryskuntien näivettyminen, maakuntastatuksen menettäminen, Kajaanin maakuntakeskusaseman menettäminen, Kajaani joutuu maksumieheksi,valtionosuuksien menetys Jotain hyvää?: säästöjä hallintokuluissa, palvelujen saatavuus voi parantua, Kainuuta ajateltaisiin ja markkinoitaisiin kokonaisuutena

15 Kajaani B (4-5 kunnan Kainuu ) Perusteluja: sopivan kokoiset kunnat, etäisyydet kohtuulliset (kuntakeskus, palvelut), demokratian kannalta sopiva koko, säästöt hallinnossa, kuntien yhdistäminen on oikea suunta, välivaihe, ei liian massiivisia organisaatioita, palvelujen takaaminen, voimavarojen yhdistäminen, realistinen vaihtoehto Jotain huonoa?: kunnat liian pieniä, ei riittävä ratkaisu, palvelujen etääntyminen, lähidemokratia heikkenee, kustannukset Kajaanille, Sotkamo, Kuhmo ja Puolanka itsenäisinä Perusteluja: välimalli/kosmeettinen muutos, liikaa kuntia, Kajaanille Sotkamo olisi paras kumppani Perusteluja: turha välivaihe, epätasa-arvoiset palvelut, ei kestävä ratkaisu, ei saada tarpeeksi kustannussäästöjä/eliinkelpoisuutta, edelleen päällekkäisyyttä toiminnoissa, Kajaanille kustannuksia Jotain hyvää?: helpompi hyväksyä kuin yhden kunnan malli, demokratia ja palvelut eivät keskity yhtä nopeasti kuin yhden kunnan mallissa, parempi kuin nykyinen, hieman säästöjä

16 Kajaani C (ei muutoksia) Perusteluja: ei kuluja Kajaanille, kunnilla päätöstavalta asioistaan, palvelut säilyvät, kuntien identiteetti säilyy, raskaat palvelut tehdään jo yhdessä Jotain huonoa?: reunakunnat eivät pärjää, päällekkäinen hallinto Perusteluja: Kajaani pärjää ilman muitakin pienillä kunnilla vaikeuksia Perusteluja: pienten kuntien resurssit eivät riitä, pienet kunnat eivät ole elinkelpoisia, liikaa resursseja hallintoon, mikään ei muutu vaikka väki vähenee, kustannussäästöjä vaikea toteuttaa, kunnat liian pieniä pitämään palveluja yllä, veronmaksukyky ei riitä/veroprosentit nousevat liian korkeiksi Jotain hyvää?: riippuu yksitäisen kunnan kehitysnäkymistä, Kajaanin vastuut pienemmät, kuntien itsemääräämisoikeus säilyy, tuttu ja turvallinen, palvelut pääsääntöisesti kotikunnassa, ei identiteettikriisejä, lähidemokratia

17 Kuhmo A (Yhden kunnan Kainuu) Perusteluja: väki vähenee, varojen keskittäminen, päällekkäisyyden ja tehottomuuden poistaminen, tietoyhteiskunta mahdollistajana Jotain huonoa?: pitkät etäisyydet, Kajaani-keskeisyys, palvelujen karkaaminen, pienet kunnat kärsivät, maakuntastatuksen menetys, päätöksenteon keskittyminen Perusteluja: palvelut keskittyvät, saadaan säästöjä, maakunnallinen status kärsii, kaupungin työntekijöiden asema, laaja alue, kuntien sisäiset rakenteet eroavat, tietohallinto toimii hyvin ei kannata haikailla muuta Perusteluja: palvelujen ja päätöksenteon keskittyminen, reuna-alueet unohdetaan, pitkä matka kuntakeskukseen, liian suuri yhdeksi kunnaksi (johtaminen vaikeaa, jäykät rakenteet) Jotain hyvää?: päällekkäisen hallinnon purku, mutta osataanko ajatella koko Kainuun parasta, sama veroäyri tasa-arvoinen, valtakunnan tasolla vahvempi toimija vahvistaisi elinkelpoisuutta, yhteistyön lisääntyessä elinkeinojen kehittäminen

18 Kuhmo B (4-5 kunnan Kainuu) Perusteluja: alueen erityispiirteiden huomioiminen päätöksenteossa, heikot kunnat isompiin Kuhmo riittävän iso pärjätäkseen omillaan, laadukkaat kunnalliset palvelut, etäisyydet maakuntakeskukseen eivät liian pitkiä, maakuntastatus säilyy, vältytään toimintojen siirtämiseltä Kajaaniin, rakenteeltaan kohtuullisia elinvoiman lisäämiseen, yhteinen sote riittävä, realistisin Jotain huonoa?: lisää selvityksiä, muutoskustannukset, palvelut saattavat keskittyä, pienet kunnat jäävät jalkoihin, pitkät etäisyydet, yhdistyneiden kuntien tehokkuus latistaa yksin toimivia kuntia Perusteluja: entinen meno jatkuu, jos liitoksia on tehtävä - tämä on paras, liitokset eivät välttämättä tuo hyvinvointia/säästöjä, vapaaehtoisia hallintorakenteita (esim. yhteiset virkamiehet) tarvitaan Perusteluja: Kuhmo jää yksin, asukasluku liian pieni kuntakohtaisiin ratkaisuihin ja kunnan menoihin, ristiriitainen tilanne esim. soten ollessa yhteinen Jotain hyvää?: päättäjät tuttuja ja lähellä, reuna-alueiden asiat tulevat ehkä paremmin hoidetuiksi

19 Kuhmo C (ei muutoksia) Perusteluja: kaikki säilyy ennallaan, päätösvalta ja palvelut säilyvät kunnissa, kunta elinvoiman kehittäjänä omalla alueellaan, itsehallinto Kuhmossa säilyy, näinkin pärjätään kun tehdään järkeviä päätöksiä, Kajaani ei vallassa koko maakunnassa Jotain huonoa?: pienet väestöpohjat, kaikki kunnat eivät pärjää itsekseen (yhdistäminen ei auta paljoa), yhteistyö pitää saada paremmaksi Perusteluja: ei säästöjä hallinnosta, entinen meno johtaa pienten kuntien pakkoliitoksiin, liitokset eivät pelasta kuntataloutta eikä palveluiden saatavuutta taata missään vaihtoehdossa, kuntien määrä ei ratkaise Perusteluja: Pienet asukasmäärä, osaamista puuttuu, talouden kriisiytyminen, ei varaa peruspalveluihin, nykymeno jatkuu, kallista, pienet kunnat vaikeuksissa verotulojen puuttuessa, Jotain hyvää?: päätöksenteko säilyy omassa kunnassa, kunnan työpaikat säilyvät

20 Paltamo A (Yhden kunnan Kainuu) Perusteluja: tasa-arvoiset palvelut, sama veroprosentti, kustannusten jakaminen, paluu historialliseen rakenteeseen (Paltamon kunta/kiehimä), kevyempi hallinto (siirtymäaika lyhyeksi), internet mahdollistajana, hyvä vaihtoehto pienen kunnan asukkaille, Paltamon kannalta kuntakeskus riittävän lähellä Jotain huonoa?: päätösvalta etäämmälle/keskittyy, työpaikat katoavat Kajaaniin, byrokratia kasvotonta ja päättäjät etäisiä, laaja alue, maakuntastatuksen menetys Perusteluja: jos peruspalvelut säilyvät, ei väliä Perusteluja: pitkät välimatkat, Kajaani-keskeisyys, päätöksenteko/palvelut/työpaikat keskittyvät ja etääntyvät, pienten kuntien ääni hukkuu, elinkeinorakenteeltaan erilaiset kunnat eivät löydä yhteistä kehityssuuntaa, maakuntastatuksen menetys, liian laaja hallittavaksi, identiteetti häviää, hallintohimmelit kasvavat Jotain hyvää?: vähemmän johtajia, hallintomenot pienenisivät, virkamieskoneisto selkeytyy, ison yksikön hankintaedut, nimi tuttu Etelä-Suomessa, isompi vaikuttaja yhdessä, sote yhdessä

21 Paltamo B (4-5 kunnan Kainuu) Perusteluja: internet mahdollistaa, hyvän kokoiset alueet, välimatkat inhimillisiä, johtoa voi keskittää aluepisteitä Ristijärvelle ja Paltamoon, pienempien kuntien liittäminen suuriin välttämätöntä, päätösvaltaa palveluista voitaisiin säilyttää alueilla Jotain huonoa?: siirtymävaiheen nurinat, haasteellista saada kaikkien alueiden ääni kuuluviin, edelleen paljon hallintoa suhteessa väestöön, vie päätösvaltaa reuna-alueilta Perusteluja: mahdollisesti hyvä ratkaisu, jos Paltamon veroäyriä saadaan laskettua, tärkeintä palvelujen tuottaminen (itsenäisyys toissijaista) Perusteluja: Paltamo ja Ristijärvi jäävät Kajaanin syrjäkyliksi, kuntalaisen identiteetti häviää isomman alle, palvelut ja vaikutusvalta etääntyvät, Jotain hyvää?: parempi kuin yhden kunnan Kainuu, menee yhden kunnan Kainuutakin monimutkaisemmaksi

22 Paltamo C (ei muutoksia) Perusteluja: tasapuolinen alueen kehittäminen, peruspalvelut lähellä, kunnilla päätösvalta (mm. kaavoitus, matkailun kehittäminen, yhteistyön suunnat), kuntien identiteetit säilyvät, yhteistoiminnassa on voimaa, edellyttää kuntien tehtävien vähentämistä, kuntalaisilla mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa Jotain huonoa?: byrokratia, heikot talouden näkymät osassa kuntia, yhteistyön vaikeudet, liian tiukat kuntarajat yhteistyötä kainuulaisuutta korostamalla, veroäyrin mahdollinen nousu, valtionosuuksien leikkaaminen uhkana, väestön väheneminen uhkana Perusteluja: pienten kuntien toiminta raskasta taloudellisesti, palvelut tärkeintä itsenäisyys ei itseisarvo, kaikkia palveluita ei voida säilyttää ja nostaa veroja kohtuuttomiksi. Perusteluja: väestö vähenee, verovarat eivät riitä, pienet kunnat eivät selviä yksin, ei realistinen vaihtoehto valtiovallan vaatimuksiin nähden, ei toimi jos kunnassa on vain kunnan ja soten työntekijöitä ja eläkeläisiä, kallis hallinto, kuntien velkaantuminen, veroprosenttien nousu pienissä kunnissa, päällekkäisyydet Jotain hyvää?: lähidemokratia, perinteinen ratkaisu, kunnat voivat pitää puolensa peruspalvelujensa suhteen

23 Ristijärvi A (Yhden kunnan Kainuu) Perusteluja: yhtenäinen Kainuu pärjää paremmin, pienet kunnat eivät selviä tulevaisuudessa yksin, hallinnollisia säästöjä, samalla sote-alue Jotain huonoa?: Kajaani-keskeisyys, pitkät välimatkat Perusteluja: palvelut eivät karkaisi Kajaania kauemmaksi, aika ei vielä kypsä Perusteluja: Ristijärvi hukkuu joukkoon, kunnista häviäisi työpaikkoja, Kajaani-Sotkamokeskeisyys

24 Ristijärvi B (4-5 kunnan Kainuu) Perusteluja: alue nyt jo yhtenäinen työssäkäynti- ja asiointialue, liittyvillä kunnilla on tarjota tonttimaata, sopivan kokoinen yksikkö Jotain huonoa?: pikkukunnat ja taajamat menettävät palvelunsa, yhteisöllisyys katoaa, pieniä kuntia jää kitumaan, sopu tulee olemaan koetuksella Perusteluja: ei suurta hyötyä, pienet kunnat häviäisivät palveluiden heikentyessä

25 Ristijärvi C (ei muutoksia) Perusteluja: palvelut ja työpaikat säilyvät oman kunnan alueella Jotain huonoa?: kunnan elimiin ei riitä tasokkaita päättäjiä Perusteluja: kaikki säilyisi ennallaan, kuntayhteistyötä lisättävä Perusteluja: liian kallis ja toimimaton malli, kaikki Kainuun kunnat kuolevat, valtiovallan otettava ohjat käsiin Jotain hyvää?: ei, näköpiirissä vain köyhtymistä

26 Sotkamo A (Yhden kunnan Kainuu) Perusteluja: hallinto virtaviivaistuu kun päällekkäiset toiminnat poistuvat, suuruudella aikaan voimaa ja säästöjä, väestömäärän perusteella yksin kunta riittää Jotain huonoa?: palveluiden keskittyminen suurimpiin taajamiin, Kajaani-keskeisyys, pitkät välimatkat, vaihtoehdon epätodennäköisyys Perusteluja: Sotkamo pärjää yksinkin, mutta voisi olla hyvä maksaja yhden kunnan Kainuussa, toteutus haasteellinen Perusteluja: Kainuusta liian Kajaani-keskeinen, taloudellisesti menestyvät kunnat saavat heikot taakakseen, välimatkat haasteelliset ja väestö hajallaan, ei nähdä pitkän aikavälin vaikutuksia Jotain hyvää?: hallintokulut pienenisivät

27 Sotkamo B (4-5 kunnan Kainuu) Perusteluja: tässä vaiheessa paras ratkaisu, jos yhden kunnan Kainuuta ei saada läpi, palvelut säilyvät Sotkamossa, hallintoa keskitetään sopivankokoisiin yksiköihin, myöhemmin Sotkamo ja Kuhmo -liitos Jotain huonoa?: syrjään jäävät alueet autioituvat edelleen, suurin kunta ei ota liittyvien kuntien tarpeita huomioon, kuntia on vieläkin liikaa Perusteluja: palvelut saadaan lähemmäksi kuntalaisia, mikään ei muutu, Sotkamo ei toisaalta välttämättä pärjää yksin Perusteluja: kuntaparivaihtoehdot eivät selviä tulevaisuuden haasteista, saattohoitoa Jotain hyvää?: keinotekoinen kyhäelmä, ei ratkaise ongelmia

28 Sotkamo C (ei muutoksia) Perusteluja: palvelut lähellä, Sotkamolla oma tahto kehittää Jotain huonoa?: valtionosuudet pienenevät, pienemmillä kunnilla ei mahdollisuutta jatkaa Perusteluja: Kajaanin ja Sotkamon yhdistäminen olisi välttämätöntä, asukkaat äänestävät jaloillaan veroprosentin noustessa, kun ei tee mitään, niin ei tee virheitä Perusteluja: väestön väheneminen ja taloudellinen tilanne ajaa kunnat ahtaalle, ei yhteistä intoa viedä asioita eteenpäin, palveluita pakko karsia, Jotain hyvää?: päätöksentekijät lähempänä ihmistä, paikallisuus

29 Suomussalmi A (Yhden kunnan Kainuu) Perusteluja: turha hallinto ja turhat virkamiehet pois, heikko huoltosuhde vaikeuttaa palvelurakenteen ylläpitämistä omin voimin, asukaslukuun ja resursseihin suhteutettuna yksi riittää. Parempi kertarutina, kuin ainainen kitinä. Jotain huonoa?: säilyykö elinvoimaisuus kunnan pohjoisosissa, palvelut keskittyvät Kajaaniin, ympäristökunnat näivettyvät, suuret etäisyydet, harvaan asuttujen seutujen ääni ei kuulu. Perusteluja: vastaan tulee sekä ongelmia että hyviä puolia, keskittäminen huonontanut palvelujen saantia, toisaalta raha on tiukassa jo nyt ja yhteistyötä on lisättävä Perusteluja: reuna-alueet näivettyvät, välimatkat pitenevät ja palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin, päätöksenteon karkaaminen, kehitystoimenpiteet eivät yllä kaikkialle, liian suuri alue ja kokonaisuus hallittavaksi, ei kerralla näin suurta askelta Jotain hyvää?: hallintokulut pienenisivät, Kainuun tunnettuus lisääntyisi, mahdollisuus laajempien asiantuntijaverkostojen käyttöön

30 Suomussalmi B (4-5 kunnan Kainuu) Perusteluja: todennäköisin vaihtoehto, sopivan kokoinen, pohjoiseen Kainuuseen laajemman palvelun kuntakeskus, etäisyydet palveluihin realistisia, tasapainoisempi ja paremmin toimiva hallintorakenne, hyvää yhteistyötä jo nyt, toteuttamiskelpoinen malli matkalla kohti yhden kunnan Kainuuta Jotain huonoa?: liittyvät kunnat eivät välttämättä valmiita karsimaan palveluista, liitoksilla ei muutosta esim. talouteen, isompi kunta saa määräysvallan Perusteluja: saadaanko aikaan säästöjä, mikään ei välttämättä muutu Perusteluja: kunnat eivät selviä palveluvastuusta, Suomussalmi joutuu maksumieheksi, huono jos ei huomioida paikallisidentiteettiä Jotain hyvää?: järkevä ja luonteva ratkaisu suomussalmelaisten kannalta

31 Suomussalmi C (ei muutoksia) Perusteluja: kunnan identiteetti säilyy, kuntien pitäisi pärjätä nykyisilläkin asukasmäärillä, kuntien välisellä yhteistyöllä vahva perinne Jotain huonoa?: taloudellinen ahdinko voi pahentua Perusteluja: Suomussalmi pärjäisi yksinään, mutta pienet kunnat ehkä eivät, ylikunnallinen yhteistyö mahdollista Perusteluja: kunnan muututtava maailman mukana, veroaste nousee liikaa, väki vähenee, kunnat näivettyvät, pakkoliitoksista huonoja kokemuksia, Jotain hyvää?: lähipalvelut säilyvät, vahva kuntaidentiteetti säilyy, tietty nurkkakuntaisuus plussaa

32 mdi.fi