ILMIÖ NIMELTÄ LIIKETOIMINTAOSAAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMIÖ NIMELTÄ LIIKETOIMINTAOSAAMINEN"

Transkriptio

1 Uolevi Lehtinen ILMIÖ NIMELTÄ LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Liiketoimintaosaaminen on moni-ilmeinen ja monitulkintainen ilmiö. Tämä johtuu lähtökohtaisesti siitä, että on monenlaisia liiketoimintaosaamista hyödyntäviä organisaatioita ja aloja, erilaisia toiminta- ja kulttuuriympäristöjä, vaihtelevia kilpailu-, suhdanne-, tutkimus- ja opetustilanteita sekä poikkeavia soveltamisaikajänteitä. Ne voivat johtaa huomattavasti toisistaan poikkeaviin näkemyksiin liiketoimintaosaamisesta. Tällöin voi syntyä kovin erilaisia tulkintoja liiketoimintaosaamisen luonteesta ja sisällöstä. Niinpä tässä analyysissä ei varsinaisesti etsitä yhtä ja oikeaa liiketoimintaosaamisen käsitettä vaan tarkastellaan erilaisia näkemyksiä liiketoimintaosaamisesta ja analysoidaan osaamista eri käyttötilanteiden ja tulevaisuuden kehitystrendien kannalta. Liiketoimintaosaamisen käsitteestä Vuonna 2001 tulkitsi työryhmä, jonka opetusministeriö oli asettanut pohtimaan liiketoimintaosaamisen kehittämistä, liiketoimintaosaamista selvästi kauppatieteellisestä näkökulmasta. Raportin (ks. Liite) laatimisajankohta heijastuu tekstiin vahvasti tietoverkkopohjaisen liiketoiminnan ja globalisoitumisen korostamisena, mitä voidaan pitää nykyhetken ja tulevaisuudenkin kannalta oikeana visiona. Työryhmän liiketoimintaosaamisen määritelmäksi voitaneen ymmärtää ilmaisu, jonka mukaan Liiketoimintaosaaminen tarkoittaa kykyä luoda, tutkia ja kehittää liiketaloudellista toimintaa. Määritelmä on varsin väljä ja yleisluontoinen. Kriittisesti arvioiden sitä voidaan pitää lievästi kehämääritelmänomaisena luvun alun toinen merkittävä raportti (ks. Liite) oli Valtion tiedeja teknologianeuvoston suunnitelma (katsaus) Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen (2002), jonka laatimiseen Kauppatieteellinen yhdistyskin pyrki vaikuttamaan keskusteluin ja muistioin. Jo suunnitelman tiivistelmässä todetaan, että onnistuminen innovaatioiden tuottamisessa on niin yritysten kuin yhteiskuntien menestymisen avaintekijä. Sen perusedellytyksiä ovat teknologian ja liiketoiminnan huipputason osaaminen. Liiketoimintaosaamista käsitellään muistion useassa kohdassa, mutta sitä ei määritellä. Edellisen lainauksen perusteella neuvosto lienee tarkoittanut liiketoimintaosaamisella lähinnä kauppatieteellistä osaamista. 13

2 Korkeakoulujen arviointineuvoston asettama ja vuoden 2003 alussa raporttinsa (ks. Liite) jättänyt arviointiryhmä määritteli väljästi liiketoimintaosaamisen yleiseksi kyvyksi luoda, tutkia ja kehittää liiketaloudellista toimintaa. Tämä määritelmä on siis lähes sama kuin opetusministeriön asettaman työryhmän määritelmä. Arviointiryhmä täsmensi määritelmäänsä toteamalla, että liiketoimintaosaaminen näkyy käytännössä mm. yritystoiminnan kykynä saada ideat sekä tutkimus- ja kehittämistyön tulokset osaksi innovaatio- ja osaamisketjua, asiakkaiden tarpeet täyttäviksi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Arviointiryhmä korosti sitä, että liiketoimintaosaaminen on laaja käsite. Siihen kuuluvat innovaatiot ja kaupallistaminen. Liiketoimintaosaamisen ilmenemismuotoja ovat ryhmän mukaan liiketoimintakonseptit, investoinnit, laatujärjestelmät sekä työyhteisön kannalta lisäksi ihmisten kehittäminen, johtamismenetelmät ja johtajuus. Liiketoimintaosaamista edellyttää myös tuottavuuden kohentaminen. Myös pääministerin asettaman työllisyystyöryhmän (2003) ja valtioneuvoston kanslian asettaman Suomi maailmantaloudessa -selvitystyöryhmän (2004) raporteissa käsitellään monia liiketoimintaan liittyviä asioita. Edellisiin käsitteellisiin pohdintoihin ne eivät tuo lisiä. Globalisaatioraportissa tarkastellaan kuitenkin eräitä liiketoimintaosaamisen uudempia osa-alueita kuten verkottumista, kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämistä, poikkitieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen lisäämistä, yrityspalvelujen, teknologiakeskuksien ja yrityshautomojen kehittämistä sekä kaupallistamisvoimavarojen ja -osaamisen kasvattamista. Myös monet yksittäiset tutkijat ja johtajat ovat ottaneet kantaa liiketoimintaosaamiseen. Lehtinen totesi jo useita vuosia sitten tehdyssä haastattelussa (Anttonen 2002), että liiketoimintaosaaminen sisältää kaikki ne tiedot ja taidot, joita tarvitaan liiketaloudellisesti toimivien organisaatioiden kannattavaan ja kestävään johtamiseen. Tässä ensimmäisten joukkoon kuuluvassa määritelmässä johtaminen on ymmärretty laajasti. Määritelmä on hyvin avoin ja sen puitteisiin mahtuu erittäin monenlaisia aineksia. Jo aikaisemmin Lehtinen (2000) oli korostanut liiketoimintaosaamisen tarvetta perusfunktioiden eli johtamisen, markkinoinnin ja taloushallinnon osalta kaikilla työaloilla ja johtopaikoilla toimivien kannalta. Nykytaloudessa perusfunktioiden osaaminen ei ymmärrettävästi riitä liiketalouden ammattilaisille. Varsinkin strategisen osaamisen merkitys kasvaa, kun asioita on hoidettava ammattimaisesti, kokonaisvaltaisesti ja pitkällä tähtäimellä. Mittilä (2003) on määritellyt liiketoimintaosaamisen laaja-alaiseksi, kokonaisvaltaiseen talouden ja taloudellisen käyttäytymisen ja sen ehtojen ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen pyrkiväksi tavoitteelliseksi toiminnaksi. Hän on myöhemmin fokusoinut määritelmänsä kuulumaan seuraavasti: Liiketoimintaosaaminen on toimintaympäristön mahdollisuuksien ja rajoitteiden tunnistamista, innovointia ja toimintojen organisointia ja koordinointia siten, että saavutettu tulos on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti optimaalinen (Mittilä 2004). Määritelmässä otetaan huomioon yhteiskun- 14

3 nallinen ja ympäristön kestävä kehitys aikaisempia määritelmiä kokonaisvaltaisemmin, vaikkakin jo Lehtisen kestävä johtaminen tarkoittaa samaa. Sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja kulttuurisesti vastuullisen liiketoiminnan edellytys on riittävät taloudelliset resurssit, joiden perustana taas on kannattava johtaminen. Reposen (2004) mukaan Turun kauppakorkeakoulussa on päädytty seuraavanlaiseen hahmotelmaan: Liiketoimintaosaaminen sisältää kilpailun kansainvälisillä markkinoilla, toimintamallit ja ansaintalogiikat tässä ympäristössä sekä yritysten kasvun, muutosten ja osaamisen hallinnan eri elinkaaren vaiheissa. Paasion (2004) mukaan liiketoimintaosaamisessa on kysymys nopean ja innovatiivisen muutoksen johtamisesta, dynaamisen yrityskokonaisuuden hallinnasta. Laineman (2004) mielestä todellista liiketoimintaosaamista on prosessilähestymistapa ja kokonaisvaltainen näkemys yritystoiminnasta. Käytännön toimijoista Prizztech Oy:n Järnstedt (2005) luonnehtii liiketoimintaosaamisen käsitteistöä liiketoimintaprosessikäsitteen avulla. Liiketoimintaprosesseilla on perinteisesti ymmärretty tuotannollisen toiminnan kuvaamista. Tätä käsitystä laajentaen Järnstedt kuvaa kokonaisvaltaisesti ja käytännönläheisesti liiketoimintaan liittyvän kentän jakamalla liiketoimintaprosessit viiteen erilliseen osa-alueeseen. Nämä osa-alueet ovat hallinto, asiakkuudenhallinta, toimitusketjun hallinta, tutkimus & tuotekehitys ja infrastruktuuri. TietoEnatorin Lehti luonnehtii liiketoimintaosaamista toteamalla, että kysymyksessä on palvelujen ja teknologian uusi liitto, jossa luovuus, tekninen osaaminen ja markkinointiosaaminen muodostavat uudenlaisen liiketoimintaosaamisen ketjun (Kämäräinen 2005). Tekesissä liiketoimintaosaaminen on määritelty kyvyksi yhdistää poikkitieteellistä ja monialaista osaamista, jolla luodaan teknologiaan ja innovaatioihin pohjautuvaa kannattavaa ja kasvukykyistä liiketoimintaa (Saarnivaara 2005). Niin edellä kuvatuissa luonnehdinnoissa ja määrittelyissä kuin yleisestikin kukin analysoija tarkastelee luonnollisesti liiketoimintaosaamista omasta näkökulmastaan, paljolti oman taustansa ja kokemuksensa pohjalta. Näkökulma voi siis vaihdella varsin paljon, jolloin myös liiketoimintaosaamisen esitetty sisältökin on erilainen. Seuraavassa on tästä muutamia esimerkkejä: tietyissä kilpailutilanteissa yritysjohdon täytyy tarkastella liiketoimintaosaamista kriittisen kilpailutekijän kannalta. Silloin liiketoimintaosaamisen sisältö voi painottua vahvasti esimerkiksi rahoituksen tai markkinoinnin eli liiketaloustieteen jonkun osa-alueen suuntaan. Tässäkin kirjassa vilahtaa pari kertaa kapea näkökulma, mutta valtaosa kirjoittajista näyttää eksplisiittisesti tai implisiittisesti omaavan lavean vaikkakin käyttötilannelähtöisen yleisnäkemyksen liiketoimintaosaamiskokonaisuudesta. edellisissä määritelmissä liiketoimintaosaamista on useimmiten tarkasteltu liiketalouden, liiketaloustieteiden tai vähän laajemmin kauppatieteiden näkökulmasta. Tällöin liiketoimintaosaaminen tulee ikään kuin toiseksi keskeiseksi kilpailukyvyn osa-alueeksi teknologiaosaamisen rinnalle. Lehtinen (esimerkiksi 2003 ja 2004) on usein painottanut liiketoimintaosaamisen ja teknologiaosaamisen symbioosin keskeisyyttä. Jo termin muodon 15

4 vuoksi liiketoimintaosaaminen voidaan ymmärtää myös kauppa- ja liiketaloustieteiden käytäntöön suuntautuvaksi ulottuvuudeksi (Lehtinen 2005a). periaatteessa liiketoimintaosaamiseen voidaan sisällyttää myös teknologiaosaaminen, koska se on jonkin tasoisesti mukana kaikessa liiketoiminnassa. Se voi olla mukana hyvin keskeisessä asemassa, avustavassa roolissa tai taustatukena, ikään kuin välttämättömänä pahana. Useimmiten sen rooli palveluissakin on kohtalainen mutta ei keskeinen (esimerkiksi Lehtinen 1994, 1998 ja 2005b). Sen sijaan innovaatioihin ja varsinkin innovatiivisuuteen liittyvän osaamisen tulisi aina olla vahvasti mukana, koska se voi kohdistua ja perustua myös liiketaloudellisiin osaamisalueisiin. Vaikka usein puhutaan innovaatioista kuin ne olisivat uusia teknisiä keksintöjä, ne voivat kohdistua yhtä hyvin palveluihin, systeemeihin, organisaatioihin, markkinointitapaan, verkottumiseen, ansaintalogiikkaan jne., jolloin ne myös perustuvat pääosin liiketaloudellisiin ajatus- ja toimintatapoihin. Sekä liiketaloustieteisiin että teknisiin tieteisiin perustuvan osaamisen symbioosi on kuitenkin olennainen myös innovaatiotoiminnan kuten koko liiketoiminnankin onnistumisen kannalta. Parhaimmillaan teknologiaosaamisen, design-osaamisen ja liiketaloustiedelähtöisen osaamisen symbioosi tuottaa uuden innovatiivisen liiketoiminnallisen kokonaisuuden, joka on predestinoitu menestymään niin kauan, kuin organisaatio säilyttää siihen liittyvän luovuutensa ja joustavuutensa ja ennen muuta asiakaslähtöisyytensä. Innovaatio-osaaminen ja -johtaminen on tällaisen liiketoimintaosaamisen ydinaluetta. Mitä suuremmaksi liiketoimintaosaamisen kokonaisuus hahmotetaan, sitä varmemmin tulevat kuvaan sellaiset käsitteet kuin ansaintalogiikat, toimintalogiikat, toimintajärjestelmät, strategialogiikat, toimintajärjestelmät, liiketoimintakonseptit ja liiketoimintamallit. Ne kaikki kuuluvat liiketoimintaosaamismallien eli -järjestelmien suurperheeseen ja niiden avulla nimestä riippumatta pyritään ottamaan kulloinenkin liiketoimintaosaamiskokonaisuus hallintaan. Ne ovat myös näkökulmia, joista kohteena olevaa osaamiskokonaisuutta voidaan hahmottaa joko tieteellisesti tai soveltavasti. Kokonaisuuden hallintaan kuuluu myös omasta ydintoiminnasta ulkoistettavien toimintojen ja niiden edellyttämän verkostoitumisen hallinta. Edellä viitattu opetusministeriön työryhmä sisällytti laaja-alaisen liiketoiminnan osa-alueisiin perinteisten perusaineiden tai -funktioiden eli markkinoinnin, laskentatoimen ja verotuksen, johtamisen ja rahoituksen lisäksi kansantalouden, talousmatematiikan ja tilastotieteen, yritysjuridiikan ja yrittäjyyden sekä tietojärjestelmät. Näkemys on hyvin kauppakorkeakoulumainen. Viimeksi mainittuja aineita on jo pitkään hyödynnetty liiketaloustieteiden sisäisessä kehittämistyössä. Samoin liiketaloustieteiden kehittämisessä on hyödynnetty soveltuvaa tietoa talous- ja kulttuurimaantieteestä, yhteiskuntatieteistä, kasvatustieteistä ja humanistisistakin tieteistä. Esimerkiksi kansainvälisen liiketoiminnan kannalta kulttuurin tutkimuksella on ollut huomattava merkitys, kun taas kuluttajan käyttäytymisen tutkimukseen on pal- 16

5 jolti sovellettu psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja sosiologiaa. Tätä liiketaloustieteilijöiden hyödyntämishalua ja -kykyä ei aina tunnuta tiedostettavan, kun vaaditaan näiden jo liiketaloustieteissä hyödynnettyjen aineiden hyväksikäyttämistä liiketaloustieteiden rinnalla liiketoimintaa kehitettäessä. Ei ole mitään syytä vähätellä organisaatioihin kertyvän hiljaisen tiedon merkitystä. Tärkeää on myös tämän ja muunkin tiedon siirto esimerkiksi organisaation muuttuessa. Tällaiseen pehmeään liiketoimintaosaamiseen liittyvät myös organisaatioiden ja niiden henkilöstön yhteistyökyky sekä siihen kytkeytyvä monitasoinen yhteisöllisyys. Tässä vaiheessa lienee syytä palata artikkelin alkuun ja palauttaa mieleen se, että liiketoimintaosaamisen monet tulkinnat ovat perusteltavissa osaamisen erilaisten käyttäjien, käyttöympäristöjen ja määrittelynäkökulmien erojen perusteella. Koska muutkin organisaatiot kuin yritykset pyrkivät toimissaan yleensä tehokkuuteen ja usein taloudellisuuteenkin, ne soveltavat liiketoimintaosaamistietoja ja - taitoja toiminnassaan. Erilaisia käyttäjiä ja käyttötilanteita on siis todella suuri määrä. Näin ollen riittänee kattava yleismääritelmä, jonka pohjalta voidaan täsmentää kullekin käyttäjälle kuhunkin käyttötilanteeseen sopiva erityismääritelmä. Erityismääritelmänkin tulee kattaa tietty kokonaisuus yleismääritelmän osaamiskokonaisuuden puitteissa. Liiketoimintaosaamisen yleismääritelmäksi voisi edellisen perusteella sopia seuraava: Liiketoimintaosaamisella tarkoitetaan kaikkien niiden tietojen ja taitojen kokonaisuutta, jota tarvitaan yrityksen tai muun organisaation kannattavaan ja kestävään johtamiseen ja toimintaan. Lienee vielä syytä korostaa, että onnistuminen liiketoimintaosaamisen soveltamisessa sekä käytäntöön että tutkimukseen ja opetukseen edellyttää soveltamishalua ja -kykyä yrityksiltä ja muilta organisaatioilta sekä luonnollisesti niiden toimijoilta. Soveltamisen on oltava tavoitteellista mutta kyllin kokonaisvaltaista, jolloin strateginen näkökulma ja jokin liiketoimintaosaamismalli kokonaisuuden sitojana korostuvat. Liiketoimintaosaamisen soveltamishalu luonnollisesti ilmentää soveltajan motivaatioperustaa. Soveltamiskyky pohjautuu suuressa määrin luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Liiketoimintaosaamisen muutoksista ja muutostarpeista Esimerkiksi arviointineuvoston asettaman arviointiryhmän raportissa todetaan, että liiketoimintaosaaminen näkyy yritysten toiminnassa jatkuvana muutoksena ja uudistumisena. Kehitys voi ilmetä kilpailuaseman etsimisenä ja luomisena tai sisäisen työyhteisön kehityksenä (ks. Liite). Liiketoimintaosaamisen sisältö muuttuu, kehittyy ja kansainvälistyy koko ajan. Niinpä osaamisen keskeisiksi osiksi ovat lähimenneisyydessä muodostuneet verkosto- ja kumppanuusosaaminen sekä yritysten yhteiskunnallisen vastuun hallinta ja muut eettiset kysymykset. Kuten edellä on käynyt ilmi, 17

6 usein liiketoimintaosaamisen osa-alueeksi katsotaan myös innovaatioihin liittyvä osaaminen. Soveltavassa osaamisessa ovat korostuneet kansainvälinen ja globaali liiketoimintaosaaminen, palveluosaaminen, yrittäjyys ja tietotekninen osaaminen. Muutokset ilmenevät selvästi tämän kirjan useimmista teksteistä. Myös perinteiset perusfunktiot, jotka ovat tulevaisuudessakin liiketoimintaosaamiskokonaisuuden perusosa-alueita, muuttuvat ja kansainvälistyvät jatkuvasti. Esimerkiksi markkinoinnissa muutospaineita ovat aiheuttaneet muun muassa markkinoiden dynaamisuuden ja kansainvälisyyden kasvu, tuotteiden elinkaarten lyhentyminen, reagointiaikojen kutistuminen, tarvittavan tiedon hankkimis- ja seulontavaikeudet sekä ennustettavuuden väheneminen. Niinpä markkinoinnissa onkin tapahtunut selvä asenteellinen kokonaismuutos. On ymmärretty, että markkinointi ei ole pelkästään puuhastelua markkinointiparametrien parissa (Lehtinen ja Niinimäki 2005). Parametreiksi on perinteisesti luettu tuotesuunnittelu, hinnoittelu, jakelu ja markkinointikommunikaatio, nykyisin yhä useammin myös henkilöstö, prosessit ja näkyvät todisteet. Yrityksen menestys onkin ensisijaisesti riippuvainen markkinointiosaamiseen perustuvasta kyvystä tuottaa arvoa asiakas- ja muissa verkostosuhteissa ja siten turvata yrityksen kannattava liikevaihto ja organisaation elossapysyminen. Markkinoinnin sisällä ovat korostuneet kuluttajamarkkinoinnin ja organisaatiomarkkinoinnin erot, tavaroiden, palvelujen ja niiden yhdistelmien markkinointierot, kansainvälinen ja globaalinen markkinointi, sähköinen markkinointi, suhde- ja verkostomarkkinointi, asiakkuuksien hallinta, brändäys, yhteiskunnallinen markkinointi, ympäristömarkkinointi, sijoittajasuhdemarkkinointi sekä yhteiskunnallinen ja poliittinen markkinointi. Kansainvälisyys, esimerkiksi globaalina brändin tai brändien hallintana, ilmenee yhä voimakkaammin kaikilla markkinoinnin osaamisalueilla kotimarkkinoidenkin kansainvälistyessä muun muassa tuonnin ja ulkomaisten yritysten Suomeen etabloitumisen kautta. Kuvatunlainen uudistumiskehitys on puolestaan muuttanut markkinointistrategista ajattelua, joka on tullut yhä keskeisemmäksi yrityksen tai muun organisaation kokonaisstrategisen osaamisen ja samalla koko liiketoimintaosaamisen osaksi. Palvelujen ja osin myös tavaroiden sekä niiden tuotannon ja markkinoinnin digitalisointi tuottaa suuria muutospaineita liiketoimintaosaamiseen. Yhä tärkeämmäksi nousevat esimerkiksi digitaalisen tuotantoprosessin hallinta, asiakkuuksien hallinta verkossa ja niihin liittyvä verkosto-organisaation johtaminen. Vaikka yrityksellä olisi muu tarvittava liiketoimintaosaaminen, sen menestymismahdollisuudet heikkenevät, jos se ei ripeästi pysty hyödyntämään digitalisoitumisen tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyisin pitäisi olla itsestään selvää, että kaiken liiketoimintaosaamisen on oltava asiakaslähtöistä ja -keskeistä. Sen pitäisi siis perustua asiakkaiden - olivatpa nämä kuluttajia, yritysasiakkaita tai muiden sidosryhmien edustajia - tiedostettujen ja tiedostamattomien tarpeiden, toiveiden, halujen ja arvojen tuntemukseen. Tätä tuntemusta voidaan hankkia monin tavoin kuten markkinatunnustelun, markkinatutkimuksen, tulevaisuuden tutkimuksen ja 18

7 introspektionkin avulla. Koska laiminlyöntejä kuitenkin tapahtuu paljon, tulee perustellusti mieleen, että asiasta muistuttamiseksi pitäisi ehkä usein puhua asiakaslähtöisestä liiketoimintaosaamisesta. Liiketaloustieteet ovat varsin nuoria tieteenaloja. On kohtuullista odottaa niiden voimakasta tutkimuslähtöistä kehitystä, joka samalla muokkaa opetusta ja konsultointia nykyistä tiede- ja tutkimuslähtöisemmäksi. Otan jälleen esimerkkejä kaikille näkyvästä ja kuuluvasta markkinoinnista. Mainontaan käytetään valtavia summia kaikkialla maailmassa. Siitä huolimatta mainonnan tehon mittausta luonnehtii yhä edelleen yritysjohtajan vanha turhautuma: Kyllähän minä tiedän, että toinen puoli mainonnastamme menee hukkaan, mutta kun en tiedä kumpi puoli! Mainonnan mittauksessa kohtuullisen onnistunut huomionarvon mittaus ei voi korvata heikkoa tehon mittausta. Markkinoinnin strategia- ja suunnittelumallien taustalta löytyy onneksi aika tavalla tervettä järkeä, mutta tuskin niiden voidaan väittää olevan kovin tiedepohjaisia. Tilannetta pahentavat niin markkinoinnin konsultoinnin kuten koko yrityskonsultoinninkin osalta usein kritiikitön konsulttityö ja yritysten yhtä kritiikitön konsulttityön osto esimerkiksi aivan muilla aloilla julkisuutta keränneiltä helppoheikeiltä, joiden osaamisen syvällisyyden ja laskun loppusumman välillä on monesti vahva negatiivinen korrelaatio. Monessa suhteessa on siis hyödyllistä katsoa peiliin, vaikka Suomen liiketaloustieteellinen tutkimus ja opetus menestyvät varsin kohtuullisesti alan kansainvälisissä vertailuissa. Onneksi monet alan toimijat, kuten Tekes ja VTT, ovat tajunneet ajan merkit, esimerkiksi teknologian, liiketoimintaosaamisen ja innovaatiotoiminnan symbioottisuuden. Mutta muutoksen aikaansaaminen on hidasta ja muutosvastarintaa luonnollisesti on. Heijastelevatkohan tätä myös monien toimijoiden toimintastrategiat, jopa nimetkin? Erityisesti liiketoimintaosaamisen käytännön hyödyntämiskyvyn mutta myös liiketoimintaosaamisen tutkimuksen ja opetuksen tason kannalta on olennaista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä yritysten yhteistyön parantaminen. Tämä edellyttää niin tutkijoiden ja opettajien kuin yritystenkin edustajien toimintakulttuurin muuttumista liiketoimintaosaamista ja yrittäjähenkisyyttä painottavaan suuntaan. Se edellyttää erityisesti yliopistojen toimintamahdollisuuksien parantamista aina talousautonomiasta lähtien sekä uusien toimintamallien oppimista patentoinnista jälkimarkkinointiin (ks. Liite). Akateemisen tahon ja yritysten ja muiden käytännön organisaatioiden lähentyminen toteutuu paljolti verkottumisen keinoin. Oleellisia toimijoita verkottumisessa ovat myös erilaiset välittäjäorganisaatiot. Tällaisen verkottumisen etuja ja esteitä on analysoitu eri tahoilla (ks. esim. Elmuti, Abebe ja Nicolosi 2005, Lehtinen 2005a ja Liite). Käytännön työssä liiketoimintaosaamista ei juuri voida kytkeä liian aikaisessa vaiheessa yritysten tai muiden organisaatioiden kehittämis- tai tutkimusprojekteihin. Matti Lehti (2005) on todennut, että Liiketoimintaosaaminen on kokonaisvaltaista liiketaloudellista tietoa. Liiketoimintaosaaminen on siis varsin kokonaisvaltaista osaamista. Näin ollen liiketoimintaosaaminen tuottaa 19

8 vahvan sisällöllisen kokonaisvaltaisuuden haasteen niin yrityksille, julkisen talouden organisaatioille, kolmannelle sektorille kuin koulutus- ja tutkimusorganisaatioillekin. Se merkitsee ongelmalähtöisyyttä ja monitieteisyyttä. Käsiteltävät ongelmat olisi ratkaistava tehokkaimmalla mahdollisella tavalla riippumatta siitä, ylittävätkö ongelmat ja niiden ratkaisumallit aineiden tai jopa tieteenalojen rajat. Viime kädessä on pyrittävä löytämään liiketoimintaosaamismalleja, jotka yhdistävät lähtökohdiltaan erilaiset ainekset toimivaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisvaltaisuuden haaste ja nimenomaan ongelmalähtöisyys edellyttävät muun muassa tutkimuksen relevanssin ja vaikuttavuuden huomioonottamista tutkimuksen tieteellisen tasokkuuden ohella, mikä ei kaikessa liiketaloudellisessakaan tutkimuksessa eikä sen arvioinnissa ole aivan ongelmatonta. Tutkimusten relevanssin parempi huomioonottaminen on kuitenkin tärkeä ehto sille, että liiketaloustieteellinen tutkimustyö tukee käytännön liiketoimintaosaamista. Relevanssin huomioonottamisen parantuminen ei välttämättä johda tutkimusten tieteellisten ansioiden vähenemiseen, mitä usein pelätään. Kokonaisvaltaisuuden haasteeseen vastaaminen edellyttää joka tapauksessa monenlaista kehittämis- ja yhteistyötä. Tämän artikkelin viimeisenä korjauspäivänä hallintotieteen professori Risto Harisalo (2006) kirjoitti julkisen hallinnon muutoksesta Helsingin Sanomissa otsikolla Kuntien hallinnossa otettava oppia konsernihallinnosta. Hän toteaa kunta- ja palvelurakenteen, kunnallisten talousjärjestelmien ja etenkin tilaaja-tuottajamallien muutosten johtaneen siihen, että konsernihallintoon siirtyminen selkeyttäisi olennaisesti kunnallisten instituutioiden valtasuhteita varsinkin, kun monet kunnat jo ovat tosiasiassa konserneja. Tämä merkitsisi kunnanjohtajan aseman muuttumista toimitusjohtajamaiseksi, kunnan hallituksen toimimista konsernin johtokunnan tapaan ja valtuuston muodostumista hallintoneuvostomaiseksi. Kirjoitus kuvastaa julkishallinnon yleistä kehityssuuntaa. Julkishallinnossa on käynnissä liiketoimintaosaamisen ajattelutapoja soveltava, pitkäkestoinen muutos. Monelta osin perässä ja joiltakin osin edellä näyttää tulevan myös kolmas sektori. Onkin hyvä, että on rinnakkaisia, suppeampia ja laajempia näkökulmia sekä liiketoimintaosaamisen käsitteitä, joita voidaan muokata eri tarkoitusten mukaisesti. Käytännön liiketoiminnassa käsitteen sopivuuden ratkaisevat organisaation luonne ja vaihtuvat tilanne- ja ympäristötekijät. Tutkimuksessa ovat tärkeässä asemassa tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet. Tällaisen sallivan käsitetulkinnan ei pitäisi kuitenkaan johtaa siihen, että liiketaloudellista tietoa ja taitoa vähätellään. Sitä tarvitaan jossain määrin jokaisessa organisaatiossa. Aina ei muisteta eikä edes hyväksytä, että liiketoimintaosaamista ja siihen liittyvää yrittäjyyttä tarvitaan esimerkiksi yliopistoissa (Lehtinen 2005a), vaikka kansainvälinen kilpailu on aina koskenut niitä ja se on viime vuosina tavattomasti kiristynyt. Myös liiketoimintaosaamisen jatkuva seuranta on tarpeen, koska osaamisen tulkinnat, sisällöt ja laatuvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Tätä tietä liiketoimintaosaaminen voi toimia kilpailukykymme perustana ja pysyä jatkuvasti sen keskiössä. 20

9 Nämä eivät ole tämän kirjan viimeiset eivätkä ainoat näkökulmat liiketoimintaosaamiseen. Ehkä joku nyt huokaisee helpotuksesta, joku ehkä jo työlääntyneenäkin. Oli miten oli, kirjassa käsitellään moni-ilmeistä ilmiötä nimeltä liiketoimintaosaaminen varsin moniäänisesti. Niin kuin pitääkin. Lähteet Anttonen, Liisi (2002) KTT Uolevi Lehtinen vakuuttaa: Sijoitus liiketaloustieteisiin on paras sijoitus. Avista 2/2005, Elmuti, Dean, Abebe, Michael ja Nicolosi, Marco (2005) An Overview of Strategic Alliances between Universities and Corporations. The Journal of Workplace Learning, Vol. 17, No. 1-2, Harisalo, Risto (2006) Kuntien hallinnossa otettava oppia konsernihallinnosta. Helsingin Sanomat , Vieraskynä, 2. Järnstedt, Jari (2005) Kokonaisvaltainen liiketoimintaympäristö. Pori: Prizztech Oy. Kämäräinen, Jouko (2005) Moniosaaminen kasvussa. Kauppalehti , Extra, Lainema, Timo (2004) Liiketoimintaosaamisen koulutuksen tulisi tähdätä kokonaisuuksien hallintaan. Mercurius 4/2004, 28. Lehti, Matti (2005) Palvelujen teollistumien korostaa Kauppakorkeakoulun merkitystä. Avista 1/2005, 8-9. Lehtinen, Uolevi (1994) Palvelujen kehityksessä kattona on vain taivas. Aamulehti , Alakerta, 2. Lehtinen, Uolevi (1998) Työllisyyden kehitys riippuu palveluista. Helsingin Sanomat , Talous: Vieraskynä, 12. Lehtinen, Uolevi (2000) Kauppatieteet sivuraiteella. Helsingin Sanomat , Vieraskynä, 4. Lehtinen, Uolevi (2003) Liiketoimintaosaamista on kehitettävä. Ekonomi, maaliskuu 2003, Lehtinen, Uolevi (2004) Liiketoimintaosaaminen on Suomelle elintärkeää. Kauppalehti, Mielipide, 15. Lehtinen, Uolevi (2005a) Liiketoiminta- ja teknologiaosaaminen sekä yliopistojen yhteiskunnallinen rooli. Tieteessä tapahtuu 4/2005, Lehtinen, Uolevi (2005b) Palveluinnovaatioiden luonne ja liiketoimintaosaaminen. Talous-Sanomat , Mielipide, 25. Lehtinen, Uolevi ja Niinimäki, Satu (2005) Asiantuntijapalvelut tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu. Helsinki, WSOY. 21

10 Liiketoimintaosaamisen kehittäminen korkeakoululaitoksessa. Opetusministeriön työryhmien muistio 2001: I. Helsinki. Mittilä, Tuula (2003) TaY:n Liiketaloustieteen opetussuunnitelmatyöryhmän julkaisematon taustamateriaali. Mittilä, Tuula (2004) TaY:n Liiketoimintaosaamisen sivuainekokonaisuuskehitystyöryhmän julkaisematon taustamateriaali. Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto Helsinki. Osaava ja avautuva maailmantalouden murroksessa. Suomi maailmantaloudessa -työryhmän raportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 2004:14. Helsinki. Paasio, Antti (2004) Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys kauppatieteiden haasteena. Mercurius 3/2004, 2. Reponen, Tapio (2004) Kauppatieteistä vahva pohja yrittäjyydelle. Talouselämä ,34. Saarnivaara, Veli-Pekka (2005) Liiketoimintaosaamisen kehittämishaasteet. Juhlapuhe Helsingin kauppakorkeakoulun avajaisissa 2.9. (painettu). Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisu 2003:6. Helsinki: Edita. Työllisyysryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 2003:5. Helsinki. Uolevi Lehtinen on KTT, Tampereen yliopiston yrityksen taloustieteen emeritusprofessori, Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulujen dosentti, Kauppatieteellisen yhdistyksen pj ja Taloussuunnittelu Oy:n tj. Hän on kirjoittanut 170 tieteellistä artikkelia, joista kolmannes on julkaistu referoiduissa kv. aikakauslehdissä seitsemällä kielellä, sekä kymmeniä lehtikirjoituksia. Kauppatieteellisen alan jatkokoulutusohjelma KATAJA on rakennettu hänen tekemänsä suunnitelmaehdotuksen pohjalta ja hän on toiminut KATAJAn ensimmäisenä johtajana. Hän on toiminut Tampereen yliopiston professorina, rehtorina, dekaanina ja yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitoksen (nykyinen Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu) johtajana, Tampereen kesäyliopiston rehtorina ja useiden yhteisöjen ja yritysten johtoelimissä. Lisäksi Lehtinen on toiminut tutkijana, konsulttina, yrittäjänä, päätoimittajana ja luennoinut useissa maissa. Hän on Moskovan Taloustieteellisen Akatemian kunniatohtori. Hän on jäsen Liiketoimintaosaamisen Forumissa, joka on liiketoimintaosaamista kokonaisvaltaisesti kehittämään perustettu kansallinen neuvottelukunta. Lehtinen on kirjoittanut runsaasti muun muassa liiketoimintaosaamisen luonteesta, merkityksestä ja kehittämisestä sanoma- ja talouslehtiin. 22

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille...

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille... Sisällys Kiitos................................................ 13 Esipuhe.............................................. 15 Kirjoittaja............................................. 17 Johdanto: globalisaatio

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot