ILMIÖ NIMELTÄ LIIKETOIMINTAOSAAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMIÖ NIMELTÄ LIIKETOIMINTAOSAAMINEN"

Transkriptio

1 Uolevi Lehtinen ILMIÖ NIMELTÄ LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Liiketoimintaosaaminen on moni-ilmeinen ja monitulkintainen ilmiö. Tämä johtuu lähtökohtaisesti siitä, että on monenlaisia liiketoimintaosaamista hyödyntäviä organisaatioita ja aloja, erilaisia toiminta- ja kulttuuriympäristöjä, vaihtelevia kilpailu-, suhdanne-, tutkimus- ja opetustilanteita sekä poikkeavia soveltamisaikajänteitä. Ne voivat johtaa huomattavasti toisistaan poikkeaviin näkemyksiin liiketoimintaosaamisesta. Tällöin voi syntyä kovin erilaisia tulkintoja liiketoimintaosaamisen luonteesta ja sisällöstä. Niinpä tässä analyysissä ei varsinaisesti etsitä yhtä ja oikeaa liiketoimintaosaamisen käsitettä vaan tarkastellaan erilaisia näkemyksiä liiketoimintaosaamisesta ja analysoidaan osaamista eri käyttötilanteiden ja tulevaisuuden kehitystrendien kannalta. Liiketoimintaosaamisen käsitteestä Vuonna 2001 tulkitsi työryhmä, jonka opetusministeriö oli asettanut pohtimaan liiketoimintaosaamisen kehittämistä, liiketoimintaosaamista selvästi kauppatieteellisestä näkökulmasta. Raportin (ks. Liite) laatimisajankohta heijastuu tekstiin vahvasti tietoverkkopohjaisen liiketoiminnan ja globalisoitumisen korostamisena, mitä voidaan pitää nykyhetken ja tulevaisuudenkin kannalta oikeana visiona. Työryhmän liiketoimintaosaamisen määritelmäksi voitaneen ymmärtää ilmaisu, jonka mukaan Liiketoimintaosaaminen tarkoittaa kykyä luoda, tutkia ja kehittää liiketaloudellista toimintaa. Määritelmä on varsin väljä ja yleisluontoinen. Kriittisesti arvioiden sitä voidaan pitää lievästi kehämääritelmänomaisena luvun alun toinen merkittävä raportti (ks. Liite) oli Valtion tiedeja teknologianeuvoston suunnitelma (katsaus) Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen (2002), jonka laatimiseen Kauppatieteellinen yhdistyskin pyrki vaikuttamaan keskusteluin ja muistioin. Jo suunnitelman tiivistelmässä todetaan, että onnistuminen innovaatioiden tuottamisessa on niin yritysten kuin yhteiskuntien menestymisen avaintekijä. Sen perusedellytyksiä ovat teknologian ja liiketoiminnan huipputason osaaminen. Liiketoimintaosaamista käsitellään muistion useassa kohdassa, mutta sitä ei määritellä. Edellisen lainauksen perusteella neuvosto lienee tarkoittanut liiketoimintaosaamisella lähinnä kauppatieteellistä osaamista. 13

2 Korkeakoulujen arviointineuvoston asettama ja vuoden 2003 alussa raporttinsa (ks. Liite) jättänyt arviointiryhmä määritteli väljästi liiketoimintaosaamisen yleiseksi kyvyksi luoda, tutkia ja kehittää liiketaloudellista toimintaa. Tämä määritelmä on siis lähes sama kuin opetusministeriön asettaman työryhmän määritelmä. Arviointiryhmä täsmensi määritelmäänsä toteamalla, että liiketoimintaosaaminen näkyy käytännössä mm. yritystoiminnan kykynä saada ideat sekä tutkimus- ja kehittämistyön tulokset osaksi innovaatio- ja osaamisketjua, asiakkaiden tarpeet täyttäviksi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Arviointiryhmä korosti sitä, että liiketoimintaosaaminen on laaja käsite. Siihen kuuluvat innovaatiot ja kaupallistaminen. Liiketoimintaosaamisen ilmenemismuotoja ovat ryhmän mukaan liiketoimintakonseptit, investoinnit, laatujärjestelmät sekä työyhteisön kannalta lisäksi ihmisten kehittäminen, johtamismenetelmät ja johtajuus. Liiketoimintaosaamista edellyttää myös tuottavuuden kohentaminen. Myös pääministerin asettaman työllisyystyöryhmän (2003) ja valtioneuvoston kanslian asettaman Suomi maailmantaloudessa -selvitystyöryhmän (2004) raporteissa käsitellään monia liiketoimintaan liittyviä asioita. Edellisiin käsitteellisiin pohdintoihin ne eivät tuo lisiä. Globalisaatioraportissa tarkastellaan kuitenkin eräitä liiketoimintaosaamisen uudempia osa-alueita kuten verkottumista, kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämistä, poikkitieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen lisäämistä, yrityspalvelujen, teknologiakeskuksien ja yrityshautomojen kehittämistä sekä kaupallistamisvoimavarojen ja -osaamisen kasvattamista. Myös monet yksittäiset tutkijat ja johtajat ovat ottaneet kantaa liiketoimintaosaamiseen. Lehtinen totesi jo useita vuosia sitten tehdyssä haastattelussa (Anttonen 2002), että liiketoimintaosaaminen sisältää kaikki ne tiedot ja taidot, joita tarvitaan liiketaloudellisesti toimivien organisaatioiden kannattavaan ja kestävään johtamiseen. Tässä ensimmäisten joukkoon kuuluvassa määritelmässä johtaminen on ymmärretty laajasti. Määritelmä on hyvin avoin ja sen puitteisiin mahtuu erittäin monenlaisia aineksia. Jo aikaisemmin Lehtinen (2000) oli korostanut liiketoimintaosaamisen tarvetta perusfunktioiden eli johtamisen, markkinoinnin ja taloushallinnon osalta kaikilla työaloilla ja johtopaikoilla toimivien kannalta. Nykytaloudessa perusfunktioiden osaaminen ei ymmärrettävästi riitä liiketalouden ammattilaisille. Varsinkin strategisen osaamisen merkitys kasvaa, kun asioita on hoidettava ammattimaisesti, kokonaisvaltaisesti ja pitkällä tähtäimellä. Mittilä (2003) on määritellyt liiketoimintaosaamisen laaja-alaiseksi, kokonaisvaltaiseen talouden ja taloudellisen käyttäytymisen ja sen ehtojen ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen pyrkiväksi tavoitteelliseksi toiminnaksi. Hän on myöhemmin fokusoinut määritelmänsä kuulumaan seuraavasti: Liiketoimintaosaaminen on toimintaympäristön mahdollisuuksien ja rajoitteiden tunnistamista, innovointia ja toimintojen organisointia ja koordinointia siten, että saavutettu tulos on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti optimaalinen (Mittilä 2004). Määritelmässä otetaan huomioon yhteiskun- 14

3 nallinen ja ympäristön kestävä kehitys aikaisempia määritelmiä kokonaisvaltaisemmin, vaikkakin jo Lehtisen kestävä johtaminen tarkoittaa samaa. Sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja kulttuurisesti vastuullisen liiketoiminnan edellytys on riittävät taloudelliset resurssit, joiden perustana taas on kannattava johtaminen. Reposen (2004) mukaan Turun kauppakorkeakoulussa on päädytty seuraavanlaiseen hahmotelmaan: Liiketoimintaosaaminen sisältää kilpailun kansainvälisillä markkinoilla, toimintamallit ja ansaintalogiikat tässä ympäristössä sekä yritysten kasvun, muutosten ja osaamisen hallinnan eri elinkaaren vaiheissa. Paasion (2004) mukaan liiketoimintaosaamisessa on kysymys nopean ja innovatiivisen muutoksen johtamisesta, dynaamisen yrityskokonaisuuden hallinnasta. Laineman (2004) mielestä todellista liiketoimintaosaamista on prosessilähestymistapa ja kokonaisvaltainen näkemys yritystoiminnasta. Käytännön toimijoista Prizztech Oy:n Järnstedt (2005) luonnehtii liiketoimintaosaamisen käsitteistöä liiketoimintaprosessikäsitteen avulla. Liiketoimintaprosesseilla on perinteisesti ymmärretty tuotannollisen toiminnan kuvaamista. Tätä käsitystä laajentaen Järnstedt kuvaa kokonaisvaltaisesti ja käytännönläheisesti liiketoimintaan liittyvän kentän jakamalla liiketoimintaprosessit viiteen erilliseen osa-alueeseen. Nämä osa-alueet ovat hallinto, asiakkuudenhallinta, toimitusketjun hallinta, tutkimus & tuotekehitys ja infrastruktuuri. TietoEnatorin Lehti luonnehtii liiketoimintaosaamista toteamalla, että kysymyksessä on palvelujen ja teknologian uusi liitto, jossa luovuus, tekninen osaaminen ja markkinointiosaaminen muodostavat uudenlaisen liiketoimintaosaamisen ketjun (Kämäräinen 2005). Tekesissä liiketoimintaosaaminen on määritelty kyvyksi yhdistää poikkitieteellistä ja monialaista osaamista, jolla luodaan teknologiaan ja innovaatioihin pohjautuvaa kannattavaa ja kasvukykyistä liiketoimintaa (Saarnivaara 2005). Niin edellä kuvatuissa luonnehdinnoissa ja määrittelyissä kuin yleisestikin kukin analysoija tarkastelee luonnollisesti liiketoimintaosaamista omasta näkökulmastaan, paljolti oman taustansa ja kokemuksensa pohjalta. Näkökulma voi siis vaihdella varsin paljon, jolloin myös liiketoimintaosaamisen esitetty sisältökin on erilainen. Seuraavassa on tästä muutamia esimerkkejä: tietyissä kilpailutilanteissa yritysjohdon täytyy tarkastella liiketoimintaosaamista kriittisen kilpailutekijän kannalta. Silloin liiketoimintaosaamisen sisältö voi painottua vahvasti esimerkiksi rahoituksen tai markkinoinnin eli liiketaloustieteen jonkun osa-alueen suuntaan. Tässäkin kirjassa vilahtaa pari kertaa kapea näkökulma, mutta valtaosa kirjoittajista näyttää eksplisiittisesti tai implisiittisesti omaavan lavean vaikkakin käyttötilannelähtöisen yleisnäkemyksen liiketoimintaosaamiskokonaisuudesta. edellisissä määritelmissä liiketoimintaosaamista on useimmiten tarkasteltu liiketalouden, liiketaloustieteiden tai vähän laajemmin kauppatieteiden näkökulmasta. Tällöin liiketoimintaosaaminen tulee ikään kuin toiseksi keskeiseksi kilpailukyvyn osa-alueeksi teknologiaosaamisen rinnalle. Lehtinen (esimerkiksi 2003 ja 2004) on usein painottanut liiketoimintaosaamisen ja teknologiaosaamisen symbioosin keskeisyyttä. Jo termin muodon 15

4 vuoksi liiketoimintaosaaminen voidaan ymmärtää myös kauppa- ja liiketaloustieteiden käytäntöön suuntautuvaksi ulottuvuudeksi (Lehtinen 2005a). periaatteessa liiketoimintaosaamiseen voidaan sisällyttää myös teknologiaosaaminen, koska se on jonkin tasoisesti mukana kaikessa liiketoiminnassa. Se voi olla mukana hyvin keskeisessä asemassa, avustavassa roolissa tai taustatukena, ikään kuin välttämättömänä pahana. Useimmiten sen rooli palveluissakin on kohtalainen mutta ei keskeinen (esimerkiksi Lehtinen 1994, 1998 ja 2005b). Sen sijaan innovaatioihin ja varsinkin innovatiivisuuteen liittyvän osaamisen tulisi aina olla vahvasti mukana, koska se voi kohdistua ja perustua myös liiketaloudellisiin osaamisalueisiin. Vaikka usein puhutaan innovaatioista kuin ne olisivat uusia teknisiä keksintöjä, ne voivat kohdistua yhtä hyvin palveluihin, systeemeihin, organisaatioihin, markkinointitapaan, verkottumiseen, ansaintalogiikkaan jne., jolloin ne myös perustuvat pääosin liiketaloudellisiin ajatus- ja toimintatapoihin. Sekä liiketaloustieteisiin että teknisiin tieteisiin perustuvan osaamisen symbioosi on kuitenkin olennainen myös innovaatiotoiminnan kuten koko liiketoiminnankin onnistumisen kannalta. Parhaimmillaan teknologiaosaamisen, design-osaamisen ja liiketaloustiedelähtöisen osaamisen symbioosi tuottaa uuden innovatiivisen liiketoiminnallisen kokonaisuuden, joka on predestinoitu menestymään niin kauan, kuin organisaatio säilyttää siihen liittyvän luovuutensa ja joustavuutensa ja ennen muuta asiakaslähtöisyytensä. Innovaatio-osaaminen ja -johtaminen on tällaisen liiketoimintaosaamisen ydinaluetta. Mitä suuremmaksi liiketoimintaosaamisen kokonaisuus hahmotetaan, sitä varmemmin tulevat kuvaan sellaiset käsitteet kuin ansaintalogiikat, toimintalogiikat, toimintajärjestelmät, strategialogiikat, toimintajärjestelmät, liiketoimintakonseptit ja liiketoimintamallit. Ne kaikki kuuluvat liiketoimintaosaamismallien eli -järjestelmien suurperheeseen ja niiden avulla nimestä riippumatta pyritään ottamaan kulloinenkin liiketoimintaosaamiskokonaisuus hallintaan. Ne ovat myös näkökulmia, joista kohteena olevaa osaamiskokonaisuutta voidaan hahmottaa joko tieteellisesti tai soveltavasti. Kokonaisuuden hallintaan kuuluu myös omasta ydintoiminnasta ulkoistettavien toimintojen ja niiden edellyttämän verkostoitumisen hallinta. Edellä viitattu opetusministeriön työryhmä sisällytti laaja-alaisen liiketoiminnan osa-alueisiin perinteisten perusaineiden tai -funktioiden eli markkinoinnin, laskentatoimen ja verotuksen, johtamisen ja rahoituksen lisäksi kansantalouden, talousmatematiikan ja tilastotieteen, yritysjuridiikan ja yrittäjyyden sekä tietojärjestelmät. Näkemys on hyvin kauppakorkeakoulumainen. Viimeksi mainittuja aineita on jo pitkään hyödynnetty liiketaloustieteiden sisäisessä kehittämistyössä. Samoin liiketaloustieteiden kehittämisessä on hyödynnetty soveltuvaa tietoa talous- ja kulttuurimaantieteestä, yhteiskuntatieteistä, kasvatustieteistä ja humanistisistakin tieteistä. Esimerkiksi kansainvälisen liiketoiminnan kannalta kulttuurin tutkimuksella on ollut huomattava merkitys, kun taas kuluttajan käyttäytymisen tutkimukseen on pal- 16

5 jolti sovellettu psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja sosiologiaa. Tätä liiketaloustieteilijöiden hyödyntämishalua ja -kykyä ei aina tunnuta tiedostettavan, kun vaaditaan näiden jo liiketaloustieteissä hyödynnettyjen aineiden hyväksikäyttämistä liiketaloustieteiden rinnalla liiketoimintaa kehitettäessä. Ei ole mitään syytä vähätellä organisaatioihin kertyvän hiljaisen tiedon merkitystä. Tärkeää on myös tämän ja muunkin tiedon siirto esimerkiksi organisaation muuttuessa. Tällaiseen pehmeään liiketoimintaosaamiseen liittyvät myös organisaatioiden ja niiden henkilöstön yhteistyökyky sekä siihen kytkeytyvä monitasoinen yhteisöllisyys. Tässä vaiheessa lienee syytä palata artikkelin alkuun ja palauttaa mieleen se, että liiketoimintaosaamisen monet tulkinnat ovat perusteltavissa osaamisen erilaisten käyttäjien, käyttöympäristöjen ja määrittelynäkökulmien erojen perusteella. Koska muutkin organisaatiot kuin yritykset pyrkivät toimissaan yleensä tehokkuuteen ja usein taloudellisuuteenkin, ne soveltavat liiketoimintaosaamistietoja ja - taitoja toiminnassaan. Erilaisia käyttäjiä ja käyttötilanteita on siis todella suuri määrä. Näin ollen riittänee kattava yleismääritelmä, jonka pohjalta voidaan täsmentää kullekin käyttäjälle kuhunkin käyttötilanteeseen sopiva erityismääritelmä. Erityismääritelmänkin tulee kattaa tietty kokonaisuus yleismääritelmän osaamiskokonaisuuden puitteissa. Liiketoimintaosaamisen yleismääritelmäksi voisi edellisen perusteella sopia seuraava: Liiketoimintaosaamisella tarkoitetaan kaikkien niiden tietojen ja taitojen kokonaisuutta, jota tarvitaan yrityksen tai muun organisaation kannattavaan ja kestävään johtamiseen ja toimintaan. Lienee vielä syytä korostaa, että onnistuminen liiketoimintaosaamisen soveltamisessa sekä käytäntöön että tutkimukseen ja opetukseen edellyttää soveltamishalua ja -kykyä yrityksiltä ja muilta organisaatioilta sekä luonnollisesti niiden toimijoilta. Soveltamisen on oltava tavoitteellista mutta kyllin kokonaisvaltaista, jolloin strateginen näkökulma ja jokin liiketoimintaosaamismalli kokonaisuuden sitojana korostuvat. Liiketoimintaosaamisen soveltamishalu luonnollisesti ilmentää soveltajan motivaatioperustaa. Soveltamiskyky pohjautuu suuressa määrin luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Liiketoimintaosaamisen muutoksista ja muutostarpeista Esimerkiksi arviointineuvoston asettaman arviointiryhmän raportissa todetaan, että liiketoimintaosaaminen näkyy yritysten toiminnassa jatkuvana muutoksena ja uudistumisena. Kehitys voi ilmetä kilpailuaseman etsimisenä ja luomisena tai sisäisen työyhteisön kehityksenä (ks. Liite). Liiketoimintaosaamisen sisältö muuttuu, kehittyy ja kansainvälistyy koko ajan. Niinpä osaamisen keskeisiksi osiksi ovat lähimenneisyydessä muodostuneet verkosto- ja kumppanuusosaaminen sekä yritysten yhteiskunnallisen vastuun hallinta ja muut eettiset kysymykset. Kuten edellä on käynyt ilmi, 17

6 usein liiketoimintaosaamisen osa-alueeksi katsotaan myös innovaatioihin liittyvä osaaminen. Soveltavassa osaamisessa ovat korostuneet kansainvälinen ja globaali liiketoimintaosaaminen, palveluosaaminen, yrittäjyys ja tietotekninen osaaminen. Muutokset ilmenevät selvästi tämän kirjan useimmista teksteistä. Myös perinteiset perusfunktiot, jotka ovat tulevaisuudessakin liiketoimintaosaamiskokonaisuuden perusosa-alueita, muuttuvat ja kansainvälistyvät jatkuvasti. Esimerkiksi markkinoinnissa muutospaineita ovat aiheuttaneet muun muassa markkinoiden dynaamisuuden ja kansainvälisyyden kasvu, tuotteiden elinkaarten lyhentyminen, reagointiaikojen kutistuminen, tarvittavan tiedon hankkimis- ja seulontavaikeudet sekä ennustettavuuden väheneminen. Niinpä markkinoinnissa onkin tapahtunut selvä asenteellinen kokonaismuutos. On ymmärretty, että markkinointi ei ole pelkästään puuhastelua markkinointiparametrien parissa (Lehtinen ja Niinimäki 2005). Parametreiksi on perinteisesti luettu tuotesuunnittelu, hinnoittelu, jakelu ja markkinointikommunikaatio, nykyisin yhä useammin myös henkilöstö, prosessit ja näkyvät todisteet. Yrityksen menestys onkin ensisijaisesti riippuvainen markkinointiosaamiseen perustuvasta kyvystä tuottaa arvoa asiakas- ja muissa verkostosuhteissa ja siten turvata yrityksen kannattava liikevaihto ja organisaation elossapysyminen. Markkinoinnin sisällä ovat korostuneet kuluttajamarkkinoinnin ja organisaatiomarkkinoinnin erot, tavaroiden, palvelujen ja niiden yhdistelmien markkinointierot, kansainvälinen ja globaalinen markkinointi, sähköinen markkinointi, suhde- ja verkostomarkkinointi, asiakkuuksien hallinta, brändäys, yhteiskunnallinen markkinointi, ympäristömarkkinointi, sijoittajasuhdemarkkinointi sekä yhteiskunnallinen ja poliittinen markkinointi. Kansainvälisyys, esimerkiksi globaalina brändin tai brändien hallintana, ilmenee yhä voimakkaammin kaikilla markkinoinnin osaamisalueilla kotimarkkinoidenkin kansainvälistyessä muun muassa tuonnin ja ulkomaisten yritysten Suomeen etabloitumisen kautta. Kuvatunlainen uudistumiskehitys on puolestaan muuttanut markkinointistrategista ajattelua, joka on tullut yhä keskeisemmäksi yrityksen tai muun organisaation kokonaisstrategisen osaamisen ja samalla koko liiketoimintaosaamisen osaksi. Palvelujen ja osin myös tavaroiden sekä niiden tuotannon ja markkinoinnin digitalisointi tuottaa suuria muutospaineita liiketoimintaosaamiseen. Yhä tärkeämmäksi nousevat esimerkiksi digitaalisen tuotantoprosessin hallinta, asiakkuuksien hallinta verkossa ja niihin liittyvä verkosto-organisaation johtaminen. Vaikka yrityksellä olisi muu tarvittava liiketoimintaosaaminen, sen menestymismahdollisuudet heikkenevät, jos se ei ripeästi pysty hyödyntämään digitalisoitumisen tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyisin pitäisi olla itsestään selvää, että kaiken liiketoimintaosaamisen on oltava asiakaslähtöistä ja -keskeistä. Sen pitäisi siis perustua asiakkaiden - olivatpa nämä kuluttajia, yritysasiakkaita tai muiden sidosryhmien edustajia - tiedostettujen ja tiedostamattomien tarpeiden, toiveiden, halujen ja arvojen tuntemukseen. Tätä tuntemusta voidaan hankkia monin tavoin kuten markkinatunnustelun, markkinatutkimuksen, tulevaisuuden tutkimuksen ja 18

7 introspektionkin avulla. Koska laiminlyöntejä kuitenkin tapahtuu paljon, tulee perustellusti mieleen, että asiasta muistuttamiseksi pitäisi ehkä usein puhua asiakaslähtöisestä liiketoimintaosaamisesta. Liiketaloustieteet ovat varsin nuoria tieteenaloja. On kohtuullista odottaa niiden voimakasta tutkimuslähtöistä kehitystä, joka samalla muokkaa opetusta ja konsultointia nykyistä tiede- ja tutkimuslähtöisemmäksi. Otan jälleen esimerkkejä kaikille näkyvästä ja kuuluvasta markkinoinnista. Mainontaan käytetään valtavia summia kaikkialla maailmassa. Siitä huolimatta mainonnan tehon mittausta luonnehtii yhä edelleen yritysjohtajan vanha turhautuma: Kyllähän minä tiedän, että toinen puoli mainonnastamme menee hukkaan, mutta kun en tiedä kumpi puoli! Mainonnan mittauksessa kohtuullisen onnistunut huomionarvon mittaus ei voi korvata heikkoa tehon mittausta. Markkinoinnin strategia- ja suunnittelumallien taustalta löytyy onneksi aika tavalla tervettä järkeä, mutta tuskin niiden voidaan väittää olevan kovin tiedepohjaisia. Tilannetta pahentavat niin markkinoinnin konsultoinnin kuten koko yrityskonsultoinninkin osalta usein kritiikitön konsulttityö ja yritysten yhtä kritiikitön konsulttityön osto esimerkiksi aivan muilla aloilla julkisuutta keränneiltä helppoheikeiltä, joiden osaamisen syvällisyyden ja laskun loppusumman välillä on monesti vahva negatiivinen korrelaatio. Monessa suhteessa on siis hyödyllistä katsoa peiliin, vaikka Suomen liiketaloustieteellinen tutkimus ja opetus menestyvät varsin kohtuullisesti alan kansainvälisissä vertailuissa. Onneksi monet alan toimijat, kuten Tekes ja VTT, ovat tajunneet ajan merkit, esimerkiksi teknologian, liiketoimintaosaamisen ja innovaatiotoiminnan symbioottisuuden. Mutta muutoksen aikaansaaminen on hidasta ja muutosvastarintaa luonnollisesti on. Heijastelevatkohan tätä myös monien toimijoiden toimintastrategiat, jopa nimetkin? Erityisesti liiketoimintaosaamisen käytännön hyödyntämiskyvyn mutta myös liiketoimintaosaamisen tutkimuksen ja opetuksen tason kannalta on olennaista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä yritysten yhteistyön parantaminen. Tämä edellyttää niin tutkijoiden ja opettajien kuin yritystenkin edustajien toimintakulttuurin muuttumista liiketoimintaosaamista ja yrittäjähenkisyyttä painottavaan suuntaan. Se edellyttää erityisesti yliopistojen toimintamahdollisuuksien parantamista aina talousautonomiasta lähtien sekä uusien toimintamallien oppimista patentoinnista jälkimarkkinointiin (ks. Liite). Akateemisen tahon ja yritysten ja muiden käytännön organisaatioiden lähentyminen toteutuu paljolti verkottumisen keinoin. Oleellisia toimijoita verkottumisessa ovat myös erilaiset välittäjäorganisaatiot. Tällaisen verkottumisen etuja ja esteitä on analysoitu eri tahoilla (ks. esim. Elmuti, Abebe ja Nicolosi 2005, Lehtinen 2005a ja Liite). Käytännön työssä liiketoimintaosaamista ei juuri voida kytkeä liian aikaisessa vaiheessa yritysten tai muiden organisaatioiden kehittämis- tai tutkimusprojekteihin. Matti Lehti (2005) on todennut, että Liiketoimintaosaaminen on kokonaisvaltaista liiketaloudellista tietoa. Liiketoimintaosaaminen on siis varsin kokonaisvaltaista osaamista. Näin ollen liiketoimintaosaaminen tuottaa 19

8 vahvan sisällöllisen kokonaisvaltaisuuden haasteen niin yrityksille, julkisen talouden organisaatioille, kolmannelle sektorille kuin koulutus- ja tutkimusorganisaatioillekin. Se merkitsee ongelmalähtöisyyttä ja monitieteisyyttä. Käsiteltävät ongelmat olisi ratkaistava tehokkaimmalla mahdollisella tavalla riippumatta siitä, ylittävätkö ongelmat ja niiden ratkaisumallit aineiden tai jopa tieteenalojen rajat. Viime kädessä on pyrittävä löytämään liiketoimintaosaamismalleja, jotka yhdistävät lähtökohdiltaan erilaiset ainekset toimivaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisvaltaisuuden haaste ja nimenomaan ongelmalähtöisyys edellyttävät muun muassa tutkimuksen relevanssin ja vaikuttavuuden huomioonottamista tutkimuksen tieteellisen tasokkuuden ohella, mikä ei kaikessa liiketaloudellisessakaan tutkimuksessa eikä sen arvioinnissa ole aivan ongelmatonta. Tutkimusten relevanssin parempi huomioonottaminen on kuitenkin tärkeä ehto sille, että liiketaloustieteellinen tutkimustyö tukee käytännön liiketoimintaosaamista. Relevanssin huomioonottamisen parantuminen ei välttämättä johda tutkimusten tieteellisten ansioiden vähenemiseen, mitä usein pelätään. Kokonaisvaltaisuuden haasteeseen vastaaminen edellyttää joka tapauksessa monenlaista kehittämis- ja yhteistyötä. Tämän artikkelin viimeisenä korjauspäivänä hallintotieteen professori Risto Harisalo (2006) kirjoitti julkisen hallinnon muutoksesta Helsingin Sanomissa otsikolla Kuntien hallinnossa otettava oppia konsernihallinnosta. Hän toteaa kunta- ja palvelurakenteen, kunnallisten talousjärjestelmien ja etenkin tilaaja-tuottajamallien muutosten johtaneen siihen, että konsernihallintoon siirtyminen selkeyttäisi olennaisesti kunnallisten instituutioiden valtasuhteita varsinkin, kun monet kunnat jo ovat tosiasiassa konserneja. Tämä merkitsisi kunnanjohtajan aseman muuttumista toimitusjohtajamaiseksi, kunnan hallituksen toimimista konsernin johtokunnan tapaan ja valtuuston muodostumista hallintoneuvostomaiseksi. Kirjoitus kuvastaa julkishallinnon yleistä kehityssuuntaa. Julkishallinnossa on käynnissä liiketoimintaosaamisen ajattelutapoja soveltava, pitkäkestoinen muutos. Monelta osin perässä ja joiltakin osin edellä näyttää tulevan myös kolmas sektori. Onkin hyvä, että on rinnakkaisia, suppeampia ja laajempia näkökulmia sekä liiketoimintaosaamisen käsitteitä, joita voidaan muokata eri tarkoitusten mukaisesti. Käytännön liiketoiminnassa käsitteen sopivuuden ratkaisevat organisaation luonne ja vaihtuvat tilanne- ja ympäristötekijät. Tutkimuksessa ovat tärkeässä asemassa tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet. Tällaisen sallivan käsitetulkinnan ei pitäisi kuitenkaan johtaa siihen, että liiketaloudellista tietoa ja taitoa vähätellään. Sitä tarvitaan jossain määrin jokaisessa organisaatiossa. Aina ei muisteta eikä edes hyväksytä, että liiketoimintaosaamista ja siihen liittyvää yrittäjyyttä tarvitaan esimerkiksi yliopistoissa (Lehtinen 2005a), vaikka kansainvälinen kilpailu on aina koskenut niitä ja se on viime vuosina tavattomasti kiristynyt. Myös liiketoimintaosaamisen jatkuva seuranta on tarpeen, koska osaamisen tulkinnat, sisällöt ja laatuvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Tätä tietä liiketoimintaosaaminen voi toimia kilpailukykymme perustana ja pysyä jatkuvasti sen keskiössä. 20

9 Nämä eivät ole tämän kirjan viimeiset eivätkä ainoat näkökulmat liiketoimintaosaamiseen. Ehkä joku nyt huokaisee helpotuksesta, joku ehkä jo työlääntyneenäkin. Oli miten oli, kirjassa käsitellään moni-ilmeistä ilmiötä nimeltä liiketoimintaosaaminen varsin moniäänisesti. Niin kuin pitääkin. Lähteet Anttonen, Liisi (2002) KTT Uolevi Lehtinen vakuuttaa: Sijoitus liiketaloustieteisiin on paras sijoitus. Avista 2/2005, Elmuti, Dean, Abebe, Michael ja Nicolosi, Marco (2005) An Overview of Strategic Alliances between Universities and Corporations. The Journal of Workplace Learning, Vol. 17, No. 1-2, Harisalo, Risto (2006) Kuntien hallinnossa otettava oppia konsernihallinnosta. Helsingin Sanomat , Vieraskynä, 2. Järnstedt, Jari (2005) Kokonaisvaltainen liiketoimintaympäristö. Pori: Prizztech Oy. Kämäräinen, Jouko (2005) Moniosaaminen kasvussa. Kauppalehti , Extra, Lainema, Timo (2004) Liiketoimintaosaamisen koulutuksen tulisi tähdätä kokonaisuuksien hallintaan. Mercurius 4/2004, 28. Lehti, Matti (2005) Palvelujen teollistumien korostaa Kauppakorkeakoulun merkitystä. Avista 1/2005, 8-9. Lehtinen, Uolevi (1994) Palvelujen kehityksessä kattona on vain taivas. Aamulehti , Alakerta, 2. Lehtinen, Uolevi (1998) Työllisyyden kehitys riippuu palveluista. Helsingin Sanomat , Talous: Vieraskynä, 12. Lehtinen, Uolevi (2000) Kauppatieteet sivuraiteella. Helsingin Sanomat , Vieraskynä, 4. Lehtinen, Uolevi (2003) Liiketoimintaosaamista on kehitettävä. Ekonomi, maaliskuu 2003, Lehtinen, Uolevi (2004) Liiketoimintaosaaminen on Suomelle elintärkeää. Kauppalehti, Mielipide, 15. Lehtinen, Uolevi (2005a) Liiketoiminta- ja teknologiaosaaminen sekä yliopistojen yhteiskunnallinen rooli. Tieteessä tapahtuu 4/2005, Lehtinen, Uolevi (2005b) Palveluinnovaatioiden luonne ja liiketoimintaosaaminen. Talous-Sanomat , Mielipide, 25. Lehtinen, Uolevi ja Niinimäki, Satu (2005) Asiantuntijapalvelut tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu. Helsinki, WSOY. 21

10 Liiketoimintaosaamisen kehittäminen korkeakoululaitoksessa. Opetusministeriön työryhmien muistio 2001: I. Helsinki. Mittilä, Tuula (2003) TaY:n Liiketaloustieteen opetussuunnitelmatyöryhmän julkaisematon taustamateriaali. Mittilä, Tuula (2004) TaY:n Liiketoimintaosaamisen sivuainekokonaisuuskehitystyöryhmän julkaisematon taustamateriaali. Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto Helsinki. Osaava ja avautuva maailmantalouden murroksessa. Suomi maailmantaloudessa -työryhmän raportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 2004:14. Helsinki. Paasio, Antti (2004) Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys kauppatieteiden haasteena. Mercurius 3/2004, 2. Reponen, Tapio (2004) Kauppatieteistä vahva pohja yrittäjyydelle. Talouselämä ,34. Saarnivaara, Veli-Pekka (2005) Liiketoimintaosaamisen kehittämishaasteet. Juhlapuhe Helsingin kauppakorkeakoulun avajaisissa 2.9. (painettu). Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisu 2003:6. Helsinki: Edita. Työllisyysryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 2003:5. Helsinki. Uolevi Lehtinen on KTT, Tampereen yliopiston yrityksen taloustieteen emeritusprofessori, Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulujen dosentti, Kauppatieteellisen yhdistyksen pj ja Taloussuunnittelu Oy:n tj. Hän on kirjoittanut 170 tieteellistä artikkelia, joista kolmannes on julkaistu referoiduissa kv. aikakauslehdissä seitsemällä kielellä, sekä kymmeniä lehtikirjoituksia. Kauppatieteellisen alan jatkokoulutusohjelma KATAJA on rakennettu hänen tekemänsä suunnitelmaehdotuksen pohjalta ja hän on toiminut KATAJAn ensimmäisenä johtajana. Hän on toiminut Tampereen yliopiston professorina, rehtorina, dekaanina ja yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitoksen (nykyinen Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu) johtajana, Tampereen kesäyliopiston rehtorina ja useiden yhteisöjen ja yritysten johtoelimissä. Lisäksi Lehtinen on toiminut tutkijana, konsulttina, yrittäjänä, päätoimittajana ja luennoinut useissa maissa. Hän on Moskovan Taloustieteellisen Akatemian kunniatohtori. Hän on jäsen Liiketoimintaosaamisen Forumissa, joka on liiketoimintaosaamista kokonaisvaltaisesti kehittämään perustettu kansallinen neuvottelukunta. Lehtinen on kirjoittanut runsaasti muun muassa liiketoimintaosaamisen luonteesta, merkityksestä ja kehittämisestä sanoma- ja talouslehtiin. 22

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hevostalouden kannatteleva voima

Hevostalouden kannatteleva voima Hevostalouden kannatteleva voima Katariina Suvitaival 17.03.2011 Hevostutkimuksen päivä/ksu 1 Aiheen esittely Hevosala kasvaa - mihin se nojaa Koulutus TUKIPALVELUT Neuvonta Hallinto Tiedotus ERIKOISOSAAMINEN

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Liito. Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 2006-2010. DM 232438 10-2006 Copyright Tekes

Liito. Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 2006-2010. DM 232438 10-2006 Copyright Tekes Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 2006-2010 Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Ohjelman kesto 2006-2010 Ohjelman laajuus: 80 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/liito

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille...

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille... Sisällys Kiitos................................................ 13 Esipuhe.............................................. 15 Kirjoittaja............................................. 17 Johdanto: globalisaatio

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Uolevi Lehtinen ja Tuula Mittilä (toim.) LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KILPAILUKYKYMME KESKIÖSSÄ. Kauppatieteellinen yhdistys ry

Uolevi Lehtinen ja Tuula Mittilä (toim.) LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KILPAILUKYKYMME KESKIÖSSÄ. Kauppatieteellinen yhdistys ry ja Tuula Mittilä (toim.) LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KILPAILUKYKYMME KESKIÖSSÄ Kauppatieteellinen yhdistys ry 1 Kustantaja Kauppatieteellinen yhdistys ry Taitto Cityoffset Oy, Tampere Paino Gummeruksen Kirjapaino

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Millaisella osaamisella teknologian mahdollisuudet voidaan hyödyntää? Tulevaisuusluotain-seminaari 15.9.2005 Projektikoordinaattori Satu Ågren, EK

Millaisella osaamisella teknologian mahdollisuudet voidaan hyödyntää? Tulevaisuusluotain-seminaari 15.9.2005 Projektikoordinaattori Satu Ågren, EK Millaisella osaamisella teknologian mahdollisuudet voidaan hyödyntää? -seminaari 15.9.2005 Projektikoordinaattori Satu Ågren, EK TEKNOLOGIAN ELEMENTIT IHMINEN PROSESSIT TEKNOLOGIA TEKNIIKKA OSAAMIS- HAASTEITA:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Mistä tarve uuteen hallintokulttuuriin? Kansainvälinen finanssikriisi ja Suomen väestön muita

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot