SAINI TEKNISEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAINI TEKNISEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA"

Transkriptio

1 TEKNISEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA Kansalaisen terveydenhuoltoa tukeva sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut

2 Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus Arkkitehtuurista yleensä Järjestelmäarkkitehtuuri Verkkopalvelun järjestelmät Kansalaisille suunnatut verkkopalvelut Omahoidon mittalaitteet Verkkopalvelun arkkitehtuuriratkaisut Tekninen arkkitehtuuri Toimintayksiköiden teknisistä ratkaisuista Kansalaisen käytössä oleva tietotekniikka Integraatioratkaisut Järjestelmäliittymät Integroinnissa hyödynnettävät terveydenhuollon standardit Standardisoinnista laajemmin Tietoarkkitehtuuri Tietoturvallisuus Yleistä Salaus Tunnistaminen ja todentaminen Sähköinen allekirjoitus Käynnissä olevia kehityshankkeita Yhteenveto ii (2)

3 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Saini-hankkeessa laaditaan suunnitelma kansalaisen terveyteen liittyvien verkkopalvelujen toteuttamisesta. Osana hanketta laaditaan kuvaus tarvittavien sähköisen asioinnin tietojärjestelmien arkkitehtuuriratkaisuista. Tavoitetilan arkkitehtuurin tulee olla realistinen ja toteuttamiskelpoinen, joten sen laadinnassa on huomioitava tekniset, taloudelliset ja muut reunaehdot. Nykyinen terveydenhuollon tietotekninen infrastruktuuri ja järjestelmäkanta määräävät osaltaan ne puitteet, mihin uudet verkkopalvelut rakennetaan. Olemassa olevan teknisen ympäristön kuvausta tarvitaan, kun uudet sähköiset palvelut on liitettävä terveydenhuollon prosesseihin ja tietojärjestelmiin. Tätä dokumenttia käytetään Saini-hankkeen edetessä tavoitetilan arkkitehtuuriratkaisuiden määrittelyssä. Tässä dokumentissa kuvataan verkkopalveluiden näkökulmasta merkittävimmät nykyisen IT-arkkitehtuurin komponentit ja rakenteet. Tämä esitys ei siten pyri olemaan kattava kuvaus koko terveydenhuollon infrastruktuurista. Siltä osin kuin kuvauksia on löydettävissä aiemmin julkaistuista dokumenteista, on viitattu niihin. 2 ARKKITEHTUURISTA YLEENSÄ Suomessa terveydenhuollon julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa potilastietoja käsitellään laajasti sähköisessä muodossa. Vuonna 2006 jo 96 % terveyskeskuksista, 20 keskussairaalaa 21:stä ja 89 % yksityisistä terveyspalvelujen tuottajista käytti lähes yksinomaan sähköistä potilaskertomusta toiminnassaan [1]. Potilastiedot sijaitsevat terveydenhuollon ammattilaisten käytössä olevissa järjestelmissä eikä kansalaisilla ole suoraan pääsyä näihin tietoihin, omiin tietoihinsakaan. Potilastietojärjestelmät ovat pääosin toimintayksikkökohtaisia ja niiden tietokannat sisältävät vain ko. yksikön asiakkaiden tietoja. Potilastietojärjestelmät tukevat edelleen heikosti tiedonsiirtoa yli organisaatiorajojen potilaiden siirtyessä eri palvelujen välillä. Tätä ongelmaa on ratkottu viime vuosina mm. aluetietojärjestelmillä, joissa tietojen siirto on mahdollistunut yleensä sairaanhoitopiirin sisällä. Sähköisessä muodossa tapahtuva potilastietojen laajempi käytettävyys ei ole ensisijaisesti tekninen ongelma. Lainsäädäntö ja mm. rekisterinpitäjyyteen ja tietosuojaan liittyvät säädökset ovat hankaloittaneet tietojen joustavaa potilasystävällistä käyttöä. Radiologiassa on tapahtunut viime vuosine nopeaa kehitystä. Digitaaliset kuvien käsittely- ja arkistointijärjestelmät (PACS) ovat käytössä jo lähes jokaisessa sairaanhoitopiirissä. Samanlainen kehitys on tapahtunut laboratoriotutkimusten käsittelyssä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään jo paljon tietotekniikkaa. Laitteistot, ohjelmistot ja tietoliikenneverkot ovat terveydenhuollossa laajassa käytössä. Kansallisella tasolla tämän teknisen ympäristön koordinoinnissa ja kehittämisessä on mukana useita organisaatioita (kts kuva 1). 1 (28)

4 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KV yhteistyö pohjoismaat EU WHO Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuurin kansallinen koordinaatio STM ohjaus ja valvonta Neuvottelukunta Poikkihallinnollinen yhteistyö KuntaIT ValtIT JUHTA SFS Tekes 1 Solmuryhmä Sähköiset potilaskertomukset Kuntaliitto/ Teknologiayritykset Sosiaalihuollon sähköinen ssiakastieto TIKESOS Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut TEO STAKES KELA Sos varmenne Kansalaisen sähköinen asiointi ARKKITEHTUURI TURVALLISUUS Lait, asetukset, ohjeet Kuva 1. SosTer-arkkitehtuurin koordinoinnin organisaatio (STM) STM on parhaillaan uudistamassa organisointimallia jaostopohjaiseksi. Uudesta mallista tehtäneen päätöksiä vielä tänä syksynä. 3 JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Tässä kappaleessa käsitellään niitä terveydenhuollon järjestelmäkokonaisuuksia, jotka muodostavat osaltaan perusarkkitehtuuria sähköisen asioinnin ratkaisuja kehitettäessä. Järjestelmiä ei ole eritelty sen mukaan onko ne tarkoitettu julkisen/yksityisen tai perusterveydenhuollon/ erikoissairaanhoidon/ työterveydenhuollon organisaatioille. Seuraavassa on jäsennelty järjestelmät ryhmiin, kuvattu lyhyesti niiden pääasiallista käyttötarkoitusta ja arvioitu ko. järjestelmätyypin roolia suhteessa verkkopalveluihin. Potilastietojärjestelmät Käyttötarkoitus: perustiedot, hoitotapahtumat ja-prosessit, sähköinen potilaskertomus, ajanvaraus, tulosteet, liittymät Tuotteita: Effica, Pegasos, Esko, Mediatri, Oberon, Miranda, TT 2000+, Healthnet, Medicus, SoftMedic, Doctorex, Musti, Finstar Rooli verkkopalveluissa: pääasiallinen liitännäis/taustajärjestelmä, sisältää keskeisen datan ja toiminnanohjauksen 2 (28)

5 Erillisjärjestelmät Käyttötarkoitus: Radiologia, laboratorio, apteekki, leikkaus, ym Tuotteita: Agfa, Sectra, Kodak, CommitRIS, MultiLab II, Linnea, Salix Rooli verkkopalveluissa: Monet tärkeitä taustajärjestelmiä, esim. kuvantaminen, reseptit Alueelliset järjestelmät Käyttötarkoitus: Potilastietojen jakelu yli organisaatiorajojen, esim. sairaanhoitopiirin tai kuntayhtymän sisällä Tuotteita: Navitas, Fiale, tuotekohtaiset aluehankkeet (mm. Effica ja Pegasos) Rooli verkkopalveluissa: Keskeisiä taustajärjestelmiä potilastietojen saatavuuden kannalta Hallinnolliset järjestelmät Käyttötarkoitus: Taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalihallinto, kiinteistöhallinto, korvausjärjestelmät Tuotteita: Oracle, verkkolaskujärjestelmät, Kelan/vakuutus-yhtiöiden korvausjärjestelmät Rooli verkkopalveluissa: Maksaminen, korvausprosessin hallinta Valtakunnalliset järjestelmät Käyttötarkoitus: Yleiskäyttöiset standardikoodistot, lääkerekisterit, osoitetiedot Tuotteita: Stakesin koodistopalvelu, Pharmaca Fennica, VTJ (henkilön perustiedot) Rooli verkkopalveluissa: Jatkossa tärkeä koordinoiva taho yleiskäyttöisille palveluille ja tiedoille (tällä hetkellä merkitys vähäinen) Pääosin käytetään muutaman suuren toimittajan ohjelmistotuotteita, mutta pienemmilläkin toimittajilla on markkinansa. Räätälöityjä järjestelmiä on käytössä vähän. Verkkopalvelun järjestelmiä käsitellään jäljempänä erikseen omassa kappaleessaan. Pääsääntöisesti toimintayksikkökohtaisia potilastieto- ja erillisjärjestelmäinstallaatioita on runsaasti (> 1000). Näitä läheisesti terveydenhuollon ammattilaisten työhön liittyviä operatiivisia hoitotyön järjestelmiä käytetään paljon. Tietoja tapahtumamäärät ovat merkittäviä ( > /pv). Palvelutapahtumat kirjataan potilasjärjestelmiin ja niissä sijaitsevat kaikki keskeiset tiedot, mm. sairauskertomukset. Ne muodostavat siten tärkeimmän terveydenhuollon järjestelmätyypin. Erillisjärjestelmät on yleensä integroitu potilastietojärjestelmiin, joten ne muodostavat usein toimintayksiköissä kattavan ydinjärjestelmän. Erillisjärjestelmiä ovat mm. laboratorio- (lähetteet/tulokset-liittymät), apteekki- (reseptit) ja radiologian kuvantamisjärjestelmät (PACS, RIS). Digitaalisien kuvien katselu- ja ar- 3 (28)

6 kistointijärjestelmiä on käytössä kaikissa keskussairaaloissa, mutta tuotannonohjauksen järjestelmissä ja järjestelmäliittymissä on vielä paljon kehitettävää. Sähköinen lähete-palautejärjestelmä on tuotantokäytössä 76 % sairaanhoitopiireistä ja konsultaatiojärjestelmäkin yli puolessa. Aluetietojärjestelmiä on luonnollisesti lukumääräisesti vähän ja niiden käyttövolyymit eivät ole suuria. Mutta juuri näiden järjestelmien kautta tiedot liikkuvat potilaan mukana yli organisaatiorajojen. Tuotekohtaisten alue-hankkeiden kautta tiedonsiirron merkitys tulee kasvamaan edelleen. Yksi viimevuosien kehityssuunta onkin ollut toimittaja/tuotekohtaisten yhteenliittymien syntyminen klusterihankkeiden muodossa. STM:n osittain rahoittamissa eri ohjelmistojen käyttäjäryhmien muodostamia yhteistyöhankkeita ovat Tietoenatorin Effica-, WM Datan Pegasos-, Medici Data Oy:n Miranda-, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ESKO-, Mediconsultin Mediatri- ja Abilitan Abilita Terveyden ja sairaanhoito-ohjelmistojen ympärille. Mediatrin ja Abilitan klusterit ovat muodostuneet vasta tänä vuonna. Kuva 2 esittää klusterihankkeita alueittain. TietoEnator Effica MediciData Miranda Esko WM Data Pegasos Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Päijät-Häme Helsinki-Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Pohjanmaa Vaasa Helsinki Turku Kuopio Tampere Vaasa Useita muita Esko Esko Effica Effica Esko Pegasos Miranda Effica Miranda Pegasos Pegasos Miranda Pegasos Mediatri, Abilita, yksityiset Effica Esko Effica Miranda Effica Pegasos Effica Effica Effica Effica Effica Kuva 2. Potilaskertomuksen klusterihankkeet (STM) Valtakunnan tasoisia yhteiskäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä on vielä käytössä vähän. Merkittävimmät ovat väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä (VTJ) ja Pharmaca Fennica -lääkeopas. VTJ:n avulla ylläpidetään potilasrekisterien perustietoja, mm. osoitteita. Päivitykset tehdään valtaosin vielä eräsiirtoina, mutta yksittäisiä online-liittymiä on jo pilotoitu.. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja yksityisen sektorin järjestelmiin on tarjolla omat ohjelmistotuotteensa, mutta monet sisältävät paljon samoja tietoja ja toimintoja. 4 (28)

7 Verkkopalvelun järjestelmiä ovat mm. terveydenhuollon infosivustot, sähköiset lomakkeet, ajanvarauspalvelut, interaktiiviset konsultaatiopalvelut. Verkkopalvelut voidaan jäsentää myös ratkaisuteknologian perusteella seuraavan kuvan 3 mukaan. Omahoitoa tukevat laitteet kotiin Internetpalvelut Mobiilipalvelut (SMS) Sähköposti Kuva 3. Verkkopalvelut teknologianäkökulmasta Terveydenhuollon kotiautomaatiolla tarkoitetaan keinoja, joiden avulla ihmisiä avustetaan kotona heidän jokapäiväisissä toimissaan. Tekniikan avulla pyritään vähentämään vastaanotoilla tai laboratorioissa käyntejä. Automatiikalla voidaan myös parantaa potilaan turvallisuutta. Tekesin iwell- tutkimusraportissa on kuvattu kotihoitoon sekä muihin ehealthpalveluihin liittyvää teknologiaa. Niihin kuuluivat ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen tukemiseen tarkoitetut teknologiset apuvälineet, kotisairaanhoitoon ja sähköiset terveyteen liittyvät ratkaisut, terveyteen liittyvät informaatiopalvelut sekä kodin ja terveydenhoidon yksiköiden väliset tiedonsiirtoon ja kommunikaatioon liittyvät ratkaisut. Tutkittuja ratkaisuita ovat olleet muun muassa kotiautomaatiota hyödyntävä kotona selviytymisen etätukijärjestelmä (TKK, Automaatiotekniikan laboratorio), älykkäitä liikkumisen apuvälineitä ikääntyneille (Oulun yliopisto, Tietotekniikan laboratorio) sekä virkistystä ja palveluja ikäihmiset kohtaavat netissä (Oulun yliopisto, Tietoliikennelaboratorio). Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ovat yhdessä ottaneet kannettavan tietokoneen kotihoitajien käyttöön. Kone on yhteydessä sosiaali- ja terveysvirastojen perusjärjestelmiin, ja hoitajat saavat koneelta tarvittavat asiakastiedot ja voivat tallentaa tietoa suoraan asiakkaan voinnissa tapahtuvista muutoksista ym. Kotipalveluihin liittyviä perustutkimuksia ovat verenpaineen mittaaminen, sydäntutkimukset ja verensokerin seuranta. Seuranta voi olla joko ajantasaista, tai siinä voi olla viivettä. Lisääntyvä vanhusten määrä on lisännyt myös kotipalveluiden ja niihin liittyvien välineiden tarvetta. Kokeilussa on ollut myös videolaitteita, joilla on pidetty yhteyttä vanhuksen kotiin. 5 (28)

8 4 VERKKOPALVELUN JÄRJESTELMÄT 4.1 Kansalaisille suunnatut verkkopalvelut Edellä on todettu, että terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät potilastietoja jo pääsääntöisesti elektronisessa muodossa tietojärjestelmien avulla. Kansalaisille suunnattujen verkkopalvelun järjestelmien kohdalla tilanne on toinen. Yksittäisiä terveys/sairaustietoa jakavia informaatiosivustoja internetissä on runsaasti, mutta monipuolisempaa ja personoitua palvelutarjontaa on vähän ja sekin hajanaista. Varsinaista sähköistä terveysasiointia, jossa esimerkiksi tukeudutaan potilaan omiin potilastietoihin, on tarjolla niukasti. Seuraavassa esitellään nykyisiä sähköisen asioinnin palveluja, joita on toteutettu internet-verkon lisäksi mm. matkapuhelintekniikalla. Esittely on esimerkinomaista tarkoituksena antaa yleiskuvaa tilanteesta, eikä siten ole kattava kuvaus nykyisistä verkkopalveluista Suomessa. Osin on vain listattu verkkopalvelujen web-osoitteita. Kansainvälisiä palveluja on esitelty erillisessä dokumentissa. Internetissä terveystietoja tai palveluja jakavat portaalit voidaan ryhmitellä esimerkiksi kohderyhmän mukaan. Jotkin sivustot on suunnattu laajalle yleisölle, toiset taas tietylle kohderyhmälle, kuten lapsiperheille, tiettyä sairautta sairastaville, tupakoijille ja niin edelleen. Laajalle yleisölle suunnattuja portaaleja ovat mm. Kansanterveyslaitoksen (KTL) sivusto, Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien asukkaille tarkoitettu Hyvis-sivusto, Coronarian Terve Media-sivustot ja YLEn Terveys- portaali, Turun wellcom-palvelu sekä Terveysinfo.net. Lähinnä terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu Terveysportti on erittäin laajassa käytössä. Palvelun tuottaja ja ylläpitäjä on Kustannus Oy Duodecim. Myös Terve Media-sivuilla on ammattihenkilöstölle tarkoitettuja palveluja. KTL:n sivuilla (www.ktl.fi) on paljon tietoa sekä terveydenhuollon ammattilaisille että kansalaisille. Sivuston on toteuttanut Ambientia Oy. Käytössä on CMjärjestelmä, jossa sisällöntuotanto ja päivitys on organisaatiossa hajautettu kymmenelle osastolle. Työn alla olevaa Tervesuomi-palveluaan (www.tervesuomi.fi) KTL kuvaa mm. seuraavasti Terveyteen liittyvä tieto on yksi etsityimpiä teemoja verkossa. Kansanterveyslaitoksessa suunnitteilla oleva Tervesuomi.fi-portaali tarjoaa laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä terveyteen liittyviä sisältöjä ja palveluja. Palvelu tehostaa terveystiedon löytyvyyttä ja parantaa kansalaisten pääsyä Internetin terveystiedon lähteille asuinpaikasta tai vuorokauden ajasta riippumatta. Palvelun tehtävänä on auttaa kansalaisia, terveyden edistämisen ammattilaisia sekä yhteisöjä tekemään tietoon pohjautuvia päätöksiä terveyden hyväksi. Terveystietoportti tukee myös EU:n yhteistä tavoitetta parantaa kansalaisten pääsyä luotettavan terveystiedon lähteille. 6 (28)

9 Palvelu tukee hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitetta lisätä sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. KTL:n sivustoa on siirretty TKK:n semanttisen webin tutkimushankkeessa kehitettyyn demo-portaaliin (http://www.seco.tkk.fi/applications/tervesuomi/). Kaikki verkkosivut on annotoitu yhteisellä metatietoskeemalla, joten ne ovat portaalissa semanttisen haun piirissä. Hyvis-palvelu Hyvis-sivusto (www.hyvis.fi) sisältää terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajien tietoja sekä linkkejä alueen verkkopalveluihin. Terveystietopankki sisältää tietoa hyvinvoinnista ja terveyden ja sairaanhoidosta. Hyvis tarjoaa myös interaktiivisia palveluita, esimerkiksi asiantuntijoiden ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä julkisen että suojatun henkilökohtaisen kanavan kautta. Sivustolla on lisäksi keskustelufoorumi sekä viestipalvelu diabeteshoitajien ja ravitsemusterapeuttien kanssa [2]. Kuva 4 esittää kokonaisuutta. Kuva 4. Hyvis-portaalin kokonaisuus (Nettineuvontahanke, Paukkala) Hyvis kokoaa linkit kuntien kotisivuille, joista varsinainen sisältö ja toiminnallisuus enimmäkseen löytyy. Siinä mielessä kyse on puhtaasta gatewayportaalista. Sivustoilla ei ole kaupallista mainosmateriaalia. Ulkopuolista rahoitusta palvelun kehittämiseen on saatu Tekesin FinnWell-teknologiaohjelmalta. Terve Media -hyötyportaalit Eri elämäntilanteisiin kohdistetut Terve Media hyötyportaalit kansalaisille ovat Tohtori.fi, Poliklinikka.fi, Verkkoklinikka.fi, Helistin.fi, Terkkari.fi, Terve.fi ja TerveKlubi. Helistin.fi on hyötypalvelu lapsen saamista harkitseville, raskaana 7 (28)

10 oleville ja pienten lasten vanhemmille. Terkkari.fi taas on terveyspalvelu nuorille. Sen ydinalueita ovat artikkelit terveydestä ja alle 18-vuotiaille ilmaiset kysymyspalvelut. Pääportaali jakaantuu alasivustoihin, joista löytyy palveluryhmittäin ja kohderyhmittäin järjestettyjä palveluja. Alla oleva taulukko (kuva 5) kertoo käyttäjämääristä ja ryhmistä vuoden 2006 lopulla (HUOM. palvelun tuottajan ilmoittamia tietoja). Kuva 5. Terve media -portaalin käyttövolyymit vuonna 2006 (tiedot sivustolta) Tohtori.fi on 1997 perustettu kansalaisille suunnattu terveyssivusto. Sen sisällön runkona ovat eri aihealueita käsittelevät klinikat, jotka sisältävät sekä informaatio- että interaktiivisia osioita. Tarjolla on keskustelupalstoja aihealueittain, sekä linkki verkkoklinikan sivulle, jossa on mahdollisuus tiedustella neuvoa lääkäriltä. Kullakin klinikalla on yksi tai useampi yhteistyökumppani, ei kuitenkaan keskenään kilpailevia. Sivuston tarjoama tietosisältö on varsin laaja, ja sieltä löytyy myös esimerkiksi lääkeopas. Terve Median mediakortin mukaan terveydenhuollon ammattilaisia sivuston käyttäjistä oli 32 %. Poliklinikka.fi tarjoaa mainoslauseensa mukaan ammattimaista terveystietoa, mutta kohderyhmää ei ole sivustolla määritetty erikseen. Sivustolta löytyy hakutoiminto, jonka avulla saa haettua tietoa sairausryhmittäin. Käyttäjistä 22 % 8 (28)

11 on terveydenhuollon ammattilaisia. Sivuston taloudellinen toiminta perustuu mainos- ja ilmoitustilamyynnille. Verkkoklinikka on myös laajalle yleisölle suunnattu terveysportaali. Se on saanut HONcode-sertifikaatin. Kaupallista terveystietoa tuottavalla verkkosivustolla on monipuoliset keskustelumahdollisuudet, lääkärin kysymysvastauspalvelu, tietoa hyvinvoinnista, sairauksista ja ravitsemuksesta, sekä laajat linkkikokoelmat. Sisällön tuottavat suomalaiset asiantuntijalääkärit. Sivusto on kohdistettu lähinnä naisille[2]. Terve.com tarjoaa käyttäjälleen ohjeita itsehoitoon ja oman hyvinvoinnin edistämiseen. Sivusto toimii ns. gateway-portaalina muihin terveyssivustoihin. Sairastuneen omaiselle löytyy omat sivunsa. Terve.com-sivustolle on kerätty terveysuutisia eri lähteistä. Sivusto sisältää laajasti tietoa, jonka sisällön laatu vaihtelee suuresti. Terkkari.fi on nuorille suunnattu terveysportaali, joka tarjoaa tietoa mm. liikunnasta, ravinnosta, ihmissuhteista, seksuaaliterveydestä ja oman kehon muutoksista. TerveKlubi on sähköpostipalvelu, joka tuottaa sähköpostitse kahdesti kuukaudessa terveyskirjeen, josta käyttäjä saa ajankohtaista tietoa terveydestä, liikunnasta ja ravinnosta. YLE Terveys YLEn terveysportaali tarjoaa ajankohtaista tietoa terveyteen liittyvistä asioista. Sivuston tarjonta on suurelta osin yhteydessä Ylen tiedotusvälineissä tuottamiin terveysuutisiin. Sivustolle on kerätty myös tietoa ravitsemuksesta ja resepteistä. Sivuston ylläpitäjien nimet ja yhteystiedot on mainittu sivustolla selkeästi, mutta näiden ammattitaidosta ei ole mainintaa. Sivuston esittelyä, ja aineiston keräämisen kriteerejä ei myöskään ole mainittu. Terveysuutisten lähteet ovat osin puutteellisia [2]. Kohderyhmänä ovat esimerkiksi laihduttajat, mutta myös laajemmin terveydestään huolehtivat kansalaiset. Sivustolta on linkkejä monille sivustoille, joista osan päivittäminen on jo lopetettu. Sivusto sisältää myös mainosmateriaalia, jota sivustolla kävijän ei kuitenkaan ole aina helppo erottaa faktoja sisältävästä materiaalista. HUS-verkkopalvelut HUS:n sivusto on varsin tiedotuspainotteinen. Useita pilotteja tehty ja tekeillä interakiivisista verkkopalveluista, UbiCare, Vetuma. Ihannesairaala-hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja. Salpanet Salpanet on satakunnan kuntien yhteinen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen alueportaali. Sivustolla on linkit kuntien palveluihin, mutta myös koottuna tietoa mm. eri sairauksien hoidosta. Turun Wellcom Turun terveystoimessa käyttöönotettu sähköisen asioinnin ratkaisu on osin integroitu potilastietojärjestelmään ja siinä käyttäjän tunnistus tapahtuu verkkopankkitunnisteiden tai sähköisen henkilökortin 9 (28)

12 avulla. Yhteys asiakkaan selaimelta Turun terveystoimen palvelimelle on SSLsalattu (Secure Sockets Layer).Tekninen ratkaisu mahdollistaa terveydenhuollon sähköisen asioinnin terveydenhuollon asiakkaan/potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä ajasta ja paikasta riippumatta. Wellcom-hankkeen myötä uusina palveluina on tuotantokäyttöön otettu e- ajanvaraus, sähköinen kysymys- ja vastauspalvelu, e-palveluviesti asiakkaalle esim. laboratoriotuloksista, terveystarkastusten esitietoihin liittyviä verkkolomakkeita ja terveystekstiviestejä. E-terveyspalveluita on otettu käyttöön terveysasemilla, työterveyshuollossa, ehkäisyneuvolassa ja opiskelijaterveydenhuollossa. Etenkin opiskelijaterveydenhuollossa e-terveyspalvelusta on tullut merkittävä palvelukonsepti, jonka niin opiskelijat kuin opiskelijaterveydenhuollon työntekijät ovat ottaneet hyvin vastaan [3]. Jatkossa tavoitteena on toteuttaa mm. reseptin uusintapyynnöt verkossa. Uuden sähköisen palvelun ja e-reseptin myötä asiakas voi pyytää uutta reseptiä verkossa. Terveysinfo.net Terveysinfo.net- sivustolle on koottu linkkejä terveydenhuollon palveluista koko maan kattavasti. Palvelun tarjoajien yhteystietoja voi hakea paikkakunnittain ja toimialoittain, Myös vapaasana-haku on mahdollista. Hakemiston sisältö vaikuttaa varsin puutteelliselta. Terveysportti Terveysportti on portaali keskeisiin suomalaisiin lääketieteellisiin verkkopalveluihin ja -aineistoihin. Terveysportin tiedontuottajia ovat mm.kustannus Oy Duodecim, Stakes, Kansanterveyslaitos, Sairaanhoitopiirit ja Suomen Kuntaliitto. Portaalin pääsivuilta on linkit eri tiedonlähteisiin: pikahakumahdollisuus mm. Lääkärin tietokantoihin, Pharmaca Fennicaan ja Medline PubMed-tietokantaan, linkit myös Sairaanhoitaja-lehteen ja Sairaanhoitajan käsikirjaan. Varsinkin ammattilaisten erittäin paljon käyttämä operatiiviseen työhön tukea antava palvelu. ProWellness ProWellness Omahoito, Diabetes ja Silmäjärjestelmä ovat käytössä useassa sairaanhoitopiirissä. Niitä käytetään erityisesti tukemaan terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kommunikointia. Linkki: Medixinen verkkopalvelut Medixine Oy on suomalainen ohjelmistotalo, jonka päätuote on kommunikaatiojärjestelmä kaikkeen terveyspalveluiden tuottajien ja heidän asiakkaidensa väliseen kommunikaatioon. Ratkaisu on monikanavainen, joten se tukee mm. web-palveluita, mobiileita palveluja, interaktiivista TV:tä ja automaattisia äänipuheluita. Esimerkkejä järjestelmällä toteutetuista ratkaisuista ovat sähköinen ajanvaraus, alueellinen ajanvaraus, erilaiset varoitus- ja muistutusjärjestelmät, turvalliset 10 (28)

13 viestintäratkaisut potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä sekä kroonisten sairauksien itsehoitoratkaisut. 11 (28)

14 Medixinen rakentamia palveluja ovat mm. Mies ja nainen sivusto e-ajanvaraus Sairaus-sivustot, mm Astma ja Diabetes Myös mobiili-ratkaisuja Medixine käyttää modernia ohjelmistotekniikkaa, joka pohjaa omaan Series3 Server Platform kehitysalustaan. Arkkitehtuurin periaatteena on SOA ja teknologiana mm. XML, REST ja Web services. Apua.info Järjestöjen ylläpitämä psykososiaalisen tuen palveluita tarjoaa portaali. Lastenlääkäri-palvelu Lastenlääkäri-sivusto on Orion-Yhtymän kustantaman kirjan sähköinen kopio. Aihealueita mm. infektiot, allergiat, tapaturmat ja monet ns. toiminnalliset vaivat. Sivuilla käsitellään siis keskeisimpiä lastenlääkärin vastaanotolla esiin tulevia ongelmia. Kuvataan, mistä lapsen oireissa on kysymys ja perusteita lääkärissäkäynnillä saaduille ohjeille ja lääkityksille. Diacor ja Suomen terveystalo ja Mehiläinen: ajanvarauspalvelut Mm näissä terveydenhuollon yrityksissä asiakkaat voivat varata aikoja internetin kautta suojatulla yhteydellä. Tuore uutinen kertoo myös puheentunnistuksen kokeilusta: Diacorissa on otettu käyttöön puheentunnistukseen perustuva ajanvarausmahdollisuus. Siinä asiakas keskustelee koneen kanssa, joka tunnistaa hänen puheensa ja osaa siten tehdä halutun varauksen. Uskomme ajanvarausautomaatin auttavan ruuhkahuipuissa ja ennen muuta niinä aikoina, kun ajanvarauksessa ei ole henkilökuntaa vastaamassa puheluihin. 4.2 Omahoidon mittalaitteet Oman kasvavan osa-alueensa terveydenhuollon teknisissä ratkaisuissa muodostavat omahoitoon tarkoitetut potilaan kotona käyttämät sähköiset mittaus- ym laitteistot. Tällaisia ovat mm. verenpainemittarit ja diabeetikkojen verensokerin tasomittarit, mutta tähän kategoriaan kuuluvat terveydenhuollon näkökulmasta myös erilaiset kuntoilu- ja liikuntasuorituksia rekisteröivät laitteet, kuten sykemittarit. Laitteet voidaan kytkeä työasemaan ja analysoida tietoja mukana seuraavien ohjelmistojen avulla. Osa sisältää myös jo yhteyksiä palveluntarjoajiin mm. internetin välityksellä. Markkinoille tulee koko ajan uusia tuotteita, mutta ongelmana on vielä standardien puute. Ohjelmistot ja niiden rajapinnat kuten myös laitteiden liitännät ovat pääosin vielä toimittajakohtaista tekniikkaa. Käytännössä näillä omahoitopalveluilla ei siis vielä ole suurta merkitystä osana verkkopalveluja, mutta kehityssuuntana hyvin kiinnostava. Seuraavissa on tiivistelmänä esimerkkejä ja linkkejä omahoitolaitteiden toimittajista ja heidän tuotteistaan. 12 (28)

15 ehit Oy/Ltd Suomalaisen yrityksen tuotteita on mm. Health Gateway, joka siirtää tietoturvallisesti tietoa erilaisista mittalaitteista hoitoyksikköön käyttäen matkapuhelimia, älypuhelimia, PDA-laitteita sekä langatonta GSM/GPRS tietoverkkoa. Kokonaisratkaisu perustuu usean pienehkön yrityksen verkostoyhteistyöhön. Kuva 6. Health Gateway siirtää omahoidon mittalaitteista tiedot langattomasti eteenpäin (ehit Oy) Suunto Oy Kuntoiluun liittyviä tuotteita, esimerkiksi Suunto t6 -sykemittari. Toimittaja liittää tuotteen mukaan analyysiohjelmiston. Tiedonsiirto mittalaitteesta PC:lle tapahtuu USB-liitännällä. Data- formaatti on toimittajakohtainen. Omron Esimerkkituote: Omron 705IT verenpainemittarit. Data on analysoitavissa, mutta ei standardiin pohjautuva siirtomuoto. Omron M10-IT-mallissa CSVpohjaiset tiedostot, jotka siirrettävissä siis standarditapaan esimerkiksi Exceliin. Laitteen PC-yhteys USB-liitännällä. Ohjelmistot analyysin ym: Omron Health Management Software- tuotteet. imetrikus Kuvaukset löytyvät linkistä: Tuotteita mm. Medicompass (http://www.imetrikus.com/prod_mc.asp). Sivustolla kuvattu PRH ratkaisu, jossa samoja piirteitä kuin terveystili-konseptissa. (http://www.imetrikus.com/pdfs/phroverview.pdf). Tiedonsiirtoyhteys riippuen laitteesta, mutta nähtävästi ei käytä tiedonsiirrossa standarditapaa: 13 (28)

16 Muuta HL7 tuki löytyy jo joistakin ammattilaisversioista, esimerkiksi 3/. 4.3 Verkkopalvelun arkkitehtuuriratkaisut Tyypillisen nykyisen verkkopalvelun arkkitehtuuriin sisältyvät web-selain, www-palvelin, sovelluspalvelin, mutta useinkaan ei tunnistuspalvelua tai taustajärjestelmäintegraatioita. Nykyaikaisen verkkopalvelun arkkitehtuuri on yleensä periaatteeltaan samanlainen riippumatta siitä, mikä tekninen alusta on. Eri teknisillä alustoilla on päädytty arkkitehtuurisesti usein monikerrokselliseen komponenttiarkkitehtuuriin. Kuva 7 esittää tyypillistä J2EE-järjestelmän arkkitehtuuria. Lisäkuvausta löytyy linkistä Kuva 7. Tyypillinen J2EE-pohjainen verkkopalveluarkkitehtuuri (Sun) Järjestelmä koostuu tässä tilanteessa 4 kerroksesta, jotka ovat asiakas- (Client), web-, liiketoiminta- (Business) ja tietovarastokerros (EIS, Enterprise Information Services). Useissa järjestelmissä arkkitehtuuri on vastaava, mutta kerrosten teknologiset ratkaisut voivat vaihdella. Esimerkiksi Enterprise Beans - teknologian sijaan käytetään Spring-teknologiaa. Tämä arkkitehtuuriratkaisu ei muutu merkittävästi, kun toteutetaan uusia Web 2.0 tyyppisiä järjestelmiä, vaan muutokset rajoittuvat lähinnä asiakas- ja web - kerroksiin. Tällöin esimerkiksi Java Server Faces-teknologia korvataan wicket- 14 (28)

17 kirjastolla, jonka avulla voidaan toteuttaa AJAX- sovellus. Arkkitehtuurisesti samat kerrokset pysyvät järjestelmässä. MS.Net -teknologioilla tehdyt järjestelmät ovat arkkitehtuurisesti vastaavanlaisia kuin yllä kuvattu Java -pohjainen verkkopalvelun järjestelmä. Kerrosten teknologiat ovat osin erilaiset, mutta niiden vastuut pysyvät ennallaan. Edellä kuvatun teknisen rakenteen sijaan monissa verkkopalveluissa käytetään arkkitehtuuria, joka keskittyy puhtaasti sisällönhallintaan ja tiedon jakeluun. Tällainen palvelu lähinnä vain tuottaa tietoa kansalaisille ja arkkitehtuuriratkaisu on yksinkertaisempi. Arkkitehtuurissa voi olla tällöinkin sovelluspalvelinkomponentti, mutta sen rooli on toimia sisällönhallinnan ratkaisualustana eli tarjota sivuston tietosisällön ylläpitovälineet. Tässä arkkitehtuurissa integraatioiden tekeminen taustajärjestelmiin tai infrastruktuuripalveluiden käyttäminen tapahtuu sisällönhallintaratkaisun ehdoilla. Tämä usein rajoittaa standardiratkaisujen hyödyntämistä kokonaisarkkitehtuurissa. Sisällönhallintapohjaisissa ratkaisuissa käytetään usein ei-rakenteista tietoa tai rakenteet liittyvät vain sisällön esittämisasuun. Jos tieto ei ole rakenteista, niin useista dokumenteista on vaikea tuottaa yhteenvetoja ja hyödyntää tietoja ohjelmallisesti järjestelmässä. Osa nykyisistä verkkopalveluista on toteutettu ns. skripti-kielillä, joita ovat mm. PHP, Ruby, Perl tai Python. Nämä kielet mahdollistavat monikerroksisen arkkitehtuurirakenteen, mutta usein näissä toteutuksissa painottuu web-kerros ja liiketoimintakerros on hyvin ohut tai sitä ei ole lainkaan. Näissä arkkitehtuuriratkaisuissa on haasteena integraatioiden vaikea toteuttaminen tai valmiiden infrastruktuuripalveluiden hankala käyttäminen puuttuvan liiketoimintakerroksen takia. Open Source tekniikoita on käytetty myös paljon terveydenhuollon verkkopalvelujen rakentamisessa. Arkkitehtuurin näkökulmasta niiden käyttö ei aseta enempää haasteita, vaan vaikutukset liittyvät enemmänkin järjestelmän ylläpidon toteuttamismalleihin, lisenssiehtoihin sekä vastuukysymyksiin. Tärkeimmät järjestelmäarkkitehtuurin komponentit nykyisissä verkkopalveluissa ovat seuraavat: WWW-selain. Käyttäjä käyttää asiakaskerroksessa WWW-selainta palvelun käyttämiseen. Riippuen verkkopalvelusta WWW-selainta käytetään vain sivustojen selailuun tai siihen on rakennettu myös osa toiminnallisuutta. Esimerkkinä jälkimmäisestä vaihtoehdosta ovat modernia AJAX -teknologiaa käyttävät Web 2.0 verkkopalvelut (vasta pilottikäyttöä). WWW-palvelin. Web-sivustot ja yksinkertainen toiminnallisuus tarjoillaan selaimelle WWW-palvelimen kautta. Verkkopalvelut, jotka tarjoavat vain info-palvelua eivät tarvitse välttämättä sovelluspalvelinta vaan WWW-palvelin riittää. Sovelluspalvelin. Web- ja liiketoimintakerrokset toimivat sovelluspalvelimella, joka tarjoaa niille ajoympäristön sekä niiden tarvitsemia palveluita. Sovelluspalvelimet tarjoavat mm. transaktionhallintaan, vikasietoisuuteen ja tietoturvaan liittyviä palveluita. Sovelluspalvelinalus- 15 (28)

18 ta sisältää aina myös WWW-palvelimen. Tämä komponentti on yhä useammin mukana verkkopalvelun teknisessä ympäristössä. Tietokanta. Verkkopalvelulla on käytännössä aina oma tietokantansa, jota käytetään palvelun sisältämien tietojen säilyttämiseen ja ylläpitoon. Portaali. Uusimpien suurten verkkopalvelukokonaisuuksien käyttöliittymän ja sisällönhallinnan teknisenä alustana on alettu käyttää portaaliteknologiaa. Toteutuksia on vielä vähän, mutta käyttö on lisääntymässä. Arkkitehtuurisesti tärkeimmät huomioitavat asiat nykyisissä verkkopalveluissa ovat seuraavat: Nykyiset verkkopalvelut on rakennettu erillisiksi saarekkeiksi ja niissä on vähän riippuvuuksia muihin palveluihin. Verkkopalveluiden tietoturva on yleensä kyseisen verkkopalvelun järjestelmän tai sovelluspalvelimen vastuulla. Esimerkiksi tunnistautuminen on rakennettu ko. verkkosovelluksen sisään eikä käytetä yleiskäyttöisiä ratkaisuja. Pääosa verkkopalveluista on vielä puhtaasti tiedon yksisuuntaista jakamista, joissa käyttäjiä ei yleensä tunnisteta. Verkkopalveluissa on hyvin vähän taustajärjestelmäintegraatioita. Jos integraatioita on, niin ne perustuvat usein taustalla tapahtuviin eräsiirtoihin eivätkä reaaliaikaisiin online yhteyksiin. Vaikka edellä ei ole kattavasti kuvattu Suomen terveydenhuollon verkkopalvelujen laajuutta, käy hyvin ilmi tarjonnan runsaus jo nykyisellään ja uusia hankkeita on työn alla kymmeniä. Järjestelmien teknisissä ratkaisuissa ei hyödynnetä uudelleenkäyttöä ja teknisestä ympäristöstä muodostu näin hyvin hajanainen kokonaisuus. Toteutustekniikan kirjavuus ja standardien puute aiheuttaa ylläpitohaasteita. Turhaa päällekkäisyyttä on myös paljon. Tilannetta kuvaa hyvin seuraava kommentti: "Kun jokainen organisaatio suunnittelee asioinnin toimintamallin ja toteuttaa palvelunsa tekniikan vain itse tarjoamiensa palvelujen ja tietojärjestelmä-toimittajansa ehdoilla, tuloksena on koko palveluverkon tasolla yhteensopimattomat palvelut sekä toimintamalleiltaan että teknisiltä ominaisuuksiltaan. Kansalaisen kokonaisuudesta lähtevä asiointi palveluverkostossa jää haaveeksi." - Pirkko Kortekangas, Sairaalaviesti 2/ (28)

19 5 TEKNINEN ARKKITEHTUURI 5.1 Toimintayksiköiden teknisistä ratkaisuista Palvelinarkkitehtuuri terveydenhuollon organisaatioissa perustuu Open VMS-, Unix/Linux- ja Windows-palvelinlaitteistoihin. Työasemakanta muodostuu lähes puhtaasti windows-laitteista. Tietoliikenneverkot ovat toimintayksiköissä tehokkaita lähiverkkoja, jotka on liitetty julkisen sektorin organisaatioissa laajemmiksi kaupunki- ja sairaanhoitopiiritason verkoiksi. Yksityisen sektorin verkot ovat myös tehokkaita ja yrityksen eri toimipisteet on verkotettu kokonaisuudeksi. Suljetuista verkoista on palomuurein suojatut yhteydet internetiin. Käytössä olevat potilastietojärjestelmät on rakennettu hyvin erilaisin tekniikoin, mikä selittyy osin siitä, että järjestelmät ovat hyvinkin eri ikäisiä. Vanhimmat Finstar- ja Musti-järjestelmät on Suomessa otettu käyttöön jo heti 1980-luvun alussa. Niissä on käytetty USAsta tuotua MUMPS-teknologiaa. Esimerkkinä uudemmasta järjestelmästä on kuvassa 8 MD-tuotteiden arkkitehtuurikuva, josta kerroksellisuus on helppo havaita. Kuva 8. Medicidatan ohjelmistojen arkkitehtuuri (MD) Uusimmat tietojärjestelmät toteutetaan pääsääntöisesti J2EE- tai.nettekniikalla ja monikerrosarkkitehtuurilla. Selain-käyttöliittymä on yleistynyt myös muissa kuin internet-järjestelmissä eli ns. fat-client ratkaisuista on siirrytty kevyempiin clien-pään toteutuksiin. 17 (28)

20 Tietoliikenteestä Terveydenhuollossa on paikallisia, alueellisia ja kansallisia tietoverkkokokonaisuuksia. Paikallisen tason tietoverkkoja ovat terveydenhuollon toimintayksiköiden paikallisverkot ja näiden muodostamat paikalliset kokonaisuudet, kuten esimerkiksi kunnan terveyskeskusten sisäiset ja väliset verkot. Alueellisen tason tietoverkot muodostuvat tietyn alueen yhteen liitetyistä paikallisista verkoista. Terveydenhuollon alueellisista tietoverkoista suurin osa on sairaanhoitopiirien ylläpitämiä. Kuva 9 havainnollistaa tilannetta. Kansallisen tason tietoverkko muodostuu alueellisten ja paikallisten verkkojen liittyessä yhteen avoimen internetin ja suorien yhteyksien avulla. Kuva 9. Terveydenhuollon tietoliikenneverkkojen periaateratkaisu Kaupunkien omista verkoista on tietysti myös suoria internet-yhteyksiä. 18 (28)

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SAINI-arkkitehtuuri. Pauli Kilpikivi Janne K Tuominen Mikael Himanka. LogicaCMG All rights reserved

SAINI-arkkitehtuuri. Pauli Kilpikivi Janne K Tuominen Mikael Himanka. LogicaCMG All rights reserved SAINI-arkkitehtuuri Pauli Kilpikivi Janne K Tuominen Mikael Himanka LogicaCMG 2006. All rights reserved Johdanto Tavoitteena on ollut kuvata sähköisen asioinnin ja interaktiivisten verkkopalveluiden tietojärjestelmille

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

tilanne nyt entä tulevaisuudessa?

tilanne nyt entä tulevaisuudessa? Potilastiedon alueelliset hallintapalvelut Pohdintaa vaihtoehtoja? tilanne nyt entä tulevaisuudessa? Kyösti Kopra Agenda Perusjuoni arkkitehtuurin viitekehys 1. HUS-alueen aluetietojärjestelmän taustat

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

JARI PORRASMAA

JARI PORRASMAA Genomitieto terveydenhuollossa - ajatuksia kokonaisarkkitehtuurista 11.11.2014 JARI PORRASMAA Kokonaisarkkitehtuuri? (VM et al) TOIMINTA prosessit palvelut TIETO käsitteet tietomallit TIETO- JÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29.-30.5.2006 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (6) 70 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tea Vikstedtin ym. sähköistä ajanvarausjärjestelmää koskevasta aloitteesta HEL 2011-007003

Lisätiedot

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Kansallinen tunnistusratkaisu Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa? Kykyä vastata kansallisesti tulevaisuuden haasteisiin digitalisoituvassa maailmassa

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM)

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) anne.niska@ouka.fi 1 TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN KAKSI ERI NÄKÖKULMAA

Lisätiedot

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio Kansallinen organisoituminen - KanTa-työnjako ja ohjausmalli Anne Kallio kehittämispäällikkö i äällikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset tiedonhallintahankkeet KanTa-palvelut eresepti earkisto ekatselu

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien valtakunnallinen määrittely ja toimeenpano Suomen lääninhallitus 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset 30.5.2006 Terveydenhuollon ATK-päivät Mikkelissä Projektipäällikkö Heli Sahala E-reseptikokeilu Sosiaalialan tietoteknologiahanke

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Anne Kallio pp, yl Medi-IT Oy Medi-IT Oy Kymshp:n ja E-KSHP:n omistama kunnallinen osakeyhtiö Medi-IT Oy tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER

Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info 29.9.2015 Jari Suhonen, THL OPER Puolesta asioinnin tarve terveydenhuollossa Hyppönen, H., Hyry, J., Valta, K., Ahlgren,

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen.1.010 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään,

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Hankkeen tavoitteita 2004-2007 ja edelleen 2008-2011 kehittää sosiaalialan tietotuotantoa

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO 29.9.2015 Palvelulupauksemme Tarjoamme julkishallinnolle mahdollisuuden Suomen ja EU-kansalaisen sähköiseen tunnistamiseen tietoturvallisesti eri

Lisätiedot

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Verkkokonsulttipäivä 28.11.2011 Maarit Pirttijärvi j Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi Virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen käyttäjät

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29-30.5.2006 Matti Puhakka 1 Kelan toiminta-ajatus Elämässä mukana muutoksissa

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Sosiaalipäivystyksen valtakunnalliset päivät 1.9.2011 Maarit Pirttijärvi j Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi Virtuaalisen sosiaali-

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.-12.11.2015 Jyväskylä 12.11.2015 12.11.2015 / Maarit Rötsä 1 MIKÄ ON KANSA?

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

XDS-arkkitehtuuri ja sen soveltuvuus kansalliseen SOTE-arkkitehtuuriin

XDS-arkkitehtuuri ja sen soveltuvuus kansalliseen SOTE-arkkitehtuuriin XDS-arkkitehtuuri ja sen soveltuvuus kansalliseen SOTE-arkkitehtuuriin Hanna Pohjonen Rosaldo Oy hanna.pohjonen@rosalieco.fi Hanna Pohjonen Terveydenhuollon IT-konsultti Tehnyt konsultointia 24 eri maassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 9/2012 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.05.2012 510 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: päättänee

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä

Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä 1 (5) Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä Espoon kaupungin Terveyspalvelut tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Internetin kautta Omahoitopalvelun (Terveyskansion) välityksellä. Palvelu

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti. Hanna Pohjonen Rosaldo Oy Hanna.pohjonen@rosalieco.

Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti. Hanna Pohjonen Rosaldo Oy Hanna.pohjonen@rosalieco. Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti Hanna Pohjonen Rosaldo Oy Hanna.pohjonen@rosalieco.fi EU ehealth initiative & action plan 2004 seuraukset Projektit ovat

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa

Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa Timo Koistinen Mawell Oy Terveydenhuollon haasteet 2 Lisääntyvä tarve terveydenhuollon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Apotti avaa ovia. Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016. Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja. Oy Apotti Ab.

Apotti avaa ovia. Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016. Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja. Oy Apotti Ab. Apotti avaa ovia Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016 Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja Oy Apotti Ab Oy Apotti Ab Apotti-hankkeen lähtökohdat Lähtökohtana hankinnassa oli, että

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Taltioni Ensikokemukset tuotannosta Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Lähihistoria Terveydenhuollon ohjelma Terveystaltiohanke Terveyttä tiedosta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa

Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa 2008-2009 Kirsi Miettinen Neuvotteleva virkamies, viestintäpolitiikan osasto 1 Askelmerkit 2008-2009 1) Vahvan sähköisen tunnistamisen kansalliset linjaukset

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot