SAINI TEKNISEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAINI TEKNISEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA"

Transkriptio

1 TEKNISEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA Kansalaisen terveydenhuoltoa tukeva sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut

2 Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus Arkkitehtuurista yleensä Järjestelmäarkkitehtuuri Verkkopalvelun järjestelmät Kansalaisille suunnatut verkkopalvelut Omahoidon mittalaitteet Verkkopalvelun arkkitehtuuriratkaisut Tekninen arkkitehtuuri Toimintayksiköiden teknisistä ratkaisuista Kansalaisen käytössä oleva tietotekniikka Integraatioratkaisut Järjestelmäliittymät Integroinnissa hyödynnettävät terveydenhuollon standardit Standardisoinnista laajemmin Tietoarkkitehtuuri Tietoturvallisuus Yleistä Salaus Tunnistaminen ja todentaminen Sähköinen allekirjoitus Käynnissä olevia kehityshankkeita Yhteenveto ii (2)

3 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Saini-hankkeessa laaditaan suunnitelma kansalaisen terveyteen liittyvien verkkopalvelujen toteuttamisesta. Osana hanketta laaditaan kuvaus tarvittavien sähköisen asioinnin tietojärjestelmien arkkitehtuuriratkaisuista. Tavoitetilan arkkitehtuurin tulee olla realistinen ja toteuttamiskelpoinen, joten sen laadinnassa on huomioitava tekniset, taloudelliset ja muut reunaehdot. Nykyinen terveydenhuollon tietotekninen infrastruktuuri ja järjestelmäkanta määräävät osaltaan ne puitteet, mihin uudet verkkopalvelut rakennetaan. Olemassa olevan teknisen ympäristön kuvausta tarvitaan, kun uudet sähköiset palvelut on liitettävä terveydenhuollon prosesseihin ja tietojärjestelmiin. Tätä dokumenttia käytetään Saini-hankkeen edetessä tavoitetilan arkkitehtuuriratkaisuiden määrittelyssä. Tässä dokumentissa kuvataan verkkopalveluiden näkökulmasta merkittävimmät nykyisen IT-arkkitehtuurin komponentit ja rakenteet. Tämä esitys ei siten pyri olemaan kattava kuvaus koko terveydenhuollon infrastruktuurista. Siltä osin kuin kuvauksia on löydettävissä aiemmin julkaistuista dokumenteista, on viitattu niihin. 2 ARKKITEHTUURISTA YLEENSÄ Suomessa terveydenhuollon julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa potilastietoja käsitellään laajasti sähköisessä muodossa. Vuonna 2006 jo 96 % terveyskeskuksista, 20 keskussairaalaa 21:stä ja 89 % yksityisistä terveyspalvelujen tuottajista käytti lähes yksinomaan sähköistä potilaskertomusta toiminnassaan [1]. Potilastiedot sijaitsevat terveydenhuollon ammattilaisten käytössä olevissa järjestelmissä eikä kansalaisilla ole suoraan pääsyä näihin tietoihin, omiin tietoihinsakaan. Potilastietojärjestelmät ovat pääosin toimintayksikkökohtaisia ja niiden tietokannat sisältävät vain ko. yksikön asiakkaiden tietoja. Potilastietojärjestelmät tukevat edelleen heikosti tiedonsiirtoa yli organisaatiorajojen potilaiden siirtyessä eri palvelujen välillä. Tätä ongelmaa on ratkottu viime vuosina mm. aluetietojärjestelmillä, joissa tietojen siirto on mahdollistunut yleensä sairaanhoitopiirin sisällä. Sähköisessä muodossa tapahtuva potilastietojen laajempi käytettävyys ei ole ensisijaisesti tekninen ongelma. Lainsäädäntö ja mm. rekisterinpitäjyyteen ja tietosuojaan liittyvät säädökset ovat hankaloittaneet tietojen joustavaa potilasystävällistä käyttöä. Radiologiassa on tapahtunut viime vuosine nopeaa kehitystä. Digitaaliset kuvien käsittely- ja arkistointijärjestelmät (PACS) ovat käytössä jo lähes jokaisessa sairaanhoitopiirissä. Samanlainen kehitys on tapahtunut laboratoriotutkimusten käsittelyssä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään jo paljon tietotekniikkaa. Laitteistot, ohjelmistot ja tietoliikenneverkot ovat terveydenhuollossa laajassa käytössä. Kansallisella tasolla tämän teknisen ympäristön koordinoinnissa ja kehittämisessä on mukana useita organisaatioita (kts kuva 1). 1 (28)

4 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KV yhteistyö pohjoismaat EU WHO Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuurin kansallinen koordinaatio STM ohjaus ja valvonta Neuvottelukunta Poikkihallinnollinen yhteistyö KuntaIT ValtIT JUHTA SFS Tekes 1 Solmuryhmä Sähköiset potilaskertomukset Kuntaliitto/ Teknologiayritykset Sosiaalihuollon sähköinen ssiakastieto TIKESOS Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut TEO STAKES KELA Sos varmenne Kansalaisen sähköinen asiointi ARKKITEHTUURI TURVALLISUUS Lait, asetukset, ohjeet Kuva 1. SosTer-arkkitehtuurin koordinoinnin organisaatio (STM) STM on parhaillaan uudistamassa organisointimallia jaostopohjaiseksi. Uudesta mallista tehtäneen päätöksiä vielä tänä syksynä. 3 JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Tässä kappaleessa käsitellään niitä terveydenhuollon järjestelmäkokonaisuuksia, jotka muodostavat osaltaan perusarkkitehtuuria sähköisen asioinnin ratkaisuja kehitettäessä. Järjestelmiä ei ole eritelty sen mukaan onko ne tarkoitettu julkisen/yksityisen tai perusterveydenhuollon/ erikoissairaanhoidon/ työterveydenhuollon organisaatioille. Seuraavassa on jäsennelty järjestelmät ryhmiin, kuvattu lyhyesti niiden pääasiallista käyttötarkoitusta ja arvioitu ko. järjestelmätyypin roolia suhteessa verkkopalveluihin. Potilastietojärjestelmät Käyttötarkoitus: perustiedot, hoitotapahtumat ja-prosessit, sähköinen potilaskertomus, ajanvaraus, tulosteet, liittymät Tuotteita: Effica, Pegasos, Esko, Mediatri, Oberon, Miranda, TT 2000+, Healthnet, Medicus, SoftMedic, Doctorex, Musti, Finstar Rooli verkkopalveluissa: pääasiallinen liitännäis/taustajärjestelmä, sisältää keskeisen datan ja toiminnanohjauksen 2 (28)

5 Erillisjärjestelmät Käyttötarkoitus: Radiologia, laboratorio, apteekki, leikkaus, ym Tuotteita: Agfa, Sectra, Kodak, CommitRIS, MultiLab II, Linnea, Salix Rooli verkkopalveluissa: Monet tärkeitä taustajärjestelmiä, esim. kuvantaminen, reseptit Alueelliset järjestelmät Käyttötarkoitus: Potilastietojen jakelu yli organisaatiorajojen, esim. sairaanhoitopiirin tai kuntayhtymän sisällä Tuotteita: Navitas, Fiale, tuotekohtaiset aluehankkeet (mm. Effica ja Pegasos) Rooli verkkopalveluissa: Keskeisiä taustajärjestelmiä potilastietojen saatavuuden kannalta Hallinnolliset järjestelmät Käyttötarkoitus: Taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalihallinto, kiinteistöhallinto, korvausjärjestelmät Tuotteita: Oracle, verkkolaskujärjestelmät, Kelan/vakuutus-yhtiöiden korvausjärjestelmät Rooli verkkopalveluissa: Maksaminen, korvausprosessin hallinta Valtakunnalliset järjestelmät Käyttötarkoitus: Yleiskäyttöiset standardikoodistot, lääkerekisterit, osoitetiedot Tuotteita: Stakesin koodistopalvelu, Pharmaca Fennica, VTJ (henkilön perustiedot) Rooli verkkopalveluissa: Jatkossa tärkeä koordinoiva taho yleiskäyttöisille palveluille ja tiedoille (tällä hetkellä merkitys vähäinen) Pääosin käytetään muutaman suuren toimittajan ohjelmistotuotteita, mutta pienemmilläkin toimittajilla on markkinansa. Räätälöityjä järjestelmiä on käytössä vähän. Verkkopalvelun järjestelmiä käsitellään jäljempänä erikseen omassa kappaleessaan. Pääsääntöisesti toimintayksikkökohtaisia potilastieto- ja erillisjärjestelmäinstallaatioita on runsaasti (> 1000). Näitä läheisesti terveydenhuollon ammattilaisten työhön liittyviä operatiivisia hoitotyön järjestelmiä käytetään paljon. Tietoja tapahtumamäärät ovat merkittäviä ( > /pv). Palvelutapahtumat kirjataan potilasjärjestelmiin ja niissä sijaitsevat kaikki keskeiset tiedot, mm. sairauskertomukset. Ne muodostavat siten tärkeimmän terveydenhuollon järjestelmätyypin. Erillisjärjestelmät on yleensä integroitu potilastietojärjestelmiin, joten ne muodostavat usein toimintayksiköissä kattavan ydinjärjestelmän. Erillisjärjestelmiä ovat mm. laboratorio- (lähetteet/tulokset-liittymät), apteekki- (reseptit) ja radiologian kuvantamisjärjestelmät (PACS, RIS). Digitaalisien kuvien katselu- ja ar- 3 (28)

6 kistointijärjestelmiä on käytössä kaikissa keskussairaaloissa, mutta tuotannonohjauksen järjestelmissä ja järjestelmäliittymissä on vielä paljon kehitettävää. Sähköinen lähete-palautejärjestelmä on tuotantokäytössä 76 % sairaanhoitopiireistä ja konsultaatiojärjestelmäkin yli puolessa. Aluetietojärjestelmiä on luonnollisesti lukumääräisesti vähän ja niiden käyttövolyymit eivät ole suuria. Mutta juuri näiden järjestelmien kautta tiedot liikkuvat potilaan mukana yli organisaatiorajojen. Tuotekohtaisten alue-hankkeiden kautta tiedonsiirron merkitys tulee kasvamaan edelleen. Yksi viimevuosien kehityssuunta onkin ollut toimittaja/tuotekohtaisten yhteenliittymien syntyminen klusterihankkeiden muodossa. STM:n osittain rahoittamissa eri ohjelmistojen käyttäjäryhmien muodostamia yhteistyöhankkeita ovat Tietoenatorin Effica-, WM Datan Pegasos-, Medici Data Oy:n Miranda-, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ESKO-, Mediconsultin Mediatri- ja Abilitan Abilita Terveyden ja sairaanhoito-ohjelmistojen ympärille. Mediatrin ja Abilitan klusterit ovat muodostuneet vasta tänä vuonna. Kuva 2 esittää klusterihankkeita alueittain. TietoEnator Effica MediciData Miranda Esko WM Data Pegasos Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Päijät-Häme Helsinki-Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Pohjanmaa Vaasa Helsinki Turku Kuopio Tampere Vaasa Useita muita Esko Esko Effica Effica Esko Pegasos Miranda Effica Miranda Pegasos Pegasos Miranda Pegasos Mediatri, Abilita, yksityiset Effica Esko Effica Miranda Effica Pegasos Effica Effica Effica Effica Effica Kuva 2. Potilaskertomuksen klusterihankkeet (STM) Valtakunnan tasoisia yhteiskäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä on vielä käytössä vähän. Merkittävimmät ovat väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä (VTJ) ja Pharmaca Fennica -lääkeopas. VTJ:n avulla ylläpidetään potilasrekisterien perustietoja, mm. osoitteita. Päivitykset tehdään valtaosin vielä eräsiirtoina, mutta yksittäisiä online-liittymiä on jo pilotoitu.. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja yksityisen sektorin järjestelmiin on tarjolla omat ohjelmistotuotteensa, mutta monet sisältävät paljon samoja tietoja ja toimintoja. 4 (28)

7 Verkkopalvelun järjestelmiä ovat mm. terveydenhuollon infosivustot, sähköiset lomakkeet, ajanvarauspalvelut, interaktiiviset konsultaatiopalvelut. Verkkopalvelut voidaan jäsentää myös ratkaisuteknologian perusteella seuraavan kuvan 3 mukaan. Omahoitoa tukevat laitteet kotiin Internetpalvelut Mobiilipalvelut (SMS) Sähköposti Kuva 3. Verkkopalvelut teknologianäkökulmasta Terveydenhuollon kotiautomaatiolla tarkoitetaan keinoja, joiden avulla ihmisiä avustetaan kotona heidän jokapäiväisissä toimissaan. Tekniikan avulla pyritään vähentämään vastaanotoilla tai laboratorioissa käyntejä. Automatiikalla voidaan myös parantaa potilaan turvallisuutta. Tekesin iwell- tutkimusraportissa on kuvattu kotihoitoon sekä muihin ehealthpalveluihin liittyvää teknologiaa. Niihin kuuluivat ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen tukemiseen tarkoitetut teknologiset apuvälineet, kotisairaanhoitoon ja sähköiset terveyteen liittyvät ratkaisut, terveyteen liittyvät informaatiopalvelut sekä kodin ja terveydenhoidon yksiköiden väliset tiedonsiirtoon ja kommunikaatioon liittyvät ratkaisut. Tutkittuja ratkaisuita ovat olleet muun muassa kotiautomaatiota hyödyntävä kotona selviytymisen etätukijärjestelmä (TKK, Automaatiotekniikan laboratorio), älykkäitä liikkumisen apuvälineitä ikääntyneille (Oulun yliopisto, Tietotekniikan laboratorio) sekä virkistystä ja palveluja ikäihmiset kohtaavat netissä (Oulun yliopisto, Tietoliikennelaboratorio). Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ovat yhdessä ottaneet kannettavan tietokoneen kotihoitajien käyttöön. Kone on yhteydessä sosiaali- ja terveysvirastojen perusjärjestelmiin, ja hoitajat saavat koneelta tarvittavat asiakastiedot ja voivat tallentaa tietoa suoraan asiakkaan voinnissa tapahtuvista muutoksista ym. Kotipalveluihin liittyviä perustutkimuksia ovat verenpaineen mittaaminen, sydäntutkimukset ja verensokerin seuranta. Seuranta voi olla joko ajantasaista, tai siinä voi olla viivettä. Lisääntyvä vanhusten määrä on lisännyt myös kotipalveluiden ja niihin liittyvien välineiden tarvetta. Kokeilussa on ollut myös videolaitteita, joilla on pidetty yhteyttä vanhuksen kotiin. 5 (28)

8 4 VERKKOPALVELUN JÄRJESTELMÄT 4.1 Kansalaisille suunnatut verkkopalvelut Edellä on todettu, että terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät potilastietoja jo pääsääntöisesti elektronisessa muodossa tietojärjestelmien avulla. Kansalaisille suunnattujen verkkopalvelun järjestelmien kohdalla tilanne on toinen. Yksittäisiä terveys/sairaustietoa jakavia informaatiosivustoja internetissä on runsaasti, mutta monipuolisempaa ja personoitua palvelutarjontaa on vähän ja sekin hajanaista. Varsinaista sähköistä terveysasiointia, jossa esimerkiksi tukeudutaan potilaan omiin potilastietoihin, on tarjolla niukasti. Seuraavassa esitellään nykyisiä sähköisen asioinnin palveluja, joita on toteutettu internet-verkon lisäksi mm. matkapuhelintekniikalla. Esittely on esimerkinomaista tarkoituksena antaa yleiskuvaa tilanteesta, eikä siten ole kattava kuvaus nykyisistä verkkopalveluista Suomessa. Osin on vain listattu verkkopalvelujen web-osoitteita. Kansainvälisiä palveluja on esitelty erillisessä dokumentissa. Internetissä terveystietoja tai palveluja jakavat portaalit voidaan ryhmitellä esimerkiksi kohderyhmän mukaan. Jotkin sivustot on suunnattu laajalle yleisölle, toiset taas tietylle kohderyhmälle, kuten lapsiperheille, tiettyä sairautta sairastaville, tupakoijille ja niin edelleen. Laajalle yleisölle suunnattuja portaaleja ovat mm. Kansanterveyslaitoksen (KTL) sivusto, Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien asukkaille tarkoitettu Hyvis-sivusto, Coronarian Terve Media-sivustot ja YLEn Terveys- portaali, Turun wellcom-palvelu sekä Terveysinfo.net. Lähinnä terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu Terveysportti on erittäin laajassa käytössä. Palvelun tuottaja ja ylläpitäjä on Kustannus Oy Duodecim. Myös Terve Media-sivuilla on ammattihenkilöstölle tarkoitettuja palveluja. KTL:n sivuilla (www.ktl.fi) on paljon tietoa sekä terveydenhuollon ammattilaisille että kansalaisille. Sivuston on toteuttanut Ambientia Oy. Käytössä on CMjärjestelmä, jossa sisällöntuotanto ja päivitys on organisaatiossa hajautettu kymmenelle osastolle. Työn alla olevaa Tervesuomi-palveluaan (www.tervesuomi.fi) KTL kuvaa mm. seuraavasti Terveyteen liittyvä tieto on yksi etsityimpiä teemoja verkossa. Kansanterveyslaitoksessa suunnitteilla oleva Tervesuomi.fi-portaali tarjoaa laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä terveyteen liittyviä sisältöjä ja palveluja. Palvelu tehostaa terveystiedon löytyvyyttä ja parantaa kansalaisten pääsyä Internetin terveystiedon lähteille asuinpaikasta tai vuorokauden ajasta riippumatta. Palvelun tehtävänä on auttaa kansalaisia, terveyden edistämisen ammattilaisia sekä yhteisöjä tekemään tietoon pohjautuvia päätöksiä terveyden hyväksi. Terveystietoportti tukee myös EU:n yhteistä tavoitetta parantaa kansalaisten pääsyä luotettavan terveystiedon lähteille. 6 (28)

9 Palvelu tukee hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitetta lisätä sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. KTL:n sivustoa on siirretty TKK:n semanttisen webin tutkimushankkeessa kehitettyyn demo-portaaliin (http://www.seco.tkk.fi/applications/tervesuomi/). Kaikki verkkosivut on annotoitu yhteisellä metatietoskeemalla, joten ne ovat portaalissa semanttisen haun piirissä. Hyvis-palvelu Hyvis-sivusto (www.hyvis.fi) sisältää terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajien tietoja sekä linkkejä alueen verkkopalveluihin. Terveystietopankki sisältää tietoa hyvinvoinnista ja terveyden ja sairaanhoidosta. Hyvis tarjoaa myös interaktiivisia palveluita, esimerkiksi asiantuntijoiden ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä julkisen että suojatun henkilökohtaisen kanavan kautta. Sivustolla on lisäksi keskustelufoorumi sekä viestipalvelu diabeteshoitajien ja ravitsemusterapeuttien kanssa [2]. Kuva 4 esittää kokonaisuutta. Kuva 4. Hyvis-portaalin kokonaisuus (Nettineuvontahanke, Paukkala) Hyvis kokoaa linkit kuntien kotisivuille, joista varsinainen sisältö ja toiminnallisuus enimmäkseen löytyy. Siinä mielessä kyse on puhtaasta gatewayportaalista. Sivustoilla ei ole kaupallista mainosmateriaalia. Ulkopuolista rahoitusta palvelun kehittämiseen on saatu Tekesin FinnWell-teknologiaohjelmalta. Terve Media -hyötyportaalit Eri elämäntilanteisiin kohdistetut Terve Media hyötyportaalit kansalaisille ovat Tohtori.fi, Poliklinikka.fi, Verkkoklinikka.fi, Helistin.fi, Terkkari.fi, Terve.fi ja TerveKlubi. Helistin.fi on hyötypalvelu lapsen saamista harkitseville, raskaana 7 (28)

10 oleville ja pienten lasten vanhemmille. Terkkari.fi taas on terveyspalvelu nuorille. Sen ydinalueita ovat artikkelit terveydestä ja alle 18-vuotiaille ilmaiset kysymyspalvelut. Pääportaali jakaantuu alasivustoihin, joista löytyy palveluryhmittäin ja kohderyhmittäin järjestettyjä palveluja. Alla oleva taulukko (kuva 5) kertoo käyttäjämääristä ja ryhmistä vuoden 2006 lopulla (HUOM. palvelun tuottajan ilmoittamia tietoja). Kuva 5. Terve media -portaalin käyttövolyymit vuonna 2006 (tiedot sivustolta) Tohtori.fi on 1997 perustettu kansalaisille suunnattu terveyssivusto. Sen sisällön runkona ovat eri aihealueita käsittelevät klinikat, jotka sisältävät sekä informaatio- että interaktiivisia osioita. Tarjolla on keskustelupalstoja aihealueittain, sekä linkki verkkoklinikan sivulle, jossa on mahdollisuus tiedustella neuvoa lääkäriltä. Kullakin klinikalla on yksi tai useampi yhteistyökumppani, ei kuitenkaan keskenään kilpailevia. Sivuston tarjoama tietosisältö on varsin laaja, ja sieltä löytyy myös esimerkiksi lääkeopas. Terve Median mediakortin mukaan terveydenhuollon ammattilaisia sivuston käyttäjistä oli 32 %. Poliklinikka.fi tarjoaa mainoslauseensa mukaan ammattimaista terveystietoa, mutta kohderyhmää ei ole sivustolla määritetty erikseen. Sivustolta löytyy hakutoiminto, jonka avulla saa haettua tietoa sairausryhmittäin. Käyttäjistä 22 % 8 (28)

11 on terveydenhuollon ammattilaisia. Sivuston taloudellinen toiminta perustuu mainos- ja ilmoitustilamyynnille. Verkkoklinikka on myös laajalle yleisölle suunnattu terveysportaali. Se on saanut HONcode-sertifikaatin. Kaupallista terveystietoa tuottavalla verkkosivustolla on monipuoliset keskustelumahdollisuudet, lääkärin kysymysvastauspalvelu, tietoa hyvinvoinnista, sairauksista ja ravitsemuksesta, sekä laajat linkkikokoelmat. Sisällön tuottavat suomalaiset asiantuntijalääkärit. Sivusto on kohdistettu lähinnä naisille[2]. Terve.com tarjoaa käyttäjälleen ohjeita itsehoitoon ja oman hyvinvoinnin edistämiseen. Sivusto toimii ns. gateway-portaalina muihin terveyssivustoihin. Sairastuneen omaiselle löytyy omat sivunsa. Terve.com-sivustolle on kerätty terveysuutisia eri lähteistä. Sivusto sisältää laajasti tietoa, jonka sisällön laatu vaihtelee suuresti. Terkkari.fi on nuorille suunnattu terveysportaali, joka tarjoaa tietoa mm. liikunnasta, ravinnosta, ihmissuhteista, seksuaaliterveydestä ja oman kehon muutoksista. TerveKlubi on sähköpostipalvelu, joka tuottaa sähköpostitse kahdesti kuukaudessa terveyskirjeen, josta käyttäjä saa ajankohtaista tietoa terveydestä, liikunnasta ja ravinnosta. YLE Terveys YLEn terveysportaali tarjoaa ajankohtaista tietoa terveyteen liittyvistä asioista. Sivuston tarjonta on suurelta osin yhteydessä Ylen tiedotusvälineissä tuottamiin terveysuutisiin. Sivustolle on kerätty myös tietoa ravitsemuksesta ja resepteistä. Sivuston ylläpitäjien nimet ja yhteystiedot on mainittu sivustolla selkeästi, mutta näiden ammattitaidosta ei ole mainintaa. Sivuston esittelyä, ja aineiston keräämisen kriteerejä ei myöskään ole mainittu. Terveysuutisten lähteet ovat osin puutteellisia [2]. Kohderyhmänä ovat esimerkiksi laihduttajat, mutta myös laajemmin terveydestään huolehtivat kansalaiset. Sivustolta on linkkejä monille sivustoille, joista osan päivittäminen on jo lopetettu. Sivusto sisältää myös mainosmateriaalia, jota sivustolla kävijän ei kuitenkaan ole aina helppo erottaa faktoja sisältävästä materiaalista. HUS-verkkopalvelut HUS:n sivusto on varsin tiedotuspainotteinen. Useita pilotteja tehty ja tekeillä interakiivisista verkkopalveluista, UbiCare, Vetuma. Ihannesairaala-hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja. Salpanet Salpanet on satakunnan kuntien yhteinen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen alueportaali. Sivustolla on linkit kuntien palveluihin, mutta myös koottuna tietoa mm. eri sairauksien hoidosta. Turun Wellcom Turun terveystoimessa käyttöönotettu sähköisen asioinnin ratkaisu on osin integroitu potilastietojärjestelmään ja siinä käyttäjän tunnistus tapahtuu verkkopankkitunnisteiden tai sähköisen henkilökortin 9 (28)

12 avulla. Yhteys asiakkaan selaimelta Turun terveystoimen palvelimelle on SSLsalattu (Secure Sockets Layer).Tekninen ratkaisu mahdollistaa terveydenhuollon sähköisen asioinnin terveydenhuollon asiakkaan/potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä ajasta ja paikasta riippumatta. Wellcom-hankkeen myötä uusina palveluina on tuotantokäyttöön otettu e- ajanvaraus, sähköinen kysymys- ja vastauspalvelu, e-palveluviesti asiakkaalle esim. laboratoriotuloksista, terveystarkastusten esitietoihin liittyviä verkkolomakkeita ja terveystekstiviestejä. E-terveyspalveluita on otettu käyttöön terveysasemilla, työterveyshuollossa, ehkäisyneuvolassa ja opiskelijaterveydenhuollossa. Etenkin opiskelijaterveydenhuollossa e-terveyspalvelusta on tullut merkittävä palvelukonsepti, jonka niin opiskelijat kuin opiskelijaterveydenhuollon työntekijät ovat ottaneet hyvin vastaan [3]. Jatkossa tavoitteena on toteuttaa mm. reseptin uusintapyynnöt verkossa. Uuden sähköisen palvelun ja e-reseptin myötä asiakas voi pyytää uutta reseptiä verkossa. Terveysinfo.net Terveysinfo.net- sivustolle on koottu linkkejä terveydenhuollon palveluista koko maan kattavasti. Palvelun tarjoajien yhteystietoja voi hakea paikkakunnittain ja toimialoittain, Myös vapaasana-haku on mahdollista. Hakemiston sisältö vaikuttaa varsin puutteelliselta. Terveysportti Terveysportti on portaali keskeisiin suomalaisiin lääketieteellisiin verkkopalveluihin ja -aineistoihin. Terveysportin tiedontuottajia ovat mm.kustannus Oy Duodecim, Stakes, Kansanterveyslaitos, Sairaanhoitopiirit ja Suomen Kuntaliitto. Portaalin pääsivuilta on linkit eri tiedonlähteisiin: pikahakumahdollisuus mm. Lääkärin tietokantoihin, Pharmaca Fennicaan ja Medline PubMed-tietokantaan, linkit myös Sairaanhoitaja-lehteen ja Sairaanhoitajan käsikirjaan. Varsinkin ammattilaisten erittäin paljon käyttämä operatiiviseen työhön tukea antava palvelu. ProWellness ProWellness Omahoito, Diabetes ja Silmäjärjestelmä ovat käytössä useassa sairaanhoitopiirissä. Niitä käytetään erityisesti tukemaan terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kommunikointia. Linkki: Medixinen verkkopalvelut Medixine Oy on suomalainen ohjelmistotalo, jonka päätuote on kommunikaatiojärjestelmä kaikkeen terveyspalveluiden tuottajien ja heidän asiakkaidensa väliseen kommunikaatioon. Ratkaisu on monikanavainen, joten se tukee mm. web-palveluita, mobiileita palveluja, interaktiivista TV:tä ja automaattisia äänipuheluita. Esimerkkejä järjestelmällä toteutetuista ratkaisuista ovat sähköinen ajanvaraus, alueellinen ajanvaraus, erilaiset varoitus- ja muistutusjärjestelmät, turvalliset 10 (28)

13 viestintäratkaisut potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä sekä kroonisten sairauksien itsehoitoratkaisut. 11 (28)

14 Medixinen rakentamia palveluja ovat mm. Mies ja nainen sivusto e-ajanvaraus Sairaus-sivustot, mm Astma ja Diabetes Myös mobiili-ratkaisuja Medixine käyttää modernia ohjelmistotekniikkaa, joka pohjaa omaan Series3 Server Platform kehitysalustaan. Arkkitehtuurin periaatteena on SOA ja teknologiana mm. XML, REST ja Web services. Apua.info Järjestöjen ylläpitämä psykososiaalisen tuen palveluita tarjoaa portaali. Lastenlääkäri-palvelu Lastenlääkäri-sivusto on Orion-Yhtymän kustantaman kirjan sähköinen kopio. Aihealueita mm. infektiot, allergiat, tapaturmat ja monet ns. toiminnalliset vaivat. Sivuilla käsitellään siis keskeisimpiä lastenlääkärin vastaanotolla esiin tulevia ongelmia. Kuvataan, mistä lapsen oireissa on kysymys ja perusteita lääkärissäkäynnillä saaduille ohjeille ja lääkityksille. Diacor ja Suomen terveystalo ja Mehiläinen: ajanvarauspalvelut Mm näissä terveydenhuollon yrityksissä asiakkaat voivat varata aikoja internetin kautta suojatulla yhteydellä. Tuore uutinen kertoo myös puheentunnistuksen kokeilusta: Diacorissa on otettu käyttöön puheentunnistukseen perustuva ajanvarausmahdollisuus. Siinä asiakas keskustelee koneen kanssa, joka tunnistaa hänen puheensa ja osaa siten tehdä halutun varauksen. Uskomme ajanvarausautomaatin auttavan ruuhkahuipuissa ja ennen muuta niinä aikoina, kun ajanvarauksessa ei ole henkilökuntaa vastaamassa puheluihin. 4.2 Omahoidon mittalaitteet Oman kasvavan osa-alueensa terveydenhuollon teknisissä ratkaisuissa muodostavat omahoitoon tarkoitetut potilaan kotona käyttämät sähköiset mittaus- ym laitteistot. Tällaisia ovat mm. verenpainemittarit ja diabeetikkojen verensokerin tasomittarit, mutta tähän kategoriaan kuuluvat terveydenhuollon näkökulmasta myös erilaiset kuntoilu- ja liikuntasuorituksia rekisteröivät laitteet, kuten sykemittarit. Laitteet voidaan kytkeä työasemaan ja analysoida tietoja mukana seuraavien ohjelmistojen avulla. Osa sisältää myös jo yhteyksiä palveluntarjoajiin mm. internetin välityksellä. Markkinoille tulee koko ajan uusia tuotteita, mutta ongelmana on vielä standardien puute. Ohjelmistot ja niiden rajapinnat kuten myös laitteiden liitännät ovat pääosin vielä toimittajakohtaista tekniikkaa. Käytännössä näillä omahoitopalveluilla ei siis vielä ole suurta merkitystä osana verkkopalveluja, mutta kehityssuuntana hyvin kiinnostava. Seuraavissa on tiivistelmänä esimerkkejä ja linkkejä omahoitolaitteiden toimittajista ja heidän tuotteistaan. 12 (28)

15 ehit Oy/Ltd Suomalaisen yrityksen tuotteita on mm. Health Gateway, joka siirtää tietoturvallisesti tietoa erilaisista mittalaitteista hoitoyksikköön käyttäen matkapuhelimia, älypuhelimia, PDA-laitteita sekä langatonta GSM/GPRS tietoverkkoa. Kokonaisratkaisu perustuu usean pienehkön yrityksen verkostoyhteistyöhön. Kuva 6. Health Gateway siirtää omahoidon mittalaitteista tiedot langattomasti eteenpäin (ehit Oy) Suunto Oy Kuntoiluun liittyviä tuotteita, esimerkiksi Suunto t6 -sykemittari. Toimittaja liittää tuotteen mukaan analyysiohjelmiston. Tiedonsiirto mittalaitteesta PC:lle tapahtuu USB-liitännällä. Data- formaatti on toimittajakohtainen. Omron Esimerkkituote: Omron 705IT verenpainemittarit. Data on analysoitavissa, mutta ei standardiin pohjautuva siirtomuoto. Omron M10-IT-mallissa CSVpohjaiset tiedostot, jotka siirrettävissä siis standarditapaan esimerkiksi Exceliin. Laitteen PC-yhteys USB-liitännällä. Ohjelmistot analyysin ym: Omron Health Management Software- tuotteet. imetrikus Kuvaukset löytyvät linkistä: Tuotteita mm. Medicompass (http://www.imetrikus.com/prod_mc.asp). Sivustolla kuvattu PRH ratkaisu, jossa samoja piirteitä kuin terveystili-konseptissa. (http://www.imetrikus.com/pdfs/phroverview.pdf). Tiedonsiirtoyhteys riippuen laitteesta, mutta nähtävästi ei käytä tiedonsiirrossa standarditapaa: 13 (28)

16 Muuta HL7 tuki löytyy jo joistakin ammattilaisversioista, esimerkiksi 3/. 4.3 Verkkopalvelun arkkitehtuuriratkaisut Tyypillisen nykyisen verkkopalvelun arkkitehtuuriin sisältyvät web-selain, www-palvelin, sovelluspalvelin, mutta useinkaan ei tunnistuspalvelua tai taustajärjestelmäintegraatioita. Nykyaikaisen verkkopalvelun arkkitehtuuri on yleensä periaatteeltaan samanlainen riippumatta siitä, mikä tekninen alusta on. Eri teknisillä alustoilla on päädytty arkkitehtuurisesti usein monikerrokselliseen komponenttiarkkitehtuuriin. Kuva 7 esittää tyypillistä J2EE-järjestelmän arkkitehtuuria. Lisäkuvausta löytyy linkistä Kuva 7. Tyypillinen J2EE-pohjainen verkkopalveluarkkitehtuuri (Sun) Järjestelmä koostuu tässä tilanteessa 4 kerroksesta, jotka ovat asiakas- (Client), web-, liiketoiminta- (Business) ja tietovarastokerros (EIS, Enterprise Information Services). Useissa järjestelmissä arkkitehtuuri on vastaava, mutta kerrosten teknologiset ratkaisut voivat vaihdella. Esimerkiksi Enterprise Beans - teknologian sijaan käytetään Spring-teknologiaa. Tämä arkkitehtuuriratkaisu ei muutu merkittävästi, kun toteutetaan uusia Web 2.0 tyyppisiä järjestelmiä, vaan muutokset rajoittuvat lähinnä asiakas- ja web - kerroksiin. Tällöin esimerkiksi Java Server Faces-teknologia korvataan wicket- 14 (28)

17 kirjastolla, jonka avulla voidaan toteuttaa AJAX- sovellus. Arkkitehtuurisesti samat kerrokset pysyvät järjestelmässä. MS.Net -teknologioilla tehdyt järjestelmät ovat arkkitehtuurisesti vastaavanlaisia kuin yllä kuvattu Java -pohjainen verkkopalvelun järjestelmä. Kerrosten teknologiat ovat osin erilaiset, mutta niiden vastuut pysyvät ennallaan. Edellä kuvatun teknisen rakenteen sijaan monissa verkkopalveluissa käytetään arkkitehtuuria, joka keskittyy puhtaasti sisällönhallintaan ja tiedon jakeluun. Tällainen palvelu lähinnä vain tuottaa tietoa kansalaisille ja arkkitehtuuriratkaisu on yksinkertaisempi. Arkkitehtuurissa voi olla tällöinkin sovelluspalvelinkomponentti, mutta sen rooli on toimia sisällönhallinnan ratkaisualustana eli tarjota sivuston tietosisällön ylläpitovälineet. Tässä arkkitehtuurissa integraatioiden tekeminen taustajärjestelmiin tai infrastruktuuripalveluiden käyttäminen tapahtuu sisällönhallintaratkaisun ehdoilla. Tämä usein rajoittaa standardiratkaisujen hyödyntämistä kokonaisarkkitehtuurissa. Sisällönhallintapohjaisissa ratkaisuissa käytetään usein ei-rakenteista tietoa tai rakenteet liittyvät vain sisällön esittämisasuun. Jos tieto ei ole rakenteista, niin useista dokumenteista on vaikea tuottaa yhteenvetoja ja hyödyntää tietoja ohjelmallisesti järjestelmässä. Osa nykyisistä verkkopalveluista on toteutettu ns. skripti-kielillä, joita ovat mm. PHP, Ruby, Perl tai Python. Nämä kielet mahdollistavat monikerroksisen arkkitehtuurirakenteen, mutta usein näissä toteutuksissa painottuu web-kerros ja liiketoimintakerros on hyvin ohut tai sitä ei ole lainkaan. Näissä arkkitehtuuriratkaisuissa on haasteena integraatioiden vaikea toteuttaminen tai valmiiden infrastruktuuripalveluiden hankala käyttäminen puuttuvan liiketoimintakerroksen takia. Open Source tekniikoita on käytetty myös paljon terveydenhuollon verkkopalvelujen rakentamisessa. Arkkitehtuurin näkökulmasta niiden käyttö ei aseta enempää haasteita, vaan vaikutukset liittyvät enemmänkin järjestelmän ylläpidon toteuttamismalleihin, lisenssiehtoihin sekä vastuukysymyksiin. Tärkeimmät järjestelmäarkkitehtuurin komponentit nykyisissä verkkopalveluissa ovat seuraavat: WWW-selain. Käyttäjä käyttää asiakaskerroksessa WWW-selainta palvelun käyttämiseen. Riippuen verkkopalvelusta WWW-selainta käytetään vain sivustojen selailuun tai siihen on rakennettu myös osa toiminnallisuutta. Esimerkkinä jälkimmäisestä vaihtoehdosta ovat modernia AJAX -teknologiaa käyttävät Web 2.0 verkkopalvelut (vasta pilottikäyttöä). WWW-palvelin. Web-sivustot ja yksinkertainen toiminnallisuus tarjoillaan selaimelle WWW-palvelimen kautta. Verkkopalvelut, jotka tarjoavat vain info-palvelua eivät tarvitse välttämättä sovelluspalvelinta vaan WWW-palvelin riittää. Sovelluspalvelin. Web- ja liiketoimintakerrokset toimivat sovelluspalvelimella, joka tarjoaa niille ajoympäristön sekä niiden tarvitsemia palveluita. Sovelluspalvelimet tarjoavat mm. transaktionhallintaan, vikasietoisuuteen ja tietoturvaan liittyviä palveluita. Sovelluspalvelinalus- 15 (28)

18 ta sisältää aina myös WWW-palvelimen. Tämä komponentti on yhä useammin mukana verkkopalvelun teknisessä ympäristössä. Tietokanta. Verkkopalvelulla on käytännössä aina oma tietokantansa, jota käytetään palvelun sisältämien tietojen säilyttämiseen ja ylläpitoon. Portaali. Uusimpien suurten verkkopalvelukokonaisuuksien käyttöliittymän ja sisällönhallinnan teknisenä alustana on alettu käyttää portaaliteknologiaa. Toteutuksia on vielä vähän, mutta käyttö on lisääntymässä. Arkkitehtuurisesti tärkeimmät huomioitavat asiat nykyisissä verkkopalveluissa ovat seuraavat: Nykyiset verkkopalvelut on rakennettu erillisiksi saarekkeiksi ja niissä on vähän riippuvuuksia muihin palveluihin. Verkkopalveluiden tietoturva on yleensä kyseisen verkkopalvelun järjestelmän tai sovelluspalvelimen vastuulla. Esimerkiksi tunnistautuminen on rakennettu ko. verkkosovelluksen sisään eikä käytetä yleiskäyttöisiä ratkaisuja. Pääosa verkkopalveluista on vielä puhtaasti tiedon yksisuuntaista jakamista, joissa käyttäjiä ei yleensä tunnisteta. Verkkopalveluissa on hyvin vähän taustajärjestelmäintegraatioita. Jos integraatioita on, niin ne perustuvat usein taustalla tapahtuviin eräsiirtoihin eivätkä reaaliaikaisiin online yhteyksiin. Vaikka edellä ei ole kattavasti kuvattu Suomen terveydenhuollon verkkopalvelujen laajuutta, käy hyvin ilmi tarjonnan runsaus jo nykyisellään ja uusia hankkeita on työn alla kymmeniä. Järjestelmien teknisissä ratkaisuissa ei hyödynnetä uudelleenkäyttöä ja teknisestä ympäristöstä muodostu näin hyvin hajanainen kokonaisuus. Toteutustekniikan kirjavuus ja standardien puute aiheuttaa ylläpitohaasteita. Turhaa päällekkäisyyttä on myös paljon. Tilannetta kuvaa hyvin seuraava kommentti: "Kun jokainen organisaatio suunnittelee asioinnin toimintamallin ja toteuttaa palvelunsa tekniikan vain itse tarjoamiensa palvelujen ja tietojärjestelmä-toimittajansa ehdoilla, tuloksena on koko palveluverkon tasolla yhteensopimattomat palvelut sekä toimintamalleiltaan että teknisiltä ominaisuuksiltaan. Kansalaisen kokonaisuudesta lähtevä asiointi palveluverkostossa jää haaveeksi." - Pirkko Kortekangas, Sairaalaviesti 2/ (28)

19 5 TEKNINEN ARKKITEHTUURI 5.1 Toimintayksiköiden teknisistä ratkaisuista Palvelinarkkitehtuuri terveydenhuollon organisaatioissa perustuu Open VMS-, Unix/Linux- ja Windows-palvelinlaitteistoihin. Työasemakanta muodostuu lähes puhtaasti windows-laitteista. Tietoliikenneverkot ovat toimintayksiköissä tehokkaita lähiverkkoja, jotka on liitetty julkisen sektorin organisaatioissa laajemmiksi kaupunki- ja sairaanhoitopiiritason verkoiksi. Yksityisen sektorin verkot ovat myös tehokkaita ja yrityksen eri toimipisteet on verkotettu kokonaisuudeksi. Suljetuista verkoista on palomuurein suojatut yhteydet internetiin. Käytössä olevat potilastietojärjestelmät on rakennettu hyvin erilaisin tekniikoin, mikä selittyy osin siitä, että järjestelmät ovat hyvinkin eri ikäisiä. Vanhimmat Finstar- ja Musti-järjestelmät on Suomessa otettu käyttöön jo heti 1980-luvun alussa. Niissä on käytetty USAsta tuotua MUMPS-teknologiaa. Esimerkkinä uudemmasta järjestelmästä on kuvassa 8 MD-tuotteiden arkkitehtuurikuva, josta kerroksellisuus on helppo havaita. Kuva 8. Medicidatan ohjelmistojen arkkitehtuuri (MD) Uusimmat tietojärjestelmät toteutetaan pääsääntöisesti J2EE- tai.nettekniikalla ja monikerrosarkkitehtuurilla. Selain-käyttöliittymä on yleistynyt myös muissa kuin internet-järjestelmissä eli ns. fat-client ratkaisuista on siirrytty kevyempiin clien-pään toteutuksiin. 17 (28)

20 Tietoliikenteestä Terveydenhuollossa on paikallisia, alueellisia ja kansallisia tietoverkkokokonaisuuksia. Paikallisen tason tietoverkkoja ovat terveydenhuollon toimintayksiköiden paikallisverkot ja näiden muodostamat paikalliset kokonaisuudet, kuten esimerkiksi kunnan terveyskeskusten sisäiset ja väliset verkot. Alueellisen tason tietoverkot muodostuvat tietyn alueen yhteen liitetyistä paikallisista verkoista. Terveydenhuollon alueellisista tietoverkoista suurin osa on sairaanhoitopiirien ylläpitämiä. Kuva 9 havainnollistaa tilannetta. Kansallisen tason tietoverkko muodostuu alueellisten ja paikallisten verkkojen liittyessä yhteen avoimen internetin ja suorien yhteyksien avulla. Kuva 9. Terveydenhuollon tietoliikenneverkkojen periaateratkaisu Kaupunkien omista verkoista on tietysti myös suoria internet-yhteyksiä. 18 (28)

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö 1 Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Riitta Alkula 2 Esityksen sisältö Arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuurimäärittelyt Määrittelyjen

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

SÄHKÖINEN RESEPTI. Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Tampere-talo. Matti Kataja STM

SÄHKÖINEN RESEPTI. Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Tampere-talo. Matti Kataja STM SÄHKÖINEN RESEPTI Sähköisen allekirjoituksen läpimurto? Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Tampere-talo Matti Kataja STM Sähköreseptikokeilu Tavoite: Kokeillaan, toimivatko sähköreseptityöryhmän kirjaamat

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Jyväskylä 26.5.2009. Ilkka Terho Myyntipäällikkö

Jyväskylä 26.5.2009. Ilkka Terho Myyntipäällikkö Sähköinen allekirjoitus, asiointi ja arkistointi Jyväskylä 26.5.2009 Ilkka Terho Myyntipäällikkö Esityksen aiheet Yritysesittely Avain Technologies Oy Sähköinen allekirjoittaminen Sähköiset lomakkeet ja

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla?

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Kansliapäällikkö Kari Välimäki 6.11.2008 Stakes auditorio Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset linjaukset 2015

Lisätiedot

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Pia Alava Suunnittelija Welfare ICT Forum 10.10.2014 Uudistuksen taustaa Palautteet Lomakkeissa liian vähän tilaa, täyttäminen vie liikaa aikaa, epäselviä

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Kehittämispäällikkö Sinikka Ripatti HUS Tieto- ja lääkintätekniikan tulosalue Kehittämis- ja sovelluspalvelut Osapuolet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com SecGo Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com Turvallinen Sähköinen Tiedonkulku Tunnistetut käyttäjät tietojärjestelmiin Pääsyoikeudet

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Alueelliset tietokannat

Alueelliset tietokannat SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand L Kehityspäällikkö Antero Ensio ProWellness Alueelliset tietokannat Sivuavat esitelmät Alueelliset

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

Itella ecare asiointipalvelu

Itella ecare asiointipalvelu Itella ecare asiointipalvelu B2C-PRO-projektin päätösseminaari 2.10.2007 Kirsti-Liisa Orasmaa Digitizing Solutions Sähköinen asiointi 1 Kaikki lähtee ihmisestä ja hänen tarpeestaan ASIONTI- JA NEUVONTA-

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma

Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma Terveydenhuollon atk-päivät 10.-11.05.2004, Tampere Seppo Ahokas toimitusjohtaja 27.04.2004 Valtakunnalliset määritykset

Lisätiedot

Klusterihankkeet Kommenttipuheenvuoro. Sinikka Ripatti 19.5.2008 Terveydenhuollon atk-päivät Lahti

Klusterihankkeet Kommenttipuheenvuoro. Sinikka Ripatti 19.5.2008 Terveydenhuollon atk-päivät Lahti Klusterihankkeet Kommenttipuheenvuoro Sinikka Ripatti 19.5.2008 Terveydenhuollon atk-päivät Lahti Sisältö Tavoitteet ja tehtävä Klusterit Kansalliset toimijat Kansallisen hankkeen tilanne klusterien näkökulmasta

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Alueellisista palveluista kansallisen tason ratkaisuihin

Alueellisista palveluista kansallisen tason ratkaisuihin Alueellisista palveluista kansallisen tason ratkaisuihin Terveydenhuollon ATK -päivät 10.5.2004 Mika Tervonen lyhyesti Modernien tietojärjestelmien palveluntuottaja ja tuoteratkaisujen toimittaja Yli 40

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014 OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia Paikkatietoseminaari 12.2.2014 Sisältö OmaOulu-asiointialustan kehitys kehittämisstrategia 2006 2013 Perustana tietohallintostrategia (2006) kehittämisstrategia

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Terveydenhuollon Atk-päivät 2009

Terveydenhuollon Atk-päivät 2009 Terveydenhuollon Atk-päivät 2009 26. 27.5.2009, Jyväskylä Mika Kolhinoja Teknologiakonsultti Citrix CCA, Citrix CCEA, Citrix CCSP, Microsoft MCP, Microsoft MCSA, Microsoft MCSE, Microsoft MCTS, Microsoft

Lisätiedot

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Kansalaisen palvelut osana kansallista arkkitehtuuria

Kansalaisen palvelut osana kansallista arkkitehtuuria Kansalaisen palvelut osana kansallista arkkitehtuuria Annakaisa Iivari Etunimi Sukunimi 13.5.2009 Esityksen sisältö Onko meillä palveluita kansalaiselle? Onko meillä kansallista arkkitehtuuria? Saadaankohan

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien valtakunnallinen määrittely ja toimeenpano Suomen lääninhallitus 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelu. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelu. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelu Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö VETUMA v. 2.0 palvelun yleiskuva kansalaiset WWW-yhteys VETUMA Asiointi palvelut / kunta Asiointi palvelut /

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki

Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki 1 8.5.2010 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Omahoitohankekokonaisuus Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki 8.5.2010 Oulun kaupunki Sosiaali-

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

SADe Sote. Turvallinen viestinvälitys - työsuunnitelma. Luonnos v. 1.0 23.4.2013 1

SADe Sote. Turvallinen viestinvälitys - työsuunnitelma. Luonnos v. 1.0 23.4.2013 1 SADe Sote Turvallinen viestinvälitys - työsuunnitelma Luonnos v. 1.0 23.4.2013 1 Sähköposti lääkärin ja potilaan välisessä kommunikoinnissa (Iso-Britannia) Lähde: ehealth Insider, 2013 2 Turvallinen viestinvälitys

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5. Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt. Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela

Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt. Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela Keväällä 2006 Kela nimettiin kansalliseksi toimijaksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Esityksen sisältö Etäkonsultaatiot Etävastaanotot Diabetes etävastaanotto Verkkopalvelut Videopuhelin

Lisätiedot

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala ESKO-muItimediakertomus miten edellä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen tilannekatsaus

Varsinais-Suomen tilannekatsaus Varsinais-Suomen tilannekatsaus Tekemisen meininkiä Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö 2000-luvun lyhyt historia Varsinais-Suomessa Sähköinen potilaskertomus uusi keksintö?

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden ja standardisoinnin merkitys terveydenhuollon tuottavuudelle. Sinikka Ripatti Kehittämispäällikkö HUS 14.11.2008

Yhteentoimivuuden ja standardisoinnin merkitys terveydenhuollon tuottavuudelle. Sinikka Ripatti Kehittämispäällikkö HUS 14.11.2008 Yhteentoimivuuden ja standardisoinnin merkitys terveydenhuollon tuottavuudelle Sinikka Ripatti Kehittämispäällikkö HUS 14.11.2008 Sisältöä Muuttuva terveydenhuollon toimintaympäristö Yhteentoimivuus ja

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM TeliaSonera Marko Koukka IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM Sisällysluettelo Identiteetinhallinta operaattorin näkökulmasta Identiteetinhallinnan haasteet

Lisätiedot

Tervesuomi.fi terveystiedon lähteenä

Tervesuomi.fi terveystiedon lähteenä Tervesuomi.fi terveystiedon lähteenä Terveydenhuollon atk-päivät 29.5.2007 Eija Hukka 24.03.2013 Tervesuomi.fi visio Tervesuomi.fi edistää väestön terveyttä yhdenvertaisesti ajasta ja paikasta riippumatta

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä -hanke

Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä -hanke Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä -hanke Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti, 20.5.2008 Projektipäällikkö Minna Huovila Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä HANKKEEN TAUSTAA Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelun tilannekatsaus. Tapani Puisto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö (ValtIT)

VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelun tilannekatsaus. Tapani Puisto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö (ValtIT) VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelun tilannekatsaus Tapani Puisto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö (ValtIT) VETUMA-palvelu WWW-yhteys Asiointi palvelut / kunta kansalaiset VETUMA

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot