ESISELVITYS DIGITAALISEEN KUVA-ARKISTO- JÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMISESTÄ KUOPION KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN RÖNTGENOSASTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS DIGITAALISEEN KUVA-ARKISTO- JÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMISESTÄ KUOPION KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN RÖNTGENOSASTOLLA"

Transkriptio

1 ESISELVITYS DIGITAALISEEN KUVA-ARKISTO- JÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMISESTÄ KUOPION KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN RÖNTGENOSASTOLLA - Toiminnan nykytila ja tavoitetila Riitta Mononen TIE5K Kehittämistehtävä Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala, Kuopio Informaatioteknologia terveydenhuollossa / Arja Kemiläinen

2 TIIVISTELMÄ 2 Tehtävä liittyy Kuopion kaupungin terveyskeskuksen röntgenissä tavoitteena olevaan digitaalisen kuva-arkiston käyttöönottoon. Tehtävän tarkoituksena oli kuvata Kuopion kaupungin röntgenpalvelujen järjestämisen nykytilaa ja tavoitetilaa. Työ on toteutettu yhdessä ZipIT-hankkeen kanssa. ZipIT on kolmivuotinen, syksyllä 2004 käynnistynyt tutkimushanke. Hankkeen toteuttavat Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ja sitä rahoittavat Tekes, Työsuojelurahasto sekä joukko terveydenhuoltoalan yrityksiä. Työskentelyn ja kuvaamisen työvälineenä on käytetty kehittävään työntutkimukseen perustuvaa työtoiminnan analysoinnin ja kehittämisen ActAD-mallia (Activity Analysis and Development). Keskeistä ActAD-mallissa on se, että työtoiminta ymmärretään systeemisenä kokonaisuutena, jossa joukko ihmisiä työskentelee yhteisen kohteen parissa tavoitteenaan tuottaa yhteinen lopputulos. Työn toteuttamiseksi koko röntgenosastonhenkilöstölle järjestettiin kaksi työpajapäivää. Ensimmäisessä työpajassa käytiin läpi nykytilaa ja aloitettiin tavoitetilan kuvaus. Toisena työpajapäivänä tarkennettiin tavoitetilan kuvausta digitaalisen arkistoinnin lisäinformaation ja etukäteen hahmoteltujen vaihtoehtojen pohjalta. Digitaalisen arkiston käyttöönotto vaatii vielä lisää selvityksiä, joita ei ollut mahdollista toteuttaa opiskelun aikana.

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YHTEISTYÖ ZIPIT-HANKKEEN KANSSA ZipIT-hanke Työtoiminnan analysoinnin ja kehittämisen ActAD-malli RÖNTGENTOIMINNAN NYKYTILA Toiminnan nykytila yleisellä tasolla Työprosessi, toiminnan kohde ja tavoite Toimijat Teon keinot, välineet Kommunikoinnin ja koordinaation keinot Kollektiivinen toimija Edeltävä toiminta Seuraava toiminta Sidosryhmät Röntgentoiminnan perusprosessi Toiminnan kehittämistarpeita RÖNTGENTOIMINNAN TAVOITETILA Tavoitetilan alustava suunnittelu Tavoitetilan suunnittelun syventäminen POHDINTA...30 LIITTEET Liite 1. Luettelo kuvantamislaitteista Liite 2. Röntgentoiminnan järjestämisen vaihtoehtoja Liite 3. Kysely Työpaja 1:stä

4 4 1 JOHDANTO Tämä raportti on osa Savonia-ammattikorkeakoulun Informaatioteknologia terveydenhuollossa erikoistumisopintoja. Informaatioteknologian erikoistumisopintojen tavoitteena on perehtyä tieto- ja viestintätekniikan tuomiin uusiin haasteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä ja kehittää valmiuksia toimia tietoverkkopohjaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Koulutuksen avulla opiskelija kehittää myös valmiuksia osallistua oman alansa tietojärjestelmien kehittämis- ja käyttöönottoprojekteihin. Koulutus antaa perusvalmiudet projektityöskentelyyn. (Opetussuunnitelma, Savonia-ammattikorkeakoulu 2005.) Opiskeluun liittyvän kehittämistehtävän tavoitteena on hankkia valmiuksia projektityöskentelyyn ja kehittämishankkeen toteuttamiseen. Tämän keittämistehtävän tavoitteena on tuottaa Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenpalvelujen järjestämisestä esiselvitys, jota voidaan käyttää varsinaisen digitaalisen arkiston käyttöönottoprojektin pohja-asiakirjana. Esiselvitys tehtiin käyttäen ActAd (Activity Analysis and Development) toiminnan kehittämismallia ja siinä kuvataan röntgenpalvelujen nykytila ja tavoitetilaa Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenosaston henkilöstön näkemyksen pohjalta. Nykytilaa ja tavoitetilaa työstettiin työpajoissa, joiden suunnitteluun ja toteutukseen olen osallistunut. Työpajoja varten koottiin taustamateriaalia nykytilaan liittyvistä asioista. Aloitin erikoistumisopinnot, koska työyksikössäni Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenissä tutkimuksia tuotetaan ja käsitellään tietotekniikan avulla ja sähköinen sairauskertomus on myös osaltaan lisännyt tietotekniikan käyttöä ja muuttanut toimintaa. Aikaisemmat tietotekniikan opiskeluni ovat olleet erilaisten käyttöön tulleiden ohjelmien käytön opettelua. Halusin myös laajentaa ja ajantasaistaa näkemystäni informaatioteknologian käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa omassa työyksikössäni tapahtuneen toiminnallisen ja teknisen muutoksen vuoksi. Radiologisten tutkimusten arkistoinnissa on Suomessa jo melko laajasti siirrytty digitaaliseen arkistointiin. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin radiologian yksikkö toimii jo nyt ns. filmittömästi ja digitaalista arkistointia ollaan sairaanhoitopiirissä laajentamassa

5 5 mm. kliinisen fysiologian tutkimusten arkistointiin. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on tehty selvityksiä digitaalisen arkistoinnin kustannuksista verrattuna perinteiseen filmiarkistointiin. Selvityksissä on todettu digitaalinen arkistointi kustannuksiltaan edullisemmaksi ja lisäksi digitalisoitujen tutkimustietojen käytettävyys ja siirrettävyys paranee merkittävästi. (Vesala 2000.) Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenissä kuvantamistutkimukset tuotetaan valtaosaltaan digitaalimuodossa, mutta tutkimukset tulostetaan filmille ja arkistoidaan filmeinä. Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen tietohallintostrategiaan on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi digitaalisen arkistointijärjestelmän käyttöönotto. (Tietohallintostrategia, Kuopion kaupunki ). Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien kuvantamistutkimusten tuottamista digitaalisessa muodossa ja niiden käsittelyn ja arkistoinnin siirtymistä tietotekniikan avulla tapahtuvaksi. Strategian mukaan hankesuunnitelma olisi pitänyt olla valmis jo vuonna Digitaalisen röntgenkuva-arkiston käyttöönotto Kuopion kaupungissa vaatii selvityksen tekemistä olemassa olevien kuvantamisjärjestelmien mahdollisuudesta tuottaa digitaalista kuvaa. Arkiston käyttöönottoa varten pitää myös kartoittaa mahdolliset laitteisto- ja järjestelmähankinnat. Käytössä olevat potilastietojärjestelmät pitää sovittaa toimimaan yhdessä arkiston hallintajärjestelmän kanssa. Muuttuvista työkäytännöistä, henkilöstötarpeesta ja muutoksista, kustannuksista liittymisvaiheessa ja jatkossa arkistoa käytettäessä tulee myöskin laatia selvitys. Lääkäreiden vastaanoton toimintayksiköitä, joissa kuvia tarvitaan, on runsaasti eri puolilla kaupunkia, joten terveyskeskuksen omassakin toiminnassa potilaiden kuvia joudutaan lähettämään paikasta toiseen ja lisäksi jatkohoitopaikkoihin mm. sairaanhoitopiirin toimipaikkoihin. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toimii alueen yhteispäivystys, joka on Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa ja käyttää sosiaali- ja terveyskeskuksen tietojärjestelmiä, joten siellä ei ole käytettävissä sairaalan digitaalinen arkistojärjestelmä. Aluetietojärjestelmien kehittämisellä tavoitellaan sairauskertomustietojen yhteiskäyttöisyyttä jopa koko valtakunnan alueella, joten myöskin digitaalisten kuvaarkistojen tulee olla yhteiskäyttöisiä. Kansallisessa terveyshankkeessa on määritelty yhdeksi tavoitteeksi laboratorio- ja kuvantamispalvelujen kokoaminen isommiksi toimintayksiköiksi. (Kansallinen terveyshanke. 2000) Tässä mielessä olisi järkevää

6 6 keskittää alueen terveyskeskusten kuvien arkistointi Kuopion yliopistollisen sairaalaan digitaaliseen arkistoon. Tämän esiselvityksen tarkoituksena on olla pohjana digitaalisen kuva-arkiston käyttöönottoselvitysprojektille Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa. 2 YHTEISTYÖ ZIPIT-HANKKEEN KANSSA Opintojen alettua tammikuussa 2005 opiskeluun orientoitumisen yhteydessä esiteltiin ZipIT-hanketta mahdollisuutena yhteistyökumppaniksi kehittämistehtävään. Kävin tapaamassa yliopettaja Maritta Korhosta ja suunnittelija Päivi Röppästä saadakseni paremman käsityksen ZipIT-hankkeen mahdollisuuksista. Tässä keskustelussa varmistui, että ZipIT-hankkeen kautta pystymme työyksikössäni paremmin paneutumaan tulevan muutoksen tuomiin haasteisiin. ZipIT-hankkeen avulla saisimme uusia työkaluja ja uutta näkökulmaa kehittämisprojektin läpiviemiseen. Keskustelin asiasta Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen tietohallintopäällikkö Juhani Aholan kanssa ja hän hyväksyi hankkeeseen osallistumisen, joten päätin lähteä mukaan hankkeen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja kehittämistehtävän työstämiseen hankkeen avulla. ZipIT-hankkeen suunnittelija Päivi Röppänen on ollut apunani sekä työpajojen valmistelussa että tämän raportin työstämisessä. Raportissa olevat ActAD-malliin liittyvät kuvat ovat myös hänen tekemiään. 2.1 ZipIT-hanke ZipIT on kolmivuotinen, syksyllä 2004 käynnistynyt tutkimushanke. Hankkeen toteuttavat Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ja sitä rahoittavat Tekes, Työsuojelurahasto sekä joukko terveydenhuoltoalan yrityksiä. Lisäksi mukana on terveydenhuollon organisaatioita, mm. Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus. ZipIT-hankkeen tavoitteena on tuottaa toimintamalli terveydenhuollon toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkain kehittämiseen (kuva 1) ja kaventaa näin kuilua työtoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen välillä. Toimintamalli kuvataan hankkeen

7 tuloksena julkaistavassa menetelmäoppaassa, joka tulee sisältämään myös pilottikohteista saatuja menetelmien soveltamiskokemuksia. (ZipIT 2005.) 7 Kuva 1. ZipIT-hankkeessa kehitettävän toimintamallin aihio (Minkkinen 2005). ZipIT-hankkeessa tuotettavan toimintamallin kehitystyö siis konkretisoituu terveydenhuollon organisaatioiden ja yritysten kanssa määriteltävissä pilottikohteissa, toiminnan ja/tai tietojärjestelmien kehittämishankkeissa. Pilottikohteissa sovelletaan erilaisia toimintalähtöisiä menetelmiä toiminnan nykytilan ja tavoitetilan kuvaamiseen ja analysointiin sekä tarvittavien kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun. ZipIT-hankkeen vuosiseminaarissa Kuopion yliopiston tutkija Irmeli Minkkinen esitteli ZipIT-toimintamallia. Yleisenä periaatteena mallin avulla kuvaamisessa on kuvata toiminnan kehitystä suhteessa aikaan ja tarkastella toiminnan kokonaisuutta sekä toiminnan osia ja niiden välisiä suhteita. Tärkeä periaate on kehitettävän toiminnan toimijoiden osallistaminen ja tätä kautta toiminnan ymmärtäminen. Tavoitteena on myös toiminnan ja tietojärjestelmän rinnakkain kehittäminen, jolloin saadaan aikaan hallittu työtoiminnan muutos ja työtoimintaa aidosti tukevat tietojärjestelmät.

8 8 Toimintamallin vaiheina on kuvata toiminnan nykytila, toiminnan tavoitetila ja miten nykytilasta päästään tavoitetilaan. Menetelminä nykytilan kuvauksen tekemiseen voidaan käyttää tutustumiskäyntejä, haastatteluja, työpajoja ja kirjallisuuskatsauksia, joiden avulla saadaan luotua yhteinen näkemys nykytilasta. Tavoitetilan kuvausta voidaan myös työstää samoilla menetelmillä. Lisänä voidaan käyttää skenaariotyöskentelyä. Tuotoksena on tavoitetilan kuvaus, joka voi olla yleiskuva toiminnasta, kuvaus prosesseista, skenaarioista ja toimintaan kohdistuvista rajoittavista tekijöistä. Kolmantena vaiheena on suunnitella askeleet, joiden avulla päästään nykytilasta tavoitetilaan. Tietojärjestelmän suunnittelussa ja kehittämisessä voidaan käyttää esim. käyttötapauskuvauksia ja käyttöliittymäsuunnitelmia ja -kuvia. Työtoiminnan suunnittelussa voidaan kuvata työkulkua, ketkä osallistuvat toimintaa, mitä tietoa tarvitaan ja tuotetaan prosessissa, mihin tallennetaan tietoa ja mistä sitä saadaan. Tuotoksena on suunnitelma laite- ja ohjelmistohankinnoista sekä työtoiminnan muutoksista. 2.2 Työtoiminnan analysoinnin ja kehittämisen ActAD-malli ZipIT-hankkeessa tehtävän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään toiminnan teoriaan ja kehittävään työntutkimukseen perustuvaa työtoiminnan analysoinnin ja kehittämisen ActAD-mallia (Activity Analysis and Development). Keskeistä ActADmallissa on se, että työtoiminta ymmärretään systeemisenä kokonaisuutena, jossa joukko ihmisiä työskentelee yhteisen kohteen parissa tavoitteenaan tuottaa yhteinen lopputulos. Jos työtoiminnassa esiintyy epätasapainoa tai ristiriitoja, toiminnan elementit muuttuvat esimerkiksi tietotekniikan käyttöönoton yhteydessä, saa se aikaan toiminnan kehittämistarpeita. (Toivanen ym. 2004, 10.) ActAD-mallin mukaan työtoiminta muodostuu erilaisista elementeistä (kuva 2). Kun on kyse työtoiminnasta, on toiminnalla aina kohde ja tavoite. Toiminnan sisällä oleva kollektiivinen toimija on se ihmisjoukko (tiimi, työyhteisö), joka tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Jotta toimintakokonaisuuden yhteinen tavoite saavutettaisiin, yksittäisten toimijoiden tekoja ohjataan kommunikoinnin ja koordinoinnin keinoin. Keinoja voivat olla esimerkiksi kokoukset, työvuorolistat tai säännöt. Toimintakokonaisuus koostuu monen ihmisen, toimijan, erillisistä teoista. Yksittäiset toimijat tarvitsevat tekojen suorittamiseen työvälineitä ja -keinoja, esimerkiksi koneita ja laitteita, ammattitaitoa ja

9 työkokemusta. Kun toiminnan kokonaiskuva on saavutettu, voidaan analysointia jatkaa tarkemmalle tasolle työprosessikuvauksilla. (Toivanen ym. 2004, ) 9 Suhteet muihin toimintoihin, välittäjinä verkottumisen keinot Toimintatapa, kehityshistorian vaiheet Kollektiivinen toimija: ryhmä, tiimi, Ristiriidat toimiyhteisö Kommunikoinnin ja koordinaation keinot: Työnjako, Yksittäinen teko säännöt, ym. Tekijät: subjektit Tarkastelun kohteena oleva toiminta Työprosessi: Teon keinot: henkiset, välineet, rakenteet, ym. Edeltävä toiminta Kohde muuttuu: Tulos Seuraava toiminta Kuva 2. Työtoiminnan elementit ActAD-mallissa (Toivanen ym. 2004). Seuraavaksi esitellään miten ActAD-mallia käytettiin apuvälineenä röntgentoiminnan nyky- ja tavoitetilan jäsentämisessä ja mallintamisessa. 3 RÖNTGENTOIMINNAN NYKYTILA 3.1 Toiminnan nykytila yleisellä tasolla Radiologisilla tutkimuksilla tarkoitetaan erilaisia kuvantamistutkimuksia kuten röntgen-, magneetti- ja ultraäänitutkimuksia (kaikututkimuksia). Tutkimukset tuottavat tietoa, jota potilasta/asiakasta hoitava taho käyttää apuna vammojen ja sairauksien toteamisessa (diagnosoinnissa) ja hoidon seurannassa. Toiminnan kohteena on siis potilaan/asiakkaan sairaus tai vamma ja tavoitteena tuottaa radiologinen tutkimus (kuva 3). Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa radiologisia tutkimuksia tehdään kahdessa

10 10 yksikössä: pääterveysasemalla ja Harjulassa. Röntgenkuva-arkisto sijaitsee pääterveysasemalla, sinne arkistoidaan myös Harjulan yksikössä tehtyjen tutkimusten kuvat. Radiologinen tutkimustoiminta Osasto Osastokokous, Röntgenopas, Laatukäsikirja Rtghoitaja Radiologi Tkavustaja Kuvakuori Kohde: Tavoite: Lähete Potilaan sairaus, vamma Radiologinen tutkimus Lausunto, kuva(t) Kuva 3. Radiologisen tutkimustoiminnan keskeiset elementit. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenosastolla tehtävät radiologiset tutkimukset ovat natiivi-, ultraääni-, mammografia- ja ruoansulantuskanavan varjoainetutkimuksia. Vuonna 2004 tutkimuksia tehtiin noin kpl. Tavallisimmat tutkimukset olivat keuhkojen natiiviröntgentutkimukset (n kpl), hampaiston ja leuan panoraamatutkimukset (n kpl) ja nenän sivuonteloiden natiiviröntgentutkimukset (n kpl). Erilaisia ultraäänitutkimuksia ja toimenpiteitä tehtiin (Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintakertomus 2004.) Pääterveysaseman röntgen on aloittanut toimintansa marraskuussa 1976 ja Harjulan sairaalan röntgen 1992 vuoden alusta. Molemmissa toimipaikoissa tehdään natiiviröntgentutkimuksia ja ultraäänitutkimuksia. Hampaiston tutkimuslaite on vain pääterveysaseman

11 röntgenissä. Harjulan sairaalan röntgeniin on keskitetty varjoainetutkimukset ja mammografiat. 11 Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenissä suurin osa tutkimuksista tuotetaan digitaalisessa muodossa. Käytössä on pääterveysasemalla vuonna 1996 hankittu levykuvantamislaitteisto ja Harjulassa vuonna 2000 hankittu laitteisto. Savotalon levykuvantamislaitteistolle varaosatoimitukset on taattu enää vuoden 2005 loppuun, joten sen uusiminen on ajankohtainen nopealla aikataululla. Molemmissa toimipaikoissa tutkimukset tulostetaan filmille ja arkistoidaan filmeinä, koska digitaalista arkistoa ei ole käytössä. Tutkimuslaitteistosta osa on vanhaa ja vaatii muutaman vuoden sisällä uusimista, osa melko nopeallakin aikataululla, joten tässä yhteydessä on suunniteltava toimintaa pitkällä tähtäyksellä virheinvestointien välttämiseksi. Tutkimuslaitteistojen suositusten mukainen käyttöaika on 8 10 vuotta, digitaalisessa kuvantamistekniikassa jopa lyhyempikin Työprosessi, toiminnan kohde ja tavoite ActAD-mallia käytettäessä kehittämisen kohteena olevasta toiminnasta kuvataan mistä osista työprosessi koostuu ja mikä on toiminnan kohde ja tavoite. (Minkkinen, I. 2005). Radiologisen tutkimustoiminnan työprosessi muodostuu varsinaisen tutkimuksen suorittamisen lisäksi: ennakkovalmistelusta, jolloin etsitään lähete ja vanhat kuvat valmiiksi, asiakkaan ilmoittautumisesta röntgeniin ja jälkitoimenpiteinä asiakkaan poistuttua tutkimuksen lausumisesta, tekstin kirjoittamisesta, kuvien lähettämisestä ja lopuksi kuvien arkistoinnista. Tutkimukset tuottavat tietoa, jota potilasta/asiakasta hoitava taho käyttää apuna vammojen ja sairauksien toteamisessa (diagnosoinnissa) ja hoidon seurannassa. Toiminnan kohteena on siis potilaan/asiakkaan sairaus tai vamma ja tavoitteena tuottaa radiologinen tutkimus.

12 Toimijat Käytetyssä mallissa toimijoita ovat yksittäiset työprosessissa mukana olevat työntekijät. (Minkkinen, I. 2005). Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenosastolla työskentelee yhteensä 11 henkilöä. Henkilöstö koostuu röntgenlääkäreistä eli radiologeista (1), röntgenhoitajista (7) ja terveyskeskusavustajista (3). Lisäksi kuva-arkistossa työskentelee kolme henkilöä. Koska toista radiologin virkaa ei ole saatu täytettyä, radiologin työpanosta ostetaan myös ulkopuoliselta radiologipalvelulta Teon keinot, välineet ActAD-mallissa teon keinoiksi kuvataan prosessissa tarvittavia välineitä, käytettyjä ohjelmia ja työyksikköön syntyneitä rutiineja. (Minkkinen, I. 2005). Pääterveysaseman röntgenissä on kaksi natiivitutkimushuonetta, joista toisen varustuksena on vuonna 2002 hankittu laitteisto, joka on mahdollista päivittää suoradigilaitteeksi. Laitteisto käsittää tutkimuspöydän (bucky-pöytä) ja thoraxtutkimustelineen. Toisen tutkimushuoneen laitteisto muodostuu natiivitutkimuslaitteistosta, johon kuuluu bucky-pöytä ja thoraxteline, kallopöytä ja hammastutkimuslaitteisto. Tämän huoneen natiivitutkimuslaitteiston tutkimustelineet ovat vuodelta 1976, kallopöytä jopa vanhempi. Röntgengeneraattori on uusittu vuonna Hammaskuvauslaite on suoradigilaite ja se on hankittu vuonna Pääterveysasemalla on myös ultraäänitutkimushuone, jonka tutkimuslaite on hankittu vuonna Kuvantamisjärjestelmään kuuluu lisäksi levykuvantamislaitteisto, jonka käyttämiseen liittyy erilaisia työasemia neljä (4) kappaletta. Digitaalisesti tuotetut kuvat voidaan siirtää röntgenin sisäisessä käytössä olevalle sanelutyöasemalle, jonka palvelin ja toinen työasema on pääterveysaseman röntgenissä ja toinen työasema Harjulan röntgenissä. Jatkohoitoon terveyskeskukseen tulevien potilaiden kuvat voidaan siirtää Kuopion yliopistollisen sairaalan PACS-järjestelmästä tälle

13 13 sanelutyöasemalle. Lisäksi potilastietojärjestelmän ja muiden tietojärjestelmien käyttöön on seitsemän (7) mikroa, joista yhdelle on asennettu hammaskuvauslaitteen käyttöohjelmisto. Tutkimusten tulostamiseen käytetään lasertulostinta. Ultraäänitutkimuslaitteen kuvat tulostetaan laitteeseen kuuluvalla piirturilla paperitulosteiksi. Harjulan sairaalan röntgenissä on yhteensä kolme (3) tutkimushuonetta. Yhdessä tutkimushuoneessa on natiivitutkimuslaitteisto ja yhdessä läpivalaisulaitteiston lisäksi thoraxteline natiivitutkimuksia varten. Harjulan röntgenissä on myös ultraääni/mammografiatutkimushuone. Harjulan röntgenin röntgentutkimuslaitteet on hankittu vuonna Ultraäänitutkimuslaite on hankittu vuonna 1999 ja mammografialaite vuonna Harjulan röntgenissä on käytössä vuonna 2000 hankittu levykuvantamislaitteisto. Kuvien tulostamiseen Harjulan röntgenissä käytetään kuivatulostimia, ultraäänilaitteen kuvat tulostetaan piirturilla paperille. Harjulan röntgenin läpivalaisulaitteisto on digitaalinen laite, jonka kuvien tulostamiseen käytetään levykuvantamisjärjestelmään kuuluvia kuivatulostimia. Mammografiatutkimukset kuvataan edelleen suoraan filmille ja niiden kehittämistä varten käytössä on pimiö ja pöytäkehityskone. Harjulan röntgenissä käytetään samoja ohjelmistoja kuin pääterveysaseman röntgenissä. Levykuvantamisjärjestelmän käyttöä varten on kolme (3) työasemaa ja mikroja yhteensä seitsemän (7). Molemmat toimipaikat ovat auki vain arkipäivisin. Tänä aikana suoritetaan myös päivystystutkimuksia. Illalla, yöllä ja viikonloppuna koko terveyskeskuksen päivystystoiminta on Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimivassa yhteispäivystyksessä ja radiologiset tutkimukset ostetaan sieltä. Kahden toimipaikan välistä työnjakoa on pyritty ohjaamaan erilaisilla tutkimusvalikoimilla. Lisäksi on käytetty asiakasvirtojen ohjaamista. Asiakkaat Pyörön terveysasemalta, sairaaloista ja palvelukeskuksista on ohjattu Harjulan röntgeniin tutkimuksiin. Kaikki läpivalaisu- ja mammografiatutkimukset tehdään Harjulassa. Ultraäänitutkimuksista verisuontentutkimukset tehdään myös vain Harjulan röntgenissä. Pääterveysaseman röntgenissä tehdään kaikki hammastutkimukset. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa käytetään Pegasos-potilastietojärjestelmää, jossa on oma osio röntgenin tuotannonohjaukseen. Lisäksi kuvankäsittelyyn levykuvantamisessa

14 14 käytetään Agfa-Gevart Oy:n toimittamaa järjestelmää ja MIMOSA-ohjelmistoa (The Medical IMage Operating System from Agfa). Levykuvantamisjärjestelmän kuvat ovat sanelutyöaseman avulla radiologin katsottavissa kummassa tahansa toimipaikassa. Tällä tavoin terveyskeskuslääkärit voivat konsultoida radiologia kiireellisissä tapauksissa milloin tahansa. Hammastutkimukset tehdään suoradigilaitteella, jossa kuvankäsittely ohjelmana on Dimaxis. Lisäksi on käytössä myös muissa sosiaali- ja terveyskeskuksen toimipaikoissa käytettyjä ohjelmia tilauksiin, työvuorosuunnitteluun, taloushallintoon ja päätöksentekoon Kommunikoinnin ja koordinaation keinot Kommunikoinnin ja koordinaation keinoiksi kuvataan erilaiset käytössä olevat säännöt ja ohjeet, sisäiset kokoukset ja työnjaot, joilla yksikön toimintaa on ohjeistettu. (Minkkinen, I. 2005). Röntgenosastolla on käytössään toimintakäsikirja, jonka osana ovat mm. tutkimusohjeet. Kaikki sisäiset ohjeet ja käytännöt on pyritty tekemään kirjalliseen muotoon ja ne ovat koko röntgenin henkilökunnan käytössä tietoverkon V-levyllä. Myös osaston sisäisten kokousten muistiot kirjoitetaan V-levylle kaikkien käytettäväksi. Koko organisaation toimintaa koskevia yhteisiä ohjeita löytyy Sinetistä, joka on kaupungin sisäinen intranetti. Pegasos-potilastietojärjestelmässä ajanvarauksen osana on käytettävissä Kutsukirje-osio, jonne on tehty kaikki röntgenin ajanvaraukseen liittyvät potilasohjeet ja ne ovat sieltä tulostettavissa ajanvarauksen yhteydessä. Säteilylain (592/1991) edellyttämä kliininen auditointi on suoritettu Qualisan Oy:n toimesta toukokuussa Tuolloin arvioitiin röntgenin käytäntöjä nimenomaan säteilynkäytön ohjeistusten näkökulmasta Kollektiivinen toimija Kollektiivisella toimijalla tarkoitetaan ryhmää tai toimintayhteisöä, jonka työprosessia kuvataan ja kehitetään. (Minkkinen, I. 2005). Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenillä on kaksi toimipaikkaa. Henkilöstö kiertää molemmissa toimipaikoissa, joten yksiköt muodostavat yhdessä kollektiivisen toimijan. Röntgenosastolla on viikoittainen osastokokous, jossa käsitellään ajankohtaisia koko sosiaali- ja terveyskeskuksen tai omaan toimintaan liittyviä asioita.

15 15 Osaan osastokokouksista on etukäteen valmisteltu toiminnan kehittämiseen, koulutukseen, talousarvion valmisteluun ja yhteistyöhön liittyviä teemoja. Osastokokousten muistiot kirjoitetaan V-levylle kaikkien käytettäväksi. Varsinaista lähettäjille suunnattua meetingtoimintaa ei toistaiseksi ole. Radiologi on kuitenkin konsultoitavissa tarvittaessa. Radiologi ja röntgenhoitajat voivat osallistua KYS:n radiologian osaston opetusmeetingiin Edeltävä toiminta Varsinaista toimintaa edeltäviä ja prosessia käynnistäviä toimintoja kuvataan varsinaisen prosessin osina. Nämä toiminnot voivat olla toisissa toimintayksiköissä tapahtuvia toimintoja. Säteilylle altistavasta toimenpiteestä kliinisessä vastuussa oleva lääkäri vastaa toimenpiteen lääketieteellisestä oikeutuksesta ja optimoinnista sekä osaltaan toimenpiteen tulosten kliinisestä arvioinnista. (Säteilylaki 592/1991). Tämän vuoksi jokaiseen röntgentutkimukseen pitää olla lääkärin lähete, jonka potilas pääsääntöisesti saa Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärinvastaanotolta, työterveydestä, hammashuollosta tai sairaalan osastolta tai poliklinikalta. Röntgenissä on käytössä ajanvaraus kaikkiin tutkimuksiin. Ajanvaraukset tehdään Pegasos-potilastietojärjestelmään siinä toimipisteessä missä potilas/asiakas on lääkärin vastaanotolla Seuraava toiminta Seuraava toiminta tarkoittaa varsinaisen prosessin jälkeen tapahtuvia toimintoja. Tutkimustulokset (kuvat ja tarvittaessa lausunto) välitetään niitä pyytäneelle taholle. Tutkimuksen suorittamisen jälkeen suurin osa tutkimuksista menee radiologille saneluun tai radiologi sanelee suorittamansa tutkimukset heti tutkimuksen jälkeen. Sanelun jälkeen kuvat lähetetään pyytävälle lääkärille. Sanelun kirjoittaa tekstinkäsittelijä Pegasospotilastietojärjestelmään, josta se on hoitavalla lääkärillä luettavissa. Päivystystutkimukset menevät hoitavalle lääkärille ilman radiologin lausuntoa. Hoitavan lääkärin tulee tehdä sairauskertomukseen merkintä tutkimuksen tuloksesta. Kuvat voi myös tarvittaessa lähettää takaisin röntgeniin radiologille lausuttavaksi.

16 Sidosryhmät Sidosryhmillä kuvataan suhteita muihin toimintoihin. Röntgenosasto on palveluyksikkö, jolla on yhteyksiä lähes kaikkiin terveydenhuollon yksiköihin omassa organisaatiossa ja myös ulkopuolisiin toimijoihin (kuva 4). Lääkäreiden vastaanotot pääterveysasemalla, Pyörössä, Riistavedellä ja Vehmersalmella muodostavat röntgenpalveluja eniten käyttävän sidosryhmän. Myös työterveyshuolto ja hammashuolto käyttävät runsaasti röntgenpalveluja. Lisäksi sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintayksiköistä Harjulan ja Valkeisen sairaala, Leväsen, Puijonlaakson ja Riistaveden palvelukeskukset, kotihoito, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, neuvolat, päihdehuolto ja mielenterveyspalvelut lähettävät potilaitaan/asiakkaitaan tutkimuksiin. Tutkimuksia ostavat myös Niuvanniemen sairaalan työterveyshuolto ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö. Yhteispäivystys on KYSin tiloissa tapahtuvaa perusterveydenhuollon toimintaa. Päivystyskuvaukset Kuopio ostaa KYSiltä. Kuvat tulostetaan filmille ja lähetetään Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgeniin arkistoitavaksi, koska arkistointivelvollisuus arkistolain (831/1994) ja STM:n asetuksen (99/2001) mukaan kuuluu palvelujen järjestäjälle. Tutkimuksista pyydetyt lausunnot annetaan myös Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen radiologien toimesta. KYS on filmitön sairaala, mutta yhteispäivystyksen kuvat siis tulostetaan filmille. KYS tallentaa myös päivystyksen kuvat PACS-pitkäaikaisarkistoonsa. Päivystyksessä rtg-lähetteet kirjataan Pegasokseen, mutta ensiavun röntgenhoitaja joutuu kirjaamaan lähetteen uudelleen myös RADU-RISjärjestelmään, jotta tutkimukselle voidaan varata aika, siirtää se päivystys-jonoon ja tutkimuksen suorittamistiedot voidaan kirjata. Tämä kaikki on päällekkäistä kirjaustoimintaa ja vie turhaan päivystävän röntgenhoitajan aikaa.

17 17 Kuva 4. Sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenosaston sidosryhmiä. 3.2 Röntgentoiminnan perusprosessi Röntgentoiminnan prosessia on aiemmin kuvattu Pegasos-potilastietojärjestelmän käyttöönottoa suunniteltaessa. Silloin kuvattiin kaavioilla yksittäisiä prosessin osia ja piirrettiin myös kaavio ydinprosessista. Seuraavassa on kuvattu röntgentoiminnan perusprosessia ActAD-mallin mukaan (kuva 5) työnkulkukaaviona.

18 18 Kuva 5. Työnkulkukaavio röntgentutkimusprosessista. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenosastolla tehtäviin tutkimuksiin vaaditaan terveyskeskus-, sairaala- tai hammaslääkärin lähete. Yksi lähete voi sisältää useampia tutkimuspyyntöjä. Lähete kirjoitetaan Pegasos-järjestelmän röntgenlähetteelle lääkärin vastaanottokäynnin yhteydessä ja se tulostetaan myös asiakkaalle. Röntgenlähetteestä tiedot siirtyvät sairauskertomuksen radiologia-lehdelle. Röntgenlähete tarvitaan Pegasoksen röntgenosiossa tutkimuksen suorittamistietojen kirjaamista varten. Mikäli asiakkaalla ei ole mukanaan lähetettä hänen ilmoittautuessaan röntgenosastolla, se tulostetaan viimeistään silloin. Paperilähete toimii tärkeimpänä informaatiolähteenä ja viestintävälineenä röntgenosastolla, esim. sanellessaan natiivitutkimuksia röntgenlääkäri harvoin etsii Pegasos-järjestelmässä olevan lähetteen. Hammashuollon lähetteet kirjataan Pegasokseen vasta röntgenin toimistossa, koska hammashuollossa käytetään Efficajärjestelmää, johon Pegasos-järjestelmästä ei ole yhteyttä. Hammashuollon lähetteenä käytetään yhdessä hammashuollon kanssa suunniteltua paperilähetettä, jolla röntgenhoitajille välitetään tarvittavat tiedot. Kaikkiin röntgenosaston tutkimuksiin varataan aika. Ajanvaraus tehdään yleensä jo vastaanottokäynnin yhteydessä Hoitohenkilökunta pääsääntöisesti varaa ajan suoraan

19 19 Pegasokseen tai tarvittaessa soittaa röntgenosastolle. Asiakas voi myös varata ajan itse soittamalla röntgenin ajanvarausnumeroon. Päivystysaikoja sisällytetään päiväohjelmaan automaattisesti ja niitä varataan tarpeen mukaan. Keskeistä on, että kaikkiin tehtäviin tutkimuksiin tehdään ajanvaraus, koska näin ne siirtyvät tutkimus/työlistaan. Listalta nähdään, paljonko tutkimuksia on tehtävänä ja mitä ne ovat. Hammashuollon ajanvarauksia varten on Pegasokseen varattu ennakkoon sovitut ajat. Ajanvaraus tehdään hammashuollossa Efficaan, josta tiedot tulostetaan ja toimitetaan röntgeniin. Röntgenissä Pegasokseen kirjoitetaan röntgenlähete ja kirjataan tutkimuksen suorittamistiedot. Röntgenosastolla asiakkaan vanhat kuvat (mikäli niitä on) pyydetään kuva-arkistosta, jossa niitä säilytetään potilaskohtaisissa kuvakuorissa. Röntgenosaston terveyskeskusavustaja tulostaa Pegasoksesta seuraavan päivän asiakkaista listan, joka toimitetaan arkistoon. Röntgenarkiston työntekijät toimittavat asiakkaiden kuvakuoret röntgenosastolle tutkimusta edeltävänä päivänä. Potilaan ilmoittautuessa tutkimukseen röntgenosastolla kuvakuoreen merkitään kuvauspäivämäärä, toimipiste, jossa vastaukset katsotaan, lääkäri, jolle kuvat toimitetaan (lähettäjä), sekä tehtävä tutkimus. Jos vain on mahdollista, pyritään päivystystapauksissakin saamaan mukaan röntgentutkimuksiin vanha kuvakuori, joka edelleen lähetetään terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Tällöin kuvakuori pyydetään arkistosta soittamalla. Vanhoja kuvia tarvitsevat sekä röntgenhoitajat (tutkimuksen valmistelut, esim. millaisia projektioita on käytetty) että röntgenlääkäri (vanhojen ja uusien kuvien vertailu). Kuvakuoren sisältämät kuvat järjestellään niin, että päällimmäisenä ovat tulevaan tutkimukseen liittyvät kuvat sekä tutkimuksen suorittavan/lausuvan röntgenlääkärin aiemmin lausumat kuvat. Käytön jälkeen kuvakuori palautuu aikanaan takaisin röntgenosastolle ja arkistoon. Kuvien kulkua seurataan arkistoon jäävän lainauskortin avulla, josta nähdään milloin ja minne asiakkaan kuvakuori on lainattu. Röntgenosastolle tultuaan asiakas ilmoittautuu: terveyskeskusavustaja tarkistaa hänen henkilötietonsa (KELA-kortti) ja kirjaa ilmoittautumisen Pegasokseen. Tutkimusvastaanottolistalta röntgenhoitaja näkee potilaan tulleen paikalle. Ellei asiakkaalla ole paperilähetettä mukanaan, sellainen tulostetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Röntgenhoitaja lukee paperilähetteen ja valmistelee kuvauslaitteet siinä olevan informaation perusteella, esim. identifioi kuvalevykasetit id-asemalla eli syöttää kuvalevyyn asiakkaan henkilötiedot ja kuvaukseen liittyvää tietoa. Valmistelussa hyödynnetään myös vanhoja kuvia. Kuvaustilanteen valmisteluja tosin joudutaan usein

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Optimointi käytännön kuvaustilanteissa. 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen

Optimointi käytännön kuvaustilanteissa. 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen Optimointi käytännön kuvaustilanteissa 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen Optimointi käytännön kuvaustilanteissa Mitä se on? = potilaskohtainen optimointia? Kuvaustilanteessa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Terveydenhuollon ATK-päivät, Tampere 13.5.2015 Sinikka Rantala THL OPER Toiminnallinen

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan?

Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan? Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan? Ann-Marie Turtiainen FT, laatupäällikkö Helsingin terveyskeskus puh. 09 310 42265 mob. 050 5441563 Käytännön hoitoprosesit

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Kliinisen auditoinnin

Kliinisen auditoinnin Kliinisen auditoinnin tulokset Mirja Hirvonen-Kari THM, MQ 12.12.2006 Sisältö Selvityksen lähtökohdat Kliinisen auditoinnin havainnot ja kehittämissuositukset Toinen kierros 12.12.2006 mirja h-k 2 Tausta

Lisätiedot

KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN ALOITUSSIVU. OMAT ASETUKSET Salasanan vaihto. VITANet KÄYTTÄJÄOPAS. Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita.

KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN ALOITUSSIVU. OMAT ASETUKSET Salasanan vaihto. VITANet KÄYTTÄJÄOPAS. Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita. KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita.fi Kirjaudu sisään saamillasi käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla. Käyttäjätunnus: xxxxxxx Salasana: xxxxxxxx Asiakas: esim. VITALA

Lisätiedot

Varsinais-Suomen tilannekatsaus

Varsinais-Suomen tilannekatsaus Varsinais-Suomen tilannekatsaus Tekemisen meininkiä Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö 2000-luvun lyhyt historia Varsinais-Suomessa Sähköinen potilaskertomus uusi keksintö?

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista Lahden kaupunki Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista SISÄLTÖ: -Sähköisen säilyttämisen lupaprosessi ja kokemuksia siitä -Luvan myöntäminen ja kuinka sähköinen säilyttäminen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

HUS-KUNTAYHTYMÄ PALVELUSOPIMUS 1(5) HUS-RÖNTGEN

HUS-KUNTAYHTYMÄ PALVELUSOPIMUS 1(5) HUS-RÖNTGEN HUS-KUNTAYHTYMÄ PALVELUSOPIMUS 1(5) PALVELUSOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN LIIKELAITOKSEN TUOTTAMISTA KUVANTAMISPALVELUISTA PERUS TURVAKUNTA- YHTYMÄ KARVIAISELLE 1. SOPIJAPUOLET Kyh 21.9.2010

Lisätiedot

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Terveystalo Kemijärvi Sairaala Lapponiassa, Sairaalakatu 9, 98100 Kemijärvi Avoinna:

Lisätiedot

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala ESKO-muItimediakertomus miten edellä

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Muistio HaiPro-projektin aloituskokouksesta Aika: Perjantai 4.11.2005 klo 10-15 Paikka: Lääkelaitos, Mannerheimintie 103 B, Helsinki

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Tietohallinto Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Historiaa.. Tietohallinto 2012 Tekstiviestipalveluita terveydenhuollossa Ajanvarauksen

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Rekrytointiprosessin kehittäminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki 30.5.2011

Rekrytointiprosessin kehittäminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki 30.5.2011 Rekrytointiprosessin kehittäminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki 30.5.2011 Ripaus teoriaa - näin se tapahtuu teoriassa Prosessien kehittämisessä on kyse nopeasta

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

PACS - tietojärjestelmän hankintaprosessi

PACS - tietojärjestelmän hankintaprosessi Terveydenhuollon 28. atk - päivät PACS - tietojärjestelmän hankintaprosessi Pekka Turunen tietojärjestelmäpäällikkö 1 Yksi Pohjois-Euroopan suurimmista lastensairaaloista: - 32 vuodeosastoa ja 2 teho-osastoa.

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

AKU PSHP:n alueellinen kuvantamisen liikelaitos aloittaa

AKU PSHP:n alueellinen kuvantamisen liikelaitos aloittaa Terveydenhuollon atk-päivät 10.-11.04.2004 AKU PSHP:n alueellinen kuvantamisen liikelaitos aloittaa Kannattaako terveyskeskuksen liittyä siihen? Väinö Turjanmaa, ylilääkäri projektipäällikkö Kuvantamispalvelujen

Lisätiedot

HUS-KUVANTAMISEN LAITE- JA PALVELUHANKINNAT 2016. Toimitusjohtaja Jyrki Putkonen, 8.12.2015

HUS-KUVANTAMISEN LAITE- JA PALVELUHANKINNAT 2016. Toimitusjohtaja Jyrki Putkonen, 8.12.2015 HUS-KUVANTAMISEN LAITE- JA PALVELUHANKINNAT 2016 Toimitusjohtaja Jyrki Putkonen, 8.12.2015 SISÄLTÖ HUS-Kuvantaminen lyhyesti Laitehankinnat Palveluhankinnat Hankinnat toiminnan kehittämisen tukena Esitys

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan Sivu:1(12) Työ- ja mittaväline-tietokanta löytyy serveriltä APPL14.DE.ABB.COM/SRV/ABB Tarvitset read-oikeudet tietokannan tarkasteluun ja editor mainusers-oikeudet tietokannan muokkaukseen. Jos tarkoituksenasi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori STM:n asiantuntijaryhmän suositukset Seppo Soimakallio Professori Tampereen yliopisto, Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS STM:n asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän jäsenet Professori Seppo Soimakallio

Lisätiedot

Laaturyhmän toiminta

Laaturyhmän toiminta Laaturyhmän toiminta SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 19.5.-21.5.2014, Viking Line m/s Mariella Jyrki Ruohonen, ylifyysikko Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri (EPSHP) Seinäjoen keskussairaala,

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Miksi arkistointi on tärkeää?

Miksi arkistointi on tärkeää? Miksi arkistointi on tärkeää? Siksikö, kun lait ja asetukset määräävät? Vaiko onko se oman edun mukaista ja järkevää? Arkistopäivät 2003 Leena Kononen @tulli.fi Sisäinen ja ulkoinen tieto - perusero on

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa 1 Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa Atk-päivät Jyväskylä 26. 27.5.2009 Helena Eronen arkistotoimen johtaja/tietosuojavastaava PPSHP Tietosuojavastaava 2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen

Lisätiedot

Puheentunnistus radiologiassa

Puheentunnistus radiologiassa Puheentunnistus radiologiassa Tomi Kauppinen HUS-Röntgen PL 750 00029 Helsinki, FINLAND tomi.kauppinen@hus.fi -1- Sisält ltö Puheentunnistus Yhteistyöprojekti Radiologinen palveluketju HUS-Röntgenin kokemuksia

Lisätiedot

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi 15.5.2012 Terveydenhuollon Atk-päivät 1 TAUSTA KArkisto projekti 2008-2009

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA 1(7) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA VERIRYHMÄ JA SEULONTA KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN PYSYVÄSTI TAYS:n verikeskuksen toiminta supistuu TEHY:n

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen LUC Service Desk Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen Taustaa IT-palvelut ovat osa konsernin tukipalvelukeskusta IT-henkilöstöä noin 70 IT-palveluja tarjotaan seuraaville asiakkaille

Lisätiedot

Kuvat ja lausunnot osana potilaskertomusta

Kuvat ja lausunnot osana potilaskertomusta Kuvat ja lausunnot osana potilaskertomusta Tarkastelua kliinikoiden, radiologien, käyttäjien ja asiakkaiden (=potilaiden) näkökulmasta Anita Suhonen, HUS Kuvat ja lausunnot osana potilaskertomusta PACS

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Mitä vaikuttaa siirtyminen röntgenf ilmiarkistoinnista digitaaliarkistoihin? Hilkka-Helena Vesala, Kuopion yliopistosairaala

Mitä vaikuttaa siirtyminen röntgenf ilmiarkistoinnista digitaaliarkistoihin? Hilkka-Helena Vesala, Kuopion yliopistosairaala Mitä vaikuttaa siirtyminen röntgenf ilmiarkistoinnista digitaaliarkistoihin? Hilkka-Helena Vesala, Kuopion yliopistosairaala Mitä vaikuttaa siirtyminen röntgenfilmiarkistoinnista dieitaaliarlustointiin

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

PKI- ja hakemistotarpeet pacsissa

PKI- ja hakemistotarpeet pacsissa PKI- ja hakemistotarpeet pacsissa keskitetty käyttäjähallinta käyttäjän vahva tunnistaminen 1. klusterissa 2. klusterin ulkopuolella kliinikot: vanhat web-serverit, kliinikkotyöasemat tutkijat 3. etäkäytössä

Lisätiedot

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Pia Alava Suunnittelija Welfare ICT Forum 10.10.2014 Uudistuksen taustaa Palautteet Lomakkeissa liian vähän tilaa, täyttäminen vie liikaa aikaa, epäselviä

Lisätiedot

1. kysymys: Tarjous annetaan tarjouspyynnön liitteenä olevilla kahdella lomakkeella. Voihan samassa tarjouksessa olla useampi hoitopaikka?

1. kysymys: Tarjous annetaan tarjouspyynnön liitteenä olevilla kahdella lomakkeella. Voihan samassa tarjouksessa olla useampi hoitopaikka? HUOM! TARJOUSPYYNTÖÄ ON KORJATTU 28.11.2012. Lisätieto 28.11.2012 Hammaslääkäripalvelut TRE: 7514//02.07.01/2012 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa huomioon tarjousta

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKYMÄT SÄHKÖISEEN ARKISTOON

PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKYMÄT SÄHKÖISEEN ARKISTOON Kunnallisarkistoyhdistys ry PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKYMÄT SÄHKÖISEEN ARKISTOON Arja Jattu 29.5.2006 Terveydenhuollon atk-päivät Mikkelissä 29.-30.5.2006 Kunnallisarkistoyhdistys ry perustettu 1980 Mikkelissä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON XVII VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 1 991

TERVEYDENHUOLLON XVII VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 1 991 TERVEYDENHUOLLON XVII VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 1 991 HOITOA TUKEVAT TIETOJAR.IESTELMAT PEIJAS-REKOLA SAIRAA-. LASSA Maisa Antti-Poika, Atk-suunnittelija Peijas-Rekola sairaala, Sairaalakatu 1 01 400

Lisätiedot

KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA. Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä

KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA. Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä Sisältö Kaikki alkaa lähetteestä VSKK:n ammattilaisohjeet Valmistautuminen magneettitutkimukseen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 24 25.05.2011 Kari Haukipuro AHT kerroksittain

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI MONIAMMATILLISEN KERTOMUKSEN KÄYTTÖ HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus HELSINGIN

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot