Valmistus omaan käyttöön ,9-19,

Transkriptio

1 Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Käyttösuunn. Talousarvio Muutos-% Muutos-% Suunnitelma Suunnitelma KS13 TP Toimintatuotot Myyntituotot ,4 1, josta jäsenkunnat ,6 4, josta ulkokunnat ja muut ,2 9, josta välitetyt ,6 12, josta evo ,4-5, josta muut myyntituotot ,0-23, Maksutuotot ,3 4, Tuet ja avustukset ,3-14, Muut toimintatuotot ,4 398, Toimintatuotot ,1 4, Valmistus omaan käyttöön ,9-19, Toimintakulut Henkilöstökulut ,2-2, josta palkat ja palkkiot ,3-2, henkilösivukulut ,9 0, Palvelujen ostot ,2 46, josta välitetyt ,6 12, Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-11, josta apteekkitarvikkeet ,6-19, josta hoitotarvikkeet ,6-3, Avustukset ,0 235, Muut toimintakulut ,8-8, Toimintakulut ,9 2, T O I M I N T A K A T E ,7 71, Rahoitustuotot- ja kulut ,7-21, V U O S I K A T E ,3 79, Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,6 4, Satunnaiset erät * * 0 0 Satunnaiset tulot 0 0 * * 0 0 Satunnaiset menot * * 0 0 TILIKAUDEN TULOS * *

2 Investointiosa INVESTOINTIOSA Tilinpäätös Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma KS Aineettomat oikeudet Menot (aineettomat oikeudet) Tulot Nettomeno Maa- ja vesialueet Menot (maa- ja vesialueet) Tulot Nettomeno Rakennukset Menot (rakennukset) Tulot Nettomeno Koneet ja kalusto Menot (koneet ja kalusto) Tulot Nettomeno Muut aineelliset hyödykkeet Menot (muut aineelliset hyödykkeet) Tulot 0 0 Nettomeno Osakkeet Menot (osakkeet) Tulot Nettomeno Yhteensä Menot Tulot Nettomeno

3 Rahoitusosa RAHOITUSOSA Tilinpäätös Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma KS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0 Lainakannan muutokset yht Pitkäaikaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Lainakannan muutokset yht Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta yht Vaikutus maksuvalmiuteen

4 Toimintatavoitteet Tilin- Muutos Muutos% päätös TA2014/ TA2014/ Suunn. Suunn. TOIMINTATAVOITTEET 2012 KS 2013 TA 2014 KS2013 KS Määrätavoitteet (esh+pth) - Laskutettavat avohoitokäynnit , erikoissairaanhoito , per.terv.huollon päiv. (OYS+Oulask.) , Vuodeosastohoitojaksot (*) , Hoitopäivät , Hoidossa olleet jäsenkuntien potilaat , Tunnuslukutavoitteet (esh) - Keskimääräinen hoitoaika 4,9 4,7 4,7 0,0 vrk 4,7 4,7 -päiväkir. %-osuus leikkauksista 42,2 37,6 38,2 0,2 %-yks 38,2 38,2 -päiväkir. %-osuus elekt. leikkauksista 57,2 50,1 50,7 0,0 %-yks 50,7 50,7 Taloudellisuustavoitteet (esh) - Jäsenkuntien laskutukset ,0 euroa/asukas Määrätavoitteet (kehitysvammahuolto) - Neuvola- ja tutkimuspalvelukäynnit , Laitoshoito (hoitopäivät) , Asumispalvelut (hoitopäivät) , Työtoiminta (käynnit) ,

5 YHTYMÄHALLINTO Yleistä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian lähtökohtana ja avainsanoina ovat alueen väestön tarpeet, yksilön oma vastuu terveydestään, potilaslähtöisyys, henkilöstöön, osaamiseen ja johtamiseen panostaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen kumppanuuksia, työnjakoa ja uutta teknologiaa hyödyntämällä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Näihin liittyen vuoden 2013 alusta lukien terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmaa on tehty tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Myös tulevaisuuden erikoissairaanhoidon tila- ja investointitarpeista on laadittu selvitys. Tulevaisuuden sairaala 2030 lähivuosien tärkein painoalue Organisaatio Lähivuosien ja vuosikymmenien suurin hanke on sairaanhoitopiirin tilojen peruskorjaus ja osin uudisrakentaminen. Kokonaisuuden alustava kustannusarvio seuraavien vuoden aikana on noin 500 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sairaala 2030 hankkeessa on kartoitettu sairaanhoitopiirin nykyisten toimintojen ja tilojen kehittämistarpeet ottaen huomioon mm. teknologian hyödyntäminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Uudistamisen keskiössä on potilaiden hoidon laadun ja hoitoprosessien kehittäminen. Toiminnan kehittämisessä ja erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa johtavana ajatuksena on parhaan hyödyn saavuttaminen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen tehostamalla eri prosesseja uusien innovatiivisten ratkaisujen kautta. Tulevaisuuden sairaala -hankekokonaisuuden suunnittelua jatketaan vuoden 2014 aikana valtuuston tekemien linjausten mukaisesti laatimalla tarkka hankesuunnitelma lasten ja naisten sairaalan rakentamiseksi ja vanhojen tilojen uudistamiseksi. Lisäksi valtuuston päätöksen mukaisesti selvitetään ja laaditaan suunnitelma paikoituksen järjestämiseksi ja tutkitaan mahdollisuutta liittää tukipalvelu- ja logistiikkakeskuksen, potilashotellin ja päiväsairaalan toteutus paikoitusratkaisuun. Hanketta suunnitellaan ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien ja Kontinkankaan alueen eri toimijoiden kanssa. Koko Kontinkankaan alueen kehittämiseksi on perustettu sairaanhoitopiirin aloitteesta Business Oulun vetämä Oulu Health nimellä kulkeva ohjelmakokonaisuus. Yhtymähallinnon organisaatio säilyy vuonna 2014 pääosin nykyisellään. Yhtymähallintoon perustetaan arviointiylilääkärin virka. Arviointiylilääkäri palvelee koko OYS-erityisvastuualuetta. Hänen työtään tukee johtajaylilääkäreistä koostuva ohjausryhmä. Arviointiylilääkärin tehtäviä ovat: arvioida ja kehittää sairaanhoitotoiminnan vaikuttavuutta, vastata uusien menetelmien arviointiprosessista ja käyttöönoton periaatteiden sopimisesta, tukea potilasturvallisuuden varmistamista ja edistämistä, tukea sairaanhoidon laadunhallinnan suunnitelman laatimista, tehdä valtakunnallista yhteistyötä toiminta-alueellaan (HALO) sekä hoitoketjujen vaikuttavuuden seuranta ja kehittäminen. Tulevaisuuden sairaala ohjelmakokonaisuuden johtajan tehtävä sijoittuu myös yhtymähallintoon. Ohjelmajohtaja aloitti tehtävässään elokuussa Hänen tehtävänä on johtaa kuntayhtymän pitkänajan tila- ja kiinteistösuunnittelua sekä vastata kuntayhtymän laajojen pitkänajan investointihankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta.

6 Hoito on potilaslähtöistä Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloustavoitteita ja niitä kuvaavia mittareita kehitetään sairaanhoitopiirin ja omistajaohjausstrategian edellyttämällä tavalla. Yhtymähallinnon työssä korostuu osallistuminen väestön terveydenhuollon järjestämisen suunnitteluun ja toteutuksen valmisteluun. Yhtymähallinto vastaa osaltaan potilaiden hoidon saatavuuden toteutumisesta voimassa olevien lakien ja erikoissairaanhoidosta sovitun työnjaon mukaisesti valtakunnallisesti ja erityisesti Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen osalta. Potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kehittäminen sekä näyttöön perustuvien toimintatapojen jalkauttaminen on edelleen painopisteenä. Uusien menetelmien käyttöönottoon on sovittu koko Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteinen menettely, ja arviointityötä tehdään myös kansallisesti erityisvastuualueiden arviointiylilääkärien yhteistyönä. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Korkeatasoinen tutkimus-, kehitys-, ja koulutustoiminta edellyttää sairaanhoitopiirin tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston ja alueen muiden tutkimus- ja koulutusyhteisöjen, mm. Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa. Tutkimuspalveluyksikkö tukee, koordinoi ja ohjeistaa kliinistä tutkimustoimintaa. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöryhmä koordinoi opetukseen, tutkimukseen ja yhteiseen henkilöstöön liittyviä asioita. Terveyden tutkimuksen alueellinen tutkimustoimikunta laatii suunnitelman tutkimuksen painopistealueista ja tavoitteista tulevan asetuksen ohjeita noudattaen. Sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston yhdessä perustaman yhteisorganisaation, Medical Research Centerin tarkoituksena on vahvistaa tutkimusmahdollisuuksia, tukea tutkijoita ja tehostaa tutkimusresurssien käyttöä. Sairaanhoitopiiri osallistuu STM:n Kaste-ohjelman kautta rahoittamiin Avaus- ja Terveempi Pohjois-Suomi hankkeisiin ja vuonna 2014 mahdollisesti alkavaan Potku-hankkeeseen. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Sairaanhoitopiiri keskittyy erikoissairaanhoidon tehtäviin ja erityistason toimintaan. Tavoitteen saavuttamisen edellytys on saumattomat palveluketjut ja toimiva työnjako niin perusterveydenhuollon kuin kaikkien erityisvastuualueen terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Palveluketjujen kehittämisestä huolehditaan yhtymähallinnon ja tulosalueiden yhteistoimin. Sairaanhoitopiirin eri ammattiryhmien sisäistä työnjaon kehittämistä jatketaan huomioiden terveydenhuollon työvoiman ennakointi ja tulevaisuuden sairaalan tarpeet. Hoitohenkilöstön mitoitushankkeen tulosten pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Uusi terveydenhuoltolaki ja sen asetukset koskien mm. valtakunnallista hoidon keskittämistä, ensihoitoa ja päivystysjärjestelyitä aiheuttavat muutoksia sairaanhoitopiirin toiminnassa. Päivystysasetuksen pohjalta koko erityisvastuualueella joudutaan muokkaamaan päivystysvalmiutta. Erikoissairaanhoidon osalta suunnittelu tehdään v järjestämissopimuksen päivityksen puitteissa.

7 Työnjakoon ja päivystysvalmiuden ylläpitoon vaikuttaa osaltaan myös tulevaisuuden henkilöstökehitys. v tehtyjen selvitysten mukaan sekä lääkäri- että hoitohenkilöstön eläkkeelle siirtyminen on seuraavan 10 vuoden aikana nopeampaa kuin valmistuvien määrä, joten koko Pohjois-Suomea uhkaa joidenkin alojen henkilöstöpula. Pohjois-Pohjanmaalla jatketaan hyvin käynnistynyttä työnjaon kehittämistä OYS:n, Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden kesken. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Toiminta- ja taloussuunnittelu valmistellaan omistajaohjauksen strategisten linjausten mukaisesti sopimalla työnjaosta ja taloudellisista resursseista. Sairaanhoitopiirin talouden johtamisessa sitoudutaan vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamiseen. Toiminnan johtamiseen asetetaan tulosaluekohtaiset strategiasta johdetut tavoitteet. Talouden suunnittelujärjestelmänä vuoden 2013 aikana käyttöönotettua FPM-järjestelmää kehitetään edelleen. Talouden ja toiminnan toteutumista raportoidaan ja johdetaan käyttäen hyväksi mm. QlikView -raportointiohjelmistolla tuotettua tietoa. QlikView-järjestelmän käytettävyyttä parannetaan erillisellä kehittämishankkeella. Tulosalueiden taloushallintaa tuetaan mm. osallistumalla toiminnan ja talouden arviointitapaamisiin. Hinnoittelua ja kustannuslaskennan periaatteita ja tietojärjestelmiä kehitetään yhdessä OYS:n erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Vuonna 2014 jatketaan tulosalueiden osalta sairaanhoitopiirin kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehittämisprojektia. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Titania työvuorosuunnittelu järjestelmän sähköisen asioinnin käyttöönottoa laajennetaan koskemaan ergonomisten työvuorojen autonomista suunnittelua. Uusi rekrytointijärjestelmä Kuntarekry otetaan käyttöön kokonaisuudessaan sijaisrekisterin ja avoimien työpaikkahakemusten osalta vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 aikana uudistetaan hoitoalan ammattitehtävien ja teknisen henkilöstön työnvaativuuteen perustuva tehtäväkohtaisen palkan arviointijärjestelmä. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamallin mukainen nopean palkitsemisen malli säpäkkä palkkio käyttöä jatketaan vuonna Sairaanhoitopiirin vuosipäivä järjestetään kesällä. Työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen koulutus- ja valmennusprosessia jatketaan, henkilöstön työkyvyn edistämisessä noudatetaan systemaattisesti uudistetun työkyvyn tuen toimintamallia. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Kehitystoiminnan voimavarat suunnataan kohteisiin, jotka parantavat toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja edistävät potilaiden aktiivista osallistumista hoitoprosessiinsa. Erityisesti painotetaan teknologian hyväksikäytön merkitystä tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistäjänä sekä tarvittavien resurssien turvaajana. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja ja sitä tukevaa teknologiaa sekä tietojärjestelmäratkaisuja mallinnetaan ja kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Avaus-, Onion- ja Vakava -hankkeissa yhteistyössä Oulun kaupungin ja muiden alueen ja kansallisten toimijoiden kanssa.

8 Kehitystyön avulla etsimme ratkaisuja, joiden avulla voimme tukea Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaaloiden ja alueen terveyskeskusten toiminnallista työnjakoa etätyökaluin, konsultaatioilla ja koulutuksellisilla toimintamuodoilla yhdessä kumppaniemme kanssa. Kehitystyön suuntalinjat on kuvattu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja -sopimuksessa Tietotekniikkaa kehitetään erityisvastuualuetasoisen strategian mukaisesti. Keskeisenä kehittämiskohteena on sähköisen potilastiedon saatavuuden parantaminen yli organisaatiorajojen ottaen huomioon terveydenhuoltolain mukaiset linjaukset. Vuonna 2014 valmistaudutaan ja otetaan käyttöön yhteistyössä alueen kuntien kanssa kansallinen terveysarkisto. Johtaminen perustuu avoimuuteen Uusi johtamisjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2011 alusta. Käyttöönottoon liittyy esimiesten ja johtoryhmien kouluttaminen/valmennus. Kaikkien esimiesten käytössä on verkkopohjainen koulutus taloudesta, henkilöstöasioista ja yleisistä hallinnon sekä johtamisen asioista. Johtoryhmän valmennuksen osana on laadittu sairaanhoitopiirin johtamisen käsikirja, jossa määritellään toimintatavat ja -periaatteet, joita PPSHP:n johtamisessa toteutetaan. Vuoden 2014 aikana järjestetään vähintään kaksi yleistä, avointa informaatiotilaisuutta koko henkilöstölle. Johtoryhmän ja tulosalueiden välisiä toiminnan suunnittelu- ja arviointitilaisuuksia järjestetään kolme. PPSHP:n henkilöstöjohtaminen perustuu avoimuuteen. Tämä tarkoittaa mm. sitä että, tietoa jaetaan työyksikön sisällä, perehdyttämiseen panostetaan, työyksikön tavoitteet informoidaan kaikille, uusien ideoiden kehittelyyn käytetään aikaa työyksikössä, moniammatillista yhteistyötä parannetaan ja hyvää työilmapiiriä edistetään. Esimiehen ja alaisen välillä käydään säännölliset kehityskeskustelut vähintään kerran vuodessa.

9 MEDISIININEN TULOSALUE Hoito on potilaslähtöistä Potilas saa tiedon ja pääsee hoitoon lakisääteisessä tavoiteajassa. Käytetään tarvittaessa lisätöitä. Ensihoitotoiminnan valmius pidetään pienin täydennyksin v 2013 tasolla. Lisätään potilaslähtöisyyttä prosesseissa muun muassa ottamalla käyttöön itseilmoittautuminen ja vakiinnuttamalla omatoiminen hemodialyysi. Jatketaan laadunhallinnan- ja potilasturvallisuussuunnitelman tekemistä. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Päivitetään hoitoprosessien kehittämistoimenpiteet ja seurataan niiden vaikuttavuutta. Potilaiden ohjauksen jatkuvuus varmistetaan aiempien ja uusien kehittämishankkeiden pohjalta useissa pitkäaikaissairauksissa. Päiväsairaalatoimintaa laajennetaan tulosalueella. Vuodeosastojen tilojen ja toiminnan uudistaminen jatkuu vuoden 2014 aikana. Syöpätautien ja hematologian sekä sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosastojen yhteistyötä kehitetään edelleen. Aloitetaan uuden palliatiivisen yksikön toiminta ja selkeytetään siihen liittyviä toimintamalleja. Jatketaan prosesseja tehostavien ATK-järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Keskitytään sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti vaativaan erikoissairaanhoitoon ja ERVA-alueen erityistason tutkimukseen ja hoitoon. Erikoissairaanhoidon sekä Oulun eteläisen että pohjoisen perusterveydenhuollon yhteistyöpoolin neuvotteluissa päätetään työnjaosta ja niiden toteutuskeinoista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä vaativan erikoissairaanhoidon kesken. Oulun kaupungin ihotautien erikoissairaanhoito siirtyy tulosalueen tehtäväksi. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Seurataan ja arvioidaan toiminnan- ja talouden toteutuminen kaikilla tasoilla ja osallistutaan muun muassa Qlikviewn kehittämiseen. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö, johtaminen perustuu avoimuuteen Ammattiryhmien välistä työnjakoa jatketaan. Työtä, työoloja ja työtiloja uudistetaan ja varmistetaan muutoksiin liittyvä osaaminen osaamiskartoituksilla ja koulutuksilla. Tehostetaan edelleen rekrytointia. Varmistetaan, että henkilöstöllä on käytettävissä ajantasaiset menettely-, työ- ja potilasohjeet sekä vakiinnutetaan uudet perehdyttämisohjelmat. Työolosuhteisiin, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin vaikutetaan riskienhallinnalla ja laiteturvallisuudella sekä työkykyä ylläpitävillä toimilla. Hoitotyön kirjaamiskäytäntöjä yhtenäistetään ja tehdään kattavasti hoitoisuusluokituksia. Luokitusten luotettavuutta varmistetaan säännöllisillä rinnakkaisluokituksilla ja määritetään optimihoitoisuus joka osastolle. Henkilöstön tavoitteellista toimintaa tuetaan laajentamalla tulospalkkausjärjestelmä koko tulosalueelle. Korkeatasoista tutkimus- kehitys- ja koulutustoimintaa Tieteellistä tutkimustoimintaa vahvistetaan muuttuneen EVO- lainsäädännön mukaisesti. Hoitotyön kehittävyyttä edistetään asiantuntijatehtävillä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Säännöllistä yhteistyötä jatketaan eri oppilaitosten kanssa ja tuodaan työ-

10 elämälähtöistä näkökulmaa opetussuunnitelmiin. Käynnistetään akuuttilääketieteen erikoisalan koulutus.

11 OPERATIIVINEN TULOSALUE Hoito on potilaslähtöistä Pääsy kiireettömään hoitoon on ollut keskimäärin hyvällä tasolla viimeisen parin vuoden ajan. Toiminnan ja talouden tulisi toteutua mahdollisimman tasaisesti ja pitkäjänteisesti, jotta odotusajat eivät veny lomien ja häiriötilanteidenkaan aikana. Mikäli jälkeen jääneitä tavoitteita joudutaan kuromaan kiinni, kustannukset nousevat nopeasti. Uusien määräysten tultua voimaan pääsy tutkimuksiin saatiin melko nopeasti hyvälle tasolle. Tämä kuitenkin tuotti uusia potilaita hoidon piiriin ja se näkyy vielä vuoden 2014 ajan lisääntyneenä leikkaustarjontana ja poliklinikkakontrolleina. Poliklinikoilla päästään vähitellen suoraan jonottomaan ajanantoon. Päivystysasetus on annettu. Sen vaikutukset Operatiivisella tulosalueella toteutuvat asteittain ja riippuvat lähinnä siitä, minkätasoisia päivystysyksiköitä muualla omalla ja ER- VA-alueella on. Synnytysten keskittyminen vaikuttaa välillisesti kirurgisiin päivystyksiin. Tällä hetkellä päivystyspotilaat pääsevät kohtuullisen hyvin leikkaukseen parin vuoden takaisen resurssoinnin seurauksena. Kaikkia päivystysasetuksen mukaisia, vuonna 2015 jo pakollisia erikoisalakohtaisia valmiuksia ei saada perustettua vielä vuonna Jatkohoidon mahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistäkin paremmin. Määräkysymysten ollessa tällä hetkellä kohtuullisesti hallinnassa, on mahdollista keskittyä aiempaa enemmän hoidon sisältöön. Keskustelu hoidon kriteereistä on käynnistymässä uudelleen ja niitä tullaan käymään läpi erikoisaloittain. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Potilaiden pääsy suoraan lähetteestä tutkimukseen tai hoitoon edellyttää hyviä lähete- ja palautekäytäntöjä molemmin puolin. Kun vuodenosastopaikkojen määrä alenee, tarvitaan reaaliaikaisempaa tietoa jatkohoitopaikoista. Tärkeintä on tehostaa kotiutusprosessia ja avohoitoa. Sairaanhoitopiirin alueen kolmen sairaalan välinen yhteistyö jatkuu tiiviinä ja kehittyy edelleen. Tämä on oleellinen tekijä eräiden kirurgian alojen hoitotakuun kannalta. Myös hoitomenetelmien valinta on yhdenmukaistunut. Pohjoisen Erva-alueen työnjako säilyy likimain ennallaan. Päivystys ja vaativat hoidot keskittyvät väistämättä. Selkäydinvammapotilaiden hoitoon liittyvien käyntien ja hoitojaksojen määrä lisääntynee keskittymisen seurauksena. Potilaan valinnanvapauden lisääntyminen ei ole selkeästi näkynyt tähän mennessä. Tilanne muuttuu jälleen tulevana vuonna, mutta muutokset tapahtunevat vähitellen. Metalli-metalli-tekonivelien pitkäaikaisongelmat tuottavat uusintaleikkauksia vaihtelevasti alueen sairaaloista. Vatsan alueen pitkälle edenneiden kasvainten hoitotulokset ovat parantuneet ja tarve lisääntynyt. OYS tulee olemaan maan toinen yksikkö näissä HI- PEC-hoidoissa, koska HYKS:in kapasiteetti ei enää ole riittävä. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Operatiivisella tulosalueella on tehty viimeisen parin vuoden aikana merkittäviä toiminnan järjestelyjä. Haasteet kasvavat lähivuosina. Näiden muutosten onnistuminen on nyt oleellisinta tulosalueen talouden ja toiminnan tasapainon kannalta.

12 Vuodeosastojen paikkamäärä alenee alkuvuodesta 30:lla (12 %). Uusi paikkaluku on 215. Osastojen lukumäärää ei tässä vaiheessa voida alentaa, koska vaativampien potilaiden hoito vie enemmän tilaa. Potilasryhmien tarkoituksenmukaista sijoittelua on tarkasteltu monipuolisesti. Tehokkuuden ja potilasturvallisuuden toteuttaminen on vaativaa siirtymävaiheessa etenkin kun pari vuotta sitten jo suljettiin kaksi osastoa. Keskusleikkausosaston eteläpään toisen kerroksen peruskorjaus aiheuttaa mittavan väistöoperaation. Noin elektiivistä leikkausta sijoitetaan pääasiassa Operatiivisen tulosalueen muihin leikkausyksiköihin Avohoitotalossa sekä Pään ja kaulan sairauksien leikkausyksiköissä. Remontilla on heijastusvaikutuksia myös alakerran Urologiseen yksikköön. Kun samaan aikaan suunnitellaan pohjoispään perusparannusta, on etsittävä väistötiloja urologian yksikön lisäksi myös välinehuollolle. Käsikirurgian poliklinikka ja leikkaukset siirtyivät jo Oulun Kuntoutussairaalaan onnistuneesti. Vuodeosastopaikkojen väheneminen vaatii edelleen LeiKo- ja avohoitotoiminnan kehittämistä. Kustannuksista poistuu välittömästi vain vuodeosastojen hotellitoiminta. Kun potilasprosessi tapahtuu avohoitokäyntinä kevennetyllä toimintamallilla paljon lyhyemmässä ajassa, on valmistelun, radiologian, anestesian, leikkauksen ja kotiutuksen synkronointi varsin vaativaa. Aineiden ja tarvikkeiden budjetti on edelleen tiukka. Hankintakierros on alentanut hintoja jossain määrin, mutta materiaalien käytön tarkastelua on jatkettava jo loppuvuoden aikana. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Työvoiman saatavuus on ollut viime aikoina hyvä. Osaamisen hallintaan ja perehdytykseen panostetaan paljon, mutta yksiköiden ja ammattiryhmien käytäntöjä tulee yhtenäistää. Työhyvinvointia edistävät sairaanhoitopiirin ohjeet ja työkalut otetaan aiempaa paremmin huomioon. Tämänkin toiminnan tulee olla mahdollisimman tasalaatuista eri yksiköissä ja yksilötasolla. Henkilöstöryhmien välinen työnjako lisääntyy. Hoitohenkilökunnan osuus potilaskontakteissa on kasvanut. Tukipalveluiden rooli lisääntyy edelleen. Vuoden 2014 suuret toiminnalliset muutokset johtavat myös työnjaon muutoksiin. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tutkimustoiminta on jatkunut toistaiseksi ennallaan uuden tutkimusrahoitusjärjestelmän aikana. Ryhmien tulee kuitenkin varautua entistä suurempaan kilpailuun omasta ja ulkopuolisesti rahoituksesta. Väitöskirjatutkijoiden tutkimusjaksot tulee järjestää tehokkaammin ja milloin mahdollista aiempaa yhtenäisempinä. Tulosalueella on toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä tehty kysely yksiköittäin seuraavista aiheista: potilaan palvelun parantaminen, potilasprosessien viiveet, mahdolliset säästökohteet, työhyvinvoinnin parantaminen, johtamisen kehittäminen, viime vuosien onnistuneet ja uudet kehittämishankkeet. Näitä käytetään pohjana vuoden 2014 tarkemmassa suunnittelussa. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Anestesiatietojärjestelmä on kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Leikkaustietojärjestelmän kehitys jatkuu vielä koko vuoden Yksiköiden toi-

13 minnot limittyvät voimakkaasti leikkaussaliremonttien myötä. Sen vuoksi tietojärjestelmiä ja niiden käyttötapaa pitää yhdenmukaistaa. Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Akseli toimii vuoden 2014 loppuun mennessä kaikissa avohoidon yksiköissä tulosalueella. Lääkkeiden ja materiaalien varastonhallinta- ja tilaustoimitusjärjestelmä laajenee samasta syystä. Potilaiden voinnin seurannassa vuodenosastoilla käytettävän mobiililaitteisiin perustuvan järjestelmän hankinta on meneillään. Hankinnan toteutuessa sen käyttöönotto on käytännössä alkuvuodesta Toiminnan limittyminen vaatii muutoksia myös potilas- ja taloushallinnon järjestelmiin. Kantapalveluihin, earkistoon ja ereseptiinkin kouluttautuminen vaatii runsaasti perehtymistä tulevana vuonna. Paine potilaan sähköiseen asiointiin on lisääntynyt selvästi.

14 LAPSET JA NAISET Hoito on potilaslähtöistä Hoitoon pääsyn aikoja seurataan, lähetteiden käsittely ja hoitotakuu toteutuvat säädösten mukaisesti. Lisätyöpoliklinikkatoimintaa tarvitaan lastenkirurgialla. Potilaslähtöisiä toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään palautteiden perusteella sekä potilasohjausta mallintamalla. Sähköisen synnytyskertomuksen (Ipana) esitietolomakkeen käyttö on vakiintunut. Hoidon haitta- ja poikkeamatietoja (Haipro) hyödynnetään hoitoprosessien laadun parantamisessa. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelman sisältävä toimintakäsikirja on käytössä. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tulosalueen toiminta on lääketieteellisesti ja hoidollisesti korkeatasoista ja näyttöön perustuvaa. Opetuskoordinaattori vastaa kokonaisvaltaisesti hoitotyön opiskelijoiden harjoittelusta ja toimii linkkinä työelämän ja oppilaitosten välillä. Opiskelijoiden tyytyväisyys (Cles) opetukseen säilyy tavoitetasolla. Perinteiset alueelliset koulutukset ja tulosalueen sisäiset koulutukset jatkuvat. Perhekeskeisiä hoitokäytäntöjä kehitetään Vanhemmat vahvasti mukana hankkeen myötä. Hoitotyötä kehitetään erityisesti imetyksen ja ihokontaktin osalta kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti sekä Vauvamyönteisen sairaalan (BFHI) sertifikaatin kriteereiden mukaisesti. Toimintakäytäntöjä synnyttäjien ja isien tukemiseksi kehitetään Hyvä Syntymä-hankkeen mukaisesti. Tulosalue on korkeatasoisen tutkimuksen tuottaja ja tukee tutkimusta ja opetusta VTR -rahoituksella. VTR -pisteet ja niiden tuoma rahoitus pysyvät ennallaan. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus säilyy suurena. Synnytys- ja naistentautien klinikassa kehitetään erikoistumiskoulutusta hyödyntäen lokakuussa 2013 tehtyä valtakunnallista opetuksen auditointia. Hoitotyön tutkimusklubitoiminta vakiinnutetaan. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Alueellinen työnjako, hoidon porrastus ja yhteistyöneuvottelut ERVA-alueen ja perusterveydenhuollon kanssa toteutuvat suositusten mukaisesti. Päihdeäitien ja vauvojen hoidossa terävöitetään yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Painopistealueena on edelleen perusterveydenhuollossa annettavan hoidon tukeminen lisäämällä konsultaatioita erikoissairaanhoitoon tulevien lähetteiden osalta. Lisäksi perusterveydenhuoltoon siirtyvien potilasryhmien käytänteitä parannetaan koulutuksella ja ohjeistuksilla. Lasten- ja nuorten vastuualueella avohoitopainotteisuutta lisätään laajentamalla infuusiopoliklinikkatoimintaa päiväsairaalatoiminnaksi. Lihavuuspoliklinikkatoiminta jatkuu yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Syömishäiriöpotilaiden hoitoa ja hoidonporrastusta kehitetään nuorisopsykiatrian ja perusterveydenhuollon kanssa. Pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymävaiheen ohjausta kehitetään. Päivystyspoliklinikalla lapsipotilaiden hoito- ja seurantakäytänteitä tehostetaan edelleen sisäänottojen vähentämiseksi. Keskosten jälkitarkastuspoliklinikkatoiminta toimii osaston yhteydessä. Vastasyntyneiden kotiutusta nopeutetaan edelleen laatimalla varhaisen kotiutuksen kriteerit ja tehostamalla edelleen avohoitotoimintaa ja neuvolayhteistyötä. Synnytyssalin, synnytysosastojen ja vastasyntyneiden teho-osaston tiivistetty yhteistyö keskosten ja vastasyntyneiden alkuhoidon kehittämiseksi jatkuu. Yhteistyötä sairaalan infektiotorjuntayksikön kanssa tehostetaan arvioimalla prosessin päällekkäisyyksiä. Infektioiden seurannassa käytetään SAI-rekisteriä. Tavoitteena on sairaalainfektioiden väheneminen.

15 Synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualueella lyhytjälkihoitoiseen synnytykseen rohkaistaan edelleen ja jälkitarkastuskäynnit toteutuvat avosektorilla. Sikiötutkimusyksikkö vastaa kansallisesti tiettyjen sikiön sairauksien diagnostiikasta ja hoidosta. Uusia syövän hoidon biologisia lääkkeitä käytetään harkiten. Robottikirurgiaa käytetään HALO-suositusten mukaisesti. Päiväkirurgista toimintaa lisätään ja prepoliklinikkakäyntejä vähennetään edelleen. Genetiikan vastuuyksikkö keskittyy erityisosaamista vaativien korkeatasoisten palvelujen tuottamiseen ja huolehtii lääketieteen kehityksen vuoksi nopeasti muuttuvien ja yhä laajemmin käytettävien geneettisten diagnoosimenetelmien eettisestä, laadukkaasta ja tehokkaasta soveltamisesta koko ERVA -alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Lasten- ja naistensairaalan suunnittelu jatkuu, ja hankesuunnitelma valmistuu v Synnytysten lisääntymiseen varaudutaan väliaikaissuunnitelmalla. Toimintamuutokset lisäävät tuottavuutta, jonka parantumista mitataan DRG:n avulla. Tuottavuutta kuvaavat mittarit (DRG-piste/työpanos ja Euro/DRG-piste) ovat noususuuntaisia. Omistajaohjaus tukee strategiaa Keskitymme erikoissairaanhoitoon. Toiminta on taloudellista ja vaikuttavaa ja huomioi jäsenkuntien kanssa tehdyt sopimukset. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Johtamisessa ja toiminnan ja talouden seurannassa hyödynnetään Qlikview-ohjelmaa vastuuyksikkötasolle asti. Vastuuyksiköt seuraavat toimintalukuja ja menokehitystä kuukausittain. Hoitotyön koordinoinnilla hallitaan henkilöstövoimavaroja. Rekrytointipalveluiden hallinnoimalla teho-osastojen ja tulosalueen kätilöiden varahenkilöstöjärjestelmällä varmistetaan osaaminen äkillisissä poissaoloissa. Taloussuunnitelman toteutuminen vahvistetulla tavalla edellyttää erittäin tiukkaa työpanosten ja menojen hallintaa. Lääkinnällisten laitteiden uusinnassa huomioidaan laitteiden elinkaari. Väistötilojen käytön jatkuminen vaikuttaa toimintaan ja henkilöstömitoitukseen. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Työolobarometrin tuloksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa huolehtien erityisesti esimiestyöstä, tiedonkulusta ja vuorovaikutuksesta. Työvoimapulaa vältetään osa-aikatyöllä huomioiden työntekijän elämäntilanne. Työaikapankkivapaita käytetään koko tulosalueella. Sairauspoissaolojen toivotaan näillä toimenpiteillä vähenevän. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin ja kansainvälisiin konferensseihin. Vastuuyksiköiden koulutus- ja kehittämispäiviä toteutetaan koordinoidusti. Henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta varmistetaan jatkamalla kiinteää yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Palkitsevan työn menetelmämallin käyttöä jatketaan. Tulosalueen yhteistä perehdytysohjelmaa arvioidaan ja kehitetään Webropol-kyselyn tulosten perusteella. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Videovälitteisen ultraäänikuvien siirron (HUS, naistenklinikka ja lasten kardiologinen osasto) avulla valikoidaan avosydänkirurgiaa välittömästi syntymän jälkeen tarvitsevat potilaat. Ultraäänikuvien sähköistä arkistointia laajennetaan. Laparoskopiasimulaattoria

16 hyödynnetään leikkausopetuksessa. Paperitonta vastaanottotoimintaa laajennetaan. Synnytyssalin keskusvalvontayksikkö laajentuu äitiyspoliklinikalle ja prenataaliosastolle. ANTTI-anestesiatietojärjestelmä otetaan käyttöön lasten- ja nuorten vastuualueella. L4- kaaressa käytetään sähköistä ilmoittautumis-järjestelmää. Johtaminen perustuu avoimuuteen Johtoryhmässä, osastonhoitajakokouksissa, lääkärikokouksissa ja osasto- ja tulosaluekokouksissa käsitellään asiat ja päätökset, jotka vaikuttavat vastuualueiden toimintaan.

17 PSYKIATRIAN TULOSALUE Hoito on potilaslähtöistä Hoidot suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä potilaiden ja heidän läheistensä sekä kuntien työntekijöiden kanssa. Potilaiden tyytyväisyyttä seurataan kyselyillä ja laatupalautteilla. Väkivaltatilanteiden ja pakkotoimien suhteellista määrää pyritään systemaattisesti alentamaan. Hoitoon pääsyn ja lähetteiden käsittelyn aikoja seurataan ja hoitotakuu toteutuu säädösten mukaan. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Tulosalue vastaa alueen psykiatrisen erikoissairaanhoidon kehittämisestä ja yhteistyöstä alueen perusterveydenhuollon kanssa sekä siihen liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta. Kuntien perusterveydenhuollon, OYS ERVA:n sairaanhoitopiirien psykiatrian yksiköiden ja muiden tahojen kanssa järjestetään yhteistyöneuvotteluja, joissa kerätään myös palautetta yhteistyön toimivuudesta ja parannusehdotuksia. Tulosalueen hoitoprosessit perustuvat tutkimustietoon ja hyväksi todettuihin käytäntöihin sekä näiden pohjalta laadittuihin käypä hoito suosituksiin ja niihin perustuviin tulosalueen hoito-ohjeisiin. Keskeisimmät hoitoprosessit analysoidaan, hukkatyöt ja pullonkaulat tunnistetaan ja minimoidaan. Prosessit laaditaan perusterveydenhuollon toiminnan kanssa yhteensopiviksi kokonaisuuksiksi. InterRAI- järjestelmän käyttöä jatketaan ja tulosalue osallistuu järjestelmän valtakunnalliseen kehittämiseen. Sähköistä asiointia edistetään mm. kannustamalla henkilökuntaa videoneuvottelujen ja -konsultaatioiden käyttöön. Oulun kaupungin osastot 3 ja 4 siirtyvät osaksi tulosalueen toimintaa Lisäksi kaupungin Tuiran osastot muutettiin avopalvelukeskukseksi , jolloin psykiatristen sairaansijojen määrä väheni 24 kpl. Samalla tarkistettiin tulosalueen aikuisia hoitavien yksiköiden toimintatapoja, työnjakoa, tehtäviä ja resursointia. Muutosten toiminnallista ja taloudellista onnistumista seurataan tiiviisti yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Tammikuussa 2014 aikuispsykiatrian vastuualueen avohoitoyksikkö muuttaa kasarmialueelta Peltolaan ja toiminta yhdistetään toiminnalliset terapiat -yksikön kanssa. V alussa nuorisopsykiatrisen toiminnan painopistettä siirretään laitoshoidosta avohoitoon: Osastojen 80 ja 72 toiminta loppuu ja perustetaan uusi nuorisopsykiatrinen osasto 77 sekä tehostetun avohoidon työryhmä ja syömishäiriötyöryhmä. Budjettikauden aikana lastenpsykiatrian yksiköt ovat edelleen evakkotiloissa, mikä vaikeuttaa lapsipotilaiden hoitoa ja henkilöstöresurssien joustavaa käyttöä sekä aiheuttaa ylimääräisiä vuokramenoja. Lastenpsykiatrian vastuualue osallistuu tulevaisuuden sairaalan LANA- rakennushankkeen suunnitteluun. Alle 16-vuotiaiden psykoterapioita joudutaan tuottamaan ostopalveluiden lisäksi lisätyönä, koska alueella ei ole riittävästi OYS:n ulkopuolella toimivia lasten psykoterapiaan koulutettuja psykoterapeutteja. Terapeuttipulan vuoksi aloitetaan v.2014 OYS ERVAalueen yhteinen lasten psykoterapeuttikoulutus.

18 OYS ERVA-alueen psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen määrä on nykyisillä koulutusmäärillä jäämässä selvästi liian pieneksi tarpeeseen ja poistumaan nähden. Tämän vuoksi tulosalueen erikoislääkäreiden koulutuspaikkamääriä tulee lisätä vähitellen nykyisestä neljästätoista n. kahteenkymmeneenkahteen. Vuodelle 2014 esitetään yhtä uutta erikoistuvan lääkärin virkaa. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Tulosalue tarjoaa psykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoa, oikeuspsykiatrisia tutkimuksia sekä muita hoitoon liittyviä palveluita sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja sovitusti koko ERVA-alueelle, vakuutuslaitoksille ja oikeuslaitokselle. Psykiatrian tulosalueen ja perusterveydenhuollon, Oulun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon sekä muun ERVA-alueen välille rakennetaan toimivat hoitoketjut ja toimiva työnjako. Perusterveydenhuollon psykiatriaa tuetaan konsultaatioilla, koulutuksella ja työnohjauksella. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Talous-, työpanos- ja suoritelukuja sekä hoidon tuloksia, laatua, tehokkuutta ja henkilöstömitoitusta seurataan systemaattisesti. Keskeisimpien hoitoprosessien hukkatyöt ja pullonkaulat minimoidaan. Toimintamenot ja tilikauden tulos pidetään talousarvion mukaisina. Työpanosten määrä pidetään käyttösuunnitelman mukaisena ja kustannusten kasvua hoidettua potilasta kohden hillitään toiminnan avohoitopainotteisuuden lisäämisellä, yhdistämällä osastojen toimintoja viikonlopuiksi ja juhlapyhiksi, henkilökunnan joustavalla liikkumisella tulosalueella sekä laajoilla kesäsuluilla. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Keskeisenä kehittämisalueena on henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen työympäristön terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parantamalla. Suunnitteilla olevat peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet parantavat tilannetta. Henkilökunnan jaksamista ja mielenterveyspalvelujen laadukasta toteuttamista tuetaan tarjoamalla mielenterveyslain mukaista mahdollisuutta osallistua työnohjaukseen. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin. Mahdollisuus kehityskeskusteluun esimiehen kanssa tarjotaan vähintään kerran vuodessa jokaiselle työntekijälle. Henkilökunnan työoloja kehitetään vastuualueittain mm. työolobarometrin tulosten pohjalta. Uusien työntekijöiden rekrytointia edistetään mm. pitämällä yhteyksiä kouluttajiin ja kehittämällä opiskelijoiden ohjausta. Sijaisten ja uusien työntekijöiden asianmukaisesta perehdyttämisestä huolehditaan, vastuuyksiköissä tapahtuvan ja esimiesten toteuttaman perehdytyksen lisäksi järjestetään määrävälein koko tulosalueen yhteisiä perehdytystilaisuuksia. Tulosalueella on käytössä nopean palkitsemisen malli eli Säpäkkä erityisten hyvien työsuoritusten huomioimiseksi. Henkilöstöä on mukana työryhmissä, jotka suunnittelevat tulosalueen yksiköiden toimintojen ja rakenteiden uudistamista. Henkilöstölle tiedotetaan aktiivisesti muutosten eri vaiheissa.

19 Johtaminen perustuu avoimuuteen Tulosalueen ja vastuualueiden johtoryhmien työskentelyä kehitetään entistä keskustelevampaan suuntaan ja niiden kokousmuistiot laitetaan intranetiin kaikkien luettavaksi. Tulosalueen johtoryhmässä ovat mukana henkilöstön edustajat.

20 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE Kehitysvammahuollon tulosalue täydentää ja tukee kuntien kehitysvammahuollon palveluja, keskittymällä erityisesti erityisosaamista vaativien kehitysvammahuollon palvelujen tuottamiseen. Kehitysvammahuollon tulosalueen viimeinen asumis-palveluyksikkö siirtyy vuoden 2014 aikana pois kuntayhtymältä. Kehitysvammahuollon valtakunnallisena tavoitteena on kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen asteittain. Pohjois-Pohjanmaalla tässä ollaan jo varsin pitkällä. Viemme muutosta eteenpäin mahdollisimman hallitusti. Asiakasmäärän muutoksesta ja vaihtelusta johtuen tulosalueen talouden ja hintojen kehityksen tasapainossa pito on haasteellista. Kehitysvammahuollon erityisosaamisen säilyminen ja kehittymisen muuttuvassa tilanteessa Pohjois-Suomessa toteutuu hyvällä yhteistyöllä asiakkaiden, alueen kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Kehitämme palvelujamme vastaamaan entistä paremmin kehitysvammaisten ja heidän perheiden tarpeita. Palveluissa tulemme aktiivisesti lisäämään asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta.