Valmistus omaan käyttöön ,9-19,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmistus omaan käyttöön 1 243 704 1 122 320 1 000 000-10,9-19,6 1 000 000 1 000 000"

Transkriptio

1 Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Käyttösuunn. Talousarvio Muutos-% Muutos-% Suunnitelma Suunnitelma KS13 TP Toimintatuotot Myyntituotot ,4 1, josta jäsenkunnat ,6 4, josta ulkokunnat ja muut ,2 9, josta välitetyt ,6 12, josta evo ,4-5, josta muut myyntituotot ,0-23, Maksutuotot ,3 4, Tuet ja avustukset ,3-14, Muut toimintatuotot ,4 398, Toimintatuotot ,1 4, Valmistus omaan käyttöön ,9-19, Toimintakulut Henkilöstökulut ,2-2, josta palkat ja palkkiot ,3-2, henkilösivukulut ,9 0, Palvelujen ostot ,2 46, josta välitetyt ,6 12, Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-11, josta apteekkitarvikkeet ,6-19, josta hoitotarvikkeet ,6-3, Avustukset ,0 235, Muut toimintakulut ,8-8, Toimintakulut ,9 2, T O I M I N T A K A T E ,7 71, Rahoitustuotot- ja kulut ,7-21, V U O S I K A T E ,3 79, Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,6 4, Satunnaiset erät * * 0 0 Satunnaiset tulot 0 0 * * 0 0 Satunnaiset menot * * 0 0 TILIKAUDEN TULOS * *

2 Investointiosa INVESTOINTIOSA Tilinpäätös Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma KS Aineettomat oikeudet Menot (aineettomat oikeudet) Tulot Nettomeno Maa- ja vesialueet Menot (maa- ja vesialueet) Tulot Nettomeno Rakennukset Menot (rakennukset) Tulot Nettomeno Koneet ja kalusto Menot (koneet ja kalusto) Tulot Nettomeno Muut aineelliset hyödykkeet Menot (muut aineelliset hyödykkeet) Tulot 0 0 Nettomeno Osakkeet Menot (osakkeet) Tulot Nettomeno Yhteensä Menot Tulot Nettomeno

3 Rahoitusosa RAHOITUSOSA Tilinpäätös Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma KS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0 Lainakannan muutokset yht Pitkäaikaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Lainakannan muutokset yht Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta yht Vaikutus maksuvalmiuteen

4 Toimintatavoitteet Tilin- Muutos Muutos% päätös TA2014/ TA2014/ Suunn. Suunn. TOIMINTATAVOITTEET 2012 KS 2013 TA 2014 KS2013 KS Määrätavoitteet (esh+pth) - Laskutettavat avohoitokäynnit , erikoissairaanhoito , per.terv.huollon päiv. (OYS+Oulask.) , Vuodeosastohoitojaksot (*) , Hoitopäivät , Hoidossa olleet jäsenkuntien potilaat , Tunnuslukutavoitteet (esh) - Keskimääräinen hoitoaika 4,9 4,7 4,7 0,0 vrk 4,7 4,7 -päiväkir. %-osuus leikkauksista 42,2 37,6 38,2 0,2 %-yks 38,2 38,2 -päiväkir. %-osuus elekt. leikkauksista 57,2 50,1 50,7 0,0 %-yks 50,7 50,7 Taloudellisuustavoitteet (esh) - Jäsenkuntien laskutukset ,0 euroa/asukas Määrätavoitteet (kehitysvammahuolto) - Neuvola- ja tutkimuspalvelukäynnit , Laitoshoito (hoitopäivät) , Asumispalvelut (hoitopäivät) , Työtoiminta (käynnit) ,

5 YHTYMÄHALLINTO Yleistä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian lähtökohtana ja avainsanoina ovat alueen väestön tarpeet, yksilön oma vastuu terveydestään, potilaslähtöisyys, henkilöstöön, osaamiseen ja johtamiseen panostaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen kumppanuuksia, työnjakoa ja uutta teknologiaa hyödyntämällä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Näihin liittyen vuoden 2013 alusta lukien terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmaa on tehty tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Myös tulevaisuuden erikoissairaanhoidon tila- ja investointitarpeista on laadittu selvitys. Tulevaisuuden sairaala 2030 lähivuosien tärkein painoalue Organisaatio Lähivuosien ja vuosikymmenien suurin hanke on sairaanhoitopiirin tilojen peruskorjaus ja osin uudisrakentaminen. Kokonaisuuden alustava kustannusarvio seuraavien vuoden aikana on noin 500 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sairaala 2030 hankkeessa on kartoitettu sairaanhoitopiirin nykyisten toimintojen ja tilojen kehittämistarpeet ottaen huomioon mm. teknologian hyödyntäminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Uudistamisen keskiössä on potilaiden hoidon laadun ja hoitoprosessien kehittäminen. Toiminnan kehittämisessä ja erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa johtavana ajatuksena on parhaan hyödyn saavuttaminen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen tehostamalla eri prosesseja uusien innovatiivisten ratkaisujen kautta. Tulevaisuuden sairaala -hankekokonaisuuden suunnittelua jatketaan vuoden 2014 aikana valtuuston tekemien linjausten mukaisesti laatimalla tarkka hankesuunnitelma lasten ja naisten sairaalan rakentamiseksi ja vanhojen tilojen uudistamiseksi. Lisäksi valtuuston päätöksen mukaisesti selvitetään ja laaditaan suunnitelma paikoituksen järjestämiseksi ja tutkitaan mahdollisuutta liittää tukipalvelu- ja logistiikkakeskuksen, potilashotellin ja päiväsairaalan toteutus paikoitusratkaisuun. Hanketta suunnitellaan ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien ja Kontinkankaan alueen eri toimijoiden kanssa. Koko Kontinkankaan alueen kehittämiseksi on perustettu sairaanhoitopiirin aloitteesta Business Oulun vetämä Oulu Health nimellä kulkeva ohjelmakokonaisuus. Yhtymähallinnon organisaatio säilyy vuonna 2014 pääosin nykyisellään. Yhtymähallintoon perustetaan arviointiylilääkärin virka. Arviointiylilääkäri palvelee koko OYS-erityisvastuualuetta. Hänen työtään tukee johtajaylilääkäreistä koostuva ohjausryhmä. Arviointiylilääkärin tehtäviä ovat: arvioida ja kehittää sairaanhoitotoiminnan vaikuttavuutta, vastata uusien menetelmien arviointiprosessista ja käyttöönoton periaatteiden sopimisesta, tukea potilasturvallisuuden varmistamista ja edistämistä, tukea sairaanhoidon laadunhallinnan suunnitelman laatimista, tehdä valtakunnallista yhteistyötä toiminta-alueellaan (HALO) sekä hoitoketjujen vaikuttavuuden seuranta ja kehittäminen. Tulevaisuuden sairaala ohjelmakokonaisuuden johtajan tehtävä sijoittuu myös yhtymähallintoon. Ohjelmajohtaja aloitti tehtävässään elokuussa Hänen tehtävänä on johtaa kuntayhtymän pitkänajan tila- ja kiinteistösuunnittelua sekä vastata kuntayhtymän laajojen pitkänajan investointihankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta.

6 Hoito on potilaslähtöistä Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloustavoitteita ja niitä kuvaavia mittareita kehitetään sairaanhoitopiirin ja omistajaohjausstrategian edellyttämällä tavalla. Yhtymähallinnon työssä korostuu osallistuminen väestön terveydenhuollon järjestämisen suunnitteluun ja toteutuksen valmisteluun. Yhtymähallinto vastaa osaltaan potilaiden hoidon saatavuuden toteutumisesta voimassa olevien lakien ja erikoissairaanhoidosta sovitun työnjaon mukaisesti valtakunnallisesti ja erityisesti Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen osalta. Potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kehittäminen sekä näyttöön perustuvien toimintatapojen jalkauttaminen on edelleen painopisteenä. Uusien menetelmien käyttöönottoon on sovittu koko Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteinen menettely, ja arviointityötä tehdään myös kansallisesti erityisvastuualueiden arviointiylilääkärien yhteistyönä. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Korkeatasoinen tutkimus-, kehitys-, ja koulutustoiminta edellyttää sairaanhoitopiirin tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston ja alueen muiden tutkimus- ja koulutusyhteisöjen, mm. Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa. Tutkimuspalveluyksikkö tukee, koordinoi ja ohjeistaa kliinistä tutkimustoimintaa. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöryhmä koordinoi opetukseen, tutkimukseen ja yhteiseen henkilöstöön liittyviä asioita. Terveyden tutkimuksen alueellinen tutkimustoimikunta laatii suunnitelman tutkimuksen painopistealueista ja tavoitteista tulevan asetuksen ohjeita noudattaen. Sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston yhdessä perustaman yhteisorganisaation, Medical Research Centerin tarkoituksena on vahvistaa tutkimusmahdollisuuksia, tukea tutkijoita ja tehostaa tutkimusresurssien käyttöä. Sairaanhoitopiiri osallistuu STM:n Kaste-ohjelman kautta rahoittamiin Avaus- ja Terveempi Pohjois-Suomi hankkeisiin ja vuonna 2014 mahdollisesti alkavaan Potku-hankkeeseen. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Sairaanhoitopiiri keskittyy erikoissairaanhoidon tehtäviin ja erityistason toimintaan. Tavoitteen saavuttamisen edellytys on saumattomat palveluketjut ja toimiva työnjako niin perusterveydenhuollon kuin kaikkien erityisvastuualueen terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Palveluketjujen kehittämisestä huolehditaan yhtymähallinnon ja tulosalueiden yhteistoimin. Sairaanhoitopiirin eri ammattiryhmien sisäistä työnjaon kehittämistä jatketaan huomioiden terveydenhuollon työvoiman ennakointi ja tulevaisuuden sairaalan tarpeet. Hoitohenkilöstön mitoitushankkeen tulosten pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Uusi terveydenhuoltolaki ja sen asetukset koskien mm. valtakunnallista hoidon keskittämistä, ensihoitoa ja päivystysjärjestelyitä aiheuttavat muutoksia sairaanhoitopiirin toiminnassa. Päivystysasetuksen pohjalta koko erityisvastuualueella joudutaan muokkaamaan päivystysvalmiutta. Erikoissairaanhoidon osalta suunnittelu tehdään v järjestämissopimuksen päivityksen puitteissa.

7 Työnjakoon ja päivystysvalmiuden ylläpitoon vaikuttaa osaltaan myös tulevaisuuden henkilöstökehitys. v tehtyjen selvitysten mukaan sekä lääkäri- että hoitohenkilöstön eläkkeelle siirtyminen on seuraavan 10 vuoden aikana nopeampaa kuin valmistuvien määrä, joten koko Pohjois-Suomea uhkaa joidenkin alojen henkilöstöpula. Pohjois-Pohjanmaalla jatketaan hyvin käynnistynyttä työnjaon kehittämistä OYS:n, Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden kesken. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Toiminta- ja taloussuunnittelu valmistellaan omistajaohjauksen strategisten linjausten mukaisesti sopimalla työnjaosta ja taloudellisista resursseista. Sairaanhoitopiirin talouden johtamisessa sitoudutaan vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamiseen. Toiminnan johtamiseen asetetaan tulosaluekohtaiset strategiasta johdetut tavoitteet. Talouden suunnittelujärjestelmänä vuoden 2013 aikana käyttöönotettua FPM-järjestelmää kehitetään edelleen. Talouden ja toiminnan toteutumista raportoidaan ja johdetaan käyttäen hyväksi mm. QlikView -raportointiohjelmistolla tuotettua tietoa. QlikView-järjestelmän käytettävyyttä parannetaan erillisellä kehittämishankkeella. Tulosalueiden taloushallintaa tuetaan mm. osallistumalla toiminnan ja talouden arviointitapaamisiin. Hinnoittelua ja kustannuslaskennan periaatteita ja tietojärjestelmiä kehitetään yhdessä OYS:n erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Vuonna 2014 jatketaan tulosalueiden osalta sairaanhoitopiirin kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehittämisprojektia. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Titania työvuorosuunnittelu järjestelmän sähköisen asioinnin käyttöönottoa laajennetaan koskemaan ergonomisten työvuorojen autonomista suunnittelua. Uusi rekrytointijärjestelmä Kuntarekry otetaan käyttöön kokonaisuudessaan sijaisrekisterin ja avoimien työpaikkahakemusten osalta vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 aikana uudistetaan hoitoalan ammattitehtävien ja teknisen henkilöstön työnvaativuuteen perustuva tehtäväkohtaisen palkan arviointijärjestelmä. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamallin mukainen nopean palkitsemisen malli säpäkkä palkkio käyttöä jatketaan vuonna Sairaanhoitopiirin vuosipäivä järjestetään kesällä. Työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen koulutus- ja valmennusprosessia jatketaan, henkilöstön työkyvyn edistämisessä noudatetaan systemaattisesti uudistetun työkyvyn tuen toimintamallia. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Kehitystoiminnan voimavarat suunnataan kohteisiin, jotka parantavat toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja edistävät potilaiden aktiivista osallistumista hoitoprosessiinsa. Erityisesti painotetaan teknologian hyväksikäytön merkitystä tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistäjänä sekä tarvittavien resurssien turvaajana. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja ja sitä tukevaa teknologiaa sekä tietojärjestelmäratkaisuja mallinnetaan ja kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Avaus-, Onion- ja Vakava -hankkeissa yhteistyössä Oulun kaupungin ja muiden alueen ja kansallisten toimijoiden kanssa.

8 Kehitystyön avulla etsimme ratkaisuja, joiden avulla voimme tukea Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaaloiden ja alueen terveyskeskusten toiminnallista työnjakoa etätyökaluin, konsultaatioilla ja koulutuksellisilla toimintamuodoilla yhdessä kumppaniemme kanssa. Kehitystyön suuntalinjat on kuvattu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja -sopimuksessa Tietotekniikkaa kehitetään erityisvastuualuetasoisen strategian mukaisesti. Keskeisenä kehittämiskohteena on sähköisen potilastiedon saatavuuden parantaminen yli organisaatiorajojen ottaen huomioon terveydenhuoltolain mukaiset linjaukset. Vuonna 2014 valmistaudutaan ja otetaan käyttöön yhteistyössä alueen kuntien kanssa kansallinen terveysarkisto. Johtaminen perustuu avoimuuteen Uusi johtamisjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2011 alusta. Käyttöönottoon liittyy esimiesten ja johtoryhmien kouluttaminen/valmennus. Kaikkien esimiesten käytössä on verkkopohjainen koulutus taloudesta, henkilöstöasioista ja yleisistä hallinnon sekä johtamisen asioista. Johtoryhmän valmennuksen osana on laadittu sairaanhoitopiirin johtamisen käsikirja, jossa määritellään toimintatavat ja -periaatteet, joita PPSHP:n johtamisessa toteutetaan. Vuoden 2014 aikana järjestetään vähintään kaksi yleistä, avointa informaatiotilaisuutta koko henkilöstölle. Johtoryhmän ja tulosalueiden välisiä toiminnan suunnittelu- ja arviointitilaisuuksia järjestetään kolme. PPSHP:n henkilöstöjohtaminen perustuu avoimuuteen. Tämä tarkoittaa mm. sitä että, tietoa jaetaan työyksikön sisällä, perehdyttämiseen panostetaan, työyksikön tavoitteet informoidaan kaikille, uusien ideoiden kehittelyyn käytetään aikaa työyksikössä, moniammatillista yhteistyötä parannetaan ja hyvää työilmapiiriä edistetään. Esimiehen ja alaisen välillä käydään säännölliset kehityskeskustelut vähintään kerran vuodessa.

9 MEDISIININEN TULOSALUE Hoito on potilaslähtöistä Potilas saa tiedon ja pääsee hoitoon lakisääteisessä tavoiteajassa. Käytetään tarvittaessa lisätöitä. Ensihoitotoiminnan valmius pidetään pienin täydennyksin v 2013 tasolla. Lisätään potilaslähtöisyyttä prosesseissa muun muassa ottamalla käyttöön itseilmoittautuminen ja vakiinnuttamalla omatoiminen hemodialyysi. Jatketaan laadunhallinnan- ja potilasturvallisuussuunnitelman tekemistä. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Päivitetään hoitoprosessien kehittämistoimenpiteet ja seurataan niiden vaikuttavuutta. Potilaiden ohjauksen jatkuvuus varmistetaan aiempien ja uusien kehittämishankkeiden pohjalta useissa pitkäaikaissairauksissa. Päiväsairaalatoimintaa laajennetaan tulosalueella. Vuodeosastojen tilojen ja toiminnan uudistaminen jatkuu vuoden 2014 aikana. Syöpätautien ja hematologian sekä sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosastojen yhteistyötä kehitetään edelleen. Aloitetaan uuden palliatiivisen yksikön toiminta ja selkeytetään siihen liittyviä toimintamalleja. Jatketaan prosesseja tehostavien ATK-järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Keskitytään sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti vaativaan erikoissairaanhoitoon ja ERVA-alueen erityistason tutkimukseen ja hoitoon. Erikoissairaanhoidon sekä Oulun eteläisen että pohjoisen perusterveydenhuollon yhteistyöpoolin neuvotteluissa päätetään työnjaosta ja niiden toteutuskeinoista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä vaativan erikoissairaanhoidon kesken. Oulun kaupungin ihotautien erikoissairaanhoito siirtyy tulosalueen tehtäväksi. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Seurataan ja arvioidaan toiminnan- ja talouden toteutuminen kaikilla tasoilla ja osallistutaan muun muassa Qlikviewn kehittämiseen. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö, johtaminen perustuu avoimuuteen Ammattiryhmien välistä työnjakoa jatketaan. Työtä, työoloja ja työtiloja uudistetaan ja varmistetaan muutoksiin liittyvä osaaminen osaamiskartoituksilla ja koulutuksilla. Tehostetaan edelleen rekrytointia. Varmistetaan, että henkilöstöllä on käytettävissä ajantasaiset menettely-, työ- ja potilasohjeet sekä vakiinnutetaan uudet perehdyttämisohjelmat. Työolosuhteisiin, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin vaikutetaan riskienhallinnalla ja laiteturvallisuudella sekä työkykyä ylläpitävillä toimilla. Hoitotyön kirjaamiskäytäntöjä yhtenäistetään ja tehdään kattavasti hoitoisuusluokituksia. Luokitusten luotettavuutta varmistetaan säännöllisillä rinnakkaisluokituksilla ja määritetään optimihoitoisuus joka osastolle. Henkilöstön tavoitteellista toimintaa tuetaan laajentamalla tulospalkkausjärjestelmä koko tulosalueelle. Korkeatasoista tutkimus- kehitys- ja koulutustoimintaa Tieteellistä tutkimustoimintaa vahvistetaan muuttuneen EVO- lainsäädännön mukaisesti. Hoitotyön kehittävyyttä edistetään asiantuntijatehtävillä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Säännöllistä yhteistyötä jatketaan eri oppilaitosten kanssa ja tuodaan työ-

10 elämälähtöistä näkökulmaa opetussuunnitelmiin. Käynnistetään akuuttilääketieteen erikoisalan koulutus.

11 OPERATIIVINEN TULOSALUE Hoito on potilaslähtöistä Pääsy kiireettömään hoitoon on ollut keskimäärin hyvällä tasolla viimeisen parin vuoden ajan. Toiminnan ja talouden tulisi toteutua mahdollisimman tasaisesti ja pitkäjänteisesti, jotta odotusajat eivät veny lomien ja häiriötilanteidenkaan aikana. Mikäli jälkeen jääneitä tavoitteita joudutaan kuromaan kiinni, kustannukset nousevat nopeasti. Uusien määräysten tultua voimaan pääsy tutkimuksiin saatiin melko nopeasti hyvälle tasolle. Tämä kuitenkin tuotti uusia potilaita hoidon piiriin ja se näkyy vielä vuoden 2014 ajan lisääntyneenä leikkaustarjontana ja poliklinikkakontrolleina. Poliklinikoilla päästään vähitellen suoraan jonottomaan ajanantoon. Päivystysasetus on annettu. Sen vaikutukset Operatiivisella tulosalueella toteutuvat asteittain ja riippuvat lähinnä siitä, minkätasoisia päivystysyksiköitä muualla omalla ja ER- VA-alueella on. Synnytysten keskittyminen vaikuttaa välillisesti kirurgisiin päivystyksiin. Tällä hetkellä päivystyspotilaat pääsevät kohtuullisen hyvin leikkaukseen parin vuoden takaisen resurssoinnin seurauksena. Kaikkia päivystysasetuksen mukaisia, vuonna 2015 jo pakollisia erikoisalakohtaisia valmiuksia ei saada perustettua vielä vuonna Jatkohoidon mahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistäkin paremmin. Määräkysymysten ollessa tällä hetkellä kohtuullisesti hallinnassa, on mahdollista keskittyä aiempaa enemmän hoidon sisältöön. Keskustelu hoidon kriteereistä on käynnistymässä uudelleen ja niitä tullaan käymään läpi erikoisaloittain. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Potilaiden pääsy suoraan lähetteestä tutkimukseen tai hoitoon edellyttää hyviä lähete- ja palautekäytäntöjä molemmin puolin. Kun vuodenosastopaikkojen määrä alenee, tarvitaan reaaliaikaisempaa tietoa jatkohoitopaikoista. Tärkeintä on tehostaa kotiutusprosessia ja avohoitoa. Sairaanhoitopiirin alueen kolmen sairaalan välinen yhteistyö jatkuu tiiviinä ja kehittyy edelleen. Tämä on oleellinen tekijä eräiden kirurgian alojen hoitotakuun kannalta. Myös hoitomenetelmien valinta on yhdenmukaistunut. Pohjoisen Erva-alueen työnjako säilyy likimain ennallaan. Päivystys ja vaativat hoidot keskittyvät väistämättä. Selkäydinvammapotilaiden hoitoon liittyvien käyntien ja hoitojaksojen määrä lisääntynee keskittymisen seurauksena. Potilaan valinnanvapauden lisääntyminen ei ole selkeästi näkynyt tähän mennessä. Tilanne muuttuu jälleen tulevana vuonna, mutta muutokset tapahtunevat vähitellen. Metalli-metalli-tekonivelien pitkäaikaisongelmat tuottavat uusintaleikkauksia vaihtelevasti alueen sairaaloista. Vatsan alueen pitkälle edenneiden kasvainten hoitotulokset ovat parantuneet ja tarve lisääntynyt. OYS tulee olemaan maan toinen yksikkö näissä HI- PEC-hoidoissa, koska HYKS:in kapasiteetti ei enää ole riittävä. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Operatiivisella tulosalueella on tehty viimeisen parin vuoden aikana merkittäviä toiminnan järjestelyjä. Haasteet kasvavat lähivuosina. Näiden muutosten onnistuminen on nyt oleellisinta tulosalueen talouden ja toiminnan tasapainon kannalta.

12 Vuodeosastojen paikkamäärä alenee alkuvuodesta 30:lla (12 %). Uusi paikkaluku on 215. Osastojen lukumäärää ei tässä vaiheessa voida alentaa, koska vaativampien potilaiden hoito vie enemmän tilaa. Potilasryhmien tarkoituksenmukaista sijoittelua on tarkasteltu monipuolisesti. Tehokkuuden ja potilasturvallisuuden toteuttaminen on vaativaa siirtymävaiheessa etenkin kun pari vuotta sitten jo suljettiin kaksi osastoa. Keskusleikkausosaston eteläpään toisen kerroksen peruskorjaus aiheuttaa mittavan väistöoperaation. Noin elektiivistä leikkausta sijoitetaan pääasiassa Operatiivisen tulosalueen muihin leikkausyksiköihin Avohoitotalossa sekä Pään ja kaulan sairauksien leikkausyksiköissä. Remontilla on heijastusvaikutuksia myös alakerran Urologiseen yksikköön. Kun samaan aikaan suunnitellaan pohjoispään perusparannusta, on etsittävä väistötiloja urologian yksikön lisäksi myös välinehuollolle. Käsikirurgian poliklinikka ja leikkaukset siirtyivät jo Oulun Kuntoutussairaalaan onnistuneesti. Vuodeosastopaikkojen väheneminen vaatii edelleen LeiKo- ja avohoitotoiminnan kehittämistä. Kustannuksista poistuu välittömästi vain vuodeosastojen hotellitoiminta. Kun potilasprosessi tapahtuu avohoitokäyntinä kevennetyllä toimintamallilla paljon lyhyemmässä ajassa, on valmistelun, radiologian, anestesian, leikkauksen ja kotiutuksen synkronointi varsin vaativaa. Aineiden ja tarvikkeiden budjetti on edelleen tiukka. Hankintakierros on alentanut hintoja jossain määrin, mutta materiaalien käytön tarkastelua on jatkettava jo loppuvuoden aikana. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Työvoiman saatavuus on ollut viime aikoina hyvä. Osaamisen hallintaan ja perehdytykseen panostetaan paljon, mutta yksiköiden ja ammattiryhmien käytäntöjä tulee yhtenäistää. Työhyvinvointia edistävät sairaanhoitopiirin ohjeet ja työkalut otetaan aiempaa paremmin huomioon. Tämänkin toiminnan tulee olla mahdollisimman tasalaatuista eri yksiköissä ja yksilötasolla. Henkilöstöryhmien välinen työnjako lisääntyy. Hoitohenkilökunnan osuus potilaskontakteissa on kasvanut. Tukipalveluiden rooli lisääntyy edelleen. Vuoden 2014 suuret toiminnalliset muutokset johtavat myös työnjaon muutoksiin. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tutkimustoiminta on jatkunut toistaiseksi ennallaan uuden tutkimusrahoitusjärjestelmän aikana. Ryhmien tulee kuitenkin varautua entistä suurempaan kilpailuun omasta ja ulkopuolisesti rahoituksesta. Väitöskirjatutkijoiden tutkimusjaksot tulee järjestää tehokkaammin ja milloin mahdollista aiempaa yhtenäisempinä. Tulosalueella on toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä tehty kysely yksiköittäin seuraavista aiheista: potilaan palvelun parantaminen, potilasprosessien viiveet, mahdolliset säästökohteet, työhyvinvoinnin parantaminen, johtamisen kehittäminen, viime vuosien onnistuneet ja uudet kehittämishankkeet. Näitä käytetään pohjana vuoden 2014 tarkemmassa suunnittelussa. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Anestesiatietojärjestelmä on kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Leikkaustietojärjestelmän kehitys jatkuu vielä koko vuoden Yksiköiden toi-

13 minnot limittyvät voimakkaasti leikkaussaliremonttien myötä. Sen vuoksi tietojärjestelmiä ja niiden käyttötapaa pitää yhdenmukaistaa. Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Akseli toimii vuoden 2014 loppuun mennessä kaikissa avohoidon yksiköissä tulosalueella. Lääkkeiden ja materiaalien varastonhallinta- ja tilaustoimitusjärjestelmä laajenee samasta syystä. Potilaiden voinnin seurannassa vuodenosastoilla käytettävän mobiililaitteisiin perustuvan järjestelmän hankinta on meneillään. Hankinnan toteutuessa sen käyttöönotto on käytännössä alkuvuodesta Toiminnan limittyminen vaatii muutoksia myös potilas- ja taloushallinnon järjestelmiin. Kantapalveluihin, earkistoon ja ereseptiinkin kouluttautuminen vaatii runsaasti perehtymistä tulevana vuonna. Paine potilaan sähköiseen asiointiin on lisääntynyt selvästi.

14 LAPSET JA NAISET Hoito on potilaslähtöistä Hoitoon pääsyn aikoja seurataan, lähetteiden käsittely ja hoitotakuu toteutuvat säädösten mukaisesti. Lisätyöpoliklinikkatoimintaa tarvitaan lastenkirurgialla. Potilaslähtöisiä toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään palautteiden perusteella sekä potilasohjausta mallintamalla. Sähköisen synnytyskertomuksen (Ipana) esitietolomakkeen käyttö on vakiintunut. Hoidon haitta- ja poikkeamatietoja (Haipro) hyödynnetään hoitoprosessien laadun parantamisessa. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelman sisältävä toimintakäsikirja on käytössä. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tulosalueen toiminta on lääketieteellisesti ja hoidollisesti korkeatasoista ja näyttöön perustuvaa. Opetuskoordinaattori vastaa kokonaisvaltaisesti hoitotyön opiskelijoiden harjoittelusta ja toimii linkkinä työelämän ja oppilaitosten välillä. Opiskelijoiden tyytyväisyys (Cles) opetukseen säilyy tavoitetasolla. Perinteiset alueelliset koulutukset ja tulosalueen sisäiset koulutukset jatkuvat. Perhekeskeisiä hoitokäytäntöjä kehitetään Vanhemmat vahvasti mukana hankkeen myötä. Hoitotyötä kehitetään erityisesti imetyksen ja ihokontaktin osalta kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti sekä Vauvamyönteisen sairaalan (BFHI) sertifikaatin kriteereiden mukaisesti. Toimintakäytäntöjä synnyttäjien ja isien tukemiseksi kehitetään Hyvä Syntymä-hankkeen mukaisesti. Tulosalue on korkeatasoisen tutkimuksen tuottaja ja tukee tutkimusta ja opetusta VTR -rahoituksella. VTR -pisteet ja niiden tuoma rahoitus pysyvät ennallaan. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus säilyy suurena. Synnytys- ja naistentautien klinikassa kehitetään erikoistumiskoulutusta hyödyntäen lokakuussa 2013 tehtyä valtakunnallista opetuksen auditointia. Hoitotyön tutkimusklubitoiminta vakiinnutetaan. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Alueellinen työnjako, hoidon porrastus ja yhteistyöneuvottelut ERVA-alueen ja perusterveydenhuollon kanssa toteutuvat suositusten mukaisesti. Päihdeäitien ja vauvojen hoidossa terävöitetään yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Painopistealueena on edelleen perusterveydenhuollossa annettavan hoidon tukeminen lisäämällä konsultaatioita erikoissairaanhoitoon tulevien lähetteiden osalta. Lisäksi perusterveydenhuoltoon siirtyvien potilasryhmien käytänteitä parannetaan koulutuksella ja ohjeistuksilla. Lasten- ja nuorten vastuualueella avohoitopainotteisuutta lisätään laajentamalla infuusiopoliklinikkatoimintaa päiväsairaalatoiminnaksi. Lihavuuspoliklinikkatoiminta jatkuu yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Syömishäiriöpotilaiden hoitoa ja hoidonporrastusta kehitetään nuorisopsykiatrian ja perusterveydenhuollon kanssa. Pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymävaiheen ohjausta kehitetään. Päivystyspoliklinikalla lapsipotilaiden hoito- ja seurantakäytänteitä tehostetaan edelleen sisäänottojen vähentämiseksi. Keskosten jälkitarkastuspoliklinikkatoiminta toimii osaston yhteydessä. Vastasyntyneiden kotiutusta nopeutetaan edelleen laatimalla varhaisen kotiutuksen kriteerit ja tehostamalla edelleen avohoitotoimintaa ja neuvolayhteistyötä. Synnytyssalin, synnytysosastojen ja vastasyntyneiden teho-osaston tiivistetty yhteistyö keskosten ja vastasyntyneiden alkuhoidon kehittämiseksi jatkuu. Yhteistyötä sairaalan infektiotorjuntayksikön kanssa tehostetaan arvioimalla prosessin päällekkäisyyksiä. Infektioiden seurannassa käytetään SAI-rekisteriä. Tavoitteena on sairaalainfektioiden väheneminen.

15 Synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualueella lyhytjälkihoitoiseen synnytykseen rohkaistaan edelleen ja jälkitarkastuskäynnit toteutuvat avosektorilla. Sikiötutkimusyksikkö vastaa kansallisesti tiettyjen sikiön sairauksien diagnostiikasta ja hoidosta. Uusia syövän hoidon biologisia lääkkeitä käytetään harkiten. Robottikirurgiaa käytetään HALO-suositusten mukaisesti. Päiväkirurgista toimintaa lisätään ja prepoliklinikkakäyntejä vähennetään edelleen. Genetiikan vastuuyksikkö keskittyy erityisosaamista vaativien korkeatasoisten palvelujen tuottamiseen ja huolehtii lääketieteen kehityksen vuoksi nopeasti muuttuvien ja yhä laajemmin käytettävien geneettisten diagnoosimenetelmien eettisestä, laadukkaasta ja tehokkaasta soveltamisesta koko ERVA -alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Lasten- ja naistensairaalan suunnittelu jatkuu, ja hankesuunnitelma valmistuu v Synnytysten lisääntymiseen varaudutaan väliaikaissuunnitelmalla. Toimintamuutokset lisäävät tuottavuutta, jonka parantumista mitataan DRG:n avulla. Tuottavuutta kuvaavat mittarit (DRG-piste/työpanos ja Euro/DRG-piste) ovat noususuuntaisia. Omistajaohjaus tukee strategiaa Keskitymme erikoissairaanhoitoon. Toiminta on taloudellista ja vaikuttavaa ja huomioi jäsenkuntien kanssa tehdyt sopimukset. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Johtamisessa ja toiminnan ja talouden seurannassa hyödynnetään Qlikview-ohjelmaa vastuuyksikkötasolle asti. Vastuuyksiköt seuraavat toimintalukuja ja menokehitystä kuukausittain. Hoitotyön koordinoinnilla hallitaan henkilöstövoimavaroja. Rekrytointipalveluiden hallinnoimalla teho-osastojen ja tulosalueen kätilöiden varahenkilöstöjärjestelmällä varmistetaan osaaminen äkillisissä poissaoloissa. Taloussuunnitelman toteutuminen vahvistetulla tavalla edellyttää erittäin tiukkaa työpanosten ja menojen hallintaa. Lääkinnällisten laitteiden uusinnassa huomioidaan laitteiden elinkaari. Väistötilojen käytön jatkuminen vaikuttaa toimintaan ja henkilöstömitoitukseen. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Työolobarometrin tuloksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa huolehtien erityisesti esimiestyöstä, tiedonkulusta ja vuorovaikutuksesta. Työvoimapulaa vältetään osa-aikatyöllä huomioiden työntekijän elämäntilanne. Työaikapankkivapaita käytetään koko tulosalueella. Sairauspoissaolojen toivotaan näillä toimenpiteillä vähenevän. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin ja kansainvälisiin konferensseihin. Vastuuyksiköiden koulutus- ja kehittämispäiviä toteutetaan koordinoidusti. Henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta varmistetaan jatkamalla kiinteää yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Palkitsevan työn menetelmämallin käyttöä jatketaan. Tulosalueen yhteistä perehdytysohjelmaa arvioidaan ja kehitetään Webropol-kyselyn tulosten perusteella. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Videovälitteisen ultraäänikuvien siirron (HUS, naistenklinikka ja lasten kardiologinen osasto) avulla valikoidaan avosydänkirurgiaa välittömästi syntymän jälkeen tarvitsevat potilaat. Ultraäänikuvien sähköistä arkistointia laajennetaan. Laparoskopiasimulaattoria

16 hyödynnetään leikkausopetuksessa. Paperitonta vastaanottotoimintaa laajennetaan. Synnytyssalin keskusvalvontayksikkö laajentuu äitiyspoliklinikalle ja prenataaliosastolle. ANTTI-anestesiatietojärjestelmä otetaan käyttöön lasten- ja nuorten vastuualueella. L4- kaaressa käytetään sähköistä ilmoittautumis-järjestelmää. Johtaminen perustuu avoimuuteen Johtoryhmässä, osastonhoitajakokouksissa, lääkärikokouksissa ja osasto- ja tulosaluekokouksissa käsitellään asiat ja päätökset, jotka vaikuttavat vastuualueiden toimintaan.

17 PSYKIATRIAN TULOSALUE Hoito on potilaslähtöistä Hoidot suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä potilaiden ja heidän läheistensä sekä kuntien työntekijöiden kanssa. Potilaiden tyytyväisyyttä seurataan kyselyillä ja laatupalautteilla. Väkivaltatilanteiden ja pakkotoimien suhteellista määrää pyritään systemaattisesti alentamaan. Hoitoon pääsyn ja lähetteiden käsittelyn aikoja seurataan ja hoitotakuu toteutuu säädösten mukaan. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Tulosalue vastaa alueen psykiatrisen erikoissairaanhoidon kehittämisestä ja yhteistyöstä alueen perusterveydenhuollon kanssa sekä siihen liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta. Kuntien perusterveydenhuollon, OYS ERVA:n sairaanhoitopiirien psykiatrian yksiköiden ja muiden tahojen kanssa järjestetään yhteistyöneuvotteluja, joissa kerätään myös palautetta yhteistyön toimivuudesta ja parannusehdotuksia. Tulosalueen hoitoprosessit perustuvat tutkimustietoon ja hyväksi todettuihin käytäntöihin sekä näiden pohjalta laadittuihin käypä hoito suosituksiin ja niihin perustuviin tulosalueen hoito-ohjeisiin. Keskeisimmät hoitoprosessit analysoidaan, hukkatyöt ja pullonkaulat tunnistetaan ja minimoidaan. Prosessit laaditaan perusterveydenhuollon toiminnan kanssa yhteensopiviksi kokonaisuuksiksi. InterRAI- järjestelmän käyttöä jatketaan ja tulosalue osallistuu järjestelmän valtakunnalliseen kehittämiseen. Sähköistä asiointia edistetään mm. kannustamalla henkilökuntaa videoneuvottelujen ja -konsultaatioiden käyttöön. Oulun kaupungin osastot 3 ja 4 siirtyvät osaksi tulosalueen toimintaa Lisäksi kaupungin Tuiran osastot muutettiin avopalvelukeskukseksi , jolloin psykiatristen sairaansijojen määrä väheni 24 kpl. Samalla tarkistettiin tulosalueen aikuisia hoitavien yksiköiden toimintatapoja, työnjakoa, tehtäviä ja resursointia. Muutosten toiminnallista ja taloudellista onnistumista seurataan tiiviisti yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Tammikuussa 2014 aikuispsykiatrian vastuualueen avohoitoyksikkö muuttaa kasarmialueelta Peltolaan ja toiminta yhdistetään toiminnalliset terapiat -yksikön kanssa. V alussa nuorisopsykiatrisen toiminnan painopistettä siirretään laitoshoidosta avohoitoon: Osastojen 80 ja 72 toiminta loppuu ja perustetaan uusi nuorisopsykiatrinen osasto 77 sekä tehostetun avohoidon työryhmä ja syömishäiriötyöryhmä. Budjettikauden aikana lastenpsykiatrian yksiköt ovat edelleen evakkotiloissa, mikä vaikeuttaa lapsipotilaiden hoitoa ja henkilöstöresurssien joustavaa käyttöä sekä aiheuttaa ylimääräisiä vuokramenoja. Lastenpsykiatrian vastuualue osallistuu tulevaisuuden sairaalan LANA- rakennushankkeen suunnitteluun. Alle 16-vuotiaiden psykoterapioita joudutaan tuottamaan ostopalveluiden lisäksi lisätyönä, koska alueella ei ole riittävästi OYS:n ulkopuolella toimivia lasten psykoterapiaan koulutettuja psykoterapeutteja. Terapeuttipulan vuoksi aloitetaan v.2014 OYS ERVAalueen yhteinen lasten psykoterapeuttikoulutus.

18 OYS ERVA-alueen psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen määrä on nykyisillä koulutusmäärillä jäämässä selvästi liian pieneksi tarpeeseen ja poistumaan nähden. Tämän vuoksi tulosalueen erikoislääkäreiden koulutuspaikkamääriä tulee lisätä vähitellen nykyisestä neljästätoista n. kahteenkymmeneenkahteen. Vuodelle 2014 esitetään yhtä uutta erikoistuvan lääkärin virkaa. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Tulosalue tarjoaa psykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoa, oikeuspsykiatrisia tutkimuksia sekä muita hoitoon liittyviä palveluita sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja sovitusti koko ERVA-alueelle, vakuutuslaitoksille ja oikeuslaitokselle. Psykiatrian tulosalueen ja perusterveydenhuollon, Oulun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon sekä muun ERVA-alueen välille rakennetaan toimivat hoitoketjut ja toimiva työnjako. Perusterveydenhuollon psykiatriaa tuetaan konsultaatioilla, koulutuksella ja työnohjauksella. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Talous-, työpanos- ja suoritelukuja sekä hoidon tuloksia, laatua, tehokkuutta ja henkilöstömitoitusta seurataan systemaattisesti. Keskeisimpien hoitoprosessien hukkatyöt ja pullonkaulat minimoidaan. Toimintamenot ja tilikauden tulos pidetään talousarvion mukaisina. Työpanosten määrä pidetään käyttösuunnitelman mukaisena ja kustannusten kasvua hoidettua potilasta kohden hillitään toiminnan avohoitopainotteisuuden lisäämisellä, yhdistämällä osastojen toimintoja viikonlopuiksi ja juhlapyhiksi, henkilökunnan joustavalla liikkumisella tulosalueella sekä laajoilla kesäsuluilla. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Keskeisenä kehittämisalueena on henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen työympäristön terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parantamalla. Suunnitteilla olevat peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet parantavat tilannetta. Henkilökunnan jaksamista ja mielenterveyspalvelujen laadukasta toteuttamista tuetaan tarjoamalla mielenterveyslain mukaista mahdollisuutta osallistua työnohjaukseen. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin. Mahdollisuus kehityskeskusteluun esimiehen kanssa tarjotaan vähintään kerran vuodessa jokaiselle työntekijälle. Henkilökunnan työoloja kehitetään vastuualueittain mm. työolobarometrin tulosten pohjalta. Uusien työntekijöiden rekrytointia edistetään mm. pitämällä yhteyksiä kouluttajiin ja kehittämällä opiskelijoiden ohjausta. Sijaisten ja uusien työntekijöiden asianmukaisesta perehdyttämisestä huolehditaan, vastuuyksiköissä tapahtuvan ja esimiesten toteuttaman perehdytyksen lisäksi järjestetään määrävälein koko tulosalueen yhteisiä perehdytystilaisuuksia. Tulosalueella on käytössä nopean palkitsemisen malli eli Säpäkkä erityisten hyvien työsuoritusten huomioimiseksi. Henkilöstöä on mukana työryhmissä, jotka suunnittelevat tulosalueen yksiköiden toimintojen ja rakenteiden uudistamista. Henkilöstölle tiedotetaan aktiivisesti muutosten eri vaiheissa.

19 Johtaminen perustuu avoimuuteen Tulosalueen ja vastuualueiden johtoryhmien työskentelyä kehitetään entistä keskustelevampaan suuntaan ja niiden kokousmuistiot laitetaan intranetiin kaikkien luettavaksi. Tulosalueen johtoryhmässä ovat mukana henkilöstön edustajat.

20 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE Kehitysvammahuollon tulosalue täydentää ja tukee kuntien kehitysvammahuollon palveluja, keskittymällä erityisesti erityisosaamista vaativien kehitysvammahuollon palvelujen tuottamiseen. Kehitysvammahuollon tulosalueen viimeinen asumis-palveluyksikkö siirtyy vuoden 2014 aikana pois kuntayhtymältä. Kehitysvammahuollon valtakunnallisena tavoitteena on kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen asteittain. Pohjois-Pohjanmaalla tässä ollaan jo varsin pitkällä. Viemme muutosta eteenpäin mahdollisimman hallitusti. Asiakasmäärän muutoksesta ja vaihtelusta johtuen tulosalueen talouden ja hintojen kehityksen tasapainossa pito on haasteellista. Kehitysvammahuollon erityisosaamisen säilyminen ja kehittymisen muuttuvassa tilanteessa Pohjois-Suomessa toteutuu hyvällä yhteistyöllä asiakkaiden, alueen kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Kehitämme palvelujamme vastaamaan entistä paremmin kehitysvammaisten ja heidän perheiden tarpeita. Palveluissa tulemme aktiivisesti lisäämään asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta.

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tammi-elokuu 8/2013. Osavuosikatsaus II. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Tammi-elokuu 8/2013. Osavuosikatsaus II. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Tammi-elokuu 8/2013 Osavuosikatsaus II Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

VUODEN 2011 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN

VUODEN 2011 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI VUODEN 2011 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN TK SEMINAARI 19.4.2012 johtajaylilääkäri SISÄLTÖ Haasteet Toiminnan kehittäminen Toimintaluvut Osastojen käyttöaste (kuormitus) ja

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen Kuntaneuvottelu 22.4.2015 O-P Lehtonen Katsaus sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen 2014 Samuli Saarni: Sairaanhoitopiirin toiminnalliset tavoitteet 2015 uudistusten tilannekatsaus Arja Pesonen:

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Yleistä vuodesta 2015 Sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi sairaalan 120. vuosi Sote-uudistus uudistui

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 2014 TA TA 2016 TA 2017 TA 2018 00004100 SOSIAALITOIMISTO Myyntituotot 2 610 2 400,00 Muut toimintatuotot 364 2 974 2 400,00 Henkilöstökulut -63 570-69 047,00-63 761,00 Palvelujen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 31.05.2011 31.05.2010 % SUORITTEET 1.1-31.5.2011 Hoitopäivät, yleissairaudet 52428 18504 35,3 20363-9,1 Hoitopäivät, psykiatria 15150

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio 2014 Yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiri Painopistealueet 2014 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Yhtymähallitus Toiminta-alueiden toimintasuunnitelmat ja käyttösuunnitelma

Yhtymähallitus Toiminta-alueiden toimintasuunnitelmat ja käyttösuunnitelma Yhtymähallitus 22.12.2014 Toiminta-alueiden toimintasuunnitelmat 2015-2016 ja käyttösuunnitelma sekä laite- ja kalustohankinnat 2015 Sisällys Kuntayhtymän johdon toimintasuunnitelma 2015 2016... 1 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS LAPUAN KAUPUNKI Sivu 1 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS 3010 TOIMINTATUOTOT/TULOT 3310 MYYNTITUOTOT 23.867,02 4.882,82 20,5 156.000 23.270,00 14,9 3320 MAKSUTUOTOT 501.076,30 319.207,05 63,7

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kesäkuu 6/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Kesäkuu 6/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Kesäkuu 6/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2012 31.07.2012 31.07.2011 % Hoitopäivät, yleissairaudet 51850 25596 49,4 26112-2,0 Hoitojaksot,

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot