Valmistus omaan käyttöön ,9-19,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmistus omaan käyttöön 1 243 704 1 122 320 1 000 000-10,9-19,6 1 000 000 1 000 000"

Transkriptio

1 Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Käyttösuunn. Talousarvio Muutos-% Muutos-% Suunnitelma Suunnitelma KS13 TP Toimintatuotot Myyntituotot ,4 1, josta jäsenkunnat ,6 4, josta ulkokunnat ja muut ,2 9, josta välitetyt ,6 12, josta evo ,4-5, josta muut myyntituotot ,0-23, Maksutuotot ,3 4, Tuet ja avustukset ,3-14, Muut toimintatuotot ,4 398, Toimintatuotot ,1 4, Valmistus omaan käyttöön ,9-19, Toimintakulut Henkilöstökulut ,2-2, josta palkat ja palkkiot ,3-2, henkilösivukulut ,9 0, Palvelujen ostot ,2 46, josta välitetyt ,6 12, Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-11, josta apteekkitarvikkeet ,6-19, josta hoitotarvikkeet ,6-3, Avustukset ,0 235, Muut toimintakulut ,8-8, Toimintakulut ,9 2, T O I M I N T A K A T E ,7 71, Rahoitustuotot- ja kulut ,7-21, V U O S I K A T E ,3 79, Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,6 4, Satunnaiset erät * * 0 0 Satunnaiset tulot 0 0 * * 0 0 Satunnaiset menot * * 0 0 TILIKAUDEN TULOS * *

2 Investointiosa INVESTOINTIOSA Tilinpäätös Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma KS Aineettomat oikeudet Menot (aineettomat oikeudet) Tulot Nettomeno Maa- ja vesialueet Menot (maa- ja vesialueet) Tulot Nettomeno Rakennukset Menot (rakennukset) Tulot Nettomeno Koneet ja kalusto Menot (koneet ja kalusto) Tulot Nettomeno Muut aineelliset hyödykkeet Menot (muut aineelliset hyödykkeet) Tulot 0 0 Nettomeno Osakkeet Menot (osakkeet) Tulot Nettomeno Yhteensä Menot Tulot Nettomeno

3 Rahoitusosa RAHOITUSOSA Tilinpäätös Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma KS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0 Lainakannan muutokset yht Pitkäaikaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Lainakannan muutokset yht Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta yht Vaikutus maksuvalmiuteen

4 Toimintatavoitteet Tilin- Muutos Muutos% päätös TA2014/ TA2014/ Suunn. Suunn. TOIMINTATAVOITTEET 2012 KS 2013 TA 2014 KS2013 KS Määrätavoitteet (esh+pth) - Laskutettavat avohoitokäynnit , erikoissairaanhoito , per.terv.huollon päiv. (OYS+Oulask.) , Vuodeosastohoitojaksot (*) , Hoitopäivät , Hoidossa olleet jäsenkuntien potilaat , Tunnuslukutavoitteet (esh) - Keskimääräinen hoitoaika 4,9 4,7 4,7 0,0 vrk 4,7 4,7 -päiväkir. %-osuus leikkauksista 42,2 37,6 38,2 0,2 %-yks 38,2 38,2 -päiväkir. %-osuus elekt. leikkauksista 57,2 50,1 50,7 0,0 %-yks 50,7 50,7 Taloudellisuustavoitteet (esh) - Jäsenkuntien laskutukset ,0 euroa/asukas Määrätavoitteet (kehitysvammahuolto) - Neuvola- ja tutkimuspalvelukäynnit , Laitoshoito (hoitopäivät) , Asumispalvelut (hoitopäivät) , Työtoiminta (käynnit) ,

5 YHTYMÄHALLINTO Yleistä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian lähtökohtana ja avainsanoina ovat alueen väestön tarpeet, yksilön oma vastuu terveydestään, potilaslähtöisyys, henkilöstöön, osaamiseen ja johtamiseen panostaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen kumppanuuksia, työnjakoa ja uutta teknologiaa hyödyntämällä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Näihin liittyen vuoden 2013 alusta lukien terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmaa on tehty tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Myös tulevaisuuden erikoissairaanhoidon tila- ja investointitarpeista on laadittu selvitys. Tulevaisuuden sairaala 2030 lähivuosien tärkein painoalue Organisaatio Lähivuosien ja vuosikymmenien suurin hanke on sairaanhoitopiirin tilojen peruskorjaus ja osin uudisrakentaminen. Kokonaisuuden alustava kustannusarvio seuraavien vuoden aikana on noin 500 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sairaala 2030 hankkeessa on kartoitettu sairaanhoitopiirin nykyisten toimintojen ja tilojen kehittämistarpeet ottaen huomioon mm. teknologian hyödyntäminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Uudistamisen keskiössä on potilaiden hoidon laadun ja hoitoprosessien kehittäminen. Toiminnan kehittämisessä ja erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa johtavana ajatuksena on parhaan hyödyn saavuttaminen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen tehostamalla eri prosesseja uusien innovatiivisten ratkaisujen kautta. Tulevaisuuden sairaala -hankekokonaisuuden suunnittelua jatketaan vuoden 2014 aikana valtuuston tekemien linjausten mukaisesti laatimalla tarkka hankesuunnitelma lasten ja naisten sairaalan rakentamiseksi ja vanhojen tilojen uudistamiseksi. Lisäksi valtuuston päätöksen mukaisesti selvitetään ja laaditaan suunnitelma paikoituksen järjestämiseksi ja tutkitaan mahdollisuutta liittää tukipalvelu- ja logistiikkakeskuksen, potilashotellin ja päiväsairaalan toteutus paikoitusratkaisuun. Hanketta suunnitellaan ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien ja Kontinkankaan alueen eri toimijoiden kanssa. Koko Kontinkankaan alueen kehittämiseksi on perustettu sairaanhoitopiirin aloitteesta Business Oulun vetämä Oulu Health nimellä kulkeva ohjelmakokonaisuus. Yhtymähallinnon organisaatio säilyy vuonna 2014 pääosin nykyisellään. Yhtymähallintoon perustetaan arviointiylilääkärin virka. Arviointiylilääkäri palvelee koko OYS-erityisvastuualuetta. Hänen työtään tukee johtajaylilääkäreistä koostuva ohjausryhmä. Arviointiylilääkärin tehtäviä ovat: arvioida ja kehittää sairaanhoitotoiminnan vaikuttavuutta, vastata uusien menetelmien arviointiprosessista ja käyttöönoton periaatteiden sopimisesta, tukea potilasturvallisuuden varmistamista ja edistämistä, tukea sairaanhoidon laadunhallinnan suunnitelman laatimista, tehdä valtakunnallista yhteistyötä toiminta-alueellaan (HALO) sekä hoitoketjujen vaikuttavuuden seuranta ja kehittäminen. Tulevaisuuden sairaala ohjelmakokonaisuuden johtajan tehtävä sijoittuu myös yhtymähallintoon. Ohjelmajohtaja aloitti tehtävässään elokuussa Hänen tehtävänä on johtaa kuntayhtymän pitkänajan tila- ja kiinteistösuunnittelua sekä vastata kuntayhtymän laajojen pitkänajan investointihankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta.

6 Hoito on potilaslähtöistä Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloustavoitteita ja niitä kuvaavia mittareita kehitetään sairaanhoitopiirin ja omistajaohjausstrategian edellyttämällä tavalla. Yhtymähallinnon työssä korostuu osallistuminen väestön terveydenhuollon järjestämisen suunnitteluun ja toteutuksen valmisteluun. Yhtymähallinto vastaa osaltaan potilaiden hoidon saatavuuden toteutumisesta voimassa olevien lakien ja erikoissairaanhoidosta sovitun työnjaon mukaisesti valtakunnallisesti ja erityisesti Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen osalta. Potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kehittäminen sekä näyttöön perustuvien toimintatapojen jalkauttaminen on edelleen painopisteenä. Uusien menetelmien käyttöönottoon on sovittu koko Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteinen menettely, ja arviointityötä tehdään myös kansallisesti erityisvastuualueiden arviointiylilääkärien yhteistyönä. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Korkeatasoinen tutkimus-, kehitys-, ja koulutustoiminta edellyttää sairaanhoitopiirin tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston ja alueen muiden tutkimus- ja koulutusyhteisöjen, mm. Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa. Tutkimuspalveluyksikkö tukee, koordinoi ja ohjeistaa kliinistä tutkimustoimintaa. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöryhmä koordinoi opetukseen, tutkimukseen ja yhteiseen henkilöstöön liittyviä asioita. Terveyden tutkimuksen alueellinen tutkimustoimikunta laatii suunnitelman tutkimuksen painopistealueista ja tavoitteista tulevan asetuksen ohjeita noudattaen. Sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston yhdessä perustaman yhteisorganisaation, Medical Research Centerin tarkoituksena on vahvistaa tutkimusmahdollisuuksia, tukea tutkijoita ja tehostaa tutkimusresurssien käyttöä. Sairaanhoitopiiri osallistuu STM:n Kaste-ohjelman kautta rahoittamiin Avaus- ja Terveempi Pohjois-Suomi hankkeisiin ja vuonna 2014 mahdollisesti alkavaan Potku-hankkeeseen. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Sairaanhoitopiiri keskittyy erikoissairaanhoidon tehtäviin ja erityistason toimintaan. Tavoitteen saavuttamisen edellytys on saumattomat palveluketjut ja toimiva työnjako niin perusterveydenhuollon kuin kaikkien erityisvastuualueen terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Palveluketjujen kehittämisestä huolehditaan yhtymähallinnon ja tulosalueiden yhteistoimin. Sairaanhoitopiirin eri ammattiryhmien sisäistä työnjaon kehittämistä jatketaan huomioiden terveydenhuollon työvoiman ennakointi ja tulevaisuuden sairaalan tarpeet. Hoitohenkilöstön mitoitushankkeen tulosten pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Uusi terveydenhuoltolaki ja sen asetukset koskien mm. valtakunnallista hoidon keskittämistä, ensihoitoa ja päivystysjärjestelyitä aiheuttavat muutoksia sairaanhoitopiirin toiminnassa. Päivystysasetuksen pohjalta koko erityisvastuualueella joudutaan muokkaamaan päivystysvalmiutta. Erikoissairaanhoidon osalta suunnittelu tehdään v järjestämissopimuksen päivityksen puitteissa.

7 Työnjakoon ja päivystysvalmiuden ylläpitoon vaikuttaa osaltaan myös tulevaisuuden henkilöstökehitys. v tehtyjen selvitysten mukaan sekä lääkäri- että hoitohenkilöstön eläkkeelle siirtyminen on seuraavan 10 vuoden aikana nopeampaa kuin valmistuvien määrä, joten koko Pohjois-Suomea uhkaa joidenkin alojen henkilöstöpula. Pohjois-Pohjanmaalla jatketaan hyvin käynnistynyttä työnjaon kehittämistä OYS:n, Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden kesken. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Toiminta- ja taloussuunnittelu valmistellaan omistajaohjauksen strategisten linjausten mukaisesti sopimalla työnjaosta ja taloudellisista resursseista. Sairaanhoitopiirin talouden johtamisessa sitoudutaan vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamiseen. Toiminnan johtamiseen asetetaan tulosaluekohtaiset strategiasta johdetut tavoitteet. Talouden suunnittelujärjestelmänä vuoden 2013 aikana käyttöönotettua FPM-järjestelmää kehitetään edelleen. Talouden ja toiminnan toteutumista raportoidaan ja johdetaan käyttäen hyväksi mm. QlikView -raportointiohjelmistolla tuotettua tietoa. QlikView-järjestelmän käytettävyyttä parannetaan erillisellä kehittämishankkeella. Tulosalueiden taloushallintaa tuetaan mm. osallistumalla toiminnan ja talouden arviointitapaamisiin. Hinnoittelua ja kustannuslaskennan periaatteita ja tietojärjestelmiä kehitetään yhdessä OYS:n erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Vuonna 2014 jatketaan tulosalueiden osalta sairaanhoitopiirin kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehittämisprojektia. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Titania työvuorosuunnittelu järjestelmän sähköisen asioinnin käyttöönottoa laajennetaan koskemaan ergonomisten työvuorojen autonomista suunnittelua. Uusi rekrytointijärjestelmä Kuntarekry otetaan käyttöön kokonaisuudessaan sijaisrekisterin ja avoimien työpaikkahakemusten osalta vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 aikana uudistetaan hoitoalan ammattitehtävien ja teknisen henkilöstön työnvaativuuteen perustuva tehtäväkohtaisen palkan arviointijärjestelmä. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamallin mukainen nopean palkitsemisen malli säpäkkä palkkio käyttöä jatketaan vuonna Sairaanhoitopiirin vuosipäivä järjestetään kesällä. Työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen koulutus- ja valmennusprosessia jatketaan, henkilöstön työkyvyn edistämisessä noudatetaan systemaattisesti uudistetun työkyvyn tuen toimintamallia. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Kehitystoiminnan voimavarat suunnataan kohteisiin, jotka parantavat toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja edistävät potilaiden aktiivista osallistumista hoitoprosessiinsa. Erityisesti painotetaan teknologian hyväksikäytön merkitystä tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistäjänä sekä tarvittavien resurssien turvaajana. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja ja sitä tukevaa teknologiaa sekä tietojärjestelmäratkaisuja mallinnetaan ja kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Avaus-, Onion- ja Vakava -hankkeissa yhteistyössä Oulun kaupungin ja muiden alueen ja kansallisten toimijoiden kanssa.

8 Kehitystyön avulla etsimme ratkaisuja, joiden avulla voimme tukea Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaaloiden ja alueen terveyskeskusten toiminnallista työnjakoa etätyökaluin, konsultaatioilla ja koulutuksellisilla toimintamuodoilla yhdessä kumppaniemme kanssa. Kehitystyön suuntalinjat on kuvattu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja -sopimuksessa Tietotekniikkaa kehitetään erityisvastuualuetasoisen strategian mukaisesti. Keskeisenä kehittämiskohteena on sähköisen potilastiedon saatavuuden parantaminen yli organisaatiorajojen ottaen huomioon terveydenhuoltolain mukaiset linjaukset. Vuonna 2014 valmistaudutaan ja otetaan käyttöön yhteistyössä alueen kuntien kanssa kansallinen terveysarkisto. Johtaminen perustuu avoimuuteen Uusi johtamisjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2011 alusta. Käyttöönottoon liittyy esimiesten ja johtoryhmien kouluttaminen/valmennus. Kaikkien esimiesten käytössä on verkkopohjainen koulutus taloudesta, henkilöstöasioista ja yleisistä hallinnon sekä johtamisen asioista. Johtoryhmän valmennuksen osana on laadittu sairaanhoitopiirin johtamisen käsikirja, jossa määritellään toimintatavat ja -periaatteet, joita PPSHP:n johtamisessa toteutetaan. Vuoden 2014 aikana järjestetään vähintään kaksi yleistä, avointa informaatiotilaisuutta koko henkilöstölle. Johtoryhmän ja tulosalueiden välisiä toiminnan suunnittelu- ja arviointitilaisuuksia järjestetään kolme. PPSHP:n henkilöstöjohtaminen perustuu avoimuuteen. Tämä tarkoittaa mm. sitä että, tietoa jaetaan työyksikön sisällä, perehdyttämiseen panostetaan, työyksikön tavoitteet informoidaan kaikille, uusien ideoiden kehittelyyn käytetään aikaa työyksikössä, moniammatillista yhteistyötä parannetaan ja hyvää työilmapiiriä edistetään. Esimiehen ja alaisen välillä käydään säännölliset kehityskeskustelut vähintään kerran vuodessa.

9 MEDISIININEN TULOSALUE Hoito on potilaslähtöistä Potilas saa tiedon ja pääsee hoitoon lakisääteisessä tavoiteajassa. Käytetään tarvittaessa lisätöitä. Ensihoitotoiminnan valmius pidetään pienin täydennyksin v 2013 tasolla. Lisätään potilaslähtöisyyttä prosesseissa muun muassa ottamalla käyttöön itseilmoittautuminen ja vakiinnuttamalla omatoiminen hemodialyysi. Jatketaan laadunhallinnan- ja potilasturvallisuussuunnitelman tekemistä. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Päivitetään hoitoprosessien kehittämistoimenpiteet ja seurataan niiden vaikuttavuutta. Potilaiden ohjauksen jatkuvuus varmistetaan aiempien ja uusien kehittämishankkeiden pohjalta useissa pitkäaikaissairauksissa. Päiväsairaalatoimintaa laajennetaan tulosalueella. Vuodeosastojen tilojen ja toiminnan uudistaminen jatkuu vuoden 2014 aikana. Syöpätautien ja hematologian sekä sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosastojen yhteistyötä kehitetään edelleen. Aloitetaan uuden palliatiivisen yksikön toiminta ja selkeytetään siihen liittyviä toimintamalleja. Jatketaan prosesseja tehostavien ATK-järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Keskitytään sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti vaativaan erikoissairaanhoitoon ja ERVA-alueen erityistason tutkimukseen ja hoitoon. Erikoissairaanhoidon sekä Oulun eteläisen että pohjoisen perusterveydenhuollon yhteistyöpoolin neuvotteluissa päätetään työnjaosta ja niiden toteutuskeinoista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä vaativan erikoissairaanhoidon kesken. Oulun kaupungin ihotautien erikoissairaanhoito siirtyy tulosalueen tehtäväksi. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Seurataan ja arvioidaan toiminnan- ja talouden toteutuminen kaikilla tasoilla ja osallistutaan muun muassa Qlikviewn kehittämiseen. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö, johtaminen perustuu avoimuuteen Ammattiryhmien välistä työnjakoa jatketaan. Työtä, työoloja ja työtiloja uudistetaan ja varmistetaan muutoksiin liittyvä osaaminen osaamiskartoituksilla ja koulutuksilla. Tehostetaan edelleen rekrytointia. Varmistetaan, että henkilöstöllä on käytettävissä ajantasaiset menettely-, työ- ja potilasohjeet sekä vakiinnutetaan uudet perehdyttämisohjelmat. Työolosuhteisiin, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin vaikutetaan riskienhallinnalla ja laiteturvallisuudella sekä työkykyä ylläpitävillä toimilla. Hoitotyön kirjaamiskäytäntöjä yhtenäistetään ja tehdään kattavasti hoitoisuusluokituksia. Luokitusten luotettavuutta varmistetaan säännöllisillä rinnakkaisluokituksilla ja määritetään optimihoitoisuus joka osastolle. Henkilöstön tavoitteellista toimintaa tuetaan laajentamalla tulospalkkausjärjestelmä koko tulosalueelle. Korkeatasoista tutkimus- kehitys- ja koulutustoimintaa Tieteellistä tutkimustoimintaa vahvistetaan muuttuneen EVO- lainsäädännön mukaisesti. Hoitotyön kehittävyyttä edistetään asiantuntijatehtävillä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Säännöllistä yhteistyötä jatketaan eri oppilaitosten kanssa ja tuodaan työ-

10 elämälähtöistä näkökulmaa opetussuunnitelmiin. Käynnistetään akuuttilääketieteen erikoisalan koulutus.

11 OPERATIIVINEN TULOSALUE Hoito on potilaslähtöistä Pääsy kiireettömään hoitoon on ollut keskimäärin hyvällä tasolla viimeisen parin vuoden ajan. Toiminnan ja talouden tulisi toteutua mahdollisimman tasaisesti ja pitkäjänteisesti, jotta odotusajat eivät veny lomien ja häiriötilanteidenkaan aikana. Mikäli jälkeen jääneitä tavoitteita joudutaan kuromaan kiinni, kustannukset nousevat nopeasti. Uusien määräysten tultua voimaan pääsy tutkimuksiin saatiin melko nopeasti hyvälle tasolle. Tämä kuitenkin tuotti uusia potilaita hoidon piiriin ja se näkyy vielä vuoden 2014 ajan lisääntyneenä leikkaustarjontana ja poliklinikkakontrolleina. Poliklinikoilla päästään vähitellen suoraan jonottomaan ajanantoon. Päivystysasetus on annettu. Sen vaikutukset Operatiivisella tulosalueella toteutuvat asteittain ja riippuvat lähinnä siitä, minkätasoisia päivystysyksiköitä muualla omalla ja ER- VA-alueella on. Synnytysten keskittyminen vaikuttaa välillisesti kirurgisiin päivystyksiin. Tällä hetkellä päivystyspotilaat pääsevät kohtuullisen hyvin leikkaukseen parin vuoden takaisen resurssoinnin seurauksena. Kaikkia päivystysasetuksen mukaisia, vuonna 2015 jo pakollisia erikoisalakohtaisia valmiuksia ei saada perustettua vielä vuonna Jatkohoidon mahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistäkin paremmin. Määräkysymysten ollessa tällä hetkellä kohtuullisesti hallinnassa, on mahdollista keskittyä aiempaa enemmän hoidon sisältöön. Keskustelu hoidon kriteereistä on käynnistymässä uudelleen ja niitä tullaan käymään läpi erikoisaloittain. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Potilaiden pääsy suoraan lähetteestä tutkimukseen tai hoitoon edellyttää hyviä lähete- ja palautekäytäntöjä molemmin puolin. Kun vuodenosastopaikkojen määrä alenee, tarvitaan reaaliaikaisempaa tietoa jatkohoitopaikoista. Tärkeintä on tehostaa kotiutusprosessia ja avohoitoa. Sairaanhoitopiirin alueen kolmen sairaalan välinen yhteistyö jatkuu tiiviinä ja kehittyy edelleen. Tämä on oleellinen tekijä eräiden kirurgian alojen hoitotakuun kannalta. Myös hoitomenetelmien valinta on yhdenmukaistunut. Pohjoisen Erva-alueen työnjako säilyy likimain ennallaan. Päivystys ja vaativat hoidot keskittyvät väistämättä. Selkäydinvammapotilaiden hoitoon liittyvien käyntien ja hoitojaksojen määrä lisääntynee keskittymisen seurauksena. Potilaan valinnanvapauden lisääntyminen ei ole selkeästi näkynyt tähän mennessä. Tilanne muuttuu jälleen tulevana vuonna, mutta muutokset tapahtunevat vähitellen. Metalli-metalli-tekonivelien pitkäaikaisongelmat tuottavat uusintaleikkauksia vaihtelevasti alueen sairaaloista. Vatsan alueen pitkälle edenneiden kasvainten hoitotulokset ovat parantuneet ja tarve lisääntynyt. OYS tulee olemaan maan toinen yksikkö näissä HI- PEC-hoidoissa, koska HYKS:in kapasiteetti ei enää ole riittävä. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Operatiivisella tulosalueella on tehty viimeisen parin vuoden aikana merkittäviä toiminnan järjestelyjä. Haasteet kasvavat lähivuosina. Näiden muutosten onnistuminen on nyt oleellisinta tulosalueen talouden ja toiminnan tasapainon kannalta.

12 Vuodeosastojen paikkamäärä alenee alkuvuodesta 30:lla (12 %). Uusi paikkaluku on 215. Osastojen lukumäärää ei tässä vaiheessa voida alentaa, koska vaativampien potilaiden hoito vie enemmän tilaa. Potilasryhmien tarkoituksenmukaista sijoittelua on tarkasteltu monipuolisesti. Tehokkuuden ja potilasturvallisuuden toteuttaminen on vaativaa siirtymävaiheessa etenkin kun pari vuotta sitten jo suljettiin kaksi osastoa. Keskusleikkausosaston eteläpään toisen kerroksen peruskorjaus aiheuttaa mittavan väistöoperaation. Noin elektiivistä leikkausta sijoitetaan pääasiassa Operatiivisen tulosalueen muihin leikkausyksiköihin Avohoitotalossa sekä Pään ja kaulan sairauksien leikkausyksiköissä. Remontilla on heijastusvaikutuksia myös alakerran Urologiseen yksikköön. Kun samaan aikaan suunnitellaan pohjoispään perusparannusta, on etsittävä väistötiloja urologian yksikön lisäksi myös välinehuollolle. Käsikirurgian poliklinikka ja leikkaukset siirtyivät jo Oulun Kuntoutussairaalaan onnistuneesti. Vuodeosastopaikkojen väheneminen vaatii edelleen LeiKo- ja avohoitotoiminnan kehittämistä. Kustannuksista poistuu välittömästi vain vuodeosastojen hotellitoiminta. Kun potilasprosessi tapahtuu avohoitokäyntinä kevennetyllä toimintamallilla paljon lyhyemmässä ajassa, on valmistelun, radiologian, anestesian, leikkauksen ja kotiutuksen synkronointi varsin vaativaa. Aineiden ja tarvikkeiden budjetti on edelleen tiukka. Hankintakierros on alentanut hintoja jossain määrin, mutta materiaalien käytön tarkastelua on jatkettava jo loppuvuoden aikana. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Työvoiman saatavuus on ollut viime aikoina hyvä. Osaamisen hallintaan ja perehdytykseen panostetaan paljon, mutta yksiköiden ja ammattiryhmien käytäntöjä tulee yhtenäistää. Työhyvinvointia edistävät sairaanhoitopiirin ohjeet ja työkalut otetaan aiempaa paremmin huomioon. Tämänkin toiminnan tulee olla mahdollisimman tasalaatuista eri yksiköissä ja yksilötasolla. Henkilöstöryhmien välinen työnjako lisääntyy. Hoitohenkilökunnan osuus potilaskontakteissa on kasvanut. Tukipalveluiden rooli lisääntyy edelleen. Vuoden 2014 suuret toiminnalliset muutokset johtavat myös työnjaon muutoksiin. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tutkimustoiminta on jatkunut toistaiseksi ennallaan uuden tutkimusrahoitusjärjestelmän aikana. Ryhmien tulee kuitenkin varautua entistä suurempaan kilpailuun omasta ja ulkopuolisesti rahoituksesta. Väitöskirjatutkijoiden tutkimusjaksot tulee järjestää tehokkaammin ja milloin mahdollista aiempaa yhtenäisempinä. Tulosalueella on toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä tehty kysely yksiköittäin seuraavista aiheista: potilaan palvelun parantaminen, potilasprosessien viiveet, mahdolliset säästökohteet, työhyvinvoinnin parantaminen, johtamisen kehittäminen, viime vuosien onnistuneet ja uudet kehittämishankkeet. Näitä käytetään pohjana vuoden 2014 tarkemmassa suunnittelussa. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Anestesiatietojärjestelmä on kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Leikkaustietojärjestelmän kehitys jatkuu vielä koko vuoden Yksiköiden toi-

13 minnot limittyvät voimakkaasti leikkaussaliremonttien myötä. Sen vuoksi tietojärjestelmiä ja niiden käyttötapaa pitää yhdenmukaistaa. Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Akseli toimii vuoden 2014 loppuun mennessä kaikissa avohoidon yksiköissä tulosalueella. Lääkkeiden ja materiaalien varastonhallinta- ja tilaustoimitusjärjestelmä laajenee samasta syystä. Potilaiden voinnin seurannassa vuodenosastoilla käytettävän mobiililaitteisiin perustuvan järjestelmän hankinta on meneillään. Hankinnan toteutuessa sen käyttöönotto on käytännössä alkuvuodesta Toiminnan limittyminen vaatii muutoksia myös potilas- ja taloushallinnon järjestelmiin. Kantapalveluihin, earkistoon ja ereseptiinkin kouluttautuminen vaatii runsaasti perehtymistä tulevana vuonna. Paine potilaan sähköiseen asiointiin on lisääntynyt selvästi.

14 LAPSET JA NAISET Hoito on potilaslähtöistä Hoitoon pääsyn aikoja seurataan, lähetteiden käsittely ja hoitotakuu toteutuvat säädösten mukaisesti. Lisätyöpoliklinikkatoimintaa tarvitaan lastenkirurgialla. Potilaslähtöisiä toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään palautteiden perusteella sekä potilasohjausta mallintamalla. Sähköisen synnytyskertomuksen (Ipana) esitietolomakkeen käyttö on vakiintunut. Hoidon haitta- ja poikkeamatietoja (Haipro) hyödynnetään hoitoprosessien laadun parantamisessa. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelman sisältävä toimintakäsikirja on käytössä. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tulosalueen toiminta on lääketieteellisesti ja hoidollisesti korkeatasoista ja näyttöön perustuvaa. Opetuskoordinaattori vastaa kokonaisvaltaisesti hoitotyön opiskelijoiden harjoittelusta ja toimii linkkinä työelämän ja oppilaitosten välillä. Opiskelijoiden tyytyväisyys (Cles) opetukseen säilyy tavoitetasolla. Perinteiset alueelliset koulutukset ja tulosalueen sisäiset koulutukset jatkuvat. Perhekeskeisiä hoitokäytäntöjä kehitetään Vanhemmat vahvasti mukana hankkeen myötä. Hoitotyötä kehitetään erityisesti imetyksen ja ihokontaktin osalta kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti sekä Vauvamyönteisen sairaalan (BFHI) sertifikaatin kriteereiden mukaisesti. Toimintakäytäntöjä synnyttäjien ja isien tukemiseksi kehitetään Hyvä Syntymä-hankkeen mukaisesti. Tulosalue on korkeatasoisen tutkimuksen tuottaja ja tukee tutkimusta ja opetusta VTR -rahoituksella. VTR -pisteet ja niiden tuoma rahoitus pysyvät ennallaan. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus säilyy suurena. Synnytys- ja naistentautien klinikassa kehitetään erikoistumiskoulutusta hyödyntäen lokakuussa 2013 tehtyä valtakunnallista opetuksen auditointia. Hoitotyön tutkimusklubitoiminta vakiinnutetaan. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Alueellinen työnjako, hoidon porrastus ja yhteistyöneuvottelut ERVA-alueen ja perusterveydenhuollon kanssa toteutuvat suositusten mukaisesti. Päihdeäitien ja vauvojen hoidossa terävöitetään yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Painopistealueena on edelleen perusterveydenhuollossa annettavan hoidon tukeminen lisäämällä konsultaatioita erikoissairaanhoitoon tulevien lähetteiden osalta. Lisäksi perusterveydenhuoltoon siirtyvien potilasryhmien käytänteitä parannetaan koulutuksella ja ohjeistuksilla. Lasten- ja nuorten vastuualueella avohoitopainotteisuutta lisätään laajentamalla infuusiopoliklinikkatoimintaa päiväsairaalatoiminnaksi. Lihavuuspoliklinikkatoiminta jatkuu yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Syömishäiriöpotilaiden hoitoa ja hoidonporrastusta kehitetään nuorisopsykiatrian ja perusterveydenhuollon kanssa. Pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymävaiheen ohjausta kehitetään. Päivystyspoliklinikalla lapsipotilaiden hoito- ja seurantakäytänteitä tehostetaan edelleen sisäänottojen vähentämiseksi. Keskosten jälkitarkastuspoliklinikkatoiminta toimii osaston yhteydessä. Vastasyntyneiden kotiutusta nopeutetaan edelleen laatimalla varhaisen kotiutuksen kriteerit ja tehostamalla edelleen avohoitotoimintaa ja neuvolayhteistyötä. Synnytyssalin, synnytysosastojen ja vastasyntyneiden teho-osaston tiivistetty yhteistyö keskosten ja vastasyntyneiden alkuhoidon kehittämiseksi jatkuu. Yhteistyötä sairaalan infektiotorjuntayksikön kanssa tehostetaan arvioimalla prosessin päällekkäisyyksiä. Infektioiden seurannassa käytetään SAI-rekisteriä. Tavoitteena on sairaalainfektioiden väheneminen.

15 Synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualueella lyhytjälkihoitoiseen synnytykseen rohkaistaan edelleen ja jälkitarkastuskäynnit toteutuvat avosektorilla. Sikiötutkimusyksikkö vastaa kansallisesti tiettyjen sikiön sairauksien diagnostiikasta ja hoidosta. Uusia syövän hoidon biologisia lääkkeitä käytetään harkiten. Robottikirurgiaa käytetään HALO-suositusten mukaisesti. Päiväkirurgista toimintaa lisätään ja prepoliklinikkakäyntejä vähennetään edelleen. Genetiikan vastuuyksikkö keskittyy erityisosaamista vaativien korkeatasoisten palvelujen tuottamiseen ja huolehtii lääketieteen kehityksen vuoksi nopeasti muuttuvien ja yhä laajemmin käytettävien geneettisten diagnoosimenetelmien eettisestä, laadukkaasta ja tehokkaasta soveltamisesta koko ERVA -alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Lasten- ja naistensairaalan suunnittelu jatkuu, ja hankesuunnitelma valmistuu v Synnytysten lisääntymiseen varaudutaan väliaikaissuunnitelmalla. Toimintamuutokset lisäävät tuottavuutta, jonka parantumista mitataan DRG:n avulla. Tuottavuutta kuvaavat mittarit (DRG-piste/työpanos ja Euro/DRG-piste) ovat noususuuntaisia. Omistajaohjaus tukee strategiaa Keskitymme erikoissairaanhoitoon. Toiminta on taloudellista ja vaikuttavaa ja huomioi jäsenkuntien kanssa tehdyt sopimukset. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Johtamisessa ja toiminnan ja talouden seurannassa hyödynnetään Qlikview-ohjelmaa vastuuyksikkötasolle asti. Vastuuyksiköt seuraavat toimintalukuja ja menokehitystä kuukausittain. Hoitotyön koordinoinnilla hallitaan henkilöstövoimavaroja. Rekrytointipalveluiden hallinnoimalla teho-osastojen ja tulosalueen kätilöiden varahenkilöstöjärjestelmällä varmistetaan osaaminen äkillisissä poissaoloissa. Taloussuunnitelman toteutuminen vahvistetulla tavalla edellyttää erittäin tiukkaa työpanosten ja menojen hallintaa. Lääkinnällisten laitteiden uusinnassa huomioidaan laitteiden elinkaari. Väistötilojen käytön jatkuminen vaikuttaa toimintaan ja henkilöstömitoitukseen. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Työolobarometrin tuloksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa huolehtien erityisesti esimiestyöstä, tiedonkulusta ja vuorovaikutuksesta. Työvoimapulaa vältetään osa-aikatyöllä huomioiden työntekijän elämäntilanne. Työaikapankkivapaita käytetään koko tulosalueella. Sairauspoissaolojen toivotaan näillä toimenpiteillä vähenevän. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin ja kansainvälisiin konferensseihin. Vastuuyksiköiden koulutus- ja kehittämispäiviä toteutetaan koordinoidusti. Henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta varmistetaan jatkamalla kiinteää yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Palkitsevan työn menetelmämallin käyttöä jatketaan. Tulosalueen yhteistä perehdytysohjelmaa arvioidaan ja kehitetään Webropol-kyselyn tulosten perusteella. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Videovälitteisen ultraäänikuvien siirron (HUS, naistenklinikka ja lasten kardiologinen osasto) avulla valikoidaan avosydänkirurgiaa välittömästi syntymän jälkeen tarvitsevat potilaat. Ultraäänikuvien sähköistä arkistointia laajennetaan. Laparoskopiasimulaattoria

16 hyödynnetään leikkausopetuksessa. Paperitonta vastaanottotoimintaa laajennetaan. Synnytyssalin keskusvalvontayksikkö laajentuu äitiyspoliklinikalle ja prenataaliosastolle. ANTTI-anestesiatietojärjestelmä otetaan käyttöön lasten- ja nuorten vastuualueella. L4- kaaressa käytetään sähköistä ilmoittautumis-järjestelmää. Johtaminen perustuu avoimuuteen Johtoryhmässä, osastonhoitajakokouksissa, lääkärikokouksissa ja osasto- ja tulosaluekokouksissa käsitellään asiat ja päätökset, jotka vaikuttavat vastuualueiden toimintaan.

17 PSYKIATRIAN TULOSALUE Hoito on potilaslähtöistä Hoidot suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä potilaiden ja heidän läheistensä sekä kuntien työntekijöiden kanssa. Potilaiden tyytyväisyyttä seurataan kyselyillä ja laatupalautteilla. Väkivaltatilanteiden ja pakkotoimien suhteellista määrää pyritään systemaattisesti alentamaan. Hoitoon pääsyn ja lähetteiden käsittelyn aikoja seurataan ja hoitotakuu toteutuu säädösten mukaan. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Tulosalue vastaa alueen psykiatrisen erikoissairaanhoidon kehittämisestä ja yhteistyöstä alueen perusterveydenhuollon kanssa sekä siihen liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta. Kuntien perusterveydenhuollon, OYS ERVA:n sairaanhoitopiirien psykiatrian yksiköiden ja muiden tahojen kanssa järjestetään yhteistyöneuvotteluja, joissa kerätään myös palautetta yhteistyön toimivuudesta ja parannusehdotuksia. Tulosalueen hoitoprosessit perustuvat tutkimustietoon ja hyväksi todettuihin käytäntöihin sekä näiden pohjalta laadittuihin käypä hoito suosituksiin ja niihin perustuviin tulosalueen hoito-ohjeisiin. Keskeisimmät hoitoprosessit analysoidaan, hukkatyöt ja pullonkaulat tunnistetaan ja minimoidaan. Prosessit laaditaan perusterveydenhuollon toiminnan kanssa yhteensopiviksi kokonaisuuksiksi. InterRAI- järjestelmän käyttöä jatketaan ja tulosalue osallistuu järjestelmän valtakunnalliseen kehittämiseen. Sähköistä asiointia edistetään mm. kannustamalla henkilökuntaa videoneuvottelujen ja -konsultaatioiden käyttöön. Oulun kaupungin osastot 3 ja 4 siirtyvät osaksi tulosalueen toimintaa Lisäksi kaupungin Tuiran osastot muutettiin avopalvelukeskukseksi , jolloin psykiatristen sairaansijojen määrä väheni 24 kpl. Samalla tarkistettiin tulosalueen aikuisia hoitavien yksiköiden toimintatapoja, työnjakoa, tehtäviä ja resursointia. Muutosten toiminnallista ja taloudellista onnistumista seurataan tiiviisti yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Tammikuussa 2014 aikuispsykiatrian vastuualueen avohoitoyksikkö muuttaa kasarmialueelta Peltolaan ja toiminta yhdistetään toiminnalliset terapiat -yksikön kanssa. V alussa nuorisopsykiatrisen toiminnan painopistettä siirretään laitoshoidosta avohoitoon: Osastojen 80 ja 72 toiminta loppuu ja perustetaan uusi nuorisopsykiatrinen osasto 77 sekä tehostetun avohoidon työryhmä ja syömishäiriötyöryhmä. Budjettikauden aikana lastenpsykiatrian yksiköt ovat edelleen evakkotiloissa, mikä vaikeuttaa lapsipotilaiden hoitoa ja henkilöstöresurssien joustavaa käyttöä sekä aiheuttaa ylimääräisiä vuokramenoja. Lastenpsykiatrian vastuualue osallistuu tulevaisuuden sairaalan LANA- rakennushankkeen suunnitteluun. Alle 16-vuotiaiden psykoterapioita joudutaan tuottamaan ostopalveluiden lisäksi lisätyönä, koska alueella ei ole riittävästi OYS:n ulkopuolella toimivia lasten psykoterapiaan koulutettuja psykoterapeutteja. Terapeuttipulan vuoksi aloitetaan v.2014 OYS ERVAalueen yhteinen lasten psykoterapeuttikoulutus.

18 OYS ERVA-alueen psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen määrä on nykyisillä koulutusmäärillä jäämässä selvästi liian pieneksi tarpeeseen ja poistumaan nähden. Tämän vuoksi tulosalueen erikoislääkäreiden koulutuspaikkamääriä tulee lisätä vähitellen nykyisestä neljästätoista n. kahteenkymmeneenkahteen. Vuodelle 2014 esitetään yhtä uutta erikoistuvan lääkärin virkaa. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Tulosalue tarjoaa psykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoa, oikeuspsykiatrisia tutkimuksia sekä muita hoitoon liittyviä palveluita sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja sovitusti koko ERVA-alueelle, vakuutuslaitoksille ja oikeuslaitokselle. Psykiatrian tulosalueen ja perusterveydenhuollon, Oulun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon sekä muun ERVA-alueen välille rakennetaan toimivat hoitoketjut ja toimiva työnjako. Perusterveydenhuollon psykiatriaa tuetaan konsultaatioilla, koulutuksella ja työnohjauksella. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Talous-, työpanos- ja suoritelukuja sekä hoidon tuloksia, laatua, tehokkuutta ja henkilöstömitoitusta seurataan systemaattisesti. Keskeisimpien hoitoprosessien hukkatyöt ja pullonkaulat minimoidaan. Toimintamenot ja tilikauden tulos pidetään talousarvion mukaisina. Työpanosten määrä pidetään käyttösuunnitelman mukaisena ja kustannusten kasvua hoidettua potilasta kohden hillitään toiminnan avohoitopainotteisuuden lisäämisellä, yhdistämällä osastojen toimintoja viikonlopuiksi ja juhlapyhiksi, henkilökunnan joustavalla liikkumisella tulosalueella sekä laajoilla kesäsuluilla. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Keskeisenä kehittämisalueena on henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen työympäristön terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parantamalla. Suunnitteilla olevat peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet parantavat tilannetta. Henkilökunnan jaksamista ja mielenterveyspalvelujen laadukasta toteuttamista tuetaan tarjoamalla mielenterveyslain mukaista mahdollisuutta osallistua työnohjaukseen. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin. Mahdollisuus kehityskeskusteluun esimiehen kanssa tarjotaan vähintään kerran vuodessa jokaiselle työntekijälle. Henkilökunnan työoloja kehitetään vastuualueittain mm. työolobarometrin tulosten pohjalta. Uusien työntekijöiden rekrytointia edistetään mm. pitämällä yhteyksiä kouluttajiin ja kehittämällä opiskelijoiden ohjausta. Sijaisten ja uusien työntekijöiden asianmukaisesta perehdyttämisestä huolehditaan, vastuuyksiköissä tapahtuvan ja esimiesten toteuttaman perehdytyksen lisäksi järjestetään määrävälein koko tulosalueen yhteisiä perehdytystilaisuuksia. Tulosalueella on käytössä nopean palkitsemisen malli eli Säpäkkä erityisten hyvien työsuoritusten huomioimiseksi. Henkilöstöä on mukana työryhmissä, jotka suunnittelevat tulosalueen yksiköiden toimintojen ja rakenteiden uudistamista. Henkilöstölle tiedotetaan aktiivisesti muutosten eri vaiheissa.

19 Johtaminen perustuu avoimuuteen Tulosalueen ja vastuualueiden johtoryhmien työskentelyä kehitetään entistä keskustelevampaan suuntaan ja niiden kokousmuistiot laitetaan intranetiin kaikkien luettavaksi. Tulosalueen johtoryhmässä ovat mukana henkilöstön edustajat.

20 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE Kehitysvammahuollon tulosalue täydentää ja tukee kuntien kehitysvammahuollon palveluja, keskittymällä erityisesti erityisosaamista vaativien kehitysvammahuollon palvelujen tuottamiseen. Kehitysvammahuollon tulosalueen viimeinen asumis-palveluyksikkö siirtyy vuoden 2014 aikana pois kuntayhtymältä. Kehitysvammahuollon valtakunnallisena tavoitteena on kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen asteittain. Pohjois-Pohjanmaalla tässä ollaan jo varsin pitkällä. Viemme muutosta eteenpäin mahdollisimman hallitusti. Asiakasmäärän muutoksesta ja vaihtelusta johtuen tulosalueen talouden ja hintojen kehityksen tasapainossa pito on haasteellista. Kehitysvammahuollon erityisosaamisen säilyminen ja kehittymisen muuttuvassa tilanteessa Pohjois-Suomessa toteutuu hyvällä yhteistyöllä asiakkaiden, alueen kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Kehitämme palvelujamme vastaamaan entistä paremmin kehitysvammaisten ja heidän perheiden tarpeita. Palveluissa tulemme aktiivisesti lisäämään asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta.

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toiminta 2014

Tilinpäätös ja toiminta 2014 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tilinpäätös ja toiminta 2014 Aino-Liisa Oukka Sisältö Toiminnan tavoitteet ja strategiamittarit Toimintaluvut Opetus ja tutkimus Potilaskeskeisyyden toteutuminen Ajankohtaista

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Katsaus valmisteluasteen asioihin 7.11.2013

Katsaus valmisteluasteen asioihin 7.11.2013 Katsaus valmisteluasteen asioihin 7.11.2013 Toimintasuunnitelman tilannekatsaus syksy 2013 Yleinen julkisen talouden tila Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin info, TA 2014 valmistelu Muut ajankohtaiset

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio 2014 Yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiri Painopistealueet 2014 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025 ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito Palvelukulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Vuoden 2015 toteuma (1-9) ja vuoden 2016 talousarvion valmistelu

Vuoden 2015 toteuma (1-9) ja vuoden 2016 talousarvion valmistelu Vuoden 2015 toteuma (1-9) ja vuoden 2016 talousarvion valmistelu Valtuustoseminaari Talousjohtaja Jarkko Raatikainen 13.11.2015 Taloustilanne Vuodesta 2015 on tulossa neljäs peräkkäinen, jolloin Suomen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot