Digitaalinen verkostotalous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalinen verkostotalous"

Transkriptio

1 Digitaalinen verkostotalous Tietotekniikan mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä Juha Luomala, Juha Heikkinen, Karri Virkajärvi, Jukka Heikkilä, Anne Karjalainen, Anri Kivimäki, Timo Käkölä, Outi Uusitalo, Hannu Lähdevaara Teknologiakatsaus 110/2001

2 Digitaalinen verkostotalous Tietotekniikan mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä Juha Luomala Juha Heikkinen Karri Virkajärvi Yomi Group Jukka Heikkilä Anne Karjalainen Anri Kivimäki Timo Käkölä Outi Uusitalo Jyväskylän yliopisto Hannu Lähdevaara Jyväskylän ammattikorkeakoulu Teknologiakatsaus 110/2001 Helsinki 2001

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: Juha Luomala Paino: Paino-Center Oy, 2001

4 ESIPUHE Organisaatiot, niiden toimintatavat ja liiketoimintamallit muuttuvat uusien teknologioiden myötä. Vaikutus on kahdensuuntainen: teknologia luo edellytyksiä uusille toimintatavoille ja uudet toimintatavat tarvitsevat uusia teknologisia ratkaisuja. Yritysten toimintatapoja muuttavat mm. Internet, mobiilipalvelujen lisääntyminen niin yritysten välisessä kuin yritys-asiakassuhteissa ja sähköisen liike- ja palvelutoiminnan laajentuminen. Toimintojen ulkoistaminen synnyttää tarvetta atk-palvelutoiminnan ja Internetin kautta tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Yritysten toiminnan seurannan tarve kasvaa ja tämä laajentaa mm. toiminanohjauksen- ja asiakkuuksien hallinnan sovellusten käyttöä. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja uuden tietotekniikan käyttöönotto on muuttanut viime vuosina yritysten toimintatapoja monin tavoin. Tekesin teknologiaohjelmissa on lisääntyvässä määrin ollut mukana hankkeita, joissa toisaalta kehitetään uusia tietoteknisiä yrityssovelluksia ja toisaalta uudistetaan yritysten ja verkostojen tapaa toimia. Aihepiiri on noussut viime vuosina entistä tärkeämpään asemaan ja vuoden 2000 alussa käynnistettiin kaksi tähän teemaan keskittyvää uutta teknologiaohjelmakokonaisuutta: uusiin toimintatapoihin keskittyvä Uusi teollinen toimintatapa UTT ( ) ja uutta tuotetarjontaa kehittävä Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen SPIN ( ). Uuden teollisen toimintatavan voi tiivistää sanoihin digitaalinen verkostotalous, jolle on ominaista uusien liiketoimintamallien innovatiivinen kehittäminen ja uusimman tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten hyödyntäminen. UTT-ohjelmassa luodaan tältä pohjalta elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla liiketoiminnoilla. SPIN-ohjelman kärkihankealueen Tulevaisuuden yrityssovellukset ohjelmistotuotehankkeiden tulisi toisaalta pohjautua hyvään näkemykseen siitä, miten yrityssovellusten käyttäjäorganisaatiot tulevaisuudessa toimivat ja millaisiin järjestelmiin niiden toiminta ja päätöksenteko perustuu. Näin löydetään uusia tietojärjestelmätarpeita, jotka tarjoavat kasvupotentiaalia uusille sovellustyypeille. Tekesin UTTteknologiaohjelman yrityksen toimivat osaltaan tässä mahdollisena joukkona sopivia pilot-partnereita. Teknologiaohjelmien valmistelun aikana syntyi selvä näkemys uusien tietoverkkojen hyödyntämiseen perustuvien tietoteknisten sovellusten erityisasemasta kehityshankkeissa. Tämän näkemyksen mukaisesti UTT-ohjelman johtoryhmä päätti käynnistää syksyllä erillisen selvityksen digitaalisen verkostotalouden ja tietotekniikan välisestä vuorovaikutuksesta. Selvityksen tuloksena syntyi myös toinen, tätä raporttia täydentävää kokonaisuus, joka ilmestyy kesän 2001 aikana Tekesin teknologiakatsaussarjassa nimellä Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan. Tekes kiittää lämpimästi kaikkia tähän selvitykseen osallistuneita henkilöitä. Selvitystyön lopputuloksena syntynyt raportti antaa hyvän kuvan käsiteltyjen sovellusalueiden erityispiirteistä sekä alueen kokonaisuudesta yritysten liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Raportti tarjoaa erinomaiset lähtökohdat aihealueiden suhteiden tarkasteluun ja uusien kehityskohteiden tunnistamiseen. Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 JOHDANTO VERKOSTOT UUDEN TEOLLISEN TOIMINTATAVAN PERUSTANA Verkostoituminen Neljä verkostomallia Japanilainen malli Länsimainen malli Strategisen yritysverkoston malli Asiakkuuskanavat verkostomaisessa toiminnassa Tietotekniikka, organisoiminen ja osaaminen avainroolissa verkoston toiminnan tehostamisessa Suhteet verkostoituneessa ympäristössä Brandin rooli yritysten muodostamassa verkostossa Uudet palveluliiketoiminnot Palvelujen avulla lisäarvoa tuotteille Palveluliiketoiminta ja tuotteen elinkaari Muita liiketoiminnallisia tekijöitä digitaalisen verkostotalouden taustalla Globaali kilpailu ja sisämarkkinoiden avautuminen Pula taitajista kiihdyttää kilpailua tuotannontekijämarkkinoilla Laadun ja joustavuuden korostaminen Tieteellistyminen Ulkoistaminen Epävarmuuden ja monimutkaisuuden hallinta Koordinoimisen tarve korostuu Kaupankäyntitapojen monipuolistuminen YLEISET TEKNOLOGISET MUUTOSAJURIT Digitaalisuus Mikroprosessorit (Tietokoneet) Tietoliikenne Liityntä tietoverkkoihin Langattoman datasiirron kehitys Internet Tietojärjestelmät ja ohjelmistot Päätelaitteet TIETOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Tietojärjestelmien kehittyminen ja kehittäminen organisaatioissa Viitekehys tietotekniikan uusien mahdollisuuksien hahmottamiseen Tietotekniikan hyödyntäminen nykyään... 30

6 4.4 Asiakkuuksien hallinta (Customer Relationship Management CRM) Taustaa Muutosajurit CRM-hankkeiden läpivienti CRM ohjelmistot Elektroninen kaupankäynti (Electronic Commerce EC) Taustaa Markkinapaikkojen toimintamallit Yritysten välisten markkinapaikkojen tulevaisuus Tie verkkokauppaan Toiminnanohjausjärjestelmät (Enterprise Resource Planning ERP) Taustaa Toiminnanohjausjärjestelmien tarjoajat Hankinta ja käyttöönotto Prosessien mallintaminen Toimitusketjun hallinta (Supply Chain Management - SCM) Taustaa Toimitusketjun toiminnan suunnittelu ja arviointi Tarjontaketjun suunnittelu Toimitusketjujen tehokkuuden mittaaminen Tiedon ja tehtävien synkronoinnin merkitys toimitusketjussa Tietämyksen, dokumenttien ja tuotetiedon hallinta (Knowledge Management, Document Management, Product Data Management - KM, DM, PDM) Taustaa Tietämyksen hallinnan erityiskysymyksiä Tuotetiedon hallinnan erityiskysymykset Dokumenttien hallinnan järjestelmät Millaisia dokumenttien hallintajärjestelmät ovat? Dokumenttien hallinnan suunnittelu Yritysportaaleista ikkunoita tietoon Sovellusintegraation mahdollisuudet STRATEGIAN LAADINTA DIGITAALISESSA VERKOSTOTALOUDESSA Miksi strategiaa tarvitaan? Strategisia vaihtoehtoja yritysten välisessä kaupankäynnissä Paikallinen palveluyritys Maailmanlaajuisesti toimiva erikoistunut yritys Tiivis yhteistyö merkkitoimittajan kanssa Strategian luominen ja toimeenpano Oman ydinosaamisen määritteleminen Oman rooli määrittely arvoverkostossa Verkostojen luominen, toiminta ja purkaminen Verkostojen liiketoimintaprosessit ja tietojärjestelmien hankkiminen ASP vaihtoehto tietojärjestelmien ostamiselle... 81

7 1 JOHDANTO Uusi teollinen toimintatapa UTT -teknologiaohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta edelläkävijä kehittyvän informaatioteknologian mahdollistaman verkottuneen liiketoiminnan arkkitehtinä ja toteuttajana sekä tehokkaana hyödyntäjänä. Uudella teollisella toimintatavalla tarkoitetaan uusien tietoteknisten työkalujen mahdollistamaa uudenlaista tapaa toimia verkostomaisesti ja muodostaa uudenlaista liiketoimintaa erilaisten osaajien yhteenliittymillä. Se korostaa olemassa olevan ja uuden tietoteknisen infrastruktuurin käyttöä yritysten toiminnan tehostamisessa. Voidaan siis puhua digitaalisesta verkostotaloudesta. Elämme tällä hetkellä murrosvaihetta, jossa kiihtyvällä vauhdilla testataan ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja. Alla oleva kuva 1. tiivistää viimeaikaisen ja odotettavissa olevan kehityksen uutta tietotekniikkaa ja tietoverkkoja hyödyntävän liiketoiminnan kehittymisestä. Kuvassa on vaakasuunnassa kuvattu karkealla tasolla aikataulu ja pystysuunnassa asioiden vaikutukset liiketoiminnan muuttumiseen ja kehittymiseen. Vaikka tietoverkkoja on hyödynnetty jo vuosikymmeniä, alkoi niiden laajempi hyödyntäminen liiketoiminnassa 90-luvun puolessa välissä. Käytännössä tämä (ecommerce -vaihe) tarkoitti ensimmäisten kauppapaikkojen ja Internet/Intranet ratkaisujen syntymistä. Liikevaihdon kasvuun tai toiminnan muuttumiseen niillä ei laajassa mittakaavassa juurikaan ollut merkitystä. Tällä hetkellä elämme puolestaan voimakasta ebusiness vaihetta, jolle on ollut tyypillistä täysin uusien liiketoimintojen kehittäminen. Samalla yritysten tietojärjestelmiä on muutettu selainpohjaisiksi. Vaikutukset liiketoimintaan ovat olleet melko suuria. Selkeänä kehityspolkuna voidaan jatkossa nähdä verkostoituminen ja erityisesti tietoverkkojen hyödyntäminen verkostoitumisen apuna (enetwork -vaihe). Jatkossa kehitystyö keskittyykin webbikäyttöliittymien rakentamisen ja pienten pilottiprojektien työstämisen sijaan yritysten Vaikutukset liiketoimintaan enetwork ecommerce ebusiness Aika Kuva 1. Kehityspolku elektronisesta kaupankäynnistä verkottuneeseen liiketoimintaan 5

8 sisäisten ja yritysverkostojen välisten prosessien ja niitä tukevien tietojärjestelmien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Muutosten ja hyötyjen odotetaan olevan huomattavasti merkittävämpiä kuin aiemmissa vaiheissa yhteensä. Menestys tulee perustumaan hyviin ja luottamuksellisiin kumppanisuhteisiin ja asiakastarpeista lähtevään verkostoituvaan toimintamalliin. Digitaalinen verkostotalous -julkaisu koostuu neljästä sisällöllisestä kokonaisuudesta. Luvussa 2 käsitellään erityisesti verkostoitumiseen liittyviä osa-alueita pureutumalla verkostovaihtoehtoihin sekä niihin liittyviin oleellisiin kokonaisuuksiin kuten verkostosuhteet ja brandin merkitys. Samassa yhteydessä käydään läpi myös verkostoitumiskehitystä ajavia muutostekijöitä. Luvussa 3 keskitytään kuvaamaan digitaalisen verkostotalouden taustalla olevaa teknistä kehitystä. Luvussa 4 puolestaan kuvataan tietotekniikan hyödyntämistä liiketoiminnan tukena. Viimeisessä luvussa tarkastellaan strategisia kysymyksiä alkaen strategisista vaihtoehdoista ja päätyen tietojärjestestelmien hankintaan. Mukana on myös yrityksille tarkoitettuja konkreettisia työkaluja, joiden avulla yksittäiset yritykset voivat lähteä pohjustamaan verkostoitumista. Julkaisun toimittamisesta on vastannut Juha Luomala Yomi Groupista. Muina kirjoittajina sekä kommentoijina ovat toimineet hänen lisäkseen Jukka Heikkilä (asiakkuuskanavat, strategiat), Anne Karjalainen (km/dm/pdm), Anri Kivimäki (standardit), Timo Käkölä (crm, erp, asp) ja Outi Uusitalo (brandi, suhteet) Jyväskylän yliopistosta, Hannu Lähdevaara (scm) Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä Juha Heikkinen (ec) ja Karri Virkajärvi (tietoliikenne, mobiili) Yomi Groupista. Tekesin asiantuntijoina ja ohjaajina ovat toimineet Risto Setälä ja Rauli Hulkkonen. Julkaisu on tarkoitettu sekä johdolle että kehityshenkilöstölle. Sitä voi parhaiten hyödyntää järjestämällä sisäisiä workshopeja analyysin teemoista sekä laajentamalla keskusteluja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa käytäviksi. 6

9 2 VERKOSTOT UUDEN TEOLLISEN TOIMINTA- TAVAN PERUSTANA 2.1 Verkostoituminen Verkostoituminen yhdessä digitaalisen tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen kanssa ovat avaamassa yrityksille uusia mahdollisuuksia kasvaa niche-alueilla maailmanluokan toimijoiksi. Tämä edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden yritysten ja toimijoiden kanssa. Eräänä mahdollisuutena pidetään pk-yrityksen muodostamia yritysryhmittymiä, jotka toimivat järjestelmätoimittajina suuremmille päämiehille (Hyötyläinen ym., 1999). Eri selvitysten mukaan merkittävät suomalaiset päämiesyritykset ovat ulkoistamassa toimintojaan yhä enenevässä määrin. Samoin selvityksissä on käynyt ilmi, että Suomessa on pulaa yrityksistä, jotka pystyisivät vastaamaan suuremmista kokonaisuuksista osana ulkoistettuja tehtäviä (TT, 1997). Eräänä vaihtoehtona on esitetty pk-yritysten muodostamia verkostoja, jotka on liitetty yleensä aluekohtaisiin kehityshankkeisiin. Paikallisesti toimivat pk-yritykset voivat muodostaa yhteenliittymiä, jotka tasa-arvoisin periaattein toimien luovat verkostolle kilpailuetua. Erikoistuneiden pk-yritysten on nähty keskenään verkostoitumalla saavuttavan suuruuden etuja ja mahdollisuuden päästä suuremmille markkinoille. Tällaisten verkostojen levinneisyyttä ja pysyvyyttä on kuitenkin vahvasti epäilty. Pk-yritysten verkostot näyttäisivät kytkeytyvän pikemminkin suurempien yritysten verkostoihin sen sijaan, että ne toimisivat pelkästään itsenäisinä verkostoina (Clemons & Reddi, 1993; Riggins & Mukohpadhyay, 1994). Useimmissa maissa teollista rakennetta hallitsevatkin suuret yritykset ja niiden yhteistyömuodot huolimatta monista pyrkimyksistä ja ohjelmista pk-yritysten aseman ja roolin korostamiseksi (Harrison, 1994; Kay, 1997; Whittaker, 1996). Verkostoitumisen eteneminen muuttaa yritysten kilpailu- ja toimintaympäristöä radikaalisti. Elämme parhaillaan murrosvaihetta, jossa ovat hahmottumassa uudenlaiset tuotannolliset rakenteet ja toimintamallit (Kumar & van Dissel, 1996; Tapscott ym., 2000). Haasteena kuitenkin on se tosiasia, että yritysverkostojen luontiin ei ole vielä olemassa koeteltuja malleja ja menetelmiä. Verkostojen luominen edellyttää suuria muutoksia yritysten nykyisissä toimintamalleissa ja yhteistyötavoissa. Haastetta ei pienennä pk-yrityksissä olevien kehityshenkilöiden vähäinen määrä. Toiminnan näkökulmasta yksi suurimmista haasteista on uskallus luopua vanhoista toimintamalleista sekä keskittyminen puhtaasti ydinliiketoiminnan harjoittamiseen. Missään olosuhteissa ei voi olla korostamatta liikaa niin teknisen kuin organisatorisen osaamisen merkitystä (esim. Kusunoki ym., 1998). 2.2 Neljä verkostomallia Yhteistyöverkostot voivat rakentua useilla eri tavoilla. Seuraavassa on käyty läpi neljä erilaista verkostomallia. 7

10 2.2.1 Japanilainen malli Japanilaista mallia voidaan kuvata hierarkkisella pyramidilla. Alihankintapyramidissa päämieheen on suoraan yhteydessä valittu Päätoimittajat integroivat järjestelmätoimitukset käyttäen alemman tason toimittajia ja valmistajia. Päämies kohdistaakin päätoimittajiin erityisiä vaatimuksia, jotka koskevat mm. investointeja. Vastapalvelukseksi päätoimittajat palkitaan pitkäaikaisilla sopimuksilla, teknologiasiirrolla ja muilla päämiehen tukitoiminnoilla. Huomion kiinnittäminen päätoimittajiin on merkinnyt painopisteen siirtymistä pelkästä tuotteiden hinnasta saatavuuteen ja innovatiiviseen kapasiteettiin. Selvä piirre on myös, että päämiehellä on vain yksi päätoimittaja kutakin aktiviteettiä varten. Vastaavasti päätoimittajat ovat usein kytkeytyneet vain yhteen tai muutamaan päämieheen. Päämies... Päätoimittajat... Erikoistoimittajat... Yleistoimittajat Kuva 2. Japanilainen verkostomalli (Clark & Fujimoto, 1991, Hyötyläinen ym., 1999) määrä päätoimittajia. Verkostossa seuraavalla tasolla ovat erikoistuneet toimittajat ja alimmalla tasolla erikoistumattomat valmistajat. Verkoston rakenne on esitetty kuvassa 2. Päämiehellä on välittömät suhteet valittuihin päätoimittajiin, jotka tyydyttävät erikoistarpeita. Nämä koskevat laajoja järjestelmätoimituksia, toimintojen koordinaatioita, alihankkijoiden valintaa, laadunvalvontaa ja kehitystoimintaa. Keskimmäisellä tasolla ovat yritykset, jotka tarjoavat erityistuotteita tai erityisosaamista. Toisen tason tekniset erikoistoimittajat ovat yleensä toimittajia päätoimittajille, mutta erikoistoimittajat voivat olla myös suorassa suhteessa joihinkin muihin verkostoihin ja päämiehiin. Tyypillisesti toisen tason tekniseltä erikoistoimittajilta edellytetään erikoistumista johonkin teknologiseen alueeseen ja kykyä tarjota palveluja, kuten tuotesuunnittelu, koulutus, huolto ja korjaus (Nooteboom, 1999). Alimmalla tasolla ovat yritykset, joilla ei ole erityisiä osaamisalueita. Nämä yritykset toimivat usein muiden yritysten kapasiteettipuskureina tai toimittavat standarditavaroita, materiaaleja tai palveluita. Tavallista on, että tällaiset yritykset toimivat monissa verkostoissa ja tarjoavat palvelujaan useille tahoille. Esitetty yritysverkostomalli muistuttaa läheisesti Tapscottin integroidun arvoketjuverkoston ideaa (Tapscott ym., 2000). 8

11 2.2.2 Länsimainen malli ei enää kiinnitetä yksinomaan hintaan ja laatuun, vaan myös teknologiseen ja innovatiiviseen kykyyn sekä tuotteiden ja toiminnan kehittämiseen. Samalla on tapahtunut keskittymistä harvempiin päätoimittajiin ja on syntynyt toimittajapyramideja. Malli muistuttaa länsimaisen mallin alihankintajärjestelmää sen suuntautumisessa useisiin partnerisuhteisiin. Toisaalta se muistuttaa japanilaista alihankintamallia sen suuntautumisessa spesifisiin investointeihin ja niihin Päämies... Alihankkijat Kuva 3. Länsimainen malli (Clark & Fujimoto, 1991, Hyötyläinen ym., 1999) Länsimaisen mallin mukaan päämiehen ja alihankkijoiden suhteessa on vastakkain asettelua. Vuorovaikutus perustuu kilpailutusperiaatteelle, jossa alihankkijoita kilpailutetaan toistensa kanssa vuoden mittaisten sopimusten puitteissa. Päämiehillä voi samanaikaisesti olla useita toimittajia samaan tarkoitukseen. Verkoston rakenne on esitetty kuvassa 3. Päämies huolehtii tuotekehityksestä ja tuotesuunnittelusta antaen valmiit spesifikaatiot alihankkijoiden valmistettavaksi. Alihankkijoita käsitellään lähinnä valmistuskapasiteettina. Länsimaisessa mallissa voi olla mukana myös laajempia kokonaisuuksia toimittavia järjestelmätoimittajia. Näillä voi olla alapuolellaan omat verkostonsa, jotka koostuvat erilaisia alihankintapalveluja tarjoavista yrityksistä. Perinteiselle amerikkalaiselle alihankintamallille on puolestaan luonteenomaista suuri määrä alihankkijoita, jotka ovat suorassa yhteydessä päämieheen. Toiminta perustuu lyhytaikaisiin sopimuksiin. Esimerkiksi Tapscott kutsuu mallia aggregoijan malliksi, jossa päämies kilpailuttaa alihankkijoita ja pitää alihankkijat erillään toisistaan (Tapscott ym., 2000). Verkottuneessa ympäristössä voidaan tuotantopäätökset kilpailuttaa yritysten kesken reaaliajassa virtuaalimarkkinoilla (Hoogeweegen ym., 1999) Strategisen yritysverkoston malli Euroopassa ja USA:ssa on tapahtunut kehitystä kohti japanilaista käytäntöä. Huomiota liittyviin takuisiin, avoimiin kirjoihin perustuvaan sopimiseen ja keskinäiseen kyvykkyyden siirtoon ja yhteistyöhön kehitystoiminnassa (Fruin, 1997). Tapscottin termein mallissa yhdistyy allianssin ja arvoketjun piirteitä (Tapscott ym., 2000). Strategisessa yritysverkostossa on kyse yritysten yhteistoiminnan kehittämisestä uudelle tasolle ja toiminnan organisoinnista yhteisten strategisten tavoitteiden mukaisesti. Tällaisessa yritysverkostossa on kolmenlaisia yrityksiä (Hyötyläinen ym., 1999). Ytimen muodostaa strateginen verkosto, jonka yritykset toimivat keskenään strategisen yritysverkoston periaatteiden mukaisesti. Strategista verkostoa luonnehtii yritysten monenvälinen yhteistoiminta (Kuivanen & Hyötyläinen, 1997). Strategisessa verkostossa on yleensä selvä keskusyritys, jolla on keskeinen rooli strategisen verkoston luonnissa ja kehittämisessä sekä verkoston toiminnan ylläpidossa (Hyötyläinen ym., 1999). Toisella tasolla ovat strategisen verkoston partneriyritykset. 9

12 Virtuaaliyritys 2 Strateginen verkosto Partneriyritykset Virtuaaliyritys 1 Virtuaaliyritys 3 Toimitussopimusyritykset Kuva 4. Strategisen yritysverkoston toimintamalli (Hyötyläinen ym., 1999) Partneriyhteistyössä korostuvat yritysten kahdenväliset suhteet ja suhteita leimaa läheiset ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet. Kolmannella tasolla ovat toimitussopimusyritykset, joiden osaamista ja panostusta tarvitaan tehtävien suorittamisessa. Yritysverkostot voivat muodostaa konkreettisia tehtäviä varten ns. virtuaaliyrityksiä. Ominaista näille on, että ne muodostetaan yleensä tiettyä tehtävää tai projektia varten. Näitä voivat olla esimerkiksi tietyn tuotteen toimittamishankkeet tai tuotekehityshankkeet. Virtuaaliyritys on osajoukko yritysverkostoon kiinteästi kuuluvista yrityksistä. Verkostoon kuuluvista yrityksistä valitaan ne, jotka ovat välttämättömiä tehtävän suorittamiseksi. Mukaan voidaan ottaa myös ulkopuolisia yrityksiä (toimitussopimusyrityksiä). Virtuaaliyritykset ovat määräaikaisia. Kun tehtävä on suoritettu, virtuaaliyritys purkautuu. Strategisen yritysverkoston toimintamalli eroaa kuitenkin perinteisestä virtuaaliyritysten mallista. Strateginen verkosto on pysyväisluontoinen verkosto, jolla on omat yhteiset tavoitteet ja organisatoriset käytännöt. Verkosto voi muodostaa oppimisympäristön, jossa mukana olevat yritykset oppivat toisiltaan ja myös yli virtuaaliyritysten rajojen. Kokemukset ja opetukset jäävät verkoston yrityksiin. Strategisen verkoston yritykset voivat käsitellä yhteistyöorganisaatioiden kautta saatuja kokemuksia ja opetuksia sekä luoda uusia ideoita, malleja ja menetelmiä tulevaa toimintaa varten. Yhdistämällä sekä strategisen yritysverkoston malli ja virtuaaliyrityksen malli, voidaan saavuttaa joustavia mutta silti oppimiskykyisiä rakenteita (Hyötyläinen & Simons, 1998). Erikoistuttaessa joudutaan tekemään yhteistyötä ja turvautumaan enenevässä määrin erityyppisiin palveluntarjoajiin toiminnan sujuvuuden takeeksi. Markkinoilla näyttäisikin olevan kasvava kysyntä erilaisille konsultointityyppisille palveluille, takaajille ja logistiikkapalveluiden tarjoajille, jotka käsittelevät nimenomaan lisääntyviä informaatiovirtoja ja kantavat osan verkostoriskistä. Käytännössä tämä yhteistyömalli näyttäisi toimivan Suomessa hankintaverkkokeskeistä mallia paremmin (esim. Metso Paper, Masa Yards, KCI ja Wärtsilä näyttävät käyttävän laajamittaisesti kumppanuusverkostoa ns. markkinapaikan asemesta). 10

13 2.2.4 Asiakkuuskanavat verkostomaisessa toiminnassa kerää palautteen, rahoittaa liiketoiminnan, kerää, tallentaa ja säilyttää tiedot liiketoimesta sekä toimittaa tavaran. Perustoiminnot kanavamallissa on esitetty kuvassa 5. Nämä perustoiminnot voidaan nähdä kanavina, jotka ulottuvat raaka-aineista kulutukseen. Kanavissa voi kulkea sekä materiaa että tietoa, useimmiten molempia. Kanavien sisältö on seuraava: Keskittyminen ydinosaamiseen saattaa ajaa yrityksen verkostoitumisen uudelle tasolle. Kanavaverkostot ovat verkostoitumiskehityksen tämänhetkinen ääripää (Heikkilä ym., 1998; Haapanen & Vepsäläinen, 1999). Vaikka kanavamallin mukaisesti toimivia yrityksiä onkin jo olemassa, on sen vaatima muutos toimintaan niin radikaali, etteivät yritykset kykene suorittamaan sitä nopeasti. Kanavamallin mukainen toiminta vaatii todellista keskittymistä ydinosaamiseen ja koko verkoston sidosryhmien toiminnan analysointia. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu kanaviin perustuva liiketoiminta. Kanavamalli tuo edellä kuvattuihin tuotannollisiin verkostoihin mukaan liiketoimintasuhteet ja kaupankäynnin näkökulman. Kaupankäyntiin sisältyy aina seuraavat perustoiminnot: joku markkinoi, suostuttelee ja Suostuttelukanava: Brandien eli tuotemielikuvien luonti, tuoteinformaatio, myynnin edistäminen, PR, asiakkaan elinkaaren hallinta, palaute. Rahoituksen kanava: Rahoitusvaihtoehdot, maksuliikenne ja -ehdot, luototus, takaukset ja vakuudet, riskien hallinta. Sitoumusten kanava: Luottamuksen synnyttäminen, liiketoimen luotettava dokumentointi: osapuolten tunnistaminen, sopimusten säilytys ja kiistämättömyys, vastuut, reklamaatiot, riidat, takuut jne. Toimitusten kanava: Logistiikan lisäarvopalvelut, kuljetukset, varastointi, huolto, kierrätys, hävittäminen. Suostuttelu Raaka-aineet Rahoitus Sitoumukset Kulutus Kuljetus Tuotanto Tukku Vähittäiskauppa Kuva 5. Kanava-ajattelu Kukin toimitusketjun porras (tuotanto tukku vähittäiskauppa) on aiemmin pyrkinyt koordinoimaan kaikkia kanavia. Erityisesti tietotekniikan kehittymisen myötä on havaittavissa kanavien eriytymistä. 11

14 Perustelut ovat moninaiset: Tehokkuusvaatimukset ja keskittyminen kunkin kanavan ydinosaamiseen. Esimerkiksi markkinointi, rahoitus, sopimukset ja kuljetus ovat hyvin erilaisia toimintoja, joiden hallitseminen vaatii erityisosaamista. Asiakkaista on kussakin kanavassa eri ilmentymät: esimerkiksi asiakasnro, tilinro, liiketoimen nro ja katuosoite. Näitä täytyy ylläpitää jatkuvasti. Toimijoiden roolit ja vastuut poikkeavat eri kanavissa. Mediatalo, luotottaja, vakuuttaja, uskottu osapuoli tai koordinaattori ovat tyystin erilaisia rooleja. Lainsäädäntö ja kuluttajansuoja ovat eriytyneet kanavittain. Sopimusoikeus, rahoitus, tuotevastuu, kuljetuslainsäädäntö, kuluttajansuoja, jne. vaativat erityistietämystä kullakin toimialalla. Erikoistuneet tietojärjestelmät, organisaatiomuodot, ja toimintamallit on vaikea yhteensovittaa. Yhteensovittaminen ylä- tai alavirtaan päin on niin haasteellista, että harvalla isolla tai pkyrityksellä on realistisia mahdollisuuksia tehdä se itse kaikissa kanavissa. Erikoistuneista koulutus- ja tutkimustraditioista seuraa, että työvoima ja taidot eivät ole suoraan vaihdettavissa kanavien välillä. Yksittäinen toimija voidaan esittää kanavamallissa seuraavasti (kuva 6). Yrityksen toiminnot tuotekehityksestä tuotantoon sijoittuvat ajallisesti yli kanavien. Strategisella ohjauksella varmistetaan, että markkinainformaatio tuotannontekijä- ja tuotemarkkinoilta otetaan huomioon sekä tuotekehityksessä että tuotannossa. Tuoteidea tulee tuotteistaa siten, että se on mahdollista tuottaa kannattavasti asiakkaiden tarpeisiin esimerkiksi modularisoimalla tuote yleiskäyttöisiin ja erityisiin komponentteihin. Tuotteistamisen jälkeen kyetään luomaan tuoteinformaatio (kuvassa PDM, product data management) koko yrityksen käyttöön. Tätä informaatiota tarvitaan tuotannonsuunnittelussa, jonka perusteella voidaan hankkia tarvittavat materiaalit ja työpanokset suunnitelman toteuttamiseksi. Tuotetietoa käytetään myös aikaisessa vaiheessa kaupankäynnin suunnittelussa ja toteuttamissa, kuten markkinoinnissa, sopimusten neuvottelussa ja logistiikan suunnittelussa (=kanavat). Juuri tuotetiedonhallinnan merkitys on kasvanut viimeaikoina pyrittäessä lyhentämään toimitusaikoja, tuotelanseerauksen kuluvaa aikaa ja ulkoistettaessa toimintoja pääoman käytön tehostamiseksi. Toimittaja Tuotekehitys Tuotteistus Suostuttelu Rahoitus PDM Tuotannonsuunnittelu Sitoumukset Kuljetus Hankinta Tuotanto Asiakas Strateginen ohjaus Kuva 6. Yksittäinen toimija kanavamallissa 12

15 Uusi teollinen, markkinapaikkaan perustuva toimintapa, joka hyödyntää tietoteknisiä mahdollisuuksia toisaalta markkinamekanismien kautta ja toisaalta tehokkaammalla informaation ja materiaalin välityksellä toimitusverkossa, voidaan kuvata esimerkiksi kuten seuraavassa kuvassa 7. Päämies ulkoistaa tuotantoa ja hyödyntää hankinnassa enenevässä määrin toimitusverkkoa (esim. verkossa olevaa materiaalitai komponenttimarkkinapaikkaa). Ulkoistetun tuotannon kanssa tehdään pitkäaikainen sitoumus alihankinnasta ja se saa tarvitsemansa tuote- ja toimitustiedot sekä materiaalit ja komponentit pääosin päämieheltä tai päämiehen neuvottelemien sopimusten pohjalta. Verrattaessa tätä kuvaa edelliseen paljastuu eräs merkittävä ero kanavat alkavat pilkottaa itsenäisten toimijoiden ja asiakkaiden välisissä suhteissa. Tämän seurauksena kaupankäynnin koordinoinnin merkitys kasvaa, sillä yrityksen on määriteltävä kanavansa paitsi tuotannontekijä- ja tuotemarkkinoiden, myös toimitusverkon ja ulkoistetun tuotannon välillä. Samalla yrityksen on varauduttava kanavakonflikteihin nykyisten kumppaniensa ja asiakkaidensa sekä ulkoistettujen toimijoiden välillä, mikä lisää strategisen ohjauksen tarvetta yli koko toimitusketjun (kuvan alaosan nuolet). Toimintapa muistuttaa länsimaista verkostomallia, mutta osoittaa samalla selvästi kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta seuraavia koordinaatioongelmia. Kasvava suhteiden määrä lisää siis koordinaation tarvetta eri toimijoiden välillä. Aidoin intressi koordinoida verkoston toimintaa on sillä osapuolella, joka on suoraan vastuussa asiakkaalle, eli kuvassa 7 yrityksellä, jolla on suostuttelukanavansa kautta yhteys asiakkaaseen. Siksi sen on myös varauduttava tilanteisiin, joissa esimerkiksi toimitus sopimusvalmistajalta ei mene suunnitelmien mukaan tai alihankkija toimii ei-hyväksyttävällä tavalla esimerkiksi ympäristö- tai työvoima-asioissa. Asiakaskanavien mallilla on etuna mahdollisuus tarkastella toimitusverkoston rakennetta lopulliselle käyttäjälle saakka, jotta markkinoiden vaatimukset koko tuotantoketjulle voidaan ottaa huomioon. Verkostoitumisen ja asiakkuuden vaalimisen korostumisen seurauksena yritysten on kehitettävä toimintaprosessejaan yhdessä organisaatiorajat ylittävässä toimintaverkostossaan. Nämä prosessit ovat varsin abstrakteja Toimittaja Toimitusverkko Tuotekehitys Tuotteistus Suostuttelu Rahoitus PDM Tuotannonsuunnittelu Sitoumukset Kuljetus Hankinta Tuotanto Asiakas Strateginen ohjaus Kuva 7. Kanava-ajattelu verkostossa 13

16 ja siksi osapuolten yhteydenpito ja jatkuva keskusteluyhteys korostuu yhteistyön muotona. On ensisijaisen tärkeää luoda yhteiset käsitteet, jotta osapuolet saadaan ymmärtämään mistä on kysymys, miten on tarkoitus toimia ja miksi. Keskeinen tapa kehittää toimintaa on ottaa opiksi poikkeuksellisista tilanteista ja pyrkiä ratkomaan niitä yhdessä asiakkaitten ja käyttäjien kanssa. Kaikissa tapauksissa tarve koordinoida toimintoja ja vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia markkinoiden käyttäytymisestä ja toiminnan sujuvuudesta kasvaa. Siksi tietojärjestelmien ja informaationvälityksen tarve on kasvanut ja näyttäisi jatkavan edelleen kasvuaan. 2.3 Tietotekniikka, organisoiminen ja osaaminen avainroolissa verkoston toiminnan tehostamisessa Verkostoituneesssa toiminnassa vaihdantaeli transaktiokustannukset kasvavat verrattuna sisäiseen toimintamalliin asioita pitää sopia edeltä käsin ja sovitella yhteistyön aikana. Kasvavat vaihdantakustannukset ovat tässä tapauksessa seurausta erityisesti varautumisesta verkostomaisen toiminnan riskeihin ja siksi yrityksen keskeisiksi ratkaistaviksi ongelmiksi tulevat: 1) Kyky organisoida verkostoa joustavasti ja tehokkaasti markkinoiden ja tuotantomahdollisuuksien mukaan. 2) Kyky luoda, välittää ja hallita markkinalähtöistä informaatiota suhteessa omaan ydintoimintaan sekä ylävirrasta että alavirrasta (esimerkiksi kysyntäennusteet, tuotantosuunnitelmien muutokset, spesifikaatiot, ja tilausten ja laskutuksen automatisointi yli organisaatiorajojen). 3) Kyky oppia verkostossa saatavuuden ja toimitusvarmuuden hallitsemiseksi. Tämän ongelman keskeinen ratkaisutapa on yhteisistä menettelytavoista ja rajapinnoista sopiminen, poikkeuksien ratkominen yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa, ja luottamuksellisten suhteiden luominen sitoutumalla yhteistyöhön rakentavasssa hengessä. Näiden vaihdanta- ja koordinaatiokustannusten arvioitiin 1990-luvun alussa olevan hallittavissa vain informaatioteknologian avulla (Gurbaxani & Whang, 1991). Sittemmin tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että osaava tietotekniikan hyödyntäminen on todellakin avainroolissa toiminnan tehostamisessa verkostomaisessa mallissa (Clemons & Reddi, 1993; Riggins & Mukhopadhyay, 1994). Toimitusaikoja voidaan lyhentää huomattavasti, jopa murtoosaan, integroimalla järjestelmiä toisiinsa seikka, jonka merkitys korostuu erityisesti lyhenevien elinkaarten tuotteiden toimialoilla. Samalla läpinäkyvyyden merkitys osana verkon toiminnan vakautta ja samanaikaista reagointikyvykkyyttä suurenee. Kyseessä on monimutkainen takaisinkytkentäilmiö, joka vaatii tuekseen monitasoista aikataulutusta, koordinointia ja rinnakkaista resurssien hallintaa. Tämä ei onnistu ilman tietotekniikkaa (Ollus, Ranta & Ylä-Anttila, 1998). Monet alihankkijat ja pk-yritykset joutuvat käytännössä investoimaan huomattavia summia tietojärjestelmiin sekä toimintansa ja osaamisensa kehittämiseen. Usein investoinnit tuntuvat vaikeilta perustella epävarmassa ympäristössä. Tapahtumamäärät jäävät pieniksi ja tuotteiden elinkaaret ovat lyhyitä, miksi siis investoida? Kansainvälisillä markkinoilla toimiva päämies selviää vain joustavuudella ja nopealla reagoinnilla markkinoiden vaatimuksiin. Monissa tapauksissa verkoston jäsenet epäilevät muiden hyötyvän enemmän investoinneista ja informaatiosta (Riggins & Mukhopadhyay, 1994). Päämies voi myös siirtää osan riskistä alihankkijoidensa kannettavaksi. Näissä olosuhteissa investointi erityiseen osaamiseen ja sitä tukeviin järjestelmiin sekä tiedon jakamiseen verkostossa korostaa luottamuksen merkitystä (Kumar & van Dissel, 1996; Hart & Saunders, 1998). Useimmiten yhteistyö näyttää tiivistyvän ja keskittyvän harvempiin kumppaneihin, joilla on edellytykset niinikään usein yhteistyössä - integroitua päämiehen järjestelmiin (Clemons & Reddi, 1993). Joissakin tapauksissa päämies tai muu yhteisö on subventoinut kriittisten, osaavien kumppaneiden investointeja (Hart & Saunders, 1998). 14

17 2.4 Suhteet verkostoituneessa ympäristössä Suhteet syntyvät vuorovaikutuksen, vastavuoroisuuden ja yhdenvertaisen kokemuksen tuloksena. Kyseessä on siis dynaaminen vuorovaikutussuhde (ei pysyvä tila). Se määrittyy tilannekohtaisesti aina uudelleen, se neuvotellaan. Vastavuoroisessa suhteessa myyjän haasteena on tarjota asiakkaalle arvoa niin, että asiakas kokee suhteen osapuolten uhraukset ja hyödyt tasavertaisina (Schultz & Bailey, 2000). Samasta on kyse myös verkostosuhteissa. Vuorovaikutussuhteissa käsitelläänkin aina teknisiä, sosiaalisia ja taloudellisia kysymyksiä. Teollisilla markkinoilla ja yritysten välisessä (B-to-B) liiketoiminnassa asiakassuhteiden kautta yhdistetään yhden yrityksen teknisiä voimavaroja toisen yrityksen teknisiin voimavaroihin, jolloin syntyy tuotantoprosesseja ja tuotteita. Samoin lähes kaikkiin asiakassuhteisiin liittyy sosiaalisia näkökohtia. Asiakassuhteessa syntyy henkilöiden välisiä suhteita ja sosiaalista vuorovaikutusta. Sosiaalinen puoli asiakassuhteissa onkin keskeinen, sillä sen kautta suhteeseen tulevat mukaan myös luottamus, sitoutuminen ja valtakysymykset. Asiakassuhteen taloudellisiin kysymyksiin liittyy ainakin kolme ulottuvuutta. Ensiksi, yksittäisetkin suhteet saattavat olla tärkeitä tuottojen ja kustannusten lähteitä. Suhteiden katkeamisella saattaa olla huomattavia taloudellisia seurauksia. Toiseksi, suhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen on kallista, asiantuntijat uhraavat paljon aikaa käsitellessään suhteeseen liittyviä teknisiä, sosiaalisia ja taloudellisia kysymyksiä. Kolmanneksi, suhteita voidaan pitää investointeina. Suhteet ovat eräs yritysten tärkeimmistä voimavaroista (Håkansson & Snehota, 2000). Asiakassuhteen keskeisiä kulmakiviä ovat: (Morgan & Hunt, 1994; Wilson, 2000): Sitoutuminen suhteeseen merkitsee osapuolten halua edistää yhteisten etujen saavuttamista. Sitoutuminen osoittaa myös yrityksen tai asiakkaan halua jatkaa suhteen ylläpitämistä tulevaisuudessa. Luottamus on liikesuhteiden keskeinen kulmakivi. Siihen liittyvät ainakin rehellisyys, lupausten täyttäminen sekä hyväntahtoisuus. Yhteistyö merkitsee osapuolten toimintojen koordinointia siten, että toiminta johtaa molempia osapuolia hyödyttävään tulokseen. Yhteiset päämäärät: Suhteen osapuolilla voi olla yhteisiä päämääriä, joiden saavuttaminen edellyttää yhteistoimintaa ja suhteen ylläpitämistä. Keskinäinen riippuvuus ja vaikutusvallan epätasapaino: Suhteen toimintaa säätelevät myös keskinäinen riippuvuus ja osapuolten omaaman vaikutusvallan epätasapaino. Toinen osapuoli voi olla kumppaniaan enemmän riippuvainen suhteesta. Yhteinen teknologia: Osapuolten välillä voi olla rakenteellisia siteitä, jotka muodostavat esteitä suhteen lopettamiselle. Rakenteellinen side voi syntyä esimerkiksi yhteisen teknologian käytön kautta. Sosiaaliset siteet: Suhteissa on usein mukana myös sosiaalinen aspekti. Syntyy ystävyyssuhteita, asiakkaat pitävät tunnetasolla yrityksestä ja nauttivat yhteistyöstä. Sosiaalisten suhteiden ongelmat voivat johtaa yhteistyön loppumiseen (Morgan & Hunt, 1994; Wilson, 2000). Kestävä asiakas- ja verkostosuhde pyritään aikaansaamaan luomalla kumppaniin erilaisia sidoksia. Taloudelliset sidokset perustuvat asiakkaille myönnettyihin alennuksiin, hyvityksiin tai bonuksiin, joilla uskollisia asiakkaita palkitaan. Taloudelliset kannusteet ovat usein helposti jäljiteltävissä, eivätkä ne anna yritykselle liikkumavaraa tarjontansa räätälöinnissä. Sosiaaliset sidokset liittyvät henkilökohtaisiin suhteisiin ja tuntemiseen. Tuttuus edistää luottamuksen syntymistä ja henkilökohtainen kontakti antaa suhteelle kasvot. 15

18 Rakenteelliset sidokset yhdistävät asiakassuhteen osapuolet jonkin fyysiseen tai rakenteisiin liittyvän kytkennän kautta. Esimerkiksi tietojärjestelmä on rakenteellinen sidos. Rakenteellinen sidos mahdollistaa asiakkaan tarpeiden mukaisen palvelun räätälöinnin. Kynnys vaihtaa kumppania nousee korkeaksi. Myös kahden tai useamman organisaation panostus brandin rakentamiseen on rakenteellinen sidos näiden toimijoiden välillä. Yritysten väliset tietojärjestelmät on nähty erityisesti keinona vahvistaa rakenteellisia sidoksia (esim. Kumar & van Dissel, 1996), mutta viimeaikoina on enenevässä määrin alettu puhua tietojärjestelmien kasvavasta merkityksestä sosiaalisten sidosten tukena (esim. Hart & Saunders, 1998; Scott, 2000). 2.5 Brandin rooli yritysten muodostamassa verkostossa Brandin merkitys korostuu verkostoituneessa ja tietoverkkoja hyödyntävässä liiketoiminnassa. Vahva brandi luo tuotteelle lisäarvoa ja kilpailuetua. Vahva brandi voi myös vaikeuttaa kilpailijoiden pääsyä markkinoille. Brandiin liittyy asiakassuhteen lujittuminen ja asiakasuskollisuus. Samalla vahva brandi kestää markkinoiden kriisitilanteet, tilapäiset ongelmat tai muutokset asiakkaiden mieltymyksissä. Brandi antaa pohjan toiminnan laajentamiselle ja pitkäaikaisen kannattavuuden saavuttamiselle. Onnistuneen brandin johtamisen ansiosta yrityksellä voi olla mahdollisuus markkinajohtajuuteen (Arnold, 1992). Brandilla on monia etuja asiakkaalle. Brandin asemointi kiteyttää asiakkaan saamat hyödyt, mikä voi edistää asiakkaan tiedon käsittelyä ja tulkintaa ja helpottaa ostopäätöstä. Brandi myös lisää luottamusta ostopäätöksen teossa ja auttaa hallitsemaan tai vähentämään riskiä. Brandi liittää tuotteeseen merkityksiä ja elämyksiä tai käsityksen laadukkaasta tuotteesta, ja nämä seikat edistävät asiakkaan tyytyväisyyttä. Tuotteiden elinkaarten (tuotesyklien) lyhentyessä brandin merkitys asiakkaan kannalta korostuu. B-to-B markkinoinnissa vallitsevan vuorovaikutus- ja verkostonäkemyksen mukaan liittolaissuhteissa osapuolet vaihtavat resursseja (taloudellisia resursseja, tietoa, osaamista jne). Suhteet nähdään välineinä resurssien hyödyntämisessä, kontrolloinnissa sekä uusien resurssien luomisessa. Suhteiden kautta yritys pääsee hyödyntämään resursseja, joita verkoston eri toimijat omaavat. Brandi on eräs näistä resursseista. Voimavarojen - kuten brandin - hallinta ja hyödyntäminen voi tapahtua eri tavoin. Ensinnäkin, voimavarat voivat olla yksittäisen toimijan hallussa. Brandi on tällöin verkoston dominantin toimijan omaisuutta. Samalla toimijalla on asiakassuhde hallinnassa, koska asiakkaat muodostavat suhteen juuri brandiin. Toisaalta verkostosuhteiden avulla yritys voi saada käyttöönsä resursseja hankkimatta niitä kaikkia itse. Vahvan brandin ja asiakassuhteen omaavan yrityksen kanssa liittoutunut yritys voi saada nämä voimavarat käyttöönsä. Kolmas vaihtoehto on, että useampi toimija yhdessä kontrolloi voimavaroja. Eri toimijoiden brandit tukevat toisiaan, jolloin asiakassuhde on yhteisessä omistuksessa. Yritykset ovat kytköksissä kumppaneihinsa moniulotteisen rakennelman kautta. Kytköksellisyys vaikuttaa yritysten toimintavapauteen kahdella tavalla. Toisaalta verkostossa toimiva yritys ei voi tehdä yrityksen tai sen tuotteiden brandia koskevia päätöksiä ilman, että kaikki sen kumppanit ja liittolaiset, jotka toimivat saman verkoston piirissä, hyväksyvät nämä päätökset. Toisaalta kytköksellisyyden ansiosta yrityksellä on mahdollisuus käyttää vaikutusvaltaa ja hallita kumppaneitaan ja liittolaisiaan (Håkansson & Snehota, 2000). Eri toimijoiden keskinäiset suhteet ja vaihdanta aiheuttavat muutoksia verkostossa. Suhteisiin liittyvistä asioista neuvotellaan jatkuvasti ja verkostolle on tyypillistä jatkuva muutos. Brandin identiteetin tulisi kuitenkin säilyä mahdollisimman yhtenäisenä. Yritysten brandien keskinäiset suhteet liittyvät vahvasti myös itse toimijoiden välisiin suhteisiin. Brandien suhteet ja toimijoiden suhteet kulkevat käsi kädessä. Verkoston yritykset ovat vaihdantasuhteessa keskenään, vaihdon kohteina ovat voimavarat ja 16

19 informaatio. Suhteita säätelevät myös valtaan ja vaikutukseen liittyvät aspektit. Verkostossa jokaisella yrityksellä on mahdollisuus hyödyntää muiden toimijoiden voimavaroja. Yritykset kontrolloivat voimavaroja joko suorasti (omistamalla) tai epäsuorasti (toimijoiden väliset suhteet ja keskinäinen riippuvuus). Brandi (brand equity) on voimavara, joka mahdollistaa asiakassuhteen hallinnan. Verkostossa voi olla sekä keskenään ristiriitaisia että toisiaan tukevia intressejä yritysten välillä (Håkansson & Johanson, 1992). Valta ja kontrolli on nähty keskeisenä elementtinä verkostojen toiminnan taustalla. Yksittäisen yrityksen pyrkimys vahvistaa asemaansa vaikuttaa muiden yritysten asemaan. Koska yhden toimijan kontrollin lisääntyminen aina vähentää jonkin toisen toimijan kontrollia, esiintyy toimijoiden välillä etujen ristiriitaa. Verkostossa toimiessaan yritykset käyttävät hyväkseen verkostoa koskevaa tietoaan sekä suhteitaan muihin yrityksiin vahvistaakseen omaa asemaansa (Håkansson & Johanson, 1992). Brandin johtamisen osalta tämä merkitsee brandin omistamisen tuottaman vallan käyttöä yrityksen omien etujen ajamisessa. Brandia hallitsemalla yritys voi saada vahvan aseman verkostossa. Brandin omistaja hallitsee myös asiakassuhdetta ja asiakastietoa. Toisaalta on myös mahdollista, että yhden toimijan kontrollin lisääntyminen lisää toisen toimijan kontrollia. Tällöin on kyse winwin tilanteesta, jossa toimijoilla on yhteisiä intressejä. Kahden brandin yhteistyö, esimerkiksi rinnakkaisbrandien muodostaminen voi edistää molempien osapuolten asemaa. Yhteistyön onnistumisen kannalta verkostossa toimivien yritysten keskinäisen vuorovaikutuksen sosiaalinen aspekti on keskeinen. Menestyneet pitkäaikaiset suhteet näyttävät edellyttävän toimijoiden vapaaehtoista sitoutumista sekä keskinäisen luottamuksen syntymistä (Morgan & Huntin, 1994; Morgan, 2000). Nämä edistävät yhteistyön toteutumista ja yhteisten etujen saavuttamista. Yhteinen etu voi olla esimerkiksi asiakkaan pitkäaikainen ja kestävä suhde verkoston tarjoamaan tuote-palvelukokonaisuuteen ja brandiin. Myös yritysten väliset tietojärjestelmät voivat palvella luottamuksellisen verkoston luomisessa, sillä markkinoilla toimiva verkosto voi määritellä rajapinnat, toimintatavat, tiedon jakamisen ja saatavuuden yksiselitteisesti tietojärjestelmän avulla (Kumar & van Dissel, 1996; Järvelä ym., 2000). 2.6 Uudet palveluliiketoiminnot Uudet palveluliiketoiminnat ajavat voimakkaasti verkostomaisen liiketoiminnan syntymistä. Yhä useampien yritysten, myös pienten ja keskisuurten, tuotteet ja palvelut perustuvat tietotekniikan mittavaan hyödyntämiseen. Uuden teollisen toimintatavan taustalla on käsitys tietotekniikan roolin jatkuvasta korostumisesta tuotannossa, jakelussa, hankintatoimessa ja markkinoinnissa ja itse tuotteissa Palvelujen avulla lisäarvoa tuotteille Tavarantuotannon ja palvelutuotannon raja on katoamassa. MET:n Visio raportissa Markkinat ja kilpailukyky todetaan: Tietotekniikka vaikuttaa myös tavarantuotannon ja palvelutuotannon välisen rajan katoamiseen. Kansainvälisten teollisuusyritysten myynnistä yhä suurempi osuus on teollisuustuotteiden sijasta tietoa ja palveluita. Osittain yritykset pyrkivät itse lisäämään vähemmän suhdanneherkkien palveluiden osuutta liikevaihdostaan. Toisaalta myös asiakkaat haluavat kokonaisratkaisuja, joissa tuotteen myyjä järjestää myös rahoituksen, asennuksen, kunnossapidon yms. Palveluvaltaistuminen näkyy tuotannollisen henkilökunnan osuuden vähenemisenä lähivuosina sekä huolto-, markkinointi- ja T&K -henkilöstön osuuden kasvuna. Palveluliiketoimintaan kuuluu oleellisesti myös modulaarinen tuotanto, jolla tarkoitetaan tuotteiden ja palveluiden modifioimista tuoteperheiksi ja konkreettisiksi tuotteiksi. Modulointi ei ole pelkkää tuotteen tai palvelun sovittamista johonkin kokonaisuuteen, vaan se on myös toimintoihin liittyvien prosessien kehittämistä. Tuotetiedon hallintaa tukevilla tietojärjestelmillä on palveluliiketoiminnassa ja modulaarisessa tuotannossa iso rooli. 17

20 Palveluliiketoiminnassa on siis perustaltaan kyse asiakkaalle tarjottavan arvon lisäämisestä. Näin pyritään hallitsemaan suurempaa osuutta arvoketjusta ja samalla siirtymään lähemmäksi asiakasta. Tämän uskotaan synnyttävän uutta liiketoimintaa ja parempaa asiakaskannattavuutta. Käytännössä menestyvä palveluliiketoiminta vaatii asiakkaan prosessien ja liiketoiminnan erinomaista tuntemista. Erityisen tärkeätä on ymmärtää tuotteistamisen ja palvelujen osuuden vaihtelu tuotteen elinkaaren aikana Palveluliiketoiminta ja tuotteen elinkaari Tekninen kehitys pakottaa yritykset jatkuvaan tuote- ja palvelukehitykseen. Tuotteiden elinkaaret ovat lyhenemässä. Tuotteeseen liittyvien palveluiden merkitys ja määrä vaihtelee tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Palvelujen osuus tuotteen arvontuotosta tuotteen elinkaaren eri vaiheissa on esitetty kuvassa 8. Uusi, erityisesti teknisesti kehittyvä tuote kohtaa kilpailluilla markkinoilla seuraavat vaiheet (mukaillen Moore & Mc- Kenna, 1999): Pilotointi: Aluksi tuoteideaa kehitetään muutaman asiakkaan kanssa. Prototyypin he sijaitsevat lähinnä kotimarkkinoilla tai kuuluvat vakiintuneeseen asiakaskuntaan. Lanseeraus: Siirryttäessä prototyypistä tuotevaiheeseen astuvat kuvaan valikoivat edelläkävijät, jotka muodostavat ensimmäisen aallon massan. Tällöin hankitaan teknologian advokaatit ja markkinaosuuksien jakaminen alkaa. Tässä vaiheessa korostuvat standardit ja standardoituminen. Kasvu: Varsinaiset massat edellyttävät tuotteen massakustomointia ja monistamista, jolloin palvelut korvataan tehokkaalla logistiikalla ja suppealla, massoille suunnatulla valikoimalla. Kypsyys: Markkinoiden kyllääntyessä on tuotetta alettava differoida ja kehittää lisäpalveluita. Tavoitteena on tehdä tuotevariantteja paketoimalla tuotteisiin lisäominaisuuksia ja lisäarvopalveluita aiemmissa vaiheissa tunnistetuille segmenteille. Asiakkaan kokema arvo Palvelut Tuote Pilotointi Lanseeraus Kasvu Kypsyys Kuva 8. Palvelujen osuus tuotteen arvontuotosta tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ollessa käyttökelpoinen, asiakkaille tehdään yksilöllisiä (palvelu)sopimuksia. Räätälöinnin ja palvelujen osuus alkaa kasvaa, hyödyntämisessä on koekäytönomaisia piirteitä. Asiakkaita voi luonnehtia ammattilaisiksi ja Ongelmana kehityskulun aikana on se, että kate laskee siirryttäessä vaiheesta toiseen. Keinoja, joilla katetta pyritään ylläpitämään ovat uusien tehokkaampien ja joustavampien toimintatapojen oppiminen, tuotteen differointi (erilaistaminen tekemällä asiakasryhmille räätälöityjä muunnelmia) ja tarkka asemointi tuote-markkinasegmentissä. Teknistä erilaistamista voi käyttää tuoteversioinnin ja siten asiakkaan sitouttamisen keskeisenä keinona (Shapiro & Varian, 1999). 18

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016 YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot