Digitaalinen verkostotalous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalinen verkostotalous"

Transkriptio

1 Digitaalinen verkostotalous Tietotekniikan mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä Juha Luomala, Juha Heikkinen, Karri Virkajärvi, Jukka Heikkilä, Anne Karjalainen, Anri Kivimäki, Timo Käkölä, Outi Uusitalo, Hannu Lähdevaara Teknologiakatsaus 110/2001

2 Digitaalinen verkostotalous Tietotekniikan mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä Juha Luomala Juha Heikkinen Karri Virkajärvi Yomi Group Jukka Heikkilä Anne Karjalainen Anri Kivimäki Timo Käkölä Outi Uusitalo Jyväskylän yliopisto Hannu Lähdevaara Jyväskylän ammattikorkeakoulu Teknologiakatsaus 110/2001 Helsinki 2001

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: Juha Luomala Paino: Paino-Center Oy, 2001

4 ESIPUHE Organisaatiot, niiden toimintatavat ja liiketoimintamallit muuttuvat uusien teknologioiden myötä. Vaikutus on kahdensuuntainen: teknologia luo edellytyksiä uusille toimintatavoille ja uudet toimintatavat tarvitsevat uusia teknologisia ratkaisuja. Yritysten toimintatapoja muuttavat mm. Internet, mobiilipalvelujen lisääntyminen niin yritysten välisessä kuin yritys-asiakassuhteissa ja sähköisen liike- ja palvelutoiminnan laajentuminen. Toimintojen ulkoistaminen synnyttää tarvetta atk-palvelutoiminnan ja Internetin kautta tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Yritysten toiminnan seurannan tarve kasvaa ja tämä laajentaa mm. toiminanohjauksen- ja asiakkuuksien hallinnan sovellusten käyttöä. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja uuden tietotekniikan käyttöönotto on muuttanut viime vuosina yritysten toimintatapoja monin tavoin. Tekesin teknologiaohjelmissa on lisääntyvässä määrin ollut mukana hankkeita, joissa toisaalta kehitetään uusia tietoteknisiä yrityssovelluksia ja toisaalta uudistetaan yritysten ja verkostojen tapaa toimia. Aihepiiri on noussut viime vuosina entistä tärkeämpään asemaan ja vuoden 2000 alussa käynnistettiin kaksi tähän teemaan keskittyvää uutta teknologiaohjelmakokonaisuutta: uusiin toimintatapoihin keskittyvä Uusi teollinen toimintatapa UTT ( ) ja uutta tuotetarjontaa kehittävä Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen SPIN ( ). Uuden teollisen toimintatavan voi tiivistää sanoihin digitaalinen verkostotalous, jolle on ominaista uusien liiketoimintamallien innovatiivinen kehittäminen ja uusimman tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten hyödyntäminen. UTT-ohjelmassa luodaan tältä pohjalta elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia, sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla liiketoiminnoilla. SPIN-ohjelman kärkihankealueen Tulevaisuuden yrityssovellukset ohjelmistotuotehankkeiden tulisi toisaalta pohjautua hyvään näkemykseen siitä, miten yrityssovellusten käyttäjäorganisaatiot tulevaisuudessa toimivat ja millaisiin järjestelmiin niiden toiminta ja päätöksenteko perustuu. Näin löydetään uusia tietojärjestelmätarpeita, jotka tarjoavat kasvupotentiaalia uusille sovellustyypeille. Tekesin UTTteknologiaohjelman yrityksen toimivat osaltaan tässä mahdollisena joukkona sopivia pilot-partnereita. Teknologiaohjelmien valmistelun aikana syntyi selvä näkemys uusien tietoverkkojen hyödyntämiseen perustuvien tietoteknisten sovellusten erityisasemasta kehityshankkeissa. Tämän näkemyksen mukaisesti UTT-ohjelman johtoryhmä päätti käynnistää syksyllä erillisen selvityksen digitaalisen verkostotalouden ja tietotekniikan välisestä vuorovaikutuksesta. Selvityksen tuloksena syntyi myös toinen, tätä raporttia täydentävää kokonaisuus, joka ilmestyy kesän 2001 aikana Tekesin teknologiakatsaussarjassa nimellä Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan. Tekes kiittää lämpimästi kaikkia tähän selvitykseen osallistuneita henkilöitä. Selvitystyön lopputuloksena syntynyt raportti antaa hyvän kuvan käsiteltyjen sovellusalueiden erityispiirteistä sekä alueen kokonaisuudesta yritysten liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Raportti tarjoaa erinomaiset lähtökohdat aihealueiden suhteiden tarkasteluun ja uusien kehityskohteiden tunnistamiseen. Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 JOHDANTO VERKOSTOT UUDEN TEOLLISEN TOIMINTATAVAN PERUSTANA Verkostoituminen Neljä verkostomallia Japanilainen malli Länsimainen malli Strategisen yritysverkoston malli Asiakkuuskanavat verkostomaisessa toiminnassa Tietotekniikka, organisoiminen ja osaaminen avainroolissa verkoston toiminnan tehostamisessa Suhteet verkostoituneessa ympäristössä Brandin rooli yritysten muodostamassa verkostossa Uudet palveluliiketoiminnot Palvelujen avulla lisäarvoa tuotteille Palveluliiketoiminta ja tuotteen elinkaari Muita liiketoiminnallisia tekijöitä digitaalisen verkostotalouden taustalla Globaali kilpailu ja sisämarkkinoiden avautuminen Pula taitajista kiihdyttää kilpailua tuotannontekijämarkkinoilla Laadun ja joustavuuden korostaminen Tieteellistyminen Ulkoistaminen Epävarmuuden ja monimutkaisuuden hallinta Koordinoimisen tarve korostuu Kaupankäyntitapojen monipuolistuminen YLEISET TEKNOLOGISET MUUTOSAJURIT Digitaalisuus Mikroprosessorit (Tietokoneet) Tietoliikenne Liityntä tietoverkkoihin Langattoman datasiirron kehitys Internet Tietojärjestelmät ja ohjelmistot Päätelaitteet TIETOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Tietojärjestelmien kehittyminen ja kehittäminen organisaatioissa Viitekehys tietotekniikan uusien mahdollisuuksien hahmottamiseen Tietotekniikan hyödyntäminen nykyään... 30

6 4.4 Asiakkuuksien hallinta (Customer Relationship Management CRM) Taustaa Muutosajurit CRM-hankkeiden läpivienti CRM ohjelmistot Elektroninen kaupankäynti (Electronic Commerce EC) Taustaa Markkinapaikkojen toimintamallit Yritysten välisten markkinapaikkojen tulevaisuus Tie verkkokauppaan Toiminnanohjausjärjestelmät (Enterprise Resource Planning ERP) Taustaa Toiminnanohjausjärjestelmien tarjoajat Hankinta ja käyttöönotto Prosessien mallintaminen Toimitusketjun hallinta (Supply Chain Management - SCM) Taustaa Toimitusketjun toiminnan suunnittelu ja arviointi Tarjontaketjun suunnittelu Toimitusketjujen tehokkuuden mittaaminen Tiedon ja tehtävien synkronoinnin merkitys toimitusketjussa Tietämyksen, dokumenttien ja tuotetiedon hallinta (Knowledge Management, Document Management, Product Data Management - KM, DM, PDM) Taustaa Tietämyksen hallinnan erityiskysymyksiä Tuotetiedon hallinnan erityiskysymykset Dokumenttien hallinnan järjestelmät Millaisia dokumenttien hallintajärjestelmät ovat? Dokumenttien hallinnan suunnittelu Yritysportaaleista ikkunoita tietoon Sovellusintegraation mahdollisuudet STRATEGIAN LAADINTA DIGITAALISESSA VERKOSTOTALOUDESSA Miksi strategiaa tarvitaan? Strategisia vaihtoehtoja yritysten välisessä kaupankäynnissä Paikallinen palveluyritys Maailmanlaajuisesti toimiva erikoistunut yritys Tiivis yhteistyö merkkitoimittajan kanssa Strategian luominen ja toimeenpano Oman ydinosaamisen määritteleminen Oman rooli määrittely arvoverkostossa Verkostojen luominen, toiminta ja purkaminen Verkostojen liiketoimintaprosessit ja tietojärjestelmien hankkiminen ASP vaihtoehto tietojärjestelmien ostamiselle... 81

7 1 JOHDANTO Uusi teollinen toimintatapa UTT -teknologiaohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta edelläkävijä kehittyvän informaatioteknologian mahdollistaman verkottuneen liiketoiminnan arkkitehtinä ja toteuttajana sekä tehokkaana hyödyntäjänä. Uudella teollisella toimintatavalla tarkoitetaan uusien tietoteknisten työkalujen mahdollistamaa uudenlaista tapaa toimia verkostomaisesti ja muodostaa uudenlaista liiketoimintaa erilaisten osaajien yhteenliittymillä. Se korostaa olemassa olevan ja uuden tietoteknisen infrastruktuurin käyttöä yritysten toiminnan tehostamisessa. Voidaan siis puhua digitaalisesta verkostotaloudesta. Elämme tällä hetkellä murrosvaihetta, jossa kiihtyvällä vauhdilla testataan ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja. Alla oleva kuva 1. tiivistää viimeaikaisen ja odotettavissa olevan kehityksen uutta tietotekniikkaa ja tietoverkkoja hyödyntävän liiketoiminnan kehittymisestä. Kuvassa on vaakasuunnassa kuvattu karkealla tasolla aikataulu ja pystysuunnassa asioiden vaikutukset liiketoiminnan muuttumiseen ja kehittymiseen. Vaikka tietoverkkoja on hyödynnetty jo vuosikymmeniä, alkoi niiden laajempi hyödyntäminen liiketoiminnassa 90-luvun puolessa välissä. Käytännössä tämä (ecommerce -vaihe) tarkoitti ensimmäisten kauppapaikkojen ja Internet/Intranet ratkaisujen syntymistä. Liikevaihdon kasvuun tai toiminnan muuttumiseen niillä ei laajassa mittakaavassa juurikaan ollut merkitystä. Tällä hetkellä elämme puolestaan voimakasta ebusiness vaihetta, jolle on ollut tyypillistä täysin uusien liiketoimintojen kehittäminen. Samalla yritysten tietojärjestelmiä on muutettu selainpohjaisiksi. Vaikutukset liiketoimintaan ovat olleet melko suuria. Selkeänä kehityspolkuna voidaan jatkossa nähdä verkostoituminen ja erityisesti tietoverkkojen hyödyntäminen verkostoitumisen apuna (enetwork -vaihe). Jatkossa kehitystyö keskittyykin webbikäyttöliittymien rakentamisen ja pienten pilottiprojektien työstämisen sijaan yritysten Vaikutukset liiketoimintaan enetwork ecommerce ebusiness Aika Kuva 1. Kehityspolku elektronisesta kaupankäynnistä verkottuneeseen liiketoimintaan 5

8 sisäisten ja yritysverkostojen välisten prosessien ja niitä tukevien tietojärjestelmien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Muutosten ja hyötyjen odotetaan olevan huomattavasti merkittävämpiä kuin aiemmissa vaiheissa yhteensä. Menestys tulee perustumaan hyviin ja luottamuksellisiin kumppanisuhteisiin ja asiakastarpeista lähtevään verkostoituvaan toimintamalliin. Digitaalinen verkostotalous -julkaisu koostuu neljästä sisällöllisestä kokonaisuudesta. Luvussa 2 käsitellään erityisesti verkostoitumiseen liittyviä osa-alueita pureutumalla verkostovaihtoehtoihin sekä niihin liittyviin oleellisiin kokonaisuuksiin kuten verkostosuhteet ja brandin merkitys. Samassa yhteydessä käydään läpi myös verkostoitumiskehitystä ajavia muutostekijöitä. Luvussa 3 keskitytään kuvaamaan digitaalisen verkostotalouden taustalla olevaa teknistä kehitystä. Luvussa 4 puolestaan kuvataan tietotekniikan hyödyntämistä liiketoiminnan tukena. Viimeisessä luvussa tarkastellaan strategisia kysymyksiä alkaen strategisista vaihtoehdoista ja päätyen tietojärjestestelmien hankintaan. Mukana on myös yrityksille tarkoitettuja konkreettisia työkaluja, joiden avulla yksittäiset yritykset voivat lähteä pohjustamaan verkostoitumista. Julkaisun toimittamisesta on vastannut Juha Luomala Yomi Groupista. Muina kirjoittajina sekä kommentoijina ovat toimineet hänen lisäkseen Jukka Heikkilä (asiakkuuskanavat, strategiat), Anne Karjalainen (km/dm/pdm), Anri Kivimäki (standardit), Timo Käkölä (crm, erp, asp) ja Outi Uusitalo (brandi, suhteet) Jyväskylän yliopistosta, Hannu Lähdevaara (scm) Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä Juha Heikkinen (ec) ja Karri Virkajärvi (tietoliikenne, mobiili) Yomi Groupista. Tekesin asiantuntijoina ja ohjaajina ovat toimineet Risto Setälä ja Rauli Hulkkonen. Julkaisu on tarkoitettu sekä johdolle että kehityshenkilöstölle. Sitä voi parhaiten hyödyntää järjestämällä sisäisiä workshopeja analyysin teemoista sekä laajentamalla keskusteluja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa käytäviksi. 6

9 2 VERKOSTOT UUDEN TEOLLISEN TOIMINTA- TAVAN PERUSTANA 2.1 Verkostoituminen Verkostoituminen yhdessä digitaalisen tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen kanssa ovat avaamassa yrityksille uusia mahdollisuuksia kasvaa niche-alueilla maailmanluokan toimijoiksi. Tämä edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden yritysten ja toimijoiden kanssa. Eräänä mahdollisuutena pidetään pk-yrityksen muodostamia yritysryhmittymiä, jotka toimivat järjestelmätoimittajina suuremmille päämiehille (Hyötyläinen ym., 1999). Eri selvitysten mukaan merkittävät suomalaiset päämiesyritykset ovat ulkoistamassa toimintojaan yhä enenevässä määrin. Samoin selvityksissä on käynyt ilmi, että Suomessa on pulaa yrityksistä, jotka pystyisivät vastaamaan suuremmista kokonaisuuksista osana ulkoistettuja tehtäviä (TT, 1997). Eräänä vaihtoehtona on esitetty pk-yritysten muodostamia verkostoja, jotka on liitetty yleensä aluekohtaisiin kehityshankkeisiin. Paikallisesti toimivat pk-yritykset voivat muodostaa yhteenliittymiä, jotka tasa-arvoisin periaattein toimien luovat verkostolle kilpailuetua. Erikoistuneiden pk-yritysten on nähty keskenään verkostoitumalla saavuttavan suuruuden etuja ja mahdollisuuden päästä suuremmille markkinoille. Tällaisten verkostojen levinneisyyttä ja pysyvyyttä on kuitenkin vahvasti epäilty. Pk-yritysten verkostot näyttäisivät kytkeytyvän pikemminkin suurempien yritysten verkostoihin sen sijaan, että ne toimisivat pelkästään itsenäisinä verkostoina (Clemons & Reddi, 1993; Riggins & Mukohpadhyay, 1994). Useimmissa maissa teollista rakennetta hallitsevatkin suuret yritykset ja niiden yhteistyömuodot huolimatta monista pyrkimyksistä ja ohjelmista pk-yritysten aseman ja roolin korostamiseksi (Harrison, 1994; Kay, 1997; Whittaker, 1996). Verkostoitumisen eteneminen muuttaa yritysten kilpailu- ja toimintaympäristöä radikaalisti. Elämme parhaillaan murrosvaihetta, jossa ovat hahmottumassa uudenlaiset tuotannolliset rakenteet ja toimintamallit (Kumar & van Dissel, 1996; Tapscott ym., 2000). Haasteena kuitenkin on se tosiasia, että yritysverkostojen luontiin ei ole vielä olemassa koeteltuja malleja ja menetelmiä. Verkostojen luominen edellyttää suuria muutoksia yritysten nykyisissä toimintamalleissa ja yhteistyötavoissa. Haastetta ei pienennä pk-yrityksissä olevien kehityshenkilöiden vähäinen määrä. Toiminnan näkökulmasta yksi suurimmista haasteista on uskallus luopua vanhoista toimintamalleista sekä keskittyminen puhtaasti ydinliiketoiminnan harjoittamiseen. Missään olosuhteissa ei voi olla korostamatta liikaa niin teknisen kuin organisatorisen osaamisen merkitystä (esim. Kusunoki ym., 1998). 2.2 Neljä verkostomallia Yhteistyöverkostot voivat rakentua useilla eri tavoilla. Seuraavassa on käyty läpi neljä erilaista verkostomallia. 7

10 2.2.1 Japanilainen malli Japanilaista mallia voidaan kuvata hierarkkisella pyramidilla. Alihankintapyramidissa päämieheen on suoraan yhteydessä valittu Päätoimittajat integroivat järjestelmätoimitukset käyttäen alemman tason toimittajia ja valmistajia. Päämies kohdistaakin päätoimittajiin erityisiä vaatimuksia, jotka koskevat mm. investointeja. Vastapalvelukseksi päätoimittajat palkitaan pitkäaikaisilla sopimuksilla, teknologiasiirrolla ja muilla päämiehen tukitoiminnoilla. Huomion kiinnittäminen päätoimittajiin on merkinnyt painopisteen siirtymistä pelkästä tuotteiden hinnasta saatavuuteen ja innovatiiviseen kapasiteettiin. Selvä piirre on myös, että päämiehellä on vain yksi päätoimittaja kutakin aktiviteettiä varten. Vastaavasti päätoimittajat ovat usein kytkeytyneet vain yhteen tai muutamaan päämieheen. Päämies... Päätoimittajat... Erikoistoimittajat... Yleistoimittajat Kuva 2. Japanilainen verkostomalli (Clark & Fujimoto, 1991, Hyötyläinen ym., 1999) määrä päätoimittajia. Verkostossa seuraavalla tasolla ovat erikoistuneet toimittajat ja alimmalla tasolla erikoistumattomat valmistajat. Verkoston rakenne on esitetty kuvassa 2. Päämiehellä on välittömät suhteet valittuihin päätoimittajiin, jotka tyydyttävät erikoistarpeita. Nämä koskevat laajoja järjestelmätoimituksia, toimintojen koordinaatioita, alihankkijoiden valintaa, laadunvalvontaa ja kehitystoimintaa. Keskimmäisellä tasolla ovat yritykset, jotka tarjoavat erityistuotteita tai erityisosaamista. Toisen tason tekniset erikoistoimittajat ovat yleensä toimittajia päätoimittajille, mutta erikoistoimittajat voivat olla myös suorassa suhteessa joihinkin muihin verkostoihin ja päämiehiin. Tyypillisesti toisen tason tekniseltä erikoistoimittajilta edellytetään erikoistumista johonkin teknologiseen alueeseen ja kykyä tarjota palveluja, kuten tuotesuunnittelu, koulutus, huolto ja korjaus (Nooteboom, 1999). Alimmalla tasolla ovat yritykset, joilla ei ole erityisiä osaamisalueita. Nämä yritykset toimivat usein muiden yritysten kapasiteettipuskureina tai toimittavat standarditavaroita, materiaaleja tai palveluita. Tavallista on, että tällaiset yritykset toimivat monissa verkostoissa ja tarjoavat palvelujaan useille tahoille. Esitetty yritysverkostomalli muistuttaa läheisesti Tapscottin integroidun arvoketjuverkoston ideaa (Tapscott ym., 2000). 8

11 2.2.2 Länsimainen malli ei enää kiinnitetä yksinomaan hintaan ja laatuun, vaan myös teknologiseen ja innovatiiviseen kykyyn sekä tuotteiden ja toiminnan kehittämiseen. Samalla on tapahtunut keskittymistä harvempiin päätoimittajiin ja on syntynyt toimittajapyramideja. Malli muistuttaa länsimaisen mallin alihankintajärjestelmää sen suuntautumisessa useisiin partnerisuhteisiin. Toisaalta se muistuttaa japanilaista alihankintamallia sen suuntautumisessa spesifisiin investointeihin ja niihin Päämies... Alihankkijat Kuva 3. Länsimainen malli (Clark & Fujimoto, 1991, Hyötyläinen ym., 1999) Länsimaisen mallin mukaan päämiehen ja alihankkijoiden suhteessa on vastakkain asettelua. Vuorovaikutus perustuu kilpailutusperiaatteelle, jossa alihankkijoita kilpailutetaan toistensa kanssa vuoden mittaisten sopimusten puitteissa. Päämiehillä voi samanaikaisesti olla useita toimittajia samaan tarkoitukseen. Verkoston rakenne on esitetty kuvassa 3. Päämies huolehtii tuotekehityksestä ja tuotesuunnittelusta antaen valmiit spesifikaatiot alihankkijoiden valmistettavaksi. Alihankkijoita käsitellään lähinnä valmistuskapasiteettina. Länsimaisessa mallissa voi olla mukana myös laajempia kokonaisuuksia toimittavia järjestelmätoimittajia. Näillä voi olla alapuolellaan omat verkostonsa, jotka koostuvat erilaisia alihankintapalveluja tarjoavista yrityksistä. Perinteiselle amerikkalaiselle alihankintamallille on puolestaan luonteenomaista suuri määrä alihankkijoita, jotka ovat suorassa yhteydessä päämieheen. Toiminta perustuu lyhytaikaisiin sopimuksiin. Esimerkiksi Tapscott kutsuu mallia aggregoijan malliksi, jossa päämies kilpailuttaa alihankkijoita ja pitää alihankkijat erillään toisistaan (Tapscott ym., 2000). Verkottuneessa ympäristössä voidaan tuotantopäätökset kilpailuttaa yritysten kesken reaaliajassa virtuaalimarkkinoilla (Hoogeweegen ym., 1999) Strategisen yritysverkoston malli Euroopassa ja USA:ssa on tapahtunut kehitystä kohti japanilaista käytäntöä. Huomiota liittyviin takuisiin, avoimiin kirjoihin perustuvaan sopimiseen ja keskinäiseen kyvykkyyden siirtoon ja yhteistyöhön kehitystoiminnassa (Fruin, 1997). Tapscottin termein mallissa yhdistyy allianssin ja arvoketjun piirteitä (Tapscott ym., 2000). Strategisessa yritysverkostossa on kyse yritysten yhteistoiminnan kehittämisestä uudelle tasolle ja toiminnan organisoinnista yhteisten strategisten tavoitteiden mukaisesti. Tällaisessa yritysverkostossa on kolmenlaisia yrityksiä (Hyötyläinen ym., 1999). Ytimen muodostaa strateginen verkosto, jonka yritykset toimivat keskenään strategisen yritysverkoston periaatteiden mukaisesti. Strategista verkostoa luonnehtii yritysten monenvälinen yhteistoiminta (Kuivanen & Hyötyläinen, 1997). Strategisessa verkostossa on yleensä selvä keskusyritys, jolla on keskeinen rooli strategisen verkoston luonnissa ja kehittämisessä sekä verkoston toiminnan ylläpidossa (Hyötyläinen ym., 1999). Toisella tasolla ovat strategisen verkoston partneriyritykset. 9

12 Virtuaaliyritys 2 Strateginen verkosto Partneriyritykset Virtuaaliyritys 1 Virtuaaliyritys 3 Toimitussopimusyritykset Kuva 4. Strategisen yritysverkoston toimintamalli (Hyötyläinen ym., 1999) Partneriyhteistyössä korostuvat yritysten kahdenväliset suhteet ja suhteita leimaa läheiset ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet. Kolmannella tasolla ovat toimitussopimusyritykset, joiden osaamista ja panostusta tarvitaan tehtävien suorittamisessa. Yritysverkostot voivat muodostaa konkreettisia tehtäviä varten ns. virtuaaliyrityksiä. Ominaista näille on, että ne muodostetaan yleensä tiettyä tehtävää tai projektia varten. Näitä voivat olla esimerkiksi tietyn tuotteen toimittamishankkeet tai tuotekehityshankkeet. Virtuaaliyritys on osajoukko yritysverkostoon kiinteästi kuuluvista yrityksistä. Verkostoon kuuluvista yrityksistä valitaan ne, jotka ovat välttämättömiä tehtävän suorittamiseksi. Mukaan voidaan ottaa myös ulkopuolisia yrityksiä (toimitussopimusyrityksiä). Virtuaaliyritykset ovat määräaikaisia. Kun tehtävä on suoritettu, virtuaaliyritys purkautuu. Strategisen yritysverkoston toimintamalli eroaa kuitenkin perinteisestä virtuaaliyritysten mallista. Strateginen verkosto on pysyväisluontoinen verkosto, jolla on omat yhteiset tavoitteet ja organisatoriset käytännöt. Verkosto voi muodostaa oppimisympäristön, jossa mukana olevat yritykset oppivat toisiltaan ja myös yli virtuaaliyritysten rajojen. Kokemukset ja opetukset jäävät verkoston yrityksiin. Strategisen verkoston yritykset voivat käsitellä yhteistyöorganisaatioiden kautta saatuja kokemuksia ja opetuksia sekä luoda uusia ideoita, malleja ja menetelmiä tulevaa toimintaa varten. Yhdistämällä sekä strategisen yritysverkoston malli ja virtuaaliyrityksen malli, voidaan saavuttaa joustavia mutta silti oppimiskykyisiä rakenteita (Hyötyläinen & Simons, 1998). Erikoistuttaessa joudutaan tekemään yhteistyötä ja turvautumaan enenevässä määrin erityyppisiin palveluntarjoajiin toiminnan sujuvuuden takeeksi. Markkinoilla näyttäisikin olevan kasvava kysyntä erilaisille konsultointityyppisille palveluille, takaajille ja logistiikkapalveluiden tarjoajille, jotka käsittelevät nimenomaan lisääntyviä informaatiovirtoja ja kantavat osan verkostoriskistä. Käytännössä tämä yhteistyömalli näyttäisi toimivan Suomessa hankintaverkkokeskeistä mallia paremmin (esim. Metso Paper, Masa Yards, KCI ja Wärtsilä näyttävät käyttävän laajamittaisesti kumppanuusverkostoa ns. markkinapaikan asemesta). 10

13 2.2.4 Asiakkuuskanavat verkostomaisessa toiminnassa kerää palautteen, rahoittaa liiketoiminnan, kerää, tallentaa ja säilyttää tiedot liiketoimesta sekä toimittaa tavaran. Perustoiminnot kanavamallissa on esitetty kuvassa 5. Nämä perustoiminnot voidaan nähdä kanavina, jotka ulottuvat raaka-aineista kulutukseen. Kanavissa voi kulkea sekä materiaa että tietoa, useimmiten molempia. Kanavien sisältö on seuraava: Keskittyminen ydinosaamiseen saattaa ajaa yrityksen verkostoitumisen uudelle tasolle. Kanavaverkostot ovat verkostoitumiskehityksen tämänhetkinen ääripää (Heikkilä ym., 1998; Haapanen & Vepsäläinen, 1999). Vaikka kanavamallin mukaisesti toimivia yrityksiä onkin jo olemassa, on sen vaatima muutos toimintaan niin radikaali, etteivät yritykset kykene suorittamaan sitä nopeasti. Kanavamallin mukainen toiminta vaatii todellista keskittymistä ydinosaamiseen ja koko verkoston sidosryhmien toiminnan analysointia. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu kanaviin perustuva liiketoiminta. Kanavamalli tuo edellä kuvattuihin tuotannollisiin verkostoihin mukaan liiketoimintasuhteet ja kaupankäynnin näkökulman. Kaupankäyntiin sisältyy aina seuraavat perustoiminnot: joku markkinoi, suostuttelee ja Suostuttelukanava: Brandien eli tuotemielikuvien luonti, tuoteinformaatio, myynnin edistäminen, PR, asiakkaan elinkaaren hallinta, palaute. Rahoituksen kanava: Rahoitusvaihtoehdot, maksuliikenne ja -ehdot, luototus, takaukset ja vakuudet, riskien hallinta. Sitoumusten kanava: Luottamuksen synnyttäminen, liiketoimen luotettava dokumentointi: osapuolten tunnistaminen, sopimusten säilytys ja kiistämättömyys, vastuut, reklamaatiot, riidat, takuut jne. Toimitusten kanava: Logistiikan lisäarvopalvelut, kuljetukset, varastointi, huolto, kierrätys, hävittäminen. Suostuttelu Raaka-aineet Rahoitus Sitoumukset Kulutus Kuljetus Tuotanto Tukku Vähittäiskauppa Kuva 5. Kanava-ajattelu Kukin toimitusketjun porras (tuotanto tukku vähittäiskauppa) on aiemmin pyrkinyt koordinoimaan kaikkia kanavia. Erityisesti tietotekniikan kehittymisen myötä on havaittavissa kanavien eriytymistä. 11

14 Perustelut ovat moninaiset: Tehokkuusvaatimukset ja keskittyminen kunkin kanavan ydinosaamiseen. Esimerkiksi markkinointi, rahoitus, sopimukset ja kuljetus ovat hyvin erilaisia toimintoja, joiden hallitseminen vaatii erityisosaamista. Asiakkaista on kussakin kanavassa eri ilmentymät: esimerkiksi asiakasnro, tilinro, liiketoimen nro ja katuosoite. Näitä täytyy ylläpitää jatkuvasti. Toimijoiden roolit ja vastuut poikkeavat eri kanavissa. Mediatalo, luotottaja, vakuuttaja, uskottu osapuoli tai koordinaattori ovat tyystin erilaisia rooleja. Lainsäädäntö ja kuluttajansuoja ovat eriytyneet kanavittain. Sopimusoikeus, rahoitus, tuotevastuu, kuljetuslainsäädäntö, kuluttajansuoja, jne. vaativat erityistietämystä kullakin toimialalla. Erikoistuneet tietojärjestelmät, organisaatiomuodot, ja toimintamallit on vaikea yhteensovittaa. Yhteensovittaminen ylä- tai alavirtaan päin on niin haasteellista, että harvalla isolla tai pkyrityksellä on realistisia mahdollisuuksia tehdä se itse kaikissa kanavissa. Erikoistuneista koulutus- ja tutkimustraditioista seuraa, että työvoima ja taidot eivät ole suoraan vaihdettavissa kanavien välillä. Yksittäinen toimija voidaan esittää kanavamallissa seuraavasti (kuva 6). Yrityksen toiminnot tuotekehityksestä tuotantoon sijoittuvat ajallisesti yli kanavien. Strategisella ohjauksella varmistetaan, että markkinainformaatio tuotannontekijä- ja tuotemarkkinoilta otetaan huomioon sekä tuotekehityksessä että tuotannossa. Tuoteidea tulee tuotteistaa siten, että se on mahdollista tuottaa kannattavasti asiakkaiden tarpeisiin esimerkiksi modularisoimalla tuote yleiskäyttöisiin ja erityisiin komponentteihin. Tuotteistamisen jälkeen kyetään luomaan tuoteinformaatio (kuvassa PDM, product data management) koko yrityksen käyttöön. Tätä informaatiota tarvitaan tuotannonsuunnittelussa, jonka perusteella voidaan hankkia tarvittavat materiaalit ja työpanokset suunnitelman toteuttamiseksi. Tuotetietoa käytetään myös aikaisessa vaiheessa kaupankäynnin suunnittelussa ja toteuttamissa, kuten markkinoinnissa, sopimusten neuvottelussa ja logistiikan suunnittelussa (=kanavat). Juuri tuotetiedonhallinnan merkitys on kasvanut viimeaikoina pyrittäessä lyhentämään toimitusaikoja, tuotelanseerauksen kuluvaa aikaa ja ulkoistettaessa toimintoja pääoman käytön tehostamiseksi. Toimittaja Tuotekehitys Tuotteistus Suostuttelu Rahoitus PDM Tuotannonsuunnittelu Sitoumukset Kuljetus Hankinta Tuotanto Asiakas Strateginen ohjaus Kuva 6. Yksittäinen toimija kanavamallissa 12

15 Uusi teollinen, markkinapaikkaan perustuva toimintapa, joka hyödyntää tietoteknisiä mahdollisuuksia toisaalta markkinamekanismien kautta ja toisaalta tehokkaammalla informaation ja materiaalin välityksellä toimitusverkossa, voidaan kuvata esimerkiksi kuten seuraavassa kuvassa 7. Päämies ulkoistaa tuotantoa ja hyödyntää hankinnassa enenevässä määrin toimitusverkkoa (esim. verkossa olevaa materiaalitai komponenttimarkkinapaikkaa). Ulkoistetun tuotannon kanssa tehdään pitkäaikainen sitoumus alihankinnasta ja se saa tarvitsemansa tuote- ja toimitustiedot sekä materiaalit ja komponentit pääosin päämieheltä tai päämiehen neuvottelemien sopimusten pohjalta. Verrattaessa tätä kuvaa edelliseen paljastuu eräs merkittävä ero kanavat alkavat pilkottaa itsenäisten toimijoiden ja asiakkaiden välisissä suhteissa. Tämän seurauksena kaupankäynnin koordinoinnin merkitys kasvaa, sillä yrityksen on määriteltävä kanavansa paitsi tuotannontekijä- ja tuotemarkkinoiden, myös toimitusverkon ja ulkoistetun tuotannon välillä. Samalla yrityksen on varauduttava kanavakonflikteihin nykyisten kumppaniensa ja asiakkaidensa sekä ulkoistettujen toimijoiden välillä, mikä lisää strategisen ohjauksen tarvetta yli koko toimitusketjun (kuvan alaosan nuolet). Toimintapa muistuttaa länsimaista verkostomallia, mutta osoittaa samalla selvästi kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta seuraavia koordinaatioongelmia. Kasvava suhteiden määrä lisää siis koordinaation tarvetta eri toimijoiden välillä. Aidoin intressi koordinoida verkoston toimintaa on sillä osapuolella, joka on suoraan vastuussa asiakkaalle, eli kuvassa 7 yrityksellä, jolla on suostuttelukanavansa kautta yhteys asiakkaaseen. Siksi sen on myös varauduttava tilanteisiin, joissa esimerkiksi toimitus sopimusvalmistajalta ei mene suunnitelmien mukaan tai alihankkija toimii ei-hyväksyttävällä tavalla esimerkiksi ympäristö- tai työvoima-asioissa. Asiakaskanavien mallilla on etuna mahdollisuus tarkastella toimitusverkoston rakennetta lopulliselle käyttäjälle saakka, jotta markkinoiden vaatimukset koko tuotantoketjulle voidaan ottaa huomioon. Verkostoitumisen ja asiakkuuden vaalimisen korostumisen seurauksena yritysten on kehitettävä toimintaprosessejaan yhdessä organisaatiorajat ylittävässä toimintaverkostossaan. Nämä prosessit ovat varsin abstrakteja Toimittaja Toimitusverkko Tuotekehitys Tuotteistus Suostuttelu Rahoitus PDM Tuotannonsuunnittelu Sitoumukset Kuljetus Hankinta Tuotanto Asiakas Strateginen ohjaus Kuva 7. Kanava-ajattelu verkostossa 13

16 ja siksi osapuolten yhteydenpito ja jatkuva keskusteluyhteys korostuu yhteistyön muotona. On ensisijaisen tärkeää luoda yhteiset käsitteet, jotta osapuolet saadaan ymmärtämään mistä on kysymys, miten on tarkoitus toimia ja miksi. Keskeinen tapa kehittää toimintaa on ottaa opiksi poikkeuksellisista tilanteista ja pyrkiä ratkomaan niitä yhdessä asiakkaitten ja käyttäjien kanssa. Kaikissa tapauksissa tarve koordinoida toimintoja ja vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia markkinoiden käyttäytymisestä ja toiminnan sujuvuudesta kasvaa. Siksi tietojärjestelmien ja informaationvälityksen tarve on kasvanut ja näyttäisi jatkavan edelleen kasvuaan. 2.3 Tietotekniikka, organisoiminen ja osaaminen avainroolissa verkoston toiminnan tehostamisessa Verkostoituneesssa toiminnassa vaihdantaeli transaktiokustannukset kasvavat verrattuna sisäiseen toimintamalliin asioita pitää sopia edeltä käsin ja sovitella yhteistyön aikana. Kasvavat vaihdantakustannukset ovat tässä tapauksessa seurausta erityisesti varautumisesta verkostomaisen toiminnan riskeihin ja siksi yrityksen keskeisiksi ratkaistaviksi ongelmiksi tulevat: 1) Kyky organisoida verkostoa joustavasti ja tehokkaasti markkinoiden ja tuotantomahdollisuuksien mukaan. 2) Kyky luoda, välittää ja hallita markkinalähtöistä informaatiota suhteessa omaan ydintoimintaan sekä ylävirrasta että alavirrasta (esimerkiksi kysyntäennusteet, tuotantosuunnitelmien muutokset, spesifikaatiot, ja tilausten ja laskutuksen automatisointi yli organisaatiorajojen). 3) Kyky oppia verkostossa saatavuuden ja toimitusvarmuuden hallitsemiseksi. Tämän ongelman keskeinen ratkaisutapa on yhteisistä menettelytavoista ja rajapinnoista sopiminen, poikkeuksien ratkominen yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa, ja luottamuksellisten suhteiden luominen sitoutumalla yhteistyöhön rakentavasssa hengessä. Näiden vaihdanta- ja koordinaatiokustannusten arvioitiin 1990-luvun alussa olevan hallittavissa vain informaatioteknologian avulla (Gurbaxani & Whang, 1991). Sittemmin tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että osaava tietotekniikan hyödyntäminen on todellakin avainroolissa toiminnan tehostamisessa verkostomaisessa mallissa (Clemons & Reddi, 1993; Riggins & Mukhopadhyay, 1994). Toimitusaikoja voidaan lyhentää huomattavasti, jopa murtoosaan, integroimalla järjestelmiä toisiinsa seikka, jonka merkitys korostuu erityisesti lyhenevien elinkaarten tuotteiden toimialoilla. Samalla läpinäkyvyyden merkitys osana verkon toiminnan vakautta ja samanaikaista reagointikyvykkyyttä suurenee. Kyseessä on monimutkainen takaisinkytkentäilmiö, joka vaatii tuekseen monitasoista aikataulutusta, koordinointia ja rinnakkaista resurssien hallintaa. Tämä ei onnistu ilman tietotekniikkaa (Ollus, Ranta & Ylä-Anttila, 1998). Monet alihankkijat ja pk-yritykset joutuvat käytännössä investoimaan huomattavia summia tietojärjestelmiin sekä toimintansa ja osaamisensa kehittämiseen. Usein investoinnit tuntuvat vaikeilta perustella epävarmassa ympäristössä. Tapahtumamäärät jäävät pieniksi ja tuotteiden elinkaaret ovat lyhyitä, miksi siis investoida? Kansainvälisillä markkinoilla toimiva päämies selviää vain joustavuudella ja nopealla reagoinnilla markkinoiden vaatimuksiin. Monissa tapauksissa verkoston jäsenet epäilevät muiden hyötyvän enemmän investoinneista ja informaatiosta (Riggins & Mukhopadhyay, 1994). Päämies voi myös siirtää osan riskistä alihankkijoidensa kannettavaksi. Näissä olosuhteissa investointi erityiseen osaamiseen ja sitä tukeviin järjestelmiin sekä tiedon jakamiseen verkostossa korostaa luottamuksen merkitystä (Kumar & van Dissel, 1996; Hart & Saunders, 1998). Useimmiten yhteistyö näyttää tiivistyvän ja keskittyvän harvempiin kumppaneihin, joilla on edellytykset niinikään usein yhteistyössä - integroitua päämiehen järjestelmiin (Clemons & Reddi, 1993). Joissakin tapauksissa päämies tai muu yhteisö on subventoinut kriittisten, osaavien kumppaneiden investointeja (Hart & Saunders, 1998). 14

17 2.4 Suhteet verkostoituneessa ympäristössä Suhteet syntyvät vuorovaikutuksen, vastavuoroisuuden ja yhdenvertaisen kokemuksen tuloksena. Kyseessä on siis dynaaminen vuorovaikutussuhde (ei pysyvä tila). Se määrittyy tilannekohtaisesti aina uudelleen, se neuvotellaan. Vastavuoroisessa suhteessa myyjän haasteena on tarjota asiakkaalle arvoa niin, että asiakas kokee suhteen osapuolten uhraukset ja hyödyt tasavertaisina (Schultz & Bailey, 2000). Samasta on kyse myös verkostosuhteissa. Vuorovaikutussuhteissa käsitelläänkin aina teknisiä, sosiaalisia ja taloudellisia kysymyksiä. Teollisilla markkinoilla ja yritysten välisessä (B-to-B) liiketoiminnassa asiakassuhteiden kautta yhdistetään yhden yrityksen teknisiä voimavaroja toisen yrityksen teknisiin voimavaroihin, jolloin syntyy tuotantoprosesseja ja tuotteita. Samoin lähes kaikkiin asiakassuhteisiin liittyy sosiaalisia näkökohtia. Asiakassuhteessa syntyy henkilöiden välisiä suhteita ja sosiaalista vuorovaikutusta. Sosiaalinen puoli asiakassuhteissa onkin keskeinen, sillä sen kautta suhteeseen tulevat mukaan myös luottamus, sitoutuminen ja valtakysymykset. Asiakassuhteen taloudellisiin kysymyksiin liittyy ainakin kolme ulottuvuutta. Ensiksi, yksittäisetkin suhteet saattavat olla tärkeitä tuottojen ja kustannusten lähteitä. Suhteiden katkeamisella saattaa olla huomattavia taloudellisia seurauksia. Toiseksi, suhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen on kallista, asiantuntijat uhraavat paljon aikaa käsitellessään suhteeseen liittyviä teknisiä, sosiaalisia ja taloudellisia kysymyksiä. Kolmanneksi, suhteita voidaan pitää investointeina. Suhteet ovat eräs yritysten tärkeimmistä voimavaroista (Håkansson & Snehota, 2000). Asiakassuhteen keskeisiä kulmakiviä ovat: (Morgan & Hunt, 1994; Wilson, 2000): Sitoutuminen suhteeseen merkitsee osapuolten halua edistää yhteisten etujen saavuttamista. Sitoutuminen osoittaa myös yrityksen tai asiakkaan halua jatkaa suhteen ylläpitämistä tulevaisuudessa. Luottamus on liikesuhteiden keskeinen kulmakivi. Siihen liittyvät ainakin rehellisyys, lupausten täyttäminen sekä hyväntahtoisuus. Yhteistyö merkitsee osapuolten toimintojen koordinointia siten, että toiminta johtaa molempia osapuolia hyödyttävään tulokseen. Yhteiset päämäärät: Suhteen osapuolilla voi olla yhteisiä päämääriä, joiden saavuttaminen edellyttää yhteistoimintaa ja suhteen ylläpitämistä. Keskinäinen riippuvuus ja vaikutusvallan epätasapaino: Suhteen toimintaa säätelevät myös keskinäinen riippuvuus ja osapuolten omaaman vaikutusvallan epätasapaino. Toinen osapuoli voi olla kumppaniaan enemmän riippuvainen suhteesta. Yhteinen teknologia: Osapuolten välillä voi olla rakenteellisia siteitä, jotka muodostavat esteitä suhteen lopettamiselle. Rakenteellinen side voi syntyä esimerkiksi yhteisen teknologian käytön kautta. Sosiaaliset siteet: Suhteissa on usein mukana myös sosiaalinen aspekti. Syntyy ystävyyssuhteita, asiakkaat pitävät tunnetasolla yrityksestä ja nauttivat yhteistyöstä. Sosiaalisten suhteiden ongelmat voivat johtaa yhteistyön loppumiseen (Morgan & Hunt, 1994; Wilson, 2000). Kestävä asiakas- ja verkostosuhde pyritään aikaansaamaan luomalla kumppaniin erilaisia sidoksia. Taloudelliset sidokset perustuvat asiakkaille myönnettyihin alennuksiin, hyvityksiin tai bonuksiin, joilla uskollisia asiakkaita palkitaan. Taloudelliset kannusteet ovat usein helposti jäljiteltävissä, eivätkä ne anna yritykselle liikkumavaraa tarjontansa räätälöinnissä. Sosiaaliset sidokset liittyvät henkilökohtaisiin suhteisiin ja tuntemiseen. Tuttuus edistää luottamuksen syntymistä ja henkilökohtainen kontakti antaa suhteelle kasvot. 15

18 Rakenteelliset sidokset yhdistävät asiakassuhteen osapuolet jonkin fyysiseen tai rakenteisiin liittyvän kytkennän kautta. Esimerkiksi tietojärjestelmä on rakenteellinen sidos. Rakenteellinen sidos mahdollistaa asiakkaan tarpeiden mukaisen palvelun räätälöinnin. Kynnys vaihtaa kumppania nousee korkeaksi. Myös kahden tai useamman organisaation panostus brandin rakentamiseen on rakenteellinen sidos näiden toimijoiden välillä. Yritysten väliset tietojärjestelmät on nähty erityisesti keinona vahvistaa rakenteellisia sidoksia (esim. Kumar & van Dissel, 1996), mutta viimeaikoina on enenevässä määrin alettu puhua tietojärjestelmien kasvavasta merkityksestä sosiaalisten sidosten tukena (esim. Hart & Saunders, 1998; Scott, 2000). 2.5 Brandin rooli yritysten muodostamassa verkostossa Brandin merkitys korostuu verkostoituneessa ja tietoverkkoja hyödyntävässä liiketoiminnassa. Vahva brandi luo tuotteelle lisäarvoa ja kilpailuetua. Vahva brandi voi myös vaikeuttaa kilpailijoiden pääsyä markkinoille. Brandiin liittyy asiakassuhteen lujittuminen ja asiakasuskollisuus. Samalla vahva brandi kestää markkinoiden kriisitilanteet, tilapäiset ongelmat tai muutokset asiakkaiden mieltymyksissä. Brandi antaa pohjan toiminnan laajentamiselle ja pitkäaikaisen kannattavuuden saavuttamiselle. Onnistuneen brandin johtamisen ansiosta yrityksellä voi olla mahdollisuus markkinajohtajuuteen (Arnold, 1992). Brandilla on monia etuja asiakkaalle. Brandin asemointi kiteyttää asiakkaan saamat hyödyt, mikä voi edistää asiakkaan tiedon käsittelyä ja tulkintaa ja helpottaa ostopäätöstä. Brandi myös lisää luottamusta ostopäätöksen teossa ja auttaa hallitsemaan tai vähentämään riskiä. Brandi liittää tuotteeseen merkityksiä ja elämyksiä tai käsityksen laadukkaasta tuotteesta, ja nämä seikat edistävät asiakkaan tyytyväisyyttä. Tuotteiden elinkaarten (tuotesyklien) lyhentyessä brandin merkitys asiakkaan kannalta korostuu. B-to-B markkinoinnissa vallitsevan vuorovaikutus- ja verkostonäkemyksen mukaan liittolaissuhteissa osapuolet vaihtavat resursseja (taloudellisia resursseja, tietoa, osaamista jne). Suhteet nähdään välineinä resurssien hyödyntämisessä, kontrolloinnissa sekä uusien resurssien luomisessa. Suhteiden kautta yritys pääsee hyödyntämään resursseja, joita verkoston eri toimijat omaavat. Brandi on eräs näistä resursseista. Voimavarojen - kuten brandin - hallinta ja hyödyntäminen voi tapahtua eri tavoin. Ensinnäkin, voimavarat voivat olla yksittäisen toimijan hallussa. Brandi on tällöin verkoston dominantin toimijan omaisuutta. Samalla toimijalla on asiakassuhde hallinnassa, koska asiakkaat muodostavat suhteen juuri brandiin. Toisaalta verkostosuhteiden avulla yritys voi saada käyttöönsä resursseja hankkimatta niitä kaikkia itse. Vahvan brandin ja asiakassuhteen omaavan yrityksen kanssa liittoutunut yritys voi saada nämä voimavarat käyttöönsä. Kolmas vaihtoehto on, että useampi toimija yhdessä kontrolloi voimavaroja. Eri toimijoiden brandit tukevat toisiaan, jolloin asiakassuhde on yhteisessä omistuksessa. Yritykset ovat kytköksissä kumppaneihinsa moniulotteisen rakennelman kautta. Kytköksellisyys vaikuttaa yritysten toimintavapauteen kahdella tavalla. Toisaalta verkostossa toimiva yritys ei voi tehdä yrityksen tai sen tuotteiden brandia koskevia päätöksiä ilman, että kaikki sen kumppanit ja liittolaiset, jotka toimivat saman verkoston piirissä, hyväksyvät nämä päätökset. Toisaalta kytköksellisyyden ansiosta yrityksellä on mahdollisuus käyttää vaikutusvaltaa ja hallita kumppaneitaan ja liittolaisiaan (Håkansson & Snehota, 2000). Eri toimijoiden keskinäiset suhteet ja vaihdanta aiheuttavat muutoksia verkostossa. Suhteisiin liittyvistä asioista neuvotellaan jatkuvasti ja verkostolle on tyypillistä jatkuva muutos. Brandin identiteetin tulisi kuitenkin säilyä mahdollisimman yhtenäisenä. Yritysten brandien keskinäiset suhteet liittyvät vahvasti myös itse toimijoiden välisiin suhteisiin. Brandien suhteet ja toimijoiden suhteet kulkevat käsi kädessä. Verkoston yritykset ovat vaihdantasuhteessa keskenään, vaihdon kohteina ovat voimavarat ja 16

19 informaatio. Suhteita säätelevät myös valtaan ja vaikutukseen liittyvät aspektit. Verkostossa jokaisella yrityksellä on mahdollisuus hyödyntää muiden toimijoiden voimavaroja. Yritykset kontrolloivat voimavaroja joko suorasti (omistamalla) tai epäsuorasti (toimijoiden väliset suhteet ja keskinäinen riippuvuus). Brandi (brand equity) on voimavara, joka mahdollistaa asiakassuhteen hallinnan. Verkostossa voi olla sekä keskenään ristiriitaisia että toisiaan tukevia intressejä yritysten välillä (Håkansson & Johanson, 1992). Valta ja kontrolli on nähty keskeisenä elementtinä verkostojen toiminnan taustalla. Yksittäisen yrityksen pyrkimys vahvistaa asemaansa vaikuttaa muiden yritysten asemaan. Koska yhden toimijan kontrollin lisääntyminen aina vähentää jonkin toisen toimijan kontrollia, esiintyy toimijoiden välillä etujen ristiriitaa. Verkostossa toimiessaan yritykset käyttävät hyväkseen verkostoa koskevaa tietoaan sekä suhteitaan muihin yrityksiin vahvistaakseen omaa asemaansa (Håkansson & Johanson, 1992). Brandin johtamisen osalta tämä merkitsee brandin omistamisen tuottaman vallan käyttöä yrityksen omien etujen ajamisessa. Brandia hallitsemalla yritys voi saada vahvan aseman verkostossa. Brandin omistaja hallitsee myös asiakassuhdetta ja asiakastietoa. Toisaalta on myös mahdollista, että yhden toimijan kontrollin lisääntyminen lisää toisen toimijan kontrollia. Tällöin on kyse winwin tilanteesta, jossa toimijoilla on yhteisiä intressejä. Kahden brandin yhteistyö, esimerkiksi rinnakkaisbrandien muodostaminen voi edistää molempien osapuolten asemaa. Yhteistyön onnistumisen kannalta verkostossa toimivien yritysten keskinäisen vuorovaikutuksen sosiaalinen aspekti on keskeinen. Menestyneet pitkäaikaiset suhteet näyttävät edellyttävän toimijoiden vapaaehtoista sitoutumista sekä keskinäisen luottamuksen syntymistä (Morgan & Huntin, 1994; Morgan, 2000). Nämä edistävät yhteistyön toteutumista ja yhteisten etujen saavuttamista. Yhteinen etu voi olla esimerkiksi asiakkaan pitkäaikainen ja kestävä suhde verkoston tarjoamaan tuote-palvelukokonaisuuteen ja brandiin. Myös yritysten väliset tietojärjestelmät voivat palvella luottamuksellisen verkoston luomisessa, sillä markkinoilla toimiva verkosto voi määritellä rajapinnat, toimintatavat, tiedon jakamisen ja saatavuuden yksiselitteisesti tietojärjestelmän avulla (Kumar & van Dissel, 1996; Järvelä ym., 2000). 2.6 Uudet palveluliiketoiminnot Uudet palveluliiketoiminnat ajavat voimakkaasti verkostomaisen liiketoiminnan syntymistä. Yhä useampien yritysten, myös pienten ja keskisuurten, tuotteet ja palvelut perustuvat tietotekniikan mittavaan hyödyntämiseen. Uuden teollisen toimintatavan taustalla on käsitys tietotekniikan roolin jatkuvasta korostumisesta tuotannossa, jakelussa, hankintatoimessa ja markkinoinnissa ja itse tuotteissa Palvelujen avulla lisäarvoa tuotteille Tavarantuotannon ja palvelutuotannon raja on katoamassa. MET:n Visio raportissa Markkinat ja kilpailukyky todetaan: Tietotekniikka vaikuttaa myös tavarantuotannon ja palvelutuotannon välisen rajan katoamiseen. Kansainvälisten teollisuusyritysten myynnistä yhä suurempi osuus on teollisuustuotteiden sijasta tietoa ja palveluita. Osittain yritykset pyrkivät itse lisäämään vähemmän suhdanneherkkien palveluiden osuutta liikevaihdostaan. Toisaalta myös asiakkaat haluavat kokonaisratkaisuja, joissa tuotteen myyjä järjestää myös rahoituksen, asennuksen, kunnossapidon yms. Palveluvaltaistuminen näkyy tuotannollisen henkilökunnan osuuden vähenemisenä lähivuosina sekä huolto-, markkinointi- ja T&K -henkilöstön osuuden kasvuna. Palveluliiketoimintaan kuuluu oleellisesti myös modulaarinen tuotanto, jolla tarkoitetaan tuotteiden ja palveluiden modifioimista tuoteperheiksi ja konkreettisiksi tuotteiksi. Modulointi ei ole pelkkää tuotteen tai palvelun sovittamista johonkin kokonaisuuteen, vaan se on myös toimintoihin liittyvien prosessien kehittämistä. Tuotetiedon hallintaa tukevilla tietojärjestelmillä on palveluliiketoiminnassa ja modulaarisessa tuotannossa iso rooli. 17

20 Palveluliiketoiminnassa on siis perustaltaan kyse asiakkaalle tarjottavan arvon lisäämisestä. Näin pyritään hallitsemaan suurempaa osuutta arvoketjusta ja samalla siirtymään lähemmäksi asiakasta. Tämän uskotaan synnyttävän uutta liiketoimintaa ja parempaa asiakaskannattavuutta. Käytännössä menestyvä palveluliiketoiminta vaatii asiakkaan prosessien ja liiketoiminnan erinomaista tuntemista. Erityisen tärkeätä on ymmärtää tuotteistamisen ja palvelujen osuuden vaihtelu tuotteen elinkaaren aikana Palveluliiketoiminta ja tuotteen elinkaari Tekninen kehitys pakottaa yritykset jatkuvaan tuote- ja palvelukehitykseen. Tuotteiden elinkaaret ovat lyhenemässä. Tuotteeseen liittyvien palveluiden merkitys ja määrä vaihtelee tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Palvelujen osuus tuotteen arvontuotosta tuotteen elinkaaren eri vaiheissa on esitetty kuvassa 8. Uusi, erityisesti teknisesti kehittyvä tuote kohtaa kilpailluilla markkinoilla seuraavat vaiheet (mukaillen Moore & Mc- Kenna, 1999): Pilotointi: Aluksi tuoteideaa kehitetään muutaman asiakkaan kanssa. Prototyypin he sijaitsevat lähinnä kotimarkkinoilla tai kuuluvat vakiintuneeseen asiakaskuntaan. Lanseeraus: Siirryttäessä prototyypistä tuotevaiheeseen astuvat kuvaan valikoivat edelläkävijät, jotka muodostavat ensimmäisen aallon massan. Tällöin hankitaan teknologian advokaatit ja markkinaosuuksien jakaminen alkaa. Tässä vaiheessa korostuvat standardit ja standardoituminen. Kasvu: Varsinaiset massat edellyttävät tuotteen massakustomointia ja monistamista, jolloin palvelut korvataan tehokkaalla logistiikalla ja suppealla, massoille suunnatulla valikoimalla. Kypsyys: Markkinoiden kyllääntyessä on tuotetta alettava differoida ja kehittää lisäpalveluita. Tavoitteena on tehdä tuotevariantteja paketoimalla tuotteisiin lisäominaisuuksia ja lisäarvopalveluita aiemmissa vaiheissa tunnistetuille segmenteille. Asiakkaan kokema arvo Palvelut Tuote Pilotointi Lanseeraus Kasvu Kypsyys Kuva 8. Palvelujen osuus tuotteen arvontuotosta tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ollessa käyttökelpoinen, asiakkaille tehdään yksilöllisiä (palvelu)sopimuksia. Räätälöinnin ja palvelujen osuus alkaa kasvaa, hyödyntämisessä on koekäytönomaisia piirteitä. Asiakkaita voi luonnehtia ammattilaisiksi ja Ongelmana kehityskulun aikana on se, että kate laskee siirryttäessä vaiheesta toiseen. Keinoja, joilla katetta pyritään ylläpitämään ovat uusien tehokkaampien ja joustavampien toimintatapojen oppiminen, tuotteen differointi (erilaistaminen tekemällä asiakasryhmille räätälöityjä muunnelmia) ja tarkka asemointi tuote-markkinasegmentissä. Teknistä erilaistamista voi käyttää tuoteversioinnin ja siten asiakkaan sitouttamisen keskeisenä keinona (Shapiro & Varian, 1999). 18

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Organisaation tietojärjestelmät

Organisaation tietojärjestelmät Organisaation tietojärjestelmät Yrityksen tietojenkäsittely neljä pääaluetta perinteiseen tietojenkäsittely, tietoliikenne, toimistoautomaatio ja tuotantoautomaatio 2 Perinteinen tietojenkäsittely Liiketoiminnan

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Presentation. Finpron tehtävä

Presentation. Finpron tehtävä Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MYYNNILLÄ MENESTYKSEEN BN Advisors Finland Oy Ilkka Ruuska Menestys - perustuu kasvuun? Kasvu - perustuu myyntiin? MENESTYVÄN LIIKETOIMINNAN VIITEKEHYS Kasvu

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot