Lahden Talot -konserni on Lahden seudun suurin vuokranantaja, joka

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009

2 Lahden Talot lyhyesti Lahden Talot -konserni on Lahden seudun suurin vuokranantaja, joka omistaa, ylläpitää sekä vuokraa ja rakennuttaa vuokra-asuntoja Lahdessa. Konsernilla on vankka asema Lahden alueella. Lähes 10 prosenttia lahtelaisista asuu Lahden Talojen asunnossa. Vuoden 2009 lopussa Lahden Talot -konserni omisti yhteensä asuntoa. Lahden Talot -konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden Talot Oy. Sillä on kolme tytäryhtiötä: Lahden Asunnot Oy ja Lahden Palveluasunnot Oy sekä lisäksi yksi 45 asunnon vuokratalo Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36, josta Lahden Talot Oy omistaa 94 prosenttia. Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan ja liikehuoneistot. Sen palveluksessa on pääosa konsernin henkilökunnasta. Tytäryhtiöistä Lahden Asunnot Oy on aravalainsäädännössä tarkoitettu yleishyödyllinen yhtiö, joka omistaa pääosan konsernin arava-asuntokannasta ja siten suurimman osan konsernin asunnoista. Myös Lahden Palveluasunnot Oy on yleishyödyllinen yhtiö. Se rakennuttaa ja omistaa vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasuntoja sekä niihin liittyviä palvelu- ja yhteistiloja. Viime vuosina Lahden Talot -konserni on tiivistänyt yhteistyötään Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden sosiaalipalveluita tuottavien tahojen kanssa ja satsannut voimakkaasti vanhusten ja muiden erityisryhmien asumiseen. Lahden Talot konserni on Lahden kaupungin toiseksi suurin yhtiö. Sen liikevaihto vuonna 2009 oli 34,3 miljoonaa euroa. Lahden Talot Oy aloitti toimintansa vuonna 1998, joten kulunut tilikausi oli sen kahdestoista. Tilikausi oli järjestyksessä toinen sen jälkeen, kun Lahden Talot Oy:n konsernirakenne muodostettiin, yhtiöjärjestys muutettiin ja yhtiön aravakiinteistökanta siirrettiin apporttimenettelyllä perustettuihin yhtiöihin. Ensimmäinen tilikausi oli poikkeuksellisesti 16 kuukauden pituinen, nyt päättynyt tilikausi 12 kuukauden pituinen. Sisällys: Lahden Talojen yhtiörakenne Lahden Asunnot Oy Arava-asunnot Lahden Talot Oy Vapaarahoitteiset asunnot Liikehuoneistot Lahden Palveluasunnot Oy Palvelutalot Muut erityisasunnot Aktiivista asumista 3 Toimitusjohtajan katsaus: Investointien vuosi 5 Painopisteenä palveluasuminen 6 Kestävää kehitystä 8 Toimintakertomus Lahden Talot -konsernin tuloslaskelma 12 Lahden Talot -konsernin tase 13 Lahden Talot Oy -emoyhtiön tuloslaskelma 14 Lahden Talot Oy -emoyhtiön tase 15 2

3 Lahden Asunnot Oy:n asukashallituksen muodostavat Anna-Maija Martikainen (pj, vas.), Anja Koivikko, Ritva Haavisto, Iris Hietamäki, Marja Kelo, Antero Patamäki, Markus Tuominen ja Kari Heinonen (vpj) sekä Voitto Korhonen, joka puuttuu kuvasta. Aktiivista asumista HALU LISÄTÄ yhteisöllisyyttä ja asukkaiden viihtymistä on saanut Ritva Haaviston osallistumaan Lahden Talojen ja sitä edeltävien kiinteistöyhtiöiden asukastoimintaan yli 20 vuoden ajan. Kukaan ei voi antaa viihtyvyyttä ja asukasdemokratiaa valmiina pakettina, vaan asukkaiden on tuotettava ne itse tekemällä itsensä näkyväksi ja kuuluvaksi positiivisella asenteellaan ja toiminnallaan. Fyysisen ja henkisen läheisyyden lisäksi kyse on toisen huomioon ottamisesta, kunnioittamisesta ja arvostamisesta. Ne taas edellyttävät huolenpitoa sekä myönteistä asennoitumista asioita ja lähimmäisiä kohtaan, hän tähdentää. Nykyisin valvontaa pidetään kyttäämisenä ja pahana ilmiönä. Se kuitenkin lisää viihtyvyyttä ja tuo turvallisuuden tunnetta, etenkin monelle yksin asuvalle ihmiselle. RITVA HAAVISTO syntyi sodan keskelle ja näki jo lapsena, kuinka tärkeää on, että turvapaikkaa tarvitseva naapuri saa avun. Hän haluaa auttaa ihmisiä ja tuottaa hyvää oloa vielä 2000-luvullakin. Mielestäni olisi tärkeää, ettei asukastoiminta mummoutuisi, vaan mukaan saataisiin myös miehiä ja nuoria, hän sanoo. Esimerkiksi Ahtialassa Sepänsällin asukastoimikunnan puheenjohta- ja on hyvä esimerkki tuloksekkaasta toiminnasta. IRIS HIETAMÄKI on yksi Lahden Talojen nuoren polven asukas, joka vastaa Ritva Haaviston huutoon. Hän on mukana asukastoiminnassa muun muassa asukashallituksen jäsenenä ja liikunta- ja virkistystoimikunnan puheenjohtajana. Monen mielestä Iris Hietamäki on tuonut uutta draivia Lahden Talojen asukastoimintaan. Asukashallitus ja toimikunnat tarjoavat asukkaille hyvän foorumin vaikuttaa asioihin. Pidän tärkeänä, että Lahden Taloissa asukkaita ei pidetä pelkästään vuokranmaksajina, vaan heidät otetaan huomioon ihmisinä, joilla on mielipiteitä ja ajatuksia, ja heille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua, Iris Hietamäki sanoo. NUORI ASUKASAKTIIVI kuvailee itseään ihmiseksi, jolla on aina ollut paljon ideoita ja näkemyksiä ja aina sormet kiinni jossakin. Liikunta on hänelle tärkeä vapaa-ajan harrastus, ja sen pariin hän haluaa houkutella myös muita. Liikunta- ja virkistystoimikunta haluaa tarjota konkreettista toimintaa mahdollisimman monille asukasryhmille. Omalla esimerkilläni haluan olla edistämässä asukkaiden keskinäistä läheisyyttä ja parantamassa asukasviihtyvyyttä, Iris Hietamäki sanoo. 3

4 Lahden Talot -konsernin kiinteistöt valmistumisvuosikymmenen mukaan Lahden Talojen asunnot huoneistotyypeittäin % KESKUSTAN SEUDUN ASUNNOT KYSYTYIMPIÄ Lahden Talot -konserni omisti tilikauden 2009 lopussa asuntoa. Suurin osa konsernin asunnoista oli Lahden Asunnot Oy:n omistuksessa. Asunnoissa asui osapuilleen samankokoinen joukko lahtelaisia kuin edellisvuonnakin, noin henkilöä. Heistä yli 85 prosenttia asui Lahden Asunnot Oy:n asunnoissa. Asukkaiden vaihtuvuus oli 21,3 prosenttia. Tilikaudella 2009 Lahden Taloihin jätettiin noin asuntohakemusta. Perinteiseen tapaan halutuimpia olivat keskustassa ja aivan keskustan tuntumassa sijaitsevat asunnot. Syksyllä 2009 alkoi Erviänkatu 1 ja 3:n ensimmäisen vaiheen iso perusparannus. Lahden Talot järjesti asukkaille perusparannuksen ajaksi korvaavan asunnon. Perusparannuksen toinen vaihe toteutetaan vuonna Vuonna 2009 toteutettuja muita merkittäviä korjaustöitä olivat Törmäkadun, Törmäpolun ja Uotilankadun luhtitalojen luhtikäytävien betonivaurioiden korjaustyöt sekä Mukkulankatu 27:n parvekelinjojen perusparannus ja talon ulkomaalaus. ASUKKAAT TYYTYVÄISIÄ ASIAKASPALVELUUN Lahden Talojen asukkaat ovat keskimäärin yhtä tyytyväisiä asumiseensa kuin suurten kunnallisten vuokrataloyhtiöiden asukkaat keskimäärin. Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan 56 prosenttia Lahden Talojen asukkaista oli valmis varauksetta suosittelemaan Lahden Talojen asuntoa ystävilleen, ja 75 prosenttia vastanneista ei 35 % 4 22 % 6 % 1 % 1 % 2 % 4 % 3 % 22 % 2 % 18 % 47 % Yksiöt Kaksiot 13 % 3 h + k 4 h + k 5 h + k 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku ilmoituksensa mukaan ole muuttamassa tai harkitse muuttamista nykyisestä asunnosta. Tutkimustulokset osoittavat, että Lahden Talojen pyrkimykset parantaa asiakaspalvelua ja palautteeseen reagoimista ovat tuottaneet tulosta. Sekä asukasvalinnan palveluhenkisyys että sujuvuus ovat parantuneet edellisestä tutkimuksesta ja ovat hivenen parempia kuin kaikkien yhtiöiden keskiarvo. Tiedot perustuvat FCG Efeko Oy:n vuonna 2009 tekemään suurten kunnallisten vuokrataloyhtiöiden asukastyytyväisyystutkimukseen. Tutkimus toteutetaan säännöllisesti joka toinen vuosi, ja sen avulla Lahden Talot saa suhteellisen luotettavaa tietoa omista asukkaistaan ja palveluistaan sekä toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää vertailutietoa. KOHTI ENTISTÄ PAREMPIA ASUMISEN PALVELUITA Lahden Talot pyrkii palvelemaan sekä uusia että vanhoja asiakkaitaan mahdollisimman hyvin ja Asunnonhakijat ikäryhmittäin % 37 % 8 % 3 % 1 % vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 70 vuotta 36 % niillä tavoilla, joita asiakkaat mieluiten käyttävät. Tavoitteena ovat palvelun saavutettavuus, helppous ja nopeus sekä ns. yhden luukun periaate. Uudelle asiakkaalle halutaan antaa luotettava kuva yhtiöstä tekemällä asunnon hakeminen miellyttäväksi. Koska vanhat asiakkaat ovat yhtiön parhaita markkinamiehiä, erityishuomiota kiinnitetään Lahden Taloissa pitkään asuneisiin vuokralaisiin. Asukkaiden asunnonvaihtotoiveisiin, korjaustarpeisiin sekä reklamaatioihin suhtaudutaan vakavasti ja päätökset tehdään ja toimeenpannaan nopeasti. Yhtiön kaikki asumiseen liittyvät palvelut eli asuntojen tarjonta, vuokravalvonta ja isännöinti keskitettiin syksyllä 2009 yhdeksi asiakaspalveluyksiköksi. Loppuvuodesta 2009 asiakaspalvelua tehostettiin lisää muuttamalla toimiston aukioloaikoja vastaamaan asiakkaiden muuttuneita tarpeita. Yhä suurempi osa asiakkaista ottaa Lahden Taloihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse, kun taas asiakaskäynnit ovat vähentyneet. Tämän vuoksi asuntojen tarjonta ja vuokravalvonta muuttivat aukioloaikojaan siten, että osa päivästä varattiin asiakaskäynneille ja osa päivästä sähköiseen ja puhelinpalveluun. Ajanvarauksella asiakkaita otetaan vastaan myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Vuokravalvonnan asiakaspalvelua rauhoitettiin jo vuonna 2008 siirtämällä vuokrasihteerit aulatiloista käytävän varrella olevaan huoneeseen. Isännöitsijät ovat muutoksen jälkeen tavattavissa ajanvarauksella. Lisäksi kiinteistöt jaettiin syksyllä isännöitsijöille kiinteistöhuollon aluehuoltoalueiden mukaisesti siten, että tietyn kiinteistöhuoltoalueen kaikilla kiinteistöillä on sama isännöitsijä. Uudessa aluehuoltomallissa isännöitsijä on tilaajan eli Lahden Talojen edustaja ja yhdyshenkilö kiinteistöhuoltoyhtiön suuntaan ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä asukkaan ensisijainen yhdyshenkilö.

5 Investointien vuosi Vuosi 2009 oli uusinvestointien ja niiden valmistelun vuosi. Alkuvuodesta valmistui Lahden Talojen historian suurin investointi Kilpiäisten palvelukeskus, loppuvuodesta kaksi rivitaloa sosiaalitoimen erityisryhmille. Vuoden aikana on valmisteltu kaikkiaan viittä uutta palvelutaloa tai erityisryhmille tarkoitettua hanketta. Viidestä uudisrakennuksesta kolme tulee Lahden kaupungin käyttöön, yksi Eteva-kuntayhtymälle ja yksi vanhuspalveluja yksityisesti tuottavalle toimijalle. Hankkeista kolme lähtee rakenteille kesään 2010 mennessä, muut myöhemmin. Lisäksi rakenteilla on Lanssikadun matalaenergiatalo, joka valmistuu keväällä Lukuisat erityisryhmille tarkoitetut asuinrakennushankkeet perustuvat Lahden kaupunkikonsernin omistajaohjaukseen. Vuonna 2006 kaupunginvaltuusto edellytti yhtiöltä aktiivista yhteistyötä kaupungin sosiaalija terveystoimen kanssa etsittäessä ratkaisuja erityisryhmien asunnontarpeeseen. Yhteistyö soten kanssa on ollut tuloksellista, ja se jatkuu aiempaa tiiviimpänä. Seuraavana suurena yhteistyökohteena on Lehtiojantien palvelukeskus, jonka hankesuunnittelu käynnistyi vuonna 2009 ja valmistunee syksyyn 2010 mennessä. Tiivistyneestä yhteistyöstä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on lukuisia etuja. Suunnittelu on nyt systemaattisempaa ja pitkäjänteisempää kuin aiemmin. Kun lisäksi hankkeita valmistelevat samat henkilöt aiempien hankkeiden kokemuksia hyödyntäen, suunnittelun laatu paranee toiminnallisuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Lahden Talojen yhteistyöhankkeet ovat kaupungille ja asukkaalle edullisia. Tämä johtuu aktiivisesta suunnittelun ohjauksesta ja Toimitusjohtajan katsaus valitusta rahoituskonseptista. Rahoitus hoidetaan ARA:n investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Lisäksi ALV-kustannukset voidaan vähentää. Vastaavat vapaarahoitteiset hankkeet tulisivat kaupungille ja vuokralaisille noin 50 prosenttia kalliimmiksi! Lahden Talojen investointitahti ottaen huomioon lisääntyvä peruskorjaus- ja perusparannustoiminta on noussut uudelle tasolle muutamassa vuodessa. Hankkeiden määrän kasvu on vaatinut henkilöstöltä paljon työtä ja venymistä. Kiitokset henkilöstölle aktiivisesta ja tuloksekkaasta työpanoksesta! Kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneille vuodesta Työ jatkuu Juhani Jokelainen 5

6 Painopisteenä palveluasuminen Lahden kaupunki Lahden Talojen omistajana edellyttää, että Lahden Talot tekee aktiivista yhteistyötä kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa, kun etsitään ratkaisuja erityisryhmien asuntotarpeen tyydyttämiseksi. Yhteistyön tavoitteena on hyödyntää yhtiön osaamista ja pienentää kaupungin vastattavaksi tulevien investointien rahoitusvastuuta. Lahden Talot -konserniin kuuluva Lahden Palveluasunnot Oy on yleishyödyllinen yhtiö, joka rakennuttaa, hankkii, omistaa ja vuokraa taloja erityisryhmille kuten vanhuksille, vammaisille, lapsille ja asunnottomille. Yhtiö tekee pitkäjänteistä yhteistyötä kuntien ja vakavaraisten palvelutuottajien kanssa. Lahden Palveluasunnot Oy on Lahden Talot -konsernin nopeimmin kasvava yhtiö, ja kasvu jatkuu myös lähivuosina. Yhtiön liikevaihto kasvoi 58 prosenttia vuonna 2009 ja ylsi 2,7 miljoonaan euroon. Myös uudisrakentamisessa Lahden Talojen painopiste on palveluasumisessa. Vuonna 2009 valmistui Lahden Talot Oy:n historian suurin rakennushanke Kilpiäisten palvelukeskus. Hankkeen investointikustannukset olivat reilut 18 miljoonaa euroa. Palvelukeskuksen rakennutti ja sen omistaa Lahden Palveluasunnot Oy. Vuonna 2009 Lahden Palveluasunnot omisti kahdeksan palvelutaloa, joissa oli yhteensä 411 asuntoa, sekä 81-paikkaisen päiväkodin. Vuo- Lahden Palveluasunnot Oy:n omistamat kiinteistöt Kiinteistö Kiinteistö Kohderyhmä Kohderyhmä Asuntojen lukumäärä Asuntojen lukumäärä Rakennus- ja perusparannusvuosi Viherlaaksontie 28 Mielenterv.kuntout /2005 Kerinkallion palv.talo Vanhukset /2006 Merrasojanpuisto Vanhukset Ritatornin palv.talo Vanhukset /2000 Kilpiäisten palv.kesk. Vanhukset Kehitysvammaiset Rakennus- ja perusparannusvuosi Nikulankuja I Päihdekuntoutujat /2007 Yli-Kölli Kehitysvammaiset /2006 Kojolanrinne Päihdekuntoutujat Kilpiäisten päiväkoti Lapset 81 (paikk) 2009 Kärpäsen palv.talo Vanhukset /2005 Jalkarannan palv.talo Vanhukset /2005 Mukkulan palv.talo Vanhukset /2005 Nikulankujan rivitalo II Päihdekuntoutujat Lahden Talot Oy:n omistamat erityisasunnot den lopussa valmistui päihdekuntoutujille tarkoitettu 13-asuntoinen Nikulankujan rivitalo. Vuoteen 2016 mennessä Lahden Palveluasunnot Oy suunnittelee rakentavansa viisi kokonaan uutta palvelutaloa, joihin tulisi yhteensä noin 300 asuntoa vammaisille, asunnottomille ja maahanmuuttajille, erityiskoululaisille sekä vanhuksille. Yli-Köllin erityisasunnoissa asuvat kehitysvammaiset muodostavat iloisen yhteisön. 6

7 LAATUA TUOTTAVA TOIMINTATAPA Niin Lahdessa kuin koko Suomessa palveluasuntojen tarve on suuri. Lahden Talot Oy:n tytäryhtiön Lahden Palveluasunnot Oy:n asuntotuotanto vastaa siis olemassa olevaan todelliseen kysyntään. Koska palveluasuntojen rakennuttaminen, omistaminen ja vuokraaminen on Lahden Taloissa yhtiöitetty omaan erilliseen yhtiöönsä, rakennuttamiselle voidaan turvata omat budjetit. Lahden Palveluasuntojen tapa toteuttaa rakennushankkeita on edullinen, ja se mahdollistaa laadukkaiden asuntojen rakentamisen. Rakennushankkeet toteutetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) investointiavustuksen ja korkotukilainan turvin. Kokonaiskustannuksia vähentää Lahden Palveluasuntojen mahdollisuus vähentää rakentamiskustannuksiin sisältyvät arvonlisäverot. Toimintatapa hyödyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia ja asukkaita, sillä Lahden Palveluasunnot rakennuttaa palvelutalon suoraan tulevien käyttäjien tarpeisiin. Tilat välivuokrataan useimmiten kunnalle tai sitä lähellä oleville tahoilla. Nämä tahot vuokraavat asunnot edelleen omakustannusvuokralla asukkaille. Esimerkiksi Lahden kaupungille Lahden Palveluasunnot on rakennuttanut räätälöityjä tiloja, joiden suunnittelussa on voitu ottaa huomioon niin sosiaali- ja terveystoimen kuin palvelutalon asukkaidenkin tarpeet. Hyvä esimerkki tästä on vuoden 2009 alussa valmistunut Kilpiäisten palvelukeskus. Varmistaakseen palveluiden laadun tasaisuuden Lahden Talot on keskittänyt kaikkien omistamiensa palvelutalojen isännöinnin yhdelle isännöitsijälle. KESTÄVILLÄ MATERIAALEILLA PITKÄIKÄISIÄ RATKAISUJA Vastuullisena rakennuttajana Lahden Talot Oy käyttää kestäviä ja helppohoitoisia materiaaleja. Tämän periaatteen merkitys korostuu erityisesti tuotettaessa palveluasuntoja. Ollaanpa rakentamassa erityisasuntoja tai vanhusten palvelutaloa, huomiota kiinnitetään materiaalien toimivuuteen, sillä kestävät ja helppohoitoiset materiaalit tekevät rakennuksista ja tiloista pitkäikäisiä ja kestäviä. Pitkäikäisyys ja kestävyys ovat tärkeitä arvoja paitsi yritystalouden myös ympäristön kannalta. Kestävyys ja helppohoitoisuus alkavat talojen julkisivuista. Niissä käytetään mahdollisuuksien mukaan paikalla muurattua tiiliverhoilua. Rakennusten lattiapinnoitteita valittaessa otetaan huomioon, että pintoja siistitään päivittäin. Siivoustyön helpottamiseksi lattiapinnoitteina käytetään täyshomogeenisia muovimattoja. Kilpiäisten palvelukeskuksessa toimii myös päiväkoti. Lahden Palveluasunnot Oy:n suunnitteilla olevat kohteet Kiinteistö Kohderyhmä Asuntojen lukumäärä Valmistuu Hothat-hanke Vammaiset Launeen erityisasunnot. Asunnottomat, maahanmuuttajat Lahden Paulakoti Vanhukset Salinmäen erityisasunnot Erityiskoululaiset Lehtiojantien palvelukeskus I Vanhukset Lehtiojantien palvelukeskus II Vanhukset YHTEISTYÖSSÄ KÄYTTÄJIEN KANSSA Jo aiemmin alkanut Lahden Talojen yhteistyö Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 9 % kanssa tiivistyi vuonna 2005, jolloin Lahden Talot hankki 10 % omistukseensa kaksi palvelutaloa kaupungilta. Lahden Talot saneerasi talot ja vuokrasi ne Lahden kaupungin sosiaali- 15 % ja terveystoimelle. Omistajanvaihdoksen johdosta sosiaalija terveystoimen vuokrakulut laskivat selvästi. Yhteistyökumppaniverkosto laajeni, kun Lahden Talot osti Vanhusten asuntosäätiöltä Viherlaaksontie 28:n kiinteistön. Osa kiinteistöstä oli tuolloin vuokrattuna Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatriselle säätiölle. Talon tulevaisuutta pohdittaessa päätettiin, että talo saneerataan vastaamaan sosiaalipsykiatrisen säätiön tarpeita ja vuokrataan säätiölle. Etevan toimitusjohtaja Markku Niemelä pi- Lahden Talot -konsernin palveluasunnot ja erityisasunnot kohderyhmittäin % 59 % Vanhukset Lapset (päivähoitopaikat) Kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat tää Lahden Talojen toimintatapaa myönteisenä ja yhteistyöhenkisenä. Lahden Taloilla on toimivat yhteydet Lahden kaupunkiin, mikä helpottaa esimerkiksi tonttikysymysten hoitamista. Myös rahoituskysymykset järjestyvät Lahden Talojen kautta hyvin. Yli-Köllin palvelutalosta alkanut yhteistyö saa hyvien kokemusten johdosta jatkoksi Hothat-hankkeen, joka on Eteva-kuntayhtymälle erittäin tärkeä. 7

8 Kestävää kehitystä Lahden Talot Oy tekee ympäristön kannalta myönteisiä ratkaisuja uudis- ja korjausrakentamisessa, perusparantamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja pyrkii toiminnassaan edistämään kestävää kehitystä. Yhtiön ympäristöohjelman painopisteitä vuonna 2009 olivat asuinkiinteistöjen jätehuollon kehittäminen ja vedenkulutuksen vähentäminen sekä toimiston ympäristökuormituksen vähentäminen. Asuinkiinteistöjensä vedenkulutuksen vähentämiseksi Lahden Talot aloitti vuonna 2009 vesiprojektin. Veden säästöön osallistuneissa kiinteistöissä veden kulutusta saatiin vähennetyksi tuntuvasti. Vesiprojektin lisäksi vedenku- lutusta pyritään vähentämään asukkaille suunnatulla tiedottamisella ja kiinteistökohtaisella jatkuvalla kulutusseurannalla. Asuintalojen energiankulutukseen Lahden Talot pyrkii vaikuttamaan kiinnittämällä hankinnoissaan huomiota koneiden ja laitteiden energiatehokkuuteen. Kuukausittainen kulutusseuranta kertoo energiankulutuksen muutokset, ja tietojen perusteella voidaan ryhtyä toimiin muutosten syiden selvittämiseksi. Jätehuollossa tavoitteena oli vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja optimoida jäteastioiden tyhjennysväli, jotta vältyttäisiin turhilta kustannuksilta tai liian täysiltä ja sotkuisilta jätekatoksilta. Tavoitteisiin pyrittiin tiedottamalla asukkaita lajittelun ja jätteen määrän vähentämisen tärkeydestä sekä seuraamalla jätteen määrää ja jäteastioiden tyhjennysvälejä. Lahden Talojen toimiston ympäristötavoitteita vuonna 2009 olivat paperin ja sähkön kulutuksen vähentäminen sekä jätehuollon kehittäminen. Jätteiden lajittelun tavoitteena oli, ettei kaatopaikkajätteen sekaan joutuisi lainkaan energia-, bio-, keräyskartonki- tai keräyspaperijätettä. Ympäristön kannalta merkittävä hanke Lanssikadun matalaenergiatalojen rakentaminen alkoi vuonna Hanke on saanut osakseen runsaasti myönteistä julkisuutta. Ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen työntää jätepaperia Molokin kitaan. 8

9 RAKENTAMISEN ETULINJASSA Lahden Talot Oy rakentaa ja rakennuttaa uudet kohteensa aina kulloinkin tiedossa olevilla tiukimmilla normeilla tai jopa niitä tiukemmin määräyksin. Hyvä esimerkki toimintatavasta ovat Niemen kaupunginosaan Lanssikadulle nousevat matalaenergiatalot, joiden rakennustyöt alkoivat syksyllä Talojen suunnittelussa Lahden Talojen yhteistyökumppanina on ollut Lahden tiede- ja yrityspuiston Lahden seudun asumisen osaamiskeskus. Talojen lämmityksen ja jäähdytyksen energiatarpeesta noin 95 prosenttia tuottavat maalämpöpumput. Lisäksi talojen katolle sijoitetaan aurinkokeräimiä, joilla lasketaan saatavan maalis syyskuussa jopa puolet käyttöveden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta. Energiansäästöä lisää ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto sekä rakennusosien hyvä eristystaso. Energiatehokkuuden lisäksi Lanssikadun talon painopisteenä on hyvä sisäilma. Talon asukkaiksi otetaan vain tupakoimattomia henkilöitä, joilla ei ole lemmikkieläimiä. Koska kiinteistö edustaa monelta osin uusinta tekniikkaa, sen vuokratasosta tulee hieman korkeampi kuin Lahden Taloissa keskimäärin. Vuokratasosta ja asumista koskevista rajoituksista huolimatta jo kymmenet henkilöt ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita muuttamaan vuokralle Lanssikadun matalaenergiataloon. Ilmoittautuneissa on sekä Lahden Talojen nykyisiä asukkaita että muualla asuvia. Vuonna 2009 toteutetun asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan 85 prosenttia Lahden Talojen asukkaista pitää hyvänä, että yhtiö osallistuu energiatehokkaiden ja ekologisten vaihtoehtojen kehittämiseen. Lanssikadun matalaenergiatalot valmistuvat vuonna Niihin tulee 56 korkotuettua vuokra-asuntoa. Talojen viereen rakennetaan myöhemmin vertailukohdaksi hieman pienempi kakkosvaiheen talo. VEDENKULUTUS AISOIHIN Vuonna 2009 Lahden Talot alkoi suitsia vedenkulutusta suunnitelmallisella vesiprojektilla, jonka pohjatyö tehtiin vuonna Projekti aloitettiin kiinteistöistä, joiden vuorokautinen keskimääräinen vedenkulutus oli silmiinpistävän suuri. Vesikalusteita uusimalla ja korjaamalla saatiin vuoden aikana monien kiinteistöjen keskimääräinen vuorokautinen vedenkulutus vähenemään prosenttia. Vähennyksen tuomat säästöt maksavat vesiprojektin kustannukset takaisin kohteesta riippuen 1 2 vuodessa. Vesiprojektin yhteydessä esimerkiksi poistettiin käytöstä vanhoja wc-istuimia, jotka kuluttivat yhdellä käyttökerralla yhdeksän litraa vettä. Niiden tilalle asennetut uudet istuimet kuluttavat yhdellä käyttökerralla vettä vain 4,5 litraa. Vesiprojekti jatkuu vielä 4 5 vuotta eniten vettä kuluttavissa kohteissa. Projekti rahoitetaan vuokran yhteydessä kerätyillä korjauseuroilla. Vedenkulutuksen jatkoseuranta projektissa jo mukana olleissa kohteissa hoidetaan säännöllisten huoneistotarkastusten yhteydessä sekä seuraamalla vesimittarilukemia. TEHOKAS JÄTEHUOLTO Lahden Talot Oy:n vuokratalokiinteistöihin on pyritty järjestämään ympäristöystävällinen jätehuolto. Jätekatoksissa on astiat biojätteelle, energiajätteelle, kaatopaikkajätteelle, keräyskartongille, pahveille ja keräyspaperille. Vuonna 2009 keräyspaperiastioita korvattiin 150 Molok-syväkeräyssäiliöllä. Molok-säiliöt tehostavat paperinkeräystä, pienentävät kustannuksia sekä vähentävät kuljetusliikkeiden liikennöintiä kiinteistöjen pihoilla ja siten säästävät ympäristöä. Tulevaisuudessa Lahden Talot selvittää, voidaanko erityisesti uudisrakennus- ja perusparannuskohteissa siirtyä maahan upotettuun syväkeräysjärjestelmään. Lahden Talot tarjoaa asukkaille mahdollisuuden edistää ympäristön hyvinvointia muun muassa asukashallituksen alaisen ympäristötoimikunnan sekä asukastoimikuntien kautta. Vuonna 2009 ympäristötoimikunnan toiminnan painopisteenä oli jätehuolto. Toimikunta järjesti asukastoimikuntien jäsenille suunnatut jäteiltamat, joihin osallistui myös kuljetusliikkeen edustaja. Iltamakeskustelun seurauksena päätettiin kokeiluluonteisesti laajentaa lasi- ja metallijätteen keräystä joihinkin uusiin kiinteistöihin; nykyisin metalli- ja lasijätettä kerätään noin kymmenessä kohteessa. Jätehuolto pysyy ympäristötoimikunnan toiminnan teemana myös vuonna

10 Toimintakertomus Konsernin perustiedot Lahden Talot -konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden Talot Oy. Sillä on kolme tytäryhtiötä: Lahden Asunnot Oy, Lahden Palveluasunnot Oy ja Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36 (omistusosuus 94 prosenttia). Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan, ja sen palveluksessa on pääosa konsernin henkilökunnasta. Lahden Asunnot Oy on aravalainsäädännössä tarkoitettu yleishyödyllinen yhtiö, joka omistaa pääosan konsernin arava-asuntokannasta. Myös Lahden Palveluasunnot Oy on yleishyödyllinen yhtiö. Se omistaa vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitetut palvelutalot ja erityisasunnot. Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36 on vuokrataloyhtiö, jossa on kaikkiaan 45 asuinhuoneistoa. Lahden Talot Oy on aloittanut toimintansa vuonna 1998, ja kulunut tilikausi oli kahdestoista. Lahden Talot -konsernilla oli tilikauden päättyessä asuntoa. Asuinpinta-ala oli neliömetriä ja muuta vuokrattua tilaa neliömetriä. Yhtiön osakkeet Yhtiön osakepääoman muodostaa 101 nimellisarvoltaan ja äänimäärältään samanarvoista osaketta. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet. Hallitus Lahden Talot Oy:n hallituksen jäseninä ovat toimineet saakka: Päätoimittaja Juha Peltonen, pj Toimitusjohtaja Juha Rostedt, vpj Myyjä/koulunkäyntiavustaja Jaana Backman Everstiluutnantti evp. Juhani Honkaniemi Toiminnanjohtaja Marika Sipilä Lahden Talot Oy:n lainat tyypeittäin 39 % % 32 % Valtiokonttorin aravalainat Kiinteäkorkoiset lainat Vaihtuvakorkoiset lainat jälkeen hallituksen jäseninä ovat toimineet: Päätoimittaja Jarkko Nissinen, pj Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, vpj Työntutkija Riitta Erviä Tarkastaja Pasi Kousa Rehtori Martti K. Lehto Toimitusjohtaja Toimitusjohtajana on toiminut hallintotieteiden maisteri, KJs Juhani Jokelainen. Tilintarkastajat Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Oy Audiarev Ab, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Ulla-Maija Lakonen. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Konsernin talous kehittyi pääosin myönteisesti tilikauden aikana. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi noin 10 prosenttia. Tulos ennen satunnaiseriä parani selvästi edellisvuodesta. Budjetoidut korkokulut alitettiin, mutta vastaavasti lainoja lyhennettiin ennakoitua enemmän. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni noin 3,5 miljoonalla eurolla. Poistoja kirjattiin poistosuunnitelman mukaisesti, poistoprosentti rakennuksista oli 2,5. Koneista ja kalustosta poistettiin 25 prosenttia. Luottotappioita kirjattiin konsernissa euroa ( vuonna 2008) ja jälkiperinnän tuottoja aiempien vuosien luottotappioista ( ) euroa Lahden Talot -konsernin lainoitustarpeet on hoidettu aiempien vuosien tapaan pääosin Lahden kaupungin konsernipankin kautta. Uudet korkotukilainat on kilpailutettu, ja niissä rahoittajana on ollut Kuntarahoitus Oyj. Rahamarkkinamuutosten seurauksena uusien lainojen marginaalit ovat kohonneet. Perusparantaminen ja rakennuttaminen Lahden Asunnot Oy peruskorjasi vuonna 2009 kaksi asuintalokohdetta: Toinen sijaitsi Riihelässä Uotilankadulla, Törmäkadulla ja Törmäpolulla ja toinen Mukkulassa Mukkulankadulla. Riihelän Erviänkadulla aloitettiin laaja perusparannus syyskuussa. Vuonna 2009 valmistui kaksi rivitaloa Nikulankujalle. Asunnot tulevat Lahden Palveluasunnot Oy:n omistukseen, ja ne vuokrataan Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan erityispalveluiden käyttöön. Hyvätalo-hankkeen toteutus eli Lanssikadun matalaenergiatalon rakentaminen aloitettiin syksyllä Kahteen rakennukseen valmistuu vuoden 2011 keväällä 56 asuntoa. Asunnot tulevat Lahden Asunnot Oy:lle. Kiinteistöjen ylläpito Vuonna 2009 jatkettiin vedensäästöön liittyviä toimia noin tuhannessa asunnossa kunnostamalla ja uusimalla vesikalusteita. Toimenpiteillä saatiin korjattujen kohteiden vedenkulutus laskemaan noin 16 prosenttia. Yhtiön tavoitteeksi on asetettu veden kulutuksen alentaminen vaiheittain 130 litraan henkilöä kohden vuorokaudessa vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuonna 2009 asuntokiinteistöjen kulutus oli keskimäärin 160 litraa henkilöä kohden. Kiinteistönhoidon laadun ja kustannusten seurantaa parantamaan perustettiin uusi kiinteistönhoidon ohjaajan tehtävä. Osa kiinteistönhuoltoa kilpailutettiin, ja tarjouskilpailun tuloksena saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä kilpailutetuissa kohteissa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Lahden Talot Oy -konsernin toiminta jatkunee pääosin aiempien vuosien tapaan. Koska Lahden väkiluku on kasvussa, vuokra-asunnoille on jatkossakin kysyntää. Tähän saakka lama on vaikuttanut yhtiön toimintaan melko vähän. Lisääntynyt vuokra-asuntojen määrä ja kiristynyt kilpailu vuokramarkkinoilla saattavat kuitenkin lisätä vuokraustoiminnan haasteellisuutta. Arvioimme kuitenkin, että yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet menestyä muuttuvillakin markkinoilla. Siten vuokraustoiminnan muutokset olisivat suhteellisen pieniä. Mikäli oletus pitää paikkansa, yhtiön talous kehittyy pitkälti suunnitellun mukaisesti. Suurimpana muutoksena aiempaan on useiden uudisrakennushankkeiden käynnistäminen ja/tai valmistelu vuoden 2010 aikana. Uudisrakennukset tulevat pääosin Lahden Palveluasuntojen omistukseen. Hankkeet eivät juuri lisää yhtiön vuokrausriskiä, koska ne vuokrataan yhdellä sopimuksella kunnallisille tai muille vakavaraisille toimijoille. Konsernin perusparantamistoiminta jatkuu samantyyppisesti kuin aiemmin. Erviänkadun perusparannushanke on työn alla, ja kohde valmistuu kesällä Uusi perusparannuskohde on Luiskakatu 1 Kerinkallion kaupunginosassa. Lisäksi tehdään suurehko peruskorjaus Pihtikatu 2, 4 ja 6:ssa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavista seikoista Konsernin toiminnan kannalta keskeisiä riskitekijöitä ovat rahoitusrakenteesta johtuvat lainoituksen korkoriskit, asuntojen vuokraustoiminnan tyhjäkäyttöriskit ja kiinteistöjen kuntoon liittyvät tekniset riskit. Muut toiminnalli-

11 Konsernin liiketoiminnan ja henkilöstön tunnusluvut Tunnusluku ) ) Liikevaihto (meur) 34,3 41,7 19,8 Liikevoitto (meur) 9,8 12,4 3,4 Liikevoitto (%) 28,6 29,7 17,2 Oman pääoman tuotto (%) 11,2 9,1-13,6 Omavaraisuusaste (%) 8,1 7,2 5,7 Lahden Talot Oy:n johtoryhmä Vuokrasaamiset liikevaihdosta (%) 1,2 1,2 1,0 Käyttöaste (%) 98,9 99,4 99,0 Asukasvaihtuvuus (%) 21,3 21,4 20,3 Toimitusjohtaja JUHANI JOKELAINEN Palvelupäällikkö TERTTU KARPPINEN Henkilöstö keskim. tilikaudella Henkilöstökulut tilikaudella (meur) 1,5 1,5 0,8 1) tilikausi 16 kk 2) tilikausi 8 kk set riskit koskevat lähinnä rakennuttamista ja asukkaiden vuokranmaksukykyä. Aravalainojen suhteellinen osuus koko konsernin lainapääomasta oli vuonna 2009 noin puolet, mikä alentaa korkoriskiä. Muuten korkoriskeihin on varauduttu hajauttamalla konserniyhtiöiden lainasalkut eri luotonantajien ja korkoperusteiden mukaan. Lahden Talojen käyttöaste oli tilikaudella keskimäärin 99,6 prosenttia, Lahden Asuntojen käyttöaste oli 98,9 prosenttia ja yhteenlaskettu vaihtuvuus oli 21,3 prosenttia. Tunnusluvut ovat paremmat kuin alalla keskimäärin, joten vuokraustoimintaan liittyvät riskit eivät ole toistaiseksi toteutuneet. Konsernin kiinteistökannan kuntoa seurataan laatimalla kuntoarviot korjaustoiminnan lähtökohdaksi. Kuntoarvioita laaditaan iältään vanhimpiin ja ylläpidosta saatujen kokemusten perusteella riskialtteimpiin kohteisiin. Ylläpidon varmistamiseksi yhtiö on keskittänyt asuntojen ja kiinteistöjen tarkastustoimintaa sekä huollon ohjausta ja valvontaa. Konsernin rakennuttamisessa riskit pyritään minimoimaan omalla suunnittelujärjestelmällä, aktiivisella valvonnalla ja rakenta- misen ongelmakohdat kattavilla sopimuksilla urakoitsijoiden kanssa. Asukkaiden vuokranmaksukykyä ja -halua seurataan tiiviisti. Laman vaikutukset lähinnä työttömyyden kasvu ja työttömyyden pitkittyminen - saattavat näkyä tilikaudella vuokrasaamisten kasvuna. Konsernin omaisuus-, keskeytys-, vahinkoja vastuuriskit on suojattu määräajoin kilpailutettavilla vakuutuksilla. Ympäristöasiat Lahden Talot Oy:n ensimmäinen ympäristöohjelma otettiin käyttöön vuoden 2009 alussa. Siinä linjattiin tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut, joiden mukaisesti ympäristöasiat otetaan huomioon rakennettaessa uusia kiinteistöjä tai perusparannettaessa ja ylläpidettäessä vanhoja kiinteistöjä. Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että tilikauden voitto 20,34 euroa merkitään taseessa yhtiön vapaan oman pääoman lisäykseksi. Edelleen hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Isännöintipäällikkö MATTI KOSKINEN Hallintojohtaja PERTTI MERENLUOTO Kiinteistöjohtaja EERO LUKKARINEN Lahden Talot Oy:n hallitukseen kuuluvat liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa (varapuh.joht, edessä vas.), työntutkija Riitta Erviä, päätoimittaja Jarkko Nissinen (puh.joht.), rehtori Martti K. Lehto ja tarkastaja Pasi Kousa, joka puuttuu kuvasta. Kuvassa lisäksi yhtiön toimitusjohtaja Juhani Jokelainen (takana oik.) ja hallituksen sihteeri, hallintojohtaja Pertti Merenluoto (takana vas.). Lahden Asunnot Oy:n hallitukseen kuuluvat lisäksi toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen ja asentaja Jukka Kalliokuusi. 11

12 Konsernituloslaskelma Liikevaihto (1 000 euroa) (1 000 euroa) Vuokrat Käyttökorvaukset Jälkiperintätuotot Liikevaihto yhteensä Muut kiinteistön tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö ja kaasu Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut kiinteistön kulut Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä Liikevoitto (-tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Voitto (-tappio) ennen tilinp.siirtoja ja veroja Muut välittömät verot Laskennallisten verojen muutos Tilikauden voitto (- tappio) Tilikauden voiton/tappion jakautuminen Emoyhtiön omistajille Vähemmistölle

13 (1 000 euroa) (1 000 euroa) Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskener. hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden voitto/-tappio Oma pääoma yhteensä Vähemmistöosuudet Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä Konsernitase

14 Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma (1 000 euroa) (1 000 euroa) Liikevaihto Vuokrat Käyttökorvaukset 8 11 Jälkiperintätuotot 7 5 Liikevaihto yhteensä Muut kiinteistön tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden hoito -2-4 Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö ja kaasu Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut kiiinteistön kulut Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä Liikevoitto (-tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Voitto (-tappio) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot 420 Voitto (-tappio) ennen tilinp.siirtoja ja veroja Vapaaehtoisten varausten muutos Tilikauden voitto (-tappio)

15 (1 000 euroa) (1 000 euroa) Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskener. hankinnat 60 5 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden voitto/-tappio 185 Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä Lahden Talot Oy:n tase

16 Lahden Talot Oy Mariankatu 19, Osuuspankin ovi Lahti Invakäynti: Mariankatu 19 A Vaihde (03) Telekopio (03) , (03) etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi Toimisto avoinna ma-pe klo 9-12 Vuosikertomuksen suunnittelu ja toteutus: Lahden Talot Oy Pihlajamedia/Timo Lukkarinen THOR-Viestintä/Teija Horppu Valokuvat: Markus Henttonen, Lahden Talot Oy Kannen kuva: Markus Henttonen Yli-Köllin asukkaiden talvista riemua Paino: Aldus Oy 2010