SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2001 N:o Laki. N:o 645. ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2001 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 645 Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta Laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 6 :n väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 5 :n väliaikaisesta muuttamisesta Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen 11 ja 22 a :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liitteen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus terveystieteiden tutkinnoista annetun asetuksen 10 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vesistötoimenpiteiden tukemisesta Valtioneuvoston asetus aikuiskoulutustuesta Opetusministeriön asetus ammattikorkeakoulujen opetuksesta perittävien maksujen perusteista 2074 N:o 645 Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Kokeilun tarkoitus Kokemusten saamiseksi ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kehittämistä varten järjestetään kokeiluja sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. 2 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on korkeakoulututkinto. Sen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon nimeä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetuista tutkinnoista. 3 Jatkotutkinto-opintojen tarkoitus Ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto-ja taitoperusta sekä valmiudet HE 21/2001 SiVM 5/2001 EV 83/

2 2062 N:o 645 erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis-ja muissa tehtävissä toimimista varten. 4 Kokeilulupa Opetusministeriö voi myöntää luvan kokeiluun ammattikorkeakoulun hakemuksesta ja korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotuksen perusteella. Luvan myöntäessään opetusministeriö päättää jatkotutkintoon johtavasta koulutusohjelmasta, sen nimestä, koulutusohjelman laajuudesta ja aloituspaikkojen määrästä sekä mahdollisista muista ehdoista. Opetusministeriö voi muuttaa hakemuksesta kokeilulupaa ja peruuttaa luvan hakemuksettakin, jos siihen on syytä. 5 Kokeiluluvan myöntämisen edellytykset ja kokeiluhakemuksen arviointi Kokeiluluvan myöntämisen edellytyksiä ovat: 1) ammattikorkeakoulusta on valmistunut ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä asianomaisella tai jatkotutkintoopintoja tukevalla koulutusalalla; 2) ammattikorkeakoulu on järjestänyt ammatillisia erikoistumisopintoja asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla; sekä 3) ammattikorkeakoulussa on asianomaisella alalla yliopettajat, jotka voivat ottaa vastatakseen jatkotutkinto-opinnoista ja jotka täyttävät yliopettajien tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa taikka taiteellisia ansioita koskevat ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995) säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Kokeilulupahakemusten arvioinnissa otetaan huomioon koulutuksen laatutaso, kokeiluhankkeen tavoitteet, koulutus-ja työvoimatarve, yhteydet työelämään, tutkimus-ja kehitystyö asianomaisella tai jatkotutkintoopintoja tukevalla koulutusalalla sekä se, että kokeiluista muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus. 6 Kelpoisuus jatkotutkinto-opintoihin ja opiskelijavalinta Ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa opiskelemaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulu valitsee jatkotutkinnon opiskelijat järjestämänsä erillishaun perusteella. 7 Jatkotutkinto-opintojen laajuus Jatkotutkintoon johtavat koulutusohjelmat ovat laajuudeltaan opintoviikkoa sen mukaan kuin opetusministeriö 4 :ssä mainitun kokeiluluvan yhteydessä päättää. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä jatkotutkintoon johtavat opinnot niin, että ne voidaan suorittaa myös työn ohessa. 8 Jatkotutkinto-opintojen rakenne Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman opetussuunnitelma on laadittava niin, että se sisältää opintoviikkoa ammattikorkeakoulun järjestämiä, jatkotutkinnon alaan kuuluvia syventäviä opintoja ja opinnäytetyönä 20 opintoviikon laajuisen työelämän kehittämistehtävän. 9 Jatkotutkinto-opintoihin sovellettavat muut säännökset Jatkotutkinto-opintoihin noudatetaan tämän lain lisäksi soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) ja sen nojalla ammattikorkeakouluopinnoista säädetään.

3 N:o Opetuksen maksuttomuus Jatkotutkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. 11 Rahoitus Jatkotutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksessa noudatetaan, mitä opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) ja sen nojalla ammattikorkeakoulujen ammatillisten erikoistumisopintojen rahoituksesta säädetään. 12 Kokeilujen seuranta ja arviointi Opetusministeriö asettaa kokeilujen seurantaa ja koordinointia varten työryhmän, jossa on opetusministeriön lisäksi edustus asianomaisista ammattikorkeakouluista, opettaja-ja opiskelijajärjestöistä sekä työelämän osapuolten edustus. Kokeilut arvioi korkeakoulujen arviointineuvosto kokeilukauden aikana. 13 Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. 14 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Laki on voimassa 31 päivään heinäkuuta Tämän lain mukainen koulutus voidaan aloittaa aikaisintaan 1 päivänä elokuuta Lakia sovelletaan lain voimassa ollessa aloitetun koulutuksen järjestämiseen sen päättymiseen saakka. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan myöntää kokeiluluvat ja ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin muihin toimenpiteisiin. Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Sinikka Mönkäre

4 2064 N:o 646 Laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 6 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään väliaikaisesti aikuiskoulutustuesta 28 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1276/2000) 6 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 6 Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös henkilölle, joka osallistuu ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitettuun ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Laki on voimassa 31 päivään heinäkuuta Lakia sovelletaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetun lain (645/ 2001) voimassa ollessa aloitettuun koulutukseen sen päättymiseen saakka. Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Sinikka Mönkäre HE 21/2001 SiVM 5/2001 EV 83/2001

5 2065 N:o 647 Laki työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 5 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään väliaikaisesti työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun lain (1402/1997) 5 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1189/1998, uusi 4 momentti seuraavasti: 5 Ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus Ammatillisia valmiuksia edistävänä koulutuksena pidetään myös yhdenjaksoista, vähintään 20 opintoviikon laajuista koulutusta, joka johtaa ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Laki on voimassa 31 päivään heinäkuuta Lakia sovelletaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetun lain (645/2001) voimassa ollessa aloitettuun koulutukseen sen päättymiseen saakka. Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Sinikka Mönkäre HE 21/2001 SiVM 5/2001 EV 83/2001

6 2066 N:o 648 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen 11 ja 22 a :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, kumotaan ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun asetuksen (256/1995) 11 :n 2 momentti ja muutetaan 22 a, sellaisena kuin se on asetuksessa 473/2000, seuraavasti: 22a Oikaisun hakeminen opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen Opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Ministeri Sinikka Mönkäre Opetusneuvos Hannu Sirén

7 2067 N:o 649 Valtioneuvoston asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annetun asetuksen (221/1994) liitteenä olevan luettelon II osa seuraavasti: Luettelo aloista, oppiaineryhmistä ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät filosofian maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa II Luonnontieteelliset tutkinnot HY JoY JY KY OY TaY TY ÅA Biokemian ala... x x x x x x Biologian ala... x x x x x x x Fysiikan ala... x x x x x x x Geologian ala... x x x x Kemian ala... x x x x x x Maantieteen ala... x x x x Matematiikan ala... x x x x x x x Filosofia... x Geofysiikka... x x Meteorologia... x Tietojenkäsittelyoppi tai tietotekniikka... x x x x x x x x Tilastotiede... x x x x Tähtitiede... x x x

8 2068 N:o 649 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Ministeri Sinikka Mönkäre Opetusneuvos Marja-Liisa Niemi

9 2069 N:o 650 Valtioneuvoston asetus terveystieteiden tutkinnoista annetun asetuksen 10 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997 annetun asetuksen (628/1997) 10 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 584/2000, seuraavasti: 10 Maisterin tutkinnon järjestäminen Maisterin tutkinnossa pääaineina voivat olla: Jyväskylän yliopistossa fysioterapia, gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede, terveyskasvatus ja toimintaterapia; Kuopion yliopistossa ergonomia, hoitotiede, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede, terveyshallintotiede ja terveystaloustiede; Oulun yliopistossa hoitotiede, hyvinvointitekniikka, kliininen laboratoriotiede, radiografia ja terveyshallintotiede; Tampereen yliopistossa hoitotiede ja kansanterveystiede; Turun yliopistossa hoitotiede; ja Åbo Akademissa hoitotiede. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Ministeri Sinikka Mönkäre Opetusneuvos Marja-Liisa Niemi /93

10 2070 N:o 651 Valtioneuvoston asetus vesistötoimenpiteiden tukemisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 :n ja 64 :n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä on 15 laissa 44/2000: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan tuettaessa vesistötoimenpiteitä maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 :n nojalla valtion työnä tai myöntämällä niiden toteuttamiseen avustusta valtion varoista. Mitä tässä asetuksessa säädetään vesistötoimenpiteiden tukemisesta, koskee myös sellaista tukea, jota rahoitetaan Euroopan yhteisön rakennerahastoista tai muista yhteisön varoista, jollei maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa tai muutoin toisin säädetä. 2 Tuettavat toimenpiteet Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää tukea sellaiselle vesistötoimenpiteelle, jonka tarkoituksena on: 1) tulvista tai muista luonnonolosuhteista taikka vesistöön jääneistä rakenteista vesistössä tai sen ranta-alueella aiheutuvan vaaran, haitan tai vahingon vähentäminen; 2) valtion tuella aiemmin toteutetun vesistötoimenpiteen täydentäminen tai parantaminen taikka aiemmin toteutetun vesistötoimenpiteen vuoksi tarpeellinen vesistön kunnostaminen; 3) valtion tuella muualla kuin vesistössä aiemmin toteutetun toimenpiteen vuoksi tarpeellinen vesistön kunnostaminen; tai 4) vesistön monipuolisen käytön sekä hoidon edistäminen. 3 Vesistötoimenpiteen tukemisen edellytykset Vesistötoimenpiteen tukemisen edellytyksenä on, että: 1) toimenpiteellä on yleistä merkitystä hyödynsaajien lukumäärän, hyödyn laadun, vaikutusalueen laajuuden tai jonkin muun vastaavan syyn vuoksi; 2) toimenpiteen tarve on aiheutunut luonnonolosuhteista tai tarpeen aiheuttajaa ei voida osoittaa siten, että tämä voitaisiin velvoittaa kokonaisuudessaan vastaamaan tarpeellisista toimenpiteistä tai niiden kustannuksista; ja 3) toimenpiteen kustannukset ovat kohtuulliset sillä saavutettaviin hyötyihin verrattuna. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että avustuksen saajalla on toimenpiteen laajuus ja vaativuus huomioon ottaen edellytykset vastata itse toimenpiteen toteutuksesta ja toteutuksen jälkeisistä velvoitteista. Mitä tässä säädetään avustuksen saajasta, koskee soveltuvin osin myös sitä, jolle valmistunut valtion työ luovutetaan. 4 Toimenpiteen kustannukset Sellaisia kustannuksia, joita varten voidaan myöntää tukea, ovat toimenpiteen suunnittelu-ja toteuttamisvaiheen aikaiset kustannukset: 1) suunnittelusta ja toteuttamisesta;

11 N:o ) vahinkojen estämisestä; sekä 3) säädöksiin tai lupiin perustuvista velvoitteista. 5 Tuen osuus toimenpiteen kustannuksista Määriteltäessä tuen osuutta toimenpiteen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista on otettava huomioon taloudellisten ja muiden hyötyjen kohdentuminen, toimenpiteen merkitys yleiseltä kannalta sekä työllisyysnäkökohdat. Valtion tuen osuus voi olla enintään 50 prosenttia 4 :ssä mainituista kustannuksista. Valtion tuen osuus voi kuitenkin olla tätä suurempi silloin, kun: 1) kyse on 2 :n 1 kohdassa mainitusta toimenpiteestä, jolla on yleistä merkitystä turvallisuuden taikka merkittävien omaisuustai ympäristöarvojen säilymisen kannalta; tai 2) kyse on 2 :n 2 tai 3 kohdassa mainitusta valtion tuella aiemmin toteutettuun toimenpiteeseen liittyvästä toimenpiteestä. Euroopan yhteisön rakennerahastoista tai muista yhteisön varoista myönnettävän tuen osuus kokonaiskustannuksista määräytyy sen perusteella, mitä siitä erikseen säädetään. 6 Avustuksen maksamisen edellytykset Sen lisäksi, mitä maaseutuelinkeinojen rahoituslain 53 :ssä säädetään tukipäätöksen ehdoista, maa-ja metsätalousministeriön vahvistamalle päätöskaavalle laaditun päätöksen ehdoiksi avustuksen maksamiselle on otettava, että: 1) avustuksen hakijalla on toimenpiteen toteuttamisen edellyttämät vesilain (264/ 1961) mukaiset ja muut tarvittavat luvat ja oikeudet; ja 2) avustuksen hakija on sitoutunut huolehtimaan asianmukaisesti rakenteiden käytöstä ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteen valmistumisen jälkeisistä velvoitteista. Avustus tai, jos avustus maksetaan useammassa erässä, sen erä maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Avustuksen viimeinen erä maksetaan sen jälkeen, kun työ on hyväksyttävästi loppuun suoritettu ja tilitys tarkastettu. 7 Sopimus valtion työstä Ennen sellaisen vesistötoimenpiteen aloittamista, joka toteutetaan valtion työnä, on valtion ja muun toimenpiteeseen osallistuvan kesken tehtävä sopimus valtion työstä. Sopimuksen tekee valtion puolesta alueellinen ympäristökeskus. Sopimuksessa on määriteltävä kunkin sopijapuolen tehtävät ja vastuut vesistötoimenpiteestä ja sen jälkeisistä toimista. Sopimuksessa on määriteltävä valmistuneen työn luovutuksen yksityiskohdat ja ne ehdot, joita luovutuksen jälkeen tulee noudattaa. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Maa-ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vesihallintojohtaja Kai Kaatra

12 2072 N:o 652 Valtioneuvoston asetus aikuiskoulutustuesta Annettu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali-ja terveysministeriön esittelystä, säädetään aikuiskoulutustuesta 28 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1276/2000) 32 :n nojalla: 1 Sosiaali-ja terveysministeriö ja työttömyysvakuutusrahasto maksavat koulutus-ja erorahastolle kuukausittain ennakkoa siten, että ennakkojen yhteismäärä vastaa vuoden aikana suoritettavaksi arvioitua aikuiskoulutustuen määrää ja että ennakot ovat riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuukautena. Koulutus-ja erorahaston on vuosittain viimeistään toukokuun 1 päivänä lähetettävä sosiaali-ja terveysministeriölle perusteltu arvio aikuiskoulutustuen perusosaan seuraavana vuonna maksettavasta valtionosuuden ennakosta ja työttömyysvakuutusrahastolle arvio aikuiskoulutustuen ansio-osaan maksettavasta työttömyysvakuutusrahaston ennakosta. Arvioita tulee tarkistaa marraskuun 15 päivään mennessä, jos niiden perusteet ovat olennaisesti muuttuneet. 2 Valtio ja työttömyysvakuutusrahasto maksavat ennakot koulutus-ja erorahastolle kuukausittain tasasuuruisina erinä viimeistään kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Koulutus-ja erorahaston rahoituksen turvaamiseksi tai, jos vuotuiset ennakot olennaisesti muuttuvat, ennakot voidaan maksaa edellä säädetystä poiketen. Ennakot tulee välittömästi tarkistaa, jos niiden perusteet ovat olennaisesti muuttuneet. Sosiaali-ja terveysministeriö voi määrätä koulutus-ja erorahaston palauttamaan liikaa maksettua valtionosuuden ennakkoa ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osaan maksettua ennakkoa. 3 Koulutus-ja erorahaston tilinpäätöksen yhteydessä on vuosittain vahvistettava ne määrät, jotka valtion on tilivuonna tullut aikuiskoulutustuesta annetun lain 30 :n mukaisesti maksaa perusosan ja työttömyysvakuutusrahaston ansio-osan rahoituksena. Maksettujen ennakoiden ja vahvistettujen määrien erotukset otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kalenterikuukauden ennakoissa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Vuoteen 2001 kohdistuvat ennakot maksetaan valtion talousarvioon momentille otetun määrärahan mukaisesti siten, että työttömyysvakuutusrahaston ennakko mitoitetaan määrärahan perusteena olevan etuusmenoarvion mukaisesti. Koulutus-ja erorahaston on lähetettävä 1 :n 2 momentissa

13 N:o tarkoitetut vuoden 2002 ennakoita koskevat arviot marraskuun 15 päivään 2001 mennessä. Ennen tämän asetuksen voimantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Hallitusneuvos Hannu Hakkola

14 2074 N:o 653 Opetusministeriön asetus ammattikorkeakoulujen opetuksesta perittävien maksujen perusteista Annettu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (255/1995) 16 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 583/2001: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään maksuista, joita ammattikorkeakoulut voivat periä opetuksesta ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (255/1995) nojalla. 2 Opetuksesta perittävät maksut Ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja sen edellyttämät tai siihen liittyvät tehtävät, kuten valintakokeet, kuulustelut, arvioinnit, opinnäytetöiden ohjaus ja tarkastus, opinto-ohjaus, todistukset opintosuorituksista ja tutkintotodistukset, ovat opiskelijalle maksuttomia. Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 1 :ssä tarkoitetuista aikuiskoulutuksena suoritettavista erikoistumisopinnoista opiskelijalta voidaan periä enintään markan suuruinen maksu lukuvuodessa. Erityisestä syystä maksu voidaan jättää osittain tai kokonaan perimättä. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa voidaan opiskelijalta periä maksu enintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan. Maksu voidaan periä kuulustelulta, päivältä, opintoviikolta tai lukuvuodelta. Erityisestä syystä maksu voidaan periä todellisia kustannuksia pienempänä tai jättää perimättä. Jos muu kuin ammattikorkeakoulu järjestää avointa ammattikorkeakouluopetusta, ammattikorkeakoulu perii opetuksen vastaavuuden hyväksymisestä ja opintosuoritusten rekisteröinnistä maksun opetuksen järjestäjältä todellisten kustannusten mukaan. Jos ammattikorkeakoulu saa avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen tai ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 1 :ssä tarkoitettuun muuhun aikuiskoulutukseen julkista rahoitusta, maksu määrätään koulutuksen järjestämisestä aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan ja maksun suuruutta laskettaessa julkinen rahoitus otetaan vähennyksenä huomioon. 3 Oppimateriaaleista ja tarvikkeista perittävät maksut Jos ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja taikka työvälineitä, laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, ammattikorkeakoulu voi periä niistä maksun todellisten hankinta-tai tuotantokustannusten mukaisesti. Jos opiskelija hankkii tällaiset oppimateriaalit tai tarvikkeet muualta, häneltä ei voida periä tässä momentissa tarkoitettuja maksuja. Edellä 1 momentissa tarkoitettuina oppimateriaaleina ja tarvikkeina ei pidetä maksuttomaan opetukseen kuuluvia opetuksen järjestämisen edellyttämiä työvälineitä, koneita, laitteita, suojavaatteita, työturvallisuus-

15 N:o säännöksissä edellytettyjä varusteita, opetuksessa käytettäviä koululle kuuluvia materiaaleja ja tarvikkeita eikä muita vastaavia opetusvälineitä. 4 Kustannusten laskeminen Tässä asetuksessa säädettyjen maksujen perusteina käytettäviä todellisia kustannuksia laskettaessa otetaan huomioon kustannukset, joita käytetään määriteltäessä valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :ssä tarkoitettua suoritteen omakustannusarvoa. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä maksuja lukuvuodelle Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2001 Ministeri Sinikka Mönkäre Opetusneuvos Hannu Sirén

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 2 arkkia EDITA OYJ, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN