50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA"

Transkriptio

1 50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA Julkaisu nro 6: Dokumentti, joka sisältää yksityiskohtaiset menetelmät 50/50 järjestelmän käyttämiseksi. Työpaketti 2: Perusedellytysten sekä 50/50 projektin metodologian määrittely käyttöönotettavaksi eri maissa. Tämän julkaisun koordinoinnista vastaavat partnerit: Sisällön kehittäminen: UFU e.v. Independent Institute for Environmental Concerns Muokkaus ja ulkoasu: Barcelona Provincial Council Vastuuvapauslauseke: Vastuu tämän julkaisun sisällöstä kuuluu kokonaisuudessaan sen tekijöille. Sisältö ei välttämättä kuvasta Euroopan yhteisön mielipidettä. Euroopan Komissio ei ole vastuussa mistään tämän julkaisun sisältämän informaation käytöstä.

2 50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA Tässä dokumentissa kuvaamme ne vaiheet ja tehtävät, jotka tulee käydä läpi ennen 50/50 projektia ja sen aikana. Euronet 50/50 on eurooppalainen projekti, jonka tarkoituksena on saada energiakulutus alhaisemmaksi koulurakennuksissa rohkaisemalla koulun henkilökuntaa ja oppilaita muuttamaan energiankulutustapojaan. Energian säästäminen johtaa taloudelliseen hyötyyn, joka jaetaan koulurakennuksesta vastaavan organisaation (yleensä kunta) ja koulun kesken. Tämä opas pohjautuu International Institute for Environmental Concerns (UfU) organisaation ehdottamaan metodologiaan, jota on mukautettu erilaisiin opetusjärjestelmiin soveltuvaksi. Euronet 50/50 keskittyy pääasiassa vuotiaiden oppilaiden valistamiseen. Projekti toteutetaan kouluissa kahden kalenterivuoden aikana; työ on lähtenyt käyntiin tammikuussa 2010 ja se jatkuu aina vuoden 2011 loppuun saakka. Euronet 50/50 projektin onnistumisen varmistamiseksi otamme erittäin mielellämme vastaan ehdotuksianne ja kokemuksianne tämän oppaan sisältöön liittyen.

3 JOHDANTO 1. Mitkä ovat 50/50 projektin energiansäästötavoitteet? 50/50 projektin idea, joka perustuu saksalaisissa kouluissa saatuihin kokemuksiin, on välittää 50 koulussa käytetty ja testattu 50/50 metodologia projektipartnereiden maihin ja luoda eurooppalainen kouluverkosto, joka toiminnallaan pyrkii säästämään energiaa ja taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Projektin päätavoitteet ovat 1) alentaa koulujen energiankulutusta, 2) parantaa säästöjen kautta koulujen toimintakykyä ja 3) luoda Euronet 50/50 kouluverkosto. Säästää energiaa muuttamalla koulun henkilökunnan ja oppilaiden toimintatapoja sekä tekemällä pieniä huoltotoimenpiteitä Muuttaa käyttäytymistä valistamalla ympäristöasioista ja ilmastonsuojelusta Antaa oppilaille suurempi rooli ideoiden ja keinojen kehittelyssä energian säästämiseksi koulussa Edistää energiatietoisuutta laajemminkin (ei vain koulujen ja energiatiimien sisällä), sillä oppilaat voivat levittää tietoa projektissa oppimastaan myös kotona ja muualla koulun ulkopuolella Säästää rahaa, joka muutoin käytettäisiin energiakulujen kattamiseen. Tämä säästö voidaan ohjata muuhun toimintaan ja toisenlaisiin projekteihin. (Keskimääräinen kulutustapojen muutoksella aikaansaatu energiansäästö on noin 10 % alkuperäisestä kulutuksesta). 50/50 projektin päätavoitteena ei ole saada kouluja investoimaan uusiin laitteisiin tai uusiutuviin energiamuotoihin, mutta mielenkiintoisia remontti/modernisointiehdotuksia voidaan harkita. Hyvä aloitus varmistaa hyvän lopetuksen Hyvä suunnittelu on avain onnistumiseen 2. Ennen kuin aloitat työskentelyn oppilaiden kanssa Varmistaaksesi, että projektin aikana onnistutaan sekä alentamaan energiankulutusta että saamaan mahdollisimman monia viiteryhmiä osalliseksi, seuraavat tehtävät tulisi suorittaa ennen projektin toteuttamista koulussa: a. Valitse projektiin osallistuvat koulut projektipartnereiden kehittämien kriteerien perusteella. Vastuutaho: kaikki hankkeen toteutuksesta vastaavat partneriorganisaatiot. b. Suunnittele projektissa tehtävät työt yksityiskohtaisesti. Vastuutaho: kaikki partnerit. c. Määrittele selkeästi projektin osapuolet sekä kunkin tehtävät/vastuualueet. Vastuutaho: Kaikki partnerit yhdessä opetustoiminnasta vastaavan organisaation (esim. koulutoimi) sekä koulukiinteistöstä vastaavan organisaation (esim. tekninen toimi) kanssa. d. Määrittele projektin jokaisessa vaiheessa mahdollisesti syntyvät lopputuotteet. Vastuutaho: kaikki partnerit. Jokainen koulu voi metodologiaa soveltaessaan ehdottaa uusia tuotteita. e. Luonnostele jatkuvuusehdotus varmistaaksesi projektin jatkuminen. Vastuutaho: Jokainen partneri tekee vähimmäisehdotuksen, jonka koulut viimeistelevät.

4 a. Koulujen valinnassa otetaan huomioon kriteerit, joista projektipartnerit ovat sopineet sekä kriteerit, joita partnerit pitävät oleellisina oman maansa koulujärjestelmän luonteen huomioonottaen. b. Yksityiskohtainen suunnittelu sisältää seuraavia asioita: - Ennakoi projektin kesto, joka tässä tapauksessa on kaksi kalenterivuotta (alkaen vuoden 2010 tammikuusta, päättyen vuoden 2011 joulukuuhun) - Hanki tarvittavat perustiedot: o koulun pohjapiirustus, sisältäen luokkatilat, salit, käytävät jne. sekä merkinnät energiaan liittyvistä yksiköistä (esim. lämmitys, kanavat/putket, ikkunat jne.). Vastuutaho: kiinteistöstä vastaava organisaatio. o tiedot koulun energiankulutuksesta ja kustannuksista edellisiltä vuosilta (määrittele vuosien määrä). Vastuutaho: kiinteistöstä vastaava organisaatio. o määrittele kulutuksen viitearvot. - Laadi arvioitu aikataulu - Määrittele sopimukset, jotka tulee allekirjoittaa osapuolten kesken (projektipartneri ja kiinteistöstä vastaava organisaatio, kiinteistöstä vastaava organisaatio ja koulu). Määrittele sopimusten sisältö tarkasti (osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet sekä saadun hyödyn jakosuhde ja tapa). - Muut perusasiat c. Määrittele projektissa työskentelevät henkilöt. Projektin aikana toteutetaan useita tehtäväkokonaisuuksia, joista jokaisella tulisi olla oma vastuuhenkilönsä. Vastuuhenkilöiden ja heidän tehtäviensä määrittäminen heti projektin alkaessa on erittäin tärkeää. - Hankkeen toteutuksesta vastaava organisaatio (projektipartneri): o seurata projektin kehittymistä ja toteuttamista kouluissa o koordinoida erilaisia toimintoja osallisten välillä o siirtää kouluihin muilta projektipartnereilta saatuja kokemuksia ja tuloksia, mikäli näistä on apua projektin toteuttamisessa. - Koulukiinteistön energialaskut maksava organisaatio yhdessä koulun kanssa: o hankkia tiedot koulun energiankulutuksesta ja sen kustannuksista o raportoida kaikista koulun hallinnointiin liittyvistä asioista, joilla voi olla merkittävä vaikutus koulun toiminnan kannalta. - Koulu mahdollisesti yhdessä opetuksesta vastaavan organisaation kanssa: o valvoa projektin toteuttamista koulussa o tarjota kaikkea sellaista informaatiota, joka saattaa olla tarpeellista projektin toteuttamisen kannalta o varmistaa vastuullisten opettajien sitoutuminen projektiin o välittää tietoa projektin toimista ja tuloksista erilaisille ryhmille: oppilaille, perheille, henkilökunnalle, muille koulun tiloja käyttäville (esim. ilta ja viikonloppukäyttäjät) jne. - Opettajat: o Ohjata oppilaita, jotka vastaavat projektin toteuttamisesta o Antaa oppilaille kaikki tarvittava tieto, jotta nämä voivat työstää projektitehtäviä, tehdä johtopäätöksiä ja ehdotuksia jne.

5 o Jakaa tietoa muille opettajille - Koulun muu henkilökunta: o Antaa oppilaille heidän tarvitsemansa tiedot o Toimia oppaana lapsille heidän tarkastellessaan koulun tiloja o Raportoida erilaisista energiansäästötoimista, jotka voidaan toteuttaa koulussa o Välittää tietoa myös muille koulun tiloja käyttäville (esim. ilta ja viikonloppukäyttäjät). - Oppilaat, jotka vastaavat projektin toteuttamisesta. (He ovat alakoulun vanhimpia oppilaita, vuotiaita neljännestä kuudenteen luokkaan): o Huolehtia koulukiinteistön tarkastamisesta ja osoittaa koulunsa heikkoudet energiankäytön kannalta o Mitata erilaisia parametrejä (lämpötila, valoisuus jne.) o Keskustella projektista muiden oppilaiden kanssa o Tehdä kysely koulun oppilaille näiden energiaan liittyvistä toimintatavoista o Tiedottaa muille keinoista, joilla säästää energiaa o Tehdä parannusehdotuksia o Olla yhteydessä muiden projektiin osallistuvien koulujen oppilaisiin (erityisesti blogien kautta) o Käyttää Internetiä kommunikaatioväylänä. - Koulun ulkopuolinen kouluttaja / opettaja (mikäli resurssit mahdollistavat tällaisen henkilön sitouttamisen projektiin): o Koordinoida koulun energiatilanteen arviointi: mitä toimenpiteitä olisi syytä tehdä, kuinka ne tulisi toteuttaa ja kuinka niitä voidaan valvoa o Tiedottaa energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista o Tarjota teknista tukea oppilaiden tekemien ehdotusten kehittämiseen. Jotta projektin useat vaiheet ja niiden tehtävät saadaan toteutettua koordinoidusti, jokaiseen kouluun perustetaan energiatiimi, joka toteuttaa projektia koulussa. Tämä tiimi koostuu seuraavista jäsenistä: o Hankkeen toteutuksesta vastaavan organisaation edustaja o Koulukiinteistöstä vastaavan organisaation edustaja o Opetuksesta vastaavan organisaation edustaja o Projektin toteutuksesta vastaavat oppilaat o Projektin toteutuksesta vastaavat opettajat o Koulun henkilökunnan (muu kuin opettajakunta, esim. talonmies/vahtimestari) edustaja o Mahdollisuuksien mukaan ulkopuolinen kouluttaja d. Erittele projektin jokaisesta vaiheesta mahdollisesti syntyvät lopputuotteet. Jokainen vaihe tavoiteltuine lopputuloksineen on määriteltävä selkeästi. Eri vaiheiden lopputuotteet vaihtelevat: toisinaan tuloksena on luokkahuoneista kerätyistä mittaustuloksista piirretty kaavio, koulun käytäville askarreltu juliste tai tuloksista laadittu yhteenveto. Kullekin kiinteistölle määritellään minimistandardit, mutta koulut voivat projektia toteuttaessaan ehdottaa myös uusia tuotteita.

6 e. Ehdotus projektin jatkuvuudesta: Kuten aiemmin todettiin, tämän projektin kesto on alun alkaen kaksi vuotta. Tavoitteena on kuitenkin se, että projekti jatkuu ja mukaan saadaan lisää kouluja tämän ajan jälkeenkin. Tämän vuoksi on tärkeää, että heti projektin alussa varmistetaan mukana olevien henkilöiden olevan valmiita sitoutumaan projektiin vähintäänkin ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi. On hyvä pitää mielessä, että tässä pilottiprojektissa toiminta aloitetaan kesken kouluvuotta (1.1.10), joten osa oppilaista, jotka ovat olleet alusta lähtien mukana projektissa, saattavat lähteä koulusta kesken projektin (ensimmäiset jo kesäkuuhun 2010 mennessä). Näin ollen olisi hyvä sisällyttää energiatiimiin oppilaita kahdelta eri vuosiluokalta tai ainakin varmistaa, että koulun vastuuhenkilöt ovat valmiita jatkamaan projektia seuraavana vuonna uusien oppilaiden kanssa. Lisäksi, projektin seuranta on oleellinen osa tehtäväpalettia. Seurannan ja kehittämisehdotusten avulla voidaan parantaa metodologiaa tulevaisuutta varten. Projektin jatkuvuuden varmistaminen on yksi Euronet 50/50 projektin päätepisteistä. On huomioitava, että 50/50 projekti ei onnistu, mikäli se nähdään ainoastaan yhtenä osana normaalia koulupäivää. Projekti vaatii laajempaa näkemystä ja koululaisten vahvaa sitoutumista. Lisäksi projektissa tarvitaan ulkopuolista tietoa ja motivointia.

7 YHDEKSÄN PORRASTA MENESTYKSEKKÄÄSEEN 50/50 PROJEKTIIN Vaihe 1: Energiatiimin kokoaminen Vaihe 2: Koulun energiankulutuksen arviointi Vaihe 3: Tieto, tietoisuus ja suunnittelu Vaihe 4: Energiakierros Vaihe 5: Tiedonkeräys Vaihe 6: Koulun toimintasuunnitelma Vaihe 7: Tuloksista tiedottaminen muulle kouluyhteisölle Vaihe 8: Pieniä investointeja vaativista toimenpiteistä tiedottaminen Vaihe 9: Taloudellisten säästöjen käyttö ja siitä raportointi kouluyhteisölle VAIHE 1: ENERGIATIIMIN KOKOAMINEN Projektin toimivuus on energiatiimin varassa. Energiatiimi käyttää projektiin paljon aikaa ja toimii projektin moottorina koulussa. On hyvä muistaa, etteivät normaalit opetustunnit välttämättä riitä projektin menestyksekkääseen toteuttamiseen. Kun projektin vaiheet on käyty läpi ja suunniteltu, on vielä ennen projektin käynnistämistä valittava energiatiimi. Tiimille annetaan tehtävät ja määritellään toimintatavat. Kuka voi osallistua? - Kokonainen luokka tai ryhmä asiasta kiinnostuneita edustajia eri luokista - Koulukiinteistön huollosta vastaava (kiinteistönhoitaja, vahtimestari, talonmies ) - Vähintään kaksi kiinnostunutta opettajaa - Hankkeen toteutuksesta vastaavan organisaation edustaja - Kiinteistöstä vastaavan organisaation edustaja - Opetuksesta vastaavan organisaation edustaja - Ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija, mikäli mahdollista. Mitkä ovat energiatiimin tehtävät? - Suunnitella ja toteuttaa tehtäviä, jotka on kuvailtu alla vaiheissa 2 9. o koulukiinteistön tarkastaminen: koulun puutteiden osoittaminen energiankulutuksen näkökulmasta o eri parametrien mittaaminen ja dokumentoiminen (lämpötila, valoisuus jne.) o keskusteleminen projektista muiden oppilaiden kanssa o kyselyn toteuttaminen koulun oppilaiden keskuudessa heidän energiaan liittyvien toimintatapojensa selvittämiseksi o tiedottaminen muille keinoista, joilla säästää energiaa o parannusehdotusten tekeminen o yhteydenpito muihin projektiin osallistuvien koulujen oppilaisiin o Internetin käyttö kommunikaatioväylänä.

8 - Koordinoida projektia ja tehdä tarvittavat päätökset projektin etenemisen kannalta - Tiedottaa projektista ja sen tuloksista kouluyhteisölle sekä koulun ulkopuolelle. Kuinka se toimii käytännössä? - Aluksi energiatiimi tapaa viikottain, mutta projektin edetessä tapaamisia saattaa olla useamminkin - Tiimin keskeisimpien jäsenten tulee olla aina läsnä kokouksissa: osallisena olevat oppilaat, opettajat, kiinteistönhoitaja jne. - Muiden organisaatioiden edustajat osallistuvat noin kerran kuussa tai tarpeen mukaan - Mikäli projektissa on mahdollisuus ulkopuolisen kouluttajan/asiantuntijan käyttöön, tämä auttaa erityisesti tiedon keruussa ja arvioinnissa. - Lista energiatiimin jäsenistä - Energiatiimin säännöt. VAIHE 2: KOULUN ENERGIANKULUTUKSEN ARVIOINTI Tämän vaiheen tarkoituksena on kartoittaa koulukiinteistön energiankäyttöä energiatiimin aikuisjäsenten kesken. Tarkoituksena on analysoida, mihin energiaa käytetään ja millaisia energianlähteitä, tiloja, koneita ja laitteita koulussa on jne. Tämä auttaa myöhemmin energiatiimiä, jonka tehtävänä on löytää koulun vahvuudet ja heikkoudet energiankulutuksen näkökulmasta sekä etsiä ne osa alueet, joissa on eniten parantamisen varaa. Koulun energiankulutuksen arviointi suoritetaan tekemällä koulussa kierros, jossa tarkastellaan seuraavia asioita: lämmitysjärjestelmä, lämpöpatterit, ilmanvaihtolaitteet, valonlähteet, vedenkulutus, ikkunat, putkien/kanavien muodot, lämpötilan säätimet (termostaatit) jne. Energiakierrokselle osallistuvat: - Koulun rehtori - Projektissa mukana olevat opettajat - Koulun talonmies/vahtimestari/kiinteistönhoitaja - Projektissa mahdollisesti mukana oleva koulun ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija. Tavoite: - Selvittää koulun tilanne, mm. seuraavien asioiden osalta: o lämmitysjärjestelmä o rakennuksen kunto: katto, ikkunat, lämpöeristys, ullakko jne. - Etsiä mahdollisia onnistumiskokemuksia oppilaille - Lisätä avainhenkilöiden sitoutumista projektiin. - Asiakirja projektin lähtökohdaksi: o lista koulun energialaitteista o lista asioista, joihin energiatiimin tulee erityisesti kiinnittää huomiota.

9 VAIHE 3: TIETO, TIETOISUUS JA SUUNNITTELU Projektin menestyksekkään toteuttamisen kannalta on olennaista, että energiatiimiin kuuluvilla oppilailla on riittävä teoreettinen tietopohja 50/50 projektiin liittyvistä asioista. Kun oppilaat tuntevat projektin sisällön ja sisäistävät toimintakonseptin, se lisää heidän tietoisuuttaan sekä mahdollisuuksiaan välittää tietoa edelleen muille oppilaille. Tämä projekti ei ole pelkkää hauskanpitoa tai rahansäästöä. 50/50 projekti pyrkii toimimaan sysäyksenä energiatietoisuuteen sekä muodostamaan myönteisen käsityksen siitä, että asioihin voi vaikuttaa ja että me voimme tehdä jotain suojellaksemme ympäristöä ja torjuaksemme ilmastonmuutosta. Tarkoituksena on välittää viestiä siitä, ettei kaikki ole menetetty, jos toimitaan nyt, ja että jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa ympäristöön. Tässä vaiheessa tulee kertoa seuraavista aiheista: Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja ilmastonsuojelu Energian säästäminen, energiatehokkuus ja uusiutuvat energia jne. Varmistaaksesi projektin onnistumisen pidemmällä aikavälillä, tässä vaiheessa on elintärkeää saada luotua oppilaille myönteinen asenne aihetta kohtaan, sillä mediassa jatkuvasti esille nousevat uutiset luonnonkatastrofeista sekä julkinen keskustelu aiheesta saattaa johtaa välinpitämättömyyteen tai toivottomuuden tunteen. Aiemmin kerätyt alustavan energiakierroksen tulokset annetaan nyt energiatiimille, jotta voidaan suunnitella tulevaa tiedonkeruuta ja analysointia. Tämä toimii samalla suunnitteluvaiheena seuraaville toimille: Energiatiimin toteuttaman energiakierroksen aikana suoritettavien tehtävien määrittely Tehtävälomakkeiden valmistaminen Tehtävien jakaminen energiatiimin jäsenten kesken Tarpeellisten materiaalien valmistelu Arviointia varten tarvittavien kriteerien laadinta. Yhteenveto käsiteltävistä asioista Yhteenveto tiedotettavista asioista Lomakkeet energiakierrosta varten Muistilista kaikesta analysoitavasta. VAIHE 4: ENERGIAKIERROS Energiakierroksella tiimiläiset kirjaavat ylös kaiken oleellisen, joka liittyy koulun energiankulutukseen. Tämän tarkastuskierroksen oppaana toimii koulun kiinteistönhoitaja yhdessä opettajan kanssa. Mikäli projektissa on mukana ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija, myös hän osallistuu kierrokselle.

10 Energiatiimi tarkastaa koko koulurakennuksessa: Lämmityksen, ilmastoinnin ja ilmanvaihdon Valaistuksen sekä sähköä käyttävät laitteet Vedenkäytön Jätteiden lajittelun. Kaikki koulun tilat tulisi tarkastaa: Luokkahuoneet kaikissa kerroksissa Käytävät Portaikot Juhla/liikuntasali Opettajien huone WC / suihkutilat Varastot jne. Muistiinpanot kirjoitetaan etukäteen valmistelluille lomakkeille, joita jatkossa käytetään hyväksi tiimitapaamisissa. Lomakkeiden avulla voidaan yhdessä tehdä johtopäätöksiä, jotka toimivat lähtökohtana tuleville parannusehdotuksille. Kerätyn informaation pohjalta energiatiimin tulee tehdä lista asioista, joihin pitäisi projektin seuraavissa vaiheissa kiinnittää erityisesti huomiota. Tällainen lista on avuksi yksityiskohtaisempaa tietoa kerättäessä. Koulun pohjapiirustus, johon on merkitty sähkölaitteet Lista tehdyistä havainnoista Tehtäväpaperin Energia koulussamme täyttäminen Ehdotus seuraavaa vaihetta varten siitä, mitä tietoa tulisi kerätä ja missä. VAIHE 5: TIEDONKERÄYS Sen jälkeen, kun energiakierros koulussa on tehty ja koulun tilanne energiankulutuksen näkökulmasta on selvillä, on tarpeen tietää täsmälleen, miten energiaa koulussa käytetään. Tämä tieto saadaan keräämällä lukemia ja liittämällä ne aiemmin luotuihin dokumentteihin. Tiedonkeräys: Kaikki tieto, joka on energiatiimin mielestä hyödyllistä tai kiinnostavaa sekä Energia koulussamme tehtäväpaperille kerätty tieto. Lämpötilamittaukset Valaistustilanne Valojen käyttö tuntimääräisesti keskimäärin Jne.

11 Sen lisäksi, että tietoja kerätään itse koulurakennuksesta, on myös erittäin kiinnostavaa tietää, millaisia tapoja oppilailla on energiankäytön suhteen. Näin ollen energiatiimi laatii kyselyn, jossa tiedustellaan seuraavia asioita: Mielipiteitä lämpötilasta (onko liian lämmin/kylmä/sopiva), ilman laadusta jne. luokkatiloissa Tapoja sähkölaitteiden käytöstä (sammutetaanko käytön jälkeen, vältetäänkö turhaa käyttöä jne.) Mielipiteitä yleisesti koulun energiankäyttöön/kulutukseen liittyen. Kerätyn tiedon pohjalta energiatiimi tekee opettajille ja oppilaille parannusehdotuksia koulurakennuksen käyttöön liittyen, esimerkiksi: Luokkahuoneen tuuletukseen Lämmityksen säätelyyn Sähkölaitteiden käyttöön Veden käyttöön jne. Koulun pohjapiirustus, johon on merkittu kaikki sähkölaitteet ja luokkatilojen värikoodit (liian kuuma: punainen, liian kylmä: sininen, sopiva: vihreä) Kyselyn tulokset. VAIHE 6: KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA Energiatiimi keskustelee koululla suorittamistaan tehtävistä ja niistä saaduista tuloksista, arvioi koulunsa energiatilannetta ja tekee parannusehdotuksia. Energiatiimi kehittelee ja esittää erilaisia ratkaisuja / parannusehdotuksia liittyen kaikkiin tarpeellisiin asioihin, joissa uskotaan löytyvän parantamisen varaa. Samanaikaisesti tulee pohtia tapoja seurata toiminnan tuloksia. Mahdollisuuksien mukaan pyritään asettamaan täsmällisiä tavoitteita: valojen tarpeettoman käytön vähentäminen tietyllä tuntimäärällä, luokkatilojen lämpötilan pysyminen tavoitelukemissa jne. Suunniteltujen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumiselle olisi hyvä myös asettaa aikarajat. Ehdotettuja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: Ohjeistus ikkunoiden sulkemisesta ja lämmityksen käytöstä Valonkatkaisijoiden merkitseminen Vedenkäyttötottumusten muuttaminen Sähkölaitteiden sulkeminen käytön jälkeen Ohjeistus sähkölaitteiden tehokkaasta käytöstä (stand by tilan välttäminen) ja käyttöajoista Ehdotukset korjauksista ja parannustöistä, jotka kohentaisivat tilannetta. Energiatiimi täsmentää, mitkä ehdotukset suunnataan millekin kohderyhmälle: Koulurakennuksen pääasialliset käyttäjät (opettajat ja oppilaat) Koulu (rehtori, talonmies) Koulutilojen muut käyttäjät (ilta ja viikonloppukäyttäjät)

12 Koulukiinteistöstä vastaava organisaatio. Energiatiimi keksii erilaisia keinoja tavoittaa nämä erilaiset kohderyhmät ja toimeenpanna esittämänsä ehdotukset. Energiatoimintasuunnitelma Aikataulu suunnitelman toteuttamiseen. VAIHE 7: TULOKSISTA TIEDOTTAMINEN MUULLE KOULUYHTEISÖLLE Koko projektin onnistumisen kannalta hyvin tärkeässä roolissa on myös tietoisuuden lisääminen eri kohderyhmissä ja tätä kautta tapojen ja asenteiden muuttaminen. Tässä vaiheessa kerrotaan suuremmalle yleisölle siitä, mitä ollaan tekemässä. Tekemistä on paljon, mutta jos kukaan ei tiedä projektista tai sen tuloksista, muutosta ei tule tapahtumaan. Nyt energiatiimin oppilailla on mahdollisuus näyttää muille oppilaille, mitä he ovat oppineet ja mitä koulurakennuksen monet käyttäjät voivat tehdä säästääkseen energiaa. Ideoita, joiden avulla projektista voidaan kertoa koko koululle: Askarrelkaa erilaisia julisteita Kirjoittakaa koulun lehteen Kertokaa projektista koulun tapahtumissa Järjestäkää työpajoja Järjestäkää energiansäästöviikko tai muita teemaviikkoja/tempauksia Laatikaa projektista omat kotisivut tai kirjoittakaa blogia Pistäkää pystyyn esitys/näytelmä Jne. Kutsukaa tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin koulun mahdollisen oman lehden toimittajia sekä muita henkilöitä, jotka voivat viedä tietoa eteenpäin. Kaikki työkalut, joita käytetään tiedon välittämiseen: mitä projektissa on tehty, mitkä ovat tulokset, vihjeitä kuinka toimia ympäristöystävällisemmin jne. Koulun blogi, omat kotisivut Esitteitä eri kohderyhmille: opettajille ja oppilaille, vanhempainyhdistykselle, koulun tilojen ilta ja viikonloppukäyttäjille jne.

13 VAIHE 8: PIENIÄ INVESTOINTEJA VAATIVISTA TOIMENPITEISTÄ TIEDOTTAMINEN Energiatiimin kootessa koululle suunnattua toimintasuunnitelmaa, esiin saattaa nousta myös sellaisia toimenpiteitä, jotka vaativat pieniä investointeja. Tällaisia toimenpiteitä voidaan listata ja lähettää koulun johdolle, koulurakennuksesta vastaavalle organisaatiolle, mahdollisille sponsoreille tms. yhdessä informatiivisen kirjeen kera, jossa kerrotaan projektista. Toisinaan pienillä summilla saadaan suuria asioita aikaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässä projektissa tavoitteena ei ole tehdä suuria investointeja. Pieniä investointeja voivat olla esimerkiksi: Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen Lämpöeristysten parantaminen Hehkulamppujen korvaaminen energiasäästölampuilla Lämmityksen säätäminen Ehdotuksia koskien suurempia investointeja voi toki myös tehdä ja lähettää koulukiinteistöstä vastaavalle organisaatiolle, vaikka ne eivät varsinaisesti tämän projektin toimintaan kuulukaan. VAIHE 9: TALOUDELLISTEN SÄÄSTÖJEN KÄYTTÖ JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN KOULUYHTEISÖLLE Ensimmäisen projektivuoden lopussa on päätettävä, kuinka koulu tulee käyttämään rahat, jotka ovat säästyneet energiansäästön ansiosta. Projektissa saavutetut hyödyt (sekä säästetty energiamäärä että säästetty rahamäärä) tulee selittää koko kouluyhteisölle. Kunkin 50/50 projektivuoden päätteeksi: Selittäkää kouluyhteisölle, kuinka paljon koulussa on onnistuttu säästämään energiaa ja kuinka paljon CO2 (hiilidioksidi) päästöjä on vähennetty Kertokaa kouluyhteisölle, kuinka paljon rahaa koulu on säästänyt säästämällä energiaa Keskustelkaa siitä, mitä tällä säästetyllä rahalla voi tehdä ja, jos mahdollista, pyrkikää yhteiseen päätökseen siitä, mihin rahat käytetään. 50/50 projektissa ei ole vaatimuksena, että säästetyt varat suunnattaisiin edelleen kohteisiin, joiden tarkoituksena on energiansäästö. Tavallisesti jokaisella koululla on muitakin projekteja, ideoita ja tarpeita. Vaikka ihanteellisinta olisikin, että varat käytettäisiin ympäristöystävällisyyttä edistäviin asioihin, koulu ja oppilaat päättävät itse, kuinka haluavat säästöt käyttää. Ja lopuksi, Älkää unohtako, että projektityön tulisi olla oppilaille hauskaa!

50/50 - MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA

50/50 - MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA 50/50 - MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA D6: Dokumentti, joka sisältää yksityiskohtaiset menetelmät 50/50 järjestelmän käyttämiseksi. Työpaketti 2: Perusedellytysten sekä 50/50 projektin metodologian

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen 30-40 %

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertti taloyhtiössä Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Asiantuntijaliikkuvuus

Asiantuntijaliikkuvuus Asiantuntijaliikkuvuus Leonardo-liikkuvuushankkeiden koulutus 5. ja 12.9.2013 Tuula Hautasaari Ammatillinen koulutus, CIMO CIMOn verkkopalvelut www.maailmalle.net Maailmalle lähtijän muistilista Työssäoppimassa

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Smart solutions for saving energy

Smart solutions for saving energy SCI-C1000 SCI-projektikurssi Smart solutions for saving energy Työsuunnitelma Ryhmä: Elias Axelsson 428446 Arne Kiaupa 78892E Alison Tshala 481360 Lassi Ruonavaara 480895 Mari Porko 344562 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

50/50-PROJEKTIN HYÖDYT JULKISISSA RAKENNUKSISSA

50/50-PROJEKTIN HYÖDYT JULKISISSA RAKENNUKSISSA 50/50-PROJEKTIN HYÖDYT JULKISISSA RAKENNUKSISSA 1 PROJEKTIN ALKUPERÄINEN IDEA JA SISÄLTÖ Ympäristöpalvelujen hallinta, Barcelonan maakuntaneuvosto. SUUNNITTELU Jordi Caba HUHTIKUU 2016 Tämän asiakirjan

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

Elisa Kassa-taustajärjestelmän välilehdeltä raportit voidaan aukaista haluttuun tapahtumaan liittyvän raportin.

Elisa Kassa-taustajärjestelmän välilehdeltä raportit voidaan aukaista haluttuun tapahtumaan liittyvän raportin. Elisa Kassa Raportit Elisa Kassa tarjoaa oletusarvoisesti kymmeniä eri raportteja, jotka antavat informaatiota lähtien aina tuntikohtaisesta tapahtumien erittelystä, aina koko vuoden kattavaan tapahtumien

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee?  Sipi Korkatti 1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Virvatuli-koulutusseminaari

Virvatuli-koulutusseminaari Virvatuli-koulutusseminaari 13.9.2013 l Apuväline oppilaitoksen toiminnan arvioimiseen ja kehi4ämiseen. l Koostuu arvioin7kriteereistä eli väi4ämistä, joiden toteutumista arvioidaan oppilaitoksen omassa

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Tausta Viestintätoimikunnan pj. MD-PRC Auvo Mäkinen ilmoitti puhelimessa 20.2.2011 LC Jyväskylä/Harjun Jouni Huotarille, että Lions-liitto

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

OPS-tiekartta Missä mennään?

OPS-tiekartta Missä mennään? OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

VAETS raportointijärjestelmän käyttö

VAETS raportointijärjestelmän käyttö VAETS raportointijärjestelmän käyttö VAETS yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 Harri Heinaro, Motiva Oy Yleistä raportoinnista Yleistä raportoinnista Liittyjäraportti Mikäli Jatkuvan parantamisen välilehtiä on

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa Bionesteiden kestävyys päästökaupassa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Anne Backman Energiamarkkinavirasto Oikeudellinen perusta Komission asetus (EU) N:o 601/2012 (myöhemmin komission päästöjen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY)

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Opetuksen uudistajat I -juonne 6.5.2004 klo 13.30 17.00 Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Aikataulu to klo 13.30 17.00 Juonne- ja vertaisryhmien tavoite (10 min) Esittäytyminen (30 min) Vertaisryhmien muodostaminen,

Lisätiedot