50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA"

Transkriptio

1 50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA Julkaisu nro 6: Dokumentti, joka sisältää yksityiskohtaiset menetelmät 50/50 järjestelmän käyttämiseksi. Työpaketti 2: Perusedellytysten sekä 50/50 projektin metodologian määrittely käyttöönotettavaksi eri maissa. Tämän julkaisun koordinoinnista vastaavat partnerit: Sisällön kehittäminen: UFU e.v. Independent Institute for Environmental Concerns Muokkaus ja ulkoasu: Barcelona Provincial Council Vastuuvapauslauseke: Vastuu tämän julkaisun sisällöstä kuuluu kokonaisuudessaan sen tekijöille. Sisältö ei välttämättä kuvasta Euroopan yhteisön mielipidettä. Euroopan Komissio ei ole vastuussa mistään tämän julkaisun sisältämän informaation käytöstä.

2 50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA Tässä dokumentissa kuvaamme ne vaiheet ja tehtävät, jotka tulee käydä läpi ennen 50/50 projektia ja sen aikana. Euronet 50/50 on eurooppalainen projekti, jonka tarkoituksena on saada energiakulutus alhaisemmaksi koulurakennuksissa rohkaisemalla koulun henkilökuntaa ja oppilaita muuttamaan energiankulutustapojaan. Energian säästäminen johtaa taloudelliseen hyötyyn, joka jaetaan koulurakennuksesta vastaavan organisaation (yleensä kunta) ja koulun kesken. Tämä opas pohjautuu International Institute for Environmental Concerns (UfU) organisaation ehdottamaan metodologiaan, jota on mukautettu erilaisiin opetusjärjestelmiin soveltuvaksi. Euronet 50/50 keskittyy pääasiassa vuotiaiden oppilaiden valistamiseen. Projekti toteutetaan kouluissa kahden kalenterivuoden aikana; työ on lähtenyt käyntiin tammikuussa 2010 ja se jatkuu aina vuoden 2011 loppuun saakka. Euronet 50/50 projektin onnistumisen varmistamiseksi otamme erittäin mielellämme vastaan ehdotuksianne ja kokemuksianne tämän oppaan sisältöön liittyen.

3 JOHDANTO 1. Mitkä ovat 50/50 projektin energiansäästötavoitteet? 50/50 projektin idea, joka perustuu saksalaisissa kouluissa saatuihin kokemuksiin, on välittää 50 koulussa käytetty ja testattu 50/50 metodologia projektipartnereiden maihin ja luoda eurooppalainen kouluverkosto, joka toiminnallaan pyrkii säästämään energiaa ja taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Projektin päätavoitteet ovat 1) alentaa koulujen energiankulutusta, 2) parantaa säästöjen kautta koulujen toimintakykyä ja 3) luoda Euronet 50/50 kouluverkosto. Säästää energiaa muuttamalla koulun henkilökunnan ja oppilaiden toimintatapoja sekä tekemällä pieniä huoltotoimenpiteitä Muuttaa käyttäytymistä valistamalla ympäristöasioista ja ilmastonsuojelusta Antaa oppilaille suurempi rooli ideoiden ja keinojen kehittelyssä energian säästämiseksi koulussa Edistää energiatietoisuutta laajemminkin (ei vain koulujen ja energiatiimien sisällä), sillä oppilaat voivat levittää tietoa projektissa oppimastaan myös kotona ja muualla koulun ulkopuolella Säästää rahaa, joka muutoin käytettäisiin energiakulujen kattamiseen. Tämä säästö voidaan ohjata muuhun toimintaan ja toisenlaisiin projekteihin. (Keskimääräinen kulutustapojen muutoksella aikaansaatu energiansäästö on noin 10 % alkuperäisestä kulutuksesta). 50/50 projektin päätavoitteena ei ole saada kouluja investoimaan uusiin laitteisiin tai uusiutuviin energiamuotoihin, mutta mielenkiintoisia remontti/modernisointiehdotuksia voidaan harkita. Hyvä aloitus varmistaa hyvän lopetuksen Hyvä suunnittelu on avain onnistumiseen 2. Ennen kuin aloitat työskentelyn oppilaiden kanssa Varmistaaksesi, että projektin aikana onnistutaan sekä alentamaan energiankulutusta että saamaan mahdollisimman monia viiteryhmiä osalliseksi, seuraavat tehtävät tulisi suorittaa ennen projektin toteuttamista koulussa: a. Valitse projektiin osallistuvat koulut projektipartnereiden kehittämien kriteerien perusteella. Vastuutaho: kaikki hankkeen toteutuksesta vastaavat partneriorganisaatiot. b. Suunnittele projektissa tehtävät työt yksityiskohtaisesti. Vastuutaho: kaikki partnerit. c. Määrittele selkeästi projektin osapuolet sekä kunkin tehtävät/vastuualueet. Vastuutaho: Kaikki partnerit yhdessä opetustoiminnasta vastaavan organisaation (esim. koulutoimi) sekä koulukiinteistöstä vastaavan organisaation (esim. tekninen toimi) kanssa. d. Määrittele projektin jokaisessa vaiheessa mahdollisesti syntyvät lopputuotteet. Vastuutaho: kaikki partnerit. Jokainen koulu voi metodologiaa soveltaessaan ehdottaa uusia tuotteita. e. Luonnostele jatkuvuusehdotus varmistaaksesi projektin jatkuminen. Vastuutaho: Jokainen partneri tekee vähimmäisehdotuksen, jonka koulut viimeistelevät.

4 a. Koulujen valinnassa otetaan huomioon kriteerit, joista projektipartnerit ovat sopineet sekä kriteerit, joita partnerit pitävät oleellisina oman maansa koulujärjestelmän luonteen huomioonottaen. b. Yksityiskohtainen suunnittelu sisältää seuraavia asioita: - Ennakoi projektin kesto, joka tässä tapauksessa on kaksi kalenterivuotta (alkaen vuoden 2010 tammikuusta, päättyen vuoden 2011 joulukuuhun) - Hanki tarvittavat perustiedot: o koulun pohjapiirustus, sisältäen luokkatilat, salit, käytävät jne. sekä merkinnät energiaan liittyvistä yksiköistä (esim. lämmitys, kanavat/putket, ikkunat jne.). Vastuutaho: kiinteistöstä vastaava organisaatio. o tiedot koulun energiankulutuksesta ja kustannuksista edellisiltä vuosilta (määrittele vuosien määrä). Vastuutaho: kiinteistöstä vastaava organisaatio. o määrittele kulutuksen viitearvot. - Laadi arvioitu aikataulu - Määrittele sopimukset, jotka tulee allekirjoittaa osapuolten kesken (projektipartneri ja kiinteistöstä vastaava organisaatio, kiinteistöstä vastaava organisaatio ja koulu). Määrittele sopimusten sisältö tarkasti (osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet sekä saadun hyödyn jakosuhde ja tapa). - Muut perusasiat c. Määrittele projektissa työskentelevät henkilöt. Projektin aikana toteutetaan useita tehtäväkokonaisuuksia, joista jokaisella tulisi olla oma vastuuhenkilönsä. Vastuuhenkilöiden ja heidän tehtäviensä määrittäminen heti projektin alkaessa on erittäin tärkeää. - Hankkeen toteutuksesta vastaava organisaatio (projektipartneri): o seurata projektin kehittymistä ja toteuttamista kouluissa o koordinoida erilaisia toimintoja osallisten välillä o siirtää kouluihin muilta projektipartnereilta saatuja kokemuksia ja tuloksia, mikäli näistä on apua projektin toteuttamisessa. - Koulukiinteistön energialaskut maksava organisaatio yhdessä koulun kanssa: o hankkia tiedot koulun energiankulutuksesta ja sen kustannuksista o raportoida kaikista koulun hallinnointiin liittyvistä asioista, joilla voi olla merkittävä vaikutus koulun toiminnan kannalta. - Koulu mahdollisesti yhdessä opetuksesta vastaavan organisaation kanssa: o valvoa projektin toteuttamista koulussa o tarjota kaikkea sellaista informaatiota, joka saattaa olla tarpeellista projektin toteuttamisen kannalta o varmistaa vastuullisten opettajien sitoutuminen projektiin o välittää tietoa projektin toimista ja tuloksista erilaisille ryhmille: oppilaille, perheille, henkilökunnalle, muille koulun tiloja käyttäville (esim. ilta ja viikonloppukäyttäjät) jne. - Opettajat: o Ohjata oppilaita, jotka vastaavat projektin toteuttamisesta o Antaa oppilaille kaikki tarvittava tieto, jotta nämä voivat työstää projektitehtäviä, tehdä johtopäätöksiä ja ehdotuksia jne.

5 o Jakaa tietoa muille opettajille - Koulun muu henkilökunta: o Antaa oppilaille heidän tarvitsemansa tiedot o Toimia oppaana lapsille heidän tarkastellessaan koulun tiloja o Raportoida erilaisista energiansäästötoimista, jotka voidaan toteuttaa koulussa o Välittää tietoa myös muille koulun tiloja käyttäville (esim. ilta ja viikonloppukäyttäjät). - Oppilaat, jotka vastaavat projektin toteuttamisesta. (He ovat alakoulun vanhimpia oppilaita, vuotiaita neljännestä kuudenteen luokkaan): o Huolehtia koulukiinteistön tarkastamisesta ja osoittaa koulunsa heikkoudet energiankäytön kannalta o Mitata erilaisia parametrejä (lämpötila, valoisuus jne.) o Keskustella projektista muiden oppilaiden kanssa o Tehdä kysely koulun oppilaille näiden energiaan liittyvistä toimintatavoista o Tiedottaa muille keinoista, joilla säästää energiaa o Tehdä parannusehdotuksia o Olla yhteydessä muiden projektiin osallistuvien koulujen oppilaisiin (erityisesti blogien kautta) o Käyttää Internetiä kommunikaatioväylänä. - Koulun ulkopuolinen kouluttaja / opettaja (mikäli resurssit mahdollistavat tällaisen henkilön sitouttamisen projektiin): o Koordinoida koulun energiatilanteen arviointi: mitä toimenpiteitä olisi syytä tehdä, kuinka ne tulisi toteuttaa ja kuinka niitä voidaan valvoa o Tiedottaa energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista o Tarjota teknista tukea oppilaiden tekemien ehdotusten kehittämiseen. Jotta projektin useat vaiheet ja niiden tehtävät saadaan toteutettua koordinoidusti, jokaiseen kouluun perustetaan energiatiimi, joka toteuttaa projektia koulussa. Tämä tiimi koostuu seuraavista jäsenistä: o Hankkeen toteutuksesta vastaavan organisaation edustaja o Koulukiinteistöstä vastaavan organisaation edustaja o Opetuksesta vastaavan organisaation edustaja o Projektin toteutuksesta vastaavat oppilaat o Projektin toteutuksesta vastaavat opettajat o Koulun henkilökunnan (muu kuin opettajakunta, esim. talonmies/vahtimestari) edustaja o Mahdollisuuksien mukaan ulkopuolinen kouluttaja d. Erittele projektin jokaisesta vaiheesta mahdollisesti syntyvät lopputuotteet. Jokainen vaihe tavoiteltuine lopputuloksineen on määriteltävä selkeästi. Eri vaiheiden lopputuotteet vaihtelevat: toisinaan tuloksena on luokkahuoneista kerätyistä mittaustuloksista piirretty kaavio, koulun käytäville askarreltu juliste tai tuloksista laadittu yhteenveto. Kullekin kiinteistölle määritellään minimistandardit, mutta koulut voivat projektia toteuttaessaan ehdottaa myös uusia tuotteita.

6 e. Ehdotus projektin jatkuvuudesta: Kuten aiemmin todettiin, tämän projektin kesto on alun alkaen kaksi vuotta. Tavoitteena on kuitenkin se, että projekti jatkuu ja mukaan saadaan lisää kouluja tämän ajan jälkeenkin. Tämän vuoksi on tärkeää, että heti projektin alussa varmistetaan mukana olevien henkilöiden olevan valmiita sitoutumaan projektiin vähintäänkin ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi. On hyvä pitää mielessä, että tässä pilottiprojektissa toiminta aloitetaan kesken kouluvuotta (1.1.10), joten osa oppilaista, jotka ovat olleet alusta lähtien mukana projektissa, saattavat lähteä koulusta kesken projektin (ensimmäiset jo kesäkuuhun 2010 mennessä). Näin ollen olisi hyvä sisällyttää energiatiimiin oppilaita kahdelta eri vuosiluokalta tai ainakin varmistaa, että koulun vastuuhenkilöt ovat valmiita jatkamaan projektia seuraavana vuonna uusien oppilaiden kanssa. Lisäksi, projektin seuranta on oleellinen osa tehtäväpalettia. Seurannan ja kehittämisehdotusten avulla voidaan parantaa metodologiaa tulevaisuutta varten. Projektin jatkuvuuden varmistaminen on yksi Euronet 50/50 projektin päätepisteistä. On huomioitava, että 50/50 projekti ei onnistu, mikäli se nähdään ainoastaan yhtenä osana normaalia koulupäivää. Projekti vaatii laajempaa näkemystä ja koululaisten vahvaa sitoutumista. Lisäksi projektissa tarvitaan ulkopuolista tietoa ja motivointia.

7 YHDEKSÄN PORRASTA MENESTYKSEKKÄÄSEEN 50/50 PROJEKTIIN Vaihe 1: Energiatiimin kokoaminen Vaihe 2: Koulun energiankulutuksen arviointi Vaihe 3: Tieto, tietoisuus ja suunnittelu Vaihe 4: Energiakierros Vaihe 5: Tiedonkeräys Vaihe 6: Koulun toimintasuunnitelma Vaihe 7: Tuloksista tiedottaminen muulle kouluyhteisölle Vaihe 8: Pieniä investointeja vaativista toimenpiteistä tiedottaminen Vaihe 9: Taloudellisten säästöjen käyttö ja siitä raportointi kouluyhteisölle VAIHE 1: ENERGIATIIMIN KOKOAMINEN Projektin toimivuus on energiatiimin varassa. Energiatiimi käyttää projektiin paljon aikaa ja toimii projektin moottorina koulussa. On hyvä muistaa, etteivät normaalit opetustunnit välttämättä riitä projektin menestyksekkääseen toteuttamiseen. Kun projektin vaiheet on käyty läpi ja suunniteltu, on vielä ennen projektin käynnistämistä valittava energiatiimi. Tiimille annetaan tehtävät ja määritellään toimintatavat. Kuka voi osallistua? - Kokonainen luokka tai ryhmä asiasta kiinnostuneita edustajia eri luokista - Koulukiinteistön huollosta vastaava (kiinteistönhoitaja, vahtimestari, talonmies ) - Vähintään kaksi kiinnostunutta opettajaa - Hankkeen toteutuksesta vastaavan organisaation edustaja - Kiinteistöstä vastaavan organisaation edustaja - Opetuksesta vastaavan organisaation edustaja - Ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija, mikäli mahdollista. Mitkä ovat energiatiimin tehtävät? - Suunnitella ja toteuttaa tehtäviä, jotka on kuvailtu alla vaiheissa 2 9. o koulukiinteistön tarkastaminen: koulun puutteiden osoittaminen energiankulutuksen näkökulmasta o eri parametrien mittaaminen ja dokumentoiminen (lämpötila, valoisuus jne.) o keskusteleminen projektista muiden oppilaiden kanssa o kyselyn toteuttaminen koulun oppilaiden keskuudessa heidän energiaan liittyvien toimintatapojensa selvittämiseksi o tiedottaminen muille keinoista, joilla säästää energiaa o parannusehdotusten tekeminen o yhteydenpito muihin projektiin osallistuvien koulujen oppilaisiin o Internetin käyttö kommunikaatioväylänä.

8 - Koordinoida projektia ja tehdä tarvittavat päätökset projektin etenemisen kannalta - Tiedottaa projektista ja sen tuloksista kouluyhteisölle sekä koulun ulkopuolelle. Kuinka se toimii käytännössä? - Aluksi energiatiimi tapaa viikottain, mutta projektin edetessä tapaamisia saattaa olla useamminkin - Tiimin keskeisimpien jäsenten tulee olla aina läsnä kokouksissa: osallisena olevat oppilaat, opettajat, kiinteistönhoitaja jne. - Muiden organisaatioiden edustajat osallistuvat noin kerran kuussa tai tarpeen mukaan - Mikäli projektissa on mahdollisuus ulkopuolisen kouluttajan/asiantuntijan käyttöön, tämä auttaa erityisesti tiedon keruussa ja arvioinnissa. - Lista energiatiimin jäsenistä - Energiatiimin säännöt. VAIHE 2: KOULUN ENERGIANKULUTUKSEN ARVIOINTI Tämän vaiheen tarkoituksena on kartoittaa koulukiinteistön energiankäyttöä energiatiimin aikuisjäsenten kesken. Tarkoituksena on analysoida, mihin energiaa käytetään ja millaisia energianlähteitä, tiloja, koneita ja laitteita koulussa on jne. Tämä auttaa myöhemmin energiatiimiä, jonka tehtävänä on löytää koulun vahvuudet ja heikkoudet energiankulutuksen näkökulmasta sekä etsiä ne osa alueet, joissa on eniten parantamisen varaa. Koulun energiankulutuksen arviointi suoritetaan tekemällä koulussa kierros, jossa tarkastellaan seuraavia asioita: lämmitysjärjestelmä, lämpöpatterit, ilmanvaihtolaitteet, valonlähteet, vedenkulutus, ikkunat, putkien/kanavien muodot, lämpötilan säätimet (termostaatit) jne. Energiakierrokselle osallistuvat: - Koulun rehtori - Projektissa mukana olevat opettajat - Koulun talonmies/vahtimestari/kiinteistönhoitaja - Projektissa mahdollisesti mukana oleva koulun ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija. Tavoite: - Selvittää koulun tilanne, mm. seuraavien asioiden osalta: o lämmitysjärjestelmä o rakennuksen kunto: katto, ikkunat, lämpöeristys, ullakko jne. - Etsiä mahdollisia onnistumiskokemuksia oppilaille - Lisätä avainhenkilöiden sitoutumista projektiin. - Asiakirja projektin lähtökohdaksi: o lista koulun energialaitteista o lista asioista, joihin energiatiimin tulee erityisesti kiinnittää huomiota.

9 VAIHE 3: TIETO, TIETOISUUS JA SUUNNITTELU Projektin menestyksekkään toteuttamisen kannalta on olennaista, että energiatiimiin kuuluvilla oppilailla on riittävä teoreettinen tietopohja 50/50 projektiin liittyvistä asioista. Kun oppilaat tuntevat projektin sisällön ja sisäistävät toimintakonseptin, se lisää heidän tietoisuuttaan sekä mahdollisuuksiaan välittää tietoa edelleen muille oppilaille. Tämä projekti ei ole pelkkää hauskanpitoa tai rahansäästöä. 50/50 projekti pyrkii toimimaan sysäyksenä energiatietoisuuteen sekä muodostamaan myönteisen käsityksen siitä, että asioihin voi vaikuttaa ja että me voimme tehdä jotain suojellaksemme ympäristöä ja torjuaksemme ilmastonmuutosta. Tarkoituksena on välittää viestiä siitä, ettei kaikki ole menetetty, jos toimitaan nyt, ja että jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa ympäristöön. Tässä vaiheessa tulee kertoa seuraavista aiheista: Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja ilmastonsuojelu Energian säästäminen, energiatehokkuus ja uusiutuvat energia jne. Varmistaaksesi projektin onnistumisen pidemmällä aikavälillä, tässä vaiheessa on elintärkeää saada luotua oppilaille myönteinen asenne aihetta kohtaan, sillä mediassa jatkuvasti esille nousevat uutiset luonnonkatastrofeista sekä julkinen keskustelu aiheesta saattaa johtaa välinpitämättömyyteen tai toivottomuuden tunteen. Aiemmin kerätyt alustavan energiakierroksen tulokset annetaan nyt energiatiimille, jotta voidaan suunnitella tulevaa tiedonkeruuta ja analysointia. Tämä toimii samalla suunnitteluvaiheena seuraaville toimille: Energiatiimin toteuttaman energiakierroksen aikana suoritettavien tehtävien määrittely Tehtävälomakkeiden valmistaminen Tehtävien jakaminen energiatiimin jäsenten kesken Tarpeellisten materiaalien valmistelu Arviointia varten tarvittavien kriteerien laadinta. Yhteenveto käsiteltävistä asioista Yhteenveto tiedotettavista asioista Lomakkeet energiakierrosta varten Muistilista kaikesta analysoitavasta. VAIHE 4: ENERGIAKIERROS Energiakierroksella tiimiläiset kirjaavat ylös kaiken oleellisen, joka liittyy koulun energiankulutukseen. Tämän tarkastuskierroksen oppaana toimii koulun kiinteistönhoitaja yhdessä opettajan kanssa. Mikäli projektissa on mukana ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija, myös hän osallistuu kierrokselle.

10 Energiatiimi tarkastaa koko koulurakennuksessa: Lämmityksen, ilmastoinnin ja ilmanvaihdon Valaistuksen sekä sähköä käyttävät laitteet Vedenkäytön Jätteiden lajittelun. Kaikki koulun tilat tulisi tarkastaa: Luokkahuoneet kaikissa kerroksissa Käytävät Portaikot Juhla/liikuntasali Opettajien huone WC / suihkutilat Varastot jne. Muistiinpanot kirjoitetaan etukäteen valmistelluille lomakkeille, joita jatkossa käytetään hyväksi tiimitapaamisissa. Lomakkeiden avulla voidaan yhdessä tehdä johtopäätöksiä, jotka toimivat lähtökohtana tuleville parannusehdotuksille. Kerätyn informaation pohjalta energiatiimin tulee tehdä lista asioista, joihin pitäisi projektin seuraavissa vaiheissa kiinnittää erityisesti huomiota. Tällainen lista on avuksi yksityiskohtaisempaa tietoa kerättäessä. Koulun pohjapiirustus, johon on merkitty sähkölaitteet Lista tehdyistä havainnoista Tehtäväpaperin Energia koulussamme täyttäminen Ehdotus seuraavaa vaihetta varten siitä, mitä tietoa tulisi kerätä ja missä. VAIHE 5: TIEDONKERÄYS Sen jälkeen, kun energiakierros koulussa on tehty ja koulun tilanne energiankulutuksen näkökulmasta on selvillä, on tarpeen tietää täsmälleen, miten energiaa koulussa käytetään. Tämä tieto saadaan keräämällä lukemia ja liittämällä ne aiemmin luotuihin dokumentteihin. Tiedonkeräys: Kaikki tieto, joka on energiatiimin mielestä hyödyllistä tai kiinnostavaa sekä Energia koulussamme tehtäväpaperille kerätty tieto. Lämpötilamittaukset Valaistustilanne Valojen käyttö tuntimääräisesti keskimäärin Jne.

11 Sen lisäksi, että tietoja kerätään itse koulurakennuksesta, on myös erittäin kiinnostavaa tietää, millaisia tapoja oppilailla on energiankäytön suhteen. Näin ollen energiatiimi laatii kyselyn, jossa tiedustellaan seuraavia asioita: Mielipiteitä lämpötilasta (onko liian lämmin/kylmä/sopiva), ilman laadusta jne. luokkatiloissa Tapoja sähkölaitteiden käytöstä (sammutetaanko käytön jälkeen, vältetäänkö turhaa käyttöä jne.) Mielipiteitä yleisesti koulun energiankäyttöön/kulutukseen liittyen. Kerätyn tiedon pohjalta energiatiimi tekee opettajille ja oppilaille parannusehdotuksia koulurakennuksen käyttöön liittyen, esimerkiksi: Luokkahuoneen tuuletukseen Lämmityksen säätelyyn Sähkölaitteiden käyttöön Veden käyttöön jne. Koulun pohjapiirustus, johon on merkittu kaikki sähkölaitteet ja luokkatilojen värikoodit (liian kuuma: punainen, liian kylmä: sininen, sopiva: vihreä) Kyselyn tulokset. VAIHE 6: KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA Energiatiimi keskustelee koululla suorittamistaan tehtävistä ja niistä saaduista tuloksista, arvioi koulunsa energiatilannetta ja tekee parannusehdotuksia. Energiatiimi kehittelee ja esittää erilaisia ratkaisuja / parannusehdotuksia liittyen kaikkiin tarpeellisiin asioihin, joissa uskotaan löytyvän parantamisen varaa. Samanaikaisesti tulee pohtia tapoja seurata toiminnan tuloksia. Mahdollisuuksien mukaan pyritään asettamaan täsmällisiä tavoitteita: valojen tarpeettoman käytön vähentäminen tietyllä tuntimäärällä, luokkatilojen lämpötilan pysyminen tavoitelukemissa jne. Suunniteltujen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumiselle olisi hyvä myös asettaa aikarajat. Ehdotettuja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: Ohjeistus ikkunoiden sulkemisesta ja lämmityksen käytöstä Valonkatkaisijoiden merkitseminen Vedenkäyttötottumusten muuttaminen Sähkölaitteiden sulkeminen käytön jälkeen Ohjeistus sähkölaitteiden tehokkaasta käytöstä (stand by tilan välttäminen) ja käyttöajoista Ehdotukset korjauksista ja parannustöistä, jotka kohentaisivat tilannetta. Energiatiimi täsmentää, mitkä ehdotukset suunnataan millekin kohderyhmälle: Koulurakennuksen pääasialliset käyttäjät (opettajat ja oppilaat) Koulu (rehtori, talonmies) Koulutilojen muut käyttäjät (ilta ja viikonloppukäyttäjät)

12 Koulukiinteistöstä vastaava organisaatio. Energiatiimi keksii erilaisia keinoja tavoittaa nämä erilaiset kohderyhmät ja toimeenpanna esittämänsä ehdotukset. Energiatoimintasuunnitelma Aikataulu suunnitelman toteuttamiseen. VAIHE 7: TULOKSISTA TIEDOTTAMINEN MUULLE KOULUYHTEISÖLLE Koko projektin onnistumisen kannalta hyvin tärkeässä roolissa on myös tietoisuuden lisääminen eri kohderyhmissä ja tätä kautta tapojen ja asenteiden muuttaminen. Tässä vaiheessa kerrotaan suuremmalle yleisölle siitä, mitä ollaan tekemässä. Tekemistä on paljon, mutta jos kukaan ei tiedä projektista tai sen tuloksista, muutosta ei tule tapahtumaan. Nyt energiatiimin oppilailla on mahdollisuus näyttää muille oppilaille, mitä he ovat oppineet ja mitä koulurakennuksen monet käyttäjät voivat tehdä säästääkseen energiaa. Ideoita, joiden avulla projektista voidaan kertoa koko koululle: Askarrelkaa erilaisia julisteita Kirjoittakaa koulun lehteen Kertokaa projektista koulun tapahtumissa Järjestäkää työpajoja Järjestäkää energiansäästöviikko tai muita teemaviikkoja/tempauksia Laatikaa projektista omat kotisivut tai kirjoittakaa blogia Pistäkää pystyyn esitys/näytelmä Jne. Kutsukaa tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin koulun mahdollisen oman lehden toimittajia sekä muita henkilöitä, jotka voivat viedä tietoa eteenpäin. Kaikki työkalut, joita käytetään tiedon välittämiseen: mitä projektissa on tehty, mitkä ovat tulokset, vihjeitä kuinka toimia ympäristöystävällisemmin jne. Koulun blogi, omat kotisivut Esitteitä eri kohderyhmille: opettajille ja oppilaille, vanhempainyhdistykselle, koulun tilojen ilta ja viikonloppukäyttäjille jne.

13 VAIHE 8: PIENIÄ INVESTOINTEJA VAATIVISTA TOIMENPITEISTÄ TIEDOTTAMINEN Energiatiimin kootessa koululle suunnattua toimintasuunnitelmaa, esiin saattaa nousta myös sellaisia toimenpiteitä, jotka vaativat pieniä investointeja. Tällaisia toimenpiteitä voidaan listata ja lähettää koulun johdolle, koulurakennuksesta vastaavalle organisaatiolle, mahdollisille sponsoreille tms. yhdessä informatiivisen kirjeen kera, jossa kerrotaan projektista. Toisinaan pienillä summilla saadaan suuria asioita aikaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässä projektissa tavoitteena ei ole tehdä suuria investointeja. Pieniä investointeja voivat olla esimerkiksi: Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen Lämpöeristysten parantaminen Hehkulamppujen korvaaminen energiasäästölampuilla Lämmityksen säätäminen Ehdotuksia koskien suurempia investointeja voi toki myös tehdä ja lähettää koulukiinteistöstä vastaavalle organisaatiolle, vaikka ne eivät varsinaisesti tämän projektin toimintaan kuulukaan. VAIHE 9: TALOUDELLISTEN SÄÄSTÖJEN KÄYTTÖ JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN KOULUYHTEISÖLLE Ensimmäisen projektivuoden lopussa on päätettävä, kuinka koulu tulee käyttämään rahat, jotka ovat säästyneet energiansäästön ansiosta. Projektissa saavutetut hyödyt (sekä säästetty energiamäärä että säästetty rahamäärä) tulee selittää koko kouluyhteisölle. Kunkin 50/50 projektivuoden päätteeksi: Selittäkää kouluyhteisölle, kuinka paljon koulussa on onnistuttu säästämään energiaa ja kuinka paljon CO2 (hiilidioksidi) päästöjä on vähennetty Kertokaa kouluyhteisölle, kuinka paljon rahaa koulu on säästänyt säästämällä energiaa Keskustelkaa siitä, mitä tällä säästetyllä rahalla voi tehdä ja, jos mahdollista, pyrkikää yhteiseen päätökseen siitä, mihin rahat käytetään. 50/50 projektissa ei ole vaatimuksena, että säästetyt varat suunnattaisiin edelleen kohteisiin, joiden tarkoituksena on energiansäästö. Tavallisesti jokaisella koululla on muitakin projekteja, ideoita ja tarpeita. Vaikka ihanteellisinta olisikin, että varat käytettäisiin ympäristöystävällisyyttä edistäviin asioihin, koulu ja oppilaat päättävät itse, kuinka haluavat säästöt käyttää. Ja lopuksi, Älkää unohtako, että projektityön tulisi olla oppilaille hauskaa!

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

RAKENNA AURINKOKATTILA

RAKENNA AURINKOKATTILA RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

VALOVAHDIT. Tarvittava materiaali: Ajanottokello. Sivu 1 / 10

VALOVAHDIT. Tarvittava materiaali: Ajanottokello. Sivu 1 / 10 VALOVAHDIT Tavoite: Oppilaat ymmärtävät luokan valojen käytön ja energiankulutuksen välisen yhteyden. Oppilaat tietävät, miten pienillä toimilla ja tapojen muutoksella voi vähentää energiankulutusta. Turhien

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Energiansäästö kouluissa

Energiansäästö kouluissa EURONET 50/50 max Energiansäästö kouluissa Opetuspaketti alakouluille Opettajan opas EURONET 50/50 max Energiansäästö kouluissa Opetuspaketti alakouluille Opettajan opas SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Projektista

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

EURONET 50/50 Workshop Vaasa 2.11.2009 OSALLISTUJAT

EURONET 50/50 Workshop Vaasa 2.11.2009 OSALLISTUJAT EURONET 50/50 Workshop Vaasa 2.11.2009 OSALLISTUJAT Harry Swanljung, Kasvatus- ja opetusvirasto, Vaasa Petteri Väkelä, Vaasan Talotoimi, Vaasa Timo Hakala, Koy Laihian Vuokratalot, Laihia Esa Hirvijärvi,

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja

Lisätiedot

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

50/50 Koulujen energiansäästön puolesta!

50/50 Koulujen energiansäästön puolesta! Levón 3/2009 50/50 Koulujen energiansäästön puolesta! Sähkön, lämmön ja vedenkulutus sekä jätehuolto muodostavat merkittävän erän julkisten rakennusten ylläpitokustannuksista. Rakennusten käyttäjät eivät

Lisätiedot

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN Tavoite: Oppilaat ymmärtävät, että puhdas vesi on rajallinen luonnonvara. Oppilaat tiedostavat, että vettä tuhlataan joka päivä tarpeettomasti. Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT Tavoite: Oppilas ymmärtää, että vesi on rajallinen luonnonvara ja että kulutamme vettä turhaan joka päivä. Oppilas oppii huomaamaan turhan vedenkulutuksen ja osaa estää sen. Tehtävä:

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämmön uudet liiketoiminta- ja hinnoittelumallit Hannele Ahvenniemi Osatehtävän tutkimuskysymykset ja tutkimuksen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

SPL Uusimaa seurojen viestinnän tukeminen

SPL Uusimaa seurojen viestinnän tukeminen SPL Uusimaa seurojen viestinnän tukeminen Prosessikoulutus seuroille Prosessikoulutuksen tavoitteena on parantaa seurojen valmiuksia suunnitella ja ohjata omaa viestintäänsä. Projekti toteutetaan vuoden

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi Valaistus Ulkovalaisimet Case study VTT Oulu Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi StreetSaver ClearWay Taustaa Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä useita energian säästöprojekteja,

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 A Basware Presentation Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 Yhteenveto tuloksista Baswaren kysely ennustamisen tärkeydestä Toteutettiin sähköpostilla ja webbipohjaisella kyselylomakkeella Lokakuussa

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot