Toisen energiakyselyn tulosten ja SOLUTION - hankkeelle saatujen palautteiden arviointiraportti Lea Hämäläinen

Transkriptio

1 Toisen energiakyselyn tulosten ja SOLUTION - hankkeelle saatujen palautteiden arviointiraportti Lea Hämäläinen CONCERTO is co-funded by the European Commission

2 Tiivistelmä SOLUTION-hankkeen puitteissa on tehty kaksi internetkyselyä ja kerätty palautetta suoraan hankkeeseen osallistuneilta henkilöiltä. Ensimmäinen internetkysely toteutettiin vuoden 2011 keväällä ja siitä on tehty erillinen raportti. Tähän raporttiin ensimmäisestä kyselystä on otettu vertailun vuoksi muutama tulos. Toinen internetkysely tehtiin vuonna Tässä raportissa analysoidaan toisen internetkysely vastauksia ja muulla tavalla kerättyä palautetta. Saatujen vastausten perusteella lapualaiset ovat kiinnostuneita energia-asioista. Omaa energiankäyttöä seurataan ja liiallista kulutusta pyritään hillitsemään. Tämän lisäksi toivotaan myös kaupungilta toimia kestävän energiakäytön suuntaan. SOLUTION-hanke on vaatinut kaupungilta sekä rahallista että ajallista panostusta kestävien energiaratkaisujen toteuttamiseen ja edistämiseen. Kuitenkaan tätä tehtyä työtä ei ole mainostettu kovin hyvin, sillä moni ei ole edes kuullut SOLUTION hankkeesta. Tätä panostusta olisi hyvä tuoda enemmän esille. SOLUTION-hankkeen mainostamisen lisäksi hankkeesta olisi syytä ottaa opiksi kansainvälisten jatkohankkeita varten myös hankehallinnollisia asioita. Tästä esimerkkinä on hankkeeseen liittyvien henkilöiden sitouttaminen hankkeeseen heti hankkeen alusta lähtien. 2

3 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Internet kysely Kysely hankkeeseen osallistuville omakotitalo omistajille Palaute aktiiveilta Johtopäätökset

4 1 Johdanto SOLUTION hankkeen tavoitteena on ollut Lapuan kaupungin energiaomavaraisuuden nostaminen. Keinoja tähän ovat olleet mm.: käytännön demonstraatiokohteet, joissa on otettu käyttöön uusiutuvaa energiaa, kulutuksen seurantaa, tehty saneerausta ja rakennettu uutta energiatehokkaaksi. seminaarit, tiedotustilaisuudet ja muut tilaisuudet, joissa on jaettu tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvista energiamuodoista sekä tiedotettu hankkeessa toteutettujen demonstraatiokohteisiin liittyvistä asioista. Demonstraatiokohteiden toteutumisaste on helppo arvioida ja tätä arviointia on tehty hankkeen muissa raporteissa. Tiedotuksen vaikutusta on hankalampi arvioida. Nyt raportoitavat kyselyt ovat työkaluja, joilla tiedotuksen vaikutusta pyritään arvioimaan. Aineisto tähän raporttiin tulee kahdesta internetkyselystä, jotka laitettiin jakoon Lapuan kaupungin työntekijöiden sähköpostilistoille, ja palautteista, jotka on kerätty hankkeeseen osallistuvilta omakotitalo-omistajilta, paikallisen ohjausryhmän jäseniltä ja muilta hankkeessa aktiivisesti mukana olevilta. Ensimmäinen internetkysely, joka toteutettiin 2011 vuoden keväällä, oli laaja (46 kysymystä) ja siitä on tehty erillinen raportti. Tähän raporttiin ensimmäisestä kyselystä on otettu vertailun vuoksi muutama tulos. Toinen internetkysely tehtiin elokuun 2014 lopussa ja oli paljon suppeampi (11 kysymystä). Siitä saadut tulokset käsitellään tässä raportissa kokonaisuudessaan. Muut palautteet on kerätty henkilökohtaisten sähköpostien ja puhelujen kautta. 4

5 2 Internetkysely Vuoden 2014 elokuussa tehdyn internetkyselyn tarkoituksena oli kartoittaa SOLUTION - hankkeen tunnettavuutta ja sen vaikutuspiirin laajuutta Lapuan kaupungin työntekijöiden keskuudessa, sekä selvittää tämän ryhmän suhtautumista kestäviin energiaratkaisuihin ja energiankulutukseen. Kyselyt tavoittivat noin 230 henkilöä, joista vuoden 2011 kyselyyn vastasi 53 henkilöä ja elokuun 2014 kyselyyn vastasi 39 henkilöä. Ensimmäinen kysely rajattiin alueellisesti vain Lapualla asuviin. Toisessa kyselyssä rajausta ei tehty ja muualla asuvia kyselyyn vastasi 3 henkilöä. Vastaajien ikäjakauma oli hyvin samanlainen molemmissa toteutetuissa kyselyissä. Eniten vastaajia oli vuoden ikäväliltä. (Kuva 1). Näiden muuttujien (asuinpaikka ja ikä) osalta saadut vastaukset ovat vertailukelpoisia keskenään. Kuva elokuun kyselyn vastaajien ikäjakauma Ensimmäinen selvitettävä asia elokuun 2014 kyselyssä oli SOLUTION-hankkeen tunnettavuus Lapuan kaupungin työntekijöiden keskuudessa. Tässä kyselyssä 46 % eli 18 henkilöä kertoi olevansa jossain tekemisissä tai kuulleensa hankkeesta (Kuva 2). Vuoden 2011 kyselyn aikana 37 % eli 19 henkilöä kertoi tuntevansa hankkeen. SOLUTION hanke tunnettavuus on siis pysynyt suurin piirtein samana. Tästä voisi arvioida, että hankkeen tunnetuksi tekemisessä ei ole kovin hyvin onnistuttu. Ongelmakohta piilee juuri hankkeen nimen tunnistettavuuden kanssa, sillä ainakin osa hankkeen avulla toteutuneista demonstraatiokohteista on yleisesti tunnettuja Lapualla. Tästä on esimerkkinä Alanurmon uuden koulun rakentuminen ja koulun katolla olevat aurinkokeräimet. Nyt hankkeen loppupuolella olisikin tärkeätä tiedottaa, missä kaikessa hanke on ollut mukana ja paljonko hanke on tuonut alueelle EU-rahaa. 5

6 Kuva 2. SOLUTION hankkeen tunnettavuus 2014 elokuun kyselyssä SOLUTION-hankkeen puitteessa on järjestetty monia erilaisia tapahtumia. Näistä tapahtumista on koottu lista hankkeen nettisivuille: Tapahtumiin on osallistunut kerralla 5-50 henkilöä, riippuen tapahtuman luonteesta ja käsitellystä aiheesta kyselyyn vastanneista 6 henkilöä kertoi osallistuneensa energiaaiheeseen tapahtumaan. Heistä 5 tiesi kertoa tapahtuman olleen SOLUTION-hankkeen järjestämä. Yksi ei ollut varma. Kyselyyn vastanneet eivät siis ole osallistuneet kovin aktiivisesti SOLUTION -hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Syytä, miksei tilaisuuksiin ei osallistuttu, ei kysytty. Näin ollen varsinaisia päätelmiä syihin ei voida tehdä. Arvattavia syitä voisi olla väärä aihe ja/tai työkiireet. Sekä 2014, että 2011 kyselyissä kysyttiin kuntien energiaratkaisuista vuoden kyselyssä kysyttiin kannattaisiko kuntasi panostaa kestäviin energiaratkaisuihin. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että kunnan kannattaisi panostaa kestäviin energiaratkaisuihin (Kuva 3). Eli SOLUTIONin kaltaisille hankkeille tuntuisi olevan tarvetta. Vuoden 2011 kyselyssä tiedusteltiin mitä energiantuotantomuotoja kunnassasi tulisi lisätä. Silloin suosituimmaksi nousivat maalämpö ja tuulivoima (Kuva 1). Kuva 3. Vuoden 2014 kyselyn mukaan Lapuan kunnan kannattaisi panostaa kestäviin energiaratkaisuihin. Tuulivoiman lisäämistä hanke on ollut tukemassa voimakkaasti, sillä Jouttikalliolle suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto on saatu kaavoitettua hankkeen aikana ja avustuksella. Maalämpöäkin hankkeessa on edistetty. Esimerkiksi Poutunlehdon asuinalueelle on hankkeen avustuksella rakennettu lämmönkeruuverkosto, johon alueelle rakentuvat omakotitalot tulevat liittymään oman lämpöpumpun avulla. Tämän lisäksi Terveyskeskuksessa ja Alanurmon 6

7 uudessa koulussa on ilmanvaihtojärjestelmiin kytketty porakaivot, joista saadaan tarvittaessa ilman esilämmitystä tai jäähdytystä. Kuva 4. Vuoden 2011 kyselyssä vastaajat halusivat Lapuan seudulla lisättävän erityisesti maalämmön käyttöä ja tuulivoimaa. Kunnista siirrytään kuntalaisiin kyselyyn vastaajista 72 % oli sitä mieltä, että kuntalaiset eivät ole tarpeeksi sitoutuneita rakennusten energiatehokkaaseen korjaamiseen eivätkä myöskään uusituvan energian käyttöönottoon. Vaikka tämän hankkeen puitteissa on tehty koulutus- ja tiedotustyötä asian eteen, kuntalaisten sitouttamista energiatehokkuuteen vaati vielä töitä. Kuntalaisista yleisesti siirrytään vastaajiin itseensä kyselyssä kysyttiin energiakulutustapojen muutoksesta viimeisten neljän vuoden ajalta. 77 % kertoi muuttaneensa energiankulutustapojaan. Eniten vastaajat kertoivat tehneensä pieniä arkipäivän muutoksia, kuten valojen sammuttamista ja veden kulutuksen vähentämistä. Valmius pieniin muutoksiin korostui myös 2011 vuoden kyselyyn, jossa 50 % vastaajista totesi olevansa valmiita muuttamaan energiankäyttötotumuksiaan jonkin verran (Kuva 5). Tässä asiassa pätee sanonta, pienistä puroista tulee suuri virta. Kuva 5. Vuoden 2011 kyselyn vastaajista lähes kaikki olivat valmiita muuttamaan energiankulutustapojaan. 7

8 3 Kysely hankkeeseen osallistuville omakotitalo omistajille SOLUTION-hankkeeseen osallistuville omakotitalo-omistajille lähettiin kysely, jolla pyrittiin kartoittamaan mm. heidän tyytyväisyyttään energiatehokkaaseen kotiinsa. Hankkeeseen osallistuvia omakotitalo-omistajia on 14, joista 11 vastasi lähetettyyn kyselyyn. Vastaajat olivat asuneet uusissa taloissaan keskimäärin 22 kuukautta eli noin puolitoista vuotta. Tässä ajassa he ovat ehtineet kokea kaikki vuodenajat ja huomata energiakulutusmuutokset entiseen verrattuna. Kyselyyn vastanneista omakotitalo-omistajista kaikki ilmoittivat seuraavansa aktiivisesti omaa energian kulutustaan. Lisäksi kaikki vastaajat kertoivat olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä energiaratkaisuihinsa. Vain yksi vastaaja löysi moitittavaa energiakulutuksessaan. Vastaajan tyytymättömyys liittyi kaukolämmön hintaan. Muut mainitsivat energian kulutuksensa vähentyneen ja samalla energialaskujenkin pysyneen pienempänä. Energiatehokas rakentaminen siis luo tyytyväisyyttä myös asumisrakentamisessa. Vastaajista 73 % kertoi tehneensä muutoksia energiakulutustapoihinsa viimeisten neljän vuoden aikana. Muutokset liittyivät vedenkulutukseen, sähkölaitteiden sammuttamiseen ja huonelämpötilojen säätämiseen. Tämä vastaa hyvin edellisen luvun tuloksia. Jokainen vastaaja halusi kuntansa panostavan kestäviin energiaratkaisuihin. Tämäkin on linjassa edellisessä luvussa esitettyjen tulosten kanssa. 8

9 4 Palaute aktiiveilta Hankkeessa aktiivisesti mukana olevilta on kerätty palautetta, jolla on ensiarvoisen tärkeä tehtävä opittujen hanketeknisten asioiden yhteen kokoamisessa ja seuraavien hankkeiden onnistumista/toimivuutta parannettaessa. Hankkeessa aktiivisesti mukana olevilta kerättiin palautetta seuraavien kysymysten avulla: Miten hyvin olet itse päässyt mukaan/integroitunut hankkeeseen? Mikä on mielestäsi ollut kaikkein hankalinta hankkeessa? Millaisia ongelmia olette kohdanneet? (hankkeen muiden osallistujien kanssa, toteutusongelmia, aika ongelmia,...) Mitä etuja hankkeessa on mielestäsi saavutettu? Onko sinulla parannusehdotuksia tähän hankkeeseen liittyen? Mitä tekisit toisin seuraavalla kerralla? Saadun palautteen perusteella hankkeessa aktiivisesti mukana olevat kokevat päässeensä hankkeeseen sisälle hyvin ainakin omien ala-hankkeidensa osalta. Kukaan ei kertonut pääseensä koko hankkeeseen hyvin mukaan. Tämän kokoisessa hankkeessa on varsin ymmärrettävää, ettei kokonaisuuteen päästä käsiksi, eikä se ole välttämätöntäkään yksittäisten alahankkeiden toteuttamisen kannalta. Toisaalta, koko hankekokonaisuuden esittäminen ja hahmottaminen voi tuoda miellekkyyttä oman osa-alueensa toteuttamiseen. Olisi siis hyvä tietää yleisellä tasolla mitä kaikkea hankkeessa tapahtuu ja tietää tarkasti mitä omassa alahankkeessa tapahtuu. Taulukko 1. Palautteessa mainitut haasteet ja parannusehdotukset. Haaste Hankkeen sisältöön ei päässyt vaikuttamaan jo suunnitteluvaiheessa. Parannusehdotus Hankeohjelman muuttaminen oli hankalaa. Lisäkustannukset Toteuttamatta jääneet kohteet Kohteiden toteuttajien rooleissa oli epäselvyyksiä. Väljempi hankeohjelma/suunnitelma. Koordinaattori tutustuu heti hankkeen alussa kaikkiin partnereihin, että saa paremman käsityksen hankkeen toimintaympäristöstä ja tekijöistä. Hankkeeseen mukaan tulevat tahot tulee sitouttaa heti alkuvaiheessa riittävällä perehdyttämisellä hankkeen tavoitteisiin ja sisältöön. Paikallisella tasolla mahdollisimman tarkasti määritellyt toimenpiteet. Asennusten ja laitteiden hankintakustannukset olivat haasteellisia, kun osallistuvien kumppaneiden kesken ei voinut liikuttaa rahaa Monitorointisuunnitelmien toteutukseen ei voinut vaikuttaa tarpeeksi paljon, kun suurin osa kuluista meni aina kohteiden maksettaviksi ja toteutus tai toteuttamatta 9

10 jättäminen oli loppujen lopuksi kaupunkien päätettävissä. Aikataulu oli kireä. Paperityötä selvityksineen oli liian paljon. Kevennettävä liian raskasta byrokratiaa jatkuvine selvityksineen Hankkeiden rahoitus laahaa liian kaukana perässä ja epäselvää on saadaanko ylipäätään kohteille hankerahoitusta. Henkilövaihdoksia oli runsaasti hankkeiden puitteissa. Kohteiden hankkeille hyväksyttävien kulujen selvittäminen jälkikäteen on ollut hankalaa. Ennakko koulutusta ja hankkeelle oma kansio, johon voi kerätä toteuttamisen aikana tulleista laskuista. Näistä voidaan helpommin laskea, sitten hyväksyttävät kulut. Taulukko 1 esittää palautteissa ilmitulleita haasteita ja ehdotettuja ratkaisuja. Näyttäisi siltä, että haasteita on löydetty enemmän kuin ratkaisuja. Kuitenkin on mahdollista löytää ainakin osittaiset ratkaisut kaikkiin esitettyihin haasteisiin. Ensimmäisenä on esitetty haaste, ettei suunnitteluvaiheessa päässyt vaikuttamaan hankesuunnitelmaan. Olisikin tärkeätä, että hankkeen suunnitteluun osallistettaisiin kaikki toteuttamisen kannalta tärkeät henkilöt, joka kutsumalla heitä valmisteluryhmään tai lähettämällä suunnitelma useammalle kommentti kierrokselle. Usein valmisteluaikaa on kuitenkin vain rajallisesti, jolloin valmistelujää kovin lyhyeksi ja vajaaksi. Tässä tulisikin löytää tasapaino ajan lyhyyden ja osallistuvuuden kanssa. Lisäämällä osallistuvuutta ja väljemmällä hankesuunnitelmalla voitaisiin välttää ylimääräisten muutosten tarve ja sitten osaltaan helpottaa hanketyötä. Pitkässä hankkeessa on kuitenkin täysin mahdoton olettaa, ettei jokin asia muuttuisi, joten muutoshakemukset ovat väistämätön tosiasia. Toinen tärkeä toimenpide, jolla vaikutettaisiin hankkeen toteutumisen onnistumiseen, olisi hyvä perehdytys jo heti hankkeen alkuvaiheessa. Tämä perehdytysvaiheen tavoitteena olisi saada hanke meidän hankkeeksi. Tällä toimenpiteellä vaikututettaisiin mm. roolijakojen epäselvyyksiin, sekä helpotettaisiin henkilövaihdoksista aiheutuneita muutosprosesseja. Kunnon perehdytyksellä voitaisiin, myös saada jokainen toteuttajataho samalle viivalle ja aikatauluongelmat pidettyä paremmin kurissa. Tulevissa hankkeissa kannattaa huomioida rahan siirtämisen (ostamisen/myymisen) hankaluus hankepartnereiden kesken. Tähän voisi varautua esimerkiksi niin, että partnerille, joka normaalioloissa toimisi myyjänä, budjetoitaisiin rahaa tarvittavan asennuksen tekoon. Tällä voitaisiin vastata myös siihen ongelmaan, ettei suunniteltuja mittarointijärjestelmiä toteutettu rahan puutteen vuoksi. Tietysti tälläkin vaihtoehdolla on omat haasteensa, kun saatava tukiraha ei ole 100 % ja omistajuuskysymykset voivat tällaisessa tilanteessa tulla ongelmaisiksi. Toinen vaihtoehto voisi olla jokin leasing-järjestely, jossa hankkeen päättymisen jälkeen sovitulla aikataululla asennetut laitteet siirtyisivät omistajalta toiselle. Tärkeintä hankkeen suunnitteluvaiheessa olisikin sisäistää tämä ongelma ja pohtia kyseessä olevaan hankkeeseen sopiva ratkaisu. 10

11 Hankkeen byrokraattiseen puoleen on jo hieman hankalampi puuttua pelkästään täältä käsin. Tärkeätä olisi kuitenkin, että jo alkuvaiheessa perehdytyksessä käytäisiin läpi tulevat raportit, niiden aikataulu ja sisältö, jotta tavallisten raporttien yllätys momentti katoaisi. Sitten oikeasti yllättäen tulevat raporttipyynnöt olisivat oma joukkonsa, eikä yhtä raportointi massaa. Tunne byrokratian mahdottomuudesta voitaisiin sitten saada pienennettyä. Vaikka hankkeessa on ollut haasteita, on saavutettu myös etuja. Hankkeesta saatuja etuja on palautteissa kuvailtu mm. seuraavasti: Tietoisuus uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksista asuntoalueilla lisääntynyt. Kehitelty kaavoitusta ja verkkostosuunnittelua varten paikkatietopohjainen aluelämpöverkon optimoinnin kustannuslaskentaohjelma. Itse olen oppinut ja yrityksemmekin tietoisuus on lisääntynyt mittaroinnin toteuttamisesta erilaisissa ympäristöissä (koulut, päiväkodit, sairaalat...). Myös samankaltaisten mittarointien toteutus eri maissa on ollut käytännössä hyvin erilaista toteuttaa, jolloin jatkossa voimme varautua paremmin jo suunnitteluvaiheessa. Osaltamme on toteutettu uuden Alanurmon asuntoalueen (asuntoja, koulu ja päiväkoti) aluelämpöverkosto biolämpökeskuksineen (700 kw). Ritamäen koululle saatu kaukolämpö. Pystytty kehittämään Lapuan kaupungin kaukolämpöä, jossa kaukolämpö ja sähkö tuotetaan CHP-voimalassa. Olemme odottaneet saavamme uusia ideoita ja mahdollisuuksia energian säästöön ja kokemuksia kansainvälisestä hanketoiminnasta Niissä kohteissa, mitkä olemme pystyneet toteuttamaan, tavoitteisiin on todennäköisesti myös päästy. Energiatalous on parantunut ja toteutuneet kohteet ovat energiatehokkaita. Tietoisuus energia-alasta on kasvanut. Toivottavasti pystymme tulevissa hankkeissa ja muutoinkin hyödyntämään tämän hankkeen kautta opittuja asioita. 11

12 5 Johtopäätökset Tehtyjen kyselyjen valossa näyttää siltä, että SOLUTION-hankkeen kaikkea mainospotentiaalia ei ole vielä käytetty. Lapualaiset toivovat kunnan panostusta kestäviin ratkaisuihin ja SOLUTION on ollut yksi tapa, millä kaupunki on tähän pyrkinyt. SOLUTION on ollut Lapuan kaupungille sekä ajallisesti että rahallisesti mittava projekti. Olisi hyvä tuoda tämä esille ja osoittaa, että kaupunki tekee jo nyt kestäviä energiaratkaisuja ja haluaa tehdä niitä jatkossakin. Energia-asiat ovat muutoinkin kuntalaisten mielenkiinnon kohteena. Tehdyissä kyselyissä lähes kaikki vastaajista kertoivat tarkkailevansa energiankulutustaan ja muuttaneensa tai aikovansa muuttaa energiankulutustapojaan. SOLUTION-hankkeen mainostamisen lisäksi hankkeesta olisi syytä ottaa opiksi kansainvälisten jatkohankkeita ajatellen myös hankehallinnollisia asioita. Tästä esimerkkinä on hankkeeseen liittyvien henkilöiden sitouttaminen hankkeeseen heti hankkeen alusta lähtien. 12