"HERROJA ON EPÄILTÄVÄ AINA METSÄHERROJA YLI KAIKEN" Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""HERROJA ON EPÄILTÄVÄ AINA METSÄHERROJA YLI KAIKEN" Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina 1851 1900"

Transkriptio

1 "HERROJA ON EPÄILTÄVÄ AINA METSÄHERROJA YLI KAIKEN" Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina ANNE RUUTTULA-VASARI Historian laitos, Oulun yliopisto OULU 2004 Abstract and summary in English

2

3 ANNE RUUTTULA-VASARI "HERROJA ON EPÄILTÄVÄ AINA METSÄHERROJA YLI KAIKEN" Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 19. kesäkuuta 2004 klo OULUN YLIOPISTO, OULU 2004

4 Copyright 2004 University of Oulu, 2004 Työn ohjaaja Professori Jouko Vahtola Esitarkastajat Dosentti Heikki Roiko-Jokela Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Pentti Roiko-Jokela ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2004

5 Ruuttula-Vasari, Anne, "Beware of fine gentlemen and of foresters most of all". Contacts between the people of Northern Finland and the Forestry Board over administration of the crown forests in the years Department of History, University of Oulu, P.O.Box 1000, FIN University of Oulu, Finland 2004 Oulu, Finland Abstract A study is made of the dealings of the local people with the Board of Forestry in matters connected with the crown forests of Northern Finland in the 19th century, setting out from the creation of the Forestry Board, the establishment of its ways of working and its local impact on settlement and sources of livelihood. This state of tension was perpetuated by delays in implementation of the Great Partition and by the presence of cottagers and pioneer settlers living in the crown forests. One major question was whether these forests were intended primarily to serve the purposes of state forestry or of settlement in the north of Finland. An account is given of the attitude of the Forestry Board towards the traditional modes of forest use typical of the crown forests, including swidden cultivation, tar burning and the cutting of wood for domestic use. New information is presented on the part played by the Forestry Board in regulating swidden cultivation and tar burning. Another topic not previously addressed is illicit exploitation of the crown forests. This was common practice in the Tornio and Ii river valleys in particular, to the extent that forest wardens on the border with Sweden were supplied with pistols to deal with this threat. The sale of timber cut illegally from the crown forests to sawmills in both Finland and Sweden was widespread, and it was common in the Ii Valley to trade in the timber which the Forestry Board allowed private persons to cut as a form of relief to the poor. The grazing of livestock in crown forests was another bone of contention between Forestry Board officials and the local people, the controversy over cows and what damage they actually did to the crown forests continuing well into the 20th century and ultimately remaining unresolved. Similar disputes arose over spruces carrying beard lichen, on which the reindeer fed, once the demand for spruce pulpwood increased. The actions taking by the foresters in accordance with the law and the demands of their office aroused much criticism in Finland, and this polemic spread to the newspapers, the Diet and the literature of the day. It was the fate of the Forestry Board and its officials to become an object of suspicion and even downright hatred. Their interference with traditional sources of livelihood, modes of land use and ancient rights of exploitation was apt to give rise to friction and maintain an attitude of mistrust on both sides. The present work provides new explanations for the author Pentti Haanpää's famous saying, "Beware of fine gentlemen and of foresters most of all", and modern forest management conflicts can be appreciated and understood better in the light of these events. Keywords: crown forests, forest history, Forestry Board, forestry officials, grazing of cattle and reindeer, illegal forest use, illicit felling, settlement on state land, swidden cultivation, tar burning

6

7 Ruuttula-Vasari, Anne, "Herroja on epäiltävä aina metsäherroja yli kaiken". Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina Historian laitos, Oulun yliopisto, PL 1000, Oulun yliopisto 2004 Oulu Tiivistelmä Olen tutkinut metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäymistä ja suhteiden muotoutumista Pohjois-Suomen kruununmetsissä 1800-luvulla. Lähtökohtina ovat metsähallinnon perustaminen, toiminnan vakiinnuttaminen sekä metsähallinnon vaikutus paikallisiin elinkeinoihin ja asutustoimintaan. Kangertelu metsänhoidossa ja liiketoiminnan aloittamisessa sekä yhteenotot paikallisen väestön ja lehdistön kanssa sävyttivät metsähallinnon ensimmäisten vuosikymmenten toimintaa. Hidastunut isojako sekä kruununmetsiin hakeutunut asutus, kruununmetsätorpat ja uudistilat, ylläpitivät jännittynyttä suhdetta. Suuri kysymys oli, olivatko kruununmetsät valtion metsätaloutta vai Pohjois-Suomen asutusta varten. Tutkimuksessa myös selitetään, miten metsähallinto suhtautui perinteisiin, juuri kruununmetsiin suuntautuneisiin metsänkäyttötapoihin, kuten kaskenpolttoon, tervatalouteen ja puun kotitarvekäyttöön. Metsähallinnon osuus kaskeamisen ja tervanpolton ohjailussa nousee esille uudella tavalla. Kruununmetsien haaskaajat eli varkaat ovat myös ennen tutkimaton teema. Kruununmetsien varastaminen oli yleistä erityisesti Tornionjokilaaksossa ja Iijokilaaksossa. Ruotsin rajan läheisyydessä toimineet metsänvartijat jopa aseistettiin pistoolein metsävarkaita vastaan. Varastetun puutavaran toimittaminen niin Suomen kuin Ruotsin sahoille oli maan tapa. Iijokilaaksossa turvauduttiin metsähallinnon käsikauppa- eli lupapuihin, joista tuli köyhäinavun, mutta myös keinottelun muoto. Keinottelu varsinaisilla valtionmailla eli haku uudistilalliseksi vain puutavaran vuoksi, kuuluu myös Pohjois-Suomen metsähistoriaan. Eläinten laiduntaminen kruununmetsissä myös asetti metsähallinnon virkamiehet ja paikallisen väestön vastakkain. Vielä 1900-luvulla lehmä kruununmetsissä oli kiistan kohteena. Lopullista selvyyttä siihen, mitä vahinkoa lehmä teki kruununmetsille, ei saatu koskaan. Lisäksi porojen käyttämät luppopuut eli naavakuuset hiersivät suhteita tilanteessa, jossa kuusipuulle oli syntymässä kysyntää paperipuuna. Metsänhoitajat saivat kritiikkiä toimiessaan viran ja lain vaatimalla tavalla Pohjois-Suomessa. Metsäherroja polemisoitiin sanomalehdissä, valtiopäivillä ja kirjallisuudessa. Metsähallinnon ja metsäherrojen osana oli 1800-luvulla olla epäluulon ja suorastaan vihamielisyydenkin kohteena. Puuttuminen perinteisiin elinkeinoihin, maankäyttötapoihin ja muinaisiin tapaoikeuksiin synnytti kitkaa suhteisiin ja ylläpiti epäluuloa molemmin puolin. Pentti Haanpään teksti "Herroja on epäiltävä aina metsäherroja yli kaiken" on saanut uutta, selittävää ainesta ympärilleen. Nykyiset metsäkonfliktit avautuvat paremmin ja tulevat ymmärrettävimmiksi 1800-luvun metsähistorian kautta. Asiasanat: kaski, kruununmetsä, lehmien ja porojen laidunnus, luvaton metsänkäyttö, metsähallitus, metsäherra, metsähistoria, metsävarkaus, tervanpoltto, valtionmaiden asutus

8

9 Esipuhe Mikä minut metsään talutti, ja varsinkin kruununmetsiin? Sekö että jo lapsuudestani muistan hautapellot eli tervahaudat ja valtion suuret sydänmaat? Vai sekö että kotikankaani miehet keväällä kilvan olivat rantteella ja kesän korvalla kaatoivat puita rasiin sydänmaalla. Puut olivat omista metsistä sanottakoon se jo tässä vaiheessa. Vai sekö vei metsään, että tein aikanaan graduni Pikkuradasta, Suomen pisimmästä ja pitkäaikaisimmasta metsähallituksen rakentamasta metsäradasta sekä ihmisistä, jotka siellä työskentelivät? Ehkä tämä tieni kruununmetsien läpi on kantanut juuri näiden minun omien historiakuvieni ansiosta. Jo graduvaiheessa jäin miettimään sitä, miksi metsäherra oli metsäherra. Kysymyksiä syntyi lisää, ja ne vaativat selvitystä. Monta kertaa olen hankkeen aikana metsään huutanut. Yhtä monta kertaa sieltä on vastaus tullut. Nyt jätän lukijakunnan tutkimaan näitä saamiani vastauksia. Kiitoksia voi tässä yhteydessä osoittaa useampaankin suuntaan. Keskustelut historiantutkijoiden kanssa ovat aina olleet tervetulleita. Erilaista näkökulmaa asiaan ovat synnyttäneet myös keskustelut ja kirjeenvaihdot usean metsänhoitajan kanssa. Ketään unohtamatta kiitän teitä kaikkia yhdessä ja erikseen nimiä sen enempää mainitsematta. Koko prosessin ajan oppi-isäni professori Jouko Vahtola on kuunnellut herkällä korvalla. Häntä olen minä myös kuunnellut. Kiitän myös esitarkistajina toimineita dosentti Heikki Roiko-Jokelaa sekä MMT Pentti Roiko-Jokelaa. Väitöskirjavaiheessa tutkimustani ovat avustaneet Koneen säätiö, Metsämiesten säätiö sekä Keski-Pohjanmaan kulttuurirahasto. Kansainväliseen tutkijayhteisöön olen päässyt kurkistamaan NOS-H:n (Nordiska samarbetsnämden för humanistisk forsking) projektissa Kulturelle prosesser i nordiske skogsbygder i nyere tid. Työni viimeistelin Suomen Akatemian rahoittamassa Sunare-hankkeessa (Oulun yliopisto, biologian laitos), jonka yhteydessä pääsin biologi Eija Hurmeen kanssa tutustumaan paremmin Taivalkosken kruununmetsien vanhoihin kuusikoihin ja niitä asuttaviin liito-oraviin. Näiden lisäksi kiitoksen voi osoittaa Sirkalle, erinomaisesti toimiville arkistolaitokselle sekä kirjastoille, erityisesti pienten kuntien pienille kirjastoille. Kotijoukkojen ja ystävien kohdalla kiitossanat eivät riitä, mutta onneksi saan elää teidän kanssanne sitä parasta arkea joka päivä. Kotikankaalla Niemelänkankaalla Sievissä Keski-Pohjanmaalla huhtikuulla 2004 Anne Ruuttula-Vasari

10

11 Kartat Kartta 1. Pohjois-Suomen kruununmetsät 1880-luvulla Kartta 2. Suomen metsävaranto vuonna Kartta 3. Taivalkosken Loukusan kylän eli Iin hoitoalueen 20. vartiopiirin kruununmaita vuodelta Kartta 4. Pohjois-Suomen kaskiviljelyalueet 1830-luvulla Kartta 5. Koston-Pyhityksen kruununmetsien porokaskia Taivalkoskella vuonna

12

13 Kuviot Kuvio 1. Kruununmetsien sijoittuminen Suomessa vuonna Kuvio 2. Metsähallituksen talouden kehittyminen vuosina Kuvio 3. Metsähallituksen talouden kehittyminen vuosina Kuvio 4. Kantohinnat kruununmetsissä tarkastuspiireittäin vuosina Kuvio 5. Tulot ja menot tarkastuspiireittäin vuonna Kuvio 6. Oulun läänissä isossajaossa jaettu tilusala prosentteina vuosina Kuvio 7. Puun hyötykäyttö vuonna Kuvio 8. Puun kotitarvekulutus ja puutavaran vientiartikkelit Kuvio 9. Puun kulutus vuonna Kuvio 10. Myydyt haaskatut puut kappaleittain vuosittaisina keskimäärinä tarkastuspiireittäin vuosina Kuvio 11. Porojen lukumäärä vuosina

14

15 Taulukot Taulukko 1. Kruununmetsät Suomessa vuosina Taulukko 2. Koko Suomen metsäpinta-ala vuonna Taulukko 3. Metsähallituksen luvalla kaskettuja alueita Pohjois-Taivalkoskella Iin hoitoalueella vuosina

16

17 Sisällysluettelo Abstract Tiivistelmä Esipuhe Kartat Kuviot Taulukot Sisällysluettelo 1 Tyvestä puuhun Metsähallinto ja pohjoissuomalaiset 1800-luvulla tutkimuksen kohteena Kysymyksenasetteluja Tutkimusaineisto Metsähallinnon tulo Pohjois-Suomeen Metsänhoitajien ja hoitoalueiden aikaan Lääninmetsänhoitajana Pohjois-Suomessa 1850-luvulla Aluemetsänhoitajat paljon vartijoiksi Kruununmetsien arvioinnit mahdoton tehtävä 1800-luvulla Metsänhoidon ja liiketoiminnan kangerteleva alku Viljelyä ja harsintaa menestyksettä kruununmetsissä Tuloa tuottamaton metsähallinto Sahateollisuuden vapauttaminen ja metsähallinto Kruununmetsät asutusta vai metsätaloutta varten? Kruununmetsien synty Kruununmetsien asukkaat Asutuspolitiikka metsäpolitiikan jaloissa Vapaasta uudisasuttajasta kruununmetsätorppariksi Portti kruununmetsiin olikin kaita luvun polemiikin tulos kruununmetsätorpparius lailliseksi ja 1880-luvun henki uudistilallisten portti kruununmetsiin kapenee Vuoden 1892 asetus uudistiloista siirtää asutusongelman 1900-luvulle

18 4 Perinteinen metsänkäyttö haaskaustako? Kaski Kaski, viljan antaja Kaski ja valtiovalta, metsän puuta vai kasken viljaa? Terva Rahan tulo vai metsän tuho? Metsähallinto tervanpolttoa ohjaamassa kantoja ja uuneja Puu puuna Tuhlaileva kotitarvekäyttö uhkana kruununmetsille Metsätulot elintason nousu vai ylellinen elämä? Haaskaajat ja varkaat Huono hoito ja haaskaus talonpojan tapojako? Metsävarkaat Maan tapa varastaminen Köyhäinavusta keinotteluksi Metsähallinnon käsikauppa köyhäinapuako? Puutavarayhtiöiden maanhankinta kruununmailla keinotteluako? Metsänvartijat puun ja parkin välissä Laiduntaminen kruununmetsissä hyväksi vai pahaksi? Lehmät kilkulat kaulassa kruununmetsiä tallaamassa Kruununmetsien luppopuut ja poron koparat Metsäherrat kritiikin kynsissä Metsäherrapolemiikki Pohjois-Suomessa Toiveikkuudesta herravihaksi Lehdistön yhteentörmäys ruotsinkielisen metsähallinnon kanssa Polemiikki valtakunnan tasolla Tarpeettomat metsäherrat valtiopäivien vakiokiista Kirjailijat ja Valvoja metsähallintoa valvomassa Metsänhoitajat metsähallintoa arvostelemassa Metsäherrat ja metsäherrojen herjaajat tarua ja totta Loppulause Summary Lähdeluettelo

19 1 Tyvestä puuhun 1.1 Metsähallinto ja pohjoissuomalaiset 1800-luvulla tutkimuksen kohteena Tässä tutkimuksessa todella painun metsään vai pitäisikö sanoa jo nyt tutkimuksen hengessä jag drar åt skogen, sillä tutkimuksen kohteina ovat kruununmetsät, ruotsinkielinen metsähallitus virkamiehineen ja pohjoissuomalaiset kruununmetsien käyttäjät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tutkimuskohde, virkamiesten ja pohjoissuomalaisten kohtaaminen ja kanssakäyminen kruununmetsissä, on moneltakin osin ollut hedelmällinen. Ei pelkästään siksi, että Pohjois-Suomessa vielä nykyäänkin puolet metsäpinta-alasta kuuluu metsähallitukselle 1. Metsähallitus on Pohjois-Suomessa vakiintunut instituutio, jonka päätehtävänä on edelleenkin hallita ja hoitaa valtionmetsiä eli entisiä kruununmetsiä. Jos asiaa selvittää pelkästään historiantutkimuksen näkökulmasta, niin ensimmäisenä törmää siihen, että metsähallinnosta on tehty niukasti historiantutkimusta ja sekin jo kymmeniä vuosia sitten. Toki metsähallituksesta on tehty teoksia, joita voi luonnehtia historioiksi ilman lähdeviitteitä ja tutkimuksellista otetta. Metsähallinnon historiaa ovat tähän asti tutkineet pääasiassa metsätieteilijät. Varsinaiset historioitsijat ovat antaneet metsähallinnon olla enimmäkseen rauhassa. Tutkimustilanne antaa mielenkiintoiset mahdollisuudet tutkimusprosessin lähtökohtien asettamiseen. Itse kohteen ja näkökulman valinta on pitkän ajattelun tulos. Näkökulman merkittävyys on vahvistunut työn edetessä. Metsähallintoa paljon paremmin tunnemme sahateollisuuden ja metsäteollisuuden historiaa laajan taloushistoriallisen tutkimuksen ansiosta. Suomalaiset tietävät hyvin, että yksi kansantaloutemme peruspilareista on metsä. Olemme vakuuttuneita siitä, että Suomi on elänyt ja elää metsästä. Muun teollisuuden todetaan kasvaneen metsäteollisuuden luomalle perustalle. Metsiämme vaalitaan ja hoidetaan lainsäädännön avulla, jotta ne uusiutuvana luonnonvarana turvaisivat tulevaisuudenkin. Lama-aikoina metsätuotteiden viennin huono vetäminen on horjuttanut koko talouselämän perustaa. Metsistä on muotoutunut eräänlainen kollektiivinen yhteishyvä, ja ajatus on iskostunut hyvin suomalaiseen kielenkäyttöön. 1. Ks. esim. STV; Osoitteessa ovat metsähallinnon sivustot.

20 18 Metsäpolitiikasta ja metsistä puhuttaessa käytetään mielellään termiä kansallisomaisuus. Jo 1800-luvulla suomalaisen metsäpolitiikan iskulauseena oli Suomenmaan onni on Suomenmaan metsien nojassa 2. Lause lanseerattiin 1850-luvun lopulla, ja onni tarkoitti nimenomaan nousevan metsäteollisuuden onnea Suomen metsissä. Perinteinen taloushistoriallinen käsitys metsistä onkin metsä kansallisomaisuutenamme, jonka varaan koko taloudellinen hyvinvointimme perustuu. Lausumaa ei enää edes perustella. Metsätalouden ja metsäteollisuuden historia on sitä myöten poikkeuksellisen hyvin tutkittu. Yhtenä esimerkkinä käy Markku Kuisman teos Metsäteollisuuden maa vuodelta Tosin tässä teoksessa ei juurikaan mainita metsähallintoa. Myös Metsäntutkimuslaitos on saanut oman historian, Karl-Erik Michelsenin History on Forest Research of Finland vuodelta Monet metsäyritykset ovat laatineet oman historiateoksensa. Niinpä suomalaisen metsän historiaa, varsinkin taloushistoriaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta on runsaasti. Historian ammattilaisten lisäksi metsiemme käytön menneisyydestä ovat olleet kiinnostuneita useat metsätieteilijät. He ovat tuottaneet lukuisia artikkeleita, joita on useissa eri metsätieteen julkaisusarjoissa, kuten Acta Forestalia Fennica, Silva Fennica, Meddelanden för Finska Forstföreningen. Tätä käsillä olevaa työtä ovat enemmänkin ohjanneet oma kysymyksenasettelu ja alkuperäisten lähteitten tiedot kuin nykyinen metsähistoriallinen tutkimuskirjallisuus. Metsähallintoa koskevassa tutkimuksessa todetaan, että metsähallitus on valvonut ja hoitanut Suomen valtionmetsiä 1850-luvulta lähtien ja osallistunut Suomen metsäteollisuuden rakentamiseen. Sen sijaan ulkopuoliset, puhtaasti historiatieteellisen koulutuksen saaneet tutkijat eivät kuitenkaan ole tehneet tutkimusta metsähallinnosta. Metsähallituksen tähänastisten historioiden tekijöinä ovat olleet metsätalouden ja metsätieteiden ammattilaiset. Lisäksi näkökulma näissä historioissa on ollut koko Suomen kattava, joten paikalliset erityispiirteet eivät olekaan päässeet mukaan. Martti Hertzin (aik. Tertti) teos Metsähallitus sekä Erkki Laitakarin Metsähallinnon vuosisataistaival ovat jo suhteellisen vanhoja esityksiä metsähallinnon historiasta. A. Benj. Helanderin Suomen metsätalouden historia vuodelta 1949 on sekin vanhentunut, mutta monessa suhteessa metsähallinnon osalta kattavampi kuin edellä mainitut teokset. Helanderin mukaan metsähallituksen merkittävä panos suomalaisessa metsätaloudessa on kiistämätön. Se tuli metsätalouden viralliseksi lipunkantajaksi, elimeksi, joka oli tarkoitettu ensi sijassa valtion metsäomaisuuden hoitajaksi, mutta jolle vastuu maamme metsien käytöstä yleensä siitä lähtien lankesi. 3 Mitä sitten tiedämme 1800-luvun suomalaisista ja varsinkin pohjoissuomalaisista metsänkäyttäjistä? Mihin kohtaan metsähistoriaa sijoitamme heidät? Asuiko yksityisenkin ihmisen onni Suomenmaan metsissä? Löytyykö tutkimusta ja millaista tutkimusta siitä, miten kansalaiset ovat metsiä käyttäneet? Varsinaisia kattavia tutkimuksia kansan metsänkäytöstä ei ole, mutta jotenkin meidän käsityksemme suomalaisesta metsänkäyttäjästä on vakiintunut. Yhtäällä on ihannoitu korvenraivaaja, joka kaatoi kasken ja laittoi leivän sekaan vielä puolet petäjäistä. Toisaalla on sitten metsää omistanut talonpoika, joka kenk- 2. von Berg 1859 (1988), s. 62. Virallisesti ajatuksen lausui saksalainen metsänhoitaja, vapaaherra Edmund von Berg. Hän tutustui Suomen metsiin kesällä 1858, ja tuloksena olikin myöhemmin ahkerasti siteerattu kirjanen Suomen metsistä. Esimerkiksi Louhi-lehti 21/1896 otsikoi: Metsäntuotteet Oulujärwen wesistön piirissä tärkeä kansallisomaisuus ja keinot sen kohottamiseksi. Samalle vuodelle oli ilmestynyt P. W. Hannikaisen Suomen metsät kansallisomaisuutemme. 3. Helander 1949, s. 24. Lähteiden merkitsemisen puutteellisuus on yhteistä kaikille näille teoksille.

21 19 käsi metsänsä puutavaraliikkeen keinottelijoille ja leivänisille. Äkkiä katsoen tilanne 1800-luvun osalta näyttäisi tältä. Senkin tiedämme, että suomalainen on tottunut turvautumaan metsään, jotta eläisi. Tutkimuskirjallisuudessa puhutaankin perinteisestä metsänkäytöstä, jolloin tarkoitetaan silloista metsätaloutta maatilatalouden haarana. 4 Pohjois-Suomen osalta luonnehdintaa lienee syytä laajentaa. Pohjois-Suomi on aina ollut viljanviljelyn äärialuetta; kato vei kovin usein väestön leivän. Metsä ei niin tehnyt, sillä tervalla ja sahatukilla sai rahaa katovuosinakin. Sahatavaran kysynnän vilkastuessa 1870-luvulla yhä useampi pohjoissuomalainen sai rahaa ja toimeentuloa metsästä. Pohjoissuomalaisenkin onni siis kasvoi Suomenmaan metsissä, vai kasvoiko? Historiantutkimuksessa puhutaankin siitä, että metsäraha alkoi liikkua, mutta juuri muuta ei tiedetäkään. Kun esimerkiksi monessa Pohjois-Suomen kuntahistoriassa todetaan, että metsänmyyntituloja alkoi tulla 1870-luvulla, tieto perustuu yleisteoksiin Suomen taloushistoriasta. Pohjois-Suomen osalta täytyisikin arvioida, miten pitkälle tämän alueen historiantutkimus voi nojata tutkimustuloksiin, jotka ovat päteviä muualla Suomessa. 5 Sen sijaan Pohjois-Suomeen sopii erittäin hyvin käsitys siitä, että metsät olivat luvulla monin paikoin vielä käyttämättömiä ja erityisesti jakamattomia. Isojakohan eteni täällä hitaasti. Metsistä oli tullut vuosisatojen kuluessa kaikille kuuluvaa ei kenenkään maata yhteistä aluetta, jota saattoi kasketa, polttaa tervaksi ja pitää laitumena. Samasta pitäjänmetsästä saatettiin myydä puutavaraa tai ainakin siitä saattoi noutaa tarvepuunsa kenellekään sen kummemmin tiliä tekemättä. Metsän vapaasta käytöstä oli kuitenkin lyhyt matka metsän tuhlaukseen. Suomalaisten metsänkäyttö on jäänyt 1800-luvun historiaan enimmäkseen negatiivisin varauksin. Puhutaankin tuhlaavasta kotitarvekäytöstä. Myös Sakari Topeliuksen Maamme kirjassa esitetty käsitys kansan tuhlaavista metsänkäyttötavoista levisi jo 1800-luvun lopulla laajalti. Kirja säilyi pitkään kansakoulujemme lukemistona, joten sen kautta muokattiin yleisesti käsitystä siitä, miten kansa kohteli metsiä. Teos ilmestyi vuonna 1875 ruotsiksi ja seuraavana vuonna suomeksi. Vuonna 1951 ilmestyi 53. painos, jonka alkulauseessa todetaan Maamme kirjan olleen yhdessä Luonnon kirjan kanssa Suomen lasten mieluista luettavaa ja levinneet lukuisina painoksina. 6 On kuitenkin olemassa toisenlainenkin metsänkäyttäjä 1800-luvulta tätä metsänkäyttäjää Topelius ei mainitse. Sen sijaan metsähallinnon historiasta tehdyt teokset tuntevat hänet. Vuonna 1934 Martti Hertz kirjoitti, kuinka metsähallinnon alkuaikoina oli metsänhoitoviranomaisten yhtämittaa taisteltava luvatonta metsän käyttöä, ei vain metsän haaskausta vaan myös luvatonta kaskeamista, laiduntamista, metsästämistä ja kalastamista vastaan. Hertzin mukaan kansa piti metsää yhteisenä omaisuutena, ja metsäviranomaisten aika meni suurimmaksi osaksi tuon huonon tavan pois kitkemiseen Soininen 1975, s Salo 1993A, s Salo toteaa seuraavasti Sievin kunnan tilanteesta 1800-luvulta: Metsäansioista muuten kuin tervarahojen muodossa ei Sievissä eikä muuallakaan Keski-Pohjanmaalla päästy juuri vielä nauttimaan luvulla ilmestyneissä tutkimuksissa tutkimuksia taloudellisista oloista Suomen maaseuduilla ei juuri mainita metsämyyntituloja elintason kohottajana. 6. Topelius 1951, s Hertz 1938, s. 26. Tätä Martti Hertzin teosta lukivat ennen kaikkea metsäalan ammattilaiset, sillä teos ilmestyi Suomen Metsätieteellisen Seuran julkaisusarjassa. Hertz oli metsätieteilijä, joka kirjoitti myös metsähallinnosta ja metsälainsäädännöstä.

22 20 Tämä metsänkäyttäjä ei kohdellut kaltoin omaa metsäänsä, mutta hän oli silti merkittävä tekijä suomalaisessa metsähistoriassa. Tosin mainintoja näistä metsänkäyttäjistä ei löydy nykyisestä metsähistoriankirjoituksesta. Sen sijaan metsähallinnon historiakirjat mainitsevat heidät ohimennen termeillä haaskaajat ja luvattomat käyttäjät. Keitä tarkoitan? Tarkoitan Pohjois-Suomen kruununmetsiä käyttänyttä ja asuttanutta maalaisväestöä. Temaattisesti rajaus merkitsee myös sitä, että tutkimuskohteeksi nousevat paikallisen väestön lisäksi ne, jotka valvoivat kruununmetsiä eli metsähallinnon virkamiehet. Aihetta ei ole aiemmin lähestytty siitä näkökulmasta, mikä oli metsähallinnon ja Pohjois-Suomen väestön suhde kruununmetsien käyttöön. Lisäksi suhteitten muotoutuminen on vaikeasti hahmotettavissa, joten aikaisempi tutkimuskirjallisuus ei perustutkimusta tehdessään voinut luonnollisestikaan panostaa siihen. Kokonaisuudessaan voi todeta metsiä koskevan tutkimuksen olevan edelleenkin muutoksen alla. Metsäteollisuudella, sahateollisuudella ja metsien hallinnolla on omat historiansa, mutta yksittäisen metsänkäyttäjän historia edelleenkin puuttuu. 8 Tähän asti metsien käytön historiassa on ollut kiinnostavampaa se, että puolella prosentilla maailman metsävaroista ja prosentin kymmenyksillä maailman väestöstä Suomi on kohonnut metsäteollisuuden kiistattomaksi suurvallaksi. 9 Halu päästä suurvallaksi on osittain ohjannut sitä, mitä metsistä ja metsien käytöstä on kirjoitettu. Metsähallinnonkin historiaa on luonnollisesti kirjoitettu tähän asti siten, miten laaja virkamiesten tuottama arkistoaineisto ja ajan henki ovat työtä ohjanneet. Tilanne muuttunee metsien historiantutkimuksen edetessä. Tutkimuskirjallisuuden painottumista suuriin instituutioihin selittää sekin, että laitokset tai yritykset jättävät jälkeensä selkeää lähdeaineistoa. Tähän sen sijaan esimerkiksi yksittäinen tervanpolttaja ei juurikaan pystynyt. Yksittäisen metsänkäyttäjän tai edes metsänomistajan metsänkäytön historiaa on vaikea selvittää, jos ainoa merkki hänen toimistaan on nimi velkakirjassa oululaiselle kauppahuoneelle, sakkotuomio metsävarkaudesta tai kuitti siitä, että hänen lehmistään on maksettu laidunveroa metsähallinnolle. Useimmiten tieto paikallisen väestön metsänkäytöstä täytyy hakea lähteistä, jotka ovat syntyneet rikkomusten, varkauksien tai muun negatiivisen tapahtuman yhteydessä. Ja nämäkään lähteet eivät aina tuo esille motiiveja tai teon taustoja. Myös paikallishistoriallisen tutkimuksen vähäisyys on omalta osaltaan vaikeuttanut työtäni. Pohjois-Suomesta ei ole tehty alueen talous- ja sosiaalihistoriaa 1800-luvulta. Nykyiset paikallishistoriat tai maakuntahistoriat eivät tätä puutetta pysty paikkaamaan. Toisaalta metsähallinnon hoitoalueiden rajat eivät käy lainkaan yksiin pitäjien rajojen kanssa, jolloin jo työekonomian kannalta on ymmärrettävää, että metsähallinnon arkistoja on käytetty vähän mittavissa paikallishistorioissa. Olen rajannut työni maantieteellisesti koskemaan Pohjois-Suomen talonpoikia ja tilattomia 10 ja heidän metsänkäyttöään kruununmetsissä, koska parhaimmillaan yli 90 % metsähallinnon maapinta-alasta sijaitsi Pohjois-Suomessa. Maantieteellisenä alueena Eino Jutikkalan Suomen talonpojan historia edustanee parhaiten yksittäisen metsänkäyttäjän historiaa, mutta teos ei luonnollisestikaan voi käsitellä Pohjois-Suomen erikoispiirteitä. 9. Kuisma 1993, s Ruotsinkielinen 'allmoge' eli suomalaisittain 'rahvas' on se termi, jota hyvin usein käytetään alkuperäisessä lähdeaineistossa kuvaamaan maaseutuväestöä. Suomen kielessä rahvas-sanaan näyttää liittyvän negatiivinen konnotaatio, joten olen käyttänyt niukasti kyseistä sanaa. Toisaalta maalaisväestö-termi tuntuu liiankin neutraalilta, eikä se anna tietoa väestön taloudellisesta tai sosiaalisesta asemasta. Saamelaisen väestön ja metsähallinnon välisiä suhteita ei tutkita tässä.

23 21 luvun Pohjois-Suomi käytännössä tarkoitti silloista Oulun lääniä eli pohjoista ja keskistä Pohjanmaata, Kainuuta ja Lappia. Läänin pinta-ala oli 1800-luvun lopulla annettujen tietojen mukaan 16,6 miljoonaa hehtaaria eli noin 45,7 % Suomen pinta-alasta. Metsämaata läänin alueella oli 8,2 miljoonaa hehtaaria, josta kruunun osuus oli noin 4,5 miljoonaa hehtaaria. Kruununmaita oli yhteensä noin 12,6 miljoonaa hehtaaria eli läänin pinta-alasta noin 75 %. 11 Vuosisadan vaihteessa laaditussa komiteanmietinnössä arveltiin noin 2/3 kruununmaasta olleen viljelykseen sopimatonta. Kaikkiaan kruunun hallussa olleiden viljelysmaiden osuus jäi joka tapauksessa häviävän pieneksi, sillä vuonna 1901 laskettiin kruunun osuuden olleen siitä vain noin 0,22 %. Samaan aikaan yksityisten hallitsemia viljelysmaita yksityisten hallitsemasta kaikesta maa-alasta oli noin 16 %. 12 Oulun lääni jakaantui 1800-luvulla hallinnollisesti kuuteen kihlakuntaan: Lapin, Kemin, Oulun, Kajaanin, Haapajärven ja Salon kihlakuntiin. Läänin kaupunkeja olivat Tornio, Oulu, Raahe, Kajaani ja Kemi. Lääni oli jaettu edelleen 37 nimismiespiiriin, ja vuonna 1865 alueella oli 61 kuntaa. Asukkaita läänissä oli vuonna Vuoteen 1900 mennessä luku oli noussut asukkaaseen. 13 Talousmaantieteellisesti Oulun lääni jakaantui viiteen alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan alava rannikkoalue ja Kainuun-Kuusamon vaara-alue muodostivat läänin eteläisimmän osan. Pohjoisimman osan Oulun läänistä muodostivat Tornio-Kemin rannikkoseutu, Peräpohjolan vaaramaa ja Lappi. Niinpä laajaan tutkimusalueeseen kuuluu alueita, joilla on selvästi omia erikoispiirteitä ja oma kehityskulkunsa. Metsähallinnon kannalta tutkimusalue kattaa tuolloisen Oulun läänin ja nykyisten Oulun ja Lapin läänien alueen hoitoalueet. Metsähallituksen nykyisessä organisaatiossa tämä alue on sama kuin nykyiset metsähallinnon metsätalouden hoitoalueryhmittelyn neljä eri aluetta, eli Itä-Lappi, Kainuu, Länsi-Lappi ja Pohjanmaa Komiteanmietintö 1900:5, s Komiteanmietintö 1901:12b, s Komitea s. 131, että kruunun metsämaat tarjoavat varsinkin Perä- Pohjolassa, runsaasti tilaisuutta käyttämään suuriakin maa-aloja tarkoituksenmukaiseen uudisasutukseen maanviljelyksen perusteella. 13. SVT II: Metsähallituksen organisaatiota on uudistettu vuosituhanten vaihteessa. Uusi järjestys astui voimaan Metsätalousalueet jaettiin eri hoitoalueryhmiin. Itä-Lapin hoitoalueita ovat Kemijärvi ja Sodankylä, Kainuuseen kuuluvat Kajaani, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Kianta ja Kuhmo. Pohjanmaan alueita ovat Pudasjärvi, Puolanka, Haapajärvi ja Taivalkoski. Länsi-Lappiin kuuluvat Rovaniemi, Ranua, Pello ja Kittilä. Tämän lisäksi Suomi on jaettu virkistyspalvelujen hoitoalueryhmiin ja luonnonsuojelun puistoalueisiin. Metsävaltio 4/92. Metsähallinnon suurin muutos on peräisin vuoden 1994 alusta, jolloin siitä tehtiin asetuksella liikelaitos.

Velassa kuin tervan vetäjä

Velassa kuin tervan vetäjä Velassa kuin tervan vetäjä Miksi talonpoika poltti tervaa? Varsinainen houkutus talonpojalle tervanpolttoon oli se, että tervatynnyri merkitsi selvää rahaa mutta myös velkaantumista. Esimerkiksi Sievissä

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Palvelukseen halutaan hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä rahvaan miehiä

Palvelukseen halutaan hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä rahvaan miehiä Anne Ruuttula-Vasari 1 Palvelukseen halutaan hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä rahvaan miehiä metsänvartijana Kalajokilaakson kruununmetsissä 1800-luvulla Metsähallitus on valvonut Kalajokilaakson valtionmetsiä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Teemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua

Teemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua TEEMASEMINAARI Teemaseminaari on Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2017 maksettavasta lihan ja vuodelta 2016 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä vuodelta 2017 maksettavasta eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Metsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,

Metsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, 1.10.2012 Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiön puolesta minulla on ilo toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Säätiön

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY

Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille Espoon kaupunginarkistosta löytyy Sukututkijoille 9.2.2017 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut. INVENTOINTIRAPORTTI Sotkamo Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi 5.7.2016 Arkeologiset kenttäpalvelut Vesa Laulumaa Tiivistelmä Sotkamon Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 777/2014 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavasta lihan ja vuodelta 2013 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän

Lisätiedot

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA ETLA 60 vuotta Toim. Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy ETLA B221 ISBN 951-628-441-8 ISSN 0356-7443

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimuksen asema metsäpoliittisessa päätöksenteossa

Tutkimuksen asema metsäpoliittisessa päätöksenteossa Tutkimuksen asema metsäpoliittisessa päätöksenteossa Professori Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos Esityksen sisältö Sektoritutkimuksen rakenneuudistus Esimerkkitapauksia tutkimuksen roolista politiikan

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.

Lisätiedot