"HERROJA ON EPÄILTÄVÄ AINA METSÄHERROJA YLI KAIKEN" Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""HERROJA ON EPÄILTÄVÄ AINA METSÄHERROJA YLI KAIKEN" Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina 1851 1900"

Transkriptio

1 "HERROJA ON EPÄILTÄVÄ AINA METSÄHERROJA YLI KAIKEN" Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina ANNE RUUTTULA-VASARI Historian laitos, Oulun yliopisto OULU 2004 Abstract and summary in English

2

3 ANNE RUUTTULA-VASARI "HERROJA ON EPÄILTÄVÄ AINA METSÄHERROJA YLI KAIKEN" Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 19. kesäkuuta 2004 klo OULUN YLIOPISTO, OULU 2004

4 Copyright 2004 University of Oulu, 2004 Työn ohjaaja Professori Jouko Vahtola Esitarkastajat Dosentti Heikki Roiko-Jokela Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Pentti Roiko-Jokela ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2004

5 Ruuttula-Vasari, Anne, "Beware of fine gentlemen and of foresters most of all". Contacts between the people of Northern Finland and the Forestry Board over administration of the crown forests in the years Department of History, University of Oulu, P.O.Box 1000, FIN University of Oulu, Finland 2004 Oulu, Finland Abstract A study is made of the dealings of the local people with the Board of Forestry in matters connected with the crown forests of Northern Finland in the 19th century, setting out from the creation of the Forestry Board, the establishment of its ways of working and its local impact on settlement and sources of livelihood. This state of tension was perpetuated by delays in implementation of the Great Partition and by the presence of cottagers and pioneer settlers living in the crown forests. One major question was whether these forests were intended primarily to serve the purposes of state forestry or of settlement in the north of Finland. An account is given of the attitude of the Forestry Board towards the traditional modes of forest use typical of the crown forests, including swidden cultivation, tar burning and the cutting of wood for domestic use. New information is presented on the part played by the Forestry Board in regulating swidden cultivation and tar burning. Another topic not previously addressed is illicit exploitation of the crown forests. This was common practice in the Tornio and Ii river valleys in particular, to the extent that forest wardens on the border with Sweden were supplied with pistols to deal with this threat. The sale of timber cut illegally from the crown forests to sawmills in both Finland and Sweden was widespread, and it was common in the Ii Valley to trade in the timber which the Forestry Board allowed private persons to cut as a form of relief to the poor. The grazing of livestock in crown forests was another bone of contention between Forestry Board officials and the local people, the controversy over cows and what damage they actually did to the crown forests continuing well into the 20th century and ultimately remaining unresolved. Similar disputes arose over spruces carrying beard lichen, on which the reindeer fed, once the demand for spruce pulpwood increased. The actions taking by the foresters in accordance with the law and the demands of their office aroused much criticism in Finland, and this polemic spread to the newspapers, the Diet and the literature of the day. It was the fate of the Forestry Board and its officials to become an object of suspicion and even downright hatred. Their interference with traditional sources of livelihood, modes of land use and ancient rights of exploitation was apt to give rise to friction and maintain an attitude of mistrust on both sides. The present work provides new explanations for the author Pentti Haanpää's famous saying, "Beware of fine gentlemen and of foresters most of all", and modern forest management conflicts can be appreciated and understood better in the light of these events. Keywords: crown forests, forest history, Forestry Board, forestry officials, grazing of cattle and reindeer, illegal forest use, illicit felling, settlement on state land, swidden cultivation, tar burning

6

7 Ruuttula-Vasari, Anne, "Herroja on epäiltävä aina metsäherroja yli kaiken". Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina Historian laitos, Oulun yliopisto, PL 1000, Oulun yliopisto 2004 Oulu Tiivistelmä Olen tutkinut metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäymistä ja suhteiden muotoutumista Pohjois-Suomen kruununmetsissä 1800-luvulla. Lähtökohtina ovat metsähallinnon perustaminen, toiminnan vakiinnuttaminen sekä metsähallinnon vaikutus paikallisiin elinkeinoihin ja asutustoimintaan. Kangertelu metsänhoidossa ja liiketoiminnan aloittamisessa sekä yhteenotot paikallisen väestön ja lehdistön kanssa sävyttivät metsähallinnon ensimmäisten vuosikymmenten toimintaa. Hidastunut isojako sekä kruununmetsiin hakeutunut asutus, kruununmetsätorpat ja uudistilat, ylläpitivät jännittynyttä suhdetta. Suuri kysymys oli, olivatko kruununmetsät valtion metsätaloutta vai Pohjois-Suomen asutusta varten. Tutkimuksessa myös selitetään, miten metsähallinto suhtautui perinteisiin, juuri kruununmetsiin suuntautuneisiin metsänkäyttötapoihin, kuten kaskenpolttoon, tervatalouteen ja puun kotitarvekäyttöön. Metsähallinnon osuus kaskeamisen ja tervanpolton ohjailussa nousee esille uudella tavalla. Kruununmetsien haaskaajat eli varkaat ovat myös ennen tutkimaton teema. Kruununmetsien varastaminen oli yleistä erityisesti Tornionjokilaaksossa ja Iijokilaaksossa. Ruotsin rajan läheisyydessä toimineet metsänvartijat jopa aseistettiin pistoolein metsävarkaita vastaan. Varastetun puutavaran toimittaminen niin Suomen kuin Ruotsin sahoille oli maan tapa. Iijokilaaksossa turvauduttiin metsähallinnon käsikauppa- eli lupapuihin, joista tuli köyhäinavun, mutta myös keinottelun muoto. Keinottelu varsinaisilla valtionmailla eli haku uudistilalliseksi vain puutavaran vuoksi, kuuluu myös Pohjois-Suomen metsähistoriaan. Eläinten laiduntaminen kruununmetsissä myös asetti metsähallinnon virkamiehet ja paikallisen väestön vastakkain. Vielä 1900-luvulla lehmä kruununmetsissä oli kiistan kohteena. Lopullista selvyyttä siihen, mitä vahinkoa lehmä teki kruununmetsille, ei saatu koskaan. Lisäksi porojen käyttämät luppopuut eli naavakuuset hiersivät suhteita tilanteessa, jossa kuusipuulle oli syntymässä kysyntää paperipuuna. Metsänhoitajat saivat kritiikkiä toimiessaan viran ja lain vaatimalla tavalla Pohjois-Suomessa. Metsäherroja polemisoitiin sanomalehdissä, valtiopäivillä ja kirjallisuudessa. Metsähallinnon ja metsäherrojen osana oli 1800-luvulla olla epäluulon ja suorastaan vihamielisyydenkin kohteena. Puuttuminen perinteisiin elinkeinoihin, maankäyttötapoihin ja muinaisiin tapaoikeuksiin synnytti kitkaa suhteisiin ja ylläpiti epäluuloa molemmin puolin. Pentti Haanpään teksti "Herroja on epäiltävä aina metsäherroja yli kaiken" on saanut uutta, selittävää ainesta ympärilleen. Nykyiset metsäkonfliktit avautuvat paremmin ja tulevat ymmärrettävimmiksi 1800-luvun metsähistorian kautta. Asiasanat: kaski, kruununmetsä, lehmien ja porojen laidunnus, luvaton metsänkäyttö, metsähallitus, metsäherra, metsähistoria, metsävarkaus, tervanpoltto, valtionmaiden asutus

8

9 Esipuhe Mikä minut metsään talutti, ja varsinkin kruununmetsiin? Sekö että jo lapsuudestani muistan hautapellot eli tervahaudat ja valtion suuret sydänmaat? Vai sekö että kotikankaani miehet keväällä kilvan olivat rantteella ja kesän korvalla kaatoivat puita rasiin sydänmaalla. Puut olivat omista metsistä sanottakoon se jo tässä vaiheessa. Vai sekö vei metsään, että tein aikanaan graduni Pikkuradasta, Suomen pisimmästä ja pitkäaikaisimmasta metsähallituksen rakentamasta metsäradasta sekä ihmisistä, jotka siellä työskentelivät? Ehkä tämä tieni kruununmetsien läpi on kantanut juuri näiden minun omien historiakuvieni ansiosta. Jo graduvaiheessa jäin miettimään sitä, miksi metsäherra oli metsäherra. Kysymyksiä syntyi lisää, ja ne vaativat selvitystä. Monta kertaa olen hankkeen aikana metsään huutanut. Yhtä monta kertaa sieltä on vastaus tullut. Nyt jätän lukijakunnan tutkimaan näitä saamiani vastauksia. Kiitoksia voi tässä yhteydessä osoittaa useampaankin suuntaan. Keskustelut historiantutkijoiden kanssa ovat aina olleet tervetulleita. Erilaista näkökulmaa asiaan ovat synnyttäneet myös keskustelut ja kirjeenvaihdot usean metsänhoitajan kanssa. Ketään unohtamatta kiitän teitä kaikkia yhdessä ja erikseen nimiä sen enempää mainitsematta. Koko prosessin ajan oppi-isäni professori Jouko Vahtola on kuunnellut herkällä korvalla. Häntä olen minä myös kuunnellut. Kiitän myös esitarkistajina toimineita dosentti Heikki Roiko-Jokelaa sekä MMT Pentti Roiko-Jokelaa. Väitöskirjavaiheessa tutkimustani ovat avustaneet Koneen säätiö, Metsämiesten säätiö sekä Keski-Pohjanmaan kulttuurirahasto. Kansainväliseen tutkijayhteisöön olen päässyt kurkistamaan NOS-H:n (Nordiska samarbetsnämden för humanistisk forsking) projektissa Kulturelle prosesser i nordiske skogsbygder i nyere tid. Työni viimeistelin Suomen Akatemian rahoittamassa Sunare-hankkeessa (Oulun yliopisto, biologian laitos), jonka yhteydessä pääsin biologi Eija Hurmeen kanssa tutustumaan paremmin Taivalkosken kruununmetsien vanhoihin kuusikoihin ja niitä asuttaviin liito-oraviin. Näiden lisäksi kiitoksen voi osoittaa Sirkalle, erinomaisesti toimiville arkistolaitokselle sekä kirjastoille, erityisesti pienten kuntien pienille kirjastoille. Kotijoukkojen ja ystävien kohdalla kiitossanat eivät riitä, mutta onneksi saan elää teidän kanssanne sitä parasta arkea joka päivä. Kotikankaalla Niemelänkankaalla Sievissä Keski-Pohjanmaalla huhtikuulla 2004 Anne Ruuttula-Vasari

10

11 Kartat Kartta 1. Pohjois-Suomen kruununmetsät 1880-luvulla Kartta 2. Suomen metsävaranto vuonna Kartta 3. Taivalkosken Loukusan kylän eli Iin hoitoalueen 20. vartiopiirin kruununmaita vuodelta Kartta 4. Pohjois-Suomen kaskiviljelyalueet 1830-luvulla Kartta 5. Koston-Pyhityksen kruununmetsien porokaskia Taivalkoskella vuonna

12

13 Kuviot Kuvio 1. Kruununmetsien sijoittuminen Suomessa vuonna Kuvio 2. Metsähallituksen talouden kehittyminen vuosina Kuvio 3. Metsähallituksen talouden kehittyminen vuosina Kuvio 4. Kantohinnat kruununmetsissä tarkastuspiireittäin vuosina Kuvio 5. Tulot ja menot tarkastuspiireittäin vuonna Kuvio 6. Oulun läänissä isossajaossa jaettu tilusala prosentteina vuosina Kuvio 7. Puun hyötykäyttö vuonna Kuvio 8. Puun kotitarvekulutus ja puutavaran vientiartikkelit Kuvio 9. Puun kulutus vuonna Kuvio 10. Myydyt haaskatut puut kappaleittain vuosittaisina keskimäärinä tarkastuspiireittäin vuosina Kuvio 11. Porojen lukumäärä vuosina

14

15 Taulukot Taulukko 1. Kruununmetsät Suomessa vuosina Taulukko 2. Koko Suomen metsäpinta-ala vuonna Taulukko 3. Metsähallituksen luvalla kaskettuja alueita Pohjois-Taivalkoskella Iin hoitoalueella vuosina

16

17 Sisällysluettelo Abstract Tiivistelmä Esipuhe Kartat Kuviot Taulukot Sisällysluettelo 1 Tyvestä puuhun Metsähallinto ja pohjoissuomalaiset 1800-luvulla tutkimuksen kohteena Kysymyksenasetteluja Tutkimusaineisto Metsähallinnon tulo Pohjois-Suomeen Metsänhoitajien ja hoitoalueiden aikaan Lääninmetsänhoitajana Pohjois-Suomessa 1850-luvulla Aluemetsänhoitajat paljon vartijoiksi Kruununmetsien arvioinnit mahdoton tehtävä 1800-luvulla Metsänhoidon ja liiketoiminnan kangerteleva alku Viljelyä ja harsintaa menestyksettä kruununmetsissä Tuloa tuottamaton metsähallinto Sahateollisuuden vapauttaminen ja metsähallinto Kruununmetsät asutusta vai metsätaloutta varten? Kruununmetsien synty Kruununmetsien asukkaat Asutuspolitiikka metsäpolitiikan jaloissa Vapaasta uudisasuttajasta kruununmetsätorppariksi Portti kruununmetsiin olikin kaita luvun polemiikin tulos kruununmetsätorpparius lailliseksi ja 1880-luvun henki uudistilallisten portti kruununmetsiin kapenee Vuoden 1892 asetus uudistiloista siirtää asutusongelman 1900-luvulle

18 4 Perinteinen metsänkäyttö haaskaustako? Kaski Kaski, viljan antaja Kaski ja valtiovalta, metsän puuta vai kasken viljaa? Terva Rahan tulo vai metsän tuho? Metsähallinto tervanpolttoa ohjaamassa kantoja ja uuneja Puu puuna Tuhlaileva kotitarvekäyttö uhkana kruununmetsille Metsätulot elintason nousu vai ylellinen elämä? Haaskaajat ja varkaat Huono hoito ja haaskaus talonpojan tapojako? Metsävarkaat Maan tapa varastaminen Köyhäinavusta keinotteluksi Metsähallinnon käsikauppa köyhäinapuako? Puutavarayhtiöiden maanhankinta kruununmailla keinotteluako? Metsänvartijat puun ja parkin välissä Laiduntaminen kruununmetsissä hyväksi vai pahaksi? Lehmät kilkulat kaulassa kruununmetsiä tallaamassa Kruununmetsien luppopuut ja poron koparat Metsäherrat kritiikin kynsissä Metsäherrapolemiikki Pohjois-Suomessa Toiveikkuudesta herravihaksi Lehdistön yhteentörmäys ruotsinkielisen metsähallinnon kanssa Polemiikki valtakunnan tasolla Tarpeettomat metsäherrat valtiopäivien vakiokiista Kirjailijat ja Valvoja metsähallintoa valvomassa Metsänhoitajat metsähallintoa arvostelemassa Metsäherrat ja metsäherrojen herjaajat tarua ja totta Loppulause Summary Lähdeluettelo

19 1 Tyvestä puuhun 1.1 Metsähallinto ja pohjoissuomalaiset 1800-luvulla tutkimuksen kohteena Tässä tutkimuksessa todella painun metsään vai pitäisikö sanoa jo nyt tutkimuksen hengessä jag drar åt skogen, sillä tutkimuksen kohteina ovat kruununmetsät, ruotsinkielinen metsähallitus virkamiehineen ja pohjoissuomalaiset kruununmetsien käyttäjät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tutkimuskohde, virkamiesten ja pohjoissuomalaisten kohtaaminen ja kanssakäyminen kruununmetsissä, on moneltakin osin ollut hedelmällinen. Ei pelkästään siksi, että Pohjois-Suomessa vielä nykyäänkin puolet metsäpinta-alasta kuuluu metsähallitukselle 1. Metsähallitus on Pohjois-Suomessa vakiintunut instituutio, jonka päätehtävänä on edelleenkin hallita ja hoitaa valtionmetsiä eli entisiä kruununmetsiä. Jos asiaa selvittää pelkästään historiantutkimuksen näkökulmasta, niin ensimmäisenä törmää siihen, että metsähallinnosta on tehty niukasti historiantutkimusta ja sekin jo kymmeniä vuosia sitten. Toki metsähallituksesta on tehty teoksia, joita voi luonnehtia historioiksi ilman lähdeviitteitä ja tutkimuksellista otetta. Metsähallinnon historiaa ovat tähän asti tutkineet pääasiassa metsätieteilijät. Varsinaiset historioitsijat ovat antaneet metsähallinnon olla enimmäkseen rauhassa. Tutkimustilanne antaa mielenkiintoiset mahdollisuudet tutkimusprosessin lähtökohtien asettamiseen. Itse kohteen ja näkökulman valinta on pitkän ajattelun tulos. Näkökulman merkittävyys on vahvistunut työn edetessä. Metsähallintoa paljon paremmin tunnemme sahateollisuuden ja metsäteollisuuden historiaa laajan taloushistoriallisen tutkimuksen ansiosta. Suomalaiset tietävät hyvin, että yksi kansantaloutemme peruspilareista on metsä. Olemme vakuuttuneita siitä, että Suomi on elänyt ja elää metsästä. Muun teollisuuden todetaan kasvaneen metsäteollisuuden luomalle perustalle. Metsiämme vaalitaan ja hoidetaan lainsäädännön avulla, jotta ne uusiutuvana luonnonvarana turvaisivat tulevaisuudenkin. Lama-aikoina metsätuotteiden viennin huono vetäminen on horjuttanut koko talouselämän perustaa. Metsistä on muotoutunut eräänlainen kollektiivinen yhteishyvä, ja ajatus on iskostunut hyvin suomalaiseen kielenkäyttöön. 1. Ks. esim. STV; Osoitteessa ovat metsähallinnon sivustot.

20 18 Metsäpolitiikasta ja metsistä puhuttaessa käytetään mielellään termiä kansallisomaisuus. Jo 1800-luvulla suomalaisen metsäpolitiikan iskulauseena oli Suomenmaan onni on Suomenmaan metsien nojassa 2. Lause lanseerattiin 1850-luvun lopulla, ja onni tarkoitti nimenomaan nousevan metsäteollisuuden onnea Suomen metsissä. Perinteinen taloushistoriallinen käsitys metsistä onkin metsä kansallisomaisuutenamme, jonka varaan koko taloudellinen hyvinvointimme perustuu. Lausumaa ei enää edes perustella. Metsätalouden ja metsäteollisuuden historia on sitä myöten poikkeuksellisen hyvin tutkittu. Yhtenä esimerkkinä käy Markku Kuisman teos Metsäteollisuuden maa vuodelta Tosin tässä teoksessa ei juurikaan mainita metsähallintoa. Myös Metsäntutkimuslaitos on saanut oman historian, Karl-Erik Michelsenin History on Forest Research of Finland vuodelta Monet metsäyritykset ovat laatineet oman historiateoksensa. Niinpä suomalaisen metsän historiaa, varsinkin taloushistoriaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta on runsaasti. Historian ammattilaisten lisäksi metsiemme käytön menneisyydestä ovat olleet kiinnostuneita useat metsätieteilijät. He ovat tuottaneet lukuisia artikkeleita, joita on useissa eri metsätieteen julkaisusarjoissa, kuten Acta Forestalia Fennica, Silva Fennica, Meddelanden för Finska Forstföreningen. Tätä käsillä olevaa työtä ovat enemmänkin ohjanneet oma kysymyksenasettelu ja alkuperäisten lähteitten tiedot kuin nykyinen metsähistoriallinen tutkimuskirjallisuus. Metsähallintoa koskevassa tutkimuksessa todetaan, että metsähallitus on valvonut ja hoitanut Suomen valtionmetsiä 1850-luvulta lähtien ja osallistunut Suomen metsäteollisuuden rakentamiseen. Sen sijaan ulkopuoliset, puhtaasti historiatieteellisen koulutuksen saaneet tutkijat eivät kuitenkaan ole tehneet tutkimusta metsähallinnosta. Metsähallituksen tähänastisten historioiden tekijöinä ovat olleet metsätalouden ja metsätieteiden ammattilaiset. Lisäksi näkökulma näissä historioissa on ollut koko Suomen kattava, joten paikalliset erityispiirteet eivät olekaan päässeet mukaan. Martti Hertzin (aik. Tertti) teos Metsähallitus sekä Erkki Laitakarin Metsähallinnon vuosisataistaival ovat jo suhteellisen vanhoja esityksiä metsähallinnon historiasta. A. Benj. Helanderin Suomen metsätalouden historia vuodelta 1949 on sekin vanhentunut, mutta monessa suhteessa metsähallinnon osalta kattavampi kuin edellä mainitut teokset. Helanderin mukaan metsähallituksen merkittävä panos suomalaisessa metsätaloudessa on kiistämätön. Se tuli metsätalouden viralliseksi lipunkantajaksi, elimeksi, joka oli tarkoitettu ensi sijassa valtion metsäomaisuuden hoitajaksi, mutta jolle vastuu maamme metsien käytöstä yleensä siitä lähtien lankesi. 3 Mitä sitten tiedämme 1800-luvun suomalaisista ja varsinkin pohjoissuomalaisista metsänkäyttäjistä? Mihin kohtaan metsähistoriaa sijoitamme heidät? Asuiko yksityisenkin ihmisen onni Suomenmaan metsissä? Löytyykö tutkimusta ja millaista tutkimusta siitä, miten kansalaiset ovat metsiä käyttäneet? Varsinaisia kattavia tutkimuksia kansan metsänkäytöstä ei ole, mutta jotenkin meidän käsityksemme suomalaisesta metsänkäyttäjästä on vakiintunut. Yhtäällä on ihannoitu korvenraivaaja, joka kaatoi kasken ja laittoi leivän sekaan vielä puolet petäjäistä. Toisaalla on sitten metsää omistanut talonpoika, joka kenk- 2. von Berg 1859 (1988), s. 62. Virallisesti ajatuksen lausui saksalainen metsänhoitaja, vapaaherra Edmund von Berg. Hän tutustui Suomen metsiin kesällä 1858, ja tuloksena olikin myöhemmin ahkerasti siteerattu kirjanen Suomen metsistä. Esimerkiksi Louhi-lehti 21/1896 otsikoi: Metsäntuotteet Oulujärwen wesistön piirissä tärkeä kansallisomaisuus ja keinot sen kohottamiseksi. Samalle vuodelle oli ilmestynyt P. W. Hannikaisen Suomen metsät kansallisomaisuutemme. 3. Helander 1949, s. 24. Lähteiden merkitsemisen puutteellisuus on yhteistä kaikille näille teoksille.

21 19 käsi metsänsä puutavaraliikkeen keinottelijoille ja leivänisille. Äkkiä katsoen tilanne 1800-luvun osalta näyttäisi tältä. Senkin tiedämme, että suomalainen on tottunut turvautumaan metsään, jotta eläisi. Tutkimuskirjallisuudessa puhutaankin perinteisestä metsänkäytöstä, jolloin tarkoitetaan silloista metsätaloutta maatilatalouden haarana. 4 Pohjois-Suomen osalta luonnehdintaa lienee syytä laajentaa. Pohjois-Suomi on aina ollut viljanviljelyn äärialuetta; kato vei kovin usein väestön leivän. Metsä ei niin tehnyt, sillä tervalla ja sahatukilla sai rahaa katovuosinakin. Sahatavaran kysynnän vilkastuessa 1870-luvulla yhä useampi pohjoissuomalainen sai rahaa ja toimeentuloa metsästä. Pohjoissuomalaisenkin onni siis kasvoi Suomenmaan metsissä, vai kasvoiko? Historiantutkimuksessa puhutaankin siitä, että metsäraha alkoi liikkua, mutta juuri muuta ei tiedetäkään. Kun esimerkiksi monessa Pohjois-Suomen kuntahistoriassa todetaan, että metsänmyyntituloja alkoi tulla 1870-luvulla, tieto perustuu yleisteoksiin Suomen taloushistoriasta. Pohjois-Suomen osalta täytyisikin arvioida, miten pitkälle tämän alueen historiantutkimus voi nojata tutkimustuloksiin, jotka ovat päteviä muualla Suomessa. 5 Sen sijaan Pohjois-Suomeen sopii erittäin hyvin käsitys siitä, että metsät olivat luvulla monin paikoin vielä käyttämättömiä ja erityisesti jakamattomia. Isojakohan eteni täällä hitaasti. Metsistä oli tullut vuosisatojen kuluessa kaikille kuuluvaa ei kenenkään maata yhteistä aluetta, jota saattoi kasketa, polttaa tervaksi ja pitää laitumena. Samasta pitäjänmetsästä saatettiin myydä puutavaraa tai ainakin siitä saattoi noutaa tarvepuunsa kenellekään sen kummemmin tiliä tekemättä. Metsän vapaasta käytöstä oli kuitenkin lyhyt matka metsän tuhlaukseen. Suomalaisten metsänkäyttö on jäänyt 1800-luvun historiaan enimmäkseen negatiivisin varauksin. Puhutaankin tuhlaavasta kotitarvekäytöstä. Myös Sakari Topeliuksen Maamme kirjassa esitetty käsitys kansan tuhlaavista metsänkäyttötavoista levisi jo 1800-luvun lopulla laajalti. Kirja säilyi pitkään kansakoulujemme lukemistona, joten sen kautta muokattiin yleisesti käsitystä siitä, miten kansa kohteli metsiä. Teos ilmestyi vuonna 1875 ruotsiksi ja seuraavana vuonna suomeksi. Vuonna 1951 ilmestyi 53. painos, jonka alkulauseessa todetaan Maamme kirjan olleen yhdessä Luonnon kirjan kanssa Suomen lasten mieluista luettavaa ja levinneet lukuisina painoksina. 6 On kuitenkin olemassa toisenlainenkin metsänkäyttäjä 1800-luvulta tätä metsänkäyttäjää Topelius ei mainitse. Sen sijaan metsähallinnon historiasta tehdyt teokset tuntevat hänet. Vuonna 1934 Martti Hertz kirjoitti, kuinka metsähallinnon alkuaikoina oli metsänhoitoviranomaisten yhtämittaa taisteltava luvatonta metsän käyttöä, ei vain metsän haaskausta vaan myös luvatonta kaskeamista, laiduntamista, metsästämistä ja kalastamista vastaan. Hertzin mukaan kansa piti metsää yhteisenä omaisuutena, ja metsäviranomaisten aika meni suurimmaksi osaksi tuon huonon tavan pois kitkemiseen Soininen 1975, s Salo 1993A, s Salo toteaa seuraavasti Sievin kunnan tilanteesta 1800-luvulta: Metsäansioista muuten kuin tervarahojen muodossa ei Sievissä eikä muuallakaan Keski-Pohjanmaalla päästy juuri vielä nauttimaan luvulla ilmestyneissä tutkimuksissa tutkimuksia taloudellisista oloista Suomen maaseuduilla ei juuri mainita metsämyyntituloja elintason kohottajana. 6. Topelius 1951, s Hertz 1938, s. 26. Tätä Martti Hertzin teosta lukivat ennen kaikkea metsäalan ammattilaiset, sillä teos ilmestyi Suomen Metsätieteellisen Seuran julkaisusarjassa. Hertz oli metsätieteilijä, joka kirjoitti myös metsähallinnosta ja metsälainsäädännöstä.

22 20 Tämä metsänkäyttäjä ei kohdellut kaltoin omaa metsäänsä, mutta hän oli silti merkittävä tekijä suomalaisessa metsähistoriassa. Tosin mainintoja näistä metsänkäyttäjistä ei löydy nykyisestä metsähistoriankirjoituksesta. Sen sijaan metsähallinnon historiakirjat mainitsevat heidät ohimennen termeillä haaskaajat ja luvattomat käyttäjät. Keitä tarkoitan? Tarkoitan Pohjois-Suomen kruununmetsiä käyttänyttä ja asuttanutta maalaisväestöä. Temaattisesti rajaus merkitsee myös sitä, että tutkimuskohteeksi nousevat paikallisen väestön lisäksi ne, jotka valvoivat kruununmetsiä eli metsähallinnon virkamiehet. Aihetta ei ole aiemmin lähestytty siitä näkökulmasta, mikä oli metsähallinnon ja Pohjois-Suomen väestön suhde kruununmetsien käyttöön. Lisäksi suhteitten muotoutuminen on vaikeasti hahmotettavissa, joten aikaisempi tutkimuskirjallisuus ei perustutkimusta tehdessään voinut luonnollisestikaan panostaa siihen. Kokonaisuudessaan voi todeta metsiä koskevan tutkimuksen olevan edelleenkin muutoksen alla. Metsäteollisuudella, sahateollisuudella ja metsien hallinnolla on omat historiansa, mutta yksittäisen metsänkäyttäjän historia edelleenkin puuttuu. 8 Tähän asti metsien käytön historiassa on ollut kiinnostavampaa se, että puolella prosentilla maailman metsävaroista ja prosentin kymmenyksillä maailman väestöstä Suomi on kohonnut metsäteollisuuden kiistattomaksi suurvallaksi. 9 Halu päästä suurvallaksi on osittain ohjannut sitä, mitä metsistä ja metsien käytöstä on kirjoitettu. Metsähallinnonkin historiaa on luonnollisesti kirjoitettu tähän asti siten, miten laaja virkamiesten tuottama arkistoaineisto ja ajan henki ovat työtä ohjanneet. Tilanne muuttunee metsien historiantutkimuksen edetessä. Tutkimuskirjallisuuden painottumista suuriin instituutioihin selittää sekin, että laitokset tai yritykset jättävät jälkeensä selkeää lähdeaineistoa. Tähän sen sijaan esimerkiksi yksittäinen tervanpolttaja ei juurikaan pystynyt. Yksittäisen metsänkäyttäjän tai edes metsänomistajan metsänkäytön historiaa on vaikea selvittää, jos ainoa merkki hänen toimistaan on nimi velkakirjassa oululaiselle kauppahuoneelle, sakkotuomio metsävarkaudesta tai kuitti siitä, että hänen lehmistään on maksettu laidunveroa metsähallinnolle. Useimmiten tieto paikallisen väestön metsänkäytöstä täytyy hakea lähteistä, jotka ovat syntyneet rikkomusten, varkauksien tai muun negatiivisen tapahtuman yhteydessä. Ja nämäkään lähteet eivät aina tuo esille motiiveja tai teon taustoja. Myös paikallishistoriallisen tutkimuksen vähäisyys on omalta osaltaan vaikeuttanut työtäni. Pohjois-Suomesta ei ole tehty alueen talous- ja sosiaalihistoriaa 1800-luvulta. Nykyiset paikallishistoriat tai maakuntahistoriat eivät tätä puutetta pysty paikkaamaan. Toisaalta metsähallinnon hoitoalueiden rajat eivät käy lainkaan yksiin pitäjien rajojen kanssa, jolloin jo työekonomian kannalta on ymmärrettävää, että metsähallinnon arkistoja on käytetty vähän mittavissa paikallishistorioissa. Olen rajannut työni maantieteellisesti koskemaan Pohjois-Suomen talonpoikia ja tilattomia 10 ja heidän metsänkäyttöään kruununmetsissä, koska parhaimmillaan yli 90 % metsähallinnon maapinta-alasta sijaitsi Pohjois-Suomessa. Maantieteellisenä alueena Eino Jutikkalan Suomen talonpojan historia edustanee parhaiten yksittäisen metsänkäyttäjän historiaa, mutta teos ei luonnollisestikaan voi käsitellä Pohjois-Suomen erikoispiirteitä. 9. Kuisma 1993, s Ruotsinkielinen 'allmoge' eli suomalaisittain 'rahvas' on se termi, jota hyvin usein käytetään alkuperäisessä lähdeaineistossa kuvaamaan maaseutuväestöä. Suomen kielessä rahvas-sanaan näyttää liittyvän negatiivinen konnotaatio, joten olen käyttänyt niukasti kyseistä sanaa. Toisaalta maalaisväestö-termi tuntuu liiankin neutraalilta, eikä se anna tietoa väestön taloudellisesta tai sosiaalisesta asemasta. Saamelaisen väestön ja metsähallinnon välisiä suhteita ei tutkita tässä.

23 21 luvun Pohjois-Suomi käytännössä tarkoitti silloista Oulun lääniä eli pohjoista ja keskistä Pohjanmaata, Kainuuta ja Lappia. Läänin pinta-ala oli 1800-luvun lopulla annettujen tietojen mukaan 16,6 miljoonaa hehtaaria eli noin 45,7 % Suomen pinta-alasta. Metsämaata läänin alueella oli 8,2 miljoonaa hehtaaria, josta kruunun osuus oli noin 4,5 miljoonaa hehtaaria. Kruununmaita oli yhteensä noin 12,6 miljoonaa hehtaaria eli läänin pinta-alasta noin 75 %. 11 Vuosisadan vaihteessa laaditussa komiteanmietinnössä arveltiin noin 2/3 kruununmaasta olleen viljelykseen sopimatonta. Kaikkiaan kruunun hallussa olleiden viljelysmaiden osuus jäi joka tapauksessa häviävän pieneksi, sillä vuonna 1901 laskettiin kruunun osuuden olleen siitä vain noin 0,22 %. Samaan aikaan yksityisten hallitsemia viljelysmaita yksityisten hallitsemasta kaikesta maa-alasta oli noin 16 %. 12 Oulun lääni jakaantui 1800-luvulla hallinnollisesti kuuteen kihlakuntaan: Lapin, Kemin, Oulun, Kajaanin, Haapajärven ja Salon kihlakuntiin. Läänin kaupunkeja olivat Tornio, Oulu, Raahe, Kajaani ja Kemi. Lääni oli jaettu edelleen 37 nimismiespiiriin, ja vuonna 1865 alueella oli 61 kuntaa. Asukkaita läänissä oli vuonna Vuoteen 1900 mennessä luku oli noussut asukkaaseen. 13 Talousmaantieteellisesti Oulun lääni jakaantui viiteen alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan alava rannikkoalue ja Kainuun-Kuusamon vaara-alue muodostivat läänin eteläisimmän osan. Pohjoisimman osan Oulun läänistä muodostivat Tornio-Kemin rannikkoseutu, Peräpohjolan vaaramaa ja Lappi. Niinpä laajaan tutkimusalueeseen kuuluu alueita, joilla on selvästi omia erikoispiirteitä ja oma kehityskulkunsa. Metsähallinnon kannalta tutkimusalue kattaa tuolloisen Oulun läänin ja nykyisten Oulun ja Lapin läänien alueen hoitoalueet. Metsähallituksen nykyisessä organisaatiossa tämä alue on sama kuin nykyiset metsähallinnon metsätalouden hoitoalueryhmittelyn neljä eri aluetta, eli Itä-Lappi, Kainuu, Länsi-Lappi ja Pohjanmaa Komiteanmietintö 1900:5, s Komiteanmietintö 1901:12b, s Komitea s. 131, että kruunun metsämaat tarjoavat varsinkin Perä- Pohjolassa, runsaasti tilaisuutta käyttämään suuriakin maa-aloja tarkoituksenmukaiseen uudisasutukseen maanviljelyksen perusteella. 13. SVT II: Metsähallituksen organisaatiota on uudistettu vuosituhanten vaihteessa. Uusi järjestys astui voimaan Metsätalousalueet jaettiin eri hoitoalueryhmiin. Itä-Lapin hoitoalueita ovat Kemijärvi ja Sodankylä, Kainuuseen kuuluvat Kajaani, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Kianta ja Kuhmo. Pohjanmaan alueita ovat Pudasjärvi, Puolanka, Haapajärvi ja Taivalkoski. Länsi-Lappiin kuuluvat Rovaniemi, Ranua, Pello ja Kittilä. Tämän lisäksi Suomi on jaettu virkistyspalvelujen hoitoalueryhmiin ja luonnonsuojelun puistoalueisiin. Metsävaltio 4/92. Metsähallinnon suurin muutos on peräisin vuoden 1994 alusta, jolloin siitä tehtiin asetuksella liikelaitos.

Velassa kuin tervan vetäjä

Velassa kuin tervan vetäjä Velassa kuin tervan vetäjä Miksi talonpoika poltti tervaa? Varsinainen houkutus talonpojalle tervanpolttoon oli se, että tervatynnyri merkitsi selvää rahaa mutta myös velkaantumista. Esimerkiksi Sievissä

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Palvelukseen halutaan hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä rahvaan miehiä

Palvelukseen halutaan hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä rahvaan miehiä Anne Ruuttula-Vasari 1 Palvelukseen halutaan hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä rahvaan miehiä metsänvartijana Kalajokilaakson kruununmetsissä 1800-luvulla Metsähallitus on valvonut Kalajokilaakson valtionmetsiä

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA ETLA 60 vuotta Toim. Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy ETLA B221 ISBN 951-628-441-8 ISSN 0356-7443

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

METSÄHALLINTOA KORVEN KANSAN PARISSA. Metsähallituksen Ranuan hoitoalue vuosina 1905 1939

METSÄHALLINTOA KORVEN KANSAN PARISSA. Metsähallituksen Ranuan hoitoalue vuosina 1905 1939 METSÄHALLINTOA KORVEN KANSAN PARISSA Metsähallituksen Ranuan hoitoalue vuosina 1905 1939 Oulun yliopisto Historiatieteet Suomen ja Skandinavian historian pro gradu -tutkielma 6.11.2013 Ville Impiö Sisällysluettelo

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

1 of 6 11.8.2010 10:29

1 of 6 11.8.2010 10:29 1 of 6 11.8.2010 10:29 Subject: Vuosanka_Hallintopakot_metsanhakkuut_090810 From: Ylä-Vieksin kyläyhdistys Date: Mon, 09 Aug 2010 10:01:13 +0300 To: kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi,

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Yrittäjien puheenvuoro: Yrityksemme tarjoamat palvelut

Yrittäjien puheenvuoro: Yrityksemme tarjoamat palvelut Yrittäjien puheenvuoro: Yrityksemme tarjoamat palvelut lääkäri Markku Nyman Kainuun Hoivataito Oy / Lapin Hoivataito Kainuun Hoivataito Oy Olemme yksi kainuulainen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot