Viskipuolueen ehdokkaan Harri Kämäräisen PK-yritys- ja työllistämisohjelma. Olen Piraattien listoilla Uudellamaalla numerolla 133.
|
|
- Aki Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viskipuolueen ehdokkaan Harri Kämäräisen PK-yritys- ja työllistämisohjelma. Olen Piraattien listoilla Uudellamaalla numerolla 133. Ohjelma perustuu siihen, että meidän täytyy tehdä enemmän työtä Suomessa ja korjata mikroyritysten lainsäädäntö normaaliksi. Näin korjautuu myös suurempien PK-vientiyritysten asema lähemmäs sitä normaalia tilaa, jossa yritykset voivat toimia. PK-sektorille on annettava samat edulliset pelisäännöt kuin mitä isommillakin on. Ilman näitä toimenpiteitä Suomen talous ei tule parantumaan PK-yritysten avulla. 1) Suomeen pitää saada kaikille yrityksille sama yhteisöverokohtelu. Ensitilassa otetaan käyttöön PKyrityksille viivästetty yhteisöveron maksu. Tämä auttaa PK-yrityksiä ylläpitämään työpaikkoja, lisäämään työpaikkoja ja tekemään investointeja. Ongelma: Nykyinen käytäntö, jossa veron määräytymisperusteeksi tulee yksi tilikausipäivä vuodessa, ei toimi. Jos yritys on taloudellisesti edennyt tilaan, jossa a) työpaikat pysyvät varmemmin kuin vuosi sitten b) henkilöstön lisäys tulee mieleen c) on mahdollista investoida, niin näitä resursseja leikataan yhteisöveron avulla. Yhteisövero pitää Viskipuolueen mallissa maksaa vasta sitten, kun voittoa otetaan yrityksestä ulos. Päätöksen vaikutus talouteen ei ole supistava vaan laajentava pitkällä aikavälillä. Tämä yhteisöveroongelma on yksi syy, miksi tuotantoa on siirtynyt ulkomaille ja tulee siirtymään lisää ellei ongelmaa korjata. Huomioitavaa: Isommissa yrityksissä, joissa usein ovat mukana kaikki kolmikannan jäsenet, ongelma voidaan kiertää ja näin tulee samalla myös kilpailuvääristymä. Myös ne kaikki eduskunnan jäsenet, jotka ovat allekirjoittaneet minkä tahansa yhteisöveroon kohdistunutta verosuunnittelua tehneen yhtiön tilinpäätöksen, ovat olleet tässä edullisemmassa mallissa mukana. Yritysverotuksessa ei voi olla kaksia pelisääntöjä. Edulliset suurille, huonot pienille. Edullisten sääntöjen soveltamisessa on mukana valtakunnan ylintä johtoa, joka myös on estämässä edullisen vaihtoehdon saatavuuden pienille. 2) Samaan aikaan pitää ottaa käyttöön perustulo, joka pitää rakentaa siten, että työn vastaanotto on aina helppoa, samoin työvoiman saanti.
2 Perustulo toteutetaan siten, että tunnustetaan vallitseva tilanne eli yhteiskunta kattaa asumisen ja peruselintason. Tila, josta jokainen haluaa eteenpäin. Jokaisen työpäivän pitää parantaa yksilön asemaa ja vähentää julkista tukea. Rakenne on sama, jota sai tehdä vuonna 1993 lomautettuna ollessaan. Vaikutukset julkiseen talouteen: Perustulon kustannukset ovat silloin alussa samat kuin nyt. Helpottunut työn vastaanotto vähentää julkisen talouden kustannuksia, lisää verotuloja ja näin pystytään karsimaan monen luukun byrokratiaa, josta myös tulee lisää säästöjä. Ja perustulon kulut pienenevät. Byrokratian purkautuessa vapautunut henkilökunta ohjataan parempaan sosiaalipalveluun ja loput koulutetaan uudelleen. Perustulo korjaa nollatyösopimusten ongelman, kun taas nollatyösopimusten kieltäminen estää mikroyrityksien alkavaa työllistämistä. On poikkeuksellista, jos yhden hengen yrityksellä on varastossa rahaa kolmen päivän työviikolle toisen työntekijän palkkaamiseksi. 3) Verotus pitää saada kohtuulliseksi: Kampaajan satasesta jää hänelle 30 eur eli eur työstä jää kampaajalle eur, joka ei riitä asumiseen ja elämiseen Helsingissä. Tarvittava toimenpide on ALV-rajojen tarkastelu siten, että yksinyrittäjä voi myös elää työllään. Tarvittavat toimenpiteet eivät vähennä valtion verotuloja, koska nämä tämän kokoiset yrittäjät asuvat Suomen yhteiskunnassa, ja heidän tulonsa nousevat lähelle palkansaajan verotusta. Nämä tulot menevät kulutukseen, jota nyt tarvitaan Suomessa lisää. Sama vero siis tekee taloutta elvyttävän mutkan ja päätyy verotukseen. Samaan aikaan pitää tehostaa julkisten palveluiden tuottamista ja päästä verojen alentamisen tielle. Tämä myös helpottaa yhä yleistyvän yrittäjyyden alkutaivalta. Tätä asiaa ei pidä käsitellä budjettineuvotteluissa valtion verotulojen vähentymisenä, koska kyse on työllään itsensä elättävän tulojen lähentämisestä palkansaajan verotusta, ja lisääntynyt raha menee kulutukseen. Samoin tarvitaan lisäksi vielä yrittäjävähennys, joka kompensoi itsensä työllä elättävän käteen jääviä tuloja palkansaajaan verrattuna. Tämä on yksi tärkeä asia saada kuntoon, jotta yhä lisääntyvä yrittäjyys saisi paremman alun. 4) Edellä mainituista esimerkistä näemme, että samat käsityöalan kriisiyttäneet suurentuneen verotuksen rakenteet ovat voimassa suuremmille yrityksille, jotka tarvitsevat jopa tukea selvitäkseen. Yritystukia pitää karsia, mutta siten, että kustannusrakenteet eli ongelmat korjataan, jotta näitä yhä Suomeen jääneitä yrityksiä ei enää tarvitse tukea.
3 Samalla tavalla julkisen sektorin kustannukset ovat nousseet kiristyneen verotuksen myötä. Tämä verotus yrittää ylläpitää varoihimme nähden liian suurta julkista sektoria. 5) Tavoitteena on saada takaisin edes osa Suomesta pois siirtyneestä työstä ja luoda mahdollisuudet uuden työn luomiselle järjellisissä olosuhteissa. Suomesta pitää tehdä uskottava paikka yritystoiminnalle, ja meidän tulee keskittyä poistamaan ne syyt, jotka ovat aiheuttaneet oman yritystoimintamme paon ulkomaille. Ja saamaan siitä edes osan takaisin. 6) Kolmikannan tekemät työelämän lait itselleen eivät sovi pk yrityksille, jotka eivät ole olleet mukana laatimassa näitä lakeja. Eduskunnan tehtävänä on luoda pk-yrittäjyyteen sopivia lakeja, ei ulkoistaa niiden lakien tekemistä muille, jotka jopa saattavat estää tekemillään laeilla kilpailun synnyn tekemällä monopolirakenteet. - Eduskunnan ulkopuolisten tekemien lakien yleissitovuus pitää poistaa niiltä, jotka eivät ole olleet tekemässä näitä sopimuksia. Kolmikannan jäsenet edustavat korkean jalostusasteen ja suuremman tuottavuuden liiketoimintaa kuin PK-yritykset, jotka ovat usein alihankkijoita. Alihankkija on yritys, joka ostaa koneen ja tekee sillä osia isommille. Näissä katteet ovat hyvin pieniä eivätkä kolmikannan taloudelliset ajatukset toimi. - Sanan konsensus käyttö tulee kieltää, ellei muilta ole kysytty mitään - Palkan tulee vastata sitä, mihin markkinat suostuvat. Taulukot eivät kerro, mihin yrityksen rahkeet riittävät. Yrityksen etu on palkalla ja muilla etuuksilla varmistaa työntekijöiden pysyvyys ja tähän pitää antaa paikallisen sopimisen mahdollisuus eduskunnan määrittämin hyvin joustavin puittein. - Suomen kilpailukyky on hyvä niillä paikkakunnilla, joissa kustannustaso on matala, ja tätä tulee hyödyntää hengen yrityksessä palkalliset vapaat tarkoittavat 11 hengen kustannuksia. Ne muodostuvat lomarahoista, pekkaspäivistä ja palkallisista arkipyhistä. Nämä täytyy pystyä sopimaan paikallisesti. Pienellä katteella alihankintaa tekevä yritys siirtyy tästä syytä sitä varmemmin ulkomaille, mitä enemmän yrityksen toiminta vaatii työvoimaa. - YT-laki ei sovi PK-yrityksiin, joilla joko on rahaa tuovia tilauksia tai sitten ei. Ei siinä ole mitään muuta neuvoteltavaa kuin paikallisesti heti samana päivänä miten tehdään lomautusten ja irtisanomisten suhteen tilausten loputtua. Jos työntekijät eivät pääse keskenään sopuun, niin johto päättää. Myös erilaisista työttömyysturvan karesseista pitää näissä tapauksissa luopua. PK-yrityksellle työntekijä on aina laskutettavaa työtä tekevä arvo, josta ei vähällä haluta eroon. Ei siis kulu, jonka irtisanomisella saadaan säästöjä
4 Mediaan on levinnyt slogan taas yritykset irtisanovat. PK-yritykset ovat olleet ainoat työllistäjät viimeisen 10 vuoden aikana ja työpaikkoja on tullut TES-sopimuksia on yli 200, ja jos yksi TES on noin 150 sivua, niin iltalukemisten sivumäärä on sivua. PK-yrityksille vapaus poimia pieneen mittakaavaan sopivat asiat TES-sopimuksista ja työntekijöille pitää olla vapaus siirtyä parempien sopimusten piiriin muualle, jos sellaisia on. 7) ELY-keskuksille pitää antaa ohjeistus yritysopasteista siten, että sallitaan tiellä liikkujan saada tietää tienvarsiopastein, missä lähettyvillä on mahdollisuus piipahtaa palvelua tarjoavassa yrityksessä. Näin luodaan tuhansia uusia työpaikkoja. Ja annetaan myös jo olemassa yrityksille mahdollisuus kertoa, mitä heillä on, milloin liike on auki ja missä se on. Keskustapuolueen matkailualan työpaikan syntyajatukseen tarvitaan myös tämä toimenpide. Ainakin ne, jotka ovat ostaneet kalliin kaavan liikepaikat saavat lainsäädännöllä pitää kilometrienkin päähän näkyviä opasteita, muut eivät mitään. Tässäkin asiassa kaikilla pitää olla samat pelisäännöt. 8) Julkisen sektorin edunvalvonta eduskunnassa tekemässä itselleen sopivia rahaa ohjaavia lakeja pitää lopettaa. Tuusulan sairaanhoidon päivystys siirtyi eduskunnan päätöksellä sairaanhoitopiirille. Siellä käynti maksaa nyt veronmaksajalle 209,30 eur, kun sama asia yksityisellä maksaa listahinnoilla 79,60 eur. Kampaaja esimerkki maksaa erilaisia kuluja 70 % joista valtaosa on veroluonteisia. Näillä hän kustantaa itselleen 209,3 EUR maksavan julkisen (Ilmaisen palvelun?), koska hänellä ei ole varaa halvempaan, 79,60 maksavaan palveluun. 9) Kaikkien julkisten palveluiden hinnat avoimesti näkyville ja palvelusetelijärjestelmä käyttöön. Julkinen palvelu on sama asia kuin laskutettava työ ja tämän ympärille on kertynyt hallinnon kustannuksia. Voittoa tekemätön julkinen palvelu on itse määritellyt kulunsa ja on totta että voittoa ei synny. Hallinnon hinnan kerroinesimerkkejä: Terveyskeskuskäynti sairaanhoito piiri vs yksityinen x2,6 Teurastamo tarkkailijoiden palkat x 1,95 hallinnon rahoittamiseksi. Edellä mainituissa asioissa pitää sitten suojata laskutettavaa ammattityötä tekevien asema ja karsia julkisien sektorin hallintoa ja säädöksiä, joita varten hallinto on valvomassa asioita. Julkiset palvelut
5 on helppo turvata kun mainittuja hallinnon tarvitsemia kertoimia lasketaan. Tämä tarkoittaa hallinnon pienentämistä ja tarvittaessa tarpeettomien tehtävien karsimista. Ei ole esimerkiksi lääkärin tehtävä kuluttaa potilastyöaikaa kirjaamalla tilastoihin tietoja eri sairaanhoitopiirien kustannustehokkuuden selvittämiseksi. Jätesektori on kokonaan oma lukunsa, jossa lajiteltuna laskin esimerkin 10 kuorma-autollisesta raaka-ainetta, joka maksaa kunnalliseen jäteyhtiöön vietynä yli eur, mutta yksityisen jätesektorin hoitaman ei mitään tai siitä saatetaan jopa maksaa. Muuttamalla jäte-sanan sijasta lajiteltu jäte raaka-aineeksi vapautetaan kierrätystalous kilpailulle nykyisen kuntaliikelaitosmonopolin sijasta. Nyt laki määrää kunnan järjestämisvastuuseen, ja asia on ulkoistettu kunnalliselle yhtiölle. Näiden kunnallisten yhtiöiden sisäiset asiat ovat liikesalaisuuksia, joita valvovat kunnallispoliitikot eivät saa tuoda julkisuuteen. Ne toimivat Omakustannushintaan Ja kustannukset saa määrittää itse. Karsitaan siis tarpeettomia kustannuksia, jotka kohdistuvat kuntiin, kuntalaisiin yksityisiin ja yrityksiin kierrätyksen avulla. Kierrätystalous on miljardiluokan liiketoimintaa. - Vantaan energian toiminnasta kaukolämpö ja jäte-energian monopolista saan esimerkin, jossa voidaan todeta, että tämä ei voi olla mahdollista muuten kuin siten, että kunnan päätöksentekoon mukaan menneet luovat itselleen eduskunnassa mieleiset lait ja hyvän tulonlähteen. 10) Trukin ajokortti, tulityökortti ym. ym. ovat asioita, joiden osaaminen on tarpeellista. Vastuu noiden asioiden hoitamisesta ja kouluttamisesta on työnantajalla, joka voi tarvitessaan tilata koulutusta ja se on hyvä asia. Lupien voimassaoloa pitää heti jatkaa 5 vuodella ja lähteä tarkistamaan, miten niihin pitää suhtautua jatkossa ja miten mahdollisesti muut EU maat hoitavat asiat. Korttien sisältämät asiat kuuluvat ammatilliseen opetukseen, jota on hyvä ostaa ulkoa tarpeen mukaan, mutta ei siten, että esim. trukkia 5 vuotta ajanut menee uudelleen trukin ajokoulutukseen. 10 hengen firmassa näitä lappuja voi olla 11 kpl/työntekijä, mikä tarkoittaa viidessä vuodessa 110 palkallista työpäivää koulutuksessa asiaan jonka jo osaa.
6 Eräällä yrittäjällä näitä 5 vuoden välein uusittavia kortteja on 35 kpl. Tämä tarkoittaa vuodessa 7 palkallista työpäivää + korttimaksu + koulutusmaksu. Tämä on myös yksi syy, miksi yrityksiä siirtyy ulkomaille. Yritysten tehtävä ei ole rahoittaa virastoja tai koulutuslaitoksia. - Ambulanssi liiketoiminnan järjestämisen monopolisointi kuntayhtymille. Seuraus: yritystuho on valtava ja kustannusten nousu 3-5-kertaisiksi. Laskutettava ammattityö rahoittaa taas lain avulla vallalle päässyttä byrokratiaa. Miksi Tuusulaan palkataan lisää apulaisrehtoreita kouluihin joissa on jo apulaisrehtori? Kaikkiaan 6 kpl lisää hallintoon. Opiskelijat tarvitsevat opettajia ja osa erityisopettajia, joihin pitää panostaa. Eduskunnan loppumetreillä meni puihin SDP:n lukio- ja ammattikoulutuksen JÄRJESTÄMIS-laki. Sana järjestäminen tarkoittaa sitä, että jollekin annetaan monopoli. 11) Laajennetaan itse poimittujen marjojen verotonta myyntiä myös pakastettuina myytäviin marjoihin. Tämä parantaa yksilön mahdollisuuksia kohentaa itse taloudellista tilaansa ja tuo lisää tarjontaa markkinoille. 12) Jos lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa alkoholin kulutuksen siirtymistä tuontialkoholin kera itsekseen jurnuttamisesta tai samassa porukassa kotioloissa istumisesta ravintoloihin, niin tehdään niin. Tämä lisää työpaikkoja ja verotuloja sekä ihmisten välisiä sosiaalisia kontakteja. 13) Omana tavoitteenani Viskipuolueen ehdokkaana on, että korkealle jalostettua maataloustuotetta eli viskiä valmistavalle yritykselle annetaan käyttää sanaa viski markkinoinnissaan, kertoa missä tuotantolaitos sijaitsee ja myydä tuotetta suoraan kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Ainakin siihen asti on hyvä muistuttaa poliittisille päättäjille aiempien tehtyjen alkoholilainsäädännön laadusta siten, että sana Viski toistuu politiikassa mahdollisimman usein puolueen nimen yhteydessä. Tämä tavoite helpottaa myös panimo- ja käymisteollisuuden nousua, luo työpaikkoja ja nostaa kotimaisuusastetta.
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotSuomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotKasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola
Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu Valtuustoseminaari 26.4.2018 Tuula Antola Kasvupalvelu-uudistus ja sen tavoitteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen
LisätiedotKUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN
Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN
LisätiedotTyöpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina 2001 2016 24 047 22 640 33 775 23 444 Nettolisäys: 77 090 15 399 Työpaikat syntyvät
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa
Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset
LisätiedotUusi työntekemisen malli. Elisa Hartikka 4.9.2013
Uusi työntekemisen malli Elisa Hartikka 4.9.2013 tausta TILASTO Yrittäjistä 65% on yksinyrittäjiä. Yrittäjyyden kasvu on tällä vuosituhannella lähinnä yksinyrittäjien määrän kasvua. Yksinyrittäjien määrä
LisätiedotVAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI
VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotLiittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi
Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen
LisätiedotMinkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma
Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotPaikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotYrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen
Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo
Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 18 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 1 2 3 4 6 7 Keski-Pohjanmaa 2 2: Henkilökunnan
LisätiedotELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen
ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus
Lisätiedot10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu
10 hyvää syytä Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä, miksi järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu Yhteiset pelisäänöt 1. Tehokas yhteistyö henkilöstön kanssa Luottamusmies
LisätiedotTyöelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?
Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät
LisätiedotTyömarkkinoiden kansainvälistyminen
Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet
LisätiedotAsumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa
Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
Lisätiedottukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen
TÄSMÄ-projekti tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama jatkuu 29.2.2008 saakka sekä teollisille että palvelualan
LisätiedotKuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat
Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon
LisätiedotYritykset kunnan palvelutuotannossa
Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)
LisätiedotTutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti
Kysymys Kuka voi myöntää suomalaisia ammatillisia tutkintoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella? Vastaus Suomalaiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kyseisiin tutkintoihin järjestämislupa. Mikäli koulutuksen
LisätiedotOmistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014
Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,
LisätiedotHankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala
Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588
LisätiedotYrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia
Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan
LisätiedotReilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa
Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA
TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan
Lisätiedot1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla
www.laurea.fi 1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla Petri Tani Johtaja SOTE- ja maakuntauudistus Laurea ammattikorkeakoulu
LisätiedotYhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
Yhteistoimintamenettely Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1 Henkilöstölle annettavat tiedot YT-laki 3 luku (10-14
LisätiedotSuomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten edunvalvontajärjestö - turvaverkko yrittäjille
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten edunvalvontajärjestö - turvaverkko yrittäjille Yrittäjät yhdessä Miten palveluntuottajat menestyvät? Uusi sote- ja
LisätiedotKyselytutkimus työajan käytöstä
Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka
LisätiedotTerveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy
Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotMihin tarvitaan omistajia?
OHJELMA Mihin tarvitaan omistajia? Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman julkistus Avaussanat Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotOma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014
Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin
LisätiedotYrityskaupan muistilista
Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotSAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle
SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut
Sote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut Kjell Henrichson 12.4.2017 Kasvupalvelun sisältö TEM/TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Palvelulla edistetään uutta
LisätiedotYleistä Tavoite eli mitä opettaja haluaa teidän oppivan ja mikä on arvioinnin peruste: Ryhmä tutustuu laajasti yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely
Yritysprojekti Yleistä Tavoite eli mitä opettaja haluaa teidän oppivan ja mikä on arvioinnin peruste: Ryhmä tutustuu laajasti yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely Esittäminen Tietotekniikan hyödyntäminen Omat
LisätiedotOhjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön
Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä
LisätiedotSuomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä
Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä 1 Korporaatioiden aika on ohi Suomessa on 90 000 työnantajayritystä: NORMAALISITOVA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä
LisätiedotJyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja
Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön
LisätiedotSOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi
SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,
LisätiedotPaikallinen sopiminen pk-yrityksissä
Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009
LisätiedotFinnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014
Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan
LisätiedotKestävän kilpailupolitiikan elementit
Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana
LisätiedotUudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään
LisätiedotTILAAJAVASTUULAKI 1233/2006. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä
TILAAJAVASTUULAKI 1233/2006 Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006 Mikä on tilaajavastuulaki? Tilaajavastuulaki, virallisesti laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta
LisätiedotTyöllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja
Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotYhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus
Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje
LisätiedotTalousarviokysely. Lokakuu 2016
Talousarviokysely Lokakuu 2016 1. Miten kunnan tulisi tasapainottaa talouttaan? (N=48) 0 5 10 15 20 25 veroja korottamalla palveluita karsimalla maksuja ja hintoja korottamalla 2. Mitkä ovat tärkeimmät
LisätiedotTiedon avaamisen työpaja 6.5.
Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka
LisätiedotE-laskun asiakasarvo pk-sektorilla
1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua
LisätiedotKuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?
Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Opinnäytetyö: KUNTAINFRAN PALVELUIDEN ORGANISOITUMISTAVAT Vaihtoehtojen edut ja haitat Sisältö Esipuhe Toimintaympäristö Tuotannon organisoituminen Organisoitumistapojen
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotKoulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014
Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotYritysrakenne ja talouden rakenteet kasvun tekijöinä
Yritysrakenne ja talouden rakenteet kasvun tekijöinä Mika Kuismanen, Ph.D Pääekonomisti Kasvufoorumi, Oulu 28.5.2018 Yritysrakenne, globalisaatio ja teknologia Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä
LisätiedotYritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta
Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys sote- ja maakuntauudistusten jatkovalmisteluun SuPer 9/2017
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Työnantajapolitiikkayksikkö HUOMIONOSOITUKSET JA MERKKIPÄIVÄLAHJAT HELSINGIN KAUPUNGILLA
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (6) Jakelussa mainituille HUOMIONOSOITUKSET JA MERKKIPÄIVÄLAHJAT HELSINGIN KAUPUNGILLA Kaupunginjohtaja on hyväksynyt johtajistokäsittelyssä 14.12.2016 uudet merkkipäivälahjaperiaatteet.
LisätiedotPOSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS
Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden
LisätiedotKAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ
KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan
LisätiedotYhteistyöllä parempia kouluja
Yhteistyöllä parempia kouluja Opiskelijoita Botswanan yliopistossa Swaneng Hill koulut vanhat mutta uudet ajatukset Botswanan Serowen Workers Brigades on esikuvana 40 ammattikoululle. Koulutuksen periaate
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotRakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä
Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista
LisätiedotRakennusteollisuus RT edustaa laajasti koko rakennusalaa
edustaa laajasti koko rakennusalaa ry ry edustaa rakennusalan yrityksiä elinkeinopoliittisissa, teknisissä ja työmarkkina-asioissa RT-liittoyhteisöön kuuluvat keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus,
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?
LisätiedotIHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015
IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa
LisätiedotRatkaisuja. kunnan terveyspalveluihin
Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.
LisätiedotMihin katosivat asiakkaat??
Mihin katosivat asiakkaat?? 6 syytä miksi ravintolat menettävät asiakkaita 1 Jatkuvasti kiristyvä kilpailutilanne ravintola-alalla 1 Ravintoloiden asiakaspaikkojen määrä on lisääntynyt puolella miljoonalla
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotMutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen
Mutkatonta molemmille osapuolille Mediapolis 24.4.2014 Anna Hurmalainen Muutama sana meistä Moniverso on toiminut yli 10 vuotta. Osuuskunta, jossa on 7 jäsentä, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Toimisto
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotEK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä
EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,
LisätiedotYrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät
1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki
Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
Lisätiedot