Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina"

Transkriptio

1 Soveltavan liikunnan julkaisuja 1 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä Kaisa Koivuniemi ja Anne Taulu Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Soveltava Liikunta SoveLi ry

2 Soveltavan liikunnan julkaisuja 1 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä Soveltava Liikunta SoveLi ry ISSN ISBN (painettu) ISBN (pdf) Kirjoittajat: Kaisa Koivuniemi ja Anne Taulu Kuviot: Virpi Inkinen Työryhmä: Kaisa Koivuniemi, Anne Taulu, Virpi Inkinen, Kaarlo Laine, Eino Havas Selvityksen suunnittelusta, toteutuksesta ja aineiston raportoinnista vastasi LIKESin terveyden edistämisen asiantuntija Kaisa Koivuniemi. Selvityksen suunnitteluun, kyselylomakkeen laatimiseen ja raportin kirjoitusprosessiin osallistui SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu. Sähköisen Surveypal- kyselylomakkeen ja raportin graafiset kuviot toteutti LIKESin tutkimuskoordinaattori Virpi Inkinen. Selvityksen toteuttamiseen ja raportointiin antoivat asiantuntemustaan LIKESin yksikönjohtaja Kaarlo Laine ja LIKESin johtaja Eino Havas. Kannen kuva: Laura Vesa Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere 2013 Pdf- muotoinen selvitys ja siitä toimitettu lyhyempi esite ovat ladattavissa osoitteesta: Copyright: LIKES- säätiö ja Soveltava Liikunta SoveLi ry

3 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Soveltava Liikunta SoveLi ry Kaisa Koivuniemi ja Anne Taulu

4

5 SISÄLTÖ 1 Johdanto Kyselyn toteuttaminen Taustatietoja kansanterveys- ja vammaisjärjestöistä ja niiden toimintakentästä Jäsenyhdistysten, henkilöjäsenten ja työntekijöiden määrät Liikuntatoiminnasta vastaavat työntekijät Liikuntatoiminnan tausta ja asema kansanterveys- ja vammaisjärjestöissä Liikuntatoiminnan historia Liikuntatoiminnan nykytilan vahvuudet ja kehittämistarpeet Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttaminen Liikuntatoiminnan toteuttaminen itsenäisesti ja yhteistyössä SoveLin kanssa Liikuntatoimintaan liittyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Liikuntatoimintaan liittyvän yhteistyön kehitys eri toimijoiden kanssa Liikuntatoiminnan tilastointi ja seuranta Arviot järjestöjen liikuntatoimintaan osallistuvien ja sitä toteuttavien määristä vuosittain Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan rahoitus Liikuntatoiminnan rahoituslähteet Rahoituksen merkitys liikuntatoiminnalle Valtionavustusten vaikutus liikuntaresurssien ja liikuntatoiminnan kehitykseen Kommenttipuheenvuoro rahoituksen kehityksestä Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan näkymät Liikuntalain uudistamiseen liittyvät tarpeet Liikuntatoiminnan tulevaisuuden näkymät Pohdinta ja yhteenveto LIITE 1 Kyselylomake LIITE 2 Järjestöjen liikuntatoiminnan historia LIITE 3 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen saamat OKM:n yleisavustukset ja TELI- avustukset vuosina

6 1 Johdanto Suomalaista liikuntakulttuuria ja - politiikkaa on laajennettu luvulta lähtien terveyttä edistävän liikunnan ja arkiliikkumisen suuntaan. Valtion liikuntahallinnossa huomiota on kiinnitetty yhä enemmän koko väestön liikuntaan ja liikkumiseen sekä siihen, että liikun- nan tulee tukea terveyttä ja hyvinvointia. On syntynyt käsite terveyttä edistävä liikunta", jonka alakäsitteeksi myös soveltava liikunta kuuluu. Kun puhutaan soveltavasta liikunnasta, on kyse sellaisten henkilöiden liikunnasta, joilla on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Liikunta vaatii tällöin soveltamista ja eri- tyisosaamista. Liikunnan soveltamista ja liikuntaan liittyvää erityisosaamista tarvitsee nykypäivänä noin viidesosa suomalaisista sairauden, vamman tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi. Liikunnalla on hyvin suuri merkitys jokai- sen ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille, mutta liikunnan merkitys korostuu etenkin nii- den ihmisten kohdalla, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Liikuntalain uudistamista on viimeksi käsitelty vuonna 2009, jolloin opetus- ja kulttuuri- ministeriön asettama työryhmä valmisteli esityksen liikuntalain 4 ja 7 :n uudistamisesta (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:28). Työryhmän esityksessä liikuntalakia ehdotettiin muutettavaksi siten, että valtion liikuntaneuvosto voisi toimin- nassaan keskittyä paremmin keskeisiin ja ajankohtaisiin valtion liikuntapoliittisiin kysy- myksiin sekä valtionhallinnon liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Lisäksi ehdotettiin tarkistuksia valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen valti- onapukelpoisuuden hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen edellytyksiin. Työryh- män valmistelemaa esitystä ei annettu eduskunnalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän , jonka tehtävänä on laatia hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus liikuntalain ja siihen liittyvän lainsäädän- nön uudistamisesta. Työryhmä valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotka mah- dollistavat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman liikuntalakia koskevan toimenpidekirjauksen täytäntöönpanon. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman (2011) mukaan liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakenne- muutosta. Hallitusohjelman toteuttamissuunnitelmaan on liikuntalakia koskevien tavoit- teiden osalta kirjattu muun muassa, että liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmää kehitetään osana liikuntalain uudistamista ja liikuntalain uudistamisella vahvistetaan lii- kunnan asemaa peruspalveluna. Työryhmän tehtävänä on laatia hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus liikunta- lain ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi. Työryhmän tulee työssään ottaa huomioon hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan uudistamisella edistetään koko liikunta- järjestelmän rakennemuutosta. Työryhmän on myös huomioitava muut hallitusohjelman liikunnan toimialaa koskevat kirjaukset sekä käydä työnsä aikana parhaaksi katsomallaan tavalla kattavaa vuoropuhelua liikuntalain uudistamiseen kohdistuvista odotuksista, tar- peista ja ratkaisumalleista eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi työryhmän tulee seurata ai- heeseen liittyviä tutkimustuloksia ja hyödyntää näitä työnsä tukena soveltuvin osin. Samaan aikaan liikuntalain uudistustyön rinnalla opetus- ja kulttuuriministeriö valmiste- lee sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Valtakunnallista strategiaa terveyttä ja hyvin- vointia edistävään liikuntaan vuonna Strategian tavoitteet ovat lähellä kansanterve- ys- ja vammaisjärjestöjen tekemää liikuntatyötä ja tavoitteita. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa liikuntapoliittisille päätöksentekijöille tietoa kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnasta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä liikuntalain uudistamista varten, tiedolla johtamisen tueksi. Lisäksi selvityksen 6

7 avulla halutaan tuottaa järjestöille itselleen vertailtavaa tietoa, jonka avulla järjestöjen avainhenkilöt voivat systemaattisesti tarkastella, arvioida ja kehittää oman järjestön lii- kuntatoimintaa. Selvityksen kohteena ovat ne 17 kansanterveys- ja vammaisjärjestöä, jotka ovat valtakun- nallisen liikuntajärjestön, Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäseniä. Muut kansanterveys- ja vammaisjärjestöt sekä vammaisurheilujärjestöt jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle. 2 Kyselyn toteuttaminen Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa kartoitettiin talven ja kevään 2013 aikana Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin ja Soveltava Liikunta SoveLi ry:n yhteistyönä. Kartoitus toteutettiin sähköisellä kyselytyökalulla Surveypalilla. Kysymykset laadittiin LIKESin ja SoveLin toimesta ja niitä käsiteltiin LIKESin työryhmässä sekä SoveLin työpajapäivässä, johon osallistuivat SoveLin hallituksen jäsenet ja varajäse- net. Kyselylomakkeen esitestaukseen osallistui yhden kansanterveysjärjestön edustaja, jonka jälkeen tehtiin tarvittavia muutoksia ja täsmennyksiä. Kysely (liite 1) lähetettiin helmikuun puolivälissä SoveLin jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajille ja liikuntatyöntekijöil- le. Kysymyksiin vastasi jompikumpi heistä, tai he laativat vastaukset yhdessä. Kyselyyn vastasivat kaikki SoveLin 17 jäsenjärjestöä: Aivoliitto ry, Allergia- ja astmaliitto ry, Epilepsialiitto ry, Hengitysliitto ry, Lihastautiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, CP- liitto ry, Diabe- tesliitto ry, Mielenterveysseura ry, MS- liitto ry, Nivelyhdistys ry, Osteoporoosiliitto ry, Parkinson- liitto ry, Reumaliitto ry, Suo- men Selkäliitto ry sekä Sydänliitto ry. Tässä raportissa havaintoyksiköstä (vastaaja) käytetään termejä järjestö ja/tai kansan- terveys- ja vammaisjärjestö puhuttaessa Soveltava Liikunta SoveLi ry:n 17 jäsenjärjestös- tä. 7

8 3 Taustatietoja kansanterveys- ja vammaisjärjestöistä ja niiden toimintakentästä 3.1 Jäsenyhdistysten, henkilöjäsenten ja työntekijöiden määrät Järjestöjä pyydettiin ilmoittamaan jäsenyhdistysten, henkilöjäsenten sekä järjestöihin kokopäiväisesti palkattujen työntekijöiden määrät, jotta saataisiin luotua kokonaiskuva järjestöjen toimintakentästä ja toiminnan laajuudesta (taulukko 1). Taulukko 1. Jäsenyhdistysten, henkilöjäsenten ja järjestöihin kokopäiväisesti palkattujen työntekijöiden määrät. Kansanterveys- / vammaisjärjestö Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Psoriasisliitto ry CP- liitto ry Diabetesliitto ry Mielenterveys- seura ry MS- liitto ry Nivelyhdistys ry Osteoporoosiliitto ry Parkinson- liitto ry Reumaliitto ry Selkäliitto ry Sydänliitto ry Järjestöjen jäsenmäärä (jäsenyhdis- tykset ja henkilöjäsenet) 47 jäsenyhdistystä, yhdistys- ja kerho- toimintaa noin 100 paikkakunnalla, henkilöjäsentä 35 paikallisyhdistystä, perhejäsentä 25 jäsenyhdistystä, henkilöjäsentä 98 jäsenyhdistystä, henkilöjäsentä 12 jäsenyhdistystä, henkilöjäsentä 190 jäsenyhdistystä, henkilöjäsentä 45 paikallisyhdistystä henkilöjäsentä 20 paikallisyhdistystä, henkilöjäsentä 106 paikallisyhdistystä, 2 valtakunnal- lista yhdistystä, henkilöjäsentä 56 paikallista mielenterveysseuraa, joissa on 4200 henkilöjäsentä, lisäksi 33 yhdistysjäsentä ja 610 henkilöjäsentä 24 alueyhdistystä, 130 paikalliskerhoa, henkilöjäsentä 45 paikallista alaosastoa, henkilöjäsentä 19 jäsenyhdistystä ja 5 paikallisosas- toa / toimintaryhmää muilla paikka- kunnilla, henkilöjäsentä 19 jäsenyhdistystä, henkilöjäsentä 163 jäsenyhdistystä, henkilöjäsentä 36 jäsenyhdistystä, henkilöjäsentä 237 jäsenyhdistystä, 17 alueyhdistystä 3 valtakunnallista yhdistystä noin henkilöjäsentä Järjestöihin kokopäiväi- sesti palkattujen työnte- kijöiden määrä (keskustoimisto ja konserni) (keskustoimisto, kuntoutus ja palvelutalot) (keskustoimisto) 41 ( alueyhdistykset) 8

9 Lisäksi järjestöjä pyydettiin arvioimaan jäsen- ja työntekijämäärien kehitystä viimeisten 15 vuoden aikana. Jäsenmäärä oli lisääntynyt seitsemässä järjestössä ja työntekijämäärä kymmenessä järjestössä. Samana jäsenmäärä oli pysynyt viidessä järjestössä ja työnteki- jämäärä kahdessa järjestössä. Neljässä järjestössä näiden molempien määrät olivat vähen- tyneet. (Kuvio 1) Jäsenmäärän kehitys Työntekijämäärän kehitys Lisääntynyt Vähentynyt Pysynyt samana En osaa sanoa Kuvio 1. Järjestöjen jäsen- ja työntekijämäärien kehitys viimeisten 15 vuoden aikana (n=17). 9

10 3.2 Liikuntatoiminnasta vastaavat työntekijät Vastuu liikuntatoiminnan toteuttamisesta on jaettu eri järjestöissä eri tavoin. Kahdeksassa järjestössä liikuntatoiminnasta vastaa tehtävään palkattu työntekijä (Aivoliitto, CP- liitto, Hengitysliitto, Lihastautiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, MS- liitto, Reumaliitto ja Sy- dänliitto). Seitsemässä järjestössä liikunta- asioita hoitaa työntekijä, joka vastaa muiden tehtäviensä lisäksi myös liikunnasta. Nämä henkilöt toimivat järjestösuunnittelijan, aluesihteerin, aluekoordinaattorin, aluepäällikön, projektipäällikön, järjestöpäällikön sekä selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntijan nimikkeillä. Lisäksi liikunta- asioita hoi- taa fysioterapeutti, joka työskentelee myös kurssipuolella kuntoutuksessa sekä fysiotera- peutti, joka toimii tällä hetkellä liikuntavastaavien ja SoveLin yhteyshenkilönä. Kolmessa järjestössä liikuntatoiminnasta vastaa useampi henkilö ja kahdessa järjestössä toiminnan- johtaja. Ainoastaan yhdessä järjestössä tehtävään ei ole nimetty vastaavaa työntekijää, mutta tälläkin järjestöllä on vapaaehtoisvoimin toimiva liikuntavastaava ja liikuntatyöry- hmä. (Kuvio 2.) Toiminnanjohtaja 2 Tehtävään palkattu liikuntatyöntekijä 8 Työntekijä, joka vastaa muiden tehtävien lisäksi myös liikunnasta, kuka? 7 Liikunta- asioita hoitaa useampi henkilö 3 Tehtävään ei ole nimetty vastaavaa työntekijää 1 En osaa sanoa 0 Kuvio 2. Liikuntatoiminnasta järjestöissä vastaavat henkilöt (n=17). 10

11 4 Liikuntatoiminnan tausta ja asema kansanterveys- ja vammaisjärjestöissä 4.1 Liikuntatoiminnan historia Kokonaiskuvan luomiseksi järjestökentän liikuntatoiminnan taustoista järjestöjä pyydet- tiin kuvaamaan liikuntatoiminnan käynnistymistä sekä liikunnan asemaa järjestöissään. Vastauksista ilmeni, että reilusti yli puolella järjestöistä liikunta on ollut osana toimintaa järjestön perustamisesta lähtien, osalla siis useita vuosikymmeniä. Muutamissa järjestöis- sä liikunta on vielä melko uutta toimintaa, joka on käynnistynyt hiljalleen vuosien myötä. Liikunta on kirjattu järjestön sääntöihin Aivoliitolla, Epilepsialiitolla, CP- liitolla, Diabetes- liitolla, Mielenterveyden keskusliitolla, MS- liitolla, Osteoporoosiliitolla, Parkinson- liitolla, Reumaliitolla, Selkäliitolla ja Sydänliitolla. Liikunta ei lue suoraan järjestön säännöissä Allergia- ja astmaliitolla, Hengitysliitolla, Lihastautiliitolla, Mielenterveysseuralla, Nive- lyhdistyksellä ja Psoriasisliitolla. Mielenterveysseuralla liikunta sisältyy kuitenkin järjestön strategiaan ja Lihastautiliitto valmistelee sääntömuutosta liikunnan ottamiseksi mukaan sääntöihin. Kaikissa järjestöissä liikuntatoiminnalla on keskeinen rooli jäsenistön ja osal- la myös koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Useimmissa järjestöissä päätöstä liikunnan ottamisesta osaksi toimintaa on perusteltu liikunnan myönteisillä vaikutuksilla eri sairauksien riskitekijöihin, ennaltaehkäisyyn, hoi- toon ja kuntoutukseen. Hyvä kunto helpottaa monin tavoin pitkäaikaissairaiden ihmisten arkea ja tukee heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Liikunta nähdään myös tärkeänä vertaistoiminnan muotona ja sillä on merkittävä rooli sosiaalisessa elämässä. Monet pit- käaikaissairaat tai vammaiset ihmiset eivät pysty hyödyntämään yleisiä liikuntapalveluja, vaan he tarvitsevat järjestöjen tarjoamaa soveltavan liikunnan asiantuntemusta ja vertais- ryhmän tukea liikkumiseensa Liikunnalla on useissa järjestöissä tärkeä asema ja se on vankistunut sekä vakiintunut olennaiseksi osaksi toimintaa. Yksittäisissä vastauksissa kerrotaan, että sillä on tasaver- tainen rooli järjestön muiden toimintojen kanssa ja että se on jäsenyhdistysten yleisin ryhmätoimintamuoto. Säännöllisen liikuntatoiminnan toivotaan myös lisääntyvän ja levit- täytyvän vielä laajemmalle järjestön paikallistasolla. Yhdessä vastauksessa kerrotaan, että liikunnan asema on vaihdellut järjestön resurssien mukaan ja toisessa vastauksessa poh- ditaan, että liikunnan asema voisi olla näkyvämpi, koska liikunnan merkitys kuitenkin on tiedossa. (Liite 2.) 11

12 4.2 Liikuntatoiminnan nykytilan vahvuudet ja kehittämistarpeet Järjestöjä pyydettiin pohtimaan liikuntatoimintansa nykytilan vahvuuksia ja kehittämis- tarpeita liiton tasolla, alueellisella tasolla ja paikallistasolla. Vahvuuksiksi nousivat liikun- nan myönteisiin vaikutuksiin, tarpeeseen ja tahtoon, käytännön toimintatapaan, osaami- seen ja ammattitaitoon, yhteistyöhän ja verkostoitumiseen sekä organisointiin ja resurs- seihin liittyvät tekijät (taulukko 2). Taulukko 2. Järjestöjen liikuntatoiminnan nykytilan vahvuudet (n=17). Järjestöjen liikuntatoiminnan vahvuudet Liikunnan myöntei- set vaikutukset Jäsenet ja yhdistykset ymmärtävät liikunnan tärkeyden omahoidon ja hyvinvoin- nin osana Liikunta tunnistetaan ja tunnustetaan kunnon ylläpitäjäksi Sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikuntatoimen työntekijät tunnistavat liikunnan merkityksen järjestön edustamien sairauksien hoidossa Tarve ja tahto Liikuntatoiminta on vahvistunut yhdistyksissä Tahtotila väestön liikuttamiseen on hyvä Jäsenet ovat motivoituneita ja kiinnostuneita liikkumaan Sairastuneet käyttävät paljon liikuntapalveluita Koko järjestön liikunnan arvostus on suurta Nuoria on tavoitettu mukaan toimintaan Käytännön toimin- tatapa Osaaminen ja am- mattitaito Yhteistyö ja verkos- toituminen Liikuntatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen Koulutettujen liikuntavastaavien sekä heidän yhdyshenkilöiden toiminta on aktii- vista Alueellinen liikuntavastaavien työ on tärkeää paikallistoiminnan kannalta Vapaaehtoisilla on vahva tahto liikkua ja järjestää liikuntaa Liikunnan tarjoamista mahdollisuuksista tiedotetaan, neuvonta- ja ohjauspalvelu- ja on saatavilla, harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyneet ja lajit ovat tulleet tu- tummiksi Rekrytointi on onnistunutta Liikuntavastaavat ovat koulutettuja Liitolla on vahva ja vuosikymmenten mittainen osaaminen Liikuntaryhmiä ohjaavat alan ammattilaiset (pääosin fysioterapeutit) Liitot tarjoavat koulutuksia alan ammattilaisille (potilaiden liikunta- ja hoitokäy- täntöjen yhtenäistäminen) Liittohallituksissa on sairauden tuntevia liikunnan osaajia Liitot ovat mukana kehittämässä soveltavaa liikuntaa sekä luomassa sille puitteita ja osaamista Kaikkien ikäryhmien tarpeet osataan huomioida (toimintapiiriin kuuluu koko ihmisen elinkaari) Toimitaan edelläkävijöinä Toiminta on pitkäjänteistä ja vaikuttavaa Yhteistyö on tiivistä SoveLin ja muiden liikuntajärjestöjen kanssa Omataan hyvät yhteistyöverkostot valtakunnan tasolla ja paikallistasolla Ollaan haluttuja yhteistyökumppaneita Verkostoituminen on vahvaa liikunta- asioissa Organisointi Liikuntatoiminta on organisoitua ja resursseja hyödynnetään maksimaalisesti Liitolla on selkeä johtojärjestelmä Liitossa on luotu hyvät rakenteet liikuntatoiminnan käytännön toteutukseen Kaikissa yhdistyksissä on nimetyt liikuntavastaavat Ollaan vaikuttava, hyväksytty liikuntatoimija valtakunnan tasolla Kustannusrakenne on kevyt Liikuntatoiminta on osa järjestön strategiaa Liikunta on jäsenyhdistysten keskeisin ryhmätoiminnan muoto Liikuntaryhmiä ja - toimintaa on paikallisyhdistyksissä kattavasti ympäri Suomea Ohjaajien koulutus on organisoitu säännölliseksi toiminnaksi 12

13 Resurssit Liikuntatoiminnalla on rahoitus (OKM:ltä), joka mahdollistaa liikuntatyöntekijän toimen Liitolla sekä yhdistyksillä on taloudelliset mahdollisuudet järjestää liikuntatoimin- taa Liikuntatyöntekijällä on oma liikunta (OKM + omarahoitus) Liitto tukee liikuntatoiminnan kehittämistä Liikuntatoiminta saa tiedotuksellista tukea Liikuntatoiminta saa hanketukea Järjestöt kokevat liikuntatoiminnassaan paljon erilaisia kehittämistarpeita. Vastauksissa ilmeni toiminnan jatkuvuuteen ja kehittämiseen, oman toimintatavan tiedostamiseen ja kehittämiseen sekä liikuntatoiminnan lisäämiseen, kehittämiseen ja organisointiin liittyviä tekijöitä. Esille nousi myös koulutukseen, materiaaleihin, viestintään, vaikuttamistyöhön ja resursseihin liittyviä asioita. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Järjestöjen liikuntatoiminnan nykytilan kehittämistarpeet (n=17). Järjestöjen liikuntatoiminnan kehittämistarpeet Toiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä rajoittavat tekijät Paikallistason toimijoilla ei ole aina valmiuksia vastata liikun- tatoiminnan organisoinnin vaatimiin haasteisiin Uusia liikuntavastaavia on vaikea rekrytoida vapaaehtoistyö- hön Sairauden etenemisestä johtuen paikallisyhdistysten vapaa- ehtoistoimijat vaihtuvat usein, joka edellyttää järjestön lii- kuntatyöntekijän mahdollisuuksia rekrytoida ja perehdyttää uusia henkilöitä Valtakunnallista liikuntatoimintaa toteutetaan muiden töiden ohella, eikä siihen jää riittävästi aikaa Toimintaa toteutetaan liikaa hankkeina, joka ei mahdollista vakituista liikuntatyöntekijää Tilojen saanti on vaikeata joillakin paikkakunnilla Kunnilla on hyvin vaihtelevat ja erilaiset voimavarat, liikunta- Oman toimintatavan tiedosta- minen ja kehittäminen Liikuntatoiminnan lisääminen, kehittäminen ja organisointi tilojen taksat ja tukijärjestelmät eri paikkakunnilla Valtakunnallisilla jäsenyhdistyksillä on erilaisia tarpeita Liikuntatyöntekijän on tärkeätä kartoittaa alueellista liikun- tatoimintaa Liikunnan merkitys on tärkeää nostaa näkyvämmäksi järjes- tössä Hyviä käytänteitä on tärkeä päivittää Toiminnan muutokset on tärkeä tunnistaa avustustoiminnas- sa Paikallisyhdistyksiin tarvitaan mukaan uusia, aktiivisia ja sitoutuneita vastuuhenkilöitä sekä osaavia ja motivoituneita vertaisohjaajia Jokaisessa yhdistyksessä tulisi olla liikuntavastaava Tarvitaan uusia liikuntalajeja ja harrasteiden kehittämistä liikuntavammaisille soveltuviksi Liikuntakoordinaatiota pitää kehittää aluetasolla ja laajentaa liikuntaneuvontaa hyödyntäen hyviä olemassa olevia malleja Yhteistyön kehittäminen on tärkeää liikunnan osalta myös hankkeissa Paikallisyhdistykset on tärkeä saada tekemään enemmän yhteistyötä muiden liikuntatoimijoiden kanssa (esim. liikun- tatapahtumia yli kuntarajojen ja yhdistysten) Järjestöihin tulisi perustaa omia liikuntatoimikuntia liikunta- työn tueksi Paikalliset seurat on tärkeä aktivoida mukaan 13

14 Koulutus, materiaali ja tuki Paikallisia liikuntavastaavia on tärkeä kannustaa ja kouluttaa Materiaalin ja koulutuksen tuottaminen on tärkeää niin ver- taisohjaajille, sairastuneille, läheisille kuin myös ammatti- henkilöille (tiettyyn sairauteen liittyvän liikuntaosaamisen li- sääminen) Alueellista liikuntatyötä ja liikkujia on tärkeää tukea Jäsenille tulee luoda uskoa omiin mahdollisuuksiinsa Viestintä, tiedotus Liikunnasta tulee viestiä väestölle Hankkeissa tuotetut liikuntaneuvontamallit on tärkeä tehdä tunnetuksi ja juurruttaa ne kuntiin Liikuntaan liittyvää tietoa (esim. avustajakysymykset, op- paat) tulee jakaa paikallistasolla Vaikuttamistyö Liikunnan ja liikuntaan ohjaamisen tulee olla vahvempi ja säännöllisempi osa sairauden hoitoketjua Edunvalvonta ja vaikuttamistyö ovat tärkeitä osa- alueita Liikunnan tärkeyttä tulee perustella jatkuvasti yksilötasolla ja yhteiskunnan tasolla Resurssit Valtakunnalliseen liikuntatoimintaan tarvitaan lisää resurs- seja, jotta liikunta saadaan vahvemmin osaksi järjestöjen toimintaa Riittävät resurssit edellyttävät rahaa henkilöstöön ja toimin- taan Tarve liikuntatyöntekijän palkkaamiselle on ilmeinen (koko- /puolipäiväinen, pysyvä) Liikuntatyöntekijällä pitäisi olla resursseja sekä alueellisesti että paikallisesti Asiantuntevien ohjaajien rekrytointi on haastavaa, sillä yh- distykset eivät pysty maksamaan riittäviä palkkioita Resursseja tarvitaan kouluttamiseen ja liikunnan tuottami- seen 14

15 5 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttaminen 5.1 Liikuntatoiminnan toteuttaminen itsenäisesti ja yhteistyössä SoveLin kanssa Järjestöt toteuttavat liikuntatoimintaa eri muodoissaan liiton tasolla, alueellisella tasolla ja paikallistasolla. Lähes kaikissa järjestöissä (16) liikuntatoiminta toteutuu liikuntaryhmien, tapahtumien, leirien, terveyslomien ja kuntoutuskurssien muodossa. Järjestöistä 14 ohjaa jäsenistöään muiden tahojen liikuntapalveluiden, kuten liikuntaseurojen ja kunnan liikun- tatoimen piiriin. Jäsenten liikuntaa esimerkiksi uimahallilipuilla tukee 12 järjestöä. Järjes- töjen liikuntatoiminnan kirjoon kuuluvat myös kilpailut ja turnaukset (11) sekä edellytys- ten luominen liikunnalle esimerkiksi avustaja- ja kuljetuspalveluiden muodossa (7). (Ku- vio 3). Yksittäisissä vastauksissa tuli esille myös runsaasti muuta toimintaa, kuten liikuntavas- taavien, liikunnan vertaisohjaajien, ammattilaisten, opiskelijoiden sekä seurojen koulutus. Lisäsi järjestöt tekevät tiedotustyötä valtakunnallisen liikuntatiedon eteenpäin viemiseksi, tuottavat materiaalia, markkinoivat ja pitävät yllä yritysyhteistyötä. Myös kannanotot ja lausunnot sekä yhteiskunnallinen ja valtakunnallinen vaikuttamistyö pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asioiden huomioimiseksi kuuluvat järjestöjen tehtäväkenttään. Järjestöt toteuttavat liikuntaneuvontaa, harrastetoimintaa sekä neuvovat paikallisyhdis- tyksiä rahoitukseen liittyvissä asioissa Liikuntaryhmät 16 1 Tapahtumat, leirit 16 1 Kilpailut, turnaukset Terveyslomat, kuntoutuskurssit 16 1 Muiden tahojen liikuntapalveluihin ohjaaminen (esim. liikuntaseurat, kunnan liikuntatoimi) Edellytysten luominen liikunnalle (esim. avustaja- ja kuljetuspalvelut) Liikunnan tukeminen (esim. uimahalliliput) Muu toiminta Toteuttaa Ei kyseistä toimintaa En osaa sanoa Kuvio 3. Järjestöjen itsenäisesti toteuttamat liikuntatoiminnan muodot (n=17). 15

16 Käytännön liikuntatoiminnan lisäksi järjestöillä on myös muita liikunnan toimintamuoto- ja, joita ne toteuttavat joko yhteistyössä SoveLin kanssa, itsenäisesti tai joista pääasiassa SoveLi vastaa. Myös näitä asioita tarkasteltiin liiton, alueellisen tason ja paikallistason näkökulmasta. Vastauksista heijastuu tiivis yhteistyö SoveLin kanssa. Eniten tämä näkyy vaikuttamis- työssä, jota 15 järjestöä tekee oman vaikuttamistyön lisäksi yhteistyössä SoveLin kanssa. Samoin viestintää (14), verkosto- ja yhteistyötä (12) sekä koulutusta (11) toteutetaan pitkälti yhdessä SoveLin kanssa. Vaikka asiantuntijatyötä tehdään sekä itse että yhteis- työssä SoveLin kanssa (10), vastasi seitsemän järjestöä tekevänsä sitä myös itsenäisesti. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi järjestöillä oli mahdollisuus listata muita liikuntatoimin- nan muotoja. Näissä yksittäisissä vastauksissa nousivat esiin kuntoutuskurssit, edunval- vonta sekä liikuntaneuvonta/- ohjaus diagnoosikohtaisesti. (Kuvio 4.) Asiantuntijatyö 7 10 Verkosto- ja yhteistyö Vaikuttamistyö Koulutus Viestintä 3 14 Muu toiminta Toteuttaa itse Toteuttaa itse ja yhteistyössä SoveLin kanssa SoveLi vastaa pääasiassa Kuvio 4. Järjestöjen itse toteuttamat, yhteistyössä SoveLin kanssa toteutetut tai pääasiassa SoveLin vastuulla olevat liikuntatoiminnan muodot (n=17). 5.2 Liikuntatoimintaan liittyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kysyttäessä liikuntatoimintaan liittyvästä yhteistyöstä, vastasivat kaikki järjestöt tekevän- sä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Säännöllisintä yhteistyö on 13 järjestön mu- kaan jonkin toisen kansanterveys- tai vammaisjärjestön kanssa. Lähes yhtä moni (12) jär- jestö tekee säännöllistä yhteistyötä kunnan tai kaupungin liikuntatoimen kanssa ja monilla järjestöillä on satunnaista (9) tai säännöllistä (8) yhteistyötä kunnan tai kaupungin sosiaa- li- ja terveystoimen kanssa. Näiden lisäksi osalla järjestöistä on yhteistyötä muidenkin kunnan tai kaupungin sektoreiden kanssa, joita ovat esimerkiksi rakennusvalvonta, tekni- nen/rakennus- ja opetussektori sekä vammaisneuvosto, puistotoimi ja tekninen toimi. Yksittäisistä vastauksista ilmeni, että yhteistyötä saattaa olla paikallistasolla useamman kunnan kanssa, ja Kuntaliiton kautta kaikkien kuntien kanssa. 16

17 Moni järjestö ilmoitti säännöllisestä yhteistyöstä kuntoutuskeskuksen tai kylpylän (8) ja Kunnossa kaiken ikää (KKI) - ohjelman (8) kanssa. Satunnaista yhteistyötä tehdään mo- nessa järjestössä liikunnan aluejärjestön(11), yksityisen yrityksen (11), seurakunnan (11), urheiluopiston (10), sairaanhoitopiirin (9), oppilaitoksen (9) sekä liikunta- tai urheiluseu- ran (8) kanssa. Lisäksi satunnaista yhteistyötä tehdään jonkin verran apteekkialan (8) kanssa. (Kuvio 5.) Järjestöt luettelivat myös runsaasti muita seuroja, järjestöjä ja yhdistyksiä, joiden kanssa ne tekevät säännöllistä tai satunnaista yhteistyötä. Näitä ovat muun muassa muut neuro- logiset vammaisjärjestöt, liikunta- ja terveysjärjestöt, Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto Malike, Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Terveydenhoitajaliitto ry, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry, Eläkeliitto sekä kaikki perheliikuntaverkoston jäsenet. Paikallistasolla järjestöillä ja niiden jäsenyhdistyksillä on yhteistyötä muiden kansanter- veysjärjestöjen paikallisyhdistysten kanssa, joista esille nousivat esimerkiksi paikalliset tuki- ja liikuntaelinjärjestöt, sydänyhdistykset ja diabetesyhdistykset. Yhteistyötahona mainittiin myös kuntosaliketjut. Lisäksi muita yhteistyötahoja kerrottiin olevan esimer- kiksi kansainväliset toimijat, Lomaliitto, Avustajakeskus, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö Kunnan/kaupungin liikuntatoimi 5 12 Kunnan/kaupungin sosiaali- ja terveystoimi 9 8 Muu kunnan/kaupungin sektori Sairaanhoitopiiri Kansalaisopisto/työväenopisto Urheiluopisto Oppilaitos Kuntoutuskeskus/kylpylä Toinen kansanterveys- tai vammaisjärjestö 4 13 Liikunta- /urheiluseura Liikunnan aluejärjestö (ent. SLU- alue) Muu seura/järjestö/yhdistys Apteekki/Liikkujan Apteekki/Apteekkariliitto Kunnossa kaiken ikää (KKI) - ohjelma Yksityinen yritys Seurakunta Muu Ei yhteistyötä Yhteistyö on satunnaista Yhteistyö on säännöllistä En osaa sanoa Kuvio 5. Järjestöjen arvio muiden toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön tiiviydestä (n=17). 17

18 Järjestöjä pyydettiin kuvaamaan lisäksi keskeisimpiä liikuntatoiminnan yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa. Vastausten perusteella järjestöt ja etenkin niiden paikallisyhdis- tykset tekevät monimuotoista yhteistyötä eri sektoreilla toimivien tahojen kanssa. Alla olevaan listaan on koottu keskeisimmät yhteistyömuodot. Sulkuihin on kirjattu, minkä sektoreiden ja tahojen kanssa kyseistä toimintaa toteutetaan. Tilat ja välineet (kuntasektori) Ohjaajayhteistyö ja käytännön liikuntatoiminta (kuntasektori, kolmas sektori, op- pilaitokset) Tapahtumat, kilpailut (kuntasektori, kolmas sektori, oppilaitokset, opistot, yksi- tyissektori) Koulutus (kuntasektori, kolmas sektori, opisto, asiantuntijalaitos) Tiedotus (kuntasektori, kolmas sektori, oppilaitos) Hankkeet, kampanjat ja ohjelmat (kolmas sektori) Materiaalit ja opinnäytetyöt (kolmas sektori, oppilaitokset, asiantuntijalaitos) Kurssit ja lomatoiminta (opistot, yksityissektori) Edunvalvonta (kuntasektori, kolmas sektori) Kehittämistyö (kolmas sektori) Avustukset (kuntasektori, kolmas sektori) 5.3 Liikuntatoimintaan liittyvän yhteistyön kehitys eri toimijoiden kanssa Järjestöjä pyydettiin arvioimaan liikuntatoimintaan liittyvän yhteistyön kehitystä eri toi- mijoiden kanssa viimeisten 15 vuoden aikana (kuvio 6). Yhteistyön kehitys nähdään pää- osin positiivisena. Järjestöt pitävät valtakunnallisia yhteistyötahoja hyvinä, toimintaa yh- teen kokoavina voimina. Järjestöjen yksittäisistä vastauksista ilmeni, että yhteistyön te- kemisellä voi myös olla kääntöpuolensa. Yhdessä järjestössä koettiin, että yhteistyön laa- jeneminen voi johtaa siihen, ettei kaikessa hyvässä ei voi olla mukana, vaan toiminta vaatii tiukkaa priorisointia. Toisessa järjestössä kritisoitiin sitä, ettei verkostoissa tehtävä yh- teistyö ole aina tasapuolista ja - arvoista. Lisäksi yksi järjestö nosti esille sen, että yhteis- työssä mukana olemisen mahdollisuudet ovat alttiita henkilöstöresurssien vaihtelulle. Muutamat järjestöt miettivät vastauksissaan yhteistyön kehittymismahdollisuuksia. Eräs järjestö vastasi, että yhteistyötä on lisätty resurssien puitteissa, mutta kokopäiväisen lii- kuntatyöntekijän myötä mahdollistuisi aktiivinen osallistuminen kumppaneiden ja yhteis- työverkostojen toimintaan. Yksi järjestö korosti, että kuntien liikuntatoimet ovat tärkeim- piä paikallistasolla, ja että erityisliikunnanohjaajat osaavat ottaa melko hyvin järjestöjen jäsenet huomioon. 18

19 Liikuntaan liiuyvää teemaa edistetään usean hallinnonalan puiueissa. Verkostoituminen koskee myös paikallisyhdistyksiä, jotka saavat yhteistyöstä tukea. Lisääntynyt. Monipuolistunut vuosien myötä. Laajentunut koko ajan. Lisääntynyt mm. koulutustarjonnan ja Tedonvälityksen paranemisen myötä. Laajentunut ja monipuolistunut varsinkin sisällöllisest. Yhteistyötahoja on tullut lisää. Yhteistyön kehitys eri toimijoiden kanssa Lisääntynyt merkiuäväst. Kehitys on mennyt eteenpäin. Paikallisyhdistykset ovat verkostoituneet lähellä olevien kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kanssa tarpeen mukaan. Tarve yhteistyöhön on kasvanut kaikilla. Siihen on saatu mukaan monenlaista osaamista ja henkistä tukea. KehiUynyt. Tullut säännöllisemmäksi pikku hiljaa. Verkostot ovat laajentuneet. Koko ajan mennään parempaan suuntaan. Osassa seuroja on hyvä vastaanouo. Kuvio 6. Yhteistyön kehitys eri toimijoiden kanssa viimeisten 15 vuoden aikana (n=17). 19

20 5.4 Liikuntatoiminnan tilastointi ja seuranta Kysyttäessä järjestöjen liikuntatoiminnan tilastoinnista ja seurannasta, ilmoitti 13 järjes- töä tilastoivansa vuosittain sekä toteuttamaansa liikuntatoimintaan osallistuvien jäsenten että liikuntatoimintaa toteuttavien henkilöiden määrän. Seitsemän järjestöä seuraa vuosit- tain toimintansa piirissä ohjaavien ammatti- ja vertaisohjaajien ohjaajakoulutustaustaa, samoin kuin tilastoi paikallisyhdistysten vuosittain liikuntatoimintaan käyttämän raha- määrän. (Kuvio 7.) Järjestö tilastoi vuosittain liikuntatoimintaansa (ryhmät, tapahtumat, leirit, kilpailut, turnaukset) osallistuvien jäsenten määrän Järjestö tilastoi vuosittain liikuntatoimintaansa toteuttavien henkilöiden (ammatti- ja vertaisohjaajat, paikallisyhdistysten liikuntayhdyshenkilöt) määrän Järjestö tilastoi vuosittain liikuntatoimintaansa ohjaavien (ammatti- ja vertaisohjaajat) ohjaajakoulutustaustan Järjestö tilastoi vuosittain paikallisyhdistysten liikuntatoimintaan käyttämänsä rahamäärän Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio 7. Järjestöjen tekemä liikuntatoiminnan tilastointi ja seuranta (n=17). 20

21 5.5 Arviot järjestöjen liikuntatoimintaan osallistuvien ja sitä toteuttavien määristä vuosittain Seuraavaan yhteenvetoon on koottu järjestöjen arviot liikuntatoimintaan osallistuvien ja sitä toteuttavien henkilöiden vuosittaisista määristä liiton tasolla, alueellisella tasolla ja paikallistasolla yhteensä. Luvut esitetään järjestöjen ilmoittamassa muodossa, eikä niistä tehdä tässä tarkkaa vertailtavissa olevaa yhteenvetoa, sillä osallistujien ja toteuttajien määrät kootaan ja ilmoitetaan jokaisessa järjestössä eri tavalla. Luvut eivät ole vertailu- kelpoisia myöskään siksi, että järjestöjen koko, liikuntatoiminnan laajuus ja toimintamuo- dot vaihtelevat suuresti. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Arvio järjestöjen liikuntatoimintaan osallistuvien jäsenten sekä sitä toteutta- vien henkilöiden määristä liiton tasolla, alueellisella tasolla ja paikallistasolla. Kansanterveys- / vammaisjärjestö Aivoliitto ry Allergia- ja astma- liitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Arvio liikuntatoimintaan (liikuntaryh- mät, tapahtumat, leirit, kilpailut, turna- ukset) vuosittain osallistuvien jäsenten määrästä liitto-, alue- ja paikallistasol- la. Liiton vuosittaisissa kilpailuissa noin 40 osallistujaa ja kursseilla noin 50 osallistu- jaa. Yhdistyksillä on yhteensä (omat ja muiden järjestöjen kanssa toteutettavat) 48 säännöllistä liikuntaryhmää, joissa on arviolta 500 osallistujaa. Yhdistysten jär- jestämissä liikuntatapahtumissa noin 200 osallistujaa. Liikuntatoimintaan osallistuu noin ihmistä vuosittain, tapahtumiin monin verroin enemmän. Vuonna 2012 paikallisyhdistyksillä oli yhteensä 20 säännöllisesti kokoontuvaa liikuntakerhoa, joissa 1200 eri- ikäistä osallistujaa. Paikallisissa virkistys- ja retki- tapahtumissa 2090 osallistujaa. Valtakun- nallisia liikuntatapahtumia 2 3, valtakun- nallisessa kesäkisassa 150 osallistujaa perheineen sekä ruskaretkellä 30 osallis- tujaa omaisineen. Vuosittain säännöllisiä liikuntaryhmiä on 213 ja liikkujia Tuettua liikuntatoimintaa on 4202 hengel- le (mm. uintiliput, kuntosaliliput, keilaus). Liikuntatapahtumia on 275 ja liikkujia niissä Lisäksi turnauksia (esim. len- topallo) ja kesäleirejä mm. astmalapsille, perheleirejä ja - tapahtumia, harvinaisille hengityssairaille liikunnallisia vertaista- paamisia ym. Liikunta on vahvasti mukana muussakin toiminnassa. (Tiedot vuodelta 2011.) Sähköpyörätuolisalibandya pelataan tällä hetkellä sekä harrastepohjalla että kilpai- lutasolla. Mukana on noin nuorta Turun ja Uudenmaan yhdistyksissä. Uute- na lajin harrastusmuotona on tulossa säh- köpyörätuolijalkapallo. Lajille on perustet- Arvio liikuntatoimintaa toteuttavien henkilöiden (ammatti- ja vertaisoh- jaajat, paikallisyhdistysten liikun- tayhdyshenkilöt) määrästä vuosittain liitto-, alue- ja paikallistasolla. Jäsenyhdistyksissä on 58 liikunnan yh- teyshenkilöä, jotka ohjaavat tai koor- dinoivat liikuntatoimintaa. Lisäksi on vertaisohjaajia (määrä ei tiedossa). Liikuntatoimintaa toteuttavia vertaisoh- jaajia on 70 ja liikuntayhdyshenkilöitä 30. Paikallisyhdistyksissä on yhteensä 30 liikunnan yhdyshenkilöä. Yhteensä 206 liikuntaryhmien ohjaajaa, 91 harrasteohjaajaa ja 115 ammattioh- jaajaa. Hengitysyhdistyksissä noin 30 nimettyä liikuntavastaavaa. Tällä hetkellä liikuntavastaavia on yksi yhdessä yhdistyksessä. 21

22 Mielenterveyden keskusliitto ry Psoriasisliitto ry CP- liitto Diabetesliitto ry Mielen- terveysseura ry MS- liitto ry tu oma yhdistys sähköpyörätuoli- jalkapallo ry. Tällä hetkellä lajin harrasta- jia on Helsingissä ja Turussa. Järjestömme ja yhdistyksen tavoitteena on edistää lajin harrastamista Suomessa. Paikallisyhdistyksissä 198 liikuntaryhmää (vuonna 2013), joissa yhteensä noin 1500 osallistujaa. Muiden paikallistoimijoiden kanssa yhteisiä liikuntaryhmiä on noin 70. Paikallisyhdistykset järjestävät yhteensä noin 50 liikuntatapahtumaa vuodessa. Liiton liikuntakoulutuksiin osallistuu noin 50 henkilöä ja urheilukilpailuihin noin 500 henkilöä vuodessa. Psoriasisliitto ei järjestä suoranaisesti liikuntatapahtumia, mutta aluekoulutus- päivän ohjelmaan voi sisältyä esimerkiksi liikuntaluento ja lajikokeilu. Alueelliset kuntoutuskurssit voivat olla liikuntapai- notteisia. Jäsenyhdistyksillä on liikunta- ryhmiä, mutta niiden kävijämäärät eivät ole tiedossa. Liikunta sisältyy useaan liiton toimintaan. Osallistumiskertoja (vammaiset ja heidän lähipiiri) on paikallisyhdistysten järjestä- missä liikuntaryhmissä noin 3000 ja ta- pahtumissa noin 65 sekä liiton järjestä- missä liikuntatapahtumissa noin 150. Näi- den lisäksi CP- liitto järjestää yhteistyössä muiden kansanterveys- ja vammaisjärjes- töjen kanssa tapahtumia, joihin osallistuu paikallisyhdistysten jäseniä (määrä ei tiedossa). Vuosittain liitto järjestää 1 3 valtakunnal- lista liikuntatapahtumaa ja yhdistykset alueellista liikuntatapahtumaa. Liikuntaa pyritään sisällyttämään myös muihin tapahtumiin. Noin puolet yhdistyk- sistä järjestää liikuntaryhmiä tai - tapahtumia paikallisesti. Osallistujia on vuositasolla satoja. Hyvinvointivastaavatoiminta kattaa monipuolisen ja eri kohderyhmille suun- natun liikuntatoiminnan, liikuntaa ja muuta hyvinvointia edistävät hyvin- vointitreenit ryhmätoiminnan, tapah- tumien ja terveyden edistämiseen liit- tyvien informatiivisten yleisötilaisuuksien järjestämisen, sekä hyvinvointiin liittyvän tiedottamisen. Hyvinvointitreenejä järjest- ettiin vuonna 2012 yhteensä 21 kpl ja niihin osallistui 195 henkilöä. Hyvinvoin- tivastaavien koordinoimia liikunnallisia ryhmiä oli 38 kpl ja niihin osallistui 385 henkilöä. Lisäksi liikunta- ja hyvin- vointipainotteisia ryhmiä järjestivät paikallisten mielenterveysseurojen tuki- henkilöt osana tukihenkilötoimintaa. Vuodesta riippuen liiton järjestämään liikuntatoimintaan osallistuu noin 100 henkilöä. Paikallistasolla yhdistysten ja Paikallistason liikuntaryhmien ohjaajista (vuonna 2013) 104 on yhdistysten ver- taistoimijoita (liikuntavastaava) ja 94 liikunta/terveysalan ammattilaisia. Tällä hetkellä on noin 45 liikuntavastaa- vaa ja vertaisohjaajaa. Paikallisyhdistyksissä on noin 20 liikun- tavastaavaa. Paikallisyhdistyksissä on noin 40 nimet- tyä liikuntavastaavaa. Vuonna 2012 hyvinvointivastaavana toimi 69 henkilöä ja hyvinvointitreenien ohjaajana 38 henkilöä. Jokaisessa 24 yhdistyksessä on liikunta- vastaava. Ryhmien ohjaajia on

23 Nivelyhdistys ry Osteo- poroosiliitto ry Parkinson- liitto ry Reumaliitto ry Selkäliitto ry Sydänliitto ry kerhojen ryhmissä tulee suoritetta vuosittain (24 yhdistystä x 3x/vko x kes- kimäärin 7 henkilöä/kerta eli yhteensä 504 osallistujaa ryhmissä/vko x 30x/vuosi). Liikuntaryhmissä oli vuonna 2012 yhteen- sä 5721 osallistumiskertaa. Jäsenyhdistysten tilastot vuodelta 2012: säännöllisiä liikuntaryhmiä 49, joissa 1156 kokoontumiskertaa. Jäsenyhdistysten ryhmissä yhteensä 9047 liikuntakertaa. Järjestön itse tarjoamassa koulutuksessa vuodessa yhteensä: 25 osallistujaa (Eläke- liiton kanssa), 15 osallistujaa (Pajulahden urheiluopiston kanssa), 10 osallistujaa (Varalan urheiluopiston kanssa), 48 osal- listujaa (kuntoutuslaitosten kanssa) sekä 40 osallistujaa ASKO- hankkeessa (kun- tayhteistyöhanke). Lisäksi on yhteisryhmiä eli vastuu ryhmän järjestämisestä on muil- la ja jäsenyhdistysten jäsenet osallistuvat ryhmään muiden kanssa. Liiton liikuntatoiminta: tapahtumissa 100 osallistujaa, avoryhmissä 434 osallistujaa, kursseilla liikuntaryhmissä 3000 osallistu- jaa (tiedot vuodelta 2011). Yhdistysten liikuntatoiminta/kerhot: 19 yhdistystä, keskimäärin ryh- mää/yhdistys, keskimäärin 11 osallistu- jaa/ryhmä. Yhteensä noin 660 osallistu- jaa/yhdistys ja yhdistyksissä yhteensä keskimäärin osallistujaa vuodessa (tiedot vuodelta 2011). Yhdistyksissä on yhteensä 482 liikunta- ryhmää, joissa osallistujaa (14 % jäsenistöstä). Lisäksi vuonna 2012 muun muassa liikuntatapahtumiin osallistui lähes henkilöä. Liiton tasolla toteutetaan vain liikuntaan liittyvää koulutusta. Vuonna 2012 paikalli- sissa selkäyhdistyksissä oli 154 liikunta- ryhmää, joissa osallistumiskertoja ja osallistujia arviolta Liikuntatapah- tumia organisoidaan paikallistasolla. Vuonna tapahtumaan osallistui 300 henkilöä. Liikuntaryhmiä ja - tapahtumia 1594, joissa osallistujaa sekä liikunnallisen kun- toutuksen ryhmiä 62, joissa 687 osallistu- jaa (vuonna 2012/179 yhdistystä). Lisäksi käytännön liikunta on laajasti mukana muussa toiminnassa. Liikuntatoimintaa toteuttavia vapaaehtoisia on noin Lisäksi palkkiopohjaisia ulkopuolisia liikun- nanohjaajia on noin tusina. Jäsenyhdistysten liikuntavastaavia on 15, vertaisohjaajia 30 ja ammattiohjaajia 25. Liiton tasolla on 4 ohjaajaa. Alueilla on noin 80 vertaisohjaajaa ja noin 40 am- mattilaisohjaajaa. Yhdistysten liikuntaryhmien ohjaajista 121 on yhdistyksen vapaaehtoistoimijoi- ta ja 125 yhdistyksen ulkopuolisia liikunnan/terveyden ammattilaisia. Lii- kuntavastaavia on 77 yhdistyksessä yhteensä 100. Paikallistasolla liikuntaa ohjaa noin 80 henkilöä (2 vertaisohjaajaa, loput fy- sioterapeutteja) ja liikuntavastaavia on 26. Sydänyhdistyksissä 145 liikuntavastaa- vaa (vuonna 2013), joiden lisäksi on vertaisohjaajia (lukumäärä ei tiedossa). Liikunta kuuluu myös 17 sydänpiirin toimintaan. Sydänliitossa toimii 2 koko- päiväistä liikuntatyöntekijää (toinen vakituinen, toinen hanketyöntekijä). Lisäksi liiton muun henkilökunnan lii- kunnan edistämistyöstä koostuu 1, 5 henkilötyövuotta. 23

24 Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 5) on koottu järjestöjen henkilöjäsenten määrät sekä järjestöjen liikuntatoimintaan osallistuvien määrät, jotta saadaan kokonaiskuva kansan- terveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan laajuudesta sekä liikuntatoiminnan ta- voitettavuudesta. Luvut perustuvat taulukko 4:n mukaisesti arvioihin liikuntatoimintaan osallistuvien ja sitä toteuttavien henkilöiden vuosittaisista määristä liiton tasolla, alueelli- sella tasolla ja paikallistasolla yhteensä. Luvut esitetään järjestöjen ilmoittamassa muo- dossa, eikä niistä tehdä tässä tarkkaa vertailtavissa olevaa yhteenvetoa, sillä osallistujien ja toteuttajien määrät kootaan ja ilmoitetaan jokaisessa järjestössä eri tavalla. Taulukko 5. Yhteenveto järjestöjen henkilöjäsenten ja liikuntatoimintaan osallistuneiden määristä. Kansanterveys- / vammaisjärjestö Järjestöjen henkilöjäsenet Vuositasolla liikuntatoimintaan osallistuneet (liiton tason, alu- eellinen tason ja paikallistason osallistujaluvut yhteensä) Aivoliitto ry Kilpailut: noin 40 osallistujaa - Kurssit: noin 50 osallistujaa - Liikuntaryhmät: noin 500 osallistujaa - Liikuntatapahtumat: noin 200 osallistujaa Allergia- ja Liikuntatapaamiset: noin osallistujaa astmaliitto ry perhejäsentä - Tapahtumat: monin verroin enemmän osallistujia Epilepsialiitto ry Liikuntakerhot: osallistujaa - Virkistys- ja retkitapahtumat: osallistujaa - Liikuntatapahtumia Kesäkisa: 150 osallistujaa perheineen - Ruskaretki: 30 osallistujaa omaisineen Hengitysliitto ry Liikuntaryhmät: osallistujaa - Tuettu liikuntatoiminta (mm. uinti- ja kuntosaliliput): osallistujaa - Liikuntatapahtumat: osallistujaa. - Lisäksi turnauksia, kesäleirejä ja vertaistapaamisia ym. Lihastautiliitto ry Sähköpyörätuolisalibandy (harraste- ja kilpataso): noin osallistujaa - Sähköpyörätuolijalkapallo (harrastetaso) n osallistujaa. Mielenterveyden Liikuntaryhmät: noin 1500 osallistujaa keskusliitto ry - Urheilukilpailut: noin 500 osallistujaa - Liikuntakoulutukset: noin 50 osallistujaa Psoriasisliitto ry Psoriasisliitto ei järjestä suoranaisesti liikuntatapahtumia, mutta aluekoulutuspäivän ohjelmaan voi sisältyä esimerkiksi liikuntaluen- to ja lajikokeilu. Alueelliset kuntoutuskurssit voivat olla liikuntapai- notteisia. Jäsenyhdistyksillä on liikuntaryhmiä, mutta niiden kävijä- määrät eivät ole tiedossa Liikuntaryhmät: noin osallistumiskertaa CP- liitto ry - Tapahtumat: reilut 200 osallistumiskertaa Diabetes- liitto ry Liikuntaryhmät, liikuntatapahtumat ja muut tapahtumat: satoja osallistujia Mielen- terveysseura ry Hyvinvointitreenejä järjestettiin vuonna 2012 yhteensä 21 kpl ja niihin osallistui 195 henkilöä. - Hyvinvointivastaavien koordinoimia liikunnallisia ryhmiä oli 38 kpl ja niihin osallistui 385 henkilöä. - Lisäksi liikunta- ja hyvinvointipainotteisia ryhmiä järjestivät paikallisten mielenterveysseurojen tukihenkilöt osana tukihen- kilötoimintaa Liikuntaryhmät: 504 osallistujaa ( suoritetta) MS- liitto ry - Muu liikuntatoiminta: noin 100 osallistujaa Nivelyhdistys ry Liikuntaryhmät: osallistumiskertaa 24

25 Osteo- poroosiliitto ry Parkinson- liitto ry Reumaliitto ry Selkäliitto ry Sydänliitto ry Liikuntaryhmät: kokoontumiskertaa - Jäsenyhdistysten ryhmät: liikuntakertaa - Erilaiset koulutukset: noin osallistujaa - Kuntayhteistyöhanke: 40 osallistujaa Liikuntaryhmät kursseilla: osallistujaa - Avoryhmät: 434 osallistujaa - Tapahtumat: 100 osallistujaa, avoryhmissä 434 osallistujaa - Yhdistysten liikuntatoiminta/kerhot: noin osallistujaa Liikuntaryhmät: osallistujaa (14 % jäsenistöstä) - Liikuntatapahtumat: noin henkilöä Liikuntaryhmät: noin osallistujaa - Liikuntatapahtumat: 300 henkilöä Liikuntaryhmät ja - tapahtumat: osallistujaa - Liikunnallisen kuntoutuksen ryhmät: 687 osallistujaa 6 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan rahoitus 6.1 Liikuntatoiminnan rahoituslähteet Koska liikuntalakia koskevien tavoitteiden osalta on hallitusohjelman toteuttamissuunni- telmaan kirjattu, että liikuntajärjestöjen valtionosuusjärjestelmää tulee kehittää osana liikuntalain uudistamista, haluttiin tässä selvityksessä tarkastella myös järjestöjen liikun- tatoiminnan rahoituslähteitä. Järjestöjä pyydettiin ilmoittamaan liikuntatoimintaan saa- miensa avustusten lähteet liiton tasolla, alueellisella tasolla ja paikallistasolla. Liiton tasolla 12 järjestöä vastasi saavansa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä, kahdeksan järjestöä Raha- automaattiyhdistyksestä ja yksi järjestö sosiaali- ja terveysmi- nisteriöstä. Kymmenen järjestöä vastasi lisäksi saavansa rahoitusta jostakin muualta (mm. Soveltava Liikunta SoveLi ry, Kunnossa kaiken ikää (KKI) - ohjelma, OK- opintokeskus, Tra- deka). Liikuntatoimintaa rahoitetaan lisäksi myös liittomaksuilla, kannatusjäsenmaksuilla, liiton omalla varainhankinnalla sekä omarahoituksella. Kaksi järjestöä vastasi, etteivät ne saa liikuntatoiminaan rahoitusta mistään. Tarkempi yhteenveto järjestöjen saamista valti- onavustuksista viiden viimeisen vuoden ajalta on liitteessä 3. Taulukossa 6 on laadittu yhteenveto selvitykseen osallistuneiden kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen OKM- avustuksista, liikunnan työntekijöistä, sääntökirjauksista, henkilöjäsenistä, liikuntabudje- tista ja liikuntatoimikunnista. 25

26 Taulukko 6. Yhteenveto selvitykseen osallistuneiden kansanterveys- ja vammaisjär- jestöjen OKM- avustuksista, liikunnan työntekijöistä, sääntökirjauksista, henkilöjä- senistä, liikuntabudjetista ja liikuntatoimikunnista. Järjestö 2012 OKM:n yleis- avustus 2012 OKM:n teli- avustus 2012 OKM- avustukse t yhteensä On pal- kattu liikunta- työnte- kijä Liikunta on kirjattu järjestön sään- töihin Henkilö- jäsenten määrä On oma liikunta- budjetti Aivoliitto ry 0 e 0 e 0 e Kyllä Kyllä Kyllä Ei Allergia- ja astmaliitto ry 0 e e e Ei Ei Kyllä Ei Epilepsialiitto ry e 0 e e Ei Kyllä Kyllä Ei 1 On oma liikunta- toimi- kunta Hengitysliitto ry e 0 e e Kyllä Ei kyllä Kyllä/Ei 2 Lihastautiliitto ry 0 e 0 e 0 e Kyllä Käynnis Ei ei tynyt Mielenterveyden e 0 e e Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä/Ei 3 keskusliitto ry Psoriasisliitto ry 0 e 0 e 0 e Ei Ei Ei 4 Ei e 0 e e Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä CP- liitto ry Diabetesliitto ry 0 e 0 e 0 e Ei Kyllä Ei 5 Ei Mielen- 0 e e e Ei Ei Ei Kyllä/Ei 6 terveysseura ry e 0 e e Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä MS- liitto ry Nivelyhdistys ry 0 e 0 e 0 e Ei Ei Ei Kyllä e e e Ei Kyllä Kyllä Kyllä Parkinson- liitto ry e e e Kyllä Kyllä Kyllä Ei Reumaliitto ry 0 e e e Ei Kyllä Ei Ei Selkäliitto ry e e e Kyllä Kyllä Kyllä Ei Sydänliitto ry Osteoporoosi- 0 e e e Ei Kyllä Ei 7 Ei liitto ry Yhteensä e e e 8 järj. 11 järj järj. 7 järj. 1 Epilepsialiitto suunnittelee ja toteuttaa liikuntaa yhdessä yhdistysten liikuntavastaavien kanssa. 2 Hengitysliitolla on asiantuntijatoimikunta, jossa on liikunnan osaamista edustettuna. 3 Mielenterveyden keskusliitolla on liikuntatyöryhmä, jonka jäsenet ovat eri puolilla Suomea toimivia liiton jäseniä. 4 Psoriasisliitto varaa liikuntavastaavien ja vertaisohjaajien koulutuksen järjestämiseen rahaa niin usein kuin se on mahdollista. 5 Diabetesliitolla liikunta sisältyy yhtenä kohderyhmätoimintona järjestötoiminnan budjettiin. 6 Liikuntatoimikunta- nimellä ei toimita, mutta Mielenterveysseurassa on toteutettu ja koordinoitu liikunta- toimintaa moniammatillisen liikuntatyöryhmän toimesta luvun alusta asti. 7 Osteoporoosiliiton liikuntahankkeella on erillinen budjetti, muuten ei. 26