Kreivilän kansakoulun historiaa. Yksityisten perustama ja kunnalle lahjoittama. MYRSKYLÄN KREIVILÄN (GREFNÄSIN) KANSAKOULUN HISTORIA AJALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kreivilän kansakoulun historiaa. Yksityisten perustama ja kunnalle lahjoittama. MYRSKYLÄN KREIVILÄN (GREFNÄSIN) KANSAKOULUN HISTORIA AJALTA 1907-1927"

Transkriptio

1 Huom. Tämä Internetissä julkaistava teksti noudattelee alkuperäistä lähes kirjaimellisesti. Painoym. virheitä ei ole juurikaan korjattu. Alkuperäinen historiikki on säilytettävänä Myrskylän kunnan arkistossa. Kreivilän kansakoulun historiaa. Yksityisten perustama ja kunnalle lahjoittama. Koonneet: Opettajat, V. Koskinen ja T. Urhola johtokunnan pöytäkirjojen, johtokunnan jäsenten ja kyläläisten kertomana. Kuvin varustettu. MYRSKYLÄN KREIVILÄN (GREFNÄSIN) KANSAKOULUN HISTORIA AJALTA Harvalla kansakoululla maassamme on 20 vuoden olemassaoloaikana takanaan sellainen historia kuin Myrskylän Kreivilän (Grefnäs in) koululla. Sen historia niin elävästi kuvastaa millaisessa asemassa olemaan ja toimimaan suomalaiset koulut joutuivat kaksikielisillä ja varsinkin ruotsalaisenemmistöisissä kunnissa. Myrskylä ei tähän aikaan ollut enää enemmistöltään ruotsinkielinen väestönsä, mutta maanomistussuhteissa se oli. Suurtilat, kuten Myrskylän kartano, olivat ruotsalaisten omistajien hallussa. Vanhan kunnallislain mukaan oli asiain ratkaisuvalta kunnassa vain manttaalinomistajilla ja äänimäärä manttaalin mukaan. Näin ollen siis Myrskylässä ruotsalaiset päättivät kunnan asiat. Yhdeksännentoista vuosisadan toinen ja kolmas vuosikymmen Myrskylässä, kuten yleensä maassamme, oli kielitaisteluiden aikaa. Ja koska ruotsalaiset lehdet aiheetta kirjoittelivat ruotsalaissorrosta, olkoon tämä historia osoittamassa kutka tässä maassa sortivat ja ketä sorrettiin ja erikoisesti missä asioissa. Vihtori Peltonen ja Uusimaa. Yhdeksännentoista vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla oli suuri osa Suomea jo herännyt henkisesti ja kielellisesti, mutta Uusimaa vielä nukkui. Tarvittiin voimakas persoona, joka sen sai hereille. Herättäjä astuikin esiin oikeaan aikaan. Hän oli Vihtori Peltonen kirjailijanimeltä Linnankoski. Hän astui esiin ikään kuin huutavan äänenä korvessa, kynällä ja sanoin. Nukkuva Uudenmaan suomalainen väestö heräsi. Se tähyili ja huomasi olevansa muusta Suomesta jäljessä. Tästä johtui tarmokas innostus pyrkiä mukaan. Tämä herätys ja kansallisen innostuksen aikaansaannos oli Vihtori Peltosen ja hänen toimittamansa Uusimaa-lehden ansio.

2 Uusimaa levisi ympäri Uuttamaata ja sen vaikutteet alkoivat pian näkyä. Se sai hereille myöskin Myrskylän syrjäkylän Kreivilän ja Liljendahlin Umpalan kylän vauraimmat suomalaiset maanviljelijät. Kreivilän ja Umpalan (Michelspiltom) kylän asukkaat olivat kauppayhteydessä Loviisan kanssa ja joutuivat sitä tietä suomalaisuuden harrastuspiiriin. Loviisassa olivat suomalaiset yhdyssiteekseen perustaneet Kansallisseuran. Loviisan kansallisseura oli syntynyt Uusimaan ja Peltosen vaikutuksesta. Sen innokas puheenjohtaja oli sinne Orimattilasta siirtynyt kauppias E. Valtimo (Vilén). Loviisalaisten vaikutuksesta syntyi Liljendahlin kansallisseuran haaraosasto. Nämä seurat olivat vilkkaassa yhteistoiminnassa. Huviretkiä, iltamia ja vieläpä arpajaiset pantiin toimeen. Vielä nytkin kai ovat kirkkaina muistossa Peisalassa pidetyt arpajaiset, jotka todella olivat Itä-Uudenmaan suomalaisilla juhla lippuineen, puheineen ja soittoineen. Silloin pieni poikanen, nyt jo vanhus, joka tuntee paikkakunnan olot ja on siellä kasvanut nuoruusvuotensa mainitsi, että ei ole Umpalan (Michelspiltomin) kylässä sen jälkeen sen tapaisia juhlia ollut eikä eletty niin virkeätä ja innostunutta toiminnan aikaa suomalaisuuden merkeissä. Kun on johtajia, niin on toimintaa, kun tehdään työtä niin on tuloksia. Näidenkin seurojen työn tuloksena oli Loviisan tämän seuran kannattama ja ylläpitämä yksityinen suomalainen kansakoulu ja Umpalassa 3v:tta toimiva suomalainen kiertokoulu. Loviisassa toimineella koululla olisi oma historiansa. Mutta koska se ei kuulu nyt kyseessä olevan koulun historiaan, ei enempää siitä. Sen sijaan Liljendahlin Umpalassa toiminut koulu ei voi jäädä sivuutetuksi maininnalta, sillä sen olemassaolo, vaikka vaan 3 vuotta, ei jäänyt jälkeä jättämättä kouluajatuksille. Liljendahlin koko kunnassa ei ollut suomalaista koulua. Kirkkoherra Tyyskän antaman todistuksen perusteella oli 30 suomalaista kouluikäistä lasta. Kun ei ottanut kuuleviin korviinsa suomalaisen koulun aikaansaamista kuntaa. Tämän johdosta yksityisten suomalaisten harrastuksesta ja kannattamana perustettiin Myrskylän rajalle Umpalaan koulu. Pääasiassa sitä kannattivat talolliset J. Peisala, O. Pakkala, ja Jossaksen talon omistaja. Koulu toimi J. Peisalan omistamassa Kuhlmanin vanhassa ränstyneessä talorakennuksessa, joka sijaitsi kosken äyräällä Umpalan ja Kreivilän rajalla. Tässä erään henkilön kuvaus koulusta. Vanha harmaa talo, jossa oli iso vanhanaikaisella takalla varustettu muuri, pienet kuusiruutuiset akkunat, porstuakamari (opettajalle), josta oli yksi akkuna koskelle päin. Rakennuksen kolmas huone, niinkutsuttu sali, oli vuosikymmeniä sitten ollut asuttavassa kunnossa, nyt kaikenlaisen talous- ja maanviljelyskaluston säilytyspaikka. Porstua, nykyisin kutsuttu eteinen, oli varustettu jonkinlaisilla lautaovilla. Ulkoinen näkö oli alakuloinen, mutta sisällä oli tunnelma kotoinen ja lämmin. Takkavalkean räiskyessä istuivat oppilaat, joita oli 30, toiset pulpeteissa ja toiset pitkien pöytien ympärillä. Oppilaat olivat hyvin eri-ikäisiä ja erilaisella kehitystasolla. Niin ja opettaja, Peltosen (Linnankoski) aateystäviä, Vilkku Joukahainen. Nuori fennomaani, parraton nulikka, ei paljon vastusta, kuten silloin Borgå Bladet kirjoitti, kun Joukahainen saapui paikkakunnalle. Hän kokosi Umpalan ja Kreivilän suomalaiset iltaisin koululle. Takkavalkean ääressä harjoiteltiin kansanlauluja, joita ei edes alkuakaan tunnettu, puhettakaan laulujen osaamisesta. Opettajan kirjavarastosta luettiin väliin ja vieläpä harjoitettiin näytelmiä sekä leikittiin. Joukahainen oli kyvykäs ja reipas mies. Hän pystyi käyttämään myös kynää. Uusimaassa saatiin usein lukea hänen kirjoituksiansa. Tästä kaikesta oli seurauksena suomalaisten luottamus ja ruotsalaisten (johtavien, ei varsinaisen talonpoikaiston) ällistys ja asemansa menetyksen pelko. Joukahainen oli opettajana vain vuoden ja lähti jatkamaan opiskeluaan, suomalaisille suruksi, mutta ruotsalaisille suoden pienen sielun rauhan.

3 Joukahaisen jälkeen tuli opettajaksi naisopettaja Olga Koponen. Hän ei vaikuttanut ulospäin, mutta koulutyö sai paljon hyvää aikaan. Koulu pysyi suomalaisten kokoontumispaikkana. Kirjasto perustettiin, lukuiltoja ja pikku juhlia pidettiin. Koululla kokoontui kuin ensimmäinen seurakunta, jossa oli yksi sydän ja yksi sielu. Siellä oli isäntä renkinsä ja muonamiehensä kanssa sekä emännät piikoineen. Koponen oli opettajana 2 vuotta. Koulu lakkasi, varojen puute kai syynä. Oppilaita olisi kyllä ollut siihen kolmeenkymmeneen. Opetus jäi taasen vanhempien varaan. (Ruotsalaisilla oli kyllä koulu.) Kaikki suomalaiset sivistysharrastukset lakkasivat, joten se virkeä henkinen elämä oli siis ollut koulun ja opettajain ansiota. Surua ja huolta koulun lakkaaminen herätti kaikissa suomalaisissa. Erikoisen turvattomiksi jäivät varattomat tilattomat vanhemmat, joilla oli lapsia. Varakkaammat maanviljelijät lähettivät lapsensa ulkokuntiin kouluun. Nämä kaksi naapurikylää Umpala (Michelspiltom) ja Kreivilä, joista ensin mainittu kuului Liljendahlin kuntaan ja jälkimmäinen Mörskomin (nykyään suomalainen nimi Myrskylä) kuntaan, olivat aivan ilman koulua ennemmin mainitun koulun lakattua Suomalaisen väestön koulun kaipuu tuli kuitenkin aina elävämmäksi sitä mukaa kuin muualla nähtiin suomalaisia kouluja sekakielisille seuduille saatavan. Suomalaiset eivät saaneet ääntänsä kuuluviin yllämainituissa ruotsalaisvoittoisissa kunnan elimissä varsinkaan, kun suurin osa heistä oli tilatonta väestöä vailla kunnallista sanontaoikeutta. Oli siis ryhdyttävä koulua perustamaan omatoimisesti. Olihan saatu tietoon, että on perustettu yksityisiä, ei kunnan kouluja. Näissä ajatuksissa olivat usein kokoontuneet keskustelemaan Liljendahlin puolella asuvat maanviljelijä Pakkala ja Peisala sekä Myrskylän puolella asuva maanviljelijä Toivo Urhonen. Nämä edellämainitut maanviljelijät olivat kauppatuttavia Loviisan Kansallisseuran puheenjohtajan Valtimon (Vilén) kanssa ja siellä oli koulu- ja suomalaisuusasioista pohdittu kunnes asia kypsyi. Otto Pakkala ja J. Peisala saapuivat maanviljelijä Toivo Urhosen luo kevättalvella 1907 kouluasiasta ja sen perustamisesta neuvottelemaan. Urhosella oli juuri valmistunut 6 huonetta käsittävä asuinrakennus. Muuta mahdollisuutta kouluhuoneiston saantiin ei ollut kuin että hän luovuttaa koululle huoneuston. Sääli oli antaa uusia valmiissa kunnossa olevia huoneita, mutta kun oli kysymyksessä asian eteenpäin vienti, jota oli vuosikausia pohdittu, hän päätti antaa huoneuston 3 vuodeksi. Vuokrasta ei ollut tietoa, itse hän joutui Pakkalan ja Peisalan kanssa vastaamaan koulun kannatuksesta, sillä avustuksista ei ollut varmuutta. Näin oli huoneustokysymys saatu onnelliseen ratkaisuun. Huoneustokysymyksen ratkaisusta saatettiin tieto Loviisaan E. Valtimolle, joka taas puolestaan ilmoitti päätöksestä Suomalaisen Kansakoulun Ystäville Helsinkiin, sillä SKYst. olivat pääasiallisia ulkopuolisia koulun kannattajia. Kalustoasia tuli ratkaistuksi Loviisan Kansallisseuran avustuksella. L.K.seura oli saanut kaupungin ottamaan ylläpitämänsä kansakoulun haltuunsa. Nyt L.K.seura kokouksessaan toukokuun 27 p:nä 1907 lahjakirjalla lahjoitti koulun kaluston Kreivilän koululle. Lahjoitus käsitti urkuharmoonin, pulpetit 30 oppilaalle, jonkun verran poikien käsityövälineitä ym. Asia oli järjestyksessä niin äkkiä, että eivät itse koulun perustajat osanneet uskoa, muilla ei ollut edes aavistusta. Vasta hämmästyttiin kun Pakkalan, Peisalan ja Urhosen ajoivat koulukalustoa Michelspiltomin asemalta Urhosen uuteen taloon syyskuussa Kreivilän ja Umpalan vanhemmat odottivat päivää, jolloin lapset voisivat alkaa koulumatkansa. Ruotsalaisella taholla eri piireissä oli asennoituminen erilainen. Varsinainen ruotsalainen talonpoikais- enemmän kuin työläisväestökään eivät erikoisemmin osoittaneet vastenmielisyyttään koulua kohtaan. Ruotsalainen lehdistö heissä vaikutti jonkun verran epäilyä ja arkailua, sillä se leimasi suomalaisten koulujen

4 perustamisen ruotsalaisseudulle vaaraksi jopa sorroksi ruotsalaisia kohtaan tässä maassa. Toisin oli asianlaita paikallisten kiihkoruotsalaisten, jotka olivat saaneet kasvatuksen ruotsalaisissa, ehkäpä oikein oppikouluissa joku päässyt jonkun askeleen astumaan y.op. Nämä lukumäärältään oli luettavissa 2-3 paikkakunnalla. Ilman heitä olisikin asia saanut jatkua rauhassa ja sovussa. Olihan ruotsalaisilla koulunsa, miksi ei suomalaisilla. Mitään suomalaistamis- ja valtapyrkimyksiä suomalaisilla ei ollut. Heille oli rakas äidinkielensä, jolla he tahtoivat lapsensa kasvattaa. Syyskuun puolivälissä saapui Toivo Urhoselle kirjelmä Kansakoulun Ystäviltä, että on ilmoitettava koulun alkavan 26.pnä syyskuuta. Tuntui vähän epävarmalta ilmoittaa koulun alkaminen, sillä eihän ollut opettajasta mitään tietoa. Mutta koulun alkamispäivänä saapuu Michelspiltomin asemalta nuori mies keppi kädessä ja paltto käsivarrella kysellen, missä on suomalainen koulu. Ja löytyihän se lopuksi, vaikka ikään kuin huhujen mukaan. Saapuva opettaja oli Matti Rekola, Kansakoulun Ystävien lähettämä. Tehtävästään ja siitä millaiselle paikkakunnalle kouluun ja oloihin hän joutuu, oli hän tietoinen. Oli siis ryhdyttävä heti toimiin pyörittämään kynää, laatimaan koulun perustamiskirjat lain säätämään järjestykseen, sillä mitään ei ollut perustavilla ukoilla pantu kirjoihin pykäliksi. Olivathan asiat heille siksi outoja, mitäs niitä kaikkia. Oli totuttu suusanallisesti asiat sopimaan ja muistamaan. Ensimmäinen tehtävä oli pitää piirin kokous. Se oli 29.pnä syyskuuta. Kokouksen osanottajamäärä oli runsas. Joku työläinen arveli, että onkohan heilläkin oikeus saapua kokoukseen. Eihän ennen ollut heitä kutsuttu. Lapsia kouluun kylä on, jopa 3 yhtä aikaa. Kokouksessa selvisi usealla vasta koko koulutouhu. Koululla ei ollut johtokuntaa ja se oli valittava ensin. Siihen tulivat puheenjohtajaksi Toivo Urhonen, varapuheenjohtajaksi Salomon Koivuniemi, rahastonhoitajaksi Otto Pakkala, muiksi jäseniksi J. Peisala, J.W. Hagström, E. Kyttälä, Toivo Urhola ja H.M. Rekola, joka toimi johtokunnan kirjurina. Otettiin kannatussitoumus. Maanviljelijä Pakkala, Peisala, Koivuniemi ja Urhonen sitoutuivat vastaamaan kaikista muista menoista paitsi opettajan palkasta, joka oli varmassa toivossa saada valtiolta. Päätettiin anoa avustusta Kansakoulun Ystäviltä ja Etelä- Suomalaiselta ylioppilasosakunnalta. Vieläpä keskusteltiin jo oman talon saannista. Aikanaan sitten opettaja lähetti opetussuunnitelman tarkastajalle, jona oli silloin Aminoff. Täältä palasi opetussuunnitelma hyväksyttynä, mutta ilmoittaen ettei ole tietoinen puheenalaisen koulun olemassaolostakaan ja pyytää johtokunnalta lähempiä tietoja sen perustamisesta, toimialueesta, sijoituksesta, opettajien palkkauksesta, valtionavun hakemisesta j.n.e. Opettajain haku ja vaalipaperit oli myös lähetettävä viran järjestykseen saattamista varten. Ennenkuin kaikki koulun perustamis-, opettajan vaali- ja valtionavun asiapaperit oli saatu kuntoon, kului aikaa kevätlukukausi melkein loppuun. Ensimmäinen valtionapukirjelmä on annettu toukokuun 26.pnä 1908 kestäen 5 vuotta Koulun toivottiin ja uskottiin pian joutuvan kunnan haltuun kun oppilasmäärä oli lähes 40. Pitihän Myrskylän kunta ruotsalaista koulua kirkonkylällä 6-7 oppilaalle. Ei tunnettu vielä maailmaa. Toisilla tuli suuremmat oikeudet kuin toisilla. Toivo Urhonen, johtokunnan puheenjohtajana, jätti Myrskylän kuntakokouksen puheenjohtajalle anomuksen, että kunta ottaisi koulun huoltaakseen, koska se nyt on toiminnassa. Asia oli esillä kuntakokouksessa Asiaa seuraamassa kokouksessa olivat Urhonen ja opett. Rekola. Koska Rekolalla ei olisi ollut puhevaltaa, hän etukäteen sai puheenjohtajalta siihen luvan. Kokous alkoi ja viimein kouluasia otettiin esille. Kokouksessa oli paljon miehiä. Keskustelu asiasta alkoi

5 niin vuolaana, että asian esittäjille ei tahtonut jäädä sananvuoroa. Ainoatakaan puheenvuoroa ei käytetty koulun kannatuksen puolesta. Erikoisesti huomioivat anoja pitäjän kanttorin kiihkeän hyökkäyksen se anojia kohtaan, joka leimasi heidät kielikukkoilijoiksi, jotka olivat tulleet pitäjän rauhaa häiritsemään. Hän ehdotti kiellettäväksi puheoikeuden ja ajettavaksi ulos. Hän muka tietää, sellaiselle koululle ei tule tarkastaja rukoilemallakaan. Vaikka edelläesitetyt väitteet kumottiin, tuli päätös hylkäävä. Tästä kuntakokouksen päätöksestä ei masennuttu. Tultiin havaitsemaan, millainen ilma vallitsee kunnan kokouksissa. Tehtiin uudelleen anomus kunnalle. Pyydettiin, että kunta antaisi koululle avustusta oppilasta kohti samassa suhteessa kuin oppilas tulee maksamaan kunnan kouluissa. Myrskylän kunnan Kreivilän kylän ruotsalaiset lapset kävivät koulua Liljendahlin puolella ja Myrskylän kunta suoritti heistä maksun Liljendahlin kunnalle. Katsottiin, että oli melkein pakko antaa avustusta Kreivilän suomalaiselle koululle. Ehdolla, että koulu on laillinen kansakoulu, päätettiin kustakin talollisen lapsesta maksaa 12 mk ja työläisen lapsesta 8 mk vuodessa. Omituinen ja halpamainen päätös. Mutta siksi tällainen, sillä suurin osa oppilaista oli työläisten lapsia ja jouduttiin koulua avustamaan mahdollisimman vähän. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että kunnan muut koulut tulivat maksamaan 50 mk oppilasta kohti, ja ruotsalaiset ainakin kirkonkylän koulussa 100 mk oppilasta kohti. Peisala jätti myöskin Liljendahlin kunnalle avustusanomuksen. Se sai samanlaisen ratkaisun. Ohjeena Myrskylän kunnan päätös. Saatiinhan näin vajaa 400 mk vuodessa kunnilta yhteensä. Kreivilän koulun asian esilläolo kuntakokouksessa avasi sentään joidenkin omantunnon ja silmät havaitsemaan sen sorron ja vääryyden, mitä suomalaiset, varsinkin kouluasioissa saivat osakseen. Mutta suurin osa suomalaisia nukkui ja katseli asioita välinpitämättömänä. Ja taasen ne, jotka suomalaisista osasivat ruotsia, jota ei kukaan kuitenkaan ruotsiksi lukenut, olivat kaikissa asioissa ruotsalaisiakin pahimpia suomalaisuuden vastustajia. Niin oli silloin, samoin nyt. Vanha laulu heillä: Turhaa kiihkoilua, suomalaisuus edistyy, vaikka hiljemmin. Edelläesitetyn yhteydessä emme saa unohtaa Kankkilasta olevaa maanviljelijää Jäppilää. Hän tunsi kunnan asiat ja hänen ansiostaan Kankkilan ja Pakilan suomalaiset saivat koulun, sillä sinne oli tarkoitus rakentaa vain yksinomaan ruotsalaisille koulu. Jäppilän antamia neuvoja käytettiin hyväksi. Hänen pitkät kirjelmänsä sisälsivät asiallisia opastuksia. Emme unohda myöskään koulun ystävänä kirkkoherra Hypeniä. Tässä mainittuna kuntalaisten kannattava joukko. koulun alkuaikoina. Kunnan ulkopuoleltakin saatiin kannatusta. Kansakoulun Ystävät lupasivat 400 mk vuotuisen avustuksen ja valtio ylimääräistä avustusta 400 mk kolmen vuoden aikana. Näin oli taattu koulun olemassaolo viiden vuoden ajaksi vuoteen Tämän viiden vuoden aikana ennätti tapahtua paljon. Kuten jo alussa mainittiin, piiriläisten kokouksessa haaveiltiin omaa koulutaloa ja koulua kunnan haltuun. Ensiksimainittu toteutui. Toinen raukesi kuten kuntakokouksen päätös osoitti. Oman talon saanti sai äkkipikaisen toteutumisen. Johtokunnan jäsen Koivuniemi oli myynyt omistamansa Antmarkuksen talon Otto Vainiolle. Tämä talo sijaitsi keskellä Kreivilän kylää. Pidettyään noin ½ vuotta taloa hän tarjosi sitä myytäväksi. Saadakseen paremman hinnan siitä hän päätti myydä sen palstoina. Niinpä hän sitten johtokunnankokouksessa 12 pnä toukokuuta 1908 leikillään tarjosi tilan asuinrakennusta tontteineen johtokunnalle kouluksi. Paikka oli mitäparhain ja huoneusto tyydyttävä. Johtokunta tämän kuultuaan tarttui heti asiaan. Kysyttiin hintaa, joksi myyjä ilmoitti 3500 mk. (Vuoden 1953 rahanarvon mukaan 1, mk.) Mutta mistä rahat ja kuka ottaa vastuulleen tällaisen summan. Johtokunnalla oli menoja kyllin selviytyäkseen koulun ylläpidosta. Tällaista tilaisuutta ei auttanut laskea käsistään, sillä se oli tullut nyt koulun olemassaolon salliaisen tuomana. Tehtiin diplomaattinen ratkaisu. Toivo Urhonen osti talon. Kauppakirjat tehtiin heti. Rahaa ukoilla ei ollut paljon kenelläkään mukana, joten Urhonen maksoi käsirahana 20 mk. Muu kauppasumma oli

6 maksettava 6 kk kuluttua. Samanaikaisesti tehtiin toiset kauppakirjat, jolla Toivo Urhonen myy ostamansa talon johtokunnalle. Kauppasumma oli sama 3500 mk, kauppaehdolla, että johtokunta suorittaa kauppasumman, milloin sillä varoja on. (Siihen kului 15 vuotta). Kauppasumman saannin vakuudeksi johtokunta antoi Toivo Urhoselle lahjakirjan ja saamansa maa-alueen, jolla kyseessä oleva kouluksi aiottu rakennus sijaitsi. Kylässä oli isojako ja pelättiin, että saatetaan vaatia sanottu rakennus pois alueelta. Mutta kun on kyseessä lahjoitusmaa ja vielä koulutontiksi ei siirtoa voida tehdä. Koulun hinnan vastuu jäi siis Toivo Urhoselle. J. Peisala puolestaan rahoitti Toivo Urhosen, jolla sillä erää ei ollut talletettu niin suuria pääomia. Oli oikeaan aikaan ja nopeudella toimittu. Seuraavana päivänä olisikin ollut myöhäistä. Tieto kaupasta levisi kylälle, ja se otettiin vastaan suomalaisten piireissä iloiten. Olihan saatu koulu keskelle kylää. Koulun vastustajat, ruotsalaiset tyrmistyivät. Kauppa oli saatava estetyksi. Vainiolle, talon myyjälle, tarjottiin nyt paljon enemmän ja ehdotettiin, että Vainio purkaisi kaupan. Vainio ehdottikin purkua, mutta siihen ei suostuttu. Kauppa oli pitävä. Omaan taloon koulu pääsi vasta elokuun 1. pnä Opettaja kyllä asui siellä jo lukuvuonna Asiasta, joka ei läheisesti koske koulua, mutta välillisesti kerrottakoon. Tilan maille ei ilmaantunut ostajaa, joka olisi sen kokonaisena ostanut, siksi Vainio tarjosi palstoina. Kylän ruotsalaiset (yrittivät) saada palstoille ruotsinkielisiä ostajia. Tulihan niitä katsojia aina Pohjanmaan ruotsalaisseudulta asti. Mutta eivät mieltyneet jäämään. Yritettiinpä saada ruotsalainen kulttuurisäätiö ostamaan tila ja jakamaan ruotsalaisille, mutta ei sekään uskaltanut ostaa tilaa. Yllä esitetyllä tavalla oli tarkoitus kylän asujamiston ruotsalaistuttaminen. Ilmaantui sitten kymmenmiehinen porukka, joista yksi ainoa ruotsalainen, jotka ostivat tilan ja jakoivat sen kymmeneen osaa. Koululle lahjoitettu tontti oli yhdestoista. Koululla oli nyt siis oma talo. Mutta mistä rahat, nykyisen arvon mukaan 1, mk. Ensi innostuksen ohi mentyä alkoi ostajaa hirvittää vastuu. Johtokunta ei rahan hankkimisesta huolehtinut se sai jäädä opettajan, Urhosen ja hänen poikansa Toivo Urholan huoleksi. Mutta ei lannistuttu. Päätettiin turvautua koko kansan apuun. Hankittiin keräyslupa ja painatettiin 500 keräyslistaa. Listojen otsakkeisiin painatettiin lyhyt selostus koulun vaikeuksista. Listoja lähetettiin kaikille tunnetuille suomalaisille henkilöille ja lopuksi kun vaan osoite saatiin. Odotettiin. Tuli rahaa, mutta puolet tyhjiäkin listoja. Tulos kaikkiaan 986:25. Kiitollisia siitäkin oltiin. Tuli ¼ velkaa maksetuksi. Suomessa on vähän henkilöitä, jotka ymmärtävät n.s. kielitaistelun. Oli rohkaisevaa ja herättävää lukea monet säestykset, jotka saapuivat keräyslistojen mukana kerääjille ja koulun kannattajille. Koulutyö jatkui, mutta opettaja M. Rekola sai virkaloman syyskuussa 1908 ja sai oikeuden pitää viransijaista. Viransijaisuutta hoiti sitten vuoteen 1911 Laila Horsma. Tähän mennessä loppui valtionavun saanti, oli kulunut loppuun 5-vuotiskausi, miksi valtionapua oli pyydetty. Koulun jatkamista tuumimaan kokoontui johtokunta tammik. 10. pnä Huomioitiin, että koulun kannattajain rivit olivat harventuneet. Koivuniemi oli poissa paikkakunnalta ja Pakkala vetäytynyt syrjään. Tuntui ikävältä, jos pitäisi koulu lopettaa. Urhosella ja Peisalalla ei ollut kouluun pantavia lapsia. Oppilaita koulussa oli neljättäkymmentä. Näiden vanhemmat usein olivat suuriperheisiä työläisiä. Oli kyllä edellä kerrottuja palstojen viljelijöitä, mutta eivät olleet halukkaita sitoutumaan avustamaan enemmän muodossa kuin toisessa. Lapsia heiltäkin oli koulussa. Lopuksi kumminkin tuli päätös, että koulua on jatkettava vielä viis vuotta ja anottava valtionapua. Urhonen ja Peisala menivät vastuuseen koulun ylläpidosta. Muodon vuoksi oli muitakin nimiä anomuksen alla. Tämä rauhoitti taasen vanhempia, joilla oli lapsia.

7 Valtionapu saatiin taasen 5 vuodeksi, eli vuoteen 1916 asti. Tämä viisivuotiskausi oli koulutyössä rauhallista aikaa. Koulu toimi omassa talossa, jossa huoneusto oli suhteellisen hyvä, luokka joka oli suuruudeltaan 7 x 8 m oli miellyttävä ja valoisa. Opettajalla oli asuntona talonpoikaissali ja porstuakamari. Mutta taistelu, jonka tarkoituksena oli koulun lopettaminen ja pois siirtäminen, siirtyi nyt käräjätupaan ja virastoihin. Lakitupaan jouduttiin 4 kertaa, ensi kerran helmikuun 16 pnä Lain mukaan johtokunnan tuli kahden vuoden kuluessa kaupanteosta tai lahjakirjan saannista lohkaistuttaa palsta eroon. Tätä lainparagraffia ei johtokunta ollut tarkalleen huomioonottanut. Kolmannella kerralla pääsi erottamisaika ylittymään jonkun ajan ja sitä paitsi maaherran viraston kautta anottu maamittari ei suorittanut erotusta, vaan syytä ilmoittamatta poistui toimituksesta. Kokoukseen olivat saapuneet juuri koulun vastustajat. He saivat lohkaisuun esteen. Käräjillä oli anottava lohkaisuajan pidennystä. Talon osakkaille ilmoitettiin, mistä oli kysymys. Sinne oli saapunut paitsi johtokunnan puolesta eräs tilallisista. Hän puolestaan myönsi ettei ole erottamisajan jatkamista vastaan, mutta ei toisten osakasten puolesta. Asia lykkääntyi, tahdottiin kaikkia tilan osakkaita kuulla. Asia oli lakituvassa uudelleen lokak. 2. pnä Tilaisuudessa olivat läsnä kaikki talon osakkaat. Olivatpa ottaneet tuomari Tulikouran asiaansa ajamaan. Heillä oli aavistus siitä, että nyt onkin mahdollisuus saada tuo koulun tonttimaa. Juttu jäi käräjäpäivän viimeiseksi. Miehet lähtivät pois ja katsoivat, että heidän asiamiehensä kyllä yksinkin ajaa asian oikeudessa. Ja kyllä tuomari Tulikoura, jonka nimi tulkoon kunnialla säilymään koulun historiassa, ajoi asian oikeuteen. Lohkomisajan pidennys myönnettiin. Toiset nimet löytyvät arkistossa säilytettävissä oikeuden pöytäkirjoissa. Vaarallinen salakari oli sivuutettu tällä kertaa. Lopullinen lohkaisu saatiin aikaan vasta Maamittarin jaossa oli tehty vielä hyökkäys tonttia vastaan. Asiassa pääsi apuun opettaja T. Urhola selittäen maamittarille, mistä oli kysymys. Hän hoiti asian niin, että huolimatta tontin siirtopyynnöstä se jäi siihen koululle. Jo asian valvojan kunniaksi kysymättä lohkaisuanojalta pani tontille nimen Toivola. Kylässä oli nyt suomalainen kansakoulu ja että se oli tarpeen. Ruotsalaisella tahollakin, lukuun ottamatta 1-2, alettiin siihen mukautua. Koulu, kun oli keskellä kylää, oli kaikenlaisten hyvien harrastusten tyyssija. Saivatpa vielä siellä pitää kokouksiansa ruotsalaisetkin. Tämän toisen viisivuotiskauden aikana tuli koulutalon velka kuitatuksi. Se oli suuri taloudellinen helpotus. Mistä saaduilla varoilla ja miten? Hyvin lyhyesti sanottuna: Toivo Urhola viljeli johtokunnalta velan takaukseksi saamaansa koulun tonttia. Hän ilman työpalkkiota muokkasi, kylvi siemenellään ja pui väkineen viljat. Saatu vilja ja pahnat myytiin. Näillä tuloilla kuitattiin velka Toivo Urhoselle. Toisin sanoen Toivo Urhonen kuittasi saatavansa omilla varoillaan. Tämä oli tapahtunut kenenkään siitä suuremmin tietämättä. Suuresti tästä iloitsi itse Toivo Urhonen, sillä hän oli ollut monessa vaarassa menettää kouluun kiinnittämänsä varat. Tältä kohdin koulun olemassaolo oli varmistunut. Mutta toinen viisivuotiskausi loppui. Valtionapu lakkasi, ellei pyyntöä uudisteta. Tästä päättämään kokoontui johtokunta 16.pnä kesäkuuta. Johtokunnan jäsenet alkoivat vanhentua. Johtokunta kokoonpanoltaan, lukuunottamatta jotakin jäsentä, oli sama kuin koulua perustettaessa. Kylästä olivat poissiirtyneet J. Peisala ja Toivo Urhola, mutta olivat silti kuuluneet johtokuntaan.

8 Kuten koulun kannatuksen 5-vuotissopimusta laadittaessa oli sovittu, oli taloudellinen vastuu Toivo Urhosen yksin kannettava. Ei tarvitse luetella mitä koulun ylläpitäminen vaatii, vaikka se olisi kuinka vaatimatonta, sen tietävät kunnallismiehet. Opettajien palkka tuli valtiolta ja lisäavustusta saatiin Kansakoulujen Ystäviltä. Suurin kustannus oli puut ja valo sekä oppilaille lainaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet ilmaiseksi. Lisäksi oli kouluhuoneissa aina korjattavaa. Puut noin 25 m3 toi Toivo Urhonen metsästään sekä hakkuutti ne. Ulkoa päin saatavilla avustuksilla oli peitettävä muut menot. Mainittava on, että kunnat kun huomasivat, että koulu todella nyt seisoo, olivat jo vuoden ajan antaneet avustusta 100 mk oppilasta kohti. (Korjattu päätös 12 mk ja 8 mk) Ja vieläpä opettaja kannattajilta saamastaan palkasta käytti koulun menoihin osan. Koulun kannattajista ja perustajista tuntui vähän oudolta se seikka, että kylään asettuneet pienviljelijät eivät ottaneet osaa koulun kannatukseen, vaikka heidän lapsensa juuri koulua tarvitsivat. Johtokuntalaisilla, jotka olivat koulun perustajia, ei ollut enää kouluunpantavia lapsia. Pientilalliset kyllä myönsivät koulun välttämättömän tarpeen. He vetosivat siihen, että kunnan on ylläpidettävä koulu. Mutta kunta ei ottanut koulun ylläpitoa ja pakottavaa lakia ei siihen ollut. (1924). Oli harkitsematonta olla itsepäinen omaksi vahingokseen. Arveluttavaksi kävi koulun jatkuminen, sillä viimenkin kannattaja Toivo Urhonen oli tullut vanhaksi ja aikoi vetäytyä syrjään. Koulu näytti olevan loppumaisillaan. Ikävältä tuntui, ikävimmältä raskaimman kuorman kantaneesta. Olihan tämä koulu kokonaisen elämäntyön, loppumattoman vaivan ja huolen tähden rakkaaksi käynyt. Voisiko sen antaa loppua. Olihan se kuin valotorni kylän kauneimmalla töyryllä, koti joka kokosi lietensä ympärille paikkakunnan suomalaiset. Yksin päätti Toivo Urhonen ottaa vastuun seuraavaksi viisivuotiskaudeksi vuoteen Muodon vuoksi keskinäisen sopimuksen mukaan allekirjoittajina olivat Urhosen mukana koulua perustamassa olleet. Ja niin taas oli turvattuna taloudellinen puoli ja koulun toiminta jatkui viisi vuotta. Jatkui koulutyö, mutta ei koulun olemassaolo ulkoisilta vaaroilta. Kylän eroittaminen Myrskylästä ja liittäminen Liljendahliin oli herännyt koulun kaatajien mielissä. Asioita seuranneen tiedossahan on, että vapaussodan 1917 päätyttyä ruotsalaiset vaativat, että on muodostettava oma ruotsalaissuomi. Sitävarten asetettiin Tulenheimon komitea jakoa tekemään. Ruotsalaisten taholta (Back ym.) ehdotettiin myös Kreivilä erotettavaksi ja liitettäväksi ruotsalaissuomeen. Anomuksen perustelut olivat kaikki muunnettua totuutta, mm. että kylä on suurimmalta osalta ruotsinkielinen, suomalaista koulua ei ole (se oli) ym. Anomus oli tehty kaikessa hiljaisuudessa. Tästä kuitenkin sai tiedon opettaja Toivo Urhola, joka oli opettajana kirkonkylän koulussa. Pelastaakseen kotikylänsä joutumasta ruotsalaissuomeen, laati hän selostuksen kylän asukkaista liittäen mukaan kirkkoherranviraton virallisen väestöluettelon sekä todistuksen siitä, että kylässä oli suomalainen kansakoulu, mutta ei ruotsalaista. Katsoen ruotsalaisten erotusanomuksen erheelliseksi ja nojautuen opett. T. Urholan erotusta vastustavaan lausuntoon, komitean päätökseksi tuli, että kylää ei erotettu Myrskylästä.(Suunnitelma ruotsalaissuomen perustamisesta raukesi kokonaisuudessaan.) Aika oli aika rauhallista koulutyön suhteen. Koulua siistittiin sisältä. Rakennettiin ulkorakennus, vaikkakin vaatimaton. Kaivo laitettiin sementtirenkain. Sekä piiriläiset että opettaja olivat saavutuksesta iloisia. Usein siellä kylän nuoriso kokoontui laulu- ja lukuiltoihin opettajan johdolla. Toisen viisivuotiskauden astui voimaan oppivelvollisuuslaki. Tämän nojalla katsottiin voitavan pakottaa kunta ottamaan vastaan Kreivilän koulu. Ja olisi luullut mielihyvin sen tekevän,

9 varsinkin kun sitä tarjottiin lahjana. (Sen arvovuoden 1929 rahan arvon mukaan oli mk.) Tammikuun 3. pnä 1922 kokoontuivat koulun perustajat, jotka samalla olivat johtokunnan jäseniä, päättämään koulun jatkamisesta, sillä elokuun 1.pnä 1923 päättyi anottu valtionapu. Kokouksessa päätettiin ehdot, millä koulun omaisuus 1,2 ha tontti, vanha talorakennus koulukalustoineen, joista mainittakoon hyvä urkuharmooni, oppilaspulpetit 30 oppilaalle sekä kaikki muut kouluvälineet kuvastoineen, lahjoitetaan Myrskylän kunnalle elokuun 1 pstä Lahjakirja teettämään lakimiehellä ja jättämään lahjakirja kunnanvaltuustolle valtuutettiin opettaja Toivo Urhola. Lahjatarjous oli esillä valtuustossa. Olisi luullut, että tällainen tarjous olisi ollut edes kiitoksen arvoinen. (T.U. ei sano muistavansa, että puheenjohtaja olisi kiittänyt) päinvastoin, asiasta syntyi pitkä keskustelu. Koulun pahin vastustaja (Back) asettui jyrkästi vastustamaan lahjan vastaanottoa, ei ainakaan lahjakirjan ehdoilla, sillä nimen omaan oli ehto, että lahjoitus on säilytettävä suomalaisena kouluna. Ja jos koulu lakkaa, sen arvioitu hinta palvelemaan aina suomalaisia sivistystarpeita kunnassa. Valtuusto päätti ottaa lahjoituksen vastaan valiten kunnan puolesta kaksi henkilöä lahjakirjan allekirjoittajiksi. Lahjoittajat ja kunnan puolesta lahjakirjaa allekirjoittamaan Kreivilän koululle kokoonnuttiin maalisk.12 pnä Sen alle tulivat nimet: Toivo Urhonen, J. Peisala, Toivo Urhola, J.V.Hagström, Laila Horsma ja R.Rön. (Hän ei ollut perust. nyt johtok. jäsen.) Kunnan puolesta Toivo Raunio ja Juho Järvelä. Kevätlukukauden loputtua 1922 koulun piti siirtyä kunnan hallintaan. Väsyneitä olivatkin jo kannattajat katsoen, että asia oli nyt siinä vaiheessa mihin oli alussa suunniteltu. J.Peisala vetäytyi pois, opettaja Toivo Urhola, joka oli kirkonkylän koulun opettaja, erosi myös johtokunnasta, mutta Toivo Urhonen ja J.V.Hagström jäivät edelleen, Toivo Urhonen edelleen johtokunnan puheenjohtajaksi, jota virkaa hän oli hoitanut koulun perustamisesta alkaen siis 15 vuotta. Mutta pois siirtyi myöskin opettaja Laila Horsma. Hän otti ensin virkavapaata sairauden vuoksi. Sairastettuaan puolisen vuotta hän siirtyi iäisyyteen. Piiriläisten suru oli suuri. Häntä rakastettiin ja kaivattiin. Koulu tuntui tyhjältä hänen pois mentyään. Hänen olemuksensa on säilyvä kauan kyläläisten muistossa. Joukolla olivatkin kyläläiset ja entiset oppilaat saattamassa häntä viimeisellä matkalla. Kuorotoverit opett. T. Urholan johdolla olivat seppeleineen laulamassa, samoin johtokunta ja ystävät. Tähän oikeastaan päättyykin ensimmäinen jakso koulun historiassa. Olot vakaantuvat. Kuten edellä on mainittu, perustajat, yksi toisensa perästä siirtyy hiljaisuuden maille. Uudet henkilöt astuvat opettajiksi ja johtokunnan jäseniksi. Kun koulu oli saatu kunnan haltuun, uskottiin, että sen olemassaolo oli taattu. Mutta erehdyttiin suuresti. Kävisi pitkäksi aivan yksityiskohtaisesti selittää, mitä entiset vastustajat takana puuhailivat koulun hävittämiseksi. Luetteloituna: piirijakokomiteassa, jossa piirin tarkastaja Biskop oli läsnä (ruotsalainen mieleltään) 1921 ehdotettiin Kreivilä, Jaakkola, ja Hyövinkylä yhdeksi koulupiiriksi ja koulu rakennettavaksi näitten kylien välille asumattomaan seutuun kylistä pois noin 3-4 km. Piirijakokomiteassa oli Kreivilää edustamassa op. T.Urhola. Hän lausui jyrkästi, että se ei tule tapahtumaan. koululla on tonttimaa ja piirinään Kreivilä ja Liljendahl. Koulu tulee siinä seisomaan. Tähän jyrkkään vastukseen komitea taipui. Ensimmäinen pelastus! Esitys meni lävitse piirijakoa hyväksyttäessä (Katso k.v. pöytäkirja v:lta 1924).

10 Ruotsalaisten taholta oli pantu alulle taasen uusi yritys saada Kreivilä liitetyksi Liljendahliin. Olihan kulunut edellisestä yrityksestä 10 vuotta. Anomukset oli jätetty sisäministeriöön. Erotus anomukseen oli vaan liitetty selostus, että M. kirkolle ei ole maantietä. Anomuksen tekijät esittivät todesta poikkeavia perusteluja mm. kylä on enemmistöltään ruotsalainen, suomalaisen koulun olemassaolosta kylässä ei puhuttu mitään, kylästä oli koottu nimiä listaan ruotsalaiset kaikki. Erehdyttämällä oli saatu suomalaistenkin nimiä selittämällä, että kun uhataan erota pitäjästä niin kunta ryhtyy pitämään yllä tietä Kreivilään kirkolta. Asia oli kyllä niin, että tie oli vaikeasti kuljettava syystä, että juuri ne, jotka olivat kylän erottamisen kannalla eivät olleet vuoteen kunnostaneet tieosuuksiaan tietäen, että kun ei ole kunnon tietä Myrskylän kirkolle on hyvä perustelu erota. Lisäksi oli vielä esitetty erehdyttäviä syitä. Sisäministeri pyysi Myrskylän kunnalta asiassa lausuntoa, samoin Liljendahlin kunnalta. Myrskylän kunnanvaltuusto päätti vain lyhyesti, että se ei kannata erottamista. Tämä oli liian puutteellinen vastaus. Tämän johdosta opettaja Toivo Urhola, joka oli kunnanvaltuuston jäsen, pyysi, että hänelle omakohtaisesti merkittäisiin k.o. pöytäkirjaan oikeus liittää mukaan tai antaa selityksen sisäministerille. Asiaa oli valaistava kyläläisille saadakseen heidät tietoisiksi mistä oli kysymys. Se kävi parhaiten päinsä sanomalehden välityksellä. Pantiin toimeen nimien keruu asiakirjaan, jonka tuli jättää sisäministerille vastalauseena kylän erottamisesta. Toivo Urhola varustautui virallisin todistein kirkkoherranviraston selostus asutuksesta kielikuntaan nähden, todistus, että kylässä on suom.koulu mutta ei ruotsal., k.v. päätös, k.v. pöytäkirjan ote, josta kävi selville, että kunta harkitsee parhaillaan tämän tien kunnostamista y.m., ja meni henkilökohtaisesti viemään selostuksen sisäministerin esittelijälle, jona oli silloin Eero Mantere. Vertailtiin eroa anovien että vastustajien asiakirjoja toisiinsa. Seurauksena oli ajatus, että eroanojat olisivat asiassa johtaneet harhaan. Merkilliseksi katsottiin, kun kummassakin sekä eroa-anoneiden että vastustajien asiakirjoissa olivat samat nimet. Käydyn keskustelun ja asiakirjain perusteella asian esittelijä katsoi erottamisen aiheettomaksi. Kunnanvaltuuston yksistään kielteinen sanonta olisi ollut merkitystä vailla, sillä siinä ei mainittu mitään eron vastustamissyistä eikä kumottu ruotsalaisten eroanomuksen perusteita. Tästä oli selvitty itse kylän asukkaiden paljonkaan asiasta tietämättä. Tätä tietä koulun hävittäminen oli taasen 10 vuotta tukossa, sillä eroanomusta ei voi tehdä kun 10 vuoden väliajoin. Oli kulunut 4-5 vuotta siitä, kun kunta otti koulun vastaan, johon sen oppivelvollisuus, joka astui voimaan k.v. ehdottamana vuonna 1924 pakotti. Sen mukaan Kreiviläkin muodosti koulupiirin ja täytäntöön panosuunnitelman mukaan sinne oli rakennettava varsinainen koulurakennus. Tässäpä taasen ilmaantui ruotsalaisille koulun hävitystilaisuus. Koulua kun ei tahdottu laskea rakentamaan mitenkään. Kunnanvaltuusto ehdotti asetettavaksi rakennustoimikunnan, jonka tuli ammattimiehen kanssa tutustua olisiko mahdollista korjata entinen talorakennus tai rakentaa uusi. Kolmeen kertaan oli rakennusasia kunnanvaltuuston käsiteltävänä. Asiasta ei päästy eteenpäin, sillä ruotsalaiset vastustivat rakennuspäätöksen toimeenpanoa valittamalla maaherraan. He itsekin olivat selvillä, että oli turha valittaa laillisesti syntyneistä päätöksistä, mutta yritettiin näin pitkittää aikaa, sillä odotettiin oppilasmäärän laskua koulussa ja näin päästä rakentamasta koulua ja siten lopulta koko koulusta. Toisessa kokouksessa kv, jossa rakennusasia oli esillä, tehtiin kunnalle jo niin jalomielinen tarjous koulun vastustajien taholta (ruotsalaisten) että eräs lupasi neljäksi vuodeksi koululle huoneuston vaikka vuokrata. Samanaikaisesti pantiin alulle vaatimus Uudensillan ruotsalaisen koulun rakentamisesta, vaikka sen aika ei ollut kunnan hyväksymien kansakoulun täytäntöönpanosuunnitelman mukaan. Tahdottiin näin peloittaa valtuutettuja ja kuntalaisia verojen

11 nousulla. Tämä saikin epävarmuutta Kreivilän koulun suhteen, jopa suomalaistenkin ryhmässä. Lojaalimmat suomalaiset, joille ei merkinnyt se mitään, oliko tai rakennetaanko Kreivilään koulu, alkoivat kallistua Uudensillan koulun rakentamisen puolelle. Asian ratkaisu lykättiin näin risaisin ajatuksin kolmanteen eli seuraavaan kv kokoukseen. Koulu- ja rakennusasiaa valtuustossa oli koko ajan ollut ajamassa Kreivilän johtokunnan avustajana opett. Toivo Urhola. Hän havaitsi asian koululle kääntyneen epävarmaan suuntaan. Tästä tilanteesta koulun johtokunta ei ollut tietoinen. He luottivat siihen, että valtuusto ei voi tehdä muunlaista päätöstä kuin että koulu rakennetaan. Varustauduttiin kolmanteen kokoukseen, jossa piti lopullinen päätös koulun rakentamisesta tehdä. Tilanteesta, missä rakennusasia oli, selosti opett. T. Urhola koulun johtokunnalle, sekä kehoitti heitä mukaansa k.o. kokoukseen. Valtuuston kokoukseen Toivo Urholan mukaan johtokunta lähetti vaikutusvaltaisimman miehensä. Kokous alkoi. Johtokunnan jäsenen läsnäolo sai horjuvat kv suomalaiset jäsenet vähäpuheisiksi. Ruotsalaiselta taholta vaadittiin Uudensillan koulun rakentamista ensin. Joku suomalainen jäsen ja oli sitä mieltä, että kahta koulua ei rakenneta yht aikaa. Sattuipa asiaa kannattamaan suomalainen jäsen, jota Kreivilän kyläläiset olivat kv äänestäneet. Tällöin sai puheenvuoron johtokunnan edustaja. Käyttäen suoraa suomalaista sanontaa hän kiivastuneena lausui: Hän on tullut tänne kokoukseen kuulemaan sitä juhlallista päätöstä, jonka nojalla sinne meille Kreiviläänkin rakennetaan koulu. Sitä vastaan on potkittu kymmeniä vuosia. Emme kai me ole huonompia kuin muutkaan kylät, veromme maksamme ja koulun tarvitsemme. Olisin vain halukas näkemään kuka on vastaan kouluamme. Me olemme äänestäneet edustajaa valtuustoon ajamaan sen syrjäisen Kreivilän asioita, eikä vastustajaa. Keskustelu loppui lyhyeen. Kukaan ei julennut vastustaa koulun rakentamispäätöstä. Ja niin 27 pnä helmikuuta 1926 syntyi tämä Kreivilän koulun rakennuspäätös. Niin ja jotta ystävyys ja rauha säilyisi päätettiin samoihin aikoihin Uudensillan koulu myös rakennettavaksi. Kreivilän koulun rakensi urakkasummasta mk K.Löfberg ja Uudensillan ruotsalaisen koulun valitti rakennuslautakunta ja tuli se maksamaan mk lisäksi vielä kunnan Nissilän tilan metsästä puuaines osapuilleen. Vihdoinkin yli 20 vuoden taistelun jälkeen, josta ajasta sitä olivat ylläpitäneet yksityiset henkilöt 15 vuotta, saatiin kylään koulu. Sen suojiin pääsivät opettaja ja oppilaat marraskuussa Vaikuttavaksi ja harvinaiseksi tapaukseksi kylässä muodostui koulun vihkiäisjuhla, joka oli tammikuun 19. pnä Siitä lyhyt selostus. Talvisen illan hämärässä saapui juhlaan kirkolta vieraita 6-7 hevoskuormaa. Koulu oli juhlavalaistu ja koristeltu. Juhla alkoi virrellä, jonka jälkeen koulun opettaja lausui juhlijat tervetulleeksi. Vihkiäispuheen piti kirkkoherra Hagfors. Piiritarkastaja Biskop puhui koulun merkityksestä. Juhlapuhujana oli opettaja Vilho Tynkkynen Lahden kansanopistolta. Hän voimakkaasti korosti puheessaan sitä taistelua, jota suomalaiset tässä maassa ovat saaneet ja saavat vielä käydä saadakseen omakieliset koulunsa. Opettaja Toivo Urhola esitti koulun historiikin, jonka oli laatinut opettaja v. Koskinen. Sen kuultuaan monelle vasta selvisi, mitä oli saatu tehdä ja mitä uhrata ja ketä oli ollut matkassa ennen kuin oli saatu tämä koulutalo pystyyn. Välillä lauloi Myrskylän nuorisoseuran kuoro opett. Toivo Urholan johdolla. Ohjelman lopussa seurasi onnitteluja koululle. Viimeisenä onnittelijana esiintyi koulun syntysanojen lausunnasta asti mukana ollut johtokunnan jäsen opettaja T. Urhola. Puheensa alussa hän totesi olevansa täällä ainoa, joka on ollut mukana koulun alkutaipaleelta lähtien. Useita on muuttanut pois, joitakin vanhuuden heikkous tai sairaus estänyt saapumasta ja onpa joku jo siirtynyt iäisyyteenkin.

12 Muutamia muistosanoja. Aina on käyvä, kuten Israelin kansan historiassa kerrotaan, että vuosisadan kuluttua ei kukaan muista hyväntekijäänsä Jooseppia. Niin luultavasti on käypä tämän Kreivilän koulun kohdallakin. Kukapa muistaisi vuosikymmenen kahden puhettakaan vuosisadan kuluttua tämän koulun syntyä, sen perustamistaistelua ja keitä olivat ne miehet, jotka pystyttivät entisen Antmarkuksen kotitontille kansakoulun, ja mitkä olivat ne syyt ja vaikutteet, jotka saattoivat nämä muutaman yksinkertaisen maanviljelijän uhraamaan varojansa ja aikaansa koulun perustamiseen. Niin, - keitä he olivat? He olivat vain vaatimattomia, tosisuomalaisia mieleltään ja kieleltään. He olivat Uudenmaan suomalaisten herättäjän, Linnankosken herättämiä esitaistelijoita, vankkumattomia uskossaan ja innossaan. Ei laskettu uhrauksia, ei askelia, ei kysytty, mitä toista kieltä puhuvat naapurit ja ihmiset sanoivat, ei kaivattu tunnustusta, ei kiitosta. Tuli uskaltaa kadottaa ystävät ja toiseen kieliryhmään kuuluvat naapuritkin silloin, kun oli kysymyksessä suomalaisuuden saattaminen oikeuksiinsa tässä asiassa. He olivat itse useat koulua käymättömiä miehiä, mutta halusivat auttaa kylän vähävaraisia suomalaisia vanhempia saamaan omakielistä opetusta lapsillensa, koska kunnat eivät suostuneet perustamaan koulua ruotsalaisenemmistöisiä asujamistoltaan kun olivat. Aiemmin heidän nimensä on tullut jo mainituksi, mutta palautettakoon vielä maininta heistä. Useammat heistä eivät saaneet nähdä tätä lempilastaan koulua lopullisesti uudessa rakennuksessa, sillä toisille tuli iäisyyskutsu ja toisille muut esteet. Ensimmäisenä mainittakoon maanviljelijä Toivo Urhonen. Hän oli Orimattilan Kuivannolta ja joutui Kreivilään ostettuaan Stockmakarin rustitilan. Hän joutui kantamaan raskaimman vastuunkoulun ylläpitäjänä, sillä se lopulta jäi hänelle yksin. Hän oli puheenjohtajana johtokunnassa koulun perustamisesta 1907 vuoteen Hän oli myös koulussa poikien veistonopettajana usean vuoden. Uuden koulun seinien hän sai nähdä kohoavan. Toivottavasti hän oli tyytyväinen nähdessään tämän elämänsä kauneimman unelman toteutuvan ja uskoi jälkeen tulevien suomalaisten rakkaudella vaalivan nyt tuskalla ja taistelulla saatua koulua. Hänen ei suotu osallistua koulun vihkiäisjuhlaan, sillä hänen elämänlankansa katkesi vuotta ennen. Toisena on mainittava Johan Peisala. Liljendahlin puolelta. Hänkin oli siirtynyt tänne Artjärveltä ostettuaan Peisalan tilan Michelspiltomista. Hänen ansionsa koulun perustamisessa rajoittui pääasiallisesti rahoittamiseen, lainaamalla varoja koulun ostoon. Hän oli vaitelias rehti ukko, jonka perään ei kukaan naurahtanut. Hänkin sai poiskutsun, vanha mies kun jo oli. Kolmantena oli mukana koulua perustamassa maanviljelijä Otto Pakkala. Hän oli kannattajana parin vuoden ajan vetäytyen sitten syrjään. Hänetkin korjasi kuolema ennen koulun lopullista valmistumista. Neljäntenä vuoden aikaa mukana olleena jäsenenä on mainittava Salomon Koivuniemi. Hän siirtyi pian pois paikkakunnalta seuraamatta sen pitemmälti koulun vaiheita ja kannatusta. Aiemmin on jo kerrottu pois siirtyneestä opettaja Laila Horsmasta, joka oli opettajana vsta 1909 vuoteen Hän ei hennonnut koulua jättää, vaikka joskus sai odottaa palkkaansa vuosikausia. Hänestä sanottakoon, että hän kuului siihen vanhanajan opettajatar tyyppiin, jota puki vaatimattomuus, mutta silti nautti arvonantoa ja rakkautta piiriläisiltään ja oppilailtaan. Kunpa Suomella olisi monta sellaista opettajaa. Koulun ensimmäinen opettaja Matti Rekola on mainittava. Hän opettajana oloaikanaan saattoi kuntoon koulun viralliset asiat. Hän siirtyi opiskelunsa jatkamisen vuoksi pois, oltuaan vuoden

13 opettajana. Hänessä koulun perustajat menettivät pystyvän opettajan ja koulun asiain hoitajan, sillä hän se oli, joka pani koulua koskevan koneiston käyntiin. Yksi on vielä mainitsematta, joka on ollut alusta alkaen mukana kaikissa koulun iloissa ja suruissa, koko ajan koulun rahastonhoitajana ja viime vuosikymmenen sen parhaana asianajajana ja seuraa vielä, vaikka ulkopuolisena koulun turvallisuutta ja sen rinnalla kotikylänsä säilymistä Myrskylän kunnan yhteydessä. Kuten edellä esitetty historiikki osoittaa, on se ollut lyhyesti sanottuna hikistä työtä ja huolta. Siis kunnia sille, jolle kunnia tulee: ilman opettaja Toivo Urholaa ei tätä Kreivilän koulua olisi eikä myöskään Kreivilän kylä kuuluisi Myrskylään. Mainitsematta emme saata jättää myöskään perustamisaikaisessa johtokunnassa mukana ollutta suutari J.V. Hagströmiä ja työvouti E. Kyttälää. Heillä kylläkään ei ollut mahdollisuutta tukea koulua aineellisesti, mutta innostunut ulkopuolinen koulun mainonta ja harrastus koulun parhaaksi lämmitti heitä. Ja se oli jo paljon oppimattomalta kansan mieheltä, suutarilta ja työvoudilta. Aiemmin on tullut jo mainituksi koulun ulkopuoliset avustajat Kansakoulun Ystävät ja Etelä- Suomalainen Ylioppilasosakunta. Ensinmainitun avustus oli tuntuva. Ilman K.Y:n vuotuista avustusta tuskin olisi päästy alkuunkaan. Myöskin on tunnustettava kouluhallituksen myötämielisyys, jota todistaa kh:n myöntämä kertakaikkinen 400 mk suuruinen avustus. Sielläkin ymmärrettiin suomalaisten koulunsaanti ruotsinkielenvoittoisissa kunnissa. Ja vielä on mainittava se ymmärtämys, jota koulua ja sen perustajia kohtaan osoitettiin taholta, jotka itse olivat saaneet käydä samanlaista taistelua suodakseen lapsillensa äidinkielisen kouluopetuksen. Päätteeksi olkoon pantuna erään myötätunnonosoittajan ja avustajan kirjoittama ajatus: Hartain ja nöyrin mielin paljastavat varmaan päänsä tulevat polvet, jotka saavat nauttia työnne ja vaivanne tuloksista. Silloin toteutuu suuri lupaus, teidän perustajaoin työ kantaa hedelmää ja te elätte töissänne vielä kuoltuannekin. V. Koskinen Opettaja Toivo Yrholan pitämä onnittelupuhe koulun 20-vuotis- ja vihkiäisjuhlassa. Hyvät kotikyläläiseni, Kreiviläiset. Koska tämän juhlan loppuun on varattu aika vapaalle sanalle, saanen oikeuden käyttää vähän pitemmän puheenvuoron. Ensinnäkin kiitän johtokuntaa kutsusta, minulle on erittäin mieluista saada olla täällä juhlassanne mukana sillä minulla on tämän koulun perustamis- ja 15:sta toimintavuoden ajalta unohtumattomia muistoja. Olen täällä yksin edustamassa tämän koulun perustajia. Nuorimpana elämän taipaleeni on saanut jatkua, vanhemmat ovat siirtyneet ijäisyyden maille. Rauha heidän tomulleen. Vietämme hiljaisen hetken heidän muistoaan kunnioittaen. Te olette järjestäneet tänne uudesti rakennetulle koulullenne täksi illaksi juhlan kahdessa tarkoituksessa. Kuten äsken esitetystä historiikista kuulimme, on tämä juhla koulun toiminnan olemassaolon 20-v. juhla ja samalla tämän uuden koulutalon vihkiäisjuhla.

14 Tällä koululla on kuluneen 20 vuoden aikana pidetty useita mieleen jääneitä tilaisuuksia, vaikka ei tässä rakennuksessa ja tässä mielessä kuin tänä iltana. Tällä paikallahan on seisonut vanha Antmarkuksen tilan asuinrakennus, jonka suojissa koulu toimi 15 vuotta, ja kotonani Urhosen talossa 3 vuotta. Kuten jo sanoin, täällä vietetään siis kaksinkertaista juhlaa. Koulu toiminut 20 vuotta, onhan se jo pitkä aika. Siinä ajassa lapsi varttuu aikuiseksi, vanhus voi vaipua hautaan ja 20:nen miehuusijän vuosina voi tapahtua paljon. Tämä aika voi tuntua lyhyeltä ja pitkältä, riippuen siitä miltä kannalta kulunutta aikaa katselemme. Vertauksen vuoksi voisimme sanoa, että se on vaan kuin kahden kilometripylvään kuljettu väli. Jos nuo kuljetut km. pylvään välit ovat olleet karua yksitoikkoista maisemaa, ei kulkija mieleen ole jäänyt muistiin miellyttäviä ja ihailtavia muistikuvia, jotka usein palaisivat mieleen, mutta jos matkan km. välit ovat olleet kauniita maisemia, joita kulkiessa on pitänyt pysähtyä ihailemaan, ovat niistä näkymät painuneet lähtemättömästi mieleen. Edellä esittämäni tahtoisin sovittaa tämän Kreivilän koulun elintaipaleeseen. Sanoisin, että on kuin tämä Kreivilän koulu olisi kulkenut, toiminut kaksi ensimmäistä km pylvään väliä, sillä viime syyskuun 27 päivänä se tuli vaikuttaneeksi 20 vuotta. Tämä 20-vuotiskausi on ollut pelkkää taistelua tämän koulun olemassaolosta. Sen olemassaoloa on katsottu nurjamielisesti ruotsalaiselta taholta, joista muutamat ovat ottaneet elämäntehtäväkseen tämän koulun hävittämisen. Tämä on aiheuttanut monta huolta ja ikävyyttä joista on ikäviä muistoja. Jos taasen on ollut ilon aiheitakin. Ensimmäinen oli tämän koulun perustaminen, aikaansaanti, toinen koululle saatu oma tontti ja rakennus, joskin vanha mutta verrattain tyydyttävä, kolmas kun saatiin koulutalon velka maksetuksi ja sitten ne monet koululla pidetyt yhteiset tilaisuudet. Mukana olleille nämä edellä esitetyt niin ikävät kuin varsinkin iloiset tapahtumat koulun eteenpäin viennissä ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Siitä huolimatta, vaikka olin vasta 20 vuoden ikäinen, jouduin kiinteästi hoitamaan koulun asioita valittuna johtokunnan jäseneksi ja taloudenhoitajaksi, jossa toimessa jouduin olemaan 15 vuotta, siis niin kauan kunnes saatiin koulutalon velka maksetuksi. Teistä täällä mukana olevilla ei ole aavistustakaan mistä kaikesta oli kysymys koulun olemassaolosta ja ylläpitämisestä, sillä eihän koulu ollut kunnallinen, vaan yksityisten ylläpitämä. Mutta yksimielisyyttä ja yhteishenkeä kun oli ylläpitäjäin kesken niin kaikki onnistui hyvin. Kun minä olen katsellut tätä nyt rakennettua uutta koulurakennusta, joka on saatu suurella kiistalla ja vaivalla entisen vaatimattoman rakennuksen tilalle, niin en voi olla hyvää mieltä tuntematta, unohtaen kaiken huolen jonka olen asiaa tähän saakka ajaessani tuntenut. Nyt meitä on täällä tämä kaunis luokkasali täynnä. Olemme täällä edelläesitetyllä tavalla perustetun koulunne 20-vuotis- ja uuden koulutalon vihkiäisjuhlaa viettämässä, siis ikään kuin uusimassa ja jatkamassa 20 vuotta sitten alkuunpantua työtä. Mutta syvällisemmässä mielessä tämä ei ole mikään tavallinen 20-vuotis- ja vihkiäisjuhla. Tämä on työn juhla, tämä on taistelun juhla, taistelua äidinkielisen opetuksen saamiseksi suomalaisille lapsille. Työtähän me kunnioitamme niin monta kuin meitä on. Sillä niinhän se on kuin Linnankoski sanoo Ainoa mikä jää elämästä lopulta jälelle, on työ. Nuoruus kuihtuu, juhlahetkien innostus sammuu, nerokkaiden aivojen salamat sammuvat, sortuu sorea ääni, jäljelle jää vain tehty työ. Se seisoo tekijänsäkin kuoltua todistamassa jälkipolville menneiden sukupolvien työstä. Aikansa he raatoivat, auroin miekoin miettehin ja nimettömiin ovat hävinneet. Mutta työnsä elää ja he työssään. Kuka teistä esim. tuntee, muistelee niitä kymmeniä jopa satoja kuokan ja auran käyttäjiä, jotka ovat pelloiksi raivanneet nuo teille nyt viljaa kasvavat vainiot. Mutta nuo viljaa lainehtivat pellot julistavat kymmeniä ja satoja vuosia sitten eläneiden esi-isäimme muistolle kunniaa.

15 Kun ajattelen tämän Kreivilän koulun 20-vuotista olemassaolon aikaa, niin paljon olisi esitettävä sen kohdalla uhrautuvaa työtä, herättäviä kokouksia, siunausrikasta kylvöä lasten sydämiin ja taistelua äidinkielisen opetuksen saamiseksi lapsille. Tämäkin on ollut työtä ja siitäkin olisi jotakin talteen ja muistiinpantava, sillä kaikella tuolla on arvonsa, mutta jonka arvoa ei täysin tajua arvostaa nykyinen kylän suomalainen väestö, se katselee tehtyä työtä siksi kaukaa, voi sanoa, se korjaa vaan suoritetun taistelun ja uhrausten satoa. Olkoon vuosien peittämä ajan verho miten unhotustumma tahansa mutta sen me tiedämme. että ilman sitä uhrausta ja työtä, ilman uskoa asian oikeuteen, olisi jäänyt yksi Suomen sarka Kreivilän salolla raivaamatta. Se on ollut hyisen pellon kyntöä, sillä täällä vallitsee kielirajan kirot. Täällä tämän maan kanta-asukasta katsellaan karsaasti. Se on luvaton tulija. Täällä siltä kielletään kielelliset oikeutensa. Sen tulisi sulattaa itsensä vieraskieliseen väestöön. Tämän koulun historiikki, jonka äsken kuulimme, on vaan pieni kuva suomalaisesta sivistystaistelusta. Tämänlainen on ollut näillä kielirajoilla monen suomalaisen koulun kohtalo, vielä vaikeampikin. Kansalta kootuin pennein, yksilöitten uhrauksilla ovat pystytetyt useat rannikkoseutujen kaksikielisten kuntien suomalaiset koulut, kuten tämä Kreivilän koulukin. Paljon melua vastustajain, ruotsalaisten puolelta, taistelua epäpuhtain asein. Mutta lopputulos: oikean asian voitto ja tieto että on jotakin tehty joka olisi jäänyt tekemättä. Tämän koulun perustaminen on ollut kappale suomalaisen sivistyksen raivaustyötä. Tämän koulun välityksellä koetetaan jakaa se sivistysmäärä kansan lapsille mikä katsotaan köyhän kansamme pystyvän kustantamaan äidinkielellään sen jokaiselle kansalaiseksi kehittyvälle lapselle. Tämä koulu on ollut rakas sen perustajille, sen tulisi olla rakas myös nykyiselle polvelle ainakin kylän suomalaiselle väestölle. Siksi sanon tänä iltana teille kreiviläiset: Täällä tulisi löytyä yksimielinen joukko joka rakkaudella vaalii tätä pitkän ponnistelun työn ja vaivan tuloksena saavutettua sivistyksen kehtoa. Tulisi löytyä joukko, jolla olisi yksi tunto, tahto ja pyrkimys suomalaisen sivistyksen syventäminen kodeissa. Paljon on suoritettu kun on saatu tämä kaunis koulu, mutta sen olemassaoloa on valvottava. On siis edelleen tehtävää. Ne voimat jotka ovat olleet vastustamassa tätä koulua perustettaessa ja tähän asti, ne ovat edelleen mitä erilaisin suunnitelmin tätä koulua häätämässä. Siksi älkää lyökö laimin vartiotointanne, älkää tuudittako itseänne siihen uskoon että mitkään voimat eivät voi meiltä kouluamme ryöstää, ei lain eikä oikeuden varjolla. Muistakaa vaalia, että näissä valoisissa suojissa suomalaisuuden aatteen tuli palaisi yhtä kirkkaana ja lämmittävänä kuin nämä 20 vuotta ja että täällä jaettu opetus jalostasi ja kasvattaisi tämän kylän nousevan nuorison vaeltamaan valon lapsina, että ne elämän ohjeet joita täällä jaetaan olisivat istutetut nuorien sydämiin sillä lämmöllä ja rakkaudella joka olisi heillä voimana ja kohottajana hyviksi ihmisiksi ja kunnon kansalaisiksi. Tätä edellyttää se että koululla olisi hyviä opettajia, joilla olisi tunnuksena: Sun lamppus tulta hoida että se palaisi opettajapöydällä valaisten, lämmittäen, sytyttäen palamaan tulen jokaisen oppilaan sydämessä. Vaikeudet ovat suuret, taistelua käydään koulutyössä lasten sydämistä. Koulupiiriläisten, lähinnä koulun johtokunnan ja lasten vanhempien on muistettava seistä koulun ja opettajien rinnalla tukemassa opettajien ja koulun suuriarvoista kasvatustyötä. Näin menetellen koulu pystyy kylvämään siunauksen siementä kyläkunnan koteihin ja lasten sydämiin. Suotakoon tälle rakkaudella pystytetylle ja vaalitulle Kreivilän koululle aina hyviä opettajia. Näillä lausumillani ajatuksilla toivotan tälle koulullenne työrauhaa. Toivon että ne uhraukset, mitkä ovat tämän koulun hyväksi tehty eivät ole hukkaan heitettyä vaan, että ne kantaisivat siunausta

16 tuottavaa satoa. Toivon, että tällä kylällä vastustajainkin piirissä jätettäisiin koulunne rauhassa jatkamaan alettua koulutyötä. Suotakoon tämän koulun olla yhteisen kokouspaikan kummankin kielisille. Kasvatettakoon tuleva polvi yhteistuntoon palvelemaan tätä rakasta isänmaatamme, olipa kieli kumpi tahansa. Tämä pyrkimys päämääränänne toivotan koulullenne korkeimman kaitsijan siunausta.

Koulurakennuksen tarpeellisen remontoinnin lisäksi heillä on tarkoitus rakentaa tontille sepän paja.

Koulurakennuksen tarpeellisen remontoinnin lisäksi heillä on tarkoitus rakentaa tontille sepän paja. Kunnanhallitus 54 24.03.2003 Kunnanhallitus 67 09.04.2003 Kunnanvaltuusto 20 16.04.2003 Kunnanhallitus 110 26.06.2003 Kunnanhallitus 33 16.03.2004 Kunnanvaltuusto 11 24.03.2004 OSTOTARJOUS LÄNSIKYLÄN VANHASTA

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 28.5.2012 klo 17 19.10 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen Jukka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) Kirkkoneuvosto 4/2011 10.5.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) Kirkkoneuvosto 4/2011 10.5.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) KOKOUSTIEDOT Aika 10.5.2011 klo 17-17.52 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Vähäsarja Vilho vs. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) KOKOUSTIEDOT Aika 5.10.2010 klo 16-18.20 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Lepistö Jouko vt. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Liikavainio

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 13/2013

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 13/2013 61 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 13/2013 KOKOUSAIKA 26.06.2013 klo 18.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 192 193 194 61 195 62,63

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1 6232/10.03.00/2011 18 Vaatimus rakennusluvan 2011-1366 rakennusvalvontamaksun nro 114701171 poistamiseksi, kiinteistö 51-280-3, Sotarovastintie 5, 00370 Helsinki

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

18.3.2013 Kokous 2 /2013 Sivu 1. Paikka ja aika Keskustan seurakuntatalo, takkahuone, 18.3.2013 klo 18.00 19.45

18.3.2013 Kokous 2 /2013 Sivu 1. Paikka ja aika Keskustan seurakuntatalo, takkahuone, 18.3.2013 klo 18.00 19.45 18.3.2013 Kokous 2 /2013 Sivu 1 Paikka ja aika Keskustan seurakuntatalo, takkahuone, 18.3.2013 klo 18.00 19.45 Jäsenet Poissaolosta ilmoittaneiden tilalle kutsutut varajäsenet Posti Timo pj Elonsalo Raimo

Lisätiedot

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2011 Kirkkoneuvosto 8.11.2011. Aika Maanantai 7.11.2011 klo 18.30 Paikka Uusi Pappila, Toivakantie 46

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2011 Kirkkoneuvosto 8.11.2011. Aika Maanantai 7.11.2011 klo 18.30 Paikka Uusi Pappila, Toivakantie 46 Aika Maanantai 7.11.2011 klo 18.30 Paikka Uusi Pappila, Toivakantie 46 Jäsenet läsnä = x poissa Raija Häkkinen x varajäsen Jouko Pirkkanen x Reijo Koskinen vpj. x Pentti Marttinen x Sointu Ojonen x Elina

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 44 Kirkkoneuvosto 18.11.2013 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 27.11.2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 44 Kirkkoneuvosto 18.11.2013 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 27.11.2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 44 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.00 20.50 Paikka Virastotalo Läsnä Petteri Hämäläinen vt. kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Marjut

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio.

MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio. KAUPPAKIRJA MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio. OSTAJA KAUPAN KOHDE Tornion kaupunki os. Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio Vanhainkoti -nimisestä tilasta,

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 4.11.2014 VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 1 Kilpailun tarkoituksena on kullekin kilpailulle laaditun ohjelman mukaan aikaansaada luonnoksia, joiden pohjalta kilpailun päämääränä oleva teos

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa)

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 Aika Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) Paikka Läsnä Kirkko ja Maria Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta, poissa tilalla

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 4/2013 SIVU 24/2013. Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 4/2013 SIVU 24/2013. Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 4/2013 SIVU 24/2013 AIKA Perjantai 17.5.2013 klo 9 10.50 PAIKKA Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja Aakula Kari jäsen Hjerppe Ilkka Jokinen

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 LISTA N:o Kirkkovaltuusto Pvm 13.01.2015 1/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 13.01.2015 1 Aika 13.01.2015 klo 18.00 OSALLISTUJAT Jäsenet Buska Matti jäsen Rundgren Marjatta jäsen Gammelin Pertti jäsen Salminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

RAUTALAMMIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO 25.11.2013 KUULUTUS

RAUTALAMMIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO 25.11.2013 KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkovaltuuston 25.11.2013 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 2.12.2013-3.1.2014 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa viraston

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen:

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: JÄÄLIIKUNTAKESKUS KARSTULA-AREENA OY:N TOTEUTTAMINEN Khall 113 17.05.2010 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: Jääliikuntakeskuksen

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen:

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen: Kunnanhallitus 225 23.06.2014 Kunnanhallitus 37 26.01.2015 Fennovoima Oy:n esitys maanvuokrasopimuksesta ja kiinteistökaupan esisopimuksesta / Kauppakirja Kunnanerkkilä RN:o 28:0 -tilasta / Kauppakirja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 Kirkkoneuvosto 04.05.2011

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 Kirkkoneuvosto 04.05.2011 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 19.30 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari x Kantola Pentti x Varapj Kiljunen

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 Mallivastaukset Kysymys 1 Osakeyhtiö X:n (myöhemmin X Oy) edustaja ottaa yhteyttä paikanninlaitteita mittatilaustyönä valmistavan osakeyhtiö Y:n (myöhemmin

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2013

KIRKKOVALTUUSTO 2/2013 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2013 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 28.2.2013 7. Peurasaaren hautausmaan huoltorakennus... 2 8. Kanttorin viran vaali... 3 9. Merkkipäiväsäännön mukaiset

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015 KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukan ruokala Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2013 Kirkkoneuvosto 10.12.2013. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2013 Kirkkoneuvosto 10.12.2013. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 10.12.2013 klo 17.30 18.10 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi Aila varapuheenjohtaja

Lisätiedot

AURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 4.9.2014 Kirkkoneuvosto 1/6

AURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 4.9.2014 Kirkkoneuvosto 1/6 1/6 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Paikka Torstai klo 18.00 Virastotalo LÄSNÄ Äärelä Torsti, pj Hafrén Leena Holppi Hanna- Maria Ääri Anna- Liisa Mäki Kaija Pajula Heikki Toivonen Ari Sahla Taru Laakso Arvo

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 13.02.2012

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 13.02.2012 1 1 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta

Lisätiedot

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2011 SEURAKUNNAN NEUVOSTO

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2011 SEURAKUNNAN NEUVOSTO 1 ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2011 SEURAKUNNAN NEUVOSTO Seurakunnan neuvoston kokous Aika 31. toukokuu 2011 klo 16.30-17.55 Paikka Läsnä Taistelijan Talo, Hattuvaara isä Ioannis Lampropoulos,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ.

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. Juuso Mustonen. Kohta valtaan päästyään aloittivat bolshevikit kiivaan taistelun uskontoa vastaan. Ensimmäisenä tehtävänä tässä taistelussa oli kirkon erottaminen

Lisätiedot