Liite 1. Hämeen matkailun strategisten toimintalinjausten täsmennyksiä vuosille FORTONE EVENT CONSULTING FEC LTD

Transkriptio

1 Liite 1. Hämeen matkailun strategisten toimintalinjausten täsmennyksiä vuosille FORTONE EVENT CONSULTING FEC LTD

2 SISÄLTÖ Johdanto 3 1. Alueelliset ja toiminnalliset perustelut toimintalinjauksille 3 2. Suomen matkailu / SWOT 6 3. Hämeen matkailun visio 7 4. Strategiset valinnat 7 5. Primääritavoite Kansainvälinen taso Valtakunnallinen taso 7 6. Sekundääritavoite Valtakunnallinen taso 8 7. Tertiääritavoite Kansainvälinen ja valtakunnallinen taso 8 8. Toimijoiden roolit Myynti ja markkinointi Kehittäminen, tuotteistaminen ja tuotekehitys Informaation tuottaminen ja jakelu Rahoitus Tapahtumat Tiedonkulun organisoiminen ja varmistaminen 10 Liitteet Hämeen matkailu toimijakaavio Hämeen Matkailu Oy 2

3 Johdanto Tämän kehittämissuunnitelman tarkoituksena on täydentää matkailun strategisia toimintalinjauksia siten, että aiemmin tehdyt strategiset valinnat kyetään viemään tehokkaasti käytäntöön ja näin kyetään entisestäkin kasvattamaan matkailutuloa Hämeessä. Suunnitelman alussa esitetään alueelliset ja toiminnalliset perustelut toimintalinjauksille eli tarkastellaan kuluttajamatkailun ja kongressi- sekä kokousmatkailun markkinoita maailmalla, Suomessa ja esitetään sen jälkeen Suomen matkailun SWOT-analyysi. Tämän jälkeen esitetään Hämeen matkailun visio, strategiset valinnat, määritellään matkailun kärkituotteet, joiden perustalle määritellään niiden toiminnan tasot (kansainvälinen, valtakunnallinen ja maakunnallinen). Tämän jälkeen määritetään keskeisten toimijoiden roolit ja vastuut sekä lopuksi esitetään toimintamalli tiedonkulun varmistamiseksi eri toimijoiden kesken. 1. Alueelliset ja toiminnalliset perustelut toimintalinjauksille Matkailu on maailman peruselinkeinoista edelleen voimakkaimmin kasvava ja kehittyvä toimiala. Vuonna 2000 maailmalla matkusti 700 miljoonaa turistia. Vuoteen 2020 mennessä luvun ennustetaan nousevan 1,6 miljardiin (HS ). Maailman matkailu- ja turismijärjestön (World Travel & Tourism Council) presidentin Jean-Claude Baumgartenin mukaan matkailutoimialan kasvu lähtee liikkeelle vuonna 2003 kuluttajamatkailusta. Liikematkailu lähtee Baumgartenin mukaan nousuun vasta Hän arvioi kuitenkin AIPC:n (International Association of Congress Centres) vuosikokouksen puheenvuorossaan ( , Teneriffa),että lähivuosina matkailukysyntä kasvaa 6%, luoden maailmaan 6,8 miljoonaa työpaikkaa. Suomen kasvuksi hän arvioi 4,1 %:n suuruiseksi, jolla Suomi sijoittuu maailmassa sijalle 10. Työpaikkoja em. kasvu synnyttäisi kappaletta. Viimeaikainen maailmantilanteen kehitys on ennestään korostanut Suomen matkailullisia ylivoimatekijöitä: turvallisuus, rauhallisuus, puhtaus, väljyys, kaikinpuolinen korkea laatutaso, hyvät liikenneyhteydet jne. Kasvua rajoittavana tekijänä Suomessa on korkea hinta- ja kustannustaso. Suomi ei ole massamatkailukohde. Tämä ei kuitenkaan ole ylivoimainen ongelma, pikemminkin päinvastoin. Laadulla on hintansa oli kysymys luonto-, liikunta- tai kulttuuripainotteisesta aktiivilomailusta tai sitten kongressi- ja liikematkailusta. Toisaalta on selvää, että jos Suomen matkailupalvelut eivät seuraa yleismaailmallista palvelutasoa ja kysyntää ja ovat silti kalliita, ei menestyminen pelkillä perustekijöillä ole pitkään mahdollista. Maahamme tarvitaan monipuolisia, korkean kansainvälisen tason loma-, kongressi-, kokous ja liikematkailukohteita, joita ei Suomessa ole tällä hetkellä kuin muutama. Matkailun aluetaloudellista merkitystä arvioitaessa on luotettavin seurata yksinkertaisesti alueen majoitus- ja ravitsemistoimialan kehitystä. Laskemalla alueen majoitus- ja ravitsemistoimialan osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta ja henkilötyövuosista saadaan esille toimialan suhteellinen merkitys. Majoitus- ja ravitsemistoimialan suhteellinen merkitys sekä liikevaihdolla että henkilötyövuosilla mitattuna on Suomessa suurin Lapissa, noin kaksinkertainen koko maan keskiarvoihin verrattuna. Lapin jälkeen majoitus- ja ravitsemistoimialan merkitys on Ahvenanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Hämeelle majoitus- ja ravitsemistoimialan merkitys on valtakunnan keskitason 3

4 alapuolella eli majoitus- ja ravitsemistoimialan suhteellisen merkityksen kasvu on tavoiteltavaa ja realistista. Hämeen alueella on meneillään useita matkailun kehittämisinvestointeja, joiden avulla maakunnan matkailun vetovoimaisuutta kyetään merkittävästi parantamaan ja siten vastaamaan maailmalta tuleviin kysyntäpaineisiin. Mainittakoon tässä esimerkkeinä mm. Vanajanlinnan alueen elinkeinorakenteen kehittämiseen tähtäävät investoinnit, Aulangon alueen monipuolistaminen ja Verkatehtaan alueen rakentaminen Suomen yhdeksi modernimmaksi kokous-, kulttuuri- ja kongressikeskukseksi. Kansainvälisten kongressien määrä lisääntyy matkailutoimialan kasvun myötä. Maailmassa järjestettiin vuonna 1999 UIA:n (Union of International Associations, kongressitilastot 2000) tietojen mukaan 9400 kansainvälistä järjestökongressia. Kongressit jakautuivat 180 maahan ja yli 70% niistä pidettiin tilaston 20 kärkimaassa. Näiden lisäksi maailmassa järjestettiin vähintään yhtä monta yrityskonferenssia, joita ei tilastoida yhtä virallisesti kuin järjestökongresseja. UAI:n tilastojen (uusin tilasto) mukaan järjestökongressit jakaantuivat vuonna 2001 seuraavasti: 59 % järjestettiin Euroopassa, 20% Pohjois-Amerikassa, 12% Aasiassa, 5 % Oseaniassa ja 4% Afrikassa. Euroopalla on vahva asema järjestökongressien pitopaikkana. Pohjois-Amerikka puolestaan on yrityskongressien luvattua aluetta. Kaikista maailman yrityskongresseista arviolta 2/3 (tarkat tilastot puuttuvat) järjestetään Pohjois-Amerikassa, jossa niiden osuus kaikista järjestetyistä kongresseista on 80%. Kongressien määrä tulee kaikkien ennusteiden mukaan lisääntymään tulevaisuudessa, koska kansainvälistyminen talouselämän, kulttuurin ja poliittisen toiminnan aloilla voimistuu. Nykyisten trendien valossa kongressien määrä maailmassa kasvaa 2-3 %:n vuosivauhtia. Kongressien isännyydestä tullaan käymään yhä tiukempaa kilpailua, koska kongressikeskusten ja konferenssihotellien lukumäärä kasvaa myös kovaa vauhtia, samalla kun matkustaminen maailmassa helpottuu, vaikka terrorismin ja muiden kansainvälisten esim. SARS:n uhka painaakin niin turistien kuin liikematkailijoiden matkustusintoa. Yhtenä esimerkkinä kongressibisnekseen voimakkaasti panostavasta maasta on UAE:ssa sijaitseva Dubai. Alueelle on viime vuosina rakennettu kymmeniä vähintään viiden tähden kongressihotelleja, joiden tilakapasiteetti on samaa luokkaa kuin suomalaisten kongressi- ja konserttikeskusten. Parhaillaan Dubaihin rakennetaan kahta ns. Palm Beach Islandia eli palmun muotoista tekosaarta, jonne molempiin tulee 40 viiden tähden luksushotellia, täydellisine kongressivarusteluineen. Saksalaiset ja Italialaiset ovatkin alkaneet viime vuosina keskittämään kongressejaan Dubaihin. Suomen kilpailuasema kansainvälisillä matkailumarkkinoilla on hyvä. Vaikka Suomella ei olekaan massamatkailun edellytyksiä, antavat maamme sijainti- ja vetovoimatekijät kohtuullisen hyvät lähtökohdat monen tyyppiselle matkailulle. Suomea voidaankin pitää matkailuimagollisesti ensisijaisesti luontopainotteisena aktiivilomailun maana ja toissijaisesti kongressi- ja liikematkailumaana. Menestyviä yksiköitä tulevaisuudessa ovat ne, jotka kykenevät tarjoamaan samanaikaisesti ja fyysisesti samassa paikassa sekä kongressi- ja kokouspalvelut että monipuoliset liikunta- ja luontopalvelut. Tällaisen matkailullisen vetovoimakokonaisuuden rakentaminen edellyttää kuitenkin vahvaa panostusta tuotteistamiseen, mikä lähes kaikkialla Suomessa on tällä hetkellä laiminlyöty. Suomi on kokoonsa nähden merkittävä kansainvälisten järjestöjen kokousmaa ja se on vakiinnuttanut asemansa maailman suosituimpien kongressimaiden joukossa. Maamme on (UAI, 4

5 kongressitilastot 2001) Pohjoismaiden toiseksi suosituin kongressimaa, heti Ruotsin jälkeen sijoittuen sijalle 14. (Tanska oli 16., Norja 20.). Suosituin kongressimaa oli jälleen kerran USA, toinen Ranska ja kolmas Iso-Britannia. Kaupunkien välisessä kisassa Helsingin sijaluku oli sama 14. Tukholman sijoitus oli 11. ja Pohjolan kongressikaupunkien voiton vei taas kerran Kööpenhamina, jonka sijoitus oli 7. Maailman suosituin kongressikaupunki oli taas kerran Pariisi, toinen Bryssel (EU:n päämajan ansiosta) ja kolmas Lontoo. Vuonna 2001 Suomessa järjestettiin 282 kansainvälistä kokousta (järjestöt), joihin osallistui osallistujaa. Vuoden kongressimatkailutulot olivat 93 miljoonaa euroa. Noin neljännes kaikista kongresseista (yliopisto- ja järjestöt) oli lääketieteen alalta. Muut suorituimmat alat olivat teknologia, tietotekniikka ja yhteiskuntatieteet. Vilkkain kokousjakso ajoittui toukokuusta syyskuuhun, jolloin pidettiin kolme neljännestä kaikista kongresseista. Vilkkaimmat kuukaudet olivat kesäkuu ja elokuu. Lähes puolet kaikista osallistujista osallistui näiden kahden huippukuukauden kongresseihin (FCB:n tilastot, 2001). Kongressit kestivät noin neljä päivää ja niihin osallistui keskimäärin 196 osallistujaa. Suuria, yli 1000 hengen kongresseja järjestettiin kahdeksan. Niitä pidettiin eniten Tampereella. Suomen menestyminen hyvin kongressien hankinnassa perustuu siihen, että suomalaisilla kaupungeilla on suuri rooli kongressien hankinnassa. Suurimmilla kaupungeilla on oma organisaationsa yksinomaan kongressien hankintaa varten. Lisäksi Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kongressikilpailussa ovat: - turvallisuus ja luotettavuus - tieteen ja tutkimuksen korkea taso - korkea elintaso ja hyvät kulkuyhteydet - ajanmukaiset, hyvin varustetut kongressikeskukset - monipuoliset, tasokkaat kokouspalvelut - kaunis, turmeltumaton luonto ja hyvät ohjelmapalvelut - omaperäinen, eksoottinen ja monimuotoinen kulttuurielämä Yrityskongressien saamiseksi tarvitaan laadukas ja riittävän monimuotoisen palvelutarjonnan omaava kongressihotelli. Vuonna 2000 yrityskongresseista 67% maailmalla pidettiin kaupunkien keskustahotelleissa ja vain 33% monitoimisissa kongressikeskuksissa. Suomesta puuttuu tällä hetkellä riittävän laadukas, kaupungin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva, monipuoliset palvelut omaava kongressihotelli. Alueilla vireillä olevien mittavien matkailuinvestointien toteutumisen jälkeen Hämeen on mahdollisuus saada oma osuutensa kasvavasta kansainvälisestä kongressi- ja kokouskysynnästä, mikä on suoraa matkailutuloa Hämeeseen ja mahdollistaa koko maakunnan kehittämisen työmatkailun mekaksi Suomessa. Näiden kansainväliset mitat täyttävien kohteiden lisäksi Hämeen alueella sijaitsevien muiden laadukkaiden kokouspaikkojen ( mm. hotelli, useat kartanot sekä maaseutumatkailukohteet ympäri maakuntaa) ketjuttamisella ja niiden palvelujen tuotteistamisella Hämeellä on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä pääkaupunkiseudun ulkopuoliseksi ykkösalueeksi työmatkailussa. 5

6 2. Suomen matkailu / SWOT Seuraava SWOT-analyysi kuvaa eräitä yleisiä matkailun, kongressi- ja kokousbisneksen, liikematkailun sekä majoitusalan vahvuuksia, heikkouksia ja lähitulevaisuuden mahdollisuuksia sekä uhkia Suomen näkökulmasta. Analyysi antaa Hämeen matkailulle alueen kehittämiselle valtakunnalliset raamit, joiden sisällä liiketoimintaa tullaan harjoittamaan. VAHVUUDET Suomen luonto Suomi on moderni, turvallinen ja siisti Euroopan viimeinen erämaa, talvi, kesäkauden yötön yö, ruska Vahvat alan yhteistoimintaorganisaatiot elinkeinon kehittämisessä ja markkinoinnissa Kehittyneet matkailupalvelut Valmista kapasiteettia on runsaasti Yksiköillä on joustavuutta liikeideamuutoksiin Ohjelma- ja liitännäispalvelujen tarjontaa on jo kehitetty Ala on elpynyt taloudellisesti MAHDOLLISUUDET Kilpailukyvyn parantaminen suhteessa kilpailijoihin Uusien kysynnän kasvualueiden löytäminen Asiakkaiden arvojen ja odotusten huomioonottaminen Erityisryhmien löytäminen Asiakassegmentointi ja täsmämarkkinointi Kansainvälistymisen merkityksen sisäistäminen Tuotteistaminen (valmiit tuotteet/palvelut, uudet) Asiakaspalvelun kehittäminen Laadun kehittäminen Verkostoituminen (oikeiden toimijoiden kanssa) Kestävän kehityksen ja luontoarvojen huomioiminen Yksikkökoon suurentaminen kannattavuuden parantamiseksi HEIKKOUDET JA UHAT Pienillä ja yksityisillä yrityksillä riittämättömästi taloudellisia voimavaroja kehittämiseen Henkilöstöpalvelujen kehittäminen puutteellista Laman jäljet näkyvät yhä niin puitteissa kuin palvelun laadussa Ylikapasiteetin alueellinen epätasaisuus Kapasiteetin edelleen alhainen käyttöaste Muun kuin hotelli- ja majoitustoiminnan kehitys pysähtynyt Markkinoiden tarpeita (nykyisiä ja odotuksia) ei tunneta riittävästi Markkinointi puutteellista ja markkinointitoimenpiteet tehottomia Tuotekehitys/tuotteistaminen yhä puutteellista Toimijoiden välinen yhteistyö vaikeata Suomalaisten matkailijoiden kiinnostuksen puute kotimaan valmismatkoja kohtaan Myyntitaidon osaaminen puuttuu 6

7 3. Hämeen matkailun visio Häme kärkikohteineen on työmatkailussa Suomen merkittävin alue pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja perhematkailussa kolmen merkittävimmän alueen joukossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuonna Lisäksi Häme on valtakunnan tunnetuin teematuotealue matkailussa vuonna Lisäksi Häme-brändi on matkailijalle laadun ja yritykselle kilpailukyvyn tae. 4. Strategiset valinnat Nykyinen sillisalaattipolitiikka lopetetaan ja valitaan rohkeasti kärkituotteet, joiden kautta mennään markkinoille. Lisäksi tehdään strategiset valinnat myynnin ja markkinoinnin, kehittämisen sekä informaation jakelun suhteen. Tulevaisuudessa on vain yksi keskitetty myynti- ja markkinointiorganisaatio ns. yrityskohtaisen lisämyynnin toteuttamiseksi, valitut kehittäjäorganisaatiot keskittyvät vain kehittämiseen/kehittämisen koordinointiin ja kunnat informaation tuottamiseen/jakeluun valittujen strategioiden pohjalta. Maakunnallinen matkailumarkkinointi on aina keskitettyä ja jokainen markkinointitoimenpide on linjassa valittujen strategioiden kanssa. Rahoittajat pyrkivät resurssoimaan pääosin vain sellaisia hankkeita, jotka tukevat valittuja strategioita. 5. Primääritavoite Hämeestä tehdään pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseva työmatkailun mekka Suomeen (kansainvälisen tason kongressit, linna-, kartano- tai hotelli- ja maaseutuelämyskokoukset) 5.1 Kansainvälinen taso - Valitaan Hämeestä kansainvälisen tason kokoustuotekärjet. Kokousmatkailun kärkituotteiden sekä sopivan oheispalvelutuotetarjonnan pohjalle rakennetaan konkreettiset strategiat, toimenpiteet ja ydinviesti kansainvälisille markkinoinnille. - Lisäksi pyritään markkinoinnin ja henkilökohtaisen myyntityön kautta hyödyntämään pääkaupunkiseudun kongressitarjonta siten, että saataisiin kongressien ilta- ja oheisohjelmia nykyistä enemmän Hämeeseen. 5.2 Valtakunnallinen taso - Kansainvälisten kokoustuotteiden lisäksi muut Forssan, Hämeenlinnan sekä Riihimäen seudun linna-, kartano-, hotelli- ja maaseudun elämyskohteet sekä oheispalvelut, jotka täyttävät tällä hetkellä valtakunnallisten kokousjärjestäjien vaatimukset laadun suhteen täydentävät kansainvälisen tason tuotteita. - Lähitulevaisuudessa panostettava tuotteistamisen kautta laadun nostamiseen niin kansainvälisen tason kuin valtakunnallisen tason tuotteiden osalta ja yritysten verkostoitumiseen tuotekehityksen ja markkinoinnin osalta. 7

8 6. Sekundääritavoite Hämeestä rakennetaan yksi kolmesta merkittävimmästä perhematkailualueesta pääkaupunkiseudun ulkopuolella kesäajaksi. Lisäksi ryhdytään tuotteistamaan muiden loma-aikojen tuotteita yhdessä yrittäjien kanssa (joulu, pääsiäinen, syyslomat, hiihtolomat) 6.1 Valtakunnallinen taso - Perhematkailun teemapuistot, kylpylät sekä laivayritykset kärkituotteina kesän osalta liikkeelle lähdettäessä. Talven osalta myös loma-aikoina ja laajemminkin kylpylät. - Lähitulevaisuudessa tuotteistamisen kautta lisää valtakunnallisen tason vapaa-ajanmatkailun tuotteita (mm. valtakunnalliset tapahtumat, maaseutumatkailun konkreettiset tuotteet, lomaaikatuotteet ja kulttuurihistorialliset tuotteet) 7. Tertiääritavoite 7.1 Kansainvälinen ja valtakunnallinen taso (syntyy tuotteistamisen kautta) Hämeestä rakennetaan kansainväliseen ja valtakunnalliseen matkailuun ns. teematuotealue, joilla se on tunnettu ympäri maailmaa tarkoin valituilla kohdemarkkinoilla vuonna Tuotteistamisprosessin kautta vuosina rakennetaan muutama uusi teematuote tarkkaan valituille maailman ja valtakunnan markkinoille. Tällaisia teematuotteita voidaan lähteä rakentamaan mm. Lounais-Hämeen hevostarjonnan, maakunnan lasi- ja kädentaitojen osaamisen ja golfiin liittyvän harrastematkailun ympärille. 8. Toimijoiden roolit 8.1 Myynti ja markkinointi - Yritykset ovat itse pääjakelijoita, hoitaen kukin oman myynnin ja markkinoinnin. Hämeen Matkailu Oy:n roolina on toimia Hämeen alueen keskitettynä myynti- ja markkinointiyksikkönä (ks. liite), vastuulla ns. lisämyynnin toteuttaminen yrityksille - Kaikille Hämeen Matkailu Oy:n palveluksessa oleville henkilöille, jotka tekevät myynti- ja markkinointityötä järjestetään keväästä 2004 alkaen intensiivikoulutusta osaamisen lisäämiseksi. - Tulevaisuudessa myynti- ja markkinointikoulusta järjestetään säännöllisin väliajoin henkilökunnalle niin Suomessa kuin ulkomailla. - Markkinoinnin perustaksi rakennetaan ydinviesti strategisten valintojen pohjalta. Viesti pidetään pitkäjänteisesti samana ottaen kuitenkin huomioon markkinoilla tapahtuvat muutokset. - Maakunnalliseen vahvaan matkailumarkkinointiin sekä kotimaassa että ulkomailla varataan rahoittajien taholta riittävästi taloudellisia panoksia. 8

9 8.2 Kehittäminen, tuotteistaminen ja tuotekehitys - Seudulliset kehittämisyhtiöt vastaavat tulevaisuudessa sovitun työnjaon puitteissa matkailun kehittämisestä ja kehittämiseen tarvittavasta koordinoinnista. - Tuotteistamisen ja matkailun tuotekehittämisen toteuttamiseksi sovitaan seuduttaisesta työnjaosta. Hämeen kokous- ja ryhmämatkailun kehittäminen toteutetaan Hämeenlinnan seutuvetoisesti, teematuotematkailu (luonto- ja maaseutumatkailutuotteet, hevosmatkailutuotteet, harrastetuotteet sekä lasi- ja kädentaitojen osaaminen) toteutetaan Forssan seutuvetoisesti ja perhematkailun kehittäminen Riihimäen seutuvetoisesti. - Seudulliset kehittämisyhtiöt toimivat projektiorganisaatioina tiiviissä yhteistyössä Hämeen Matkailu Oy:n, oppilaitosten ja merkittävimpien rahoittajien (TE-Keskus, Hämeen liitto, ESLH) kanssa. - Hämeen liitto keskittyy valittujen strategioiden pohjalta kehittämishankkeiden rahoitukseen sekä rakentamaan maakuntatason strategioita. - Syksyn 2003 aikana aloitetaan matkailun tuotekehitysstrategian toteutus asiakaslähtöisesti tuotteistamalla tuotteistettavissa oleva matkailutarjonta myytävään ja markkinoitavaan muotoon Hämeen Matkailu Oy:lle. - Tuotteistamiskohteina perhelomakohteiden tarjonta, linna-, kartano- ja hotelliyritysten sekä maaseutuelämyskohteiden kokoustarjonta ja oheispalvelut, tapahtumat, maaseutu- ja luontomatkailutarjonta, kulttuurihistorialliset kohteet ja design-matkailu (lasi- ja kädentaitojen osaaminen) Hämeessä, Lounais-Hämeen hevostarjonta. 8.3 Informaation tuottaminen ja jakelu - Informaation tuottamisen ja jakelun koordinointivastuu Hämeen Matkailu Oy:llä, jotta perusinformaatio tukee valittuja strategioita ja käytännön myyntiä sekä markkinointia - Kunnat ja seutukunnat vastaavat strategian mukaisen matkailun perusinformaation tuottamisesta ja jakelusta (kaupunki- ja kuntaesitteet, seutuesitteet, infopisteet jne.). - Hamk:n yhteydessä toimii maakunnallinen matkailun osaamiskeskittymä Traves, jonka ydintehtävä on tuottaa jatkuvasti uusia matkailun osaajia, uutta, ajankohtaista tietoa operatiivisille toimijoille kehittämistyön, myynnin sekä markkinoinnin tueksi. - Osaamiskeskittymä Travesin tehtävänä on tuottaa myös strategian mukaiset, yhteisesti hyväksytyt Hämeen matkailun mittarit ja vastata mittarien avulla matkailun systemaattisesta seurannasta. - Kaikkien matkailualan oppilaitosten on myös tuettava matkailun strategisen linjauksen mukaista kehitystä alueella. 9

10 8.4 Rahoitus 8.5 Tapahtumat - TE-keskus ja Hämeen liitto, Lääninhallitus toimivat päärahoittajina matkailun julkisen rahoituksen osalta kehittämishankkeissa - Kunnat eivät enää suoraan rahoita kehittämisprojekteja, vaan kunnat resurssoivat omistamiaan kehittämiskeskuksia ja maakuntaliittoa vuosittain riittävällä budjettirahoituksella, jotta niillä on ns. kunta/omarahoitusosuus projektien organisoimiseksi. - Kuntien rahoitus matkailuun pitää jatkossa perustua enemmän liiketoiminnan ostopalveluihin kuin esim. suoraan tukeen tai jäsenmaksupohjaisiin tukiin. Näin saavutetaan nykyistä parempi rahoituksen läpinäkyvyys ja tehokkaampi omistajapolitiikka. - Hämeen Matkailu ry:stä pitää tehdä maakunnallinen, vuorovaikutteinen keskustelufoorumi. Sen kautta maakunnan matkailuväki saa ajankohtaista tietoa matkailun operatiivisista linjauksista - Kulttuuritapahtumille, messuille ja kulttuuritoimijoille rakennetaan mahdollisimman pian konkreettinen toimintamalli, joka tukee nyt valittuja strategioita ja visiota. Siinä määritellään markkinoinnin, jakelun ja tuotekehityksen tavoitteet. Toimintamallissa tullaan määrittelemään myös kulttuuritapahtumien, messujen ja kulttuuritoimijoiden rahoituksen perusta sekä koordinaatio- ja johtamisvastuut. 9. Tiedonkulun organisoiminen ja varmistaminen Strategisen prosessin viemiseksi käytäntöön, tiedon kulun varmistamiseksi ja yhteistyön tehostamiseksi perustetaan lisäksi seuraavat työryhmät, joiden tehtävänä on omalla vastuualueellaan koordinoida meneillään olevia hankkeita, projekteja ja myynnin sekä markkinoinnin kehittymistä operatiivisen toiminnan tukena. HÄMEEN MATKAILUN KOORDINAATIORYHMÄ Hämeen matkailun koordinaatioryhmä (kokoontuu n. 3 x vuodessa). Koollekutsuja Hämeen liitto. - Hämeen liitto (pj/maakuntajohtaja) - Hämeen Matkailu Oy (siht./hämeen Matkailu Oy:n toimitusjohtaja) - Seudulliset kehittämisyhtiöt - Yritykset - Seutukuntien edustajat - TE-Keskus - ESLH - Hämeen maaseutukeskus - Hamk/Traves 10

11 Tehtävä: Koordinoida Hämeen maakunnan matkailun strategioiden toteutumista, linjata/uudistaa strategioita tarvittaessa ja tehostaa kaikin mahdollisin tavoin eri toimijoiden välistä maakunnallista yhteistyötä (mm. tiedonkulku ja yhteiset projektit seutujen välillä). OPERATIIVISET TYÖRYHMÄT 1. Rahoitustyöryhmä = MYR:n sihteeristö (kokoontuu 1 x kuukaudessa). Koollekutsuja Hämeen liitto. Tehtävä: - TE-keskus - Hämeen liitto (pj/maakuntajohtaja) - Seudulliset kehittämisyhtiöt - ESLH Hämeen maakunnan matkailuun liittyvien hankkeiden/projektien rahoitusseuranta, jotta kaikki hankkeet/projektit tukevat valittuja strategioita ja kaikki tahot ovat tietoisia millaisia hankkeita rahoitetaan eri seuduilla. 2. Kehittämistyöryhmä (kokoontuu 1 x kuukaudessa). Koollekutsuja Hämeen Matkailu Oy. - Seudulliset kehittämisyhtiöt - Seutukuntien edustajat - Hämeen ammattikorkeakoulu/traves - Hämeen Matkailu Oy (pj/hämeen Matkailu Oy/toimi.joht., siht.) - Ulkopuolinen asiantuntija ja Hämeen liiton edustaja (koordinointirooli) Tehtävä: Matkailun kehittämis- ja koordinointivastuu. Kehittämistyöryhmän avulla kaikkien seutukuntien hankkeita kyetään koordinoimaan, jotta ne tukevat yhdessä valittuja strategioita ja samalla päästään matkailun kehittämispolitiikassa lähemmäksi maakunnallista tasoa. 3. Asiakashallintatyöryhmä (kokoontuu 3 x vuodessa). Koollekutsuja Hämeen Matkailu Oy. Tehtävä: - Hämeen Matkailu Oy (pj, siht.) - Matkailuyrittäjät - Asiakkaat Toimia tutkana markkinoille päin. Asiakashallintatyöryhmän kautta saadaan ajankohtaista ja täsmällistä tietoa Hämeen matkailun mahdollisuuksista, ongelmista ja pullonkauloista. Näin kyetään sekä vastamaan asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman nopeasti että löytämään kehittämispotentiaali, mille on markkinoilla kysyntää. 11

12 LIITE HÄMEEN MATKAILU OY Hallitus Toimitusjohtaja Markkinointi 1 hlö Myynti Työmatkailu Vapaa-ajan matkailu kokoukset 2 hlöä kongressit 1 hlö teematuotteet 1 hlö perhematkailu (tapaht, paketit) 1 hlö KV-markkinat kotimaan markkinat 12