Liite 1. Hämeen matkailun strategisten toimintalinjausten täsmennyksiä vuosille FORTONE EVENT CONSULTING FEC LTD

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 1. Hämeen matkailun strategisten toimintalinjausten täsmennyksiä vuosille 2003 2006 FORTONE EVENT CONSULTING FEC LTD"

Transkriptio

1 Liite 1. Hämeen matkailun strategisten toimintalinjausten täsmennyksiä vuosille FORTONE EVENT CONSULTING FEC LTD

2 SISÄLTÖ Johdanto 3 1. Alueelliset ja toiminnalliset perustelut toimintalinjauksille 3 2. Suomen matkailu / SWOT 6 3. Hämeen matkailun visio 7 4. Strategiset valinnat 7 5. Primääritavoite Kansainvälinen taso Valtakunnallinen taso 7 6. Sekundääritavoite Valtakunnallinen taso 8 7. Tertiääritavoite Kansainvälinen ja valtakunnallinen taso 8 8. Toimijoiden roolit Myynti ja markkinointi Kehittäminen, tuotteistaminen ja tuotekehitys Informaation tuottaminen ja jakelu Rahoitus Tapahtumat Tiedonkulun organisoiminen ja varmistaminen 10 Liitteet Hämeen matkailu toimijakaavio Hämeen Matkailu Oy 2

3 Johdanto Tämän kehittämissuunnitelman tarkoituksena on täydentää matkailun strategisia toimintalinjauksia siten, että aiemmin tehdyt strategiset valinnat kyetään viemään tehokkaasti käytäntöön ja näin kyetään entisestäkin kasvattamaan matkailutuloa Hämeessä. Suunnitelman alussa esitetään alueelliset ja toiminnalliset perustelut toimintalinjauksille eli tarkastellaan kuluttajamatkailun ja kongressi- sekä kokousmatkailun markkinoita maailmalla, Suomessa ja esitetään sen jälkeen Suomen matkailun SWOT-analyysi. Tämän jälkeen esitetään Hämeen matkailun visio, strategiset valinnat, määritellään matkailun kärkituotteet, joiden perustalle määritellään niiden toiminnan tasot (kansainvälinen, valtakunnallinen ja maakunnallinen). Tämän jälkeen määritetään keskeisten toimijoiden roolit ja vastuut sekä lopuksi esitetään toimintamalli tiedonkulun varmistamiseksi eri toimijoiden kesken. 1. Alueelliset ja toiminnalliset perustelut toimintalinjauksille Matkailu on maailman peruselinkeinoista edelleen voimakkaimmin kasvava ja kehittyvä toimiala. Vuonna 2000 maailmalla matkusti 700 miljoonaa turistia. Vuoteen 2020 mennessä luvun ennustetaan nousevan 1,6 miljardiin (HS ). Maailman matkailu- ja turismijärjestön (World Travel & Tourism Council) presidentin Jean-Claude Baumgartenin mukaan matkailutoimialan kasvu lähtee liikkeelle vuonna 2003 kuluttajamatkailusta. Liikematkailu lähtee Baumgartenin mukaan nousuun vasta Hän arvioi kuitenkin AIPC:n (International Association of Congress Centres) vuosikokouksen puheenvuorossaan ( , Teneriffa),että lähivuosina matkailukysyntä kasvaa 6%, luoden maailmaan 6,8 miljoonaa työpaikkaa. Suomen kasvuksi hän arvioi 4,1 %:n suuruiseksi, jolla Suomi sijoittuu maailmassa sijalle 10. Työpaikkoja em. kasvu synnyttäisi kappaletta. Viimeaikainen maailmantilanteen kehitys on ennestään korostanut Suomen matkailullisia ylivoimatekijöitä: turvallisuus, rauhallisuus, puhtaus, väljyys, kaikinpuolinen korkea laatutaso, hyvät liikenneyhteydet jne. Kasvua rajoittavana tekijänä Suomessa on korkea hinta- ja kustannustaso. Suomi ei ole massamatkailukohde. Tämä ei kuitenkaan ole ylivoimainen ongelma, pikemminkin päinvastoin. Laadulla on hintansa oli kysymys luonto-, liikunta- tai kulttuuripainotteisesta aktiivilomailusta tai sitten kongressi- ja liikematkailusta. Toisaalta on selvää, että jos Suomen matkailupalvelut eivät seuraa yleismaailmallista palvelutasoa ja kysyntää ja ovat silti kalliita, ei menestyminen pelkillä perustekijöillä ole pitkään mahdollista. Maahamme tarvitaan monipuolisia, korkean kansainvälisen tason loma-, kongressi-, kokous ja liikematkailukohteita, joita ei Suomessa ole tällä hetkellä kuin muutama. Matkailun aluetaloudellista merkitystä arvioitaessa on luotettavin seurata yksinkertaisesti alueen majoitus- ja ravitsemistoimialan kehitystä. Laskemalla alueen majoitus- ja ravitsemistoimialan osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta ja henkilötyövuosista saadaan esille toimialan suhteellinen merkitys. Majoitus- ja ravitsemistoimialan suhteellinen merkitys sekä liikevaihdolla että henkilötyövuosilla mitattuna on Suomessa suurin Lapissa, noin kaksinkertainen koko maan keskiarvoihin verrattuna. Lapin jälkeen majoitus- ja ravitsemistoimialan merkitys on Ahvenanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Hämeelle majoitus- ja ravitsemistoimialan merkitys on valtakunnan keskitason 3

4 alapuolella eli majoitus- ja ravitsemistoimialan suhteellisen merkityksen kasvu on tavoiteltavaa ja realistista. Hämeen alueella on meneillään useita matkailun kehittämisinvestointeja, joiden avulla maakunnan matkailun vetovoimaisuutta kyetään merkittävästi parantamaan ja siten vastaamaan maailmalta tuleviin kysyntäpaineisiin. Mainittakoon tässä esimerkkeinä mm. Vanajanlinnan alueen elinkeinorakenteen kehittämiseen tähtäävät investoinnit, Aulangon alueen monipuolistaminen ja Verkatehtaan alueen rakentaminen Suomen yhdeksi modernimmaksi kokous-, kulttuuri- ja kongressikeskukseksi. Kansainvälisten kongressien määrä lisääntyy matkailutoimialan kasvun myötä. Maailmassa järjestettiin vuonna 1999 UIA:n (Union of International Associations, kongressitilastot 2000) tietojen mukaan 9400 kansainvälistä järjestökongressia. Kongressit jakautuivat 180 maahan ja yli 70% niistä pidettiin tilaston 20 kärkimaassa. Näiden lisäksi maailmassa järjestettiin vähintään yhtä monta yrityskonferenssia, joita ei tilastoida yhtä virallisesti kuin järjestökongresseja. UAI:n tilastojen (uusin tilasto) mukaan järjestökongressit jakaantuivat vuonna 2001 seuraavasti: 59 % järjestettiin Euroopassa, 20% Pohjois-Amerikassa, 12% Aasiassa, 5 % Oseaniassa ja 4% Afrikassa. Euroopalla on vahva asema järjestökongressien pitopaikkana. Pohjois-Amerikka puolestaan on yrityskongressien luvattua aluetta. Kaikista maailman yrityskongresseista arviolta 2/3 (tarkat tilastot puuttuvat) järjestetään Pohjois-Amerikassa, jossa niiden osuus kaikista järjestetyistä kongresseista on 80%. Kongressien määrä tulee kaikkien ennusteiden mukaan lisääntymään tulevaisuudessa, koska kansainvälistyminen talouselämän, kulttuurin ja poliittisen toiminnan aloilla voimistuu. Nykyisten trendien valossa kongressien määrä maailmassa kasvaa 2-3 %:n vuosivauhtia. Kongressien isännyydestä tullaan käymään yhä tiukempaa kilpailua, koska kongressikeskusten ja konferenssihotellien lukumäärä kasvaa myös kovaa vauhtia, samalla kun matkustaminen maailmassa helpottuu, vaikka terrorismin ja muiden kansainvälisten esim. SARS:n uhka painaakin niin turistien kuin liikematkailijoiden matkustusintoa. Yhtenä esimerkkinä kongressibisnekseen voimakkaasti panostavasta maasta on UAE:ssa sijaitseva Dubai. Alueelle on viime vuosina rakennettu kymmeniä vähintään viiden tähden kongressihotelleja, joiden tilakapasiteetti on samaa luokkaa kuin suomalaisten kongressi- ja konserttikeskusten. Parhaillaan Dubaihin rakennetaan kahta ns. Palm Beach Islandia eli palmun muotoista tekosaarta, jonne molempiin tulee 40 viiden tähden luksushotellia, täydellisine kongressivarusteluineen. Saksalaiset ja Italialaiset ovatkin alkaneet viime vuosina keskittämään kongressejaan Dubaihin. Suomen kilpailuasema kansainvälisillä matkailumarkkinoilla on hyvä. Vaikka Suomella ei olekaan massamatkailun edellytyksiä, antavat maamme sijainti- ja vetovoimatekijät kohtuullisen hyvät lähtökohdat monen tyyppiselle matkailulle. Suomea voidaankin pitää matkailuimagollisesti ensisijaisesti luontopainotteisena aktiivilomailun maana ja toissijaisesti kongressi- ja liikematkailumaana. Menestyviä yksiköitä tulevaisuudessa ovat ne, jotka kykenevät tarjoamaan samanaikaisesti ja fyysisesti samassa paikassa sekä kongressi- ja kokouspalvelut että monipuoliset liikunta- ja luontopalvelut. Tällaisen matkailullisen vetovoimakokonaisuuden rakentaminen edellyttää kuitenkin vahvaa panostusta tuotteistamiseen, mikä lähes kaikkialla Suomessa on tällä hetkellä laiminlyöty. Suomi on kokoonsa nähden merkittävä kansainvälisten järjestöjen kokousmaa ja se on vakiinnuttanut asemansa maailman suosituimpien kongressimaiden joukossa. Maamme on (UAI, 4

5 kongressitilastot 2001) Pohjoismaiden toiseksi suosituin kongressimaa, heti Ruotsin jälkeen sijoittuen sijalle 14. (Tanska oli 16., Norja 20.). Suosituin kongressimaa oli jälleen kerran USA, toinen Ranska ja kolmas Iso-Britannia. Kaupunkien välisessä kisassa Helsingin sijaluku oli sama 14. Tukholman sijoitus oli 11. ja Pohjolan kongressikaupunkien voiton vei taas kerran Kööpenhamina, jonka sijoitus oli 7. Maailman suosituin kongressikaupunki oli taas kerran Pariisi, toinen Bryssel (EU:n päämajan ansiosta) ja kolmas Lontoo. Vuonna 2001 Suomessa järjestettiin 282 kansainvälistä kokousta (järjestöt), joihin osallistui osallistujaa. Vuoden kongressimatkailutulot olivat 93 miljoonaa euroa. Noin neljännes kaikista kongresseista (yliopisto- ja järjestöt) oli lääketieteen alalta. Muut suorituimmat alat olivat teknologia, tietotekniikka ja yhteiskuntatieteet. Vilkkain kokousjakso ajoittui toukokuusta syyskuuhun, jolloin pidettiin kolme neljännestä kaikista kongresseista. Vilkkaimmat kuukaudet olivat kesäkuu ja elokuu. Lähes puolet kaikista osallistujista osallistui näiden kahden huippukuukauden kongresseihin (FCB:n tilastot, 2001). Kongressit kestivät noin neljä päivää ja niihin osallistui keskimäärin 196 osallistujaa. Suuria, yli 1000 hengen kongresseja järjestettiin kahdeksan. Niitä pidettiin eniten Tampereella. Suomen menestyminen hyvin kongressien hankinnassa perustuu siihen, että suomalaisilla kaupungeilla on suuri rooli kongressien hankinnassa. Suurimmilla kaupungeilla on oma organisaationsa yksinomaan kongressien hankintaa varten. Lisäksi Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kongressikilpailussa ovat: - turvallisuus ja luotettavuus - tieteen ja tutkimuksen korkea taso - korkea elintaso ja hyvät kulkuyhteydet - ajanmukaiset, hyvin varustetut kongressikeskukset - monipuoliset, tasokkaat kokouspalvelut - kaunis, turmeltumaton luonto ja hyvät ohjelmapalvelut - omaperäinen, eksoottinen ja monimuotoinen kulttuurielämä Yrityskongressien saamiseksi tarvitaan laadukas ja riittävän monimuotoisen palvelutarjonnan omaava kongressihotelli. Vuonna 2000 yrityskongresseista 67% maailmalla pidettiin kaupunkien keskustahotelleissa ja vain 33% monitoimisissa kongressikeskuksissa. Suomesta puuttuu tällä hetkellä riittävän laadukas, kaupungin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva, monipuoliset palvelut omaava kongressihotelli. Alueilla vireillä olevien mittavien matkailuinvestointien toteutumisen jälkeen Hämeen on mahdollisuus saada oma osuutensa kasvavasta kansainvälisestä kongressi- ja kokouskysynnästä, mikä on suoraa matkailutuloa Hämeeseen ja mahdollistaa koko maakunnan kehittämisen työmatkailun mekaksi Suomessa. Näiden kansainväliset mitat täyttävien kohteiden lisäksi Hämeen alueella sijaitsevien muiden laadukkaiden kokouspaikkojen ( mm. hotelli, useat kartanot sekä maaseutumatkailukohteet ympäri maakuntaa) ketjuttamisella ja niiden palvelujen tuotteistamisella Hämeellä on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä pääkaupunkiseudun ulkopuoliseksi ykkösalueeksi työmatkailussa. 5

6 2. Suomen matkailu / SWOT Seuraava SWOT-analyysi kuvaa eräitä yleisiä matkailun, kongressi- ja kokousbisneksen, liikematkailun sekä majoitusalan vahvuuksia, heikkouksia ja lähitulevaisuuden mahdollisuuksia sekä uhkia Suomen näkökulmasta. Analyysi antaa Hämeen matkailulle alueen kehittämiselle valtakunnalliset raamit, joiden sisällä liiketoimintaa tullaan harjoittamaan. VAHVUUDET Suomen luonto Suomi on moderni, turvallinen ja siisti Euroopan viimeinen erämaa, talvi, kesäkauden yötön yö, ruska Vahvat alan yhteistoimintaorganisaatiot elinkeinon kehittämisessä ja markkinoinnissa Kehittyneet matkailupalvelut Valmista kapasiteettia on runsaasti Yksiköillä on joustavuutta liikeideamuutoksiin Ohjelma- ja liitännäispalvelujen tarjontaa on jo kehitetty Ala on elpynyt taloudellisesti MAHDOLLISUUDET Kilpailukyvyn parantaminen suhteessa kilpailijoihin Uusien kysynnän kasvualueiden löytäminen Asiakkaiden arvojen ja odotusten huomioonottaminen Erityisryhmien löytäminen Asiakassegmentointi ja täsmämarkkinointi Kansainvälistymisen merkityksen sisäistäminen Tuotteistaminen (valmiit tuotteet/palvelut, uudet) Asiakaspalvelun kehittäminen Laadun kehittäminen Verkostoituminen (oikeiden toimijoiden kanssa) Kestävän kehityksen ja luontoarvojen huomioiminen Yksikkökoon suurentaminen kannattavuuden parantamiseksi HEIKKOUDET JA UHAT Pienillä ja yksityisillä yrityksillä riittämättömästi taloudellisia voimavaroja kehittämiseen Henkilöstöpalvelujen kehittäminen puutteellista Laman jäljet näkyvät yhä niin puitteissa kuin palvelun laadussa Ylikapasiteetin alueellinen epätasaisuus Kapasiteetin edelleen alhainen käyttöaste Muun kuin hotelli- ja majoitustoiminnan kehitys pysähtynyt Markkinoiden tarpeita (nykyisiä ja odotuksia) ei tunneta riittävästi Markkinointi puutteellista ja markkinointitoimenpiteet tehottomia Tuotekehitys/tuotteistaminen yhä puutteellista Toimijoiden välinen yhteistyö vaikeata Suomalaisten matkailijoiden kiinnostuksen puute kotimaan valmismatkoja kohtaan Myyntitaidon osaaminen puuttuu 6

7 3. Hämeen matkailun visio Häme kärkikohteineen on työmatkailussa Suomen merkittävin alue pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja perhematkailussa kolmen merkittävimmän alueen joukossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuonna Lisäksi Häme on valtakunnan tunnetuin teematuotealue matkailussa vuonna Lisäksi Häme-brändi on matkailijalle laadun ja yritykselle kilpailukyvyn tae. 4. Strategiset valinnat Nykyinen sillisalaattipolitiikka lopetetaan ja valitaan rohkeasti kärkituotteet, joiden kautta mennään markkinoille. Lisäksi tehdään strategiset valinnat myynnin ja markkinoinnin, kehittämisen sekä informaation jakelun suhteen. Tulevaisuudessa on vain yksi keskitetty myynti- ja markkinointiorganisaatio ns. yrityskohtaisen lisämyynnin toteuttamiseksi, valitut kehittäjäorganisaatiot keskittyvät vain kehittämiseen/kehittämisen koordinointiin ja kunnat informaation tuottamiseen/jakeluun valittujen strategioiden pohjalta. Maakunnallinen matkailumarkkinointi on aina keskitettyä ja jokainen markkinointitoimenpide on linjassa valittujen strategioiden kanssa. Rahoittajat pyrkivät resurssoimaan pääosin vain sellaisia hankkeita, jotka tukevat valittuja strategioita. 5. Primääritavoite Hämeestä tehdään pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseva työmatkailun mekka Suomeen (kansainvälisen tason kongressit, linna-, kartano- tai hotelli- ja maaseutuelämyskokoukset) 5.1 Kansainvälinen taso - Valitaan Hämeestä kansainvälisen tason kokoustuotekärjet. Kokousmatkailun kärkituotteiden sekä sopivan oheispalvelutuotetarjonnan pohjalle rakennetaan konkreettiset strategiat, toimenpiteet ja ydinviesti kansainvälisille markkinoinnille. - Lisäksi pyritään markkinoinnin ja henkilökohtaisen myyntityön kautta hyödyntämään pääkaupunkiseudun kongressitarjonta siten, että saataisiin kongressien ilta- ja oheisohjelmia nykyistä enemmän Hämeeseen. 5.2 Valtakunnallinen taso - Kansainvälisten kokoustuotteiden lisäksi muut Forssan, Hämeenlinnan sekä Riihimäen seudun linna-, kartano-, hotelli- ja maaseudun elämyskohteet sekä oheispalvelut, jotka täyttävät tällä hetkellä valtakunnallisten kokousjärjestäjien vaatimukset laadun suhteen täydentävät kansainvälisen tason tuotteita. - Lähitulevaisuudessa panostettava tuotteistamisen kautta laadun nostamiseen niin kansainvälisen tason kuin valtakunnallisen tason tuotteiden osalta ja yritysten verkostoitumiseen tuotekehityksen ja markkinoinnin osalta. 7

8 6. Sekundääritavoite Hämeestä rakennetaan yksi kolmesta merkittävimmästä perhematkailualueesta pääkaupunkiseudun ulkopuolella kesäajaksi. Lisäksi ryhdytään tuotteistamaan muiden loma-aikojen tuotteita yhdessä yrittäjien kanssa (joulu, pääsiäinen, syyslomat, hiihtolomat) 6.1 Valtakunnallinen taso - Perhematkailun teemapuistot, kylpylät sekä laivayritykset kärkituotteina kesän osalta liikkeelle lähdettäessä. Talven osalta myös loma-aikoina ja laajemminkin kylpylät. - Lähitulevaisuudessa tuotteistamisen kautta lisää valtakunnallisen tason vapaa-ajanmatkailun tuotteita (mm. valtakunnalliset tapahtumat, maaseutumatkailun konkreettiset tuotteet, lomaaikatuotteet ja kulttuurihistorialliset tuotteet) 7. Tertiääritavoite 7.1 Kansainvälinen ja valtakunnallinen taso (syntyy tuotteistamisen kautta) Hämeestä rakennetaan kansainväliseen ja valtakunnalliseen matkailuun ns. teematuotealue, joilla se on tunnettu ympäri maailmaa tarkoin valituilla kohdemarkkinoilla vuonna Tuotteistamisprosessin kautta vuosina rakennetaan muutama uusi teematuote tarkkaan valituille maailman ja valtakunnan markkinoille. Tällaisia teematuotteita voidaan lähteä rakentamaan mm. Lounais-Hämeen hevostarjonnan, maakunnan lasi- ja kädentaitojen osaamisen ja golfiin liittyvän harrastematkailun ympärille. 8. Toimijoiden roolit 8.1 Myynti ja markkinointi - Yritykset ovat itse pääjakelijoita, hoitaen kukin oman myynnin ja markkinoinnin. Hämeen Matkailu Oy:n roolina on toimia Hämeen alueen keskitettynä myynti- ja markkinointiyksikkönä (ks. liite), vastuulla ns. lisämyynnin toteuttaminen yrityksille - Kaikille Hämeen Matkailu Oy:n palveluksessa oleville henkilöille, jotka tekevät myynti- ja markkinointityötä järjestetään keväästä 2004 alkaen intensiivikoulutusta osaamisen lisäämiseksi. - Tulevaisuudessa myynti- ja markkinointikoulusta järjestetään säännöllisin väliajoin henkilökunnalle niin Suomessa kuin ulkomailla. - Markkinoinnin perustaksi rakennetaan ydinviesti strategisten valintojen pohjalta. Viesti pidetään pitkäjänteisesti samana ottaen kuitenkin huomioon markkinoilla tapahtuvat muutokset. - Maakunnalliseen vahvaan matkailumarkkinointiin sekä kotimaassa että ulkomailla varataan rahoittajien taholta riittävästi taloudellisia panoksia. 8

9 8.2 Kehittäminen, tuotteistaminen ja tuotekehitys - Seudulliset kehittämisyhtiöt vastaavat tulevaisuudessa sovitun työnjaon puitteissa matkailun kehittämisestä ja kehittämiseen tarvittavasta koordinoinnista. - Tuotteistamisen ja matkailun tuotekehittämisen toteuttamiseksi sovitaan seuduttaisesta työnjaosta. Hämeen kokous- ja ryhmämatkailun kehittäminen toteutetaan Hämeenlinnan seutuvetoisesti, teematuotematkailu (luonto- ja maaseutumatkailutuotteet, hevosmatkailutuotteet, harrastetuotteet sekä lasi- ja kädentaitojen osaaminen) toteutetaan Forssan seutuvetoisesti ja perhematkailun kehittäminen Riihimäen seutuvetoisesti. - Seudulliset kehittämisyhtiöt toimivat projektiorganisaatioina tiiviissä yhteistyössä Hämeen Matkailu Oy:n, oppilaitosten ja merkittävimpien rahoittajien (TE-Keskus, Hämeen liitto, ESLH) kanssa. - Hämeen liitto keskittyy valittujen strategioiden pohjalta kehittämishankkeiden rahoitukseen sekä rakentamaan maakuntatason strategioita. - Syksyn 2003 aikana aloitetaan matkailun tuotekehitysstrategian toteutus asiakaslähtöisesti tuotteistamalla tuotteistettavissa oleva matkailutarjonta myytävään ja markkinoitavaan muotoon Hämeen Matkailu Oy:lle. - Tuotteistamiskohteina perhelomakohteiden tarjonta, linna-, kartano- ja hotelliyritysten sekä maaseutuelämyskohteiden kokoustarjonta ja oheispalvelut, tapahtumat, maaseutu- ja luontomatkailutarjonta, kulttuurihistorialliset kohteet ja design-matkailu (lasi- ja kädentaitojen osaaminen) Hämeessä, Lounais-Hämeen hevostarjonta. 8.3 Informaation tuottaminen ja jakelu - Informaation tuottamisen ja jakelun koordinointivastuu Hämeen Matkailu Oy:llä, jotta perusinformaatio tukee valittuja strategioita ja käytännön myyntiä sekä markkinointia - Kunnat ja seutukunnat vastaavat strategian mukaisen matkailun perusinformaation tuottamisesta ja jakelusta (kaupunki- ja kuntaesitteet, seutuesitteet, infopisteet jne.). - Hamk:n yhteydessä toimii maakunnallinen matkailun osaamiskeskittymä Traves, jonka ydintehtävä on tuottaa jatkuvasti uusia matkailun osaajia, uutta, ajankohtaista tietoa operatiivisille toimijoille kehittämistyön, myynnin sekä markkinoinnin tueksi. - Osaamiskeskittymä Travesin tehtävänä on tuottaa myös strategian mukaiset, yhteisesti hyväksytyt Hämeen matkailun mittarit ja vastata mittarien avulla matkailun systemaattisesta seurannasta. - Kaikkien matkailualan oppilaitosten on myös tuettava matkailun strategisen linjauksen mukaista kehitystä alueella. 9

10 8.4 Rahoitus 8.5 Tapahtumat - TE-keskus ja Hämeen liitto, Lääninhallitus toimivat päärahoittajina matkailun julkisen rahoituksen osalta kehittämishankkeissa - Kunnat eivät enää suoraan rahoita kehittämisprojekteja, vaan kunnat resurssoivat omistamiaan kehittämiskeskuksia ja maakuntaliittoa vuosittain riittävällä budjettirahoituksella, jotta niillä on ns. kunta/omarahoitusosuus projektien organisoimiseksi. - Kuntien rahoitus matkailuun pitää jatkossa perustua enemmän liiketoiminnan ostopalveluihin kuin esim. suoraan tukeen tai jäsenmaksupohjaisiin tukiin. Näin saavutetaan nykyistä parempi rahoituksen läpinäkyvyys ja tehokkaampi omistajapolitiikka. - Hämeen Matkailu ry:stä pitää tehdä maakunnallinen, vuorovaikutteinen keskustelufoorumi. Sen kautta maakunnan matkailuväki saa ajankohtaista tietoa matkailun operatiivisista linjauksista - Kulttuuritapahtumille, messuille ja kulttuuritoimijoille rakennetaan mahdollisimman pian konkreettinen toimintamalli, joka tukee nyt valittuja strategioita ja visiota. Siinä määritellään markkinoinnin, jakelun ja tuotekehityksen tavoitteet. Toimintamallissa tullaan määrittelemään myös kulttuuritapahtumien, messujen ja kulttuuritoimijoiden rahoituksen perusta sekä koordinaatio- ja johtamisvastuut. 9. Tiedonkulun organisoiminen ja varmistaminen Strategisen prosessin viemiseksi käytäntöön, tiedon kulun varmistamiseksi ja yhteistyön tehostamiseksi perustetaan lisäksi seuraavat työryhmät, joiden tehtävänä on omalla vastuualueellaan koordinoida meneillään olevia hankkeita, projekteja ja myynnin sekä markkinoinnin kehittymistä operatiivisen toiminnan tukena. HÄMEEN MATKAILUN KOORDINAATIORYHMÄ Hämeen matkailun koordinaatioryhmä (kokoontuu n. 3 x vuodessa). Koollekutsuja Hämeen liitto. - Hämeen liitto (pj/maakuntajohtaja) - Hämeen Matkailu Oy (siht./hämeen Matkailu Oy:n toimitusjohtaja) - Seudulliset kehittämisyhtiöt - Yritykset - Seutukuntien edustajat - TE-Keskus - ESLH - Hämeen maaseutukeskus - Hamk/Traves 10

11 Tehtävä: Koordinoida Hämeen maakunnan matkailun strategioiden toteutumista, linjata/uudistaa strategioita tarvittaessa ja tehostaa kaikin mahdollisin tavoin eri toimijoiden välistä maakunnallista yhteistyötä (mm. tiedonkulku ja yhteiset projektit seutujen välillä). OPERATIIVISET TYÖRYHMÄT 1. Rahoitustyöryhmä = MYR:n sihteeristö (kokoontuu 1 x kuukaudessa). Koollekutsuja Hämeen liitto. Tehtävä: - TE-keskus - Hämeen liitto (pj/maakuntajohtaja) - Seudulliset kehittämisyhtiöt - ESLH Hämeen maakunnan matkailuun liittyvien hankkeiden/projektien rahoitusseuranta, jotta kaikki hankkeet/projektit tukevat valittuja strategioita ja kaikki tahot ovat tietoisia millaisia hankkeita rahoitetaan eri seuduilla. 2. Kehittämistyöryhmä (kokoontuu 1 x kuukaudessa). Koollekutsuja Hämeen Matkailu Oy. - Seudulliset kehittämisyhtiöt - Seutukuntien edustajat - Hämeen ammattikorkeakoulu/traves - Hämeen Matkailu Oy (pj/hämeen Matkailu Oy/toimi.joht., siht.) - Ulkopuolinen asiantuntija ja Hämeen liiton edustaja (koordinointirooli) Tehtävä: Matkailun kehittämis- ja koordinointivastuu. Kehittämistyöryhmän avulla kaikkien seutukuntien hankkeita kyetään koordinoimaan, jotta ne tukevat yhdessä valittuja strategioita ja samalla päästään matkailun kehittämispolitiikassa lähemmäksi maakunnallista tasoa. 3. Asiakashallintatyöryhmä (kokoontuu 3 x vuodessa). Koollekutsuja Hämeen Matkailu Oy. Tehtävä: - Hämeen Matkailu Oy (pj, siht.) - Matkailuyrittäjät - Asiakkaat Toimia tutkana markkinoille päin. Asiakashallintatyöryhmän kautta saadaan ajankohtaista ja täsmällistä tietoa Hämeen matkailun mahdollisuuksista, ongelmista ja pullonkauloista. Näin kyetään sekä vastamaan asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman nopeasti että löytämään kehittämispotentiaali, mille on markkinoilla kysyntää. 11

12 LIITE HÄMEEN MATKAILU OY Hallitus Toimitusjohtaja Markkinointi 1 hlö Myynti Työmatkailu Vapaa-ajan matkailu kokoukset 2 hlöä kongressit 1 hlö teematuotteet 1 hlö perhematkailu (tapaht, paketit) 1 hlö KV-markkinat kotimaan markkinat 12

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Häme markkinointi 2.0. Päättäjätilaisuus 22.02.2010

Häme markkinointi 2.0. Päättäjätilaisuus 22.02.2010 Häme markkinointi 2.0 Päättäjätilaisuus 22.02.2010 AGENDA 08.30 Aamukahvi 08.50 Avauspuheenvuoro Maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen 09.00 Häme-markkinointi uudella vuosikymmenellä

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki Maksutonta apua kongressihakijalle Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki MATKAILU JA KONGRESSIT HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot