Liite 1. Hämeen matkailun strategisten toimintalinjausten täsmennyksiä vuosille FORTONE EVENT CONSULTING FEC LTD

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 1. Hämeen matkailun strategisten toimintalinjausten täsmennyksiä vuosille 2003 2006 FORTONE EVENT CONSULTING FEC LTD"

Transkriptio

1 Liite 1. Hämeen matkailun strategisten toimintalinjausten täsmennyksiä vuosille FORTONE EVENT CONSULTING FEC LTD

2 SISÄLTÖ Johdanto 3 1. Alueelliset ja toiminnalliset perustelut toimintalinjauksille 3 2. Suomen matkailu / SWOT 6 3. Hämeen matkailun visio 7 4. Strategiset valinnat 7 5. Primääritavoite Kansainvälinen taso Valtakunnallinen taso 7 6. Sekundääritavoite Valtakunnallinen taso 8 7. Tertiääritavoite Kansainvälinen ja valtakunnallinen taso 8 8. Toimijoiden roolit Myynti ja markkinointi Kehittäminen, tuotteistaminen ja tuotekehitys Informaation tuottaminen ja jakelu Rahoitus Tapahtumat Tiedonkulun organisoiminen ja varmistaminen 10 Liitteet Hämeen matkailu toimijakaavio Hämeen Matkailu Oy 2

3 Johdanto Tämän kehittämissuunnitelman tarkoituksena on täydentää matkailun strategisia toimintalinjauksia siten, että aiemmin tehdyt strategiset valinnat kyetään viemään tehokkaasti käytäntöön ja näin kyetään entisestäkin kasvattamaan matkailutuloa Hämeessä. Suunnitelman alussa esitetään alueelliset ja toiminnalliset perustelut toimintalinjauksille eli tarkastellaan kuluttajamatkailun ja kongressi- sekä kokousmatkailun markkinoita maailmalla, Suomessa ja esitetään sen jälkeen Suomen matkailun SWOT-analyysi. Tämän jälkeen esitetään Hämeen matkailun visio, strategiset valinnat, määritellään matkailun kärkituotteet, joiden perustalle määritellään niiden toiminnan tasot (kansainvälinen, valtakunnallinen ja maakunnallinen). Tämän jälkeen määritetään keskeisten toimijoiden roolit ja vastuut sekä lopuksi esitetään toimintamalli tiedonkulun varmistamiseksi eri toimijoiden kesken. 1. Alueelliset ja toiminnalliset perustelut toimintalinjauksille Matkailu on maailman peruselinkeinoista edelleen voimakkaimmin kasvava ja kehittyvä toimiala. Vuonna 2000 maailmalla matkusti 700 miljoonaa turistia. Vuoteen 2020 mennessä luvun ennustetaan nousevan 1,6 miljardiin (HS ). Maailman matkailu- ja turismijärjestön (World Travel & Tourism Council) presidentin Jean-Claude Baumgartenin mukaan matkailutoimialan kasvu lähtee liikkeelle vuonna 2003 kuluttajamatkailusta. Liikematkailu lähtee Baumgartenin mukaan nousuun vasta Hän arvioi kuitenkin AIPC:n (International Association of Congress Centres) vuosikokouksen puheenvuorossaan ( , Teneriffa),että lähivuosina matkailukysyntä kasvaa 6%, luoden maailmaan 6,8 miljoonaa työpaikkaa. Suomen kasvuksi hän arvioi 4,1 %:n suuruiseksi, jolla Suomi sijoittuu maailmassa sijalle 10. Työpaikkoja em. kasvu synnyttäisi kappaletta. Viimeaikainen maailmantilanteen kehitys on ennestään korostanut Suomen matkailullisia ylivoimatekijöitä: turvallisuus, rauhallisuus, puhtaus, väljyys, kaikinpuolinen korkea laatutaso, hyvät liikenneyhteydet jne. Kasvua rajoittavana tekijänä Suomessa on korkea hinta- ja kustannustaso. Suomi ei ole massamatkailukohde. Tämä ei kuitenkaan ole ylivoimainen ongelma, pikemminkin päinvastoin. Laadulla on hintansa oli kysymys luonto-, liikunta- tai kulttuuripainotteisesta aktiivilomailusta tai sitten kongressi- ja liikematkailusta. Toisaalta on selvää, että jos Suomen matkailupalvelut eivät seuraa yleismaailmallista palvelutasoa ja kysyntää ja ovat silti kalliita, ei menestyminen pelkillä perustekijöillä ole pitkään mahdollista. Maahamme tarvitaan monipuolisia, korkean kansainvälisen tason loma-, kongressi-, kokous ja liikematkailukohteita, joita ei Suomessa ole tällä hetkellä kuin muutama. Matkailun aluetaloudellista merkitystä arvioitaessa on luotettavin seurata yksinkertaisesti alueen majoitus- ja ravitsemistoimialan kehitystä. Laskemalla alueen majoitus- ja ravitsemistoimialan osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta ja henkilötyövuosista saadaan esille toimialan suhteellinen merkitys. Majoitus- ja ravitsemistoimialan suhteellinen merkitys sekä liikevaihdolla että henkilötyövuosilla mitattuna on Suomessa suurin Lapissa, noin kaksinkertainen koko maan keskiarvoihin verrattuna. Lapin jälkeen majoitus- ja ravitsemistoimialan merkitys on Ahvenanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Hämeelle majoitus- ja ravitsemistoimialan merkitys on valtakunnan keskitason 3

4 alapuolella eli majoitus- ja ravitsemistoimialan suhteellisen merkityksen kasvu on tavoiteltavaa ja realistista. Hämeen alueella on meneillään useita matkailun kehittämisinvestointeja, joiden avulla maakunnan matkailun vetovoimaisuutta kyetään merkittävästi parantamaan ja siten vastaamaan maailmalta tuleviin kysyntäpaineisiin. Mainittakoon tässä esimerkkeinä mm. Vanajanlinnan alueen elinkeinorakenteen kehittämiseen tähtäävät investoinnit, Aulangon alueen monipuolistaminen ja Verkatehtaan alueen rakentaminen Suomen yhdeksi modernimmaksi kokous-, kulttuuri- ja kongressikeskukseksi. Kansainvälisten kongressien määrä lisääntyy matkailutoimialan kasvun myötä. Maailmassa järjestettiin vuonna 1999 UIA:n (Union of International Associations, kongressitilastot 2000) tietojen mukaan 9400 kansainvälistä järjestökongressia. Kongressit jakautuivat 180 maahan ja yli 70% niistä pidettiin tilaston 20 kärkimaassa. Näiden lisäksi maailmassa järjestettiin vähintään yhtä monta yrityskonferenssia, joita ei tilastoida yhtä virallisesti kuin järjestökongresseja. UAI:n tilastojen (uusin tilasto) mukaan järjestökongressit jakaantuivat vuonna 2001 seuraavasti: 59 % järjestettiin Euroopassa, 20% Pohjois-Amerikassa, 12% Aasiassa, 5 % Oseaniassa ja 4% Afrikassa. Euroopalla on vahva asema järjestökongressien pitopaikkana. Pohjois-Amerikka puolestaan on yrityskongressien luvattua aluetta. Kaikista maailman yrityskongresseista arviolta 2/3 (tarkat tilastot puuttuvat) järjestetään Pohjois-Amerikassa, jossa niiden osuus kaikista järjestetyistä kongresseista on 80%. Kongressien määrä tulee kaikkien ennusteiden mukaan lisääntymään tulevaisuudessa, koska kansainvälistyminen talouselämän, kulttuurin ja poliittisen toiminnan aloilla voimistuu. Nykyisten trendien valossa kongressien määrä maailmassa kasvaa 2-3 %:n vuosivauhtia. Kongressien isännyydestä tullaan käymään yhä tiukempaa kilpailua, koska kongressikeskusten ja konferenssihotellien lukumäärä kasvaa myös kovaa vauhtia, samalla kun matkustaminen maailmassa helpottuu, vaikka terrorismin ja muiden kansainvälisten esim. SARS:n uhka painaakin niin turistien kuin liikematkailijoiden matkustusintoa. Yhtenä esimerkkinä kongressibisnekseen voimakkaasti panostavasta maasta on UAE:ssa sijaitseva Dubai. Alueelle on viime vuosina rakennettu kymmeniä vähintään viiden tähden kongressihotelleja, joiden tilakapasiteetti on samaa luokkaa kuin suomalaisten kongressi- ja konserttikeskusten. Parhaillaan Dubaihin rakennetaan kahta ns. Palm Beach Islandia eli palmun muotoista tekosaarta, jonne molempiin tulee 40 viiden tähden luksushotellia, täydellisine kongressivarusteluineen. Saksalaiset ja Italialaiset ovatkin alkaneet viime vuosina keskittämään kongressejaan Dubaihin. Suomen kilpailuasema kansainvälisillä matkailumarkkinoilla on hyvä. Vaikka Suomella ei olekaan massamatkailun edellytyksiä, antavat maamme sijainti- ja vetovoimatekijät kohtuullisen hyvät lähtökohdat monen tyyppiselle matkailulle. Suomea voidaankin pitää matkailuimagollisesti ensisijaisesti luontopainotteisena aktiivilomailun maana ja toissijaisesti kongressi- ja liikematkailumaana. Menestyviä yksiköitä tulevaisuudessa ovat ne, jotka kykenevät tarjoamaan samanaikaisesti ja fyysisesti samassa paikassa sekä kongressi- ja kokouspalvelut että monipuoliset liikunta- ja luontopalvelut. Tällaisen matkailullisen vetovoimakokonaisuuden rakentaminen edellyttää kuitenkin vahvaa panostusta tuotteistamiseen, mikä lähes kaikkialla Suomessa on tällä hetkellä laiminlyöty. Suomi on kokoonsa nähden merkittävä kansainvälisten järjestöjen kokousmaa ja se on vakiinnuttanut asemansa maailman suosituimpien kongressimaiden joukossa. Maamme on (UAI, 4

5 kongressitilastot 2001) Pohjoismaiden toiseksi suosituin kongressimaa, heti Ruotsin jälkeen sijoittuen sijalle 14. (Tanska oli 16., Norja 20.). Suosituin kongressimaa oli jälleen kerran USA, toinen Ranska ja kolmas Iso-Britannia. Kaupunkien välisessä kisassa Helsingin sijaluku oli sama 14. Tukholman sijoitus oli 11. ja Pohjolan kongressikaupunkien voiton vei taas kerran Kööpenhamina, jonka sijoitus oli 7. Maailman suosituin kongressikaupunki oli taas kerran Pariisi, toinen Bryssel (EU:n päämajan ansiosta) ja kolmas Lontoo. Vuonna 2001 Suomessa järjestettiin 282 kansainvälistä kokousta (järjestöt), joihin osallistui osallistujaa. Vuoden kongressimatkailutulot olivat 93 miljoonaa euroa. Noin neljännes kaikista kongresseista (yliopisto- ja järjestöt) oli lääketieteen alalta. Muut suorituimmat alat olivat teknologia, tietotekniikka ja yhteiskuntatieteet. Vilkkain kokousjakso ajoittui toukokuusta syyskuuhun, jolloin pidettiin kolme neljännestä kaikista kongresseista. Vilkkaimmat kuukaudet olivat kesäkuu ja elokuu. Lähes puolet kaikista osallistujista osallistui näiden kahden huippukuukauden kongresseihin (FCB:n tilastot, 2001). Kongressit kestivät noin neljä päivää ja niihin osallistui keskimäärin 196 osallistujaa. Suuria, yli 1000 hengen kongresseja järjestettiin kahdeksan. Niitä pidettiin eniten Tampereella. Suomen menestyminen hyvin kongressien hankinnassa perustuu siihen, että suomalaisilla kaupungeilla on suuri rooli kongressien hankinnassa. Suurimmilla kaupungeilla on oma organisaationsa yksinomaan kongressien hankintaa varten. Lisäksi Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kongressikilpailussa ovat: - turvallisuus ja luotettavuus - tieteen ja tutkimuksen korkea taso - korkea elintaso ja hyvät kulkuyhteydet - ajanmukaiset, hyvin varustetut kongressikeskukset - monipuoliset, tasokkaat kokouspalvelut - kaunis, turmeltumaton luonto ja hyvät ohjelmapalvelut - omaperäinen, eksoottinen ja monimuotoinen kulttuurielämä Yrityskongressien saamiseksi tarvitaan laadukas ja riittävän monimuotoisen palvelutarjonnan omaava kongressihotelli. Vuonna 2000 yrityskongresseista 67% maailmalla pidettiin kaupunkien keskustahotelleissa ja vain 33% monitoimisissa kongressikeskuksissa. Suomesta puuttuu tällä hetkellä riittävän laadukas, kaupungin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva, monipuoliset palvelut omaava kongressihotelli. Alueilla vireillä olevien mittavien matkailuinvestointien toteutumisen jälkeen Hämeen on mahdollisuus saada oma osuutensa kasvavasta kansainvälisestä kongressi- ja kokouskysynnästä, mikä on suoraa matkailutuloa Hämeeseen ja mahdollistaa koko maakunnan kehittämisen työmatkailun mekaksi Suomessa. Näiden kansainväliset mitat täyttävien kohteiden lisäksi Hämeen alueella sijaitsevien muiden laadukkaiden kokouspaikkojen ( mm. hotelli, useat kartanot sekä maaseutumatkailukohteet ympäri maakuntaa) ketjuttamisella ja niiden palvelujen tuotteistamisella Hämeellä on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä pääkaupunkiseudun ulkopuoliseksi ykkösalueeksi työmatkailussa. 5

6 2. Suomen matkailu / SWOT Seuraava SWOT-analyysi kuvaa eräitä yleisiä matkailun, kongressi- ja kokousbisneksen, liikematkailun sekä majoitusalan vahvuuksia, heikkouksia ja lähitulevaisuuden mahdollisuuksia sekä uhkia Suomen näkökulmasta. Analyysi antaa Hämeen matkailulle alueen kehittämiselle valtakunnalliset raamit, joiden sisällä liiketoimintaa tullaan harjoittamaan. VAHVUUDET Suomen luonto Suomi on moderni, turvallinen ja siisti Euroopan viimeinen erämaa, talvi, kesäkauden yötön yö, ruska Vahvat alan yhteistoimintaorganisaatiot elinkeinon kehittämisessä ja markkinoinnissa Kehittyneet matkailupalvelut Valmista kapasiteettia on runsaasti Yksiköillä on joustavuutta liikeideamuutoksiin Ohjelma- ja liitännäispalvelujen tarjontaa on jo kehitetty Ala on elpynyt taloudellisesti MAHDOLLISUUDET Kilpailukyvyn parantaminen suhteessa kilpailijoihin Uusien kysynnän kasvualueiden löytäminen Asiakkaiden arvojen ja odotusten huomioonottaminen Erityisryhmien löytäminen Asiakassegmentointi ja täsmämarkkinointi Kansainvälistymisen merkityksen sisäistäminen Tuotteistaminen (valmiit tuotteet/palvelut, uudet) Asiakaspalvelun kehittäminen Laadun kehittäminen Verkostoituminen (oikeiden toimijoiden kanssa) Kestävän kehityksen ja luontoarvojen huomioiminen Yksikkökoon suurentaminen kannattavuuden parantamiseksi HEIKKOUDET JA UHAT Pienillä ja yksityisillä yrityksillä riittämättömästi taloudellisia voimavaroja kehittämiseen Henkilöstöpalvelujen kehittäminen puutteellista Laman jäljet näkyvät yhä niin puitteissa kuin palvelun laadussa Ylikapasiteetin alueellinen epätasaisuus Kapasiteetin edelleen alhainen käyttöaste Muun kuin hotelli- ja majoitustoiminnan kehitys pysähtynyt Markkinoiden tarpeita (nykyisiä ja odotuksia) ei tunneta riittävästi Markkinointi puutteellista ja markkinointitoimenpiteet tehottomia Tuotekehitys/tuotteistaminen yhä puutteellista Toimijoiden välinen yhteistyö vaikeata Suomalaisten matkailijoiden kiinnostuksen puute kotimaan valmismatkoja kohtaan Myyntitaidon osaaminen puuttuu 6

7 3. Hämeen matkailun visio Häme kärkikohteineen on työmatkailussa Suomen merkittävin alue pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja perhematkailussa kolmen merkittävimmän alueen joukossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuonna Lisäksi Häme on valtakunnan tunnetuin teematuotealue matkailussa vuonna Lisäksi Häme-brändi on matkailijalle laadun ja yritykselle kilpailukyvyn tae. 4. Strategiset valinnat Nykyinen sillisalaattipolitiikka lopetetaan ja valitaan rohkeasti kärkituotteet, joiden kautta mennään markkinoille. Lisäksi tehdään strategiset valinnat myynnin ja markkinoinnin, kehittämisen sekä informaation jakelun suhteen. Tulevaisuudessa on vain yksi keskitetty myynti- ja markkinointiorganisaatio ns. yrityskohtaisen lisämyynnin toteuttamiseksi, valitut kehittäjäorganisaatiot keskittyvät vain kehittämiseen/kehittämisen koordinointiin ja kunnat informaation tuottamiseen/jakeluun valittujen strategioiden pohjalta. Maakunnallinen matkailumarkkinointi on aina keskitettyä ja jokainen markkinointitoimenpide on linjassa valittujen strategioiden kanssa. Rahoittajat pyrkivät resurssoimaan pääosin vain sellaisia hankkeita, jotka tukevat valittuja strategioita. 5. Primääritavoite Hämeestä tehdään pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseva työmatkailun mekka Suomeen (kansainvälisen tason kongressit, linna-, kartano- tai hotelli- ja maaseutuelämyskokoukset) 5.1 Kansainvälinen taso - Valitaan Hämeestä kansainvälisen tason kokoustuotekärjet. Kokousmatkailun kärkituotteiden sekä sopivan oheispalvelutuotetarjonnan pohjalle rakennetaan konkreettiset strategiat, toimenpiteet ja ydinviesti kansainvälisille markkinoinnille. - Lisäksi pyritään markkinoinnin ja henkilökohtaisen myyntityön kautta hyödyntämään pääkaupunkiseudun kongressitarjonta siten, että saataisiin kongressien ilta- ja oheisohjelmia nykyistä enemmän Hämeeseen. 5.2 Valtakunnallinen taso - Kansainvälisten kokoustuotteiden lisäksi muut Forssan, Hämeenlinnan sekä Riihimäen seudun linna-, kartano-, hotelli- ja maaseudun elämyskohteet sekä oheispalvelut, jotka täyttävät tällä hetkellä valtakunnallisten kokousjärjestäjien vaatimukset laadun suhteen täydentävät kansainvälisen tason tuotteita. - Lähitulevaisuudessa panostettava tuotteistamisen kautta laadun nostamiseen niin kansainvälisen tason kuin valtakunnallisen tason tuotteiden osalta ja yritysten verkostoitumiseen tuotekehityksen ja markkinoinnin osalta. 7

8 6. Sekundääritavoite Hämeestä rakennetaan yksi kolmesta merkittävimmästä perhematkailualueesta pääkaupunkiseudun ulkopuolella kesäajaksi. Lisäksi ryhdytään tuotteistamaan muiden loma-aikojen tuotteita yhdessä yrittäjien kanssa (joulu, pääsiäinen, syyslomat, hiihtolomat) 6.1 Valtakunnallinen taso - Perhematkailun teemapuistot, kylpylät sekä laivayritykset kärkituotteina kesän osalta liikkeelle lähdettäessä. Talven osalta myös loma-aikoina ja laajemminkin kylpylät. - Lähitulevaisuudessa tuotteistamisen kautta lisää valtakunnallisen tason vapaa-ajanmatkailun tuotteita (mm. valtakunnalliset tapahtumat, maaseutumatkailun konkreettiset tuotteet, lomaaikatuotteet ja kulttuurihistorialliset tuotteet) 7. Tertiääritavoite 7.1 Kansainvälinen ja valtakunnallinen taso (syntyy tuotteistamisen kautta) Hämeestä rakennetaan kansainväliseen ja valtakunnalliseen matkailuun ns. teematuotealue, joilla se on tunnettu ympäri maailmaa tarkoin valituilla kohdemarkkinoilla vuonna Tuotteistamisprosessin kautta vuosina rakennetaan muutama uusi teematuote tarkkaan valituille maailman ja valtakunnan markkinoille. Tällaisia teematuotteita voidaan lähteä rakentamaan mm. Lounais-Hämeen hevostarjonnan, maakunnan lasi- ja kädentaitojen osaamisen ja golfiin liittyvän harrastematkailun ympärille. 8. Toimijoiden roolit 8.1 Myynti ja markkinointi - Yritykset ovat itse pääjakelijoita, hoitaen kukin oman myynnin ja markkinoinnin. Hämeen Matkailu Oy:n roolina on toimia Hämeen alueen keskitettynä myynti- ja markkinointiyksikkönä (ks. liite), vastuulla ns. lisämyynnin toteuttaminen yrityksille - Kaikille Hämeen Matkailu Oy:n palveluksessa oleville henkilöille, jotka tekevät myynti- ja markkinointityötä järjestetään keväästä 2004 alkaen intensiivikoulutusta osaamisen lisäämiseksi. - Tulevaisuudessa myynti- ja markkinointikoulusta järjestetään säännöllisin väliajoin henkilökunnalle niin Suomessa kuin ulkomailla. - Markkinoinnin perustaksi rakennetaan ydinviesti strategisten valintojen pohjalta. Viesti pidetään pitkäjänteisesti samana ottaen kuitenkin huomioon markkinoilla tapahtuvat muutokset. - Maakunnalliseen vahvaan matkailumarkkinointiin sekä kotimaassa että ulkomailla varataan rahoittajien taholta riittävästi taloudellisia panoksia. 8

9 8.2 Kehittäminen, tuotteistaminen ja tuotekehitys - Seudulliset kehittämisyhtiöt vastaavat tulevaisuudessa sovitun työnjaon puitteissa matkailun kehittämisestä ja kehittämiseen tarvittavasta koordinoinnista. - Tuotteistamisen ja matkailun tuotekehittämisen toteuttamiseksi sovitaan seuduttaisesta työnjaosta. Hämeen kokous- ja ryhmämatkailun kehittäminen toteutetaan Hämeenlinnan seutuvetoisesti, teematuotematkailu (luonto- ja maaseutumatkailutuotteet, hevosmatkailutuotteet, harrastetuotteet sekä lasi- ja kädentaitojen osaaminen) toteutetaan Forssan seutuvetoisesti ja perhematkailun kehittäminen Riihimäen seutuvetoisesti. - Seudulliset kehittämisyhtiöt toimivat projektiorganisaatioina tiiviissä yhteistyössä Hämeen Matkailu Oy:n, oppilaitosten ja merkittävimpien rahoittajien (TE-Keskus, Hämeen liitto, ESLH) kanssa. - Hämeen liitto keskittyy valittujen strategioiden pohjalta kehittämishankkeiden rahoitukseen sekä rakentamaan maakuntatason strategioita. - Syksyn 2003 aikana aloitetaan matkailun tuotekehitysstrategian toteutus asiakaslähtöisesti tuotteistamalla tuotteistettavissa oleva matkailutarjonta myytävään ja markkinoitavaan muotoon Hämeen Matkailu Oy:lle. - Tuotteistamiskohteina perhelomakohteiden tarjonta, linna-, kartano- ja hotelliyritysten sekä maaseutuelämyskohteiden kokoustarjonta ja oheispalvelut, tapahtumat, maaseutu- ja luontomatkailutarjonta, kulttuurihistorialliset kohteet ja design-matkailu (lasi- ja kädentaitojen osaaminen) Hämeessä, Lounais-Hämeen hevostarjonta. 8.3 Informaation tuottaminen ja jakelu - Informaation tuottamisen ja jakelun koordinointivastuu Hämeen Matkailu Oy:llä, jotta perusinformaatio tukee valittuja strategioita ja käytännön myyntiä sekä markkinointia - Kunnat ja seutukunnat vastaavat strategian mukaisen matkailun perusinformaation tuottamisesta ja jakelusta (kaupunki- ja kuntaesitteet, seutuesitteet, infopisteet jne.). - Hamk:n yhteydessä toimii maakunnallinen matkailun osaamiskeskittymä Traves, jonka ydintehtävä on tuottaa jatkuvasti uusia matkailun osaajia, uutta, ajankohtaista tietoa operatiivisille toimijoille kehittämistyön, myynnin sekä markkinoinnin tueksi. - Osaamiskeskittymä Travesin tehtävänä on tuottaa myös strategian mukaiset, yhteisesti hyväksytyt Hämeen matkailun mittarit ja vastata mittarien avulla matkailun systemaattisesta seurannasta. - Kaikkien matkailualan oppilaitosten on myös tuettava matkailun strategisen linjauksen mukaista kehitystä alueella. 9

10 8.4 Rahoitus 8.5 Tapahtumat - TE-keskus ja Hämeen liitto, Lääninhallitus toimivat päärahoittajina matkailun julkisen rahoituksen osalta kehittämishankkeissa - Kunnat eivät enää suoraan rahoita kehittämisprojekteja, vaan kunnat resurssoivat omistamiaan kehittämiskeskuksia ja maakuntaliittoa vuosittain riittävällä budjettirahoituksella, jotta niillä on ns. kunta/omarahoitusosuus projektien organisoimiseksi. - Kuntien rahoitus matkailuun pitää jatkossa perustua enemmän liiketoiminnan ostopalveluihin kuin esim. suoraan tukeen tai jäsenmaksupohjaisiin tukiin. Näin saavutetaan nykyistä parempi rahoituksen läpinäkyvyys ja tehokkaampi omistajapolitiikka. - Hämeen Matkailu ry:stä pitää tehdä maakunnallinen, vuorovaikutteinen keskustelufoorumi. Sen kautta maakunnan matkailuväki saa ajankohtaista tietoa matkailun operatiivisista linjauksista - Kulttuuritapahtumille, messuille ja kulttuuritoimijoille rakennetaan mahdollisimman pian konkreettinen toimintamalli, joka tukee nyt valittuja strategioita ja visiota. Siinä määritellään markkinoinnin, jakelun ja tuotekehityksen tavoitteet. Toimintamallissa tullaan määrittelemään myös kulttuuritapahtumien, messujen ja kulttuuritoimijoiden rahoituksen perusta sekä koordinaatio- ja johtamisvastuut. 9. Tiedonkulun organisoiminen ja varmistaminen Strategisen prosessin viemiseksi käytäntöön, tiedon kulun varmistamiseksi ja yhteistyön tehostamiseksi perustetaan lisäksi seuraavat työryhmät, joiden tehtävänä on omalla vastuualueellaan koordinoida meneillään olevia hankkeita, projekteja ja myynnin sekä markkinoinnin kehittymistä operatiivisen toiminnan tukena. HÄMEEN MATKAILUN KOORDINAATIORYHMÄ Hämeen matkailun koordinaatioryhmä (kokoontuu n. 3 x vuodessa). Koollekutsuja Hämeen liitto. - Hämeen liitto (pj/maakuntajohtaja) - Hämeen Matkailu Oy (siht./hämeen Matkailu Oy:n toimitusjohtaja) - Seudulliset kehittämisyhtiöt - Yritykset - Seutukuntien edustajat - TE-Keskus - ESLH - Hämeen maaseutukeskus - Hamk/Traves 10

11 Tehtävä: Koordinoida Hämeen maakunnan matkailun strategioiden toteutumista, linjata/uudistaa strategioita tarvittaessa ja tehostaa kaikin mahdollisin tavoin eri toimijoiden välistä maakunnallista yhteistyötä (mm. tiedonkulku ja yhteiset projektit seutujen välillä). OPERATIIVISET TYÖRYHMÄT 1. Rahoitustyöryhmä = MYR:n sihteeristö (kokoontuu 1 x kuukaudessa). Koollekutsuja Hämeen liitto. Tehtävä: - TE-keskus - Hämeen liitto (pj/maakuntajohtaja) - Seudulliset kehittämisyhtiöt - ESLH Hämeen maakunnan matkailuun liittyvien hankkeiden/projektien rahoitusseuranta, jotta kaikki hankkeet/projektit tukevat valittuja strategioita ja kaikki tahot ovat tietoisia millaisia hankkeita rahoitetaan eri seuduilla. 2. Kehittämistyöryhmä (kokoontuu 1 x kuukaudessa). Koollekutsuja Hämeen Matkailu Oy. - Seudulliset kehittämisyhtiöt - Seutukuntien edustajat - Hämeen ammattikorkeakoulu/traves - Hämeen Matkailu Oy (pj/hämeen Matkailu Oy/toimi.joht., siht.) - Ulkopuolinen asiantuntija ja Hämeen liiton edustaja (koordinointirooli) Tehtävä: Matkailun kehittämis- ja koordinointivastuu. Kehittämistyöryhmän avulla kaikkien seutukuntien hankkeita kyetään koordinoimaan, jotta ne tukevat yhdessä valittuja strategioita ja samalla päästään matkailun kehittämispolitiikassa lähemmäksi maakunnallista tasoa. 3. Asiakashallintatyöryhmä (kokoontuu 3 x vuodessa). Koollekutsuja Hämeen Matkailu Oy. Tehtävä: - Hämeen Matkailu Oy (pj, siht.) - Matkailuyrittäjät - Asiakkaat Toimia tutkana markkinoille päin. Asiakashallintatyöryhmän kautta saadaan ajankohtaista ja täsmällistä tietoa Hämeen matkailun mahdollisuuksista, ongelmista ja pullonkauloista. Näin kyetään sekä vastamaan asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman nopeasti että löytämään kehittämispotentiaali, mille on markkinoilla kysyntää. 11

12 LIITE HÄMEEN MATKAILU OY Hallitus Toimitusjohtaja Markkinointi 1 hlö Myynti Työmatkailu Vapaa-ajan matkailu kokoukset 2 hlöä kongressit 1 hlö teematuotteet 1 hlö perhematkailu (tapaht, paketit) 1 hlö KV-markkinat kotimaan markkinat 12

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki Maksutonta apua kongressihakijalle Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki MATKAILU JA KONGRESSIT HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 9.9.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 9/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina 9.9.2013 kello 12.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Eagle-talo 3. krs., Kyminlinnantie 6, Kotka 90 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy 2016 Seuturaportti, Kanta-Häme 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 32 Kanta-Häme, n=248 24 Forssan seutu, n=60 13 Hämeenlinnan seutu, n=120

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot