VUOSIKERTOMUS 2014 AEL VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2014 AEL VUOSIKERTOMUS 2014 1"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014 AEL VUOSIKERTOMUS

2 SISÄLTÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN SANAT 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 KEHITYSPROJEKTIT 6 ASIAKASYHTEISTYÖTÄ 10 ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄTAPAHTUMAT 16 KANSAINVÄLISET TAPAHTUMAT 20 AEL ON TUTKITUSTI VETOVOIMAISIN 22 TOIMINNAN LUKUJA 23 HALLINTOELIMET 24 SIDOSRYHMÄT 25 AVAINHENKILÖT 27 AEL Osaamisella kilpailukykyä AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluja tarjoava yritys. Olemme halutuin osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäjä sekä teknisillä aloilla ammatillisen koulutuksen edelläkävijä. Tarjoamme yrityksille lisäarvoa tuottavat kehittämis- ja koulutusratkaisut sekä opiskelijoillemme kilpailukykyisen osaamisen. AEL on profiloitunut koko organisaation kouluttajana ja osaamisen kehittäjänä. Koulutamme teollisuuden ja teknisten palvelutoimialojen ammattilaisia, asiantuntijoita ja esimiehiä. AEL on palvellut suomalaista elinkeinoelämää jo yli 90 vuotta ja pystynyt kehittymään ja uudistumaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutosten mukana. AEL:ää ylläpitää Ammattienedistämislaitossäätiö AEL, jossa ovat edustettuina keskeiset elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset sekä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä mukana oleva julkishallinto. Toimitus: Ella Heimonen ja Larissa Uusitalo Taitto: Johanna Katajamäki Valokuvat: Pekka Mustonen, Mikko Virtanen, Ella Heimonen, Johanna Katajamäki, Minna Moshnikoff ja Ilona Turunen (ellei toisin mainita) Paino: AEL Digipaino, 2015

3 PUHEENJOHTAJAN SANAT Vuosi 2014 oli Suomelle edelleen taloudellisesti vaikea. Julkinen talous oli alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Suomalaisyritysten suhdannetilanne oli vuoden lopussa muuhun Eurooppaan verrattuna heikoimmasta päästä kaikilla sektoreilla. Maailmantalouden osalta oli positiivista USA:n ja muutamien Länsi-Euroopan maiden talouskehitys, mutta Venäjän tilanne painoi Suomea alas. Suomi ei päässyt täysimääräisesti mukaan maailmantalouden elpymiseen. BKT:n kehityksen arvioitiin nousevan niukasti plussan puolelle viimeisen vuosineljänneksen maltillisen kasvun vuoksi. Kasvu jäi kuitenkin arviolta marginaaliseksi, noin 0,1 prosenttiin. Kotimarkkinoilla kuluttajien ostovoima kehittyi heikosti, kun veroja korotettiin julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Työmarkkinatilanne heikkeni edelleen, ja pitkään staattisena sinnitellyt työttömyys alkoi nousta vuoden lopun arvioiden mukaan jo 8,6 prosenttiin. Lisäksi työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä kasvoi voimakkaasti. AEL:n rooli suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistajana ja osaamisen kehittäjänä korostuu entisestään haasteellisissa olosuhteissa. AEL panosti vuonna 2014 oman toimintansa kehittämiseen vahvasti. AEL:n uusi organisaatio, nykyaikainen toimintajärjestelmä ja henkilöstön osaaminen tukevat entistä paremmin asiakasyritysten kilpailukyvyn ja osaamisen kehittämistä. Suomalaisen elinkeinoelämän onnistuminen vaikeassa taloustilanteessa edellyttää ajan tasalla olevaa osaamista kaikilla sektoreilla. AEL:n tarjonta niin nuorten kuin aikuistenkin ammatillisen osaamisen kehittämiseen tähtää yritysten menestymisen varmistamiseen. Koulutuspolitiikka on suurten muutosten ja haasteiden edessä. Maan hallitus päätti osana julkisen talouden tasapainottamista yhteensä 260 miljoonan euron menoleikkauksista, jotka kohdentuvat lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Hallitus antoi joulukuussa lakiesitykset, joilla tähdätään koulutuksen järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistamiseen säästötavoitteiden mukaisesti. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen osuudeksi menoleikkauksista arvioidaan 69 miljoonaa ja rahoitusuudistuksen osuudeksi 191 miljoonaa euroa. Suurimmat vähennykset kohdistuisivat oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Jatkossa maksettaisiin ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen julkisesta rahoituksesta tullaan luopumaan. AEL on vastannut toimintaympäristössä ja asiakkaiden tarpeissa tapahtuviin muutoksiin ennakoivasti ja aktiivisesti. Vuosi 2014 oli AEL:lle työntäyteinen ja tapahtumarikas. Uudistamalla toimintatapoja, organisaatiota ja järjestelmiä AEL selviytyi hyvin vuoden 2014 haasteista ja on varautunut myös tuleviin muutoksiin. AEL:n taustayhteisöt antavat hyvän pohjan ja tukiverkoston toiminnan tavoitteelliselle, määrätietoiselle ja jatkuvalle kehittymiselle. Asiakkaiden antama palaute AEL:n toiminnasta ja koko henkilöstön vahva sitoutuminen AEL:n kehittämiseen vahvistavat entisestään AEL:n asemaa suomalaisen elinkeinoelämän ammatillisen koulutuksen kehittämisen kärjessä. ANNELI KARHULA hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja AEL VUOSIKERTOMUS

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS MUUTOSTEN TOTEUTTAMISEN VUOSI AEL kävi läpi työelämän rakennemuutosta ja selviytyi siitä erinomaisesti Vuosi 2014 oli AEL:lle edelleen muutosten vuosi. Pääprioriteetteja yhteisön kehittämisessä olivat kannattavuuden parantaminen, strategian päivittäminen sekä toimintakulttuurin ja henkilöstön osaamisen parantaminen. Vuonna 2014 jatkoimme edellisvuonna käynnistämiämme projekteja kaikilla osa-alueilla. Yleinen markkinatilanne vuonna 2014 oli edelleen haastava johtuen pääasiassa Euroopan talouskriisistä. Yritysten kehittäminen ja koulutuskysyntä hidastuivat edelleen. Kokonaistarve supistui yritysten vähentäessä työvoimaansa. Vuonna 2014 AEL:n liikevaihto oli 18,8 miljoonaa euroa, joka oli 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kulut kasvoivat 3,5 prosenttia, joten toiminnan kannattavuus hieman heikkeni. Kokonaistulos oli kuitenkin positiivinen 0,3 miljoonaa euroa. AEL sopeutti edelleen maltillisesti toimintaansa toimialoilla, joilla koulutuskysyntä oli ollut pieni. Varaudumme muutoksiin myös vuonna 2015, koska valtiontalouden tehostamistoimet leikkaavat yritysten kehittämiseen ja koulutukseen varattuja määrärahoja. Odotamme kuitenkin, että AEL pystyy myös jatkossa vastaamaan hyvin yritysten tarpeisiin. Selvitimme ja tunnistimme entistä tarkemmin yritysten koulutustarpeita. Vuonna 2014 terävöitimme strategiaamme tavoitteena vahvistaa vaikuttavuuttamme elinkeinoelämään. Segmentoimme entistä tarkemmin elinkeinoelämän toimialat, joilla toimimme. Lähestymme yrityksiä toimialanäkökulman sijasta entistä vahvemmin osaamistarpeen näkökulmasta. Lupaamme yrityksille lisäarvoa tuottavat kehittämis- ja koulutusratkaisut sekä opiskelijoillemme kilpailukykyisen osaamisen. Tarvetta muunto- ja täydennyskoulutuksiin on ollut useilla aloilla. Toimintavuonna AEL:n tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärät nousivat jonkin verran. Vuonna 2014 AEL:ssä oli 3199 opiskelijaa tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Eniten tutkintotavoitteista koulutusta järjestettiin prosessiteollisuuden, liiketalouden ja turvallisuuden toimialoilla. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin 886 ja lisäksi osatutkintoja suoritettiin 226. Yritysten kiinnostus oppisopimuskoulutukseen kasvoi. Hyvät kokemukset ovat lisänneet elinkeino- ja työelämän kiinnostusta oppisopimuskoulutusta kohtaan. AEL toteuttaa näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä näyttötutkintoja mm. Helsingin, Keudan, Luksian, Omnian ja Varian oppisopimustoimistoille. AEL kurssien, seminaarien ja yrityskohtaisten valmennusten opiskelijoiden kokonaismäärä laski hieman edelliseen vuoteen nähden. Koulutusten kysynnän muutokset olivat aloittain suuria vaihdellen sekä ylös- että alaspäin. AEL Insko-seminaarien osallistujamäärät kasvoivat tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijapalautteiden keskiarvo on pysynyt kiitettävällä tasolla ollen 4,2 (max 5). Yleinen taloudellinen tilanne on tehnyt yrityksistä harkitsevampia henkilöstön kouluttamisessa, ja yhä useammin toteuttamamme koulutukset tähtäävät koko organisaation toiminnan suunnitelmalliseen kehittämiseen ja tehostamiseen. 4 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

5 Strategiamme mukaisesti toteutimme useita koulutusja kehitysohjelmia yhdessä kumppanuusasiakkaittemme kanssa. AEL solmikin kumppanuussopimuksia mm. eworkin, G4S:n, Sandvikin ja Andritzin kanssa. AEL:n tarjous voitti ELY-keskuksen PK-yritysten johtaminen ja kehittäminen -täsmäkoulutuksen ja Ammatillisen osaamisen kehittäminen raitiovaunutuotannossa -koulutukset. Mittaus & Testaus -näyttely järjestettiin 23. kerran näytteilleasettajia oli 49 ja kävijöitä yli 800. Osana näyttelyä oli myös konekunnossapitoon keskittynyt Mittaava kunnossapito -näyttely. Henkilöstö ja asiantuntijaverkosto Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 164 henkilöä (164). Naisten osuus oli 52,4 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli kohonnut, ja vuoden lopussa se oli 49,5 vuotta (48,9). Vaihtuvuus oli edellistä vuotta alhaisempi. Keskimääräinen palvelusuhteen kesto oli 11,5 vuotta (11,2). Sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta, ja ne olivat 2,4 prosenttia työajasta (3,1 %). Osaaminen ja sen kehittäminen ovat aikuiskoulutuksessa tärkeimpiä kilpailukeinoja. AEL:n henkilöstön koulutuspäiviä kertyi keskimäärin viisi päivää henkilöä kohti. ALVAR juhli toimintansa 20-vuotista taivalta. Pääjuhlassa olivat mukana opetusministeri Krista Kiuru, työmarkkinoiden keskusjärjestöjen edustajat sekä runsas joukko sidosryhmien edustajia. Aikuiskoulutuksen rahoituksen supistumisesta huolimatta tutkintojen järjestäjät käyttivät kolmikantaisesti suunniteltuja näyttötutkintoaineistoja aiempaa enemmän. Kehitystyö painottui vuoden 2014 aikana aineistojen digitalisointiin, ja siinä pääsimmekin pitkälle. Sisällön kehittämisessä kiinnitimme eniten huomiota tutkinnossa vaadittavaa ammattitaitoa esille tuovien käytännön töiden valinnan ohjeistamiseen sekä arvioinnin luotettavuutta lisäävien ohjeiden kehittämiseen. Opetushallituksen rahoittamissa kahdessa opetustoimen henkilöstökoulutuksen hankkeessa koulutimme runsaasti näyttötutkintojen ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijia sekä järjestimme seminaareja. Arvostusta työnopastukseen -ESR-hankkeessa jatkoimme työpaikkaohjaajien koulutuksia ja teimme ohjauksen vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen. PK-yritysten osaamisohjelmatyökalu -kehityshankkeessa toiminnan painopisteenä oli hankkeen tulosten jakaminen yhdessä kumppaniemme kanssa. Investoinnit Konsernin investoinnit olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa vuonna 2013) ja suunnitelman mukaiset poistot 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Merkittävin investointikohde oli toiminnanohjaus- ja muiden tietojärjestelmien uudistaminen. AEL:n laaja ja monipuolinen yli tuhannen henkilön asiantuntijaverkosto on osa laadukasta kokonaispalveluamme. Vastuullisuus Vastuullisuus on yhä tärkeämpää yrityksille, sillä ympäristövaatimusten laiminlyönti ja selkeiden vastuullisuustavoitteiden puuttuminen ei ole hyväksyttävää nykypäivänä. AEL:ssä pyrimme kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla tunnistamaan liiketoiminnan riskit, vähentämään ympäristökuormitusta parantamalla jatkuvasti resurssi- ja energiatehokkuuttamme sekä olemme sitoutuneet nolla tapaturmaa -toimintamalliin. Lisäksi valmennamme asiakkaitamme toimimaan vastuullisesti. Tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantaminen, vedenkulutuksen vähentäminen sekä raaka-aineiden käytön optimointi teollisuusprosesseissa ovat esimerkkejä tavoittelemistamme keinoista arvokkaiden luonnonvarojen suojelemiseksi. Kiitokset Kiitos kaikille sidosryhmillemme, asiantuntijoillemme sekä luottamushenkilöille arvokkaasta panoksestanne elinkeinoelämän ja AEL:n parhaaksi. AEL:n henkilöstölle suuret kiitokset vuoden ponnisteluista ja saavutuksista sekä joustavuudesta. Teemme tärkeää työtä Suomen elinkeinoelämän parhaaksi. KARI JUNTUNEN toimitusjohtaja AEL VUOSIKERTOMUS

6 KEHITYSPROJEKTIT UUSI TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖÖN Edelläkävijänä asiakkaiden parhaaksi Kuva kokonaisarkkitehtuurista AEL:n vuoden 2013 lopulla käynnistämä toiminnanohjausjärjestelmän uudistamisprojekti jatkui. Projektinaikaisella kehitystyöllä on suuri merkitys kokonaisvaltaisessa toiminnan uudistamisessa. Keskeisenä tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa asiakkaidemme asiointia AEL:ssä. TALOUS JA HENKILÖSTÖ Tuote- ja taloushallinta, kirjanpito Asiakkuudenhallinta MYYNTI JA MARKKINOINTI Markkinoinnin automatisointi Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä AEL:llä on käytössään Suomen kehittynein järjestelmäratkaisu koulutusalalla. Palveluväylässä on käytetty innovatiivisia meta-ohjelmoinnin periaatteita, jotka parantavat järjestelmän joustavuutta ja riippumattomuutta muista järjestelmistä. Uusi järjestelmä tukee tehokkaasti AEL:n asiakaslähtöistä toimintatapaa, toiminnallisia prosesseja, sähköistä asiointia sekä reaaliaikaista raportointia. Ostolaskut Maksuliikenne Matkalaskut Palveluväylä Tiedonsiirto järjestelmien välillä www-sivut KOULUTUSTEN HALLINTA Koulutusten ja opiskelijoiden hallinta Laajuudessaan AEL:n toiminnanohjauksen uudistamisprojekti on erittäin mittava. Uusi järjestelmäratkaisu läpileikkaa kaikki AEL:n toiminnalliset prosessit ja huomioi tehokkaasti asiakasrajapinnat. Palkkahallinto Koulutusten suunnittelu ja resursointi AEL:n järjestelmäratkaisu pohjautuu pääosin Microsoft -ympäristöihin. Sen on AEL:lle toimittanut Innofactor Oy, ja muutama pienempi erikoistunut toimittaja. Projekti on edennyt käyt töönottovaiheeseen, uusi järjestelmä otetaan käyttöön asteittain kevään 2015 aikana. Henkilöstöhallinta Kulunvalvonta Sisäinen tiedotus ja keskustelu VIESTINTÄ JA ASIOINTI Intranet, dokumenttien hallinta ja sähköinen työpöytä 6 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

7 TOIMINNAN UUDISTAMINEN Kehitystyötä toiminnan ja toimintakulttuurin uudistamiseksi jatkettiin liiketoimintaryhmissä. Painopisteitä ovat yhtenäisen ja osallistavan toimintatavan, käytäntöjen sekä pelisääntöjen juurruttaminen virtaviivaiseksi toiminnaksi. Kehitystyötä tuettiin esimiesten ryhmäkohtaisilla valmennuksilla ja workshopeilla. Yhtenäisen ja osallistavan toimintakulttuurin tavoitteena on lisätä avoimuutta ja keskinäistä luottamusta sekä henkilöstön hyvinvointia. AEL:n toimintakulttuurin peruspilareita ovat avoimuus, luottamus ja vastuuttaminen. Kehityshanke on auttanut AEL:ää kehittämään uusia luovia ratkaisumalleja ja kohdentamaan kehittämispanostukset oikeisiin asioihin. Esimiehet ovat saaneet tukea ja työkaluja esimiestyön vaikeiden tilanteiden ennakointiin ja käsittelyyn. Kiinnittämällä kehityshanke todellisiin käytännön esimerkkeihin ja vastuisiin luotiin hyvät edellytykset kehitystyön juurruttamiseksi pysyväksi toiminnaksi. Kehityshanke tukee AEL:n strategisten linjausten toimeenpanoa ja niiden suuntaamista keskeisiin kehityskohteisiin. Asiakaslähtöinen toimintakulttuuri Avoimuus Luottamus Vastuuttaminen Oikeus omaan totuuteen Velvollisuus yhteiseen käsitykseen Pelisäännöt Luova ongelmanratkaisu UUSI TOIMINNAN- OHJAUSJÄRJESTELMÄ JA TYÖKALUT Asiakkuuksien hallinta Koulutustuotteet & asiakasratkaisut Tutkinnot Palvelut Tuotekehitys & markkinointi Sähköinen asiointi Resurssien hallinta Maksuliikenne AEL VUOSIKERTOMUS

8 Lisätietoja KEHITYSPROJEKTIT Aika ja paikka klo AEL, Auditorio, Rakennus 1, Kaarnatie 4, Helsinki Ilmoittautumiset mennessä osoitteessa: Jani Munne (projektipäällikkö) Kari Lepistö (toimialajohtaja) Kuva: Kari Lepistö Digitaalisuus - uhka vai mahdollisuus? Ilkka Halava Digitaalisuus muuttaa nopeasti murroksessa olevaa yhteiskuntaa esim. tietoturvallisu den, automaation, sähköisen asioinnin osalta. Koskettaako jokin näistä omaa organisa otasi? Tilaisuus tarjoaa näihin tietoa ja näkemyksiä mm. organisaatioitten tulevaisuude osaamistarpeiden ja työnkuvien muutoksista. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkostoitumaan! Tule kuulemaan ja keskustelemaan tulevista osaamistarpeista sekä työnkuvien muutoksesta alati kehittyvässä digitaalisessa murrosyhteiskunnassamme. Onko digitaalinen tulevaisuus jo tätäpäivää? Mukana olevat sähköiset hankkeet: PK-YRITYSTEN OSAAMISOHJELMATYÖKALU easiointi -HANKKEEN esatama LOPPUSEMINAARI eforum Pk-yritysten osaamisohjelmatyökalu AEL:ssä järjestettiin eforum Puhujavieraana tapahtuma, jossa oli mukana kolme aikuiskoulutuksen Jussi Roine (Chief säh-architect, parhaiten Onsight sopivia Helsinki valmisohjelmia Oy) ja Jari ja valittiin Salomaa niistä (toimitusjohtaja, BDO mm. Ilkka Markkinoilta Halava (KTM, etsittiin CBC, osaamisen tulevaisuustutkija kartoitukseen ja yritysvalmentaja), köiseen kehittämiseen liittyvää hanketta: Consulting Oy) käyttökelpoisin. Kehitystyötä jatkettiin valitun ohjelmatoimittajan kanssa. Ohjelman sekä toimintamal- easiointi Kutsu esatama Tallenna päivä jo nyt kalenteriisi. lin testauksia Tarkempi toteutettiin ohjelma, useassa jonka eri vaiheessa päivittymistä ja voit seurata PK-yritysten osaamisohjelmatyökalu verkossa, löytyy osoitteesta erityyppisissä yrityksissä. Kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Kehitetty toimintamalli auttaa liittämään ALVARin toteuttama eforum 2014 Aika järjestettiin ja paikka osana henkilöstön tarvelähtöisen osaamisen kehittämisen PK-yritysten osaamisohjelmatyökalu hanketta. klo. Sen osaksi koko yrityksen strategista kehittämistä. rahoittajana toimi Uudenmaan AEL, ELY-keskus Auditorio, ja työn Rakennus 1, Kaarnatie 4, Helsinki koordinoinnista vastasi ALVAR. Loppuseminaariin Hankkeen loppuvaiheessa keskityttiin uutta toimintatapaa mennessä koskevaan osoitteessa: tiedottamiseen omissa sekä osallistui noin 140 henkilöä. Ilmoittautumiset yhteistyökumppanien tapahtumissa. Hankkeen tavoitteena oli etsiä tietotekninen osaamisen kartoittamisen työkalu helpottamaan näyttö- PK-yritysten osaamisohjelmatyökalu -hanke etsi ja Lisätietoja Jani Munne (projektipäällikkö) tutkinto-opiskelijan opintojen henkilökohtaistamista. tuotti ratkaisuja, jotka helpottavat näyttötutkintoihin Kari Lepistö (toimialajohtaja) Työkalu auttaa myös yrityksiä henkilöstökoulutuksen sekä ammatilliseen aikuiskoulutuksen hakeutuvien suunnitelmallisessa kehittämisessä. opintojen suunnittelua ja henkilökohtaistamista. Lisätietoja: 8 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

9 DUUNIOPPI-HANKE AEL selvitti DuuniOppi-hankkeen avulla nuorten odotuksia tulevaisuudelta ja työelämältä. Projekti toteutettiin ESR-hankkeena vuoden 2014 aikana. Projektin tavoitteena oli saada nuoret, joilta puuttuu peruskoulun jälkeen jatkokoulutuspaikka tai työpaikka, mahdollisimman pian joko työharjoitteluun, oppisopimuskoulutukseen tai toisen asteen koulutukseen. Ongelmana on työttömiksi jääneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten löytäminen ja saaminen joko ELY-keskusten palvelujen piiriin työnhakijoiksi tai oppilaitosten opiskelijoiksi. Projektin alussa kartoitettiin verkkokyselyn avulla prosessiteollisuuden, teknologiateollisuuden ja teollisuutta palvelevien toimialojen PK-yritysten keskeisimmät osaamistarpeet sekä yritysten ja nuoren työvoiman kohtaamisen keskeisimmät esteet. AEL toimi DuuniOppi-hankkeen ohjausryhmän vetäjänä, ohjausryhmään kuuluivat: oppilaitosjohtaja Jarkko Paananen, AEL tekninen johtaja Jouko Sohlberg, Autoalan keskusliitto ry sopimusasiantuntija Kari Hyytiä, Metallityöväen Liitto ry asiantuntija Milka Kortet, Energiateollisuus ry kehitysjohtaja Markus Lassheikki, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry hankkeen projektipäällikkö Erkki Pesonen, AEL. Oppisopimuskoulutus on nuoria ja yrityksiä yhdistävä tekijä, ja se on vaihtoehtoinen väylä nuorelle opiskella ammattiin. Samalla se on väylä yritykselle rekrytoida nuori työnhakija ja kouluttaa hänet ammattiin oppisopimuksella. Hankkeen tarkoituksena oli saattaa nuoret ja yritykset yhteen sekä sujuvoittaa oppisopimuksen solmimisprosessia. DuuniOppi-hankkeen konkreettisena tuloksena kehitettiin ja pilotoitiin Duunivalmentaja -palvelumalli, jonka tehtävänä on tukea työtä hakevien nuorten ja työelämän kohtaamista. Duunivalmentajan työkalu on oppisopimuskoulutus. Duunivalmentajat auttavat alle 30-vuotiaita nuoria saamaan ammatin työtä tekemällä. Duunivalmentaja auttaa yrityksiä rekrytoimaan nuoria ja innokkaita työntekijöitä. Lisätietoa: AEL VUOSIKERTOMUS

10 ASIAKASYHTEISTYÖTÄ ÄÄNEKOSKEN UUSI ARKKAAMO YLITTI TAVOITTEET Metsä Boardin Äänekosken tehtaan uusi arkkaamo käynnistyi syyskuussa 2012, ja se ylitti tavoitteet jo heti ensimmäisenä tuotantovuonna. Äänekoskella arkitetaan korkealaatuista taivekartonkia. Kartonki tulee omalta kartonkitehtaalta. Kolmikerroskartonki on vaativa tuote arkkaamolle. Äänekosken kartonkia käytetään korkealaatuisiin elintarvike-, kosmetiikka- ja lääkepakkauksiin sekä graafisiin lopputuotteisiin. Ennen arkkaamon uudistusinvestointia oli Äänekoskella arkitettu hienopaperia vuosikymmeniä. Kokoluokaltaan 5,4 miljoonan euron investoinnilla rakennettiin kartonkiarkkaamo puoli vuotta aiemmin lakkautetun paperitehtaan arkkaamon laitteista. Metsä Boardin uusi arkkaamo pystyi tarjoamaan työtä 45:lle Äänekosken paperitehtaalla toimineelle paperiammattilaiselle. Osaajille, joille vaativa asiakaslaatu oli tullut tutuksi jo paperitehtaalla. Onnistunut muutosprojekti Kartonkitehtaan tuotantopäällikkö Janne Rantanen: Projekti onnistui hyvin ja arkkaamossa tehdään hyvää työtä. Uuden arkkaamon ensimmäiseen vuoteen mahtui tuotantoennätys. Arkkaamon tuotantotavoite tonnia ylittyi noin 15 prosentilla heti ensimmäisenä vuonna, vuoden kokonaistuotanto oli tonnia. Onnistuminen on monen keskeisen osatekijän summa: projektijohdon rooli, oikeat henkilövalinnat, osaaminen ja motivaatio, onnistuneet koulutukset, laitevalinnat ja onnistunut tuotannonohjaus. Arkkaamon käyttöpäällikkönä toimiva Timo Salo toimi myös uudistusprojektin projektipäällikkönä. Keskeisenä haasteena uudistusprojektissa Salo nostaa esiin toimintatapamuutoksen läpiviennin, jossa perinteisestä vuoromestarivetoisesta toimintatavasta siirryttiin itseohjautuviin tiimeihin. Muutos oli henkisellä tasolla suuri. Salo kertoo, että keskusteluja käytiin paljon, ja korostaa esimiesten ja työntekijöiden yhteisten keskustelujen sekä valmennuksen ja osaamisen merkitystä. Muutoksen juurruttaminen Valmennus ja koulutus olivat tärkeä osa arkkaamon muutosprojektin läpivientiä. Valmennuksella varmistettiin arkkaamoinvestoinnin edellyttämä toimintatapamuutos ja juurrutettiin uusi ajattelutapa arkkaamon toimintatavaksi itseohjautuviin tiimeihin. Koulutuksella varmistettiin uusien asiakastuotteitten vaatimat tuoteturvallisuus- ja tekniikkaosaamiset arkkaamon kaikilla alueilla. AEL toimi Metsä Boardin kumppanina itseohjautuvien tuotantotiimien valmennuksessa ja koulutuksessa ohjaten ja auttaen omaksumaan uuden toimintatavan ja kouluttaen tehtaan määrittelemät osaamiset. Arkkaamon uusi toimintamalli on juurtunut hyvin toimivaksi käytännöksi, Salo kertoo. Lisätietoja: 10 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

11 MÖLNLYCKE MAAILMANLUOKAN OSAAMISTA Mölnlycke Health Care on maailman johtavia kertakäyttöisten leikkaussali- ja haavanhoitotuotteiden valmistajia ja terveydenhuoltoalan palveluntarjoaja. Mölnlycken Mikkelin tehdas on uudistanut toimintaansa, uusinut tuotantoteknologiaansa ja kaksinkertaistanut henkilöstömääränsä kahdeksassa vuodessa. Mikkelin tehdas työllistää noin 400 henkilöä ja on Mikkelin toiseksi suurin teollinen työnantaja. Lääkinnällisiä laitteita valmistavan yrityksen tuotantoprosessit ovat tarkkaan säädeltyjä ja liiketoiminnan laatustandardit erittäin tiukat. Safetac-teknologiaan perustuvat haavanhoitotuotteet ovat Mikkelin tehtaan ylpeys. Mikkelissä valmistetaan 85 prosenttia yhtiön haavanhoitotuotteista. Tuotanto on vahvasti vientivetoista, tuotannosta vajaa 1,5 prosenttia jää kotimaan markkinoille. Vaativa toimintaympäristö, aktiivinen tuotekehitys ja uudistuva tuotantoteknologia ovat vaatineet jatkuvaa kehittymistä ja uuden oppimista. Mölnlycken Mikkelin tehtaan osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaista toimintafilosofiaa kutsutaan elämäntapamuutokseksi. Se perustuu vastuulliseen toimintaan sekä jatkuvan parantamisen ja oppimisen toimintakulttuuriin. Mikkelin tehtaalla osaamisen kehittäminen onkin suunnitelmallista ja pitkäjänteistä näin varmistetaan tehtaan lyhyen ja pitkän aikavälin tarvittava osaaminen. Koulutussuunnitelmat pohjautuvat urapolkuihin, jossa tehtävät ja osaamisvaatimukset sekä henkilön koulutustausta ja osoitettu näyttö osaamisesta määrittelevät koulutustarpeet. Mikkelissä ovat olleet oppia saamassa myös Brunswickin USA:ssa toimivan sisartehtaan tuotannon operaattorit. Mölnlycken osaamisen kehittämisen kumppanina ja kouluttajana on vuodesta 2009 alkaen toiminut Ammattienedistämislaitossäätiö AEL, johtava koulutusalan yritys Suomessa. Tuotannon koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti oppisopimuskoulutuksena, koulutus on tutkintotavoitteista. Lisäksi järjestetään erikoistumiseen tarvittavaa lisäkoulutusta. Elämäntapamuutosvalmennuksiin ja työpajoihin osallistuu myös esimiehiä ja eri henkilöstöryhmien edustajia. Työssäoppimisjaksot ovat oleellinen osa koulutusta, valmennetut työnopastajat ohjaavat oppijaa uusiin työtehtäviin eri työpisteissä. Yli 50 Mölnlyckeläistä on jo suorittanut perus- tai ammattitutkinnon viimeisen neljän vuoden aikana. Tutkinnot on kiinnitetty tuotannon urapolkuihin. Myös moniosaamista arvostetaan Mönlyckellä, moni suorittaakin tutkintonäytön useammalla konelinjalla. Tuotantopäällikkö Jari Eronen ja käyttöpäällikkö Rami Paajanen kuvaavat saavutettuja tuloksia: Elämäntapamuutos Mikkelin tehtaalla on kehittynyt positiivisesti. Uusien tuotteiden, laajennetun tuotesortimentin ja uusien tuotantolinjojen vaatimiin haasteisiin on pystytty vastaamaan hyvin. Ymmärrys asiakasohjautuvasta tuotannosta on lisääntynyt ja kyky hallita muutoksia on parantunut. Tuotannon läpimenoaika on saatu puolitettua. Tehtaan kokonaistehokkuus on parantunut. Häiriötilanteiden ennakointi on suunnitelmallisempaa. Tuotannon ja kunnossapidon yhteistyö on tiivistynyt ja toiminta tehostunut. Yhteistyö AEL:n kanssa on ollut asiantuntevaa, sujuvaa ja vaivatonta. Lisätietoja: AEL VUOSIKERTOMUS

12 ASIAKASYHTEISTYÖTÄ Tarja Turunen KOSKISEN OY REKRYTOI NUORIA OPPISOPIMUKSELLA Koskisen Oy palkkasi keväällä 2014 oppisopimusohjelmaansa 18 nuorta. Koskisen Akatemiaksi nimetyn ohjelman avulla yhtiö haluaa turvata osaavan työvoiman tarpeen tulevaisuudessa. Yhtiön tarvitsemia puualan osaajia ei juurikaan kouluteta, joten päätimme kouluttaa itse osaajat, kertoo henkilöstöpäällikkö Tarja Turunen Koskisen Oy:stä. Nuorista puualan osaajia yhtiöön Valitsimme kohderyhmäksi nuoret. Nuorten kouluttaminen ammattiin nähtiin yhtiössä hyvänä vaihtoehtona, ja se sopi hyvin perheyhtiön arvomaailmaan. Myös aiemmat kokemukset kesätyönteki jöistä ja yhteistyöstä paikallisen lukion kanssa rohkai sivat. Nuorisotakuuseen sisältyvä valtion tuki toimi lisäinnostajana ja mahdollistajana. Koskisen Oy:n palkkaamat nuoret kuuluvat nuorisotakuun piiriin. Perheyhtiössä on korkea sosiaalinen vastuu. Koetaan yhteistä huolta, jos nuoret eivät pääse koulutukseen tai eivät ole hakeutuneet opintielle. Uusi mahdollisuus voi muuttaa nuoren elämäntilanteen. Haku toteutettiin kampanjoimalla näkyvästi internetissä ja jalkautumalla nuorten pariin sekä paikallisesti että lähikunnissa. Nuorten suuri kiinnostus oppisopimusohjelmaan ilahdutti Koskisen Oy:ssä. Oppisopimusohjelmaan hakeutui yhteensä 84 nuorta. Haastatteluun kutsuttiin 39 hakijaa, joista 18 valittiin Koskisen Akatemian koulutusohjelmaan. Kaikki 18 jatkavat edelleen, kertoo Turunen. AEL toimi Koskisen Oy:n kumppanina rekrytointiprosessissa. Kokemuksia Oppisopimuskoulutusprosessi yhdistettynä nuorisotakuuseen teettää paljon työtä. Turunen korostaakin osaavien yhteistyökumppanien tärkeyttä. Koskisen Oy:n kumppaneina koulutushankkeessa toimivat AEL ja Lahden TE-toimisto. AEL osallistui rekrytointiprosessiin, teki oppisopimukset opiskelijoille ja toimii koulutuksen järjestäjänä. AEL:llä ja Koskisen Oy:llä on pitkä kokemus hyvästä yhteistyöstä. Turusen mukaan kaikki vaikuttaa tähän mennessä erittäin hyvältä. Nuorten palo työhön on vahva, intoa on pitänyt välillä vähän jarrutella. On tutustuttu ja harjoiteltu eri työpisteillä, koko prosessi ja työtavat ovat tulleeet opiskelijoille tutuksi. Koskisen Oy:llä arvostetaan moniosaamista. Myös vuorotyön vaatimukset, työn ja levon oikea rytmitys, on käsitelty työterveyshuollon toimesta. Turunen on erittäin tyytyväinen myös esimiesten, mentorien ja muiden työntekijöiden sitoutumisesta koulutushankkeeseen. Lisätietoja: 12 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

13 POLAR METALLI OY:LLE MITTAVIA SÄÄSTÖJÄ AEL:N LEAN-PROJEKTIN AVULLA Polar Metalli Oy on vuonna 1984 perustettu ohutlevyalalla toimiva yritys, jolla on sekä omaa tuotantoa että sopimusvalmistusta. Yrityksen omaa tuotantoa ovat piha- ja kotagrillit sekä savupellit, joita viedään 10 maahan. Sopimusvalmistukseen kuuluvat mm. suunnittelu, laserleikkaus, robottisärmäys, robottihitsaus, jauhemaalaus, kokoonpano ja pakkaus. Yritys on viimeisten kolmen vuoden aikana toteuttanut 1,5 miljoonan euron laiteinvestoinnit ja tietää, että investoinnit laitetekniikkaan eivät yksin riitä, on muutakin kehitettävää. Kehittämistavoitteita ovat läpimenoaikojen nopeuttaminen, tuotannon jatkuva kehittäminen, henkilökunnan kouluttaminen ja Lean-ajattelun omaksuminen. Tavoitteena on kasvu ilman suuria henkilömäärän lisäyksiä. Myyntipäällikkö Matti Saukko kertoo: Aloitimme AEL:n kanssa yhteistyöprojektin vuonna Asetimme tavoitteeksi tuotannon kehittämisen, tuotannon pullonkaulojen kartoittamisen ja läpimenoaikojen nopeuttamisen. Oli kehitettävä tuotantoa tinkimättä kuitenkaan laadusta tai materiaaleista. Olimme intoa täynnä, käärimme hihat ja aloitimme työt. Käynnistimme projektin käymällä läpi tuotantoamme ja perehdyimme keskeisiin teorioihin AEL:n asiantuntijoiden kanssa. Esimerkkejä säästökohteista: Kävimme läpi erään oman tuotteemme osatuotannon. Tuotetta ei tullut riittävän nopeasti robottihitsauksesta ja automaattisesta sinkolinjasta huolimatta. Löysimme yhdessä uusia ratkaisuja läpimenoajan nopeuttamiseksi. Parannuksella saavutettu säästö on yli 2000 minuuttia vuodessa. Seuraavaksi käsittelimme parhaiten toimivan yksikkömme, vaikka työ tuntui aluksi turhalta. Järjestimme yksikön tuotannon väelle käytännönläheisen koulutuksen ja toteutimme muutoksia. Säästöt ovat yhteensä noin minuuttia vuodessa. Se on todella paljon. Tiedämme, että projekti tulee olemaan pitkä. Intoa asialle antavat ensimmäiset tulokset, jotka näkyvät suoraan euroina! AEL:n Lean-ajattelulla saamme henkilökunnan osasto kerrallaan mukaan kehittämään yritystämme, koska vain jatkuva kehittäminen tuo tuloksia. Seuraavaksi aloitamme nyt toteutettuja huomattavasti isomman yksikön kehittämisen. Sen säästöjä voimme vain arvailla! Yhteistyö AEL:n kanssa on ollut kaikin puolin miellyttävää erityisesti käytännönläheisyytensä vuoksi. Siitä kertovat tulosten nopea saavuttaminen ja saatujen oppien helppo ymmärrettävyys. Ainoa asia mikä koulutuksessa jäi harmittamaan oli se, miksi tätä koulutusta ei tarjottu jo 5 vuotta sitten, summaa Matti Saukko. Lisätietoja: AEL VUOSIKERTOMUS

14 ASIAKASYHTEISTYÖTÄ G4S SUOMI JA AEL SYVENTÄVÄT KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ G4S Suomi panostaa henkilöstönsä osaamiseen ja ammattitaitoon. Turvallisuusala kehittyy ja työtehtävät vaativat asiakaslähtöistä ja yhä monipuolisempaa osaamista. G4S Suomi vastaa haasteeseen ja on asettanut tavoitteekseen strategialähtöisen osaamisen kehittämisen. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että koulutustoiminta on järjestelmällistä, ennakoivaa ja suunnitelmallista. G4S Suomen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Kirsi Bergman kertoo yhtiön luovan koulutusyhteistyön avulla työntekijöilleen kiinnostavia urapolkuja ja lisäävän henkilökunnan sitoutuneisuutta työnantajaan. AEL ja G4S Suomi ovat tehneet monitasoista yhteistyötä jo pitkään. Nyt solmittu yhteistyökumppanuus syventää hyvää yhteistyötämme ja parantaa G4S:n henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Valtakunnallisena ja monialaisena koulutusyrityksenä AEL pystyy osaltaan vastaamaan monipuolisesti G4S:n eri henkilöstöryhmien osaamistarpeisiin esimieskoulutuksista turvallisuusalan erikoisosaamisiin, AEL:n oppilaitosjohtaja Jarkko Paananen sanoo. Lisätietoja: 14 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

15 Kuva: Sanna Kontkanen Esa Koponen, Jyri Lahti, Riku Silván RAY KOULUTTAA OPPISOPIMUKSELLA HUOLTOEDUSTAJIA Alkuvuodesta 2014 Raha-automaattiyhdistys RAY tarjosi huoltoedustajilleen mahdollisuutta suorittaa kunnossapidon ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena. Kumppanikseen ja koulutuksen järjestäjäksi RAY valitsi AEL:n. Oppisopimukset tehtiin ensimmäisessä vaiheessa 16 RAY:läiselle. Oppisopimuskoulutus on kaksivuotinen. Kunnossapidon ammattitutkinto sisältää kolme pakollista ja neljä valinnaista osaa. Pakolliset tutkinnon osat ovat: kunnossapidon toiminnot, kunnossapidon tiedonhallinta ja työturvallisuus. Ennen koulutuksen aloittamista kaikille RAY:n tutkintoopiskelijoille suoritettiin osaamiskartoitukset, jonka pohjalta heille laadittiin henkilökohtaiset opiskeluohjelmat. Jyri Lahti aloitti maaliskuussa 2014 kaksivuotisen kunnossapidon ammattitutkintoon valmistavan RAY:n oppisopimuskoulutuksen. Alku on Jyrin kokemuksen mukaan ollut erittäin hyödyllistä ja yleissivistävää. Opituista asioista ja termeistä on ollut hyötyä työtehtävissä. Ensin asiat tuntuivat vaikeaselkoisilta, mutta oppimiskokemus on positiivinen. Odotamme innolla, mitä uutta koulutuksessa seuraavaksi on tiedossa, Jyri kertoo. Lisätietoja: AEL VUOSIKERTOMUS

16 ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄTAPAHTUMAT Mervi Karikorpi Kari Juntunen Jouni Kyllönen AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUU VAIKUTTAJAFOORUMI AEL järjesti ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta käsittelevän vaikuttajafoorumin, jossa kysyttiin Vastaako koulutusjärjestelmä työelämän muuttuviin tarpeisiin? Tilaisuuteen osalllistui elinkeino- ja työelämän vaikuttajia, opetusviranomaisia, aikuiskouluttajia ja muita sidosryhmiä. AEL:n toimitusjohtaja Kari Juntunen käsitteli puheenvuorossaan koulutuksen yhteiskunnallista tehtävää. Keskeistä on varmistaa, että koulutus tuottaa oikeaa osaamista oikeaan tarpeeseen. Kysymys on siitä, miten työ, työelämä ja työmarkkinat kehittyvät. Edelleenkin suomalainen menestysresepti on kyky oppia ja kehittää uutta sekä viedä se käytäntöön tähän haasteeseen pitää ammatillinen koulutusjärjestelmä virittää, Juntunen summaa. Johtaja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuus ry:stä tarkasteli puheenvuorossaan näkökulmia työelämälähtöisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Osaamisella luodaan kasvua ja työllisyyttä. Vientiteollisuuden ja Suomen talouden haasteet korostavat yritysten sekä koulutus- ja innovaatiojärjestelmien toimijoiden yhteistyön tarvetta. Yhteistyötä vahvistamalla edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja valmistuneiden työllistymistä. Asiantuntijapaneelissa pureuduttiin ammatillisen koulutusjärjestelmän keskeisiin muutostarpeisiin. Paneelikeskustelun moderaattorina toimi Jouni Kyllönen AEL:stä ja paneelissa olivat edustettuina sekä elinkeino- ja työelämän että opetushallinnon asiantuntijoita: johtaja Kirsi Kangaspunta, Opetus- ja kulttuuriministeriö johtaja Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät henkilöstön kehittämispäällikkö Nina Mellin, Lassila & Tikanoja oppilaitosjohtaja Jarkko Paananen, AEL opetusneuvos Heikki Sederlöf, Opetushallitus HRD-päällikkö Hannu Tolonen, Metsä Group. 16 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

17 Ari Rahkonen Petri Knaapinen Asko Heikkilä Kari Kaihonen TEOLLISUUDEN HR AAMU Yritysten henkilöstöpäättäjiä ja PK-yritysten johtoa osallistui AEL:n järjestämään vuosittaiseen HR aamuun. HR aamun vuoden pääteemoina olivat osaamisen vaikuttavuus ja rahoitus. Teemat virittivät osallistujat aktiiviseen vuoropuheluun alustusten, paneelikeskustelun ja verkostotapaamisten myötä. Osaamisen kehittäminen on investointi yrityksen kilpailukykyyn. Vaikuttavuus syntyy valmennuksen, koulutuksen ja yrityksen toiminnan kehittymisen yhteisvaikutuksena. Microsoftin toimitusjohtaja Ari Rahkonen käsitteli innostavassa puheenvuorossaan osaamisen johtamista uudistumisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Keskeistä osaamisen johtamisessa on tavoiteasetanta, jolla jokaisen työ kytketään yrityksen liiketoimintaan. Osaamisen liiketoiminnallinen vaikuttavuus korostuu nykyisessä nopealiikkeisessä ja muutosherkässä toimintaympäristössä. Onnistumiset innostavat ja vievät eteenpäin, Rahkonen tiivisti. AEL:n toimitusjohtaja Kari Juntunen tarkasteli puheenvuorossaan ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamisen pääperiaatteita ja tulevaa rahoitusuudistusta. Johtaja Petri Knaapinen Uudenmaan ELY-keskuksesta ja asiantuntija Asko Heikkilä Tekesiltä jatkoivat teemaa tarkastelemalla hankerahoitusten periaatteita, käytäntöjä ja saavutettuja tuloksia. Paneelikeskustelussa yrityspäättäjät kertoivat kokemuksia ja tuloksia toteutetuista kehityshankkeista. Paneelin moderaattorina toimi johtaja Kari Kaihonen AEL:stä. Paneelikeskusteluun osalllistuivat: asiantuntija Asko Heikkilä, Tekes johtaja Petri Knaapinen, Uudenmaan ELY-keskus johtava asiantuntija Arto Kyyhkynen, AEL varustelupäällikkö Janne Luukkonen, STX Finland HRD-johtaja Timo Kuntsi, VR-Yhtymä Oy kehitysjohtaja Jere Ahonen, Suomen Transval Oy tehdaspäällikkö Ari Timonen, Rocla Oy. AEL VUOSIKERTOMUS

18 ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄTAPAHTUMAT Kuvat: Marko Kivistö Veikko Ollila, Riitta Wärn Mikko Koskinen Opetusministeri Krista Kiuru Kari Juntunen Reijo Mattila ALVAR 20 VUOTTA Osaaminen on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen menestystekijä. Nykyinen näyttötutkintojärjestelmä ja sen myötä työelämän tutkinnot ovat tukeneet aikuisten ammatillista kehittymistä kaksi vuosikymmentä. Näyttötutkintojärjestelmä syntyi opetushallinnon, työmarkkinaosapuolten ja oppilaitosten aktiivisen vuoropuhelun ja kehitystyön tuloksena. Näyttötutkintojärjestelmän ja näyttötutkintoaineistojen laadunvarmistushankkeen saavutuksia ja tulevaisuutta pohdittiin AEL:ssä Alvar 20 vuotta -juhlaseminaarissa. AEL oli myötävaikuttamassa näyttötutkintojärjestelmän ja valtakunnallisten ammattitutkintojen laadunvarmistustyön käynnistämiseen Alvar-hankkeeseen. Hankkeen allekirjoittajia olivat mm. SAK, Teollisuus ja Työnantajat (nykyinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK), Opetushallitus sekä alusta alkaen tilat ja infrastruktuurin toiminnalle tarjonnut AEL. ALVAR on perustamisestaan lähtien toiminut osana Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:ää. Opetusministeri Krista Kiuru puhui tilaisuudessa näyttötutkinnoista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Ministeri Kiuru korosti työmarkkinajärjestöjen, opetushallinnon ja oppilaitosten hyvää ja toimivaa yhteistyötä näyttötutkintojärjestelmän luomisessa ja käytännön toiminnassa. Ministeri Kiuru: Kolmikantayhteistyön ja tutkintotoimikuntien merkitys näyttötutkintojen toimeenpanossa ja laadun varmistajana kasvaa jatkossa entisestään, kun ammatillisen koulutuksen rahoituslaki ja koulutuksen järjestäjäverkko uudistuvat. Yhteiskunnan näkökulmasta 18 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

19 ammatilliset tutkinnot ovat keino kasvattaa väestön osaamista ja lisätä työn tuottavuutta. Ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja kannustavat näin elinikäiseen oppimiseen. Tutkintoja käytetään myös väestön osaamistason ja sen kehittymisen kansainväliseen vertailuun sekä enenevässä määrin kansainvälisen liikkuvuuden helpottamiseen. Mikko Koskinen SAK:sta: Osaaminen ratkaisee. Työntekijän näkökulmasta tutkinto ja tutkintotodistus antavat muutosturvaa työelämän muutoksissa. Tämä on erityisen tärkeää työttömyyden kohdatessa. Virallinen tutkintojärjestelmä takaa, että tutkinnolla on käyttöarvoa myös muissa yrityksissä. SAK:n tavoitteena on pitää yllä työntekijöiden ammattitaitoa läpi koko työuran. Tilastot osoittavat SAK:n mukaan, että henkilöstön korkea näyttötutkinto-osuus näkyy yrityksessä korkeampana tuottavuuteena. Riitta Wärn EK:sta tarkasteli ammattitaidon merkitystä yritysten kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäjänä. Vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan noin 80 prosentilla työllisistä oli tutkinto: joko ammatillinen-, AMK- tai yliopistotutkinto. Nyt ja tulevaisuudessa yritysten osaamistarpeet muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla, ja kehittyvä työelämä edellyttää elinikäistä oppimista. Yritysten rekrytointivaikeuksien syynä ovat usein työnhakijan osaamisen ja ammattitaidon puutteet ammattitaito on päässyt vanhenemaan. Koulutus tuottaa lisäarvoa, kun se kytketään yrityksen strategiaan ja osaamistarpeisiin. Joustavat ja yksilölliset koulutuspolut ovat tulevaisuutta, Riitta Wärn totesi. Yhteenveto Näyttötutkinnoilla on hyvä tulevaisuus, kun työelämälähtöisyydestä pidetään kiinni ja tutkintojen laatu varmistetaan. Osaaminen ja ammattitaito edistävät yritysten menestystä ja hyvinvointia työpaikoilla. Ammatillinen pätevyys ja osoitettu ammattitaito ovat tänä päivänä yhä tärkeämpiä ei vähiten suomalaisten työllistymisen näkökulmasta. Osaaminen parantaa yksilön, nuorten ja aikuisten, mahdollisuuksia työelämässä. Iso yhteiskunnallinen kysymys on, miten nuoret ja kaikki suomalaiset motivoidaan hankkimaan ammattitaito ja mitä välineitä siihen on käytettävissä. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN ENNAKOINTIKAMARI AEL:SSÄ Digitaalinen tulevaisuus haastaa koulutuksen ja työelämän Helsingin seudun kauppakamari ja Uudellamaalla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat sopineet seudullisen ennakoinnin toteuttamisesta. Ennakointikamari on kehittynyt vakiintuneeksi yhteistyömuodoksi, joka tuo elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjät yhteiseen pöytään. AEL järjesti Helsingin kauppakamarin toteuttaman teknologiateollisuuden Ennakointikamarin Ennakointikamarin teemana oli Digitaalinen tulevaisuus haastaa koulutuksen ja työelämän. -erikoisnäyttely Jo 23. kerran järjestetty erikoisnäyttely kokosi jälleen automaatio- ja elektroniikka-alan sekä sähkövoima-, tietokone- ja tietoliikennetekniikan ammattilaiset AEL:ään. Näyttelyssä esiteltiin alan kiinnostavimmat uutuudet. Osana näyttelyä toteutettiin konekunnossapitoon keskittynyt Mittaava kunnossapito -näyttely. Näyttelyyn osallistui yli 800 tekniikan ammattilaista. Seuraava Mittaus & testaus -erikoisnäyttely järjestetään AEL:ssä. AEL VUOSIKERTOMUS

20 KANSAINVÄLISET TAPAHTUMAT PULPAPER 2014 HELSINGISSÄ Paperi-, sellu- ja biotuoteteollisuuden vuoden tärkein tapahtuma PulPaper 2014 järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma kokosi laajasti alan toimijat ja tulevaisuuden tekijät ympäri maailmaa Helsinkiin. Tapahtuma luotasi innovatiivisesti alan tulevaisuutta ja esitteli alan uutuudet. Tapahtumaorganisaation muodostivat Paperi-insinöörit, AEL ja Adforum. AEL:n vastuulla olivat PulPaper 2014 tapahtuman kansainväliset konferenssit. Pääkonferenssin teemana oli BioFuture for Mankind, ihmiskunnan biotulevaisuus. Konferenssi loi innovatiivisen näköalan tulevaisuuteen. Keskeisiä teemoja olivat globaali biotalous ja kestävä resurssien käyttö. Pääkonferenssin rinnalla järjestettiin tieteellinen konferenssi, 29th International Mechanical Pulping Conference IMPC, joka syventyi mekaanisen massanvalmistuksen uusiin ulottuvuuksiin. Konferenssi tarkasteli mekaaniseen massanvalmistukseen liittyviä innovaatioita, tutkimuksia ja tehdaskokemuksia. Konferensseihin osallistui 312 osallistujaa. PulPaper 2014 Exhibition kokosi 9428 kansainvälistä näyttelyvierasta Messukeskukseen, näyttelystä vastasi Adforum. PulPaper 2014 huipentui Paperi-insinöörien vaikuttavaan 100-vuotisjuhlagaalaan Helsingin Musiikkitalossa. Juhlaan osallistui lähes 1200 juhlavierasta. 20 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

21 Kuvat: Kimmo Brandt AEL:N TURVALLISUUSSEMINAARI AMSTERDAMISSA AEL järjesti Amsterdamissa teollisuuden turvallisuusjohtamista käsittelevän seminaarin Risk and Safety From Different Perspectives. Seminaarissa käsiteltiin teollisuuden turvallisuuteen liittyviä ajankohtaisteemoja, turvallisuuskulttuurin kehittymistä ja turvallisuuskäsitteitä teollisuuden näkökulmasta. Seminaariin osallistui lähes 150 kansainvälistä osallistujaa. AEL on tunnustettu turvallisuuskouluttaja Suomessa. Kansainväliset turvallisuusseminaarit Amsterdamissa AEL käynnisti vuonna Ensimmäiset seminaarit käsittelivät prosessiturvallisuutta, ja niitä on järjestetty vuosittain. Lisäksi Helsingissä on pidetty kansainvälisiä yritysten turvallisuuskulttuuria käsitteleviä workshoppeja vuodesta 2013 alkaen kahdesti. Kansainvälisten seminaarien avulla AEL on pystynyt entisestään laajentamaan turvallisuuskoulutusten sisältöjä ja monipuolisuutta käyttämällä puhujina tunnustettuja kansainvälisiä asiantuntijoita. AEL on ainoa suomalainen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa kansainvälisiä turvallisuusseminaareja. Kansainvälinen tarjonta antaa myös suomalaisille turvallisuusalan asiantuntijoille ja toimijoille lisämahdollisuuden täydentää osaamista ja verkostoitua. AEL VUOSIKERTOMUS

22 Toimiala: Teollisuus AEL ON TUTKITUSTI VETOVOIMAISIN AEL on vetovoimaisin koulutusyritys TNS PäättäjäAtlas 2014 tutkimuksen mukaan. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup ja se perustuu yli 3000 ylemmän toimihenkilön haastatteluun. Elinkeinoelämän eri sektorit olivat laajasti edustettuina tutkimuksessa. AEL oli tutkimuksen mukaan vetovoimaisin koulutusyritys muun muassa teollisuuden, B2B -yritysten ja teknisen koulutustaustan omaavien vastaajien ryhmissä. Toimiala: B2B Oma koulutus: Tekninen koulutus KESKUSKAUPPAKAMARIN ANSIOMERKIT 2014 AEL on palkinnut perinteisesti työntekijöitään Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä. Henkilöstön palkitseminen ansiomerkillä viestii siitä, että yrityksessä ollaan tyytyväisiä kuluneisiin työvuosiin ja että henkilöstön työpanosta arvostetaan. Ansiomerkki on myös virallinen tunnustus maamme elinkeinoelämältä. Toimitusjohtaja Kari Juntunen jakoi ansiomerkit saajilleen kahvitilaisuudessa AEL:ssä. AEL:n palveluksessa 20 vuotta Timo Juvonen Terkko Malm Veikko Ollila AEL:n palveluksessa 10 vuotta Tapio Ekman Heikki Heimo Veijo Kykkänen Liisa Puskala (puuttuu kuvasta) 22 AEL VUOSIKERTOMUS 2014

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa INSKE ry 27.1.2016 1 Sisältö: Metsä Group lyhyesti Biotalouden osaamistarpeet Metsäteollisuuden henkilöstön koulutustaustoja ja oppilaitoksia Ammatillisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Ajankohtaista näyttötutkinnoista Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen opetusneuvos, yksikön päällikkö 10/2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSEN TOIMIALALLA

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa 13.9.2016 Johtaja Riikka Heikinheimo Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan 2 6.9.2016 Esimerkkejä digimurroksesta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Yhdessä tehtyä katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Eeva Mäkinen, projektipäällikkö, Jyväskylän aikuisopisto Sinikka Hakkarainen, projektisuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Kaupan työ ja tulevaisuus 4.11.2009 Finlandia -talo Ami-säätiö, Amiedu Timo Karkola Johtaja, rehtori Kaupan työ,, kauppa ja työ,, myyjä Vuosi 2006 Näyttömuotoisesta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO

KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2010-8

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9. Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Tulosohjausmekanismi, aikajänne

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TeknologiaSuomi nousuun!

TeknologiaSuomi nousuun! eknologiasuomi nousuun! Näyttö ratkaisee Mervi Karikorpi, 2.3.2011 Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 52 Mrd. euroa,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot