Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma 2013 2025"

Transkriptio

1 Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma Luonnos KUNLA Ehdotus KUNLA KH KUNLA KH

2 Sisältö 1 Johdanto Palveluverkkosuunnitelman lähtöaineistot Kuntastrategia Talousarvio ja investointiohjelma Väestösuunnite Asiakaslähtöinen palvelutuotanto-ohjelma vuoteen Toimitilastrategia Kunnan palvelujen saavutettavuus Palveluverkon nykyisen kapasiteetin ja tulevien vuosien tarpeiden analysointi Sivistystoimiala Varhaiskasvatus Perus- ja erityisopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Museo Sosiaali-ja terveyspalvelut Vanhus- ja laitoshoito Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimialan hallinto- ja talouspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Liikuntapalvelut Keskushallinto Aleksia-liikelaitos Toimenpideohjelma Sivistystoimiala Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikuntapalvelut Keskushallinto, tekninen keskus Aleksia-liikelaitos Päätelmät ja jatkotoimenpiteet Liite: kunnan nykyinen ja tuleva palveluverkko kartalla

3 1 Johdanto Tämä on Nurmijärven kunnan ensimmäinen palveluverkkosuunnitelma. Palveluverkkosuunnitelma nostettiin Nurmijärven kuntastrategiaan 2009 sekä strategian alaiseksi ohjelmaksi että strategiseksi tavoitteeksi: kuntastrategian yksi strateginen valinta on monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut, ja sen kriittinen menestystekijä on, että palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palveluverkkoa. Palveluverkkosuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen; se sisältää pidemmän aikavälin linjauksia, jotka ohjaavat investointisuunnitelman valmistelua, mutta konkreettiset investointipäätökset tehdään vuosittain talousarvion investointisuunnitelman yhteydessä käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Palveluverkkosuunnitelman ajantasaisuutta arvioidaan valtuustokausittain ja tarvittaessa nopeammassakin rytmissä. Nurmijärven valtuusto hyväksyi asiakaslähtöisen palvelutuotanto-ohjelman , ja siinä linjattiin, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja miten se niitä tuottaa. Palveluverkkosuunnitelmassa vastaavasti linjataan, missä kunnan palvelut tuotetaan ja milloin palveluverkkoa kehitetään. Palveluverkkosuunnitelma on tärkeä työkalu kuntastrategian toteuttamisessa: sen avulla katsotaan kunnan tulevia investointitarpeita talousarviota pidemmällä aikavälillä, ja näin kunnan palveluverkkoa voidaan muokata tämän päivän suunnittelussa ja toiminnassa strategisesti ja kustannustehokkaasti. Palveluverkkosuunnitelmassa kuvataan kunnan tämänhetkisessä palvelutuotannossa käytettävät tilat ja niiden käyttökapasiteetti, ennusteet tulevista asiakasmäärien muutoksista sekä tarpeet kunkin palvelun toimitilaverkon kehittämiseksi. Palveluverkoksi on tässä suunnitelmassa määritelty rakennukset, joissa kunta tuottaa asukkailleen palveluja, sekä merkittävimmät urheilu- ja ulkoilualueet. Suunnitelmassa ei siten käsitellä valtion, kolmannen sektorin eikä yksityisten palveluiden tuottajien palveluita kuin siltä osin, että kunta hankkii jotain tiettyä palvelua ostopalveluna. Suunnitelmasta on myös rajattu pois tiet, vesi- ja viemärilinjat ja muu tekninen infrastruktuuri sekä pienet lähiliikuntapaikat ym. viheralueverkosto. Palveluverkkosuunnitelma perustuu palvelutuotanto-ohjelman ja kuntastrategian lisäksi kunnan väestösuunnitteeseen sekä kunnan toimitilastrategiaan. Väestösuunnite sisältää väestönkasvun trendiennusteen lisäksi tulevaan asuntorakentamiseen perustuvan väestönkasvun. Väestösuunnite kertoo palveluiden tulevan käytön kasvuennusteen eli sen, kuinka suurille käyttäjämäärille palveluita pitää tulevaisuudessa tarjota. Tässä suunnitelmassa on hyödynnetty kesäkuussa 2012 päivitettyä väestösuunnitetta vuosille , jonka mukaan Nurmijärven väestö tulee kasvamaan lähes :een vuoteen 2021 mennessä. Kunnan toimitilastrategia puolestaan kertoo, miten kunta hyödyntää nykyistä tilaomaisuuttaan ja millä periaatteilla ja linjauksilla uusia tiloja tulee tulevaisuudessa rakentaa. Suunnitelman ensimmäisessä varsinaisessa kappaleessa käydään läpi lähtöaineistot, joihin suunnitelma perustuu, ja jotka ovat ohjanneet valmistelua. Merkittävimmät näistä ovat kuntastrategia ja palvelutuotanto-ohjelma. Kappaleessa kolme analysoidaan nykyisen palveluverkon kapasiteettia ja kehittämistarpeita palvelukokonaisuuksittain. Kappaleessa neljä on poimittu keskeisimmät palveluverkon kehittämislinjaukset sekä suunnittelukaudella toteutettavat investoinnit. Viidennessä kappaleessa on nostettu esiin palveluverkkosuunnitelman kehittämistoimenpiteitä sekä suunnitelman ajan tasalla pitämistä. 3

4 2 Palveluverkkosuunnitelman lähtöaineistot 2.1 Kuntastrategia Nurmijärven kuntastrategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Siinä asetettiin kriittiseksi menestystekijäksi se, että palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa. Tavoitteen mukaisesti palvelutuotanto-ohjelma ja palveluverkkosuunnitelma asetettiin kuntastrategian alaisiksi ohjelmiksi. Nurmijärven kunnan strategisen palvelu- ja maankäytön suunnittelun työkalupakkiin kuuluu palvelutuotanto-ohjelman ja palveluverkkosuunnitelman lisäksi oheisessa kuvassa näkyvät ohjelmat. Maankäytön toteuttamisohjelmalla (MATO-ohjelma) on kuntastrategian toteuttamisessa keskeinen koordinoiva rooli: se koordinoi koko tonttituotantoketjun, ja sitä kautta ohjelmoi kunnan tulevan asuntotuotannon. MATO-ohjelma kertoo, kuinka paljon, minne ja milloin kuntaan rakennetaan uutta asumista ja näin ollen myös sen, kuinka paljon uusille alueille on tulossa uusia asukkaita. MATOohjelman asuntotuotantotavoitteet pohjaavat kunnan 2011 hyväksyttyyn maankäytön kehityskuvaan, strategiseen yleiskaavaan, jossa on esitetty kunnan kasvun tahtotila vuoteen 2040 asti. 2.2 Talousarvio ja investointiohjelma Nurmijärven kunnan talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Siinä on esitetty kunnan investointiohjelma vuosille Kuntastrategiassa 4

5 on linjattu, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista %. Kuntatalouden kestävyyden kannalta ja velkaantumisen estämiseksi vuosikatteen tulisi siis kattaa vähintään 50 % vuosittaisista investoinneista. Kun vuoden 2012 vuosikatearvio on noin 14 miljoonaa euroa ja vuoden 2013 kokonaisinvestointimäärä lähes 30 miljoonaa euroa (33 M vuonna 2014 ja 37 M vuonna 2015), voidaan lähivuosien investointimäärien todeta olevan liian suuria. Palveluverkkosuunnitelman investointitarpeissa on huomioitu talousarvion investointiohjelma vuosille , ja jatkossakin palveluverkkosuunnitelman investointihankkeet tullaan päivittämään vuosittain investointiohjelman mukaiseksi. 2.3 Väestösuunnite Palveluverkkosuunnitelmassa hyödynnetään kesäkuussa päivitettyä kunnan väestösuunnitetta vuosille Väestösuunnite on laadittu koskemaan sekä koko kuntaa että kunnan yhdeksää suuraluetta. Väestösuunnitteen laadinnassa on hyödynnetty maankäytön toteuttamisohjelmaa vuosille , joka hyväksyttiin talousarviokäsittelyn yhteydessä Maankäytön toteuttamisohjelman perusteella on laskettu arvio kunnan eri alueille valmistuvista asunnoista, ja valmistuvien asuntojen määrästä on päätelty tuleva vuosittain kasvu eri alueilla. Suunnitetta laadittaessa on lisäksi hyödynnetty Tilastokeskuksen Nurmijärveä koskevia väestötilastoja vuoden 2011 lopusta. Kunnan väestösuunnitteen mukaan Nurmijärven väkiluku tulee kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa reilun asukkaan verran noin :een asukkaaseen. Väestönkasvun painopisteet ovat edelleen kunnan päätaajamissa Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Suhteellisesti suurin väestönlisäys on odotettavissa Kirkonkylässä, jonne on kaavoitettu lähiaikoina paljon kerrostalovarantoa. Väestösuunnitteen mukaan kunnan kasvuprosentti vuosina tulee olemaan 0,9 1,8 %. Nurmijärven kunnan väestönkasvu on johtunut viime vuosina ennen kaikkea syntyvyyden enemmyydestä. Väkiluku on kasvanut kuolevuutta korkeamman syntyvyyden takia vuosittain noin 300 henkilöllä, ja tämän trendin arvioidaan jatkuvan myös seuraavan kymmenen vuoden aikana. Muu väestösuunnitteen ennustama väestönkasvu selittyy muuttoliikkeellä, joka on suurelta osin maan sisäistä muuttoliikettä. Vuosi Kasvu Väkiluku Kasvuprosentti v yli 74 vuoden 0 6 v 7 12 v v v v lopussa ,9 % ,3 % ,7 % ,8 % ,7 % ,6 % ,6 % ,5 % ,5 % ,4 %

6 Rajamäkkä Röyk- Nukari Vuosi Perttula- Nummenpää Kirkonkylä Palojoki Lepsä Metsä mä kylä Muu/ Klaukkala tuntematon Kunta yhteensä Asiakaslähtöinen palvelutuotanto-ohjelma vuoteen 2020 Palvelutuotanto-ohjelmassa linjataan, miten kuntapalvelut järjestetään eri toimialoilla vuoteen 2020 mennessä. Palvelutuotanto-ohjelma nojaa pitkälle nykyiseen palvelutuotantotapaan. Ohjelman lähtökohtina ovat palvelutuotannon asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Palvelutuotanto-ohjelma tähtää pienimuotoiseen palvelujen ulkoistamiseen, mutta sisältää myös päinvastaisia toimenpiteitä. Ulkoistamisella tavoitellaan kustannussäästöjä, parempaa laatua ja kuntalaisten valinnanvapauden lisäämistä. Kuntayhteistyön lisääminen on myös tavoite. Tehokkuuden lisäämiseksi palveluiden järjestämisessä kunta panostaa oman palvelutuotannon kehittymistä edistäviin toimenpiteisiin, kuten tuotteistamiseen ja kustannuslaskentaan. Palvelutuotanto-ohjelmassa linjataan kunnan omasta palvelutuotannosta mm. seuraavaa: - Koulutuspalvelujen tulosalueen tuottamia palveluita kehitetään jatkossakin pääsääntöisesti omana tuotantona. - Kunnan omaa päiväkotitoimintaa laajennetaan tulevaisuudessa kunnan kasvun mukaisesti. Kunnallisen perhepäivähoidon oletetaan vähenevän tulevaisuudessa. - Päivähoidon ostopalveluista tultaneen tulevaisuudessa luopumaan. Yksityistä päiväkotitoimintaa tullaan lisäämään. Myös yksityinen perhepäivähoito lisääntyy tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuspalvelujen tuottamiseen yhtenä vaihtoehtona selvitetään palvelusetelijärjestelmää tuotteistamisen jälkeen. - Kirjasto kehittää yhdessä museon kanssa omaa tapahtumatoimintaa. Kulttuuripalvelut lisäävät omaa tuotantoa tavoitteena säännöllinen, tasokas kulttuuritarjonta ympäri vuoden. - Perhe- ja sosiaalipalveluissa on eritystarpeita pienille ja valikoiduille kohderyhmille, joita kunnan ei ole kannattavaa tehdä omalla henkilökunnalla mm. ensi- ja turvakotipalveluiden ostaminen satunnaisen tarpeen varalle. - Palvelusetelin käyttöä kokeillaan ja kokeilun jälkeen laajennetaan sellaisille kohderyhmille, joista syntyy hyötyä varsinkin asiakkaalle, mutta myös kunnalle. Esimerkkeinä omaishoitajien lomitus, kotipalvelu (vrt. siivous) ja erikoislääkärikonsultaatiot yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa 6

7 - Röntgenpalvelujen ulkoistaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi, jos nykylaitteiden uusiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. - Fysioterapiapalveluja voidaan järjestää yksityisen palvelutarjoajan toimesta kotiin rajoitetusti - Kunta omistajana voi antaa harkintansa mukaan toimialoille mahdollisuuden hankkia osa siivous- ja ruokapalveluista markkinoilta edellyttäen, että vakituisen henkilökunnan asema turvataan ja hankinnan menettelytavoista sovitaan. Vastaava mahdollisuus voidaan antaa tilakeskukselle kiinteistönhoitopalvelujen osalta. - Maankäytön toteutusohjelmaa laadittaessa arvioidaan palvelutarpeita yhteistyössä toimialojen kanssa. - Tuotteistusta keskeisistä palveluista tehdään koordinoidusti palveluohjelman valmistumisen jälkeen vuoden 2013 loppuun mennessä. Tuotteistuksen perusteella täsmennetään kustannuslaskentaa, raportointia ja ennusteiden laatimista. - Sähköisiä asiointipalvelujen järjestelmiä kehitetään uutta teknologiaa hyödyntäen. Tuotteistamisen kautta saadaan selville kunnan palveluiden suoritekohtaiset kustannukset ja siten niiden laskennalliset hinnat. Tuotteistaminen mahdollistaa vertailun kunnan itse tuottamien ja mahdollisesti ulkoistettavien palveluiden välillä, mikä mahdollistaa merkittäviäkin strategisia linjauksia kunnan palveluverkkoon. Tuotteistaminen mahdollistaa lisäksi tulevaisuudessa palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton; palvelutuotanto-ohjelmassa on linjattu, että palvelusetelit otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuonna Tällä hetkellä tuotteistaminen on Nurmijärvellä viety pisimmälle terveyspalveluissa, mutta muillakin toimialoilla tuotteistaminen on työn alla. Kuntalaisten sähköistä asiointia lisätään mahdollisuuksien mukaan kaikilla toimialoilla. Sähköistä asiointia hyödynnetään erityisesti erilaisten hakemusten, ilmoitusten ja palautteiden jättämisessä sekä ilmoittautumisissa ja ajanvarauksissa. Terveyspalveluissa hyödynnetään tekstiviestejä muistutuksissa sekä sähköistä reseptiä. Koulutuspalveluissa hyödynnetään sähköistä Helmi-Reissuvihkoa koulun ja kodin välisessä viestinnässä. 2.5 Toimitilastrategia Kunnan toimitilat muodostavat kunnan suurimman omaisuuserän. Tilojen omistajan strategisina tavoitteina on varmistaa omaisuuden arvon säilyminen, tehokas tilankäyttö sekä tilojen turvallisuus ja käytettävyys. Kunta pyrkii omistamaan strategisesti tärkeimmät toimitilat sekä tilat, joissa toiminta on pitkäaikaista ja vakiintunutta. Vuokratiloja käytetään pääsääntöisesti pienissä tai melko lyhytaikaisissa tilantarpeissa. Tavoitteena on luoda riittävän suuria toiminnallisia kokonaisuuksia, joilla varmistetaan yhteiskäyttöisyys ja korkeat käyttöasteet. Uusia investointeja arvioidaan vuosittain investointiohjelman kokoamisen yhteydessä rakentavan kriittisesti, millä pyritään löytämään keinot yhdistää toimintoja ja saavuttaa synergiaetuja. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen, päiväkotien, liikuntapaikkojen, kylätoiminnan tai harrastetilojen yhdistäminen yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Rakennushankkeiden ja pysäköinnin mitoituksessa hyödynnetään käyttöaikatarkasteluja, joilla voidaan havaita päällekkäisyyksiä saavuttaa merkittäviä säästöjä (esim. Nurmijärven monitoimitalo, 2012). Toimitilat rakennetaan pääsääntöisesti kohtuulliseen laatutasoon ja normien mukaisella tai sitä korkeintaan hieman väljemmällä mitoituksella. Erityiskohteista ja suurista investoinneista laaditaan aina hankesuunnitelma, jossa määrityksiä täsmennetään. Suunnitteluprosessissa varmistetaan tavoit- 7

8 teenasettelun objektiivisuus ja kestävyys, jotta vältytään henkilösidonnaisuuksilta tai ylikorostuneilta laatu- tai väljyystavoitteilta. Tiloista peritään vuokraa kunnan sisäisen vuokran periaatteiden mukaisesti. Tilojen hankinnasta ja käytöstä aiheutuneet kustannukset kohdistetaan suoraan tilojen käyttäjille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Pääomavuokra sisältää hankintahinnan, rahoituskulut sekä kiinteistön korjaavat investoinnit. Sen sijaan käyttäjälähtöiset perusparannusinvestoinnit vaikuttavat siihen korottavasti. Toimitilojen hinnoittelulla ei subventoida toimintaa, mutta ulkopuolisten vuokralaisten voi tietyissä tilanteissa olla mahdollista hakea erikseen toiminnan tukea. Vajaakäytössä olevia vanhoja tiloja voidaan kuitenkin harkinnanvaraisesti antaa esim. kolmannen sektorin käyttöön normaalivuokraa halvemmalla. Uudisinvestoinneissa edellytetään, että tilojen käyttäjä sitoutuu tilan käyttöön pitkäaikaisesti (20 v). Käyttäjälähtöisissä perusparannusinvestoinneissa tavoitteena on vähintään 10 vuoden käyttöaika. Toimitilajohdon on saatava ilmoitus luovuttavista tiloista hyvissä ajoin (3 v) etukäteen, jotta tiloja voidaan tarjota muille tarvitsijoille tai jalostaa hallitusti myyntiin. Erittäin tärkeää on varmistaa, ettei samaan aikaan rakenneta tai vuokrata uusia tiloja, jos käyttötarkoitukseen kohtuullisesti soveltuvaa tilaa on vapaana tai lähitulevaisuudessa vapautumassa. Palveluverkkotyössä esitetään tavoitetila optimaalisista toimitiloista palvelutuotannon ja kuntalaisten kannalta. Toimitilajohto arvioi vuosittain investointiohjelman kokoamisen yhteydessä, mitä investointeja tavoitteen saavuttamiseksi on kulloinkin mahdollista toteuttaa ja voidaanko olemassa olevaa kiinteistökantaa kehittää paremmin tarvetta vastaavaksi. Samoin arvioidaan tapauskohtaisesti korjausinvestointien tarkoituksenmukaisuus verrattuna kiinteistön purkamiseen ja uuden rakentamiseen. 2.6 Kunnan palvelujen saavutettavuus Strafica Oy on tehnyt palveluverkkosuunnitelmaa varten paikkatietoanalyysin kunnan palvelujen saavutettavuudesta. Saavutettavuuskartoissa on mallinnettu jokaisen Nurmijärvellä olevan 250 x 250 metrin ruudun saavutettavuus suhteessa kunnan muihin ruutuihin ottaen huomioon kulkumahdollisuudet ruutujen välillä, kunnan palvelujen etäisyys sekä kulkutavan valinta erityyppisillä ja -pituisilla matkoilla. Menetelmässä on otettu huomioon yhtäältä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen sekä toisaalta henkilöautoliikenteen kulkutavat. Jokaisessa ruudussa saavutettavuutta on kuvattu ruutukohtaisella pisteluvulla, jotka on seuraavien sivujen kartoissa muutettu värikoodeiksi A G. Saavutettavuusanalyysista nähdään ensinnäkin, että kevyellä ja joukkoliikenteellä parhaiten saavutettavat alueet sijaitsevat päätaajamien (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki) keskustoissa, koska niissä asutus ja palvelut sijaitsevat tiiveimmin. Kohtuullisen kevyen ja joukkoliikenteen saavutettavuuden päässä ovat myös Röykkä, Perttula, Karhunkorpi, Nukari ja Klaukkalan Metsäkylä. Näin ollen on perusteltua sijoittaa päätaajamiin sellaisia palveluita, joiden asiakkaat kulkevat pääosin kävellen, pyörällä tai linja-autoilla. Tällaisia palveluita ovat päiväkodit, peruskoulut, lukiot, nuorisotalot, paljon käytetyt liikuntapaikat sekä ikäihmisille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut. Lukiot, nuorisotalot ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikat sekä suurin osa peruskoulujen toimipaikoista sijaitseekin vähintään kohtuullisella kevyen ja joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeellä. Toiseksi kartat osoittavat, että henkilöautoa käytettäessä saavutettavuusvyöhykkeet eroavat merkittävästi kevyen ja joukkoliikenteen vyöhykkeistä. Parhaiten saavutettavia alueita ovat hyvien tieyhte- 8

9 yksien varrella ja asutuksen painopistettä lähellä olevat alueet, kuten Klaukkala, Klaukkalantien varsi sekä valtatie 3:n varsi, Kirkonkylän taajama-alue mukaan lukien. Myös kantatie 45:n varrella olevat alueet, kuten Nukari, ovat suhteellisen hyvin saavutettavissa henkilöautolla. Rajamäki ja Nurmijärven länsiosat osoittautuvat tässä tarkastelussa heikomman saavutettavuuden alueiksi kuin mitä ne ovat kevyen ja joukkoliikenteen saavutettavuusanalyysissa. Edellä mainituille alueille on perusteltua sijoittaa hyvän henkilöautoliikenteen saavutettavuuden varaan rakentuvia palveluita. Kunnan tarjoamista palveluista tälläisiä ovat palvelut, jotka voi yhdistää muuhun autolla liikkumiseen esimerkiksi työmatkaliikenteeseen sekä harvemmin käytettävät palvelut. Esimerkkinä ensin mainituista ovat aikuis- ja työssäkäyvälle väestölle suunnatut terveyspalvelut ja jälkimmäisistä museot, kirjastot ja muut kulttuuripalvelut. 9

10 10

11 11

12 3 Palveluverkon nykyisen kapasiteetin ja tulevien vuosien tarpeiden analysointi 3.1 Sivistystoimiala Varhaiskasvatus Palvelun sisältö ja säädöspohja Varhaiskasvatus käsittää laajasti ajateltuna kaiken sen toiminnan, mitä kunnassa alle kouluikäikäisille lapsille järjestetään. Tähän kuuluvat kunnan ja yksityisten tahojen järjestämä päivähoito, kunnan muut lasten palvelut sekä kolmannen sektorin ja seurakunnan järjestämät lasten palvelut. Lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät ole vielä oppivelvollisuusikäisiä sekä myös sitä vanhemmat lapset. Kunta on vastuussa päivähoidon järjestämisestä, ja voi järjestää päivähoitopalvelun itse tai hankkia palvelun esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetuslain mukaista esiopetusta kunnan alueella asuville lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Kunta voi järjestää palvelun itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelun yksityiseltä palvelun tuottajalta. Vanhemmilla on lain mukaan subjektiivinen oikeus saada lapsellensa hoitopaikka heidän sitä halutessaan. Päivähoidon tarvetta on vaikea ennakoida. Yleinen arvio on, että noin 60 % kulloisestakin ikäluokasta tarvitsee päivähoitopaikan. Tulevien investointien suunnittelu perustuukin tehtyihin väestöennusteisiin, joissa on otettu huomioon kaavoituksessa suunnitellut uudet asuinalueet ja väestön kasvu. Nykyisen palveluverkon kapasiteetti Kunnallista päiväkotihoitoa järjestetään Nurmijärvellä kahdella alueella: Kirkonkylä Rajamäkialueella ja Klaukkalan alueella yhteensä 37 eri päiväkotirakennuksessa. Nurmijärven päiväkotiverkko on tällä hetkellä melko kattava, mutta koostuu toiminnallisesti hyvin hajanaisista ja osin huonosti toimivista tiloista. Kirkonkylällä on tällä hetkellä päiväkodeissa 430 hoitopaikkaa ja päiväkodit ovat täynnä. Yksityisissä päiväkodeissa Kirkonkylässä on yhteensä 163 paikkaa, joista muutama paikka on täyttämättä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että yksityisiin päiväkoteihin hakeudutaan enemmän myös muista kunnista yksityisen hoidon tuella tai setelillä. Rajamäen ja Röykän alueen päiväkodit ovat tällä hetkellä täynnä. Klaukkalassa hoitopaikkoja on päiväkodeissa yhteensä 1022, mutta siitä Lepsämän osuus on 105 paikkaa ja vuorohoitoa antavan Tähkärinteen päiväkodin osuus on 140 paikkaa. Klaukkalan taajaman eri puolille jää käyttöön 777 paikkaa. Klaukkalassa kasvupaine on Harjulan ja Syrjälän alueella. Klaukkalassa on tällä hetkellä 189 yksityisten palveluntuottajien tuottamaa hoitopaikkaa päiväkodeissa. Yksityiset toimivat kaikki kunnan vuokratiloissa. Vaskomäessä Tenava-Tarinan päiväkodissa on palveluntuottajan mahdollista laajentaa toimintaansa yhdellä ryhmällä (21 lasta). Yksityisille palveluntuottajille on markkinoitu Klaukkalan jäljellä olevia Y-tontteja, mutta suurempaa kiinnostusta ei vielä ole ollut. Markkinointia on syytä jatkaa. 12

13 Ympärivuorokautisesti ja viikonloppuisin avoinna oleva Tähkärinteen päiväkoti Klaukkalassa palvelee lapsiperheitä joilla on hoidon tarve vuorotyön tai opiskelun takia. Mutkapolun ja Sorvankaaren päiväkodit Kirkonkylä Rajamäki-alueella tarjoavat iltahoitoa klo saakka. Nurmijärven kunnallisissa päiväkodeissa hoidetaan 1 844:ää lasta. Iltahoitoa tarvitsee 44 lasta ja ympärivuorokautista hoitoa 42 lasta. Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän turvin hoidetaan yksityisissä päiväkodeissa ja yksityisessä perhepäivähoidossa yhteensä 289 lasta. Yksityisissä päiväkodeissa hoidetaan tällä hetkellä yhteensä 224 lasta, joista 51 ostopalvelupäiväkodissa. Yksityisessä perhepäivähoidossa hoidetaan yhteensä 65 lasta. Vastaava luku kunnallisessa perhepäivähoidossa on 105 lasta. Päivähoitoa hakevat lapset ovat viimeisten kuukausien aikana olleet poikkeuksetta alle 3-vuotiaita, jotka tarvitsevat käytännössä kaksi paikkaa (kerroin 1.75). Päivähoitoasetus määrittää lasten ja kasvattajien suhteen, jolloin alle 3-vuotiaita saa olla hoidossa neljä yhtä kasvattajaa kohden. Alle 3- vuotiaiden hoito vaatii myös tilaratkaisuiltaan enemmän kuin vanhempien lasten hoito. Tiloissa täytyy olla mahdollisuus levätä rauhassa ja lapsen hoitotilat tulee olla paremmin varustetut kuin isompien lasten tiloissa. Tilojen tulisi olla joustavasti muunneltavia ja toimivia. Esiopetuksessa on tällä hetkellä 630 oppilasta. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla on oltava mahdollisuus käyttää myös päivähoitopalveluita. Esiopetusta täydentävä päivähoito tulee järjestää mahdollisuuksien mukaan samassa paikassa kuin esiopetus. Esiopetuksessa olevista oppilaista 515 tarvitsee myös päivähoitoa. Ainoastaan esiopetuksessa on 115 oppilasta. Ainoastaan esiopetusta saavia oppilasryhmiä on sijoitettuna kouluille, joissa on luokkatilaa vapaana. Suurin osa erityistukea tarvitsevista lapsista integroidaan tavallisiin päivähoitoryhmiin. Nurmijärvellä on seitsemän integroitua erityisryhmää. Integroidut erityisryhmät sijaitsevat Kirkonkylän, Tuuliviirin, Kylänpään ja Tornitien, Ylitilantien, Professorintien ja Syrjälän päiväkodeissa. Päivähoidon ohella kunnassa järjestetään myös muuta varhaiskasvatustoimintaa: leikkipuistotoimintaa, avointa päiväkotitoimintaa ja kerhoja. Maaniitun leikkipuisto järjestää puistotoimintaa Kirkonkylällä. Kerhotoimintaa järjestetään Klaukkalassa Viirintiellä ja Kuusitiellä, Rajamäellä Villentiellä ja Kirkonkylällä Salkolan talossa, Keskustie 1. Avoimet päiväkodit toimivat Klaukkalassa Elopolulla ja Rajamäessä Villentiellä. Nurmijärvellä toimivat kunnalliset päiväkodit Yli 3 v. Päiväkoti Paikkaluku Hyötym 2 /lapsi Tarvitsee remonttia Soveltuu huonosti Muuta erityistä päiväkodiksi Aitohelmi 70 9,4 Liikekiinteistössä Alhonniittu 42 8,9 X X Huono sijainti Haikala 97 12,9 Alakerrassa ahdasta Harjula 63 8,0 Havumäki 63 7,4 Ei jakotiloja, pihaa ei ole jaettu Hippa (ostopalvelu) 63 6,8 Huitti 37 11,9 X Helmitarha 40 X X 13

14 Isokallio 33 5,1 Ei suunniteltu päiväkodiksi Isosuo 63 8,0 Ei kunnon salia, jakotiloja vähän, huono piha Kirkonkylä 66 11,5 Katto ja keittiö kaipaavat remonttia Kylänpää 63 10,5 Lepsämä 105 8,2 Länsikaari 63 8,0 Maaniittu 63 8,0 Majakka 33 11,3 X Mutkapolku ,6 Jakotiloille lisätarvetta Mäkitupa 37 9,5 Ei suunniteltu päiväkodiksi, toiminta 2 kerroksessa Mäntysalo 84 11,8 Perttula 51 9,8 Professorintie 105 9,3 Puistotie 21 7,9 X Alakerta odottaa peruskorjausta, eteinen ahdas Riihipuisto 63 7,6 Ropakko 37 10,7 X Ei salia, ryhmätilat ahtaat Röykkä/Poikkeus Yksi ryhmä erillään 25 7,7 polku omakotitalossa Röykkä/Elmeri 71 7,1 Sorvankaari 105 8,6 Suopolku 66 17,5 Pienet ryhmätilat Syrjälä 73 16,8 Erityisryhmällä pienet tilat Tammentupa 46 Otettu pois käytöstä, korvaavana tilana parakki Tiira 63 8,2 Toivojentie 71 10,4 X X Tilat kolmessa eri omakotitalossa Tornitie 64 15,4 Korjaus suunniteltu vuodelle 2015 Tuuliviiri 61 X X Epäkäytännölliset tilat Tähkärinne 140 9,4 Vaskomäki 28 10,5 X Ylitilantie 105 9,2 Äppelgården 63 8,2 Näiden lisäksi esiopetustiloja koulujen yhteydessä Kirkonkylällä, Rajamäellä ja Röykässä, Klaukkalassa, Perttulassa ja Nukarilla yhteensä n. 120 esiopetuspaikkaa. Päiväkodeissa hoitopaikkoja maksimissaan yhteensä Vuoden 2012 maaliskuussa päiväkodeissa hoidettiin 1981 lasta. (vrt. alle 3- vuotiaan paikkakerroin on 1.75) 14

15 Nurmijärvellä toimivat yksityiset päiväkodit 2012 Yli 3 v. Päiväkoti paikkaluku Hyötym 2 /lapsi Tarvitsee remonttia Soveltuu Muuta erityistä huonosti päiväkodiksi Helmitarha 40 15,1 X X Rivitalossa KidsWorld Playschool 26 7,2 Matilda 63 7,6 Metsäpirtti 25 10,2 Tenava-Tarina 75 7,7 Korjaustarvetta Touhula Coronaria 60 7,8 Yksityisissä päiväkodeissa Nurmijärvellä on maksimissaan 352 hoitopaikkaa. Tämän hetkisistä tiloista päiväkodeiksi alun perin tehdyt tilat toimivat parhaiten. Suurin osa päiväkodeista on ns. tyyppipäiväkoteja, joiden suunnittelua ei ole tarvinnut aloittaa jokaisen rakennusprojektin aikana alusta. Tyyppipäiväkodit ovat kuitenkin olleet aikansa tuote. Nykyään päivähoitotilojen vaatimukset ovat muuttuneet ja tulevaisuuden tilaratkaisuista odotetaan enemmän muunneltavuutta, pienryhmätiloja sekä mahdollista yhteiskäyttöä alueen muiden lasten ja nuorten palveluja tuottavien tahojen kanssa. Nopeasti kasvaneella palvelualueella on tällä hetkellä kuitenkin tiloja, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi Alhonniitun päiväkodissa ei ole neliöiltään yhtään sellaista tilaa, johon voidaan sijoittaa täydet lapsiryhmät. Kirkonkylän alueella olevat Tuuliviirin, Majakan ja Mäkitu- van päiväkodit eivät ole päiväkodeiksi rakennettuja ja ovat epäkäytännöllisiä ja jatkuvan remontin tarpeessa. Toivojentien päiväkoti Rajamäellä sijaitsee kolmessa eri talossa, mikä vaikeuttaa mm. esimiestyötä ja tukipalvelujen toimintaa. Puistotien päiväkoti toimii entisessä omakotitalossa, jonne voi sijoittaa ainoastaan yhden yli 3-vuotiaiden lasten ryhmän. Yhden ja kahden ryhmän pienet päivä- kodit ovat henkilöstön suhteen haavoittuvia ja mm. ruoan kuljetuskustannukset nostavat palvelun hintaa. Yksityisistä päiväkodeista suurin osa toimii Nurmijärven kunnalta vuokratuissa tiloissa. Ainoastaan Nurmijärven Touhula-päiväkoti toimii päiväkodiksi rakennetussa yksityiseltä vuokraamassaan uudessa tilassa. Sompionkujalla sijaitseva Helmitarhan päiväkoti toimii purku-uhan alla olevassa rivitalossa ja tulee tarvitsemaan uudet tilat kahdelle lapsiryhmälleen parin vuoden kuluessa. Osan kunnan yksityisille palveluntuottajille vuokraamista tiloista tarvitsisi kipeästi remonttia. Koska yksityisissä päiväkodeissa hoidetaan tällä hetkellä 275 lasta mukaan luettuna yhden ostopalvelupäiväkodin lapset, olisi tiloista pidettävä huolta, jotta yksityiset palveluntuottajat pysyisivät kunnassa. Ennusteet päivähoitoon tulevien lapsien määrästä Väestöennusteiden mukaan lapsimäärät kasvavat pikku hiljaa niin, että isompi taite lasten määrässä tullee olemaan vuosien taitteissa. Suurinta kasvu näyttäisi olevan Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Ennusteen mukaan kummallakin alueella päivähoitoon tulevien lasten määrä kasvaa vuodesta 2012 vuoteen 2017 noin 70 lapsella. Kirkonkylällä kasvuvauhti on noin 20 lasta/vuosi, niin, että hoidossa olisi vuonna 2017 noin 70 lasta enemmän kuin vuonna Kirkonkylän hoitopaikkatarve kasvaa tasaisesti myös vuoden 2017 jäl- 15

16 keen niin, että vuoteen 2021 mennessä tarve on n. 50 uutta hoitopaikkaa. Aikavälillä päivähoitoon tulevien lasten määrän kasvu on n. 120 lasta. Rajamäellä ennuste hoitoon tulevista uusista lapsista aikavälillä on n. 20 lasta. Kasvu tapahtuu hitaasti ja vuosittainen ennuste liikkuu 5 10 lapsen tienoilla. Muissa kylissä alle kouluikäisten lasten kasvu näyttäisi olevan tasaisempaa tai pysyvän nykyisessä tasossa. Kirkonkylä v v v Rajamäki v v v Röykkä v v v Nukari v v v Klaukkala v v v Lepsämä v v v

17 Perttula Nummenpää v v v Palveluverkon investointitarpeet Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittymiseen vaikuttaa kunnan oman toiminnan ja sisäisten tekijöiden lisäksi valtakunnalliset linjaukset: Uusi päivähoitolaki, jota valmistellaan parhaillaan, tulee vaikuttamaan siihen, säilyykö lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon tai tuleeko tuntiperusteinen hoitomaksu voimaan. Lisäksi siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen asettaa tulevaisuudessa omat vaatimuksensa varhaiskasvatukselle ja varsinkin päivähoidon tilaratkaisuille. Nurmijärven päiväkodeissa on tällä hetkellä yhteensä 219 sellaista lasta, joiden jompikumpi tai molemmat vanhemmista ovat kotona. Klaukkalan alueella luku oli 114 ja Kirkonkylä Rajamäki-alueella 105. Tällaisille perheille olisi voitava markkinoida huokeampaa varhaiskasvatusmuotoa, jossa lapset käyvät muutamana päivänä viikossa joko kerhotoiminnassa tai avoimessa päiväkodissa. Jotta perheiden kanssa käytävissä palveluohjauskeskusteluissa voidaan oikeasti ohjata lapsia kevyemmän varhaiskasvatuksen piiriin, täytyy kerhopaikkoja olla olemassa enemmän kuin nykyään. Tällä hetkellä kerhoihin jonotetaan. Tulevaisuuden päivähoidon palvelutarjottimen tulisi tarjota mahdollisuus saada lasten tarvitsemat tukipalvelut lapsen omaan toimintaympäristöön. Tällaiseen kokonaisvaltaiseen perheen ja lapsen palveluun vastaavat parhaiten ns. perhekeskukset, joissa perheille tarjotaan saman katon alla monipuolista palvelua päivähoidosta erilaisiin tukipalveluihin ja avoimeen päivähoitotoimintaan. Avoin varhaiskasvatustoiminta tulee yleistymään perheiden erilaisten tilanteiden ja haasteiden takia. Kerhotoiminta korvaa raskaamman päivähoidon sellaisissa tilanteissa, joissa toinen vanhemmista tai molemmat ovat kotona. Leikkikenttätoiminta ja avoimet päiväkodit auttavat perheitä verkostoitumaan keskenään, ystävystymään ja saamaan vertaistukea elämäänsä. Palvelusetelin käyttöönotto tuo uuden haasteensa kunnalliselle päivähoidolle kilpailussa yksityisen sektorin tuottaman palvelun kanssa. Yksityinen palveluntuotanto tuo lisää monimuotoisuutta ja valinnan vapautta perheille. Päivähoitopalvelut tulevat myös tulevaisuudessa profiloitumaan. Kieli-, liikunta- ja musiikkipainotteisia päivähoitopalveluita kysytään jo tänä päivänä. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa suunnitellessa on huomioitava päiväkodeille nykyaikana asetettavat vaatimukset. Päivähoitoyksiköt monipuolistuvat ja kasvavat: ne tulevat olemaan 150 hoitopaikan, jopa 200 hoitopaikan suuruisia. Suuressa yksikössä kustannukset pysyvät kurissa ja työntekijöiden taloudellinen sijoittelu mahdollistuu parhaiten. Lapset työskentelevät kuitenkin suurimmaksi osaksi pienryhmissä. Elämänkaariajattelu ja asiakasryhmien moninaisuus sekä tiivis yhteistyö koulun kanssa korostuvat tulevaisuudessa myös päiväkotien suunnittelussa. Päiväkodit tulee suunnitella muunneltaviksi kokonaisuuksiksi, jossa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voivat toteutua ja jossa lapsi ja perhe saa tarvitsemansa palvelut samassa paikassa. Tulevaisuuden trendi on myös se, että päiväkoti ja koulu sijaitsevat fyysisesti lähekkäin tai jopa samassa rakennuksessa. Tämä mahdollistaa lapsen joustavan siirtymisen esikoululaisesta koululaiseksi. Tilojen joustava yhteiskäyttö lisää sekä koulun että päiväkodin toiminnan monipuolisuutta. Varhais- 17

18 kasvatuksen avoimen toiminnan kerhoille tulisi olla tilaa tulevaisuuden päiväkodin yhteydessä. Silloin lapsi voi joustavasti siirtyä päivähoidosta kerhoon perheiden eri tilanteissa (äitiyslomat, työttömyys jne.) samassa toimipisteessä ja säilyttää kaverinsa. Lasten määrä Nurmijärven päivähoidossa on parin viime vuoden ajan pysynyt vakaana ja päivähoidossa on ollut ajoittain tyhjiä paikkoja. Tämän takia suunniteltuja investointeja on pystytty siirtämään myöhemmille vuosille. Vuoteen 2021 mennessä Nurmijärven varhaiskasvatus kasvaa väestöennusteen mukaan yhteensä noin 300 uudella lapsella Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Osa lapsista sijoittuu jo suunnittelun alla oleviin uusiin tai tyhjäksi jääviin tiloihin (Tähkärinne). Yksityisille palveluntuottajille on myös markkinoitu mahdollisuutta sijoittua Nurmijärvelle. Toistaiseksi kiinnostusta ei ole ollut. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa tulee kehittää seuraavasti: Klaukkalaan on suunnitteilla uusi 5-ryhmäinen vuorohoitoa antava päiväkoti Pikimetsän alueelle. Se otetaan käyttöön vuonna Vanha Tähkärinteen päiväkoti (105 hoitopaikkaa) jää tyhjilleen ja jatkaa päiväkotikäytössä. Tämän hetken ennusteiden mukaan se näyttäisi täyttyvän kasvavista ikäluokista. Jos ennusteet lapsimäärien kasvusta eivät toteudu, on mahdollista siirtää lapset Huitin ja Ropakon vuokratiloista Tähkärinteeseen. Klaukkalaan ollaan kaavoittamassa uusia asuinalueita, ja alueen väestönkasvu tulee nykyisten arvioiden mukaan vaatimaan uuden päiväkodin lähempänä vuotta Päiväkotia tarvitaan varsinkin, jos halutaan luopua vuokratiloista (80 lasta) ja omakotitaloista, joissa on kerhotoimintaa. Uusi päiväkoti voisi olla perhekeskuksen tyyppinen monitoimitila, jossa mm. avoin päiväkoti ja kerhotoiminta tapahtuisivat samassa tilassa. Klaukkalan päivähoidon aluetoimiston tilat tulee siirtää Vaskomäen päiväkodin yhteyteen Klaukkalan terveysaseman vanhan osan peruskorjauksen yhteydessä, koska Klaukkalan terveysasema tarvitsee lisää tiloja neuvolalle ja vastaanottotoiminalle. Kirkonkylään on suunnitteilla Rantapuiston uusi päiväkoti. Päiväkodille on väestöennusteen perusteella tarvetta 2017 mennessä, mutta rakentaminen on ajoittumassa lähivuosien suuren investointimäärän takia vuosille Rantapuiston päiväkodin tulisi olla vähintäänkin 105-paikkainen, mieluummin 126-paikkainen tai jopa 147-paikkainen. Jos Rantapuiston päiväkodista tulee tarpeeksi iso, voidaan sinne sijoittaa lapsia Kirkonkylän epäkäytännöllisistä muistakin päivähoitotiloista, esimerkiksi Alhonniitusta, Tuuliviiristä tai Majakasta. Kirkonkylä Rajamäki-alueeseen kuuluvalla Nukarin alueella Tammentuvan päiväkodin toiminta jouduttiin lopettamaan vuoden 2012 kesäkuussa sisäilmaongelmien vuoksi. Päiväkodin korvaa tällä hetkellä siirtotila ja uudet korvaavat tilat Tammentuvan päiväkodille valmistuvat Päiväkodin tilat tulee valtuuston päätöksen mukaisesti suunnitella yhteiselle kampukselle ja monikäyttöisiksi siten, että koululaisten iltapäivätoiminnan, nuorten kerhotoiminnan, muun järjestötoiminnan sekä kyläläisten tarpeita ajatellaan. Investointiohjelmasta poiketen Rajamäen vuosiksi suunniteltu Länsikaaren koulun laajentaminen Länsikaaren päiväkodin tiloihin on muuttunut suunnitelmaksi laajentaa koulua sen omalla tontilla. Jos tämä toteutuu, säilyvät Länsikaaren päiväkodin hoitopaikat (63). Rajamäellä kaavoitetaan parasta aikaa uutta Metistön omakotialuetta, johon on varattu Y-tontti päiväkotia varten. Rajamäen hoitopaikkatarvetta varten sinne tulee suunnitella hoitopaikat tulevan asuinalueen tarpeeseen. Vaikka Rajamäen väestönkasvuennuste näyttääkin lähitulevaisuudessa pysyvän lähes ennallaan kiihtyy kasvu kuitenkin jonkin verran vuoden 2017 jälkeen, joten uusia hoitopaikkoja tarvitaan n. 40. Tällä hetkellä Rajamäen kaikki hoi- 18

19 topaikat ovat täynnä ja 40 lasta on hoidossa Kirkonkylällä. Metistön päiväkoti voisi olla myös yksityisen palvelutuottajan ylläpitämää toimintaa. Rajamäellä on myöskin käytössä epäkäytännöllisiä tiloja, kuten Puistotien päiväkoti, jossa toimii ainoastaan yksi lapsiryhmä (21 hoitopaikkaa) sekä Isokallion päiväkoti (33 hoitopaikkaa). Näistä tiloista voidaan luopua jos Rajamäkeen rakennettavasta Metistön uudesta päiväkodista tulee tarpeeksi iso. Palveluverkkosuunnitelmassa Rajamäen uusi päiväkoti on suunniteltu toteuttavaksi ensimmäisenä (2016), koska se helpottaisi hoitopaikkapaineita Kirkonkylällä ja mahdollistaisi ehkä Rantapuiston päiväkodin myöhentämisen. Kunnallisen perhepäivähoidon avulla hoitopaikkoja ei voi lisätä, koska sen osuus hoitopaikoista pienenee jatkuvasti. Syynä siihen on perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain alaisiksi, mikä rajoittaa heidän työpäivänsä pituutta. Pakollisten ylitöiden syntymisen vuoksi heille joudutaan antamaan työajan tasausvapaita, jolloin lapset hoidetaan varahoidossa. Tämä ei ole kaikille perheille mieleen ja he haluavat siirtyä pois tuosta hoitomuodosta. Uusia perhepäivähoitajia on myös vaikea rekrytoida. Sen sijaan yksityinen perhepäivähoito näyttää koko ajan kasvavan, joten siellä hoitopaikkoja syntyy tulevaisuudessakin. Tämä ei kuitenkaan ole kunnan säädeltävissä oleva asia, vaikka valvontavastuu kunnalle kuuluukin. Nurmijärven nykyisen päiväkotiverkon haasteena ovat nopeasti käyttöön otetut, osin huonokuntoiset ja toimintaan sopimattomat epäkäytännölliset tilat. Niissä joudutaan rajoittamaan lapsimääriä ja niitä joudutaan remontoimaan, joten päivähoidon järjestäminen niissä yksiköissä tulee kalliiksi. Osassa yksiköistä on jatkuvia sisäilmaongelmia. Uusilla investoinneilla pystyttäisiin lisäämään päivähoitopaikkoja sekä korvaamaan epäkäytännöllisiä ja kalliita tiloja. Esimerkkejä epäkäytännöllisistä ja huonokuntoisista tiloista, joista voidaan luopua, mikäli lapset saadaan sijoitettua korvaaviin tiloihin: Kirkonkylä Rajamäki-alue: Alhonniitun päiväkoti, Alhonniituntie 8, Nurmijärvi Tuuliviirin päiväkoti, Sairaalantie 2, Nurmijärvi Helmitarha, Sompionkuja 2 B, Nurmijärvi Puistotien päiväkoti, Puistotie 2, Rajamäki Isokallion päiväkoti, Puistotie 15, Rajamäki Mäkitupa, Toreenintie 4, Nurmijärvi Klaukkalan alue: Aitohelmen rivitalo, entinen opettajien asuntola Huitin ja Ropakon vuokratilat Avoin päivähoitotoiminta/ Elopolun omakotitalo 19

20 3.1.2 Perus- ja erityisopetus Palvelun sisältö ja säädöspohja Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettävää yleissivistävää koulutusta. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Oppilaalla on lisäksi oikeus saada erityisopetusta oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Lähikoulu ei aina ole oppilaan kotia lähinnä sijaitseva koulu. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Nykyisen palveluverkon kapasiteetti Kunnan koulujen pienimmät täyttöprosentit ovat Kirkonkylän alueeseen kuuluvilla Nummenpään (30 %) ja Suomiehen kouluilla (38 %). Kaikkein täydemmät kouluyksiköt sijaitsevat Rajamäen alueella: Länsikaaren koulun täyttöprosentti on 101 % ja Rajamäen koulun 97 %. Koulu/Koulumuoto Vuosiluokat Oppilasmäärä Harjulan koulu/ alakoulu Karhunkorven koulu/ alakoulu Klaukkalan koulu/ alakoulu Lepsämän koulu/ alakoulu Lukkarin koulu/ alakoulu Länsikaaren koulu/ alakoulu Maaniitun koulu/ alakoulu Metsäkylän koulu/ alakoulu Perusopetusryhmät Enimmäisoppilasmäärä Täyttöprosentti Nukarin koulu/alakoulu Nummenpään koulu/ alakoulu Palojoen koulu/ alakoulu Rajamäen koulu/ alakoulu Röykän koulu/ alakoulu Suomiehen koulu/

Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma 2013 2025

Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma 2013 2025 Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma 2013 2025 Luonnos KUNLA 23.4.2013 Ehdotus KUNLA 1.10.2013 KH 21.10.2013 KUNLA 21.11.2013 KH 2.12.2013 KV 18.12.2013 www.nurmijarvi.fi Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Palveluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

(kokonaisbudjetti ja rakennusaika) Klaukkalan terveysasema, vanhan osan peruskorjaus 1.305.000, aloitus: 2014 käyttötalousvaikutus: /vuosi

(kokonaisbudjetti ja rakennusaika) Klaukkalan terveysasema, vanhan osan peruskorjaus 1.305.000, aloitus: 2014 käyttötalousvaikutus: /vuosi Terveyspalvelut Tekla 9.6.2015 80 (kokonaisbudjetti ja rakennusaika) n terveysasema, vanhan osan peruskorjaus 1.305.000, aloitus: 2014 käyttötalousvaikutus: /vuosi Hankkeen on kaksiosainen, hammashoitola

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 SOPPEENHARJUN ALUE Siivikkala 1-6 303 kasvaa ta-suunnitelma: peruskorjaus 2012-13 yhteistyö Tampereen laajennetaan

Lisätiedot

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009 Palveluverkkotyö Tilannekatsaus 4.6.2009 koulutus alakoulut 1.-6.lk yläkoulut 7.-9.lk lukio varhaiskasvatus päivähoito esikoulu iltapäivätoiminta nuorisopalvelu kirjasto ja tietopalvelut museopalvelut

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä Sivistyslautakunta 85 27.08.2014 Sivistyslautakunta 106 30.09.2014 Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä SIVLTK 85 Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO 18.5.2012/ 10.9.2012/28.11.2012 Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen ja Paula Kokkonen Itäinen päiväkotiverkko Nykyinen tilanne: Nojanmaan päiväkoti: 78 hp Miekkoniemen päiväkoti:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 KOKONAISTILANNE PÄIVÄHOITO Lasten määrän ennustetaan kasvavan 0-6 -vuotiaita + 282 = 5,5 % vuoteen 2017/2018 mennessä!! Jos 60 % tulee palvelun

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816

Lisätiedot

ITÄINEN PÄIVÄKOTIVERKKO 10.9.2012. Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen ja Paula Kokkonen

ITÄINEN PÄIVÄKOTIVERKKO 10.9.2012. Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen ja Paula Kokkonen ITÄINEN PÄIVÄKOTIVERKKO 10.9.2012 Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen ja Paula Kokkonen Itäinen päiväkotiverkko Nykyinen tilanne: Nojanmaan päiväkoti: 78 hp Miekkoniemen päiväkoti: 66 hp, joista noin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2.11.2010 JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS Tarve selvitykselle kuntaliitoksista -> Tietoa kokonaisuudesta Muuttunut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015 Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015 Koulutuslautakunta 27.4.2015 Kaupunginhallitus 11.5.2015 1. Keskusta-alueen päivähoidon nykytilanne 1 Päiväkodit ym. päivähoitopaikat keskusta-alueella

Lisätiedot

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15 24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Kasvatus- ja opetuslautakunta 28 21.04.2015 Kaupunginhallitus 84 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto 16 25.05.2015 Ahmoon koulun yhdistäminen Nyhkälän kouluun ja lakkauttaminen 16/12.00.01/2015 Kasvatus- ja

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua

Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua 2 1 Muhoksen varhaiskasvatuksen hoitopaikat Toukokuussa 2014 on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ollut yhteensä

Lisätiedot

ESI- JA ALKUOPETUKSEN SIIRTYMÄVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ESI- JA ALKUOPETUKSEN SIIRTYMÄVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ESI- JA ALKUOPETUKSEN SIIRTYMÄVAIHEEN PROSESSIKUVAUS 06.10.2014 www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Erityisopettaja Ensimmäisten luokkien oppilaiden taitojen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS Osa B

SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS Osa B SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS Osa B Tarveselvitysryhmä 6.11.2013 1 SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS 7 100 ASUKKAAN KASVUTAVOIT- TEESSA 1. Väestönkasvun vaikutus peruskoulupaikkojen

Lisätiedot

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen Heinolan kaupunki Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015 Johannes Rinkinen Lähtökohdat Seminaarin koulu ja Myllyojan koulu väistötiloissa Peruskorjaustarve lukiolla, Niemelä-talon kouluosassa ja

Lisätiedot

Päiväkoti- ja kouluverkosta Kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan iltakoulu 10.2.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen

Päiväkoti- ja kouluverkosta Kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan iltakoulu 10.2.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen Päiväkoti- ja kouluverkosta Kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan iltakoulu 10.2.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen 11.2.2014 muutettu dioja 7 ja 23 iltakoulun keskustelun

Lisätiedot

Pienkoulutyöryhmän raportti Nummenpään ja Suomiehen koulujen tulevaisuudesta

Pienkoulutyöryhmän raportti Nummenpään ja Suomiehen koulujen tulevaisuudesta Pienkoulutyöryhmän raportti Nummenpään ja Suomiehen koulujen tulevaisuudesta Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.11.2013 perustaa työryhmän selvittämään Nummenpään ja Suomiehen koulujen tulevaisuutta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 06.03.2012 Sivu 1 / 1 1106/00.01.02/2012 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Valtonen, puh. (09) 816 45536 Anna-Liisa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 13.04.2015

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 13.04.2015 VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 13.04.2015 KOKONAISTILANNE Lasten määrän ennustetaan kasvavan 0-6 -vuotiaita + 282 = 5,5 % vuoteen 2017/2018 mennessä!! Jos 60 % tulee palvelun piiriin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

LAIHIAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (9) LAIHIAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen päävastuualueen tehtävänä on kehittää, suunnitella ja järjestää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Perusopetuslaissa ja Uudenkaupungin kaupungin koulutoimen periaatepäätöksissä määritellään ne ehdot joiden mukaan kunta järjestää oppilaalle koulukuljetuksen. Muiden

Lisätiedot

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015. Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015. Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015 Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat KOULUT Sariolan koulu laajennus Vilpeilä 2010 Investoinnit 690 000 Tulevat korjauskulut

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto).

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto). Kunnanhallitus 179 08.09.2014 Koulutuslautakunta 52 02.12.2014 Koulutuslautakunta 13 01.04.2015 Kunnanhallitus 108 20.04.2015 Kunnanvaltuusto 51 22.06.2015 RUOKAPALVELUSELVITYS Kunnanhallitus 08.09.2014

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Yksityistä päivähoitoa ovat tarjonneet Linnalan leikkikoulu, päiväkoti Tähti ja yksityiset perhepäivähoitajat.

Yksityistä päivähoitoa ovat tarjonneet Linnalan leikkikoulu, päiväkoti Tähti ja yksityiset perhepäivähoitajat. Sivistyslautakunta 47 10.03.2015 Sivistyslautakunta 59 24.03.2015 Yksityisen päiväkotihoidon palvelusetelin käyttöönotto ja arvo 157/34/340/2015 SL 47 Selostus: Varhaiskasvatuksen tuloskorttiin on kirjattu

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Liite 2 nuorisoltk 22.4.2015

Liite 2 nuorisoltk 22.4.2015 Nuorisopalvelut 1 Liite 2 nuorisoltk 22.4.2015 SUUNNITELMA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASTA NURMIJÄRVELLÄ YLEISTÄ Iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista päivittäin koulupäivän päättymisen

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Rakennemallivaihtoehtojen yhteiset elementit: kolme päätaajamaa Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki sekä Röykkä ja Herunen on esitetty pieninä taajamina. Maakuntakaavaan

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Kempeleen kunnan toimitilojen jakaantuminen vuonna 2014 Kempeleen kunnalla on käytössä yhteensä 86 855 m2 toimitilaa. Tiloista kunnan omistuksessa on 85

Lisätiedot

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi.

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi. Sivistyspalvelut Liite 1/28.10.2014 Utajärven kunnan sivistyspalvelut tarjoaa osaavan organisaationsa ja verkostoituneen palvelurakenteensa avulla kuntalaisille kehittyneet, asiakaslähtöiset palvelut,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Päivähoidon tehtäväalueen strategia KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VUODELLE 2005 Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Uudistuminen 3. Palvelujärjestelmien uudistaminen

Lisätiedot

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2013=. 2013=. KEURUU Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio 2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus

Lisätiedot

H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden päiväkotihoidon palveluseteli Oulun Kauppakamarin tilaisuus 29.3.2012 Arto Lamberg, varhaiskasvatusjohtaja H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 17.04.2013 Sivu 1 / 1 1774/00.01.01/2013 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 Päätösehdotus Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh. (09)

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot