Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma 2013 2025"

Transkriptio

1 Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma Luonnos KUNLA Ehdotus KUNLA KH KUNLA KH

2 Sisältö 1 Johdanto Palveluverkkosuunnitelman lähtöaineistot Kuntastrategia Talousarvio ja investointiohjelma Väestösuunnite Asiakaslähtöinen palvelutuotanto-ohjelma vuoteen Toimitilastrategia Kunnan palvelujen saavutettavuus Palveluverkon nykyisen kapasiteetin ja tulevien vuosien tarpeiden analysointi Sivistystoimiala Varhaiskasvatus Perus- ja erityisopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Museo Sosiaali-ja terveyspalvelut Vanhus- ja laitoshoito Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimialan hallinto- ja talouspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Liikuntapalvelut Keskushallinto Aleksia-liikelaitos Toimenpideohjelma Sivistystoimiala Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikuntapalvelut Keskushallinto, tekninen keskus Aleksia-liikelaitos Päätelmät ja jatkotoimenpiteet Liite: kunnan nykyinen ja tuleva palveluverkko kartalla

3 1 Johdanto Tämä on Nurmijärven kunnan ensimmäinen palveluverkkosuunnitelma. Palveluverkkosuunnitelma nostettiin Nurmijärven kuntastrategiaan 2009 sekä strategian alaiseksi ohjelmaksi että strategiseksi tavoitteeksi: kuntastrategian yksi strateginen valinta on monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut, ja sen kriittinen menestystekijä on, että palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palveluverkkoa. Palveluverkkosuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen; se sisältää pidemmän aikavälin linjauksia, jotka ohjaavat investointisuunnitelman valmistelua, mutta konkreettiset investointipäätökset tehdään vuosittain talousarvion investointisuunnitelman yhteydessä käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Palveluverkkosuunnitelman ajantasaisuutta arvioidaan valtuustokausittain ja tarvittaessa nopeammassakin rytmissä. Nurmijärven valtuusto hyväksyi asiakaslähtöisen palvelutuotanto-ohjelman , ja siinä linjattiin, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja miten se niitä tuottaa. Palveluverkkosuunnitelmassa vastaavasti linjataan, missä kunnan palvelut tuotetaan ja milloin palveluverkkoa kehitetään. Palveluverkkosuunnitelma on tärkeä työkalu kuntastrategian toteuttamisessa: sen avulla katsotaan kunnan tulevia investointitarpeita talousarviota pidemmällä aikavälillä, ja näin kunnan palveluverkkoa voidaan muokata tämän päivän suunnittelussa ja toiminnassa strategisesti ja kustannustehokkaasti. Palveluverkkosuunnitelmassa kuvataan kunnan tämänhetkisessä palvelutuotannossa käytettävät tilat ja niiden käyttökapasiteetti, ennusteet tulevista asiakasmäärien muutoksista sekä tarpeet kunkin palvelun toimitilaverkon kehittämiseksi. Palveluverkoksi on tässä suunnitelmassa määritelty rakennukset, joissa kunta tuottaa asukkailleen palveluja, sekä merkittävimmät urheilu- ja ulkoilualueet. Suunnitelmassa ei siten käsitellä valtion, kolmannen sektorin eikä yksityisten palveluiden tuottajien palveluita kuin siltä osin, että kunta hankkii jotain tiettyä palvelua ostopalveluna. Suunnitelmasta on myös rajattu pois tiet, vesi- ja viemärilinjat ja muu tekninen infrastruktuuri sekä pienet lähiliikuntapaikat ym. viheralueverkosto. Palveluverkkosuunnitelma perustuu palvelutuotanto-ohjelman ja kuntastrategian lisäksi kunnan väestösuunnitteeseen sekä kunnan toimitilastrategiaan. Väestösuunnite sisältää väestönkasvun trendiennusteen lisäksi tulevaan asuntorakentamiseen perustuvan väestönkasvun. Väestösuunnite kertoo palveluiden tulevan käytön kasvuennusteen eli sen, kuinka suurille käyttäjämäärille palveluita pitää tulevaisuudessa tarjota. Tässä suunnitelmassa on hyödynnetty kesäkuussa 2012 päivitettyä väestösuunnitetta vuosille , jonka mukaan Nurmijärven väestö tulee kasvamaan lähes :een vuoteen 2021 mennessä. Kunnan toimitilastrategia puolestaan kertoo, miten kunta hyödyntää nykyistä tilaomaisuuttaan ja millä periaatteilla ja linjauksilla uusia tiloja tulee tulevaisuudessa rakentaa. Suunnitelman ensimmäisessä varsinaisessa kappaleessa käydään läpi lähtöaineistot, joihin suunnitelma perustuu, ja jotka ovat ohjanneet valmistelua. Merkittävimmät näistä ovat kuntastrategia ja palvelutuotanto-ohjelma. Kappaleessa kolme analysoidaan nykyisen palveluverkon kapasiteettia ja kehittämistarpeita palvelukokonaisuuksittain. Kappaleessa neljä on poimittu keskeisimmät palveluverkon kehittämislinjaukset sekä suunnittelukaudella toteutettavat investoinnit. Viidennessä kappaleessa on nostettu esiin palveluverkkosuunnitelman kehittämistoimenpiteitä sekä suunnitelman ajan tasalla pitämistä. 3

4 2 Palveluverkkosuunnitelman lähtöaineistot 2.1 Kuntastrategia Nurmijärven kuntastrategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Siinä asetettiin kriittiseksi menestystekijäksi se, että palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa. Tavoitteen mukaisesti palvelutuotanto-ohjelma ja palveluverkkosuunnitelma asetettiin kuntastrategian alaisiksi ohjelmiksi. Nurmijärven kunnan strategisen palvelu- ja maankäytön suunnittelun työkalupakkiin kuuluu palvelutuotanto-ohjelman ja palveluverkkosuunnitelman lisäksi oheisessa kuvassa näkyvät ohjelmat. Maankäytön toteuttamisohjelmalla (MATO-ohjelma) on kuntastrategian toteuttamisessa keskeinen koordinoiva rooli: se koordinoi koko tonttituotantoketjun, ja sitä kautta ohjelmoi kunnan tulevan asuntotuotannon. MATO-ohjelma kertoo, kuinka paljon, minne ja milloin kuntaan rakennetaan uutta asumista ja näin ollen myös sen, kuinka paljon uusille alueille on tulossa uusia asukkaita. MATOohjelman asuntotuotantotavoitteet pohjaavat kunnan 2011 hyväksyttyyn maankäytön kehityskuvaan, strategiseen yleiskaavaan, jossa on esitetty kunnan kasvun tahtotila vuoteen 2040 asti. 2.2 Talousarvio ja investointiohjelma Nurmijärven kunnan talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Siinä on esitetty kunnan investointiohjelma vuosille Kuntastrategiassa 4

5 on linjattu, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista %. Kuntatalouden kestävyyden kannalta ja velkaantumisen estämiseksi vuosikatteen tulisi siis kattaa vähintään 50 % vuosittaisista investoinneista. Kun vuoden 2012 vuosikatearvio on noin 14 miljoonaa euroa ja vuoden 2013 kokonaisinvestointimäärä lähes 30 miljoonaa euroa (33 M vuonna 2014 ja 37 M vuonna 2015), voidaan lähivuosien investointimäärien todeta olevan liian suuria. Palveluverkkosuunnitelman investointitarpeissa on huomioitu talousarvion investointiohjelma vuosille , ja jatkossakin palveluverkkosuunnitelman investointihankkeet tullaan päivittämään vuosittain investointiohjelman mukaiseksi. 2.3 Väestösuunnite Palveluverkkosuunnitelmassa hyödynnetään kesäkuussa päivitettyä kunnan väestösuunnitetta vuosille Väestösuunnite on laadittu koskemaan sekä koko kuntaa että kunnan yhdeksää suuraluetta. Väestösuunnitteen laadinnassa on hyödynnetty maankäytön toteuttamisohjelmaa vuosille , joka hyväksyttiin talousarviokäsittelyn yhteydessä Maankäytön toteuttamisohjelman perusteella on laskettu arvio kunnan eri alueille valmistuvista asunnoista, ja valmistuvien asuntojen määrästä on päätelty tuleva vuosittain kasvu eri alueilla. Suunnitetta laadittaessa on lisäksi hyödynnetty Tilastokeskuksen Nurmijärveä koskevia väestötilastoja vuoden 2011 lopusta. Kunnan väestösuunnitteen mukaan Nurmijärven väkiluku tulee kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa reilun asukkaan verran noin :een asukkaaseen. Väestönkasvun painopisteet ovat edelleen kunnan päätaajamissa Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Suhteellisesti suurin väestönlisäys on odotettavissa Kirkonkylässä, jonne on kaavoitettu lähiaikoina paljon kerrostalovarantoa. Väestösuunnitteen mukaan kunnan kasvuprosentti vuosina tulee olemaan 0,9 1,8 %. Nurmijärven kunnan väestönkasvu on johtunut viime vuosina ennen kaikkea syntyvyyden enemmyydestä. Väkiluku on kasvanut kuolevuutta korkeamman syntyvyyden takia vuosittain noin 300 henkilöllä, ja tämän trendin arvioidaan jatkuvan myös seuraavan kymmenen vuoden aikana. Muu väestösuunnitteen ennustama väestönkasvu selittyy muuttoliikkeellä, joka on suurelta osin maan sisäistä muuttoliikettä. Vuosi Kasvu Väkiluku Kasvuprosentti v yli 74 vuoden 0 6 v 7 12 v v v v lopussa ,9 % ,3 % ,7 % ,8 % ,7 % ,6 % ,6 % ,5 % ,5 % ,4 %

6 Rajamäkkä Röyk- Nukari Vuosi Perttula- Nummenpää Kirkonkylä Palojoki Lepsä Metsä mä kylä Muu/ Klaukkala tuntematon Kunta yhteensä Asiakaslähtöinen palvelutuotanto-ohjelma vuoteen 2020 Palvelutuotanto-ohjelmassa linjataan, miten kuntapalvelut järjestetään eri toimialoilla vuoteen 2020 mennessä. Palvelutuotanto-ohjelma nojaa pitkälle nykyiseen palvelutuotantotapaan. Ohjelman lähtökohtina ovat palvelutuotannon asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Palvelutuotanto-ohjelma tähtää pienimuotoiseen palvelujen ulkoistamiseen, mutta sisältää myös päinvastaisia toimenpiteitä. Ulkoistamisella tavoitellaan kustannussäästöjä, parempaa laatua ja kuntalaisten valinnanvapauden lisäämistä. Kuntayhteistyön lisääminen on myös tavoite. Tehokkuuden lisäämiseksi palveluiden järjestämisessä kunta panostaa oman palvelutuotannon kehittymistä edistäviin toimenpiteisiin, kuten tuotteistamiseen ja kustannuslaskentaan. Palvelutuotanto-ohjelmassa linjataan kunnan omasta palvelutuotannosta mm. seuraavaa: - Koulutuspalvelujen tulosalueen tuottamia palveluita kehitetään jatkossakin pääsääntöisesti omana tuotantona. - Kunnan omaa päiväkotitoimintaa laajennetaan tulevaisuudessa kunnan kasvun mukaisesti. Kunnallisen perhepäivähoidon oletetaan vähenevän tulevaisuudessa. - Päivähoidon ostopalveluista tultaneen tulevaisuudessa luopumaan. Yksityistä päiväkotitoimintaa tullaan lisäämään. Myös yksityinen perhepäivähoito lisääntyy tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuspalvelujen tuottamiseen yhtenä vaihtoehtona selvitetään palvelusetelijärjestelmää tuotteistamisen jälkeen. - Kirjasto kehittää yhdessä museon kanssa omaa tapahtumatoimintaa. Kulttuuripalvelut lisäävät omaa tuotantoa tavoitteena säännöllinen, tasokas kulttuuritarjonta ympäri vuoden. - Perhe- ja sosiaalipalveluissa on eritystarpeita pienille ja valikoiduille kohderyhmille, joita kunnan ei ole kannattavaa tehdä omalla henkilökunnalla mm. ensi- ja turvakotipalveluiden ostaminen satunnaisen tarpeen varalle. - Palvelusetelin käyttöä kokeillaan ja kokeilun jälkeen laajennetaan sellaisille kohderyhmille, joista syntyy hyötyä varsinkin asiakkaalle, mutta myös kunnalle. Esimerkkeinä omaishoitajien lomitus, kotipalvelu (vrt. siivous) ja erikoislääkärikonsultaatiot yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa 6

7 - Röntgenpalvelujen ulkoistaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi, jos nykylaitteiden uusiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. - Fysioterapiapalveluja voidaan järjestää yksityisen palvelutarjoajan toimesta kotiin rajoitetusti - Kunta omistajana voi antaa harkintansa mukaan toimialoille mahdollisuuden hankkia osa siivous- ja ruokapalveluista markkinoilta edellyttäen, että vakituisen henkilökunnan asema turvataan ja hankinnan menettelytavoista sovitaan. Vastaava mahdollisuus voidaan antaa tilakeskukselle kiinteistönhoitopalvelujen osalta. - Maankäytön toteutusohjelmaa laadittaessa arvioidaan palvelutarpeita yhteistyössä toimialojen kanssa. - Tuotteistusta keskeisistä palveluista tehdään koordinoidusti palveluohjelman valmistumisen jälkeen vuoden 2013 loppuun mennessä. Tuotteistuksen perusteella täsmennetään kustannuslaskentaa, raportointia ja ennusteiden laatimista. - Sähköisiä asiointipalvelujen järjestelmiä kehitetään uutta teknologiaa hyödyntäen. Tuotteistamisen kautta saadaan selville kunnan palveluiden suoritekohtaiset kustannukset ja siten niiden laskennalliset hinnat. Tuotteistaminen mahdollistaa vertailun kunnan itse tuottamien ja mahdollisesti ulkoistettavien palveluiden välillä, mikä mahdollistaa merkittäviäkin strategisia linjauksia kunnan palveluverkkoon. Tuotteistaminen mahdollistaa lisäksi tulevaisuudessa palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton; palvelutuotanto-ohjelmassa on linjattu, että palvelusetelit otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuonna Tällä hetkellä tuotteistaminen on Nurmijärvellä viety pisimmälle terveyspalveluissa, mutta muillakin toimialoilla tuotteistaminen on työn alla. Kuntalaisten sähköistä asiointia lisätään mahdollisuuksien mukaan kaikilla toimialoilla. Sähköistä asiointia hyödynnetään erityisesti erilaisten hakemusten, ilmoitusten ja palautteiden jättämisessä sekä ilmoittautumisissa ja ajanvarauksissa. Terveyspalveluissa hyödynnetään tekstiviestejä muistutuksissa sekä sähköistä reseptiä. Koulutuspalveluissa hyödynnetään sähköistä Helmi-Reissuvihkoa koulun ja kodin välisessä viestinnässä. 2.5 Toimitilastrategia Kunnan toimitilat muodostavat kunnan suurimman omaisuuserän. Tilojen omistajan strategisina tavoitteina on varmistaa omaisuuden arvon säilyminen, tehokas tilankäyttö sekä tilojen turvallisuus ja käytettävyys. Kunta pyrkii omistamaan strategisesti tärkeimmät toimitilat sekä tilat, joissa toiminta on pitkäaikaista ja vakiintunutta. Vuokratiloja käytetään pääsääntöisesti pienissä tai melko lyhytaikaisissa tilantarpeissa. Tavoitteena on luoda riittävän suuria toiminnallisia kokonaisuuksia, joilla varmistetaan yhteiskäyttöisyys ja korkeat käyttöasteet. Uusia investointeja arvioidaan vuosittain investointiohjelman kokoamisen yhteydessä rakentavan kriittisesti, millä pyritään löytämään keinot yhdistää toimintoja ja saavuttaa synergiaetuja. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen, päiväkotien, liikuntapaikkojen, kylätoiminnan tai harrastetilojen yhdistäminen yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Rakennushankkeiden ja pysäköinnin mitoituksessa hyödynnetään käyttöaikatarkasteluja, joilla voidaan havaita päällekkäisyyksiä saavuttaa merkittäviä säästöjä (esim. Nurmijärven monitoimitalo, 2012). Toimitilat rakennetaan pääsääntöisesti kohtuulliseen laatutasoon ja normien mukaisella tai sitä korkeintaan hieman väljemmällä mitoituksella. Erityiskohteista ja suurista investoinneista laaditaan aina hankesuunnitelma, jossa määrityksiä täsmennetään. Suunnitteluprosessissa varmistetaan tavoit- 7

8 teenasettelun objektiivisuus ja kestävyys, jotta vältytään henkilösidonnaisuuksilta tai ylikorostuneilta laatu- tai väljyystavoitteilta. Tiloista peritään vuokraa kunnan sisäisen vuokran periaatteiden mukaisesti. Tilojen hankinnasta ja käytöstä aiheutuneet kustannukset kohdistetaan suoraan tilojen käyttäjille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Pääomavuokra sisältää hankintahinnan, rahoituskulut sekä kiinteistön korjaavat investoinnit. Sen sijaan käyttäjälähtöiset perusparannusinvestoinnit vaikuttavat siihen korottavasti. Toimitilojen hinnoittelulla ei subventoida toimintaa, mutta ulkopuolisten vuokralaisten voi tietyissä tilanteissa olla mahdollista hakea erikseen toiminnan tukea. Vajaakäytössä olevia vanhoja tiloja voidaan kuitenkin harkinnanvaraisesti antaa esim. kolmannen sektorin käyttöön normaalivuokraa halvemmalla. Uudisinvestoinneissa edellytetään, että tilojen käyttäjä sitoutuu tilan käyttöön pitkäaikaisesti (20 v). Käyttäjälähtöisissä perusparannusinvestoinneissa tavoitteena on vähintään 10 vuoden käyttöaika. Toimitilajohdon on saatava ilmoitus luovuttavista tiloista hyvissä ajoin (3 v) etukäteen, jotta tiloja voidaan tarjota muille tarvitsijoille tai jalostaa hallitusti myyntiin. Erittäin tärkeää on varmistaa, ettei samaan aikaan rakenneta tai vuokrata uusia tiloja, jos käyttötarkoitukseen kohtuullisesti soveltuvaa tilaa on vapaana tai lähitulevaisuudessa vapautumassa. Palveluverkkotyössä esitetään tavoitetila optimaalisista toimitiloista palvelutuotannon ja kuntalaisten kannalta. Toimitilajohto arvioi vuosittain investointiohjelman kokoamisen yhteydessä, mitä investointeja tavoitteen saavuttamiseksi on kulloinkin mahdollista toteuttaa ja voidaanko olemassa olevaa kiinteistökantaa kehittää paremmin tarvetta vastaavaksi. Samoin arvioidaan tapauskohtaisesti korjausinvestointien tarkoituksenmukaisuus verrattuna kiinteistön purkamiseen ja uuden rakentamiseen. 2.6 Kunnan palvelujen saavutettavuus Strafica Oy on tehnyt palveluverkkosuunnitelmaa varten paikkatietoanalyysin kunnan palvelujen saavutettavuudesta. Saavutettavuuskartoissa on mallinnettu jokaisen Nurmijärvellä olevan 250 x 250 metrin ruudun saavutettavuus suhteessa kunnan muihin ruutuihin ottaen huomioon kulkumahdollisuudet ruutujen välillä, kunnan palvelujen etäisyys sekä kulkutavan valinta erityyppisillä ja -pituisilla matkoilla. Menetelmässä on otettu huomioon yhtäältä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen sekä toisaalta henkilöautoliikenteen kulkutavat. Jokaisessa ruudussa saavutettavuutta on kuvattu ruutukohtaisella pisteluvulla, jotka on seuraavien sivujen kartoissa muutettu värikoodeiksi A G. Saavutettavuusanalyysista nähdään ensinnäkin, että kevyellä ja joukkoliikenteellä parhaiten saavutettavat alueet sijaitsevat päätaajamien (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki) keskustoissa, koska niissä asutus ja palvelut sijaitsevat tiiveimmin. Kohtuullisen kevyen ja joukkoliikenteen saavutettavuuden päässä ovat myös Röykkä, Perttula, Karhunkorpi, Nukari ja Klaukkalan Metsäkylä. Näin ollen on perusteltua sijoittaa päätaajamiin sellaisia palveluita, joiden asiakkaat kulkevat pääosin kävellen, pyörällä tai linja-autoilla. Tällaisia palveluita ovat päiväkodit, peruskoulut, lukiot, nuorisotalot, paljon käytetyt liikuntapaikat sekä ikäihmisille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut. Lukiot, nuorisotalot ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikat sekä suurin osa peruskoulujen toimipaikoista sijaitseekin vähintään kohtuullisella kevyen ja joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeellä. Toiseksi kartat osoittavat, että henkilöautoa käytettäessä saavutettavuusvyöhykkeet eroavat merkittävästi kevyen ja joukkoliikenteen vyöhykkeistä. Parhaiten saavutettavia alueita ovat hyvien tieyhte- 8

9 yksien varrella ja asutuksen painopistettä lähellä olevat alueet, kuten Klaukkala, Klaukkalantien varsi sekä valtatie 3:n varsi, Kirkonkylän taajama-alue mukaan lukien. Myös kantatie 45:n varrella olevat alueet, kuten Nukari, ovat suhteellisen hyvin saavutettavissa henkilöautolla. Rajamäki ja Nurmijärven länsiosat osoittautuvat tässä tarkastelussa heikomman saavutettavuuden alueiksi kuin mitä ne ovat kevyen ja joukkoliikenteen saavutettavuusanalyysissa. Edellä mainituille alueille on perusteltua sijoittaa hyvän henkilöautoliikenteen saavutettavuuden varaan rakentuvia palveluita. Kunnan tarjoamista palveluista tälläisiä ovat palvelut, jotka voi yhdistää muuhun autolla liikkumiseen esimerkiksi työmatkaliikenteeseen sekä harvemmin käytettävät palvelut. Esimerkkinä ensin mainituista ovat aikuis- ja työssäkäyvälle väestölle suunnatut terveyspalvelut ja jälkimmäisistä museot, kirjastot ja muut kulttuuripalvelut. 9

10 10

11 11

12 3 Palveluverkon nykyisen kapasiteetin ja tulevien vuosien tarpeiden analysointi 3.1 Sivistystoimiala Varhaiskasvatus Palvelun sisältö ja säädöspohja Varhaiskasvatus käsittää laajasti ajateltuna kaiken sen toiminnan, mitä kunnassa alle kouluikäikäisille lapsille järjestetään. Tähän kuuluvat kunnan ja yksityisten tahojen järjestämä päivähoito, kunnan muut lasten palvelut sekä kolmannen sektorin ja seurakunnan järjestämät lasten palvelut. Lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät ole vielä oppivelvollisuusikäisiä sekä myös sitä vanhemmat lapset. Kunta on vastuussa päivähoidon järjestämisestä, ja voi järjestää päivähoitopalvelun itse tai hankkia palvelun esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetuslain mukaista esiopetusta kunnan alueella asuville lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Kunta voi järjestää palvelun itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelun yksityiseltä palvelun tuottajalta. Vanhemmilla on lain mukaan subjektiivinen oikeus saada lapsellensa hoitopaikka heidän sitä halutessaan. Päivähoidon tarvetta on vaikea ennakoida. Yleinen arvio on, että noin 60 % kulloisestakin ikäluokasta tarvitsee päivähoitopaikan. Tulevien investointien suunnittelu perustuukin tehtyihin väestöennusteisiin, joissa on otettu huomioon kaavoituksessa suunnitellut uudet asuinalueet ja väestön kasvu. Nykyisen palveluverkon kapasiteetti Kunnallista päiväkotihoitoa järjestetään Nurmijärvellä kahdella alueella: Kirkonkylä Rajamäkialueella ja Klaukkalan alueella yhteensä 37 eri päiväkotirakennuksessa. Nurmijärven päiväkotiverkko on tällä hetkellä melko kattava, mutta koostuu toiminnallisesti hyvin hajanaisista ja osin huonosti toimivista tiloista. Kirkonkylällä on tällä hetkellä päiväkodeissa 430 hoitopaikkaa ja päiväkodit ovat täynnä. Yksityisissä päiväkodeissa Kirkonkylässä on yhteensä 163 paikkaa, joista muutama paikka on täyttämättä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että yksityisiin päiväkoteihin hakeudutaan enemmän myös muista kunnista yksityisen hoidon tuella tai setelillä. Rajamäen ja Röykän alueen päiväkodit ovat tällä hetkellä täynnä. Klaukkalassa hoitopaikkoja on päiväkodeissa yhteensä 1022, mutta siitä Lepsämän osuus on 105 paikkaa ja vuorohoitoa antavan Tähkärinteen päiväkodin osuus on 140 paikkaa. Klaukkalan taajaman eri puolille jää käyttöön 777 paikkaa. Klaukkalassa kasvupaine on Harjulan ja Syrjälän alueella. Klaukkalassa on tällä hetkellä 189 yksityisten palveluntuottajien tuottamaa hoitopaikkaa päiväkodeissa. Yksityiset toimivat kaikki kunnan vuokratiloissa. Vaskomäessä Tenava-Tarinan päiväkodissa on palveluntuottajan mahdollista laajentaa toimintaansa yhdellä ryhmällä (21 lasta). Yksityisille palveluntuottajille on markkinoitu Klaukkalan jäljellä olevia Y-tontteja, mutta suurempaa kiinnostusta ei vielä ole ollut. Markkinointia on syytä jatkaa. 12

13 Ympärivuorokautisesti ja viikonloppuisin avoinna oleva Tähkärinteen päiväkoti Klaukkalassa palvelee lapsiperheitä joilla on hoidon tarve vuorotyön tai opiskelun takia. Mutkapolun ja Sorvankaaren päiväkodit Kirkonkylä Rajamäki-alueella tarjoavat iltahoitoa klo saakka. Nurmijärven kunnallisissa päiväkodeissa hoidetaan 1 844:ää lasta. Iltahoitoa tarvitsee 44 lasta ja ympärivuorokautista hoitoa 42 lasta. Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän turvin hoidetaan yksityisissä päiväkodeissa ja yksityisessä perhepäivähoidossa yhteensä 289 lasta. Yksityisissä päiväkodeissa hoidetaan tällä hetkellä yhteensä 224 lasta, joista 51 ostopalvelupäiväkodissa. Yksityisessä perhepäivähoidossa hoidetaan yhteensä 65 lasta. Vastaava luku kunnallisessa perhepäivähoidossa on 105 lasta. Päivähoitoa hakevat lapset ovat viimeisten kuukausien aikana olleet poikkeuksetta alle 3-vuotiaita, jotka tarvitsevat käytännössä kaksi paikkaa (kerroin 1.75). Päivähoitoasetus määrittää lasten ja kasvattajien suhteen, jolloin alle 3-vuotiaita saa olla hoidossa neljä yhtä kasvattajaa kohden. Alle 3- vuotiaiden hoito vaatii myös tilaratkaisuiltaan enemmän kuin vanhempien lasten hoito. Tiloissa täytyy olla mahdollisuus levätä rauhassa ja lapsen hoitotilat tulee olla paremmin varustetut kuin isompien lasten tiloissa. Tilojen tulisi olla joustavasti muunneltavia ja toimivia. Esiopetuksessa on tällä hetkellä 630 oppilasta. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla on oltava mahdollisuus käyttää myös päivähoitopalveluita. Esiopetusta täydentävä päivähoito tulee järjestää mahdollisuuksien mukaan samassa paikassa kuin esiopetus. Esiopetuksessa olevista oppilaista 515 tarvitsee myös päivähoitoa. Ainoastaan esiopetuksessa on 115 oppilasta. Ainoastaan esiopetusta saavia oppilasryhmiä on sijoitettuna kouluille, joissa on luokkatilaa vapaana. Suurin osa erityistukea tarvitsevista lapsista integroidaan tavallisiin päivähoitoryhmiin. Nurmijärvellä on seitsemän integroitua erityisryhmää. Integroidut erityisryhmät sijaitsevat Kirkonkylän, Tuuliviirin, Kylänpään ja Tornitien, Ylitilantien, Professorintien ja Syrjälän päiväkodeissa. Päivähoidon ohella kunnassa järjestetään myös muuta varhaiskasvatustoimintaa: leikkipuistotoimintaa, avointa päiväkotitoimintaa ja kerhoja. Maaniitun leikkipuisto järjestää puistotoimintaa Kirkonkylällä. Kerhotoimintaa järjestetään Klaukkalassa Viirintiellä ja Kuusitiellä, Rajamäellä Villentiellä ja Kirkonkylällä Salkolan talossa, Keskustie 1. Avoimet päiväkodit toimivat Klaukkalassa Elopolulla ja Rajamäessä Villentiellä. Nurmijärvellä toimivat kunnalliset päiväkodit Yli 3 v. Päiväkoti Paikkaluku Hyötym 2 /lapsi Tarvitsee remonttia Soveltuu huonosti Muuta erityistä päiväkodiksi Aitohelmi 70 9,4 Liikekiinteistössä Alhonniittu 42 8,9 X X Huono sijainti Haikala 97 12,9 Alakerrassa ahdasta Harjula 63 8,0 Havumäki 63 7,4 Ei jakotiloja, pihaa ei ole jaettu Hippa (ostopalvelu) 63 6,8 Huitti 37 11,9 X Helmitarha 40 X X 13

14 Isokallio 33 5,1 Ei suunniteltu päiväkodiksi Isosuo 63 8,0 Ei kunnon salia, jakotiloja vähän, huono piha Kirkonkylä 66 11,5 Katto ja keittiö kaipaavat remonttia Kylänpää 63 10,5 Lepsämä 105 8,2 Länsikaari 63 8,0 Maaniittu 63 8,0 Majakka 33 11,3 X Mutkapolku ,6 Jakotiloille lisätarvetta Mäkitupa 37 9,5 Ei suunniteltu päiväkodiksi, toiminta 2 kerroksessa Mäntysalo 84 11,8 Perttula 51 9,8 Professorintie 105 9,3 Puistotie 21 7,9 X Alakerta odottaa peruskorjausta, eteinen ahdas Riihipuisto 63 7,6 Ropakko 37 10,7 X Ei salia, ryhmätilat ahtaat Röykkä/Poikkeus Yksi ryhmä erillään 25 7,7 polku omakotitalossa Röykkä/Elmeri 71 7,1 Sorvankaari 105 8,6 Suopolku 66 17,5 Pienet ryhmätilat Syrjälä 73 16,8 Erityisryhmällä pienet tilat Tammentupa 46 Otettu pois käytöstä, korvaavana tilana parakki Tiira 63 8,2 Toivojentie 71 10,4 X X Tilat kolmessa eri omakotitalossa Tornitie 64 15,4 Korjaus suunniteltu vuodelle 2015 Tuuliviiri 61 X X Epäkäytännölliset tilat Tähkärinne 140 9,4 Vaskomäki 28 10,5 X Ylitilantie 105 9,2 Äppelgården 63 8,2 Näiden lisäksi esiopetustiloja koulujen yhteydessä Kirkonkylällä, Rajamäellä ja Röykässä, Klaukkalassa, Perttulassa ja Nukarilla yhteensä n. 120 esiopetuspaikkaa. Päiväkodeissa hoitopaikkoja maksimissaan yhteensä Vuoden 2012 maaliskuussa päiväkodeissa hoidettiin 1981 lasta. (vrt. alle 3- vuotiaan paikkakerroin on 1.75) 14

15 Nurmijärvellä toimivat yksityiset päiväkodit 2012 Yli 3 v. Päiväkoti paikkaluku Hyötym 2 /lapsi Tarvitsee remonttia Soveltuu Muuta erityistä huonosti päiväkodiksi Helmitarha 40 15,1 X X Rivitalossa KidsWorld Playschool 26 7,2 Matilda 63 7,6 Metsäpirtti 25 10,2 Tenava-Tarina 75 7,7 Korjaustarvetta Touhula Coronaria 60 7,8 Yksityisissä päiväkodeissa Nurmijärvellä on maksimissaan 352 hoitopaikkaa. Tämän hetkisistä tiloista päiväkodeiksi alun perin tehdyt tilat toimivat parhaiten. Suurin osa päiväkodeista on ns. tyyppipäiväkoteja, joiden suunnittelua ei ole tarvinnut aloittaa jokaisen rakennusprojektin aikana alusta. Tyyppipäiväkodit ovat kuitenkin olleet aikansa tuote. Nykyään päivähoitotilojen vaatimukset ovat muuttuneet ja tulevaisuuden tilaratkaisuista odotetaan enemmän muunneltavuutta, pienryhmätiloja sekä mahdollista yhteiskäyttöä alueen muiden lasten ja nuorten palveluja tuottavien tahojen kanssa. Nopeasti kasvaneella palvelualueella on tällä hetkellä kuitenkin tiloja, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi Alhonniitun päiväkodissa ei ole neliöiltään yhtään sellaista tilaa, johon voidaan sijoittaa täydet lapsiryhmät. Kirkonkylän alueella olevat Tuuliviirin, Majakan ja Mäkitu- van päiväkodit eivät ole päiväkodeiksi rakennettuja ja ovat epäkäytännöllisiä ja jatkuvan remontin tarpeessa. Toivojentien päiväkoti Rajamäellä sijaitsee kolmessa eri talossa, mikä vaikeuttaa mm. esimiestyötä ja tukipalvelujen toimintaa. Puistotien päiväkoti toimii entisessä omakotitalossa, jonne voi sijoittaa ainoastaan yhden yli 3-vuotiaiden lasten ryhmän. Yhden ja kahden ryhmän pienet päivä- kodit ovat henkilöstön suhteen haavoittuvia ja mm. ruoan kuljetuskustannukset nostavat palvelun hintaa. Yksityisistä päiväkodeista suurin osa toimii Nurmijärven kunnalta vuokratuissa tiloissa. Ainoastaan Nurmijärven Touhula-päiväkoti toimii päiväkodiksi rakennetussa yksityiseltä vuokraamassaan uudessa tilassa. Sompionkujalla sijaitseva Helmitarhan päiväkoti toimii purku-uhan alla olevassa rivitalossa ja tulee tarvitsemaan uudet tilat kahdelle lapsiryhmälleen parin vuoden kuluessa. Osan kunnan yksityisille palveluntuottajille vuokraamista tiloista tarvitsisi kipeästi remonttia. Koska yksityisissä päiväkodeissa hoidetaan tällä hetkellä 275 lasta mukaan luettuna yhden ostopalvelupäiväkodin lapset, olisi tiloista pidettävä huolta, jotta yksityiset palveluntuottajat pysyisivät kunnassa. Ennusteet päivähoitoon tulevien lapsien määrästä Väestöennusteiden mukaan lapsimäärät kasvavat pikku hiljaa niin, että isompi taite lasten määrässä tullee olemaan vuosien taitteissa. Suurinta kasvu näyttäisi olevan Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Ennusteen mukaan kummallakin alueella päivähoitoon tulevien lasten määrä kasvaa vuodesta 2012 vuoteen 2017 noin 70 lapsella. Kirkonkylällä kasvuvauhti on noin 20 lasta/vuosi, niin, että hoidossa olisi vuonna 2017 noin 70 lasta enemmän kuin vuonna Kirkonkylän hoitopaikkatarve kasvaa tasaisesti myös vuoden 2017 jäl- 15

16 keen niin, että vuoteen 2021 mennessä tarve on n. 50 uutta hoitopaikkaa. Aikavälillä päivähoitoon tulevien lasten määrän kasvu on n. 120 lasta. Rajamäellä ennuste hoitoon tulevista uusista lapsista aikavälillä on n. 20 lasta. Kasvu tapahtuu hitaasti ja vuosittainen ennuste liikkuu 5 10 lapsen tienoilla. Muissa kylissä alle kouluikäisten lasten kasvu näyttäisi olevan tasaisempaa tai pysyvän nykyisessä tasossa. Kirkonkylä v v v Rajamäki v v v Röykkä v v v Nukari v v v Klaukkala v v v Lepsämä v v v

17 Perttula Nummenpää v v v Palveluverkon investointitarpeet Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittymiseen vaikuttaa kunnan oman toiminnan ja sisäisten tekijöiden lisäksi valtakunnalliset linjaukset: Uusi päivähoitolaki, jota valmistellaan parhaillaan, tulee vaikuttamaan siihen, säilyykö lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon tai tuleeko tuntiperusteinen hoitomaksu voimaan. Lisäksi siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen asettaa tulevaisuudessa omat vaatimuksensa varhaiskasvatukselle ja varsinkin päivähoidon tilaratkaisuille. Nurmijärven päiväkodeissa on tällä hetkellä yhteensä 219 sellaista lasta, joiden jompikumpi tai molemmat vanhemmista ovat kotona. Klaukkalan alueella luku oli 114 ja Kirkonkylä Rajamäki-alueella 105. Tällaisille perheille olisi voitava markkinoida huokeampaa varhaiskasvatusmuotoa, jossa lapset käyvät muutamana päivänä viikossa joko kerhotoiminnassa tai avoimessa päiväkodissa. Jotta perheiden kanssa käytävissä palveluohjauskeskusteluissa voidaan oikeasti ohjata lapsia kevyemmän varhaiskasvatuksen piiriin, täytyy kerhopaikkoja olla olemassa enemmän kuin nykyään. Tällä hetkellä kerhoihin jonotetaan. Tulevaisuuden päivähoidon palvelutarjottimen tulisi tarjota mahdollisuus saada lasten tarvitsemat tukipalvelut lapsen omaan toimintaympäristöön. Tällaiseen kokonaisvaltaiseen perheen ja lapsen palveluun vastaavat parhaiten ns. perhekeskukset, joissa perheille tarjotaan saman katon alla monipuolista palvelua päivähoidosta erilaisiin tukipalveluihin ja avoimeen päivähoitotoimintaan. Avoin varhaiskasvatustoiminta tulee yleistymään perheiden erilaisten tilanteiden ja haasteiden takia. Kerhotoiminta korvaa raskaamman päivähoidon sellaisissa tilanteissa, joissa toinen vanhemmista tai molemmat ovat kotona. Leikkikenttätoiminta ja avoimet päiväkodit auttavat perheitä verkostoitumaan keskenään, ystävystymään ja saamaan vertaistukea elämäänsä. Palvelusetelin käyttöönotto tuo uuden haasteensa kunnalliselle päivähoidolle kilpailussa yksityisen sektorin tuottaman palvelun kanssa. Yksityinen palveluntuotanto tuo lisää monimuotoisuutta ja valinnan vapautta perheille. Päivähoitopalvelut tulevat myös tulevaisuudessa profiloitumaan. Kieli-, liikunta- ja musiikkipainotteisia päivähoitopalveluita kysytään jo tänä päivänä. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa suunnitellessa on huomioitava päiväkodeille nykyaikana asetettavat vaatimukset. Päivähoitoyksiköt monipuolistuvat ja kasvavat: ne tulevat olemaan 150 hoitopaikan, jopa 200 hoitopaikan suuruisia. Suuressa yksikössä kustannukset pysyvät kurissa ja työntekijöiden taloudellinen sijoittelu mahdollistuu parhaiten. Lapset työskentelevät kuitenkin suurimmaksi osaksi pienryhmissä. Elämänkaariajattelu ja asiakasryhmien moninaisuus sekä tiivis yhteistyö koulun kanssa korostuvat tulevaisuudessa myös päiväkotien suunnittelussa. Päiväkodit tulee suunnitella muunneltaviksi kokonaisuuksiksi, jossa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voivat toteutua ja jossa lapsi ja perhe saa tarvitsemansa palvelut samassa paikassa. Tulevaisuuden trendi on myös se, että päiväkoti ja koulu sijaitsevat fyysisesti lähekkäin tai jopa samassa rakennuksessa. Tämä mahdollistaa lapsen joustavan siirtymisen esikoululaisesta koululaiseksi. Tilojen joustava yhteiskäyttö lisää sekä koulun että päiväkodin toiminnan monipuolisuutta. Varhais- 17

18 kasvatuksen avoimen toiminnan kerhoille tulisi olla tilaa tulevaisuuden päiväkodin yhteydessä. Silloin lapsi voi joustavasti siirtyä päivähoidosta kerhoon perheiden eri tilanteissa (äitiyslomat, työttömyys jne.) samassa toimipisteessä ja säilyttää kaverinsa. Lasten määrä Nurmijärven päivähoidossa on parin viime vuoden ajan pysynyt vakaana ja päivähoidossa on ollut ajoittain tyhjiä paikkoja. Tämän takia suunniteltuja investointeja on pystytty siirtämään myöhemmille vuosille. Vuoteen 2021 mennessä Nurmijärven varhaiskasvatus kasvaa väestöennusteen mukaan yhteensä noin 300 uudella lapsella Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Osa lapsista sijoittuu jo suunnittelun alla oleviin uusiin tai tyhjäksi jääviin tiloihin (Tähkärinne). Yksityisille palveluntuottajille on myös markkinoitu mahdollisuutta sijoittua Nurmijärvelle. Toistaiseksi kiinnostusta ei ole ollut. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa tulee kehittää seuraavasti: Klaukkalaan on suunnitteilla uusi 5-ryhmäinen vuorohoitoa antava päiväkoti Pikimetsän alueelle. Se otetaan käyttöön vuonna Vanha Tähkärinteen päiväkoti (105 hoitopaikkaa) jää tyhjilleen ja jatkaa päiväkotikäytössä. Tämän hetken ennusteiden mukaan se näyttäisi täyttyvän kasvavista ikäluokista. Jos ennusteet lapsimäärien kasvusta eivät toteudu, on mahdollista siirtää lapset Huitin ja Ropakon vuokratiloista Tähkärinteeseen. Klaukkalaan ollaan kaavoittamassa uusia asuinalueita, ja alueen väestönkasvu tulee nykyisten arvioiden mukaan vaatimaan uuden päiväkodin lähempänä vuotta Päiväkotia tarvitaan varsinkin, jos halutaan luopua vuokratiloista (80 lasta) ja omakotitaloista, joissa on kerhotoimintaa. Uusi päiväkoti voisi olla perhekeskuksen tyyppinen monitoimitila, jossa mm. avoin päiväkoti ja kerhotoiminta tapahtuisivat samassa tilassa. Klaukkalan päivähoidon aluetoimiston tilat tulee siirtää Vaskomäen päiväkodin yhteyteen Klaukkalan terveysaseman vanhan osan peruskorjauksen yhteydessä, koska Klaukkalan terveysasema tarvitsee lisää tiloja neuvolalle ja vastaanottotoiminalle. Kirkonkylään on suunnitteilla Rantapuiston uusi päiväkoti. Päiväkodille on väestöennusteen perusteella tarvetta 2017 mennessä, mutta rakentaminen on ajoittumassa lähivuosien suuren investointimäärän takia vuosille Rantapuiston päiväkodin tulisi olla vähintäänkin 105-paikkainen, mieluummin 126-paikkainen tai jopa 147-paikkainen. Jos Rantapuiston päiväkodista tulee tarpeeksi iso, voidaan sinne sijoittaa lapsia Kirkonkylän epäkäytännöllisistä muistakin päivähoitotiloista, esimerkiksi Alhonniitusta, Tuuliviiristä tai Majakasta. Kirkonkylä Rajamäki-alueeseen kuuluvalla Nukarin alueella Tammentuvan päiväkodin toiminta jouduttiin lopettamaan vuoden 2012 kesäkuussa sisäilmaongelmien vuoksi. Päiväkodin korvaa tällä hetkellä siirtotila ja uudet korvaavat tilat Tammentuvan päiväkodille valmistuvat Päiväkodin tilat tulee valtuuston päätöksen mukaisesti suunnitella yhteiselle kampukselle ja monikäyttöisiksi siten, että koululaisten iltapäivätoiminnan, nuorten kerhotoiminnan, muun järjestötoiminnan sekä kyläläisten tarpeita ajatellaan. Investointiohjelmasta poiketen Rajamäen vuosiksi suunniteltu Länsikaaren koulun laajentaminen Länsikaaren päiväkodin tiloihin on muuttunut suunnitelmaksi laajentaa koulua sen omalla tontilla. Jos tämä toteutuu, säilyvät Länsikaaren päiväkodin hoitopaikat (63). Rajamäellä kaavoitetaan parasta aikaa uutta Metistön omakotialuetta, johon on varattu Y-tontti päiväkotia varten. Rajamäen hoitopaikkatarvetta varten sinne tulee suunnitella hoitopaikat tulevan asuinalueen tarpeeseen. Vaikka Rajamäen väestönkasvuennuste näyttääkin lähitulevaisuudessa pysyvän lähes ennallaan kiihtyy kasvu kuitenkin jonkin verran vuoden 2017 jälkeen, joten uusia hoitopaikkoja tarvitaan n. 40. Tällä hetkellä Rajamäen kaikki hoi- 18

19 topaikat ovat täynnä ja 40 lasta on hoidossa Kirkonkylällä. Metistön päiväkoti voisi olla myös yksityisen palvelutuottajan ylläpitämää toimintaa. Rajamäellä on myöskin käytössä epäkäytännöllisiä tiloja, kuten Puistotien päiväkoti, jossa toimii ainoastaan yksi lapsiryhmä (21 hoitopaikkaa) sekä Isokallion päiväkoti (33 hoitopaikkaa). Näistä tiloista voidaan luopua jos Rajamäkeen rakennettavasta Metistön uudesta päiväkodista tulee tarpeeksi iso. Palveluverkkosuunnitelmassa Rajamäen uusi päiväkoti on suunniteltu toteuttavaksi ensimmäisenä (2016), koska se helpottaisi hoitopaikkapaineita Kirkonkylällä ja mahdollistaisi ehkä Rantapuiston päiväkodin myöhentämisen. Kunnallisen perhepäivähoidon avulla hoitopaikkoja ei voi lisätä, koska sen osuus hoitopaikoista pienenee jatkuvasti. Syynä siihen on perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain alaisiksi, mikä rajoittaa heidän työpäivänsä pituutta. Pakollisten ylitöiden syntymisen vuoksi heille joudutaan antamaan työajan tasausvapaita, jolloin lapset hoidetaan varahoidossa. Tämä ei ole kaikille perheille mieleen ja he haluavat siirtyä pois tuosta hoitomuodosta. Uusia perhepäivähoitajia on myös vaikea rekrytoida. Sen sijaan yksityinen perhepäivähoito näyttää koko ajan kasvavan, joten siellä hoitopaikkoja syntyy tulevaisuudessakin. Tämä ei kuitenkaan ole kunnan säädeltävissä oleva asia, vaikka valvontavastuu kunnalle kuuluukin. Nurmijärven nykyisen päiväkotiverkon haasteena ovat nopeasti käyttöön otetut, osin huonokuntoiset ja toimintaan sopimattomat epäkäytännölliset tilat. Niissä joudutaan rajoittamaan lapsimääriä ja niitä joudutaan remontoimaan, joten päivähoidon järjestäminen niissä yksiköissä tulee kalliiksi. Osassa yksiköistä on jatkuvia sisäilmaongelmia. Uusilla investoinneilla pystyttäisiin lisäämään päivähoitopaikkoja sekä korvaamaan epäkäytännöllisiä ja kalliita tiloja. Esimerkkejä epäkäytännöllisistä ja huonokuntoisista tiloista, joista voidaan luopua, mikäli lapset saadaan sijoitettua korvaaviin tiloihin: Kirkonkylä Rajamäki-alue: Alhonniitun päiväkoti, Alhonniituntie 8, Nurmijärvi Tuuliviirin päiväkoti, Sairaalantie 2, Nurmijärvi Helmitarha, Sompionkuja 2 B, Nurmijärvi Puistotien päiväkoti, Puistotie 2, Rajamäki Isokallion päiväkoti, Puistotie 15, Rajamäki Mäkitupa, Toreenintie 4, Nurmijärvi Klaukkalan alue: Aitohelmen rivitalo, entinen opettajien asuntola Huitin ja Ropakon vuokratilat Avoin päivähoitotoiminta/ Elopolun omakotitalo 19

20 3.1.2 Perus- ja erityisopetus Palvelun sisältö ja säädöspohja Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettävää yleissivistävää koulutusta. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Oppilaalla on lisäksi oikeus saada erityisopetusta oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Lähikoulu ei aina ole oppilaan kotia lähinnä sijaitseva koulu. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Nykyisen palveluverkon kapasiteetti Kunnan koulujen pienimmät täyttöprosentit ovat Kirkonkylän alueeseen kuuluvilla Nummenpään (30 %) ja Suomiehen kouluilla (38 %). Kaikkein täydemmät kouluyksiköt sijaitsevat Rajamäen alueella: Länsikaaren koulun täyttöprosentti on 101 % ja Rajamäen koulun 97 %. Koulu/Koulumuoto Vuosiluokat Oppilasmäärä Harjulan koulu/ alakoulu Karhunkorven koulu/ alakoulu Klaukkalan koulu/ alakoulu Lepsämän koulu/ alakoulu Lukkarin koulu/ alakoulu Länsikaaren koulu/ alakoulu Maaniitun koulu/ alakoulu Metsäkylän koulu/ alakoulu Perusopetusryhmät Enimmäisoppilasmäärä Täyttöprosentti Nukarin koulu/alakoulu Nummenpään koulu/ alakoulu Palojoen koulu/ alakoulu Rajamäen koulu/ alakoulu Röykän koulu/ alakoulu Suomiehen koulu/

Täyttöprosentti. Oppilasennuste (vuosiluokat

Täyttöprosentti. Oppilasennuste (vuosiluokat Tekninen Sisäinen Täyttöprosentti Oppilasennuste Hyötyala kunto 21 vuokra 21 Maksimilapsi Oppilaita (vuosiluokat Koulun nimi Rakennusvuosi (hm 2 ) (1 ) ( /hum 2 ) määrä 21 /21 21 yht.) 21 226 Hm 2 /lapsi

Lisätiedot

Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi. Palveluverkkotoimikunnan raportin tiivistelmä

Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi. Palveluverkkotoimikunnan raportin tiivistelmä Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi Palveluverkkotoimikunnan raportin 29.2.2016 tiivistelmä Nurmijärven palveluverkon tiivistäminen: yhteenveto Lähtökohtana ehdotuksille

Lisätiedot

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 24.11.2016 103 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET Palveluvaliokunta 8.9.2015 Kunnanhallitus 21.9.2015 Johdanto Kunta on velvollinen järjestämään kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille

Lisätiedot

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä

Lisätiedot

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Koulutuslautakunta 56 23.09.2015 Koulutuslautakunta 64 14.10.2015 Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 561/00.01.01/2015 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016

Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016 Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 31.3.2016 Usean vuoden vireillä ollut yhtenäiskouluhanke saadaan päätökseen kesällä 2016. Kivijärven koulun vuosiluokan 1-6 ja Simpeleen

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 15.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 101 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 1323/12.01.02/2013 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 27.11.2012/Jari Vartiainen Perusopetusjohtaja Kari Raninen Perusopetus-

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen 21.4.2016 2 21.4.2016 Palvelutuotannon periaatteet Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tilatarveselvitys 2017 alkaen RA

Varhaiskasvatuksen tilatarveselvitys 2017 alkaen RA 1 Varhaiskasvatuksen tilatarveselvitys 2017 alkaen RA 23.8.2016 1. Varhaiskasvatuksen tilanne syksyllä 2016 Päivähoitopaikat ovat käytössä syksyllä 2016 lähes sataprosenttisesti, vain muutamia hajapaikkoja

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus Palveluverkon uudistaminen Kuulemistilaisuus 3.12.2015 Tarkastelun lähtökohtia oppilaslähtöisyys ja pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöissä opetusvälineet ja teknologia uuden opetussuunnitelman tuomat

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN ALUEEN KOULUJEN OHR- TILAT

KIRKONKYLÄN ALUEEN KOULUJEN OHR- TILAT KIRKONKYLÄN ALUEEN KOULUJEN OHR- TILAT Karhunkorpi Kivenpuisto Lukkari Maaniittu Nummenpää Paikalla 2 h/joka toinen viikko, Paikalla pv/joka toinen vko, Paikalla,5 pv/vko, yhteinen tila kuraattorin ja

Lisätiedot

3429 Masalan koulun liikuntasalin ja keittiön rakentaminen ( )

3429 Masalan koulun liikuntasalin ja keittiön rakentaminen ( ) 1 SVOL Liite TALOUSSUUNNITELMA 2016-2020/ INVESTOINNIT SVOL (Tähän eritellään hankkeen nimi, sanalliset perustelut, investointitulot ja menot, sekä hankkeen kesto, mikäli hanke jakautuu usealle vuodelle)

Lisätiedot

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen palveluseteli, seurantaraportti ajalta

Varhaiskasvatuksen palveluseteli, seurantaraportti ajalta Sivistyslautakunta 85 29.09.2016 Varhaiskasvatuksen palveluseteli, seurantaraportti ajalta 1.8.2015-31.7.2016 SIVIS 85 Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 8.10.2014 pykälässä 88 ottaa palvelusetelin käyttöön

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET

KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET Marja-Leena Meriläinen 10.5.2016 Oppilasennuste kouluittain 2014-2021 Ketolanperän koululta siirtyy 4. lk oppilaat Ylikylän yhtenäiskouluun 5.

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Kasvatus- ja opetuslautakunta 28 21.04.2015 Kaupunginhallitus 84 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto 16 25.05.2015 Ahmoon koulun yhdistäminen Nyhkälän kouluun ja lakkauttaminen 16/12.00.01/2015 Kasvatus- ja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Vuoden 2012 talousarvio / palvelusopimus / Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut

Vuoden 2012 talousarvio / palvelusopimus / Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 76 05.10.2011 Vuoden 2012 talousarvio / palvelusopimus / Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Opetvarh 76 Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan talousarvio/palvelusopimus

Lisätiedot

Loimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a

Loimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a Loimaan kaupunki Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 2017 Koulutuslautakunta 24.11.2016/ Liite 3a Sisältö 1. Lainsäädännölliset lähtökohdat 3 2. Ensisijainen koulupaikka eli lähikoulu

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

KOULUTUSLAUTAKUNTA 67

KOULUTUSLAUTAKUNTA 67 KOULUTUSLAUTAKUNTA 67 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/Koulutus Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Anu-Liisa Kosonen 2012 2013 2014

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi 2015-2025 Sipoon kunta 1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Mitä Tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista

Lisätiedot

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013 Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015

Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015 29.10.2015 Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015 Sivistysjohtaja Matti Sivonen Päivähoidon johtaja Päivi Rantanen Päiväkodinjohtaja Satu Ojala Päiväkodit Raisiossa on syksyllä 2015 toiminnassa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares Läntisen alueen palveluverkkoselvitys Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares 18.11.2015 Tausta Kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa vaiheittain Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia- lukion Tilat

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio Koulutulokasinfo 8.2.2016 Lukion auditorio Illan ohjelma: klo 18 tilaisuus alkaa, avaus Arja Korhonen, perusopetusjohtaja Järvenpään vanhempainverkosto, Jenni Marttinen Perusopetuksesta ja oppilassijoittelusta,

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Sivistystoimenjohtaja

Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja - toimii toimialajohtajana tulosaluejohtajien ja hallintopalvelujen esimiehenä - sivistystoimialan laadukkaan, kustannustehokkaan ja uudistuvan palvelutuotannon ja palvelutoiminnan

Lisätiedot

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Suomenkielisen opetuksen Tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Perustuu kaupungin omiin väestöennusteisiin perusopetus- ja lukioikäisten määrän kehityksestä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 1 / 1 510/2017 12.01.03 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 2017 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

Ruokapalvelun rakennemuutos

Ruokapalvelun rakennemuutos Kunnanhallitus 104 04.04.2016 Kunnanhallitus 121 11.04.2016 Ruokapalvelun rakennemuutos 700/00.01.02/2016 Khall 04.04.2016 104 Osana kunnan talouden tasapainotusohjelmaa selvitetään valmistuskeittiöiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 1 / 1 1861/10.03.02/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 22 22.4.2013 Kaupunginhallitus 151 6.5.2013 80 Matinkylän palvelutori, hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset päivähoidossa

Varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset päivähoidossa Kasvatus- ja opetuslautakunta 14 27.01.2016 Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginvaltuusto 17 17.02.2016 Varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset päivähoidossa 1242/05.10.00/2013

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Graafinen ohjeisto Päiväkotihoito Kemin päiväkodit tarjoavat lapsiperheille yksilöllistä, korkeatasoista ja monipuolista varhaiskasvatusta. Toiminta on sekä tavoitteellista, että

Lisätiedot

KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA JA VAPAA-AIKALAU- TAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunnan tehtävänä on huolehtia koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Laatunen Kirsti Niklander Jorma Saarenkoski Sanna. Mölsä Jukka. Sivistystoimenjohtaja

ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Laatunen Kirsti Niklander Jorma Saarenkoski Sanna. Mölsä Jukka. Sivistystoimenjohtaja ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 1 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Aika 15.09.2016 klo 17:30-19:40 Paikka Koulutuskeskus Salpauksen tilat Koulutie 19 Osallistujat Nimi Karjalainen Riitta Jussila

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vanhempien tiedotustilaisuus Muutokset varhaiskasvatuspalveluissa alkaen SIVISTYSPALVELUT

Vanhempien tiedotustilaisuus Muutokset varhaiskasvatuspalveluissa alkaen SIVISTYSPALVELUT Sodankylä Vanhempien tiedotustilaisuus Muutokset varhaiskasvatuspalveluissa 1.8.2017 alkaen Varhaiskasvatuksen uusi organisaatio 1.8.2017 Kylälaakson päiväkodin toiminta loppuu 31.7.2017 Vuorohoidon järjestäminen

Lisätiedot

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE Ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen 3.1.1 1 (6) RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 Siltamäen en koulun johtokunta Suutarilan en koulun johtokunta Töyrynummen en koulun johtokunta Suutarilan yläasteen koulun johtokunta Maatullin en koulun johtokunta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%)

Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) KOULUTUSLAUTAKUNTA 70 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/ Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Anu-Liisa Kosonen 2013 2014 2015 2016 2016

Lisätiedot