Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kujala Ritva 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Kujala Ritva Hallintojohtaja ritva.kujala@valvira.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - Johtoryhmä 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - 5 on ainakin pelkästään lakitekstin perusteella vaikeasti tulkittavissa. Palvelut on sen mukaan toteutettava lähellä palvelujen käyttäjiä. Palveluja saisi pykälän mukaan keskittää vain siinä todetuilla edellytyksillä. Toisaalta lain yleisenä tavoitteena on koota sekä palvelujen järjestämisvastuu että tuottamisvastuu nykyistä suuremmille hartioille eli isommille organisaatioille. Tämä merkinnee myös palvelutuotannon keskittämistä nykytilanteeseen verrattuna. Säännösten muotoilu kannustaa kuitenkin enemmänkin hajauttamaan palvelutuotantoa. Säännösten perustelujen valossa lähipalveluilla ei tarkoiteta vain lähellä tuotettuja palveluja, vaan lähipalveluina pidettäisiin niiden perusteella myös keskitetysti tuotettuja, asiakkaan luokse tai lähelle tuotavia, esim. sähköisiä ja liikkuvia, palveluita. Pykälätekstiä tulisi vielä täsmentää. Palvelujen keskittämistä koskeva virke voisi esim. alkaa nyt ehdotetun muotoilun ( Palveluja saa keskittää vain ) sijasta sanoilla Palvelujen toteuttamista saa keskittää vain. Pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin olisi hyvä saada käytännön esimerkkejä, milloin keskittäminen voisi olla perusteltua :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset:

4 - 7 :n ehdotetun 2 momentin vastaavuus Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen 5 artiklan kanssa tulisi varmistaa. Kielellisiä oikeuksia koskeva sääntely on kaiken kaikkiaan niin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kuin asiakkaiden ja potilaidenkin näkökulmasta monimutkaista ja vaikeaselkoista, mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että nämä oikeudet eivät aina toteudu käytännössä. Sen vuoksi asiasta olisi perusteltua valmistella myöhemmässä vaiheessa esim. opas ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - 8 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän säännökset koskevat sekä kuntia että sote-alueita. Sotealueiden osalta asiasta säädetään kuitenkin 9 :ssä, minkä vuoksi maininta perusteluista olisi tarpeen poistaa 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - 1 :n 1 kohdassa olisi hyvä mainita väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ylläpitämisen ohella nimenomaisesti myös hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen, joka on mainittu pykälän perusteluissa yhtenä lähtökohtana (esim.: edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä edistää hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämistä ) :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen?

5 Avoimet vastaukset: - On erittäin hyvä, että järjestämisvastuuseen sisältyy selkeästi myös vastuu tuottamisen valvonnasta (1 mom. 5 kohta), joka perustelujen mukaan kattaisi sekä oman toiminnan (omavalvonta) että sopimusjärjestelyihin perustuvien muiden tuottamien palvelujen asianmukaisuuden valvonnan. Omalla toiminnalla tarkoitettaneen tässä sote-alueen kuntien ja kuntayhtymien tuottamia palveluita. Järjestämislaissa erotettaisiin toisaalta järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu siten, että sote-alueella ei lähtökohtaisesti olisi tuottamisvastuuta, vaan se olisi mainituilla sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla ja tuottamista varten mahdollisesti perustettavilla kuntayhtymillä. Koska ne ovat erillisiä oikeushenkilöitä, herää valvonnan osalta kysymys, tulisiko sen edellyttämistä toimivaltuuksista säätää tarkemmin (ks. ehdotus kohdassa 16). Pykälän 2 momentin mukaan järjestämisvastuuseen sisältyy myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvan julkisen vallan käyttö. Säännöksen perustelujen mukaan tällaisia tehtäviä, jotka edellyttävät virkasuhteessa olevan henkilön tekemää päätöstä tai toimintaa, on säädetty useissa eri laeissa, kuten tartuntatautilaissa, mielenterveyslaissa ja lastensuojelulaissa. Sote-alueen päätöksenteossa käytetään luonnollisesti julkista valtaa. Kaikki sote-alueen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä julkisen vallan käyttö ei kuitenkaan voine tapahtua sote-alueen kuntayhtymän tasolla, vaan esimerkiksi perusteluissa mainittujen em. lakien mukainen julkisen vallan käyttö liittyy kiinteästi palveluiden tuottamiseen. Myös lain 3 :n 3 kohdan tuottamisvastuun määritelmästä ilmenee, että siihen kuuluu vastuu sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvan julkisen vallan käytöstä. Lain 11 :n 2 momentin muotoilua olisi syytä täsmentää. Valviran näkemyksen mukaan säännöksestä tulisi ilmetä, että sotealueen järjestämisvastuuseen sisältyy osaltaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvan julkisen vallan käyttö :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Pykälän 3 momentin mukaan STM hyväksyy järjestämispäätöksen osaltaan lain 28 :ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä. Päätöksen toteutumista olisi 4 momentin mukaan seurattava ja arvioitava vuosittain ja muutettava tarvittaessa. Ehdotetun 28 :n 3 momentista ilmenee epäsuorasti, että STM hyväksyisi vuosittain käytävässä neuvottelumenettelyssä myös järjestämispäätöksen mahdolliset muutokset. Säännöksistä tai niiden perusteluista ei ilmene, voitaisiinko järjestämispäätöstä muuttaa myös kesken vuotta, ja jos voitaisiin, edellyttävätkö muutokset myös tällöin STM:n hyväksyntää. STM:n hyväksyntä on tarpeen. Esim. tuottajien valinta alueella voi olla varsin työläs prosessi. Sote-alueet tarvitsevat vahvan valtion ohjauksen asiassa ottaen huomioon erityisesti, että palvelun tuottajien valinnalle ei lakiluonnoksen perusteella olisi väestömäärään tai

6 muuhun vastaavaan perustuvia yksiselitteisiä kriteerejä. Säännöksissä tulisi siis todeta nimenomaisesti, että myös kaikki järjestämispäätöksen muutokset edellyttävät STM:n hyväksyntää.valvira kiinnittää huomiota myös siihen, että valvontaviranomaiset tarvitsevat tiedon järjestämispäätöksen toteutumisesta ja mahdollisista ongelmista ajantasaisesti. Tästä olisi hyvä mainita perusteluissa. 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset: - Ostopalveluja koskien (11 kohta) voi jäädä tulkinnanvaraiseksi, millä tarkkuustasolla sote-alueen on asiasta päätettävä. (esim. volyymit, itse tuotetun ja ostetun mahdollinen suhde eri palveluissa, millaisia palveluja voidaan/ei voida hankkia ostopalveluina, vuokratyövoiman käytön rajat, jne.). Perusteluja olisi tarpeen vielä tarkentaa tältä osin. Järjestämispäätöksessä tulee pykälän 2 momentin 13 kohdan mukaan määritellä, miten alueella seurataan ja arvioidaan palvelujen tuottamista, palvelutasoa ja sen laatua. On erittäin tärkeää, että kaikilla viidellä sote-alueella kootaan oleelliset palvelutasoa ja sen laatua kuvaavat seurantatiedot yhdenmukaisesti ja vertailukelpoisesti ja että keskeiset tiedot myös julkaistaan. Tietoja tarvitaan toiminnan seurannassa, kehittämisessä, ohjauksessa, valvonnassa ja kansalaisten valinnanvapauden mahdollistamiseksi. Valvira pitääkin tärkeänä, että viime kädessä sosiaali- ja terveysministeriö järjestämispäätöksiä hyväksyessään huolehtii valtakunnallisesti tämän toteutumisesta ja myös tietojen saamisesta eri viranomaistahojen käyttöön. Valvira korostaa sitä, että tiedonkeruuprosessi vaatii systemaattisuutta, koska tietojen on oltava muun muassa vertailukelpoisia ja ajantasaisia. Pelkkä tietojen keruu ei kuitenkaan riitä, vaantarvitaan taho, joka kokoaa tiedot, varmistaa tiedon laadun, analysoi tiedot ja rakentaa raportointisysteemin. Sote-alueille tiedon pitää tulla mahdollisimman suoraan toiminnanohjausjärjestelmistä, ettei tarvita erillisiä kyselyitä. Valvira pitää tärkeänä sitä, että THL:llä on tässä selkeä laissa määritelty tehtävä. Tältä osin esitys myöhemmin kohdassa 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä.

7 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: - Järjestämispäätöksessä tulisi määritellä myös alueella käytössä oleva/t asiakas- ja potilasasiakirjajärjestelmät ja niiden yhteiskäyttöisyys (joka on erityisesti päivystystoiminnassa tärkeää). Nyt asiasta on vain pehmeämpi säännös 13 :ssä. Tietohallintolain liskäsi 6 kohdassa pitäisi olla yhteensovittamiseen liittyen viittaus myös asiakastietolakiin. Kohdissa ei ole mainittu omavalvontaa, vaan sitä käsitellään lähinnä 18 :n omavalvontaohjelmaa koskevissa säännöksissä (ks. seuraava kohta) :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset: - Järjestämisvastuuseen kuuluu 11 :n mukaan myös omavalvonta (niin kuin pitääkin kuulua), mutta se on jäänyt kokonaan pois järjestämistä koskevasta 2 luvusta ja on ainoastaan tuottamisvastuuta koskevan 3 luvun sisällä. Laissa pitäisi todeta nämä sote-alueen toiminnan toteutumisen seuranta- ja valvontatehtävät. Kuten yleisperusteluissa (s. 35) on todettu, Organisaatio johtaa toimintaansa ja sillä itsellään on aina ensisijainen vastuu seurata ja valvoa vastuullaan olevaa toimintaa. Valvira ehdottaa, että 13 :ään lisätään uusi 8 kohta, jossa todetaan, että sote-alueen tehtäviin kuuluu tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien tässä

8 laissa tarkoitetun toiminnan ja niiden tuottamien palvelujen seuranta ja valvonta. 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. vastauksia :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? vastauksia :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? Avoimet vastaukset: - Se, mitä tukipalveluiksi kutsutaan, voi kylläkin olla ainakin jossain määrin tulkinnanvaraista. Esim. 13 :n perusteluissa puhutaan kliinisistä tukipalveluista (laboratorio- ja kuvantamispalvelut), joita ilmeisesti ei kuitenkaan ole tarkoitettu luettavaksi 15 :ssä tarkoitettuihin tukipalveluihin?

9 22. Muita huomioita luvusta Säännösehdotus on tulkinnallisesti hyvin ongelmallinen: 1.Mitä konkreettisesti tarkoitetaan sillä, että kunnalla tai kuntayhtymällä on oltava tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö? Missä /kuka ottaa kantaa mahdolliseen vuokratyövoiman käyttöön? Tämä tulisi määritellä tarkemmin perusteluissa. 2.Tuottamisvastuulliselle kunnalle/kuntayhtymälle (esim. sen koolle) ei ole asetettu mitään muita kriteerejä kuin että sen on tuotettava ns. koko palvelupaketti, mutta mitä sen pitää sisältää? Palvelupaketin pitää ilmeisesti sisältää esim. osa erikoissairaanhoidon ja kuntouttavista palveluista, mutta missä laajuudessa? Mitä voi jäädä kaiken kattavista palveluista ulkopuolelle? Ilmeisesti koko palvelupaketin ei kuitenkaan tarvitse sisältää ympärivuorokautista sairaanhoitoa, koska perusteluissa todetaan, että jos tuotantoyksikössä annetaan sellaista, on sen päivystysjärjestelyistä sovittava sote-alueella. Valviran mielestä kyse ei voi kuitenkaan olla yhtenä kokonaisuutena annettavasta palvelusta, jos se ei sisällä edes perusterveydenhuoltotasoista ja sosiaalihuollon laitoshoitoa. Sote-alueet eivät kykene määrittämään alueensa tuottajia, ellei 14 :n 1 momenttia täsmennetä. Ehdotettuja säännöksiä tultaisiin tulkitsemaan kunnissa hyvin eri tavoin. Tarvitaan siis yksiselitteisempiä kriteerejä. 3.Samoin esim. se, mitä voisivat olla 2 momentissa tarkoitetut palvelut, joille voitaisiin kuitenkin perustaa oma erillinen kuntayhtymä (ns. teemallinen kuntayhtymä), edellyttää sekä säännöksen että perusteluiden täsmentämistä. Myös suppeamman tuotantovastuun erityiset edellytykset olisi säänneltävä tarkemmin. Ehdotetussa 16 2 momentissa säädetään mm. tuottajalle kuuluvasta ostopalveluiden valvonnasta. Tuottamisvastuuta koskevaan lukuun tulisi kuitenkin sisällyttää toteamus myös tuottamiseen kuuluvasta omavalvonnasta kaikkien tuottamisvastuulle kuuluvien palvelujen osalta samaan tapaan kuin 11 :n 1 momentin 5 kohdassa on todettu järjestämisvastuuseen kuuluvasta omavalvonnasta. Omavalvontaohjelma On erittäin hyvä, että järjestämislaissa säädetään sekä järjestämisestä että tuottamisesta vastuussa oleville tahoille velvollisuus laatia omavalvontaohjelmat, joilla voidaan varmistaa laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen eri tasoilla. Omavalvontaohjelmaa koskevan 18 :n 1 momentin toisen virkkeen mukaan sote-alueen omavalvontaohjelmassa tulee määritellä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuminen ja laatu sekä asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus varmistetaan. Asiakas- ja potilasturvallisuus on mainittu seurantaa koskevassa virkkeessä, mutta ei edellä mainitussa säännöksessä. Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen olisi syytä mainita nimenomaisesti myös kyseisessä säännöksessä ( miten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuminen ja laatu, asiakas- ja potilasturvallisuus sekä asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus varmistetaan ). Valvira katsoo, että 18 :n 2 momentin jälkimmäinen virke, jonka mukaan tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on laadittava osana omavalvontaohjelmaa suunnitelma laadunhallinnasta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisestä, on ongelmallinen. Omavalvonta- ja vastaavia suunnitelmia koskevien nykyisten säännösten (vanhuspalvelulaki 23, terveydenhuoltolaki 8, laki yksityisestä terveydenhuollosta 6 ja laki yksityisistä sosiaalipalveluista 6 ) perusteella suunnitelma laaditaan toimintayksikkötasolla. Valviran näkemyksen mukaan näin tulisi olla jatkossakin. Valvira ehdottaa sen vuoksi, että kyseinen virke kuuluisi: Lisäksi tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava omavalvontasuunnitelma toiminnan laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden turvaamiseksi. Pykälässä tulisi säätää myös sote-alueen toimivaltuuksista siinä tapauksessa, että pykälässä tarkoitetut omavalvontaohjelmat eivät toteudu.

10 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Avoimet vastaukset:

11 25. Muita huomioita luvusta 4. vastauksia :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: - Edellyttäen, että ministeriö voi tukeutua nyt esitettyä täsmällisempään mm. palveluiden tuottajuuden edellytyksiä koskevaan sääntelyyn :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset: - Pykälän 2 momentissa todetaan mm, että tulossopimuksessa sovitaan seurannasta, raportoinnista ja tulosten arvioinnista. Tähän olisi syytä liittää myös omavalvonnan toteuttamisesta, mikä olisi sopusoinnussa myös esim. 11 :ssä so-te-alueelle säädetyn omavalvontaa koskevan velvoitteen kanssa.

12 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta 5. - Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköistä ja toimipaikoista ei ole maassamme edelleenkään olemassa rekisteriä. Rekisterin puute vaikeuttaa suuresti mm. julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon informaation välitystä, ohjausta ja valvontaa. Samoin esimerkiksi kyselyjen kohdentaminen on hyvin ongelmallista. Myös AVIen ja Valviran työnjakoa ja yhteistyötä selvittänyt työryhmä esitti raportissaan, että julkisten toimintayksikköjen rekisteri perustetaan mahdollisimman nopeasti. Useat eri viranomaiset STM mukaan lukien ovat todenneet tarvitsevansa tällaisen toimipaikkarekisterin tietoja. Onkin välttämätöntä, että muodostettaessa uusia sote-alueita ja palvelujen tuottajaorganisaatioita ne merkitään valtakunnalliseen toimintayksikkö- ja toimipaikkarekisteriin. Valvira esittää, että järjestämislain 25 :n 2 momenttiin, jossa todetaan THL:n toimivan asiantuntijaviranomaisena, lisätään THL:lle velvoite ylläpitää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikkö- ja toimipaikkarekisteriä. Valtakunnallista kehittämisohjelmaa koskevassa 31 :ssä ei ole mitään mainintaa valvonnasta (toisin kuin järjestämislakityöryhmässä valmistellun, talvella lausunnolla olleen lakiluonnoksen kansallista kehittämisohjelmaa koskeneessa pykälässä). Asiasta ei ole mitään mainintaa myöskään pykälän perusteluissa. Onko tarkoitus, että kehittämisohjelmassa ei määriteltäisi valvonnan painopisteitä, kuten em. aikaisemman luonnoksen mukaan oli tarkoitus? :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?

13 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset:

14 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset:

15 35. Muita huomioita luvusta 6. vastauksia. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. - Valvira pitää erittäin tärkeänä sitä, että sote-alueiden ulkopuolista viranomaisvalvontaa koskevat säännökset sisällytetään järjestämislakiin. 47. Pykälän 1 momentti on ongelmallinen, koska AVIen ja sote-alueiden rajat eivät tulisi olemaan yhtenevät. Silloin kun sote-alue tai/ja palveluja tuottava kuntayhtymä ulottuu kahden tai useamman AVIn alueelle, valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen tulisi kuulua sille AVIlle, jonka alueella enemmistö niiden kunnista sijaitsee (vrt. voimaanpanolain 4 :n 2 mom.) tai jonka toimialuetta kyseinen asia lähinnä koskee. AVIen keskinäisestä työnjaosta tulisi säätää joko järjestämislaissa tai valtioneuvoston asetuksella. Jälkimmäisessä tapauksessa pykälän 3 momentin valtuutussäännöstä tulisi täydentää koskemaan myös AVIen keskinäistä työnjakoa. Pykälän 2 momentin toisesta virkkeestä puuttuu tuottajien ohjaus ja valvonta, eli siinä tulisi todeta Valviran osalta, vastaavasti kuin 1 momentissa AVIen osalta, että Valvira valvoo sote-alueiden sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelurakenteen ja toiminnan sekä niiden järjestämien ja tuottamien palvelujen lainmukaisuutta sekä antaa valvontaan liittyvää ohjausta Lakiehdotuksesta tai sen perusteluista ei ilmene, mitä palvelurakenteella tarkoitetaan. Käsitettä olisi tarpeen avata perusteluissa. Valviran ja AVIen työnjakoa ja yhteistyötä selvittänyt työryhmä on ehdottanut muistiossaan, että sotejärjestämislaissa tai sen perusteluissa todettaisiin, että Valvira päättää epäselvissä tapauksissa, milloin on kyse periaatteellisesti tärkeästä tai laajakantoisesta asiasta, ja että ratkaisua tehdessään se kuulisi asianomaista AVIa. Kansalaisten, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että koko maassa noudatetaan samoja AVIen ja Valviran välisen työnjaon periaatteita. Valvira esittää sen vuoksi, että em. periaate epäselvien asioiden käsittelypaikasta päättämisestä todetaan joko kyseisen momentin 1 kohdassa tai vaihtoehtoisesti momentin perusteluissa. Momentin 2 kohdassa on välttämätöntä säätää Valviran ja AVIen välisestä työnjaosta toisin kuin luonnoksessa on nyt ehdotettu, koska AVIen alueet eivät ole yhteneviä järjestämis- ja tuottamisvastuullisten (nykyistä paljon laajempien) alueiden kanssa. Jos Valvira käsittelisi myös kahden tai useamman AVIn aluetta koskevat asiat, sen käsiteltäviksi tulisi valtaosa valvonta-asioista. Kohdassa tulisi todeta, että Valviralle kuuluvat koko maata koskevat asiat. Tämä on sopusoinnussa myös momentin 1 kohdan kanssa, eli että Valvira käsittelee periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset asiat. Koska lainsäädännössä olevat esteellisyyssäännökset koskevat virkamiehiä eivätkä virastoja, momentin 4 kohta voisi kuulua esim.: asiat, joita aluehallintoviraston asianomaisia asioita käsittelevät virkamiehet ovat esteellisiä käsittelemään. 48 (Ohjaus- ja arviointikäynnit). Ehdotus pykälän sisällyttämisestä lakiin on erittäin hyvä ja kannatettava. Myös AVI-Valvira yhteistyötä selvittänyt työryhmä esitti vastaavaa pykälää. Pykälän 2 momentin mukaan ohjaus- ja arviointikäynneistä ja niiden ohjelmasta on sovittava ennakkoon asianomaisen sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän kanssa. Vaikuttaa tarpeettomalta, että tuottamisvastuussa oleviin kuntiin ja kuntayhtymiin tehtävistä käynneistä ja niiden ohjelmasta pitäisi sopia myös sote-alueen kanssa, minkä vuoksi sekä -sana esitetään muutettavaksi tai -

16 sanaksi. 49. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että tarkastuksia voidaan suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa, ts. pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa, vain, jos sen arvioidaan olevan välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa voidaan joutua tarkastamaan esim. asumispalveluita tuottavia yksiköitä, vanhainkoteja ja vastaavia yksiköitä, jotka lienee katsottava kotirauhan piiriin kuuluviksi tiloiksi. Pykälän 2 momenttiin olisi sen vuoksi tarpeen lisätä toteamus edellä mainitusta edellytyksestä. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt myös, että kaikki julkista hallintotehtävää hoitavat henkilöt toimivat tehtävässään virkavastuulla ja että säännöksissä mainitaan myös vahingonkorvausvastuusta. Ehdotettujen tarkastusta koskevien säännösten osalta tämä koskisi 2 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettuja asiantuntijoita, joista osa voi olla myös muita kuin virkamiesasemassa olevia henkilöitä. Asiantuntijoita koskevat säännökset voitaisiin sisällyttää omaksi momentikseen. Pykälän 2 ja uusi 3 momentti voisivat kuulua: Tarkastaja on päästettävä kaikkiin toimipaikan tiloihin. Tarkastuksessa on salassapitosäännösten estämättä esitettävä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on salassapitosäännösten estämättä annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi tarpeellisista asiakirjoista. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastus voidaan suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Tarkastajan apuna voi olla tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita. Asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Tarkastuksella hankitaan lisäselvitystä valvonta-asiassa, eli se liittyy olennaisesti valvonta-asiaan. Sen vuoksi on tarpeetonta, että tarkastuksesta laadittavasta pöytäkirjasta ja sen säilyttämisestä olisi asetuksenantomahdollisuus ottaen huomioon, että tällaista sääntelyä ei ole muustakaan valvonta-asian selvittämiseen liittyvästä dokumentoinnista. Valviran yhdenmukaistamisohjausta ja virastojen arkistonmuodostussuunnitelmia voidaan pitää näissä suhteissa riittävinä. Pykälän viimeisen momentin toisesta virkkeestä esitetään siksi poistettaviksi sanat sekä tarkastuksessa pidettävästä pöytäkirjasta ja sen säilyttämisestä ja säilyttämisajasta. 50. Pykälän 2 momentin perustelussa todetaan, että koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjes-täminen ja tuottaminen ovat lakisääteisiä tehtäviä, ei Valviran tai aluehallintoviraston määräys puutteellisuuksien tai epäkohtien korjaamisesta tai toiminnan keskeyttäminen poistaisi kunnan tai kuntayhtymän vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä. Maininnan loppuun on syytä lisätä sanat ja tuottamisesta. 51 ja 52. Pykälien perustelut tulisi päivittää siltä osin kuin niissä viitataan hallintolain kantelusäännöksiin (perusteluissa puhutaan vielä hallituksen esityksessä ehdotetuista säännöksistä, vaikka säännökset ovat tulleet voimaan 1.9. lukien). Laissa tulisi varmistaa se, että Valvira ja AVIt saavat suunnitelmaperusteisessa valvonnassa tarvittavat tiedot ilman, että valvontaviranomaiset joutuvat hankkimaan ne itse tekemillään kyselyillä. Tiedot kerätään sotealueilta ja tietojenkeruutehtävä sopii luontevimmin THL:lle, jonka tehtävänä on muun ohella ylläpitää sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja ja rekistereitä sekä huolehtia tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. Valviran näkemyksen mukaan järjestämislakiin olisi lisäksi perusteltua ottaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa koskevat säännökset. Myös Valviran ja AVIen työnjakoa ja yhteistyötä selvittänyt työryhmä ehdotti muistiossaan, että uusimuotoisesta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta valvontaohjelmasta säädetään lailla. Tässä yhteydessä voitaisiin säätää myös edellä mainitusta tietojen keruusta ja niiden luovuttamisesta valvontaviranomaisten käyttöön. Säännökset sisältävä pykälä voisi kuulua

17 esim.: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto laatii yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman. Valvontaohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön toteutumisen seurannan edellyttämät toimenpiteet sekä menettelytavat, joiden perusteella valvontaa ja siihen liittyvää ohjausta kohdennetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää sote-alueilta sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman mukaisen valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. Kuntien ja kuntayhtymien tulee luovuttaa tiedot maksutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee luovuttaa tiedot edelleen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Siinä tapauksessa, että valtakunnallisesta valvontaohjelmasta ei otettaisi säännöksiä järjestämislakiin, edellä mainitut tietojen keräämistä koskevat säännökset esitetään otettaviksi lain ehdotettuun 53 :än sen 2 momentiksi. Sanojen valvontaohjelman mukaisen sijasta voitaisiin tuolloin käyttää sanaa suunnitelmaperusteisen tai sanoja riskinarviointiin perustuvan. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä :n 3 mom. Momentin mukaan sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän on ilmoitettava häiriötilanteista ja suuronnettomuuksista sosiaali- ja terveysministeriölle ja alueensa aluehallintovirastolle. Tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän pitänee ilmoittaa häiriötilanteista ja suuronnettomuuksista STM:n ja AVIn lisäksi myös omalle sote-alueelleen. Säännöstä olisi toisaalta tarpeen täsmentää STM:lle ja AVIlle ilmoitettavien tilanteiden osalta (perustelujen mukaan ilmoittaminen koskisi sellaisia onnettomuuksia, vaaratilanteita, poikkeuksellisia tapahtumia ja muita vastaavia häiriöitä ja häiriön uhkia, joilla voi olla merkitystä muodostettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne-kuvaa). Ehdotetut 54 ja 55 :t ovat muutoin kannatettavia ja sosiaali- ja terveydenhuollon valmius- ja varautumisasioita edistäviä. On hyvä, että sosiaalihuolto on nyt selkeämmin mukana valmisasioissa ja että laajat psykososiaaliset tukihankkeet mainitaan erikseen. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia.

18 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?

19 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Avoimet vastaukset: 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset:

20 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? vastauksia. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Koko lakiesityksen yhtenä merkittävänä pontimena on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatio. Lakiluonnoksesta tai sen perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitä palveluiden integraation toteuttaminen käytännössä tarkoittaa. Se onkin vaikeaa kuvata lakitekstissä, mutta siitä olisi syytä kirjoittaa yleisperusteluihin, kohtaan 3.1. Tavoitteet. Periaatelinjaukset on kirjattu kautta linjan siten, että ne voidaan ohittaa käyttäen perusteluina palveluiden tuottamisen läheisyysvaatimusta, paikallisia olosuhteita jne. Tämä saattaa mahdollistaa sen, että nykyiset toimintatavat jatkuvat. Tästä syystä olisi syytä kirjoittaa ehdotukseen järjestämisrakenteesta ja uusista toimintatavoista sitovampia säännöksiä. Tämä edesauttaisi myös valvontaviranomaisen tehtävän selkeyttämistä. Ministeriöohjaus saattaa lisätä poliittista ohjausta, mikä voi vaikuttaa niin, että ohjaus muuttuu jatkuvasti. Poliittinen vaikuttaminen saattaa kohdistua sekä kunta- että valtiotasolta operatiiviseen toimintaan. Sosiaalihuoltolain valmistelun yhteydessä tehtävään asetettu työryhmä pohti laajalti sosiaalihuollon kehittämistoimintaa. Ehdotuksessa ei asiaan otettu kantaa, koska silloisen työnjaon mukaan tätä koskevat säännökset oli tarkoitus sisällyttää järjestämislakiin. Todettiin, että mikäli jostain syystä asia jäisi järjestämislaista pois, sosiaalihuoltolakiesitys avattaisiin näiltä osin uudelleen. Sosiaalihuollon kehittämistoiminta ei tiettävästi kuitenkaan sisälly sosiaalihuoltolakiluonnokseen. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään velvollisuudesta ylläpitää perusterveydenhuollon yksikköä, joka antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen tutkimus- ja kehittämistoimintaa (35 ). Sosiaalihuollossa kehittämistehtäviä on annettu eri tavoin hallinnoiduille alueellisille osaamiskeskuksille (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 2001/1230), joita rahoitetaan budjettiriippuvaisilla valtionavustuksilla. Järjestämislakiehdotuksen 32 :n mukaan sote-alue päättää yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan. Valvira on huolissaan siitä, miten sosiaalihuollon kehittämistoiminta turvataan alueilla, kun siitä ei ole säännöksiä sosiaalihuoltolaissa eikä järjestämislaissa