KEMIALLINEN METSÄTEOLLISUUS

Transkriptio

1 SATAKUNNAN VISIO PROJEKTI Toimiala: KEMIALLINEN METSÄTEOLLISUUS Työryhmä: Kaija Pehu-Lehtonen (pj.) Markku Ahponen Martti Fredrikson Mikael Förnäs Yrjö Olkinuora Jukka Rajamäki Metsä-Botnia Oy Ab Lännen Laboratoriot Oy Forchem Oy Corenso United Oy Ltd UPM-kymmene Oyj YIT Service Oy

2 Toimiala (miniklusteri) kemiallinen metsäteollisuus Toimialan kuvaus Toimialan miniklusterirakenne on kuvattu oheiseen kaaviokuvaan. Vetovoimaisimmat segmentit on korostettu kuvan keskiöön. Raaka-aine- ja tarviketoimittajat Paperin ja kartongin jatkojalostus Palvelut - Tutkimus - Laadunseuranta - Suunnittelutoimistot Kunnossapitoyritykset Paperin valmistajat Kuljetus ja logistiikka Kone- ja laitetoimittajat Metsäkemianteollisuus Selluteollisuus Kartongin valmistajat Energiatuotanto Sidostahot - SAMK - PAKK - Ammattiinstituutti - TE-keskus/ Tekes - TTKK:n hydrauliikan yksikkö Swot Consulting Oy 2 (13)

3 Kemiallinen metsäteollisuus Nykytilan määrittely Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (code 21) Yritysten lukumäärä / toimipaikkoja Jako kokoluokkiin (v. 2002) v v Yli 50 henkeä Yli 100 henkeä Yli 250 henkeä Alle 10 M Yli 10 M Yli 20 M Työllisten määrä Tuotannon määrä v v v v henkeä 2193 henkeä 1 140,2 M 1 397,5 M Keskeiset yritykset segmentoituina Peruskriteerinä on ollut valita yritykset, joiden henkilöstömäärä ylittää 10 henkeä. Lisäksi listassa on mukana työryhmän esiinnostamia yrityksiä. Listan yritykset on luokiteltu liikevaihdon suuruuden mukaan. Yritys Toimialasegmentti (ks. toimialakuvaus s. 2) Tuotteet/palvelut Henkilöstö v (henkeä) Liikevaihto v (milj. euroa) UPM-Kymmene Oyj Paperin valmistaja Aikakauslehtipaperit, sanomalehtipaperit, ,9 hieno- ja erikoispaperit, jalostusmateriaalit sekä puutuotteet Oy Metsä-Botnia Ab, Rauman tehdas Selluteollisuus Valkaistu havusellu ,0 Amcor Flexibles Paperin ja kartongin jatkojalostus Paperi- ja kartonkipakkausten valmistus ,2 (ent. Åkerlund & Rausing Oy) YIT Service Oy Palvelut Kunnossapito- ja investointipalvelut 110 (Satakunta) 61,5 (YIT Service Oy) Jujo Thermal Paperin valmistaja Hieno- ja erikoispaperit 85 55,5 Corenso United Oy Ltd Kartongin valmistaja Kartonkituotanto 104 (kartonkitehdas) 18 (hylsytehdas) 50,0 (kartonkitehdas) 4,0 (hylsytehdas) Ahlström Kauttua Oy Paperin valmistaja Hieno- ja erikoispaperit ,2 Swot Consulting Oy 3 (13)

4 Yritys Toimialasegmentti (ks. toimialakuvaus s. 2) Tuotteet/palvelut Henkilöstö v (henkeä) Liikevaihto v (milj. euroa) Euran Kuluttajatuotteet Oy Paperin ja kartongin jatkojalostus Suodatinpussit, leivinpaperit, folio, 60 16,9 tuorekääre, alumiinivuoat Oy Fiblon Ab Paperin ja kartongin jatkojalostus Paperisten talous- ja toalettitarvikkeiden ,9 valmistus JP-Suunnittelu Oy Palvelut Suunnittelutoimisto: kone- ja 40 3,0 (osa Jaakko Pöyry Group'ia) prosessisuunnittelu Stenqvist Suomi Oy Paperin ja kartongin jatkojalostus Säkkien ja pussien valmistus 5-9 2,9 Hurtti-Paino Oy Paperin ja kartongin jatkojalostus Kartonkikotelot, ikkunakotelot ,9 Euran Erikoispaperit Oy Paperin ja kartongin jatkojalostus Piirturipaperi, ajopiirturikiekot, 15 2,4 printtipaperi, faxrullat Pyroll Kauttua Oy Paperin ja kartongin jatkojalostus Paperin- ja kartongin jalostus 11 0,9 Lännen Tutkimus Oy Palvelut Tutkimuspalvelut metsäteollisuudelle 40 Forchem Oy Metsäkemian teollisuus Kemikaalien valmistus Aloittanut juuri toimintansa Aloittanut juuri toimintansa Swot Consulting Oy 4 (13)

5 Trendit ja vaikuttavat tekijät Yleiset trendit 1. Toimijoiden arvoketjun venyttäminen syvemmälle asiakkaan suuntaan. Tämä voi osin lyhentää arvoketjua alkupäästä. 2. Kustannustehokkuuden jatkuva kehittäminen 3. Jalostusasteen nostaminen 4. Metsäteollisuuskonsernien globalisoituminen ja konsolidoituminen. Sama tapahtuu myös asiakkaiden sekä laitetoimittajien osalta. 5. Suomalaisen teollisuuden raaka-ainepohja: - Kuusen käyttöä rajoittaa kasvu korvataan osin tuonnilla. - Tuontikuusen määrä kasvaa. - Kierrätetystä kotimaisesta aaltopahvista on pula. Käyttö voisi olla suurempaa. Käyttömäärä on optimoitu kotimaisen kierrätyskuidun määrään. Tuontia ei kannata tehdä. - Ensiharvennuspuun osuus kasvaa. 6. Keskitytään yhä voimallisemmin omaan ydinosaamiseen. Partnerien käyttö lisääntyy arvoverkkojen muodostuminen ja vahvistuminen. (Visiona voi olla ääritapauksena esim. pelkkä tuotantokoneiden omistus ja muiden toimintojen ulkoistaminen.) Kehitys on riippuvainen palveluntuottajien määrästä ja kyvystä vastata haasteisiin. Integrointioppiminen on yhteinen haaste. 7. Kokonaistoimintajärjestelmät kehittyvät. Sisältävät koko ketjun eli laatu-, ympäristö- ja toiminnalliset asiat. 8. Ulkoistamisen määrä lisääntyy, mikä luo mahdollisuuksia uusien yritysten syntyyn tai nykyisten partnerien vahvistumiseen. Ympäristötrendit 1. Vihreän ajattelun voimistuminen, mistä tulee heijastusvaikutuksia alalle: - päästöajattelun muuttuminen ja vaikutus raaka-ainepuolelle. 2. Energian kulutuksen laskeminen 3. CO 2 -päästöjen kaupan merkitys EU-direktiivi tulee noin vuonna Lintujen pesimisajat tulevat rajoittamaan puun kaatoa. Kesäajan varastointitarve kasvaa ( pakkasvarastot ). 5. Lämpöpäästöjen merkitys ja tutkiminen aloitetaan tarkastelujaksolla. 6. Ympäristönormit (direktiivit) luovat mahdollisuuksia uusille tuotesovelluksille (esim. petrokemian tuotteiden korvaaminen). Swot Consulting Oy 5 (13)

6 Asiakas- ja markkinalähtöiset trendit 1. Kasvu sijoittuu Kaakkois-Aasiaan, jota seuraa Itä-Eurooppa (EU:n laajentuminen). Investoinnit tehdään lähelle kasvualueita ja lähelle raaka-ainelähteitä. 2. Pitkälle jalostetut erikoistuotteet tulevat valtaamaan alaa Euroopassa. Bulkkituotteet tehdään kasvualueilla (esim. Aasia). 3. Loppuasiakas maksaa vain laadukkaasta lopputuotteesta. Takuun merkityksen korostuminen nollatoleranssi. Vastuu yhä enemmän tuottajalla. Teknologiset trendit 1. Nykyiseen tuotantoon voidaan integroida PCC:n tuotanto. Paperikoneet siirtyvät neutraaliin prosessiin. 2. Nykytrendit ovat edelleen valloillaan: - sulkeminen - kiinteän jätteen ongelman ratkaiseminen ja muun hyötykäytön lisääminen - vähemmästä yritetään saada enemmän - laatuominaisuuden parantaminen. 3. Sellunsäästö paperinvalmistuksessa on pysyvä trendi. 4. Tuoteturvallisuusjärjestelmien korostuminen tulevaisuudessa 5. Suuret yksikkökoot erityisesti arvoketjun alkupään toiminnoissa Swot Consulting Oy 6 (13)

7 Roadmap kemiallinen metsäteollisuus Tuottajat Tuotanto Lopputuotteet Raaka-aineet Asiakkaat ja markkinat 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku Paperikoneen tuotanto > t/v Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ t/v Yli 30 toimijaa Isot rakennemuutokset, fuusiot Kolme isoa suomalaista Globaalit fuusiot ja toimijaa kansainvälistyminen Tehtiin kaikki itse Æ Tuotettiin oma tuotantoteknologia Erikoistuminen Partneroituminen Æ Æ Hallittu ulkoistaminen LWC-osuuden kasvu Edelleen suuremmat tuotantoyksiköt Sanomalehtipaperi, ruskeat Kuusen osuus Jalostusarvon nostaminen ja puolivalkoiset tuotteet kuitupohjasta kasvanut Valkaistut tuotteet Kevyet ja vaaleat; pintakäsittelyn korostuminen Pienet konekoot koneiden lukumäärän pieneneminen Æ Æ Suuremmat yksiköt Æ Suuremmat prosessit Pakkauksissa Koneiden nopeuden kasvu yhdistelmämateriaalit < 1000 m/min Æ Æ Æ Æ Æ n m/min Æ Æ 2500 m/min Avoimet viennit Suljetut viennit Energian kulutuksen kasvu Sellun osuus pienenee Selluttomat painopaperit Työtunnit / tuotettu tonni 100 Æ Æ Æ tuotettua paperitonnia kohden Lehtipuumassan kasvu Rulla- ja bulkkitoimitukset Æ Æ Æ Æ Æ 25 t/tn hienopapereissa lähelle asiakasta Paperin kulutuksen kasvu, sanomalehti stabiili Æ Æ Æ Erikoislehdet Jatkojalostus (leikkaus) tapahtuu lähellä asiakasta Pigmenttien käyttö 5-7 % Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ % Æ Æ Æ Æ35-37 % Paperituotteiden hinta putoaa noin 1,2 % vuodessa Painettu media ja tv-media tukevat toisiaan Kulutuksen kasvu nopeinta Asia-Pacific-alueella Neuvostoliiton isot vientitoimitukset Æ Æ Æ Æ Æ Venäjän markkinoiden romahtaminen Æ Æ Æ Æ Venäjän nousevat markkinat Konsolidoituminen Æ Æ Pakottaa toimijat fokusoitumaan - syntyy uusia Local - paikallisuus tärkeä tekijä liiketoimintamuotoja (Æ yritysostot); Global - Local Isoja, globaaleja asiakkaita määrällisesti vähemmän Paikalliset jatkojalostusyksiköt Pienet ja keskisuuret asiakkuudet hoidetaan paikallisesti Sähköiset asiakashallintaja hankintamenetelmät jopa pienissä asiakkuuksissa Toimitusaikojen lyheneminen Asiakaskohtaiset toimituserät Ympäristöarvot suuntaavat asiakaskäyttäytymistä Swot Consulting Oy 7 (13)

8 Roadmap kemiallinen metsäteollisuus Teknologia ja ympäristökysymykset 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku Sulfaatti valtateknologia Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ Sulfiitin käyttö loppui Ympäristökysymysten huomioiminen Hierremenetelmät LWC-menetelmä Happivalkaisu Kloori Æ Æ Æ Klooridioksidi Æ TCF Tasoviirakone Entsyymien käyttö Kaksoisviira Energian käytön tehostuminen Jenkkisylinterien käytön vähentyminen reaalisesti Kitaformarit Kenkäpuristimet Lämmön talteenotto Energian hyötysuhde Happikemikaalien käytön lisääntyminen Laadullisten, kuten lujuusominaisuuksien, korostuminen Selluprosessien selektiivisyys kasvaa Yhä räätälöidymmät tuotteet myös sellutuotannossa Paperin valkoisuus = 100 Pinnoittaminen ja käsittely lisääntyvät Uudet, niche-tyyppiset tuotesovellukset Swot Consulting Oy 8 (13)

9 SWOT-analyysi (kemiallinen metsäteollisuus) Työryhmä on määrittänyt toimialan keskeiset vaikuttavat tekijät SWOT-analyysin avulla alla olevaan koosteeseen. Tästä ne on edelleen työstetty seuraavan sivun dynaamiseen SWOT:iin. Vahvuudet Raaka-aineen laatu ja saatavuus Fyysinen sijainti satamat (12 kk auki) Rauman iso keskittymä integroitunut Hyvä infrastruktuuri - tukipalvelut/tukitoiminnot (tutkimus, kunnossapito, kehitys, kaupallisia palveluja saatavilla) - teollinen perinne - sähköverkko (Suomi + Pohjoismaat) Ammattitaitoinen ja sitoutunut työvoima Modernit, uudet ja isot yksiköt, jotka ovat ympäristöystävällisesti ajan tasalla (jopa kärjessä); suuruuden ekonomia täyttyy Integroitumisen myötä kilpailukykyinen energiatalous Isojen konsernien omistus ja niiden jakeluverkoston hyödyntäminen Heikkoudet Hyvälaatuisen veden saatavuus Kierrätysaaltopahvin saatavuus Ollaan kaukana markkinoista Kuusipula mekaanisen massan tuottamisessa Ensiharvennuspuun lisääntyvä tarjonta ja käyttö Mahdollisuudet Uhat Suljetut järjestelmät Yritysten omistuspohja ja päätöksenteko Metsäkemian tuotteissa merkittävää sijaitsevat alueen ulkopuolella jalostuspotentiaalia kilpaillaan investointivaroista Massa- ja paperituotannossa Energian hinnan kehitys räätälöityjen, asiakaslähtöisten tuotteiden ennakoimattomuus esim. verotuksen kehittäminen osalta Palveluntuottajilla kriittinen volyymi täyttyy EU-direktiivit aiheuttavat merkittävän (useita asiakkuuksia), mikä mahdollistaa luokitus- ja muun lisätyömäärän myötä oman kehitystyön uuden kustannusvaikutuksen PCC-tuotanto Suojelupäätösten kiristyminen (vaikuttaa Verkostoitumisen edelleen laajentaminen puunhankintaan) yritysrypäs Muualla maailmassa paperi-insinöörien Uusien metsäkemian tuotteiden koulutuksen väheneminen saattaa viedä kehittäminen ja jatkojalostus osaajia ulkomaille (koulutusvolyymin (perusvalmiudet ovat olemassa) ylläpitäminen) Ydinvoimapäätöksen myötä sähköntuotannon ja -hinnan varmistaminen Satamien myötä tuontiraaka-aineen volyymin lisääminen Swot Consulting Oy 9 (13)

10 Toimialan keskeiset strategiset kehitystoimenpiteet SWOT-analyysin pohjalta on valittu toimialan strategisen kehittymisen kannalta keskeiset strategiset kehitystoimenpiteet: VAHVISTA 1. Hyvää infrastruktuuria sisältäen - tukipalvelut/ tukitoiminnot - sähköverkon suoman kilpailukykyisen energian hinnan 2. Ammattitaitoista ja sitoutunutta työvoimaa 3. Moderneja ja isoja yksikköjä, jotka ovat ympäristöystävällisesti ajan tasalla ja alan kärjessä HYÖDYNNÄ 1. Metsäkemian tuotteiden merkittävää jalostuspotentiaalia ja uusien tuotteiden kehittämistä 2. Palveluntuottajia ja verkostoitumisen edelleen laajentamista sekä tähän liittyvää kehitystyötä 3. PCC-tuotantovaihtoehtoa (selvitä) Vahvuudet Raaka-aineen laatu ja saatavuus Fyysinen sijainti satamat (12 kk auki) Rauman iso keskittymä integroitunut Hyvä infrastruktuuri - tukipalvelut/tukitoiminnot (tutkimus, kunnossapito, kehitys, kaupallisia palveluja saatavilla) - teollinen perinne - sähköverkko (Suomi + Pohjoismaat) Ammattitaitoinen ja sitoutunut työvoima Modernit, uudet ja isot yksiköt, jotka ovat ympäristöystävällisesti ajan tasalla (jopa kärjessä); suuruuden ekonomia täyttyy Integroitumisen myötä kilpailukykyinen energiatalous Isojen konsernien omistus ja niiden jakeluverkoston hyödyntäminen Mahdollisuudet Suljetut järjestelmät Metsäkemian tuotteissa merkittävää jalostuspotentiaalia Massa- ja paperituotannossa räätälöityjen, asiakaslähtöisten tuotteiden kehittäminen Palveluntuottajilla kriittinen volyymi täyttyy (useita asiakkuuksia), mikä mahdollistaa oman kehitystyön PCC-tuotanto Verkostoitumisen edelleen laajentaminen yritysrypäs Uusien metsäkemian tuotteiden kehittäminen ja jatkojalostus (perusvalmiudet ovat olemassa) Ydinvoimapäätöksen myötä sähköntuotannon ja -hinnan varmistaminen Satamien myötä tuontiraakaaineen volyymin lisääminen Heikkoudet Hyvälaatuisen veden saatavuus Kierrätysaaltopahvin saatavuus Ollaan kaukana markkinoista Kuusipula mekaanisen massan tuottamisessa Ensiharvennuspuun lisääntyvä tarjonta ja käyttö Uhat Yritysten omistuspohja ja päätöksenteko sijaitsevat alueen ulkopuolella kilpaillaan investointivaroista Energian hinnan kehitys ennakoimattomuus esim. verotuksen osalta EU-direktiivit aiheuttavat merkittävän luokitus- ja muun lisätyömäärän myötä uuden kustannusvaikutuksen Suojelupäätösten kiristyminen (vaikuttaa puunhankintaan) Muualla maailmassa paperi-insinöörien koulutuksen väheneminen saattaa viedä osaajia ulkomaille (koulutusvolyymin ylläpitäminen) KEHITÄ 1. Hyvälaatuisen veden saatavuutta 2. Ensiharvennuspuun käyttömahdollisuuksia 3. Konsernien jakeluverkostoa, kun ollaan kaukana markkinoista VARAUDU 1. Energian hinnan kehitykseen ja ennakoimattomuuteen 2. Suojelupäätösten kiristymiseen 3. Paperi-insinöörien koulutuksen vähenemiseen muualla maailmassa eli osaajien turvaamiseen kotimaassa, jottei maastamuutto vie parhaita resursseja Swot Consulting Oy 10 (13)

11 Satakunnan visio 2010 kemiallinen metsäteollisuus 1. Toimialan kehittyminen: v v Yritysten lukumäärä 20 n. 20 Työllisten lukumäärä (v. 2000) Tuottavuus kasvaa keskimäärin n. 2 % vuosittain. - Uusyritystoimintaa voi tulla - pakkaussektorille - kierrätyssektorille - jatkojalostukseen - metsäkemian sektorille. - Tuottavuuden kehitys tapahtuu lähinnä seuraavien tekijöiden avulla: - automaation kehitys - rakenteelliset investoinnit - sisäisen tehokkuuden lisääminen olevissa yksiköissä 2. Alueen toimijoiden osalta ei ole tarkasteluvälillä nähtävissä merkittäviä muutoksia - toiminnassa tai - investoineissa. 3. Metsäkemian (jatkojalostuksen) puolella on kasvumahdollisuuksia. Alueelle on myös mahdollista saada yksi uusi keskeinen tuotantoyksikkö. 4. Globalisaatiokehitys jatkuu edelleen, millä on ennustamaton vaikutus alueen toimijoihin. Tämä merkitsee edelleen - keskittymistä, konsolidoitumiskehitystä - erikoistumista yhä kapeammille alueille. 5. Asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa tuotantolähtöisyyden sijasta. - Ydintoimintojen ulkopuolisia osia ulkoistetaan edelleen. - Luodaan uusia palvelukonsepteja lähtökohtana muodostuva lisäarvo. - Asiakasräätälöidyt tuotteet yleistyvät. - Asiakaslähtöiset toimintarakenteet valtaavat alaa. 6. USA tarjonnee tulevaisuudessa merkittävät markkinat eurooppalaiselle vientitoiminnalle sekä etabloitumismahdollisuuksia. Venäjän markkinoiden kasvu tyydytetään ensisijaisesti paikallisen toiminnan kasvun mutta myös vientitoiminnan avulla. Asia-Pasificin painoarvo markkina-alueena kasvaa edelleen. 7. Vientiin toimitettavat rullakoot standardoituvat ja suurenevat. Graafisen alan tarvitsemat paperit jatkojalostetaan lähellä asiakasta. Swot Consulting Oy 11 (13)

12 8. Sähköiset työkalut ovat laajasti käytössä vuonna Yksittäiset asiakaskyselyt tulevat sähköisinä tehtaalle sekä kyselyyn liittyvä toimitusaikavarmistus. Näin menetellen: - toimitusajat lyhenevät - asiakas ei pidä varastoja - myyjät näkevät tehtaan varastoarvot - tehdas tulee näkemään asiakkaan paperin käytön ja siihen liittyvät toimitusennusteet - asiakkaan tiloissa olevat toimittajavarastot lisääntyvät. 9. Tuotannon osalta - mennään kohti suljetumpia kiertoja - oheistuotteet ohjautuvat suoraan jatkojalostukseen (on jo osittain tapahtunutkin) - partneroituminen tapahtuu down stream -lähtöisesti sekä horisontaalisesti - energian kulutus laskee mekaanisissa massoissa - merkittävimmät kehitysaskeleet tapahtuvat - massan valmistuksessa ja käsittelyssä - kuitumorfologiassa - märän pään kemian hallinnassa - on-line-mittauksessa ja sen tiedon hyödyntämisessä. 10.EU:n laajeneminen merkitsee ensisijaisesti sitä, että - taloudellinen kasvu kiihtyy uusissa jäsenmaissa, mikä lisää kysyntää - tuottaminen uusissa jäsenmaissa lisääntyy, mikä lisää kilpailua ja toiminnan tehostamisvaateita läpi ketjun. 11.Ruotsin todennäköinen rakennemuutos voi luoda mahdollisuuksia suomalaisille konserneille ja sitä kautta ehkä satakuntalaisille toimijoille. 12.Ydinvoimapäätös luo suomalaisille ja myös Satakunnan toimintayksiköille lisää uskottavuutta omissa konserneissaan ja konsernien sisäisessä, globaalissa kilpailussa. 13.Ympäristötrendien pohjalta - puunkäytölle tulee lisää seurantaa ja lisää rajoitteita - suositaan bioenergian käyttöä (CO 2 -asiat) - muutokset pyrkivät lisäämään kustannuksia - kierrätys ja jätteenpoltto kasvavat - melu- ja lämpöpäästöt nousevat ajankohtaisiksi teemoiksi - kilpailuympäristö ja kilpailutilanne muuttuvat esim. petrokemian tuotteiden suhteen. Swot Consulting Oy 12 (13)

13 Toimenpide-ehdotukset ja suositukset Yritykset vastaavat omista strategioistaan ja toimenpiteistään. Seuraavassa on kohtia, jotka liittyvät yhteiskunnallisten panosten hyödyntämiseen: 1. Koulutus Muuntokoulutustarve kasvaa ja se kohdistuu ensisijaisesti - yksilökohtaiseen koulutukseen yrityksissä sekä - teknologiaosaamiseen sekä omien että konsernin ulkomaisten yksiköiden osaamistarpeisiin. Toimialan yliopistotasoinen koulutus tulee nykyisistä Satakunnan ulkopuolisista yliopistoista ja korkeakouluista. On tärkeää varmistaa osaavien käytännön osaajien koulutus ei järjestetä vain korkeakoulutasoista koulutusta. 2. Logistiikka Lentoyhteyksien parantaminen helpottamaan kansainvälisiä yhteyksiä. Tältä osin on syytä vahvistaa yhteistoimintaa - joko Turun - tai Tampereen kanssa. Tieyhteyksien parantaminen Poriin ja Turkuun (valtatie 8) sekä Tampereelle sekä Satakunnan sisäisten yhteyksien kehittämistä vastaamaan yhtenäisten työmarkkinoiden kehitysvaatimuksia. 3. Kehitys Käynnistetään ja kehitetään Tampereen teknillisen yliopiston Rauman hydrauliikkayksikköä yritystoimintaa palvelevana hydrauliikka- ja automaatioalan kehittämis- ja tutkimusyksikkönä. Toimialan keskeisin toimenpide-ehdotus: Keskeistä on nykyisen osaamistason säilyttäminen korkealla tasolla pitämällä Satakunta ja satakuntalainen metsäteollisuus kilpailukykyisenä työpaikkana. Metsäkemian tuotteiden jalostuspotentiaalia ja uusien tuotteiden kehittämistä voidaan aktivoida. Swot Consulting Oy 13 (13)