KIRKKONUMMEN SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 (19) YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO /2013

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 (19) Kokouspäivä Paikka ja aika: Kirkkonummen seurakuntatalo, Sali 4 (takkahuone) Seurakunnantie 1, klo Jäsenet: Posti Timo, puheenjohtaja Ehrnstén Viveka Erkkilä Pentti Kaurila Tuija Lumijärvi Johanna Nieminen John Rahja Jaakko Rekola Merja Salonen Antti Seppälä Pirjo Sivonen Risto Tarkka Juha Taubert Håkan Hellström Gunnel Vanhamäki Veikko Hietanen Rauni Andersén Sanna Mervasto Kalevi Riihitammela Paavo Seppänen Tarja Pentikäinen Tuomo Väkeväinen Tuulia Haukijärvi Eino Korhonen Eila Bäck Carl-Gustaf Muut kutsutut: Yhteisen n puheenjohtaja Viveca Lahti Yhteisen n 1. varapuheenjohtaja Jaana Nuottanen Yhteisen n 2. varapuheenjohtaja Ari Harinen Viranhaltijat: Timo Posti, kirkkoherra Lars-Henrik Höglund, kirkkoherra Sirkkaliisa Cavonius, talousjohtaja Riitta Kaijansinkko, hallintoassistentti Allekirjoitukset Timo Posti Puheenjohtaja Riitta Kaijansinkko Pöytäkirjanpitäjä Tarkistus Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja Todistan, että pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Paikka ja aika Taloustoimisto

2 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 150 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS VUOKRAUSEHTOJEN TARKISTAMINEN, SEURAKUNTAYHTYMÄN KAIKKI TILAT TALOUSARVIO 2014 JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN SUOMALAISEN SEURAKUNNAN MÄÄRÄAIKAISEN SEURAKUNTAPASTORIN VIRAN TARPEEN JA KÄYTÖN TARKENNUS... SEKÄ UUDELLEENMÄÄRITTELY KIRKKONUMMEN PAPPILAN VUOKRAAMINEN RUOTSALAISEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRALLE SEURAKUNTAYHTYMÄN JOHTOSÄÄNTÖ ILMOITUSASIAT MUUT ASIAT... 19

3 3 (19) 150 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen 9. luvun 1 :n mukaan kutsun yhteisen n kokoukseen antaa puheenjohtaja. Kutsu on ohjesäännön 6 :n mukaan toimitettava jäsenille viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo käsiteltävistä asioista. Kirkkolain 7. luvun 4 :n mukaan yhteinen on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös.

4 4 (19) 151 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN Ohjesäännön 8 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan heti tai sen tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Pöytäkirjan nähtävänä olosta säädetään kirkkolain 25. luvun 3 :ssä. Kun ainoastaan tarkastetut pöytäkirjat voidaan asettaa yleisesti nähtäväksi, pöytäkirjan tarkastaminen on suoritettava ennen nähtävänä oloajan alkamista. Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan Pöytäkirja pidetään nähtävänä taloustoimistossa ajalla Päätös.

5 5 (19) 152 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Esitys Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Päätös.

6 6 (19) 153 VUOKRAUSEHTOJEN TARKISTAMINEN, SEURAKUNTAYHTYMÄN KAIKKI TILAT YKN Talousjohtajan esitys Kirkkonummen seurakuntayhtymän Yhteistyötoimikunta on kokouksessaan ( 80) esittänyt kysymyksen alkoholin käytöstä seurakuntayhtymän tiloissa. Tällä hetkellä on sallittua yksi onnittelumalja hääjuhlassa. Tilojen käyttäjien toiveissa olisi voida tarjota esim. lasillinen viiniä ruoan kanssa tai jopa lasillinen konjakkia kahvin kera muistotilaisuuksissa. Tämä on yhä useammin ollut poisnukkuneen toiveenakin. Kaste- ja rippijuhlissa puolestaan haluttaisiin usein tarjota lasillinen kuohuviiniä. On ilmeistä, että näin välillä tapahtuukin. Yhteistyötoimikunta toivoo, että käytännöt olisivat yhtenäiset ja esittää, että seurakunnan tiloissa sallittaisiin tilaisuudesta riippumatta yksi alkoholiannos osallistujaa kohti, joka voi olla onnittelumalja tai ruokaviinilasillinen tai konjakkiannos kahvin kanssa. Tämä olisi perusteltua nykyisessä yhteiskunnassa, jossa maljan kohottaminen juhlan kunniaksi tai poismenneen muistoksi on yhä tavallisempaa. Määrä tulisi kuitenkin rajoittaa yhteen annokseen osallistujaa ja tilaisuutta kohti. Asiassa tulee pyytää seurakuntaneuvostojen lausunnot. keskustelee asiasta ja pyytää asiasta lausunnot seurakuntaneuvostoilta viimeistään mennessä. Päätös Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. YKN Valmistelu Asiaa on esitelty yhteisessä ssa on pyytänyt asiasta seurakuntaneuvostojen lausunnot. Ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päätöksessään esittänyt puoltavansa yksimielisesti yhteistyötoimikunnan esitystä. Suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostossa asia on ollut käsittelyssä ( 76). Päätöksessään suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että Kirkkonummen seurakuntayhtymän tiloissa järjestettävissä yksityisissä juhlissa sallitaan juhlamalja (yksi alkoholiannos) ja häissä lisäksi häävalssi. Mahdolliset laajemmat häätanssiaiset tulee järjestää muissa kuin seurakuntayhtymän tiloissa. Juhlamaljan

7 7 (19) Talousjohtajan esitys Päätös. tarjoamisesta ja häävalssin soittamisesta vastaavat tilaisuuden järjestäjät. Alaikäisten juhlatilaisuuksissa ei kuitenkaan sallita alkoholitarjoilua. päättää, että Kirkkonummen seurakuntayhtymän tiloissa järjestettävissä yksityisissä juhlissa sallitaan juhlamaljana yksi alkoholiannos juhlavierasta kohden. Alaikäisten juhlatilaisuuksissa alkoholitarjoilua ei sallita. Häissä sallitaan häävalssi. Juhlamaljan tarjoamisesta ja häävalssin soittamisesta vastaa tilaisuuden järjestäjä.

8 8 (19) 154 TALOUSARVIO 2014 JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YKN Valmistelu Kirkkonummen seurakuntayhtymän vuoden 2014 talousarvion toimintakate on euroa, mikä on suuruusluokaltaan 2,0 prosenttia ( euroa) pienempi kuin 2013 talousarvion (sis. lisätalousarvion) toimintakate ( euroa). Kuten edellisenäkin vuonna, seurakuntayhtymän yksiköissä on kiinnitetty huomiota kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen sekä mahdolliseen jäsenmäärän pienenemiseen. Tavoitteena on, että talousarviotyöskentelyssä otetaan jatkossakin entistä enemmän huomioon strategiset ja toiminnalliset lähtökohdat sekä jäsenyyden vahvistaminen. Koska Kirkkonummen asukasmäärä tulee jatkossakin kasvamaan mm. uudisrakentamisen myötä, on talousarviossa 2014 verotulojen kuitenkin arvioitu pysyvän lähes samalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Kirkollisverojen kokonaiskertymä on arvioitu euroksi ja yhteisöveron tuotto euroksi. Vuoden 2013 lokakuun mennessä toteutunut verotulojen kertymä ei anna aihetta tarkistaa nyt ehdotettua vuoden 2014 verotulokertymää. Henkilöstömenot ovat 4,85 miljoonaa euroa eli 65,7 prosenttia kaikista toimintamenoista vuonna Vuoden 2013 talousarviossa henkilöstömenot olivat 4,96 miljoonaa euroa, mikä oli 67,0 prosenttia toimintamenoista ja vuonna 2012 henkilöstömenot toteutuivat 5,2 miljoonan suuruisina (66,4 % toimintamenoista). Euromääräisesti henkilöstömenot pienenevät n eurolla vuoden 2013 talousarvioon verrattuna suhteellisen osuuden pienentyessä 1,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2012 toteumaan verrattuna vähennystä on n euroa, mitä on pidettävä erittäin hyvänä suuntana. Näin korkea suhteellinen osuus on kuitenkin pitkällä aikavälillä hankala, etenkin, kun se joissakin yksiköissä ylittää vielä huomattavasti edellämainitun keskiarvon. Koska toimintamäärärahoja on nykyisessä taloudellisessa suhdanteessa miltei mahdoton lisätä, on seurakuntayhtymällä edessä uusien rakenteellisten ja kustannustehokkaiden mallien hakeminen menojen kasvun maltillistamiseksi. Myös tehokkaaseen hallintoon olisi tärkeää panostaa kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Seurakunnallisessa toiminnassa on pyritty suunnitelmallisiin toimintamenojen vähennyksiin ja mahdollisuuksia tehdä rakenteellisia muutoksia tarkastellaan myös talousarviotyöskentelyn ulkopuolella. Työryhmä jakosuhteen tarkistamiseksi kokoontui keväällä ja katsoi, että jakosuhteen, eli muuttuvien kulujen suhteen tulee olla niin lähellä yhtä kuin mahdollista. Kuitenkin jakosuhde on vaikeasti ymmärrettävä asiaan perehtymättömälle ja työläs laskennan kannalta esimerkiksi virkojen suhteen. Jakosuhteella on varmaankin alun perin ollut tarkoitus turvata juuri vakituiset virat, mutta vuoden 2013 talousarviossa jakosuhde nykymuodossaan lisää n euroa ruotsalaisen seurakunnan hyväksi verrattuna jäsenmääräperusteiseen jakosuhteeseen ja vuoden 2014 talousarviossa vastaava summa on n euroa ruotsalaisen seurakunnan hyväksi, vaikka muuttuvat

9 9 (19) kulut ovatkin suomalaisen seurakunnan hyväksi. Pohdittava olisikin, voitaisiinko vuodesta 2015 alkaen siirtyä jäsenmääräperusteiseen jakosuhteeseen. Tämän lisäksi seurakunnille voitaisiin anomuksesta ja perustellusta syystä myöntää lisämäärärahaa toimintaan. Avustukset ehdotetaan pidettävän euromäärältään samana kuin vuonna 2013 eli eurossa, mikä on 3,5 prosenttia kokonaistoimintamenoista kuten aikaisemminkin. Vuonna 2012 aloitettu vapaaehtoistoiminnan kehittämistä eli Suurella sydämellä toimintaa jatketaan ja siihen on varauduttu yhteisissä seurakunnallisissa euron määrärahoin. Molemmat seurakunnat ovat mukana toiminnassa. Kiinteistö- ja hautatoimessa jatketaan kiinteistöjen laajempaa kunnostamista, mikä merkitsee panostamista niin rakennusten ja alueiden kunnossapitomäärärahoihin kuin investointisuunnitelmienkin toteuttamisen jatkamista. Suurimpia investointihankkeita ovat Keskustan seurakuntatalon katon peruskorjaus ja Pyhän Mikaelin kirkon katon korjaus. Kirkkolaakso-hanke jatkuu ja asuintontteja tarjottaneen myytäväksi tai vuokralle myös ensi vuonna. Hallinnossa mm. Kirkon palvelukeskukseen (Kipa) siirtyminen tulee merkitsemään muutoksia ja merkitsee ylimääräistä taloudellista panostusta vuoden 2014 osalta yleishallinnossa. Mahdollisuuksia tehdä palvelukeskuksen aiheuttamia kuluja vastaavia säästöjä seurataan koko ajan. Muita hallintoa rasittavia koko yhteisöä koskevia menoeriä ovat työterveyshuolto, it-kustannukset ja vuonna 2014 järjestettävät seurakuntavaalit. Taloudellisen jaoston esitys Taloudellinen jaosto hyväksyi talousarvioehdotuksen vuodelle 2014 ja talous- ja toimintasuunnitelman lukuunottamatta investointisuunnitelmaa, jonka osalta taloudellinen jaosto esittää yhteiselle lle, että yhteinen pyytää kiinteistötoimen johtokuntaa tarkistamaan investointisuunnitelman ja tekemään investointien prioriteettijärjestyksen sekä tarvittaessa siirtämään investointeja tuleville vuosille ennen kuin talousarvioehdotus vuodelle 2014 ja talous- ja toimintasuunnitelma menee yhteisen n käsiteltäväksi. Päätös hyväksyy talousarvioesityksen muilta osin paitsi investointisuunnitelman osalta, josta yhteinen pyytää kiinteistötoimen johtokuntaa tekemään investointisuunnitelman realistisemmaksi siten, että vuoden 2014 ja 2015 investoinnit jakaantuvat tasaisemmin näille vuosille.

10 10 (19) KTJ Päätös Kiinteistötoimen johtokunta esittää Yhteiselle lle, että yhteinen muuttaa talousarvion 2014 ja talous- ja toimintasuunnitelman investointisuunnitelman oheisen liitteen (74.1) mukaisesti. YKN Liite Kirkkonummen seurakuntien talousarvio 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelma Esitys päättää muuttaa talousarvion 2014 ja talous- ja toimintasuunnitelman investointisuunnitelman kiinteistötoimen johtokunnan esityksen mukaisesti ja päättää esittää yhteiselle lle, Päätös. että yhteinen hyväksyy talousarvioehdotuksen vuodelle 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelman (liite 153.1).

11 11 (19) 155 KIRKKONUMMEN SUOMALAISEN SEURAKUNNAN MÄÄRÄAIKAISEN SEURAKUNTAPASTORIN VIRAN TARPEEN JA KÄYTÖN TARKENNUS SEKÄ UUDELLEENMÄÄRITTELY Suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto Valmistelu Kirkkonummen seurakuntayhtymän yhteinen päätti yhteisen n (25 / ) ja suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston (6 / ) esityksestä perustaa Kirkkonummen suomalaiseen seurakuntaan määräaikaisen seurakuntapastorin viran (ns. 6 kk:n pakettivirka). Virka on voitu tarvittaessa täyttää kirkkoherran tai seurakuntaneuvoston päätöksellä määrärahojen puitteissa. Viran tarvetta perusteltiin kausiluontoisuudella eli työntekijätarpeella kesän vuosilomien ja rippikoululeirien aikana. Lisäksi se mahdollistaisi valmistuville papeille vihkimyksen saamisen, koska 6 kk:n vokaatio on vähimmäisedellytys pappisvihkimykselle. Kyseinen viran tarpeen lähtökohta on ollut perusteltu ja sen myötä seurakunta on saanut rekrytoitua papistoa sekä selvinnyt haastavista kesäajoista. Lisäksi määräaikaisuus on edellyttänyt tiettyä perusteltua tarvetta, esim. kausiluonteisuutta. Talousraamien tiukennuttua ja papiston erilaisten työaikajärjestelyjen (työajan % -osuudet) johdosta kuuteen kuukauteen sidottu kausipapin virka on tietyissä tilanteissa kuitenkin joustamaton. Poikkeama siitä edellyttää aina hallinnon jokaisen asteen läpikäymistä. Lisäksi käytännössä kesäkuun pappisvihkimykseen sidottu uuden papin rekrytointi ei ole kaikissa tilanteissa seurakunnan toiminnan kannalta järkevin ratkaisu. niin ikään kirkkohallituksen seurakunnalle maksaman kompensaatiokorvauksen käyttö (= yhden työntekijän työpanoksesta hiippakunnan hallinnossa) lisätyövoiman palkkaa-miseksi olisi tarkoituksenmukaisempaa, mikäli määräaikaisuutta ei olisi rajoitettu pelkästään kesäkauteen ja tiettyyn aikamäärään. Edellä sanottu tarkoittaa, että tarvittaessa määräaikaisen seurakuntapastorin virka voisi olla avoimesti täytettävissä. Siten se ei olisi sidottu pelkästään kesäaikaan tai sen voisi täyttää myös lyhyemmäksi kuin 6 kk:n ajaksi seurakunnan tarpeen ja taloudellisten resurssien puitteissa. Määräaikaisuuden peruste tulee joka tapauksessa ilmaista erikseen. Käytännössä se tarkoittaisi myös sitä, että määräaikaiseen seurakuntapastorin virkaan voisi tulla määrätyksi jo pappisvihkimyksen saanut teologi eikä pelkästään siihen vihkimyksessä vokaation saanut. Tuomiokapitulissa on listoilla monia työttömiä pappeja, jotka tulisi selvittää lyhyempiä virkamääräyksiä varten. Esitys Seurakuntaneuvosto esittää yhteiselle lle, että

12 12 (19) yhteinen esittää yhteiselle lle, että yhteinen tarkentaa Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan määräaikaisen seurakuntapastorin virkaa siten, että sen määräaikaisuus ei rajoitu välttämättä vain tiettyyn vuodenaikaan eikä puoleen vuoteen vaan se on täytettävissä läpi vuoden, talousarvion ja määräaikaisuuden perusteiden sallimissa rajoissa (ns. pöytälaatikkovirka). Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa. Päätös Seurakuntaneuvosto päätti esittää yhteiselle lle, että yhteinen esittää yhteiselle lle, että yhteinen tarkentaa Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan määräaikaisen seurakuntapastorin virkaa siten, että sen määräaikaisuus ei rajoitu välttämättä vain tiettyyn vuodenaikaan eikä puoleen vuoteen vaan se on täytettävissä läpi vuoden, talousarvion ja määräaikaisuuden perusteiden sallimissa rajoissa (ns. pöytälaatikkovirka). Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. YKN Suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston esitys päättää esittää yhteiselle lle, että yhteinen tarkentaa Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan määräaikaisen seurakuntapastorin virkaa siten, että sen määräaikaisuus ei rajoitu välttämättä vain tiettyyn vuodenaikaan eikä puoleen vuoteen vaan se on täytettävissä läpi vuoden, talousarvion ja määräaikaisuuden perusteiden sallimissa rajoissa (ns. pöytälaatikkovirka). Päätös.

13 13 (19) 156 KIRKKONUMMEN PAPPILAN VUOKRAAMINEN RUOTSALAISEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRALLE YKN Valmistelu talousjohtaja Sirkkaliisa Cavonius Kirkkonummen seurakuntayhtymä omistaa Kirkkonummen keskustassa Pappilarakennuksen, joka on seurakuntayhtymän perussäännön mukaan Kirkkonummen ruotsalaisen seurakunnan käytössä. Kirkkonummen ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherralla on asumisvelvollisuus ja Kirkkonummen ruotsalainen seurakunta on päättänyt, että Pappila toimii hänen asuntonaan myös jatkossa (Seurakuntaneuvoston kokous ). Nykyisin kirkkoherroilla ei enää ole mahdollisuutta asuntoetuun, vaan asunnosta peritään erillistä vuokraa. Periaatteet ovat samat kuin yleensä työsuhdeasuntojen vuokrauksessa, eli vuokran on oltava vähintään verohallinnon päätöksen mukainen, jotta ei synny verotettavaa luontoisetua. Samat periaatteet koskevat virka-asuntoja eli valtiolta tai muulta julkisyhteisöltä saatuja asuntoja. Tuloverolain (1535/1992) 64 :n mukaan: Työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja arvioidaan käypään arvoon. Verohallinto määrää vuosittain luontoisetujen käypien arvojen laskentaperusteet. Verohallinnon päätöksen 116/200/2012 mukaan asuntoetu on 113 e + 7,70 e/m2, silloin kun asunto sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja on valmistunut vuoden 1992 jälkeen. Asunnon valmistumisvuosi on rakennuksen valmistumisvuosi, mutta jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta eli tässä tapauksessa vuotta Asuntoedun raha-arvoa määritettäessä pinta-alaan luetaan varsinaiset asuinhuoneet ja muut asumiseen liittyvät tilat, kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat, jotka ovat palkansaajan tai hänen perheensä käytössä. Pinta-alaan ei lueta hormeja, kantavia pilareita tai kantavia seiniä, parveketta tai muuta avointa tilaa eikä kylmiä säilytystiloja (kylmä kellari- tai ullakkotila). Lattiapinta-alaan luetaan seinien sisäpintojen rajoittama alue, ei kuitenkaan tiloja, joiden korkeus on alle 160 cm. Asuntoedun arvoon sisältyy kylmä ja lämmin vesi. Verohallinnon päätöksen mukaiset arvot sisältävät myös lämmityksen, kun on kyseessä keskuslämmitysasunto, kuten tässä tapauksessa. Asuntoedun arvoa voidaan tietyissä tapauksissa alentaa: nämä tapaukset liittyvät esimerkiksi asunnon syrjäiseen sijaintiin tai asumiseen laitos-, kaivos- tai teollisuus alueella. Asunnon käyttäminen edustamiseen voi olla alennusperuste. Luontoisetuarvoa voidaan alentaa,

14 14 (19) mikäli edustustilaisuuksia on runsaasti. Alentamisperusteesta voi saada veroviraston ennakkoratkaisun. Pappilarakennus sijaitsee Kirkkonummen keskustassa, osoitteessa Pappilanmäki 8, seurakuntayhtymän omistamalla tilalla, jolla myös on muita seurakuntien käytössä olevia rakennuksia. Voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennukset on tarkoitettu seurakunnalliseen toimintaan tai seurakunnan työntekijöiden asumiseen. Pappila on vuodelta 1838 ja se käsittää pääkerroksen, ullakkokerroksen ja kellarikerroksen. Pappilan kokonaispinta-ala on 493,75 m2. Varsinaisia asuinhuoneita ja muita lämpimiä asuinkäyttöön tarkoitettuja tiloja on 288 m2 ja puolilämpimiä asuinkäyttöön tarkoitettuja tiloja on 33 m2, eli yhteensä 321 m2. Kylmiä asuinkäyttöön tarkoitettuja tiloja (ns. kesähuoneita) on 19 m2. Kylmiä ullakkotiloja on yhteensä 100 m2 ja muita lämpimiä tiloja, kuten tekninen tila ja entinen asiakirjavarasto on yhteensä 50 m2. (Liite 147.1) Kirkkoherra Lars-Henrik Höglund esittää liitteenä olevassa päivätyssä kirjeessään, että Kirkkonummen Pappilan asuinpinta-alasta tulisi hänen käyttöönsä hänen laskelmiensa mukaan yhteensä 123 m2, eli pääkerroksesta keittiö, eteinen+varastotila, ruokasali, makuuhuone ja kylpyhuone, yläkerroksesta iso aula, kylpyhuone ja vierashuone sekä kellarikerroksesta kodinhoitohuone. Kiinteistöpäällikkö Anders Nordströmin pääkirjanpitäjä Eira Tallqvistille toimittamassa mittauksessa nämä tilat ovat pinta-alaltaan 69,2 m2 + 56,1 m2 + 9,9 m2, yhteensä 135,2 m2. Mittauksissa on otettu huomioon verohallinnon ohjeet. Yllä olevassa laskelmassa on jätetty huomioonottamatta seuraavat seikat: Päästäkseen yläkertaan kirkkoherran on käytettävä alahallia, joka siten tulee hänen käyttöönsä, samoin kuin hallin yhteydessä oleva wc-tila (yhteensä 18,6 m2). Ruokasalin ja salin välillä ei ole ovea, jolloin myös sali (42 m2) on kirkkoherran käytössä. Päästäkseen kodinhoitohuoneeseen kirkkoherran on käytettävä kellarikerroksen käytävää (10,4 m2). Takkahuone avautuu suoraan käytävään, jolloin myös takkahuone ja saunatilat (yhteensä 37 m2) lienevät ainakin tämän hetkisin järjestelyin - vapaasti kirkkoherran käytettävissä. Keskustelussa kirkkoherra Lars-Henrik Höglund on tuonut esille, että hän ei aio käyttää Pappilan länsipään kahta huonetta ja eteistä, jotka siten lienevät julkisessa käytössä ruotsalaisen seurakunnan eri tilaisuuksia varten varattavissa. Nämä tilat on melko helppo lukita erilliseksi huoneistoksi ja näistä pääsee myös asiakirjavarastoon kellariin. Hän on myös kertonut, ettei aio käyttää yläkerroksen muita tiloja kuin yllämainittuja ja myös nämä muut tilat lienee helppo lukita, joskaan niihin ei ole pääsyä muuta kautta. Kirkkoherra Höglundin mukaan perhe ei myöskään aio käyttää saunatiloja, joten tulee miettiä, miten nämä tilat eriytetään muusta asuintilasta. Sama koskee pääkerroksen salia. Mikäli kuitenkin on niin, että kirkkoherra tosiasiallisesti käyttää tiloja, tulee nämä tilat sisällyttää vuokraan. Työnantaja vastaa siitä, että tilojen vuokraus vastaa niiden käyttöä.

15 15 (19) Kirkkoherra Lars-Henrik Höglund perustelee näkemystään 123 m2:n mukaisesta vuokrasta mm. sillä, että samaa laskentaperiaatetta olisi käytetty muutama vuosi sitten Espoon seurakuntayhtymässä (kirkkoherran asunnon pinta-ala 134 m2), ja että Porvoon pappilassa on päätetty keväällä 2013 kirkkoherran käyttämäksi asuinpinta-alaksi 150 m2. Hän toteaa myös, että ruotsalaisen seurakunnan edellisen kirkkoherran käytössä on luontoisetupalkkauksessa ollut 150 m2, että kirkkoherran asumisvelvoite huomioon ottaen vuokran on oltava kohtuullinen. Höglund viittaa pappisliiton johtaja Esko Jossaksen kantaan, jonka mukaan pitää neuvotella ja päättää, kuinka suuri osa asunnosta kuuluu vuokran piiriin. Kuitenkin pinta-alamäärittelyt ovat tapauskohtaisia eikä eri pappiloita voi verrata keskenään, koska ne ovat erikokoisia ja huonejärjestyskin voi olla hyvin erilainen. Esimerkiksi Porvoon pappilan peruskorjauksessa tullaan varmaankin ottamaan huomioon tilojen eri käyttötarkoitukset jo suunnitteluvaiheessa. Kirkkonummen pappilaa suunniteltaessa on työryhmä ja ruotsalainen seurakunta katsonut, että pappila olisi yksinomaan kirkkoherran käytössä. On pidettävä tärkeänä, että tilat jaetaan avoimesti ja läpinäkyvästi kirkkoherran käytössä oleviin ja muussa, esim. julkisessa käytössä tai jonkin työmuodon käytössä oleviin tiloihin. Tehdyn päätöksen olisi oltava paitsi seurakuntayhtymän edun mukainen myös yhdenmukaisen kohtelun mukainen. On oltava asianmukaisesti todennettavissa, että ne tilat, joita kirkkoherra ei aio käyttää, eivät tosiasiallisesti ole hänen käytössään eli ne on lukittava. Talousjohtajan ehdotus päättää pyytää verohallinnolta ennakkoratkaisua ja toteaa, että kirkkoherra Lars-Henrik Höglund käytössä olevat tilat ovat seuraavat: Pääkerros: keittiö, eteinen+varastotila, ruokasali, makuuhuone ja kylpyhuone, sekä sali, alahalli ja hallin wc, yhteensä 129,8 m2 Yläkerros: iso aula, kylpyhuone ja vierashuone, yhteensä 56,1 m2 Kellarikerros: takkahuone, saunatilat, wc, käytävä ja kodinhoitohuone, yhteensä 47,35 m2 Yhteensä kirkkoherran käytössä olevien tilojen pinta-ala on 243 m2. Näistä vähennetään 17 m2 työhuoneena, mikäli verohallinto hyväksyy vähennyksen. Edelleen anotaan verohallinnolta kohtuullistamista, siten, että pääkerroksen iso halli ja kellarikerroksen käytävä vähennettäisiin kokonaispinta-alasta, koska kirkkoherralla on asumisvelvollisuus asua Pappilassa ja koska Pappila on rakennettu ja sen huonejako suunniteltu aikana, jolloin huonekoko oli huomattavasti nykypäivää suurempi.

16 16 (19) päättää kirkkoherran käytössä olevaksi pinta-alaksi 199 m2, mihin yllä olevan selvityksen perusteella haetaan ennakkoratkaisua verohallinnolta. Mikäli saunatiloihin pääsy estetään asianmukaisesti, voidaan myös nämä tilat vähentää vuokrasta myöhemmin, jolloin pinta-alaksi tulisi 162 m2. Verohallinnon ratkaisun ja tilojen mahdollisen sulkemisen aiheuttama vuokranmuutos tuodaan yhteisen n päätettäväksi. Mikäli käy ilmi, että tiloja myöhemmin käytetään verohallinnon ohjeiden ja päätösten vastaisesti, tai verohallinnon tarkastuksessa tulee ilmi, että kirkkoherran käytössä olevien tilojen laskentaperiaatteen pitäisi olla toinen, käsitellään vuokran suuruus yhteisessä ssa uudelleen. Päätös Päätettiin yksimielisesti jättää asia pöydälle ja käsitellä se seuraavassa kokouksessa. YKN Liitteet Pappilan pohjapiirros Kopio kirkkoherra Lars-Henrik Höglundin kirjeestä Päätös.

17 17 (19) 157 SEURAKUNTAYHTYMÄN JOHTOSÄÄNTÖ Valmistelu Kiinteistöpäällikkö on lopettanut, ja kiinteistötoimen henkilökuntaa on vahvistettu määräaikaisella projektikoordinaattorilla vuoden 2014 loppuun asti ja henkilövuokrauksen kautta tulevalla teknisellä isännöitsijällä noin 4-6 kuukauden ajaksi. Nämä henkilöt hoitavat kiinteistötoimen juoksevia asioita ja projekteja yhdessä muiden kiinteistötoimen työntekijöiden kanssa. Seurakuntayhtymässä tarvitaan kiinteistöpäällikköä tai vastaavaa viranhaltijaa hoitamaan kiinteistöjen ja hautausmaiden investointiprojekteja ja pienempiä korjausprojekteja sekä kehittämään kiinteistötoimea ja hautaustoimea. Seurakuntayhtymän kiinteistöt vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja jotkin kiinteistöistä myös suurempia korjauksia jopa peruskorjauksia, kuten Kirkkonummen keskustan seurakuntatalo. Kiinteistötoimen ja hautatoimen henkilöstöjohtaminen on vaativaa mm. toimipaikkojen hajanaisuuden vuoksi. Niissä tulisikin vahvistaa esimiestyöskentelyä. Yhtymässä olisi hyvä selkiyttää vastuut ja toimivaltasuhteet sekä eri toimijoiden roolit. Tämänhetkinen järjestely, jossa talousjohtajalla ja kiinteistöpäälliköllä on yhtymän toiminnasta yhteisvastuu ja jossa muiden esimiesten vastuut ja päätösvalta - esimerkiksi hankintoihin ja henkilöstöjohtamiseen liittyen - on määrittelemättä, on toimimaton aiheuttaen epäselvyyttä vastuukysymyksissä ja epätietoisuutta henkilökunnassa johtaen mahdollisesti ilmapiiriongelmiinkin. Saadun kokemuksen perusteella voitaisiinkin ehkä olettaa, että kiinteistöpäällikön aika ja resurssit eivät riitä sekä projektien hoitoon, kehittämistyöhön että esimiestyöskentelyyn. Kokonaisvastuun selventämiseksi olisi perusteltua, että kiinteistöpäällikkö toimisi talousjohtajan alaisena ja että seurakuntayhtymän muiden esimiesten, seurakuntapuutarhurin, ylivahtimestarin, emännän ja leirikeskuksen hoitajan, vastuita ja päätösvaltaa täsmennettäisiin ja laajennettaisiin. Tämä palvelisi seurakuntayhtymän etua. Vastuiden ja toimivaltasuhteiden selventäminen lisäisi työssäjaksamista yhtymässä niin esimiesten, kiinteistöpäällikön, talousjohtajan kuin muidenkin työntekijöiden osalta. Selventäminen vähentäisi myös yhteisen n puheenjohtajalle tulevaa kiinteistöpuolen asioihin liittyvää työtä, jolloin puheenjohtaja pystyy keskittymään yhtymän laajempiin strategisiin kysymyksiin ja kehittämiseen sekä omaan työhönsä kirkkoherrana. Tämä osaltaan lisäisi myös kirkkoherran jaksamista. Esimiestyöskentelyä vahvistettaisiin myös kouluttamalla esimiehiä johtamisessa ja tukemalla heitä työskentelyssä mm. säännöllisin palaverein. Yhtymässä voi määrärahojen puitteissa olla tarpeellinen määrä muuta vakituista sekä määräaikaista henkilökuntaa. Voitaisiin esimerkiksi pohtia, pitäisikö projektien ja korjaussuunnitelmien läpiviemiseksi seurakuntayhtymässä olla kiinteistöpäällikön lisäksi toinenkin kiinteistöasioihin enemmän perehtynyt työntekijä määräaikaisena.

18 18 (19) Oheinen seurakuntayhtymän johtosääntöehdotus (Liite 157.1) on tehty ottaen huomioon ylläesitetyt seikat, sekä on tehty täsmennyksiä talousjohtajan ja kiinteistöpäällikön tehtäviin. Yhteisen n päätös 29 vuodelta 2008 on otettu huomioon (s.o. Mitä sanotaan hallintojohtajasta koskee myös talousjohtajaa siitä alkaen, kun tämä on aloittanut virassa). Näiden lisäksi johtosääntöehdotukseen on kirjattu osio johtavasta perheneuvo- jasta. Johtosäännöstä on poistettu kiinteistöinsinööriin liittyvä osa sillä perusteella, että kyseessä ei ole ollut virka. Seurakuntayhtymän johtosääntö korvaisi nykyisen hallinto-organisaation johtosäännön (Liite 157.2) vuodelta Nykyisestä johtosäännöstä puuttuu osiot mm. muista esimiehistä, sijaisuusjärjestelyistä ja perheneuvonnasta. Perhe-neuvonnan osalta uusi johtosääntö korvaisi Perheasiainneuvottelukeskuksen johtosäännön johtavaa perheneuvojaa koskevilta osilta (Liite 157.3). Tämän johtosääntöehdotuksen hyväksyminen ei vaadi muiden sääntöjen muuttamista. Liitteet Ehdotus Kirkkonummen seurakuntayhtymän johtosäännöksi Kirkkonummen seurakuntayhtymän hallinto-organisaation johtosääntö Perheasiainneuvottelukeskuksen johtosääntö Talousjohtajan esitys Päätös. päättää ehdottaa yhteiselle lle, että yhteinen päättää hyväksyä liitteenä olevan Seurakuntayhtymän johtosäännön.

19 19 (19) 158 ILMOITUSASIAT 159 MUUT ASIAT