I 11,r"+* y'.--* - e '71'ot,',-, etz.,

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I 11,r"+* y'.--* - e '71'ot,',-, etz.,"

Transkriptio

1 I 11,r"+* y'.--* - e '71'ot,',-, etz., '*l lf,^ tf,t" y e!-,.., fu"t ^f 1.4 Lingvistiikka t113/ t1t-5-a. YLEINEN LINGVISTIIKKA JA FILOLOGIA tt8vrniltta lli.guisliel tdkoirr! kgn, dedend 6i klelenturtinsla (vn hdnu unsua ki.!i). ljngvieiikd hejoicija on fi"svistlti.glisdexkielo lrijau.gvislii**a voi kohdisbi ui kieliin ytei- $sti. jrloi. kysynrksssion yteind ling- \isilkkt eh rlein a ki.tukae Tdnd on kislitjeremr ota- janetutetn5oppia, joka py*ji v6tum aisiin kysfylaih: Mild m /4or, rorri&a rs_ati lnall6l languagel? M*r ovat luoffollisen kblen entyis?iituel tntda aine*iksi muido euirnajid vidinrrjrrj4re niin rai ihnisn kekimih bissijaisiin vicstinrsjslfsieldin? Mikd on luomoujsen kiclcn nc*jtys ihniel, hrnd ja Ldiuruinq? Mi*{ ovalcri kielcn ratdeen yheiet ja eilaisr piinee!? Mirkl kieler ova! sukua keskcnlh? MilkA fodalljst oninaisuder luomouisr.n kjelen kieliofilh on? Mir.h kield multuvd aikojs kures? MtEnja nhs3 Ejoise luomo,liet kierer voiar vaihdelt. esioe*itsi ign. slllapuol{. kodpaikxatdd, $siadiluokfl ja nuiden kiclmdloisbo pdmetid Duk.d? M- En ihnincn oeaklu Nikkle$a lfr6r r.nclage, Lrl ei aidtt!.i.kr:d lmotrel lapsna? Mcn hh oppi nydhem kielia? Mk, on kielenja hlrbllrin $hde? vaihsa.*o kicli (crftyiesri sitjele! nydh omalsuru ke.iejxrj6eh:r) bpm, jona ihninm hahnoti!! ja dpfiivdn neilmm? lirgvigiikak puhukm hyds yhden tistn ktcl4 tutlidut$n kohdala. Ykntljsisll tieiistl kdyleddn lingvistiikdsa tttui, qit is*ieli lpdicnrr lmglagel. N{t1 ovat (iioa. hoftlnr.ni, $ahili, vdrj[ jns (iclcnto*jjoids suuri eommisld on cdkoistunr deryn kield tut kjmieh, joskns lxtrckg $kua olevim kielfn $U(nriss. lingvistiikla'iemiin liittt win aj.trs Gqdajsten sr*toaali$en. ]bmidisi.n lai ajnakin treistyta tlvoiselevien mcne, elni4 klttst{ v6talohroa p.dnlliele f lolo3tar. IpMologyl, Filologiarla la*oi, ltlae anensa sef<ilyksi varhojen ttktjmainu*en lsllnpiineidontulkinusla, cliqiesi niden kutttuurieusa ven pciltun. Tbisalla drobgianr lddm Mri! piirieh smlakninlingvislii-

2 KIELEN RAKENNE JA KiYTT6 Kieli on ihmisn vllien vicsimin k6kcisin ja bfittynein vnine. Ke!.. k.ki F fl srnotuvuuurovaten rater' Isrndnel jr *4,t luel. seks ntenllfl eili krifdn kuvtusa v.rcn on lingvi$iiksr kc neey moncdaisia Gonoib, RrLede ja kryln eivit olc roisda v4btohria rri vaihroehtoja. vam on olo6sa.liollr kielll voibisiin k:iyftiii Ehokldi: Ekme pat- Kiclon nldce. koldd petuykikldl ovat slneci sm ja rrsel,rmeiakm- Eon ktvdsb sddao /on,lqt4ki [phonolosyl. seojm mtenecn kuvau$a n,rtdlosizbi eli nloto{piki Imoaholosrl jr lredieneen kuvaus qrrdktki cli huseopiksi [synd]. Fonologia Lavaa p!- hesa sn dlmcmkehllh nlkoh[a4h, bisinlr! pune ek5 en tuonaninen jd h.- v.il*minen ovat mtds kor*eetisia ildi Oir.LlaiLl_fonerllkkd lphoncri6l turkii. Morrob$& ja rlra*sia (ekrilskus fonolosiraldn) yhdc*l kuhbm lllrrpiki [gm- Kjelen mlenei6 viesiinldsr, ja niiden Nrnra viesn$ii ntli.tt:ia lmemingl. Me*ityks*in oval osinain 4, kentlellisia, mun ei smala bvoin dkoi- *ni laikrryf,sti kuln fincet, sddjalawcl Me*iryksn bkidust! soouo reedi trkt lsfdriel, sdarji*td uneis$i riistal ar. on prdgturii[td lpmgmaticg, joua &*oited en tu&inish, sih ne. kjtysen hnkinb nippuu punetildbe$a ja Ku Luvake tjet n aja.tohdakelijlrj6blm:u. puhudm ryik,is.rd liellt - r..sr!t lsyncnonic linelis.in1. r,reru{ ln lainen to&inus kohdinu muna s voi kohdi$ua tierrytn valned lluiftkd}1llvfr kieltd moninaieni ell. B:iNI vaihrererisa rildici$a. Jokaind ihni.ed on monssa sunrcnvbdn cdlainen kdn mulr anntrlcleisen bsieitrkojm vrlo$a od luomolish, etrd yhdenjr st mr kielcn kiy$$r on parjon vdirrl,,, Iveiadonl. Kielenld) ton vaihtllui aiheur nvja rekijo A ovat muun muasa iki, kod' pxikl(alue, esiaaliryhnli, sukupuoli F Nuoftt puhuvdt eri bvalla kuin vdhemmar irmiset, mik{ on iliireimpir 'ekjj.iirx rislsmanokrtsd hguag. chogel. EntyGni kp$uden aikainen kaslynptuisrd Pftdeninoi ihnisen puh npma ftj mu! ra ldirlecrl en seudm nulaieksi. Toki ibninen nytjhernallx i$l{ saabaa muu! trd pnhetoslmu*siao, diryisesti "rkcn! tiam" di lsnl]r,ays5ll (osine&iki snolai*r rai nmarxiet. Kie lemlurokir turkirssa veftrad uein kani! ei &mpir kjelinuooja - rdtdi. vt},tri^m dio kra nis 6 b kie le ntutkinuls 6 u mekhnhjdlisblarlrl riippuen kielialuecllavoi ola$siarlisiin seikioihinpc, rusvu vdhclun Engmis niin sao, tu!rrstddrnr-arreer l$ciar dia]4tsl ovd patjon $lvehmin havaitavia kuin Suo, ncsa. mikl sn kmsa. cn:l sosi. ralist erc! ovat Suomssi pimempii. Najsbn ja mi6rn kielehx ylldklln ei olc aivm sm3rnaisla, vad nuun duasa smmvdimoissr on emja. \lhdoin jokt, tun pduu ja kidoitka v{hln eri ravoin rjldteslinippuen:$ki$udsapunuuessa,rrset$n kuin kobna.nddldlei$a, ysrlvrllc ki.joiobm biella kvalla lain yliopjtullisra opimliyllld Pu\tom lon4lrisi1 eli ]btanyeaiheluaaiheuruvarhydsnonetykildlissrmaromif! tai aivm sammisi eor Jos ihhi elionpilk jltaj palgur Ifihu'nel hfn puhu! keskindtrin malllsmrr]a rrnenl kuinhclkild. irul on lybyennrtja ohudmmar $iihuulcl Jos kjbpurjc virhrn vuom, nn Uevt nenilointj. Tavall!

3 .en puncnotsus voi cd tu0r.ildilt vaindcl LUONNOLLISEN KIELEN KESKEISET OMINAISUUDET Linsvistiikk! on paljmut tgooiuvulh joulor kqstcisil piiftid. jo*a ova! yhdi s:i kdljlle luomouisille kielilc. l) luonollincn cir on ihoisia.b*a kiymvri (ai ovarjoskus krlttrn o ticrtr kiellri si.idrhlrs[ keskei simprd liqnimlvfinend. Tlnrn v&t duxsn l.ltliiv:it csimckiki skli $oni e&llat.a niideneonaone,e ei arkidlmoidcn pcukjelcnli 2) Sba jrpaueetovatrydrolerir [sjmb.kl, r'db?tdirid tarbihryl {tdesyj! oe*ieji Mjelivaluino e*oita lisli sill. ed.r ei ole Eiu{n pa\onava ui luonnouis syrii. miki csinc*jksi lchnl{ ilft.isva sa on $omcksi juun lehnl e*i vaiklapa kehnli - Nomaalitapau*- es symbolit ovrt vrtddftrd lvocdl cli $net)jl KNoin viitoma*jcl on cdkoisepaus. jo$r srmbolit (e! ykritdist vjinom4) ovar visua.lisia ed Ftustuvarn{, 5) Kicl.lli*n symbolisn mkcmc on k*sij*oinen. /,zdlter {duarl, eli (e6in- Dfien j,io) s)mboleinn Lauluu de*tys ja iuob, Lis6*si (bincn jato) nuoto koostuu pimemisll yksikdisr4 /rr.rrurgd lphonemd, rorln /t r!/, h/, /t 4) Kden avoin. n$r{u foneemcja. tav.llissri nuuhilla kynmenilll. vddm luoda $uria smmjr, jois on sabja tunsn hj jopa nnjoo.ia s&oja ji joihin voida aina ke en vatissa muodoiaa. keksit rai lainab udsia t Keld\sl on esia.lisiin nomeihin pohjaunvia rdd,,r./it lrulcsl, jo*a kiclcnpunuft dcdotuanrm MDvrr, vrrlrki h. civfi ylmsl osotrh ie fomlloidrnii, la. Slrnn,5t ni nnaivil kielen soat ja n, kcnreel jr niiti on kjelen kaikisa oellrj6- b]lnissi. Koim on $otucki koin Cvks, pi6i, yhla ddrya sma. koskeva sfinld). sf$ldnen $omen kiclri koskeva s$nd 0n e, jlnrr muim kon $nsniinja yhben voka.liin piilnyvlr vef bitbuodosavaryksikon3, pedoond6uo don vokxalinpidemykeu ( hin nne{, 'Ircn. mener), Kielen kietjopin keskei en osm muodostaratnorfologiet ja syn- 6) Kiclcn klynd on luoval Kltrlndll FNsymb.lcj4 smoja. jd kielen s*rmdjil voiddkirlhud$d joushvasimuodoem?)kieleuimuodosrhvaamomareivair ole oleellkc$j rtlmcsidomaisia (vaikta niisr voiki. csiinryl tks {is seojrku Ln pmnomin.jr. esime*iksi tuo, jotkr riin ava! kiclenulkoisen ril6ee$a mu KIELITYPOLOCIA Aflio! saailnb kiclren luhmrdrder vaihelevat yl Ni 3m0i jr?000:n vdil U. sein mainibm Mnibinen lutu l: siil]h$ lutualire{ ci ticrcnhrin voi ihoita. Kielen mllriblnil on u*ira ja kitlcrit ovat nsin dsdriitaisia, Klasi ncn ktced on Fs kalsi kiclimuoroa on kskdlih y3nmiftnlvi?i, ne ovat sod kielen numoksir. Thiin ruobiaja norjaa voii.isiin 0itlr srnma kielo;i, miti rqienlam ci kdytan, ndsr poliinjsisla syhili rchdr (njirr puhu- Kelrypobgia elviuiil. ninklilahia lingvkrisid dl<o eira huitnm kjeli$ii 6jinry, Kielet jae&b ry}lpcihin esime. kikli Fn nutrm, paljonlo niiden ssojcn rdalds on hivunllrfr ra-

4 pdovir :iiimcvlincluib ekti nrn elvinai rodeni$udssa oplntuvina. ja vmiron yhoeedaum hia (niin smortu dr*dpdritbiriro lspadorenpo.atl po$s lllsion indcki). patjonko paftcilr smois eina. Pqloli'evirn,ic(z lpsychotjng s sr voi ola tsrlkkiin Gyrbc[isyyden in. deksi). DilI on lawiden Frusava su.- tioita jasiinenfiiuyvi:i Uelcnl-Iyrdn ptuss Jiirje$ys (6iinryykd silre*iksi sbjekri eja empiirien (usin kogniriivisn) psyko. noma.rjsd emen ve6ir vai sn jiljssr), logi& ja li4risdikm neneeisin. Ndlrresiintyvld(d subshriivin nor /t8ytr,t*6sd tncumtiigninict tu&iub maarjsd ebcnsubshdiviavajen jdj*{, kielcn itmi$iuiemenkaikxeaaivobimimo jcn j! niide. h{diridd osan!. KieliqpologiM kilcedr jr Denet hst Xjclsysbemi on oyds ssia.linen lo, ova.keskekil mydsinoin, kln elvibnth siscikle, jorr! detyn &?/i,rkddn ttugu, kjelhn $kutajsuusunbik. Kielbn q?ob 3r0 jr age onmmityl jrenet jaravar sicn kuin kskindinr slrdajsuutu on tuni&r laxavat nuldrin sosiasriscl nom iar Kie. sabja qosia ANiotDOilJnD kiel jturion le.esiaalisnuiottrvuuden itmidifi slvirttte saslaliagrisnik*d lsocioling sicsl, rur(m r&{sti vaiholevat silri rict{ mclkoimfl erlrn'in eavr paljon vxikuncita ssiologida. /lnropolt3trlnl*,, Iurhmpologicat LINGVISTIIKKA lingnisiicsl JA [,tuuttieteet niniklen ala tu&ibd kielrji eki kjelm vaihrelua ja kly(dd entyiscsri srhre4sa ihdisn (mu!hd) kdtruudin ja KieleII on dotuvuuksia moned xieli voidad Tietokoneliryriiiik*t omaehloieksi eli autonodieksi jti4esl. lconprtanan^l lingui$icd ervitd{ tuotrofien Njclen n- miki, qri.snitri lsysenl, rlna on kmena ja xlyn& leskemrttisn mrltien usrmpid lingrhtienniclard kiclcntorxi, aslla Nliden avull! na]limeram imxtu lisz ki.l.npt*esointialn^ ta\lngr- mulsnk6kcinc. ru&idskobde. Kielijlijc$hln tu&imlt*se kdylelih joskus age loasing, NLPI. $inedriksi kirjoicr bnti autotohin n knbntutline tn- EFn liniden aubmalcise (,nomous /d6r.4rdrs, linguieicg, auonomi$us viiriad siinen, cet kiclc. jqe$.rn{ntuofteua NLP:i ongetra on aubmmninen k{tnfi, r'xrd lp6ingl. TllI raajcmpi. kqkeinen tud.itrlesaciv nimtitt rairse on!. kuh kielcndkoisiin eikloihin, aifr clkiksi mi.en eli t,sldanrir fd&hine rtularisiihen, m intdaisia bdollis punem ja en (td{ftdsoi,a [mslase philosphn ringuisjc philospbyl on nbensh jr rogji- lnn:inrnien pocsit ovrl Kiyrdmdsli kielrr Irkasle]luosajrrjcslniek6ia pdjon vailoti!fta smlr suunraus. kokomi$uena, jos tekeisitumltosaj&jesler4rtovarcdcnrpuhena nudsa mc*jtyken ja fom.liein jonlra kskcjsil ongelaia ovrl mrh ollet lonologia. morfologia. synb*si ja e- ri, kerd $hde dkomaaitnm scki nc n- morii*t! osajrrj6eladtr" pilla ona joirutet, jodra mahdoliesd smclev, siue ominajsix ykikdird rt penk{sinciil, mitl ki.l UI ylccnf voi iltaish. jo&r cmtuwt er muish osjrtesi.lnisrr. S ar. I baa ki. I i tie E e t Muna ll 4tied ti ngji s - kierisysemi on nyds edutu m etr ),kiuijser ih Iajsikjelodd.iduten sovendrsr, jorka tjcsl nimiklen alx kutkevat ediyisesd s! miscn aivoisa, sk{ neumatissri eu.i yte! Ljinyv$ kjclcn oftu*een ja oppimi*en. $dn'n mommliesl. enem{n lai vdho-

5 tiqg[ $i n niin ftikielen kuin vieeideolrin kielbn os:re SovclEvatsi kicliriceeksi leem ein mljs kiiinrrimisn tuikimus ekll kie' lenhuolb ja lt lstu,rdel! llosuige 3) Morfologiesti r.lysoitu.jcn rani den synottincn malyysi eli j{emyi esi neliikj liskeisn hueen laiydeuinen mo. fologitrenja sy a*tincn ntenne on ( l "sa namuob, 2 = pedsnoro.3: nddologi' et pjituet, 4 - sydrktinen ehdvd): LINGVISTJIKKA JA TEKOALY Kd. Xllc $6sbdvi $bjct.i Kiclen kryndd tiderh ylenr ibniscn ilykliln klytllqdis. rhbnl.ylpillisimpinlpiine4f, Nlinnuodoino! ellld, ed.i luomolhcn kicli ja sn kdyld ek{ lingviniiktalaajcnnintin ovarmtds bkoiilyn ongeldile ja rd&istrkslle AlF k&ireli ei kielen rrohd.ia voi ynmlnnsuppcasti,simellriki otuisijaissli ongelft ma&one*ykt4r1. Kicli on nfi dvli aser ibnifn muita *o3rtitiri,4,rninrrla cosidvelbiuli6l, joiln ova! muidcn nlssa havaiemincn, oppinhcn, skt rie ljimincn. Kaikisa niisi luomolliela kie Teko tr oppikirjoisa on pi&aar yh. desi bi Nmsdsa luvrsa kkitlry luomo]lissn kiele. possoinda ei riebkoneohilnia. jo&l prsryvfi dy*}ifld" tavalla kf,si&lemirn luomoltsa kidr* 'Iilai$n kisitglyn vaiheih on usih: 1) rurla h eina amlryri {moqhologicd malyshl cli niiden palaunminm ponuoroo. ymd ricoihin Aine*jksi sdhmuot) ''nenisi on 'ldeml rvcdrin kondilionm- Lin pesain 3. pemond nnoto Chlin men+isf) 6jkka en kieliomuolo (en 2) ModologisEn n*ominen eli dir,dtloim ldhmbieu ationl, ssime*ik5 laqe$a K.ne ncn+isi sime moisi oikm dth.a or kondftiona.linpeesin 3. a) Ljreider kir.fu in e I I it e n nte r *r,, L\. 0i - t ril mcmingl tulki a. esinsnriki vsibi 'mmki'edellbrkoithaieqr dnr.eikovin nopcar ko.iehistr liikeni, jonia myrd ellv{ olio sintyy, n rndolissd pt knhroiso. OIioonlawensubjcktnzr roit lofeenrl. X4omr'rvediul on mui- Eth ne*ilksi]l, jouo eiv$ nne Uihrn heen tulkimda kyqmykcen Bielekkiinl vaiht ehbina, qimc*iksi ibsrald. nm medriqs "sjua kuenlau$csa Koe seni hrinelui kchnosd', rai melltys kuol. la 1l1eildneni hfkrlyk. s) lon,e,6,t"erli.ltrer lcon Eltoal ncmjngj nnkinra, csimc*jksi sma 'KaIc b*oiuopuneenaolevsda$!4 sata [dhcoue] eli kcskuselusr tjett/i. mandolissri.iemin puneena onum oliori jokr mandolieii vojdm r.dcei iddtifioida Smaon.dveloile \ime vddd kcntics mua d*kr paik.lincn iljrinta - johonkin paiklm. ika slvilf 'niminlolbis$r luomonisen kielen klttn rorrmrkdrd Isinrlarionl on

6 52 yhcnsl klisirelry vain melko pi.nil sfl6- roja, joissr on onutmnutmir krmmenir ui sabja eli smojr. ruatrolien kielen tierokonemi]limuksse on msaad ndide maromia orgelnir rlleisilkin seoja on jokakielssr ainakjnkybneniltuh4ia. jr n5i$sdonerovainonine*iltksisileripo, ly$enisi:l Ninenoma mc*ityken Lavans on vielli vaila yloiesd hwdkytttj toriaa. Monime*iBksistsmdvaikcDtkv.t soojcn emmdikm kuvrusb. Upimpicn smojon me*itys, mikl me*jrys $Iaienm" sntn onld.. on!- Mc*iryLsn lilmcdlinh cdcllyndd ytccdl drr?:d?raalsd [comon $N knowledgcl daaihasla. enshcisrl janiidcn $hrishjne. ch cprbdmikdhrr. emr (ainlxm lfirkoina) pysqlriisii! 6inlmitn eksplisild$i eodu!*jricrssyk- *sr]i jokaolhinihtiefi nen, etrieoisi liebkoneella implemenbibvhsr..ra vih doin me*jqstulkinh klren yles rdn ihnhenhavaieminen lcinii eurpiirci, *$i, osiei*n ja puuneenienxh inior maaoon nojal4 lhnine pyslyy p{{tr.rlcn;un oikein vaiuinaisn tierojen rohjarb havaitsmiam kokonai$uksia jr mdogioita, ja tdrdsrn "dyki:iidmr kogniiiivis- En toninlo}. nallinhincn on ha.lalaa. o4ehish huoumana luomollien kiel6 tiel,rkoncsvcuuksiaon msa6ti nniden Du6sa aurom.ani*n oikoluvm F uwtuksn, inromaarion blled nuksn ja ham, koncclli$n kfilmrni$n el. prneen tumhi*sn ja tuormien KIRJALLISUUTIA 6dq R.tl l1e3e). r?,eqp u dv,s k d L i \,&rt 4p,/,31, c!trb'id$ uii!<sie Pr6si c.lst 1,Dw it ). Tb c tu n dp E4 bp e alr&r43,. cobddso udw4i'y hi cr! -- tei.^ Pbvr6. He6!i, A. jr KqLsr E O$e) $ondik4 K.jiriNdd s4g HNh*,hd(bin.xress).{,!qnd;a.cN Kers. Fd 09ts). rrrr, h!/ii.r,. Yropi'b b, Rosd 0934). cobidsc unis. L!M. sr.ph4 c 0e3r. PTqdic' 3c udyfiry Eq cmhidrq LyGrtuo9r) ) tu3wp tu Lireei, d c0m4c uiircbi.y PEs chbddg!. fl,"o,/ lo,