Omaa kotia kohti. Susanna Paavilainen, Vantaa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaa kotia kohti. Susanna Paavilainen, Vantaa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry"

Transkriptio

1 Omaa kotia kohti Susanna Paavilainen, Vantaa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Omaa kotia kohti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

3 Marko Metsähonkala, Kyröskoski Omaa kotia kohti ISBN Tekstit Maritta Ekmark, Susanna Heiniluoma, Irma Huotari, Sanna Leino ja Tuula Puranen Kuvat Asumisen arkea ja unelmia julistekilpailu 2009 (Asuntoja asunnottomille! -projekti 2009) Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi 2010 Taitto Mac&Me Kustantaja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51, Tampere Keskus

4 Omaa kotia kohti Oma koti on elämän tärkeimpiä asioita. Omaan kotiin ja asumiseen liittyvät kysymykset tulevat ajankohtaiseksi, kun on aika muuttaa pois lapsuudenkodista. Itsenäistyminen on suuri elämänmuutos muuttajalle ja läheisille. On tärkeää löytää sellaista tietoa, joka auttaa muutoksessa. Tieto helpottaa asioiden järjestämistä ja tunteiden käsittelyä. Tämä opas antaa perustietoa asumisesta ja muuttamisesta ja kertoo, mistä löydät lisätietoa eri aiheista. Oppaan liitteenä on myös Matkallesi omaa kotia kohti - lomake. Sen avulla voit miettiä elämääsi nykytilanteessa ja tulevaisuudessa. Lomakkeen kysymykset auttavat miettimään, millaisia tarpeita ja toiveita sinulla on. Lomaketta voi käyttää apuna myös palveluita suunniteltaessa. Omaa kotia kohti -opas perustuu vuoden 2010 tietoihin ja lainsäädäntöön. Omaa kotia kohti -opas on tuotettu Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Asuntoja asunnottomille! -projektissa. Projekti toimi Raha-automaattiyhdistyksen tuella Kainuussa, Satakunnassa ja Uudellamaalla vuosina Timo Litja, Leppäkoski

5 Sisältö 1 Johdanto Omaa elämää suunnittelemassa 2.1 Oman elämänsä asiantuntija Kaikilla on oikeus kasvaa oikeus kasvaa aikuiseksi Oikeus omaan kotiin 3.1 Erityishuolto-ohjelma Mikä on palvelusuunnitelma Vahvuudet suunnittelun lähtökohtana Laki velvoittaa järjestämään kehitysvammaisen asumisen Ryhmämuotoisen asumisen kustannukset Henkilökohtainen apu ja tuki asumisessa Esimerkkejä henkilökohtaisen avun järjestämisestä Kuljetuspalvelut Tulkkauspalvelut Edunvalvoja Taloudellinen tuki Millainen on hyvä asunto? 4.1 Laatua asumiseen Erilaisia asumisen ratkaisuja Millainen on hyvä koti Valmistautuminen muuttoon 5.1 Itsenäistymistä ja omaa elämää voi harjoitella asumisvalmennuksen avulla Muutto edessä? Vertaistukea muutokseen Tukea omatoimisuuteen ja osallisuuteen 6.1 Vuorovaikutuksen merkitys Selkokieli vuorovaikutuksessa Keskustelumatto apuna kommunikoinnissa Tietoa selkokielellä Tuettu päätöksenteko Miten voi vaikuttaa? Miksi kannattaa kysyä miksi?...51 LIITE Matkallesi omaa kotia kohti -lomake Kokemuksia elävästä elämästä löydät seuraavilta sivuilta: Jee jee Käpytikka oma koti aikuistaa Arvojen pitää välittyä jo kosketuksesta Ominaisuuksia, joita henkilökunnalla tulisi olla Oma ulko-ovi viestii yksityiselämästä Noora muutti omaan kotiin 19-vuotiaana Koti viihtyisä tukikohta meneväiselle Tuulalle....40

6 1 Johdanto Kehitysvammaisten ihmisten asumisessa painotetaan yhä enemmän asumisen yksilöllisyyttä. Kun kehitysvammainen ihminen muuttaa pois laitoksesta tai lapsuudenkodista, on tärkeää, että hänen uusi kotinsa vastaa juuri hänen toiveitaan ja tarpeitaan. Lisäksi on muistettava, että asumismuodon tarve voi muuttua, jos elämäntilanne muuttuu. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus vaihtaa asuntoa niin halutessaan. Asumisen yksilöllisyys haastaa perinteisen ajattelun kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja elämästä. Esimerkiksi asumispalveluja suunniteltaessa tulee erottaa toisistaan asunto ja asumiseen tarvittava tuki. Asunto on tietty paikka, jossa asukas pystyy asumaan tuen ja erilaisten palvelujen avulla. Asunto, palvelut ja tuki ovat kokonaisuus, joka avulla kehitysvammainen ihminen pystyy elämään mielekästä ja hyvää elämää. Kehitysvammaisten asumista ei pidä ajatella pelkästään täyden palvelun palvelukotien rakentamisena ja tukiratkaisuina, jotka tarjotaan samanlaisina kaikille asukkaille. Tärkeintä on löytää kullekin kehitysvammaiselle henkilölle sopiva asunto ja suunnitella tukiverkosto ja palvelut vastaamaan hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Yksilöllisyys asumisessa tarkoittaa myös mahdollisuutta saada tukea uusien asioiden ja arjen taitojen oppimiseen. Kaikki ihmiset oppivat uusia asioita ja taitoja omassa tahdissaan ja omalla tavallaan. Suomessa siirryttiin laitospainotteisuudesta kohti yksilöllistä asumista sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön myötä (Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen, Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73). Valtioneuvosto julkisti tammikuussa 2010 ohjelman kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja laitoshoidon hajauttamisesta. Ohjelma vahvistaa entisestään asumisen suunnittelun yksilöllisyyttä. Asumisen yksilöllisyyden taustalla on myös YK:n ihmisoikeussopimus vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Sopimuksen mukaan vammaisilla ihmisillä on oikeus valita missä ja kenen kanssa he asuvat. Heillä pitää myös olla mahdollisuus riittäviin tukipalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Meillä jokaisella on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita. 5

7 Kuka Päättää? Petri Lehtonen, Kirkkonummi 6

8 2 Omaa elämää suunnittelemassa Lapsuudenkodista itsenäistymisen pitää tapahtua nuorelle itselleen parhaiten sopivaan aikaan. Itsenäistymistä ja tulevaisuuden asumista kannattaa kuitenkin miettiä viimeistään peruskoulun viimeisinä vuosina. Muutto saattaa tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen yhteydessä. Nuoren itsenäistyminen vaatii aikaa ja kypsyttelyä kaikilta perheenjäseniltä. Itsenäistyminen vaikuttaa ihmissuhteisiin. Itsenäistyvä nuori ja hänen läheisensä voivat tarvita tukea. Itsenäistyminen johtaa myös elinympäristön muutoksiin, koska oma asunto on usein jossain muualla kuin lapsuudenkodin vieressä. Varhainen suunnittelu tarjoaa valmistautumisaikaa muutoksiin ennen käytännön askelten ottamista. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan usein välttää äkkinäiset, liian nopeasti eteen tulevat ratkaisut. Ajoissa aloitettu asumisen suunnittelu helpottaa myös palveluita järjestävien kuntien työtä. Kun tulevista tarpeista tiedetään hyvissä ajoin, palvelujen oikea-aikainen toteuttaminen on helpompaa. 2.1 Oman elämänsä asiantuntija Meillä kaikilla on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita. Kehitysvammainen ihminen tarvitsee lähi-ihmisiltään rohkaisua ja hyväksyntää kehittyäkseen oman elämänsä asiantuntijaksi. Lähipiirin hyväksyntä ja kannustus rohkaisevat oman mielipiteen ilmaisemiseen. Läheisten tuki ja asiantuntijuus ovat usein hyvin tärkeitä erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle, kun hän suunnittelee omaa elämäänsä. Läheisten rooli on erityisen suuri, jos nuori ei kommunikoi puhumalla eikä hänellä ole yhteistä kommunikaatiokeinoa työntekijöiden kanssa. Tällöin läheinen voi toimia hänen viestiensä tulkitsijana eri elämän tilanteissa. 2.2 Kaikilla on oikeus kasvaa aikuiseksi Elämään kuuluu siirtyminen vaiheesta toiseen. Elämänkaari-näkökulman mukaan ihminen ei valmistu missään elämänsä vaiheessa, vaan hänen käyttäytymisensä, ajattelutapansa ja tunteensa muuttuvat läpi elämän. Jokaisen elämä on omanlaisensa, mutta kaikkien lapsuutta seuraa nuoruus, nuoruutta aikuisuus ja aikuisuutta ikääntyminen. Kaikki vaiheet sisältävät yksilöllisiä olosuhteita, elämäntilanteita ja valintoja. Siirtyminen nuoruudesta aikuisuuteen on yksi suurimmista siirtymävaiheista. Joskus kehitysvammaista henkilöä kohdellaan lapsena läpi elämän, ja kehitysvammaisten aikuisten taitoja ja toimintakykyä verrataan tietyn ikäisiin lapsiin. Voidaan sanoa esimerkiksi: Hän on 25-vuotias, mutta 3-vuotiaan tasolla. Aikuisen ihmisen leimaaminen lapseksi mitätöi hänen oikeutensa aikuiseen elämään ja niihin valintoihin, jotka siihen kuuluvat. Vammaisilla ihmisillä on sama oi- 7

9 keus kasvaa ja kehittyä lapsesta nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi kuin muillakin. On tärkeää, että nuoren toiveista, ajatuksista ja mielipiteistä välitetään ja hän kokee tekemisellään olevan merkitystä. Muuten hänestä voi tulla aloitekyvytön ja avuton. Jos kehitysvammaiselta nuorelta ei odoteta eikä vaadita samanlaista käyttäytymistä ja suoriutumista kuin muilta hänen ikäisiltään, hän saattaa jäädä sivulliseksi omassa elämässään. Aikuisen rooli jää ehkä omaksumatta. Vammaisen nuoren lähipiirin tehtävä on tukea hänen persoonallisuutensa ja minäkäsityksensä kehittymistä. Näin hän voi oppia tekemään valintoja ja päätöksiä omien mieltymystensä mukaisesti. Nuoren oman päätösvallan lisääminen saattaa tuntua vanhemmista vaikealta ja pelottavalta. Vanhemmat ovat tottuneet huolehtimaan lapsen asioista, ja huoli nuoren selviytymisestä ja pärjäämisestä on suuri. Kehitysvammaisten nuorten vanhempia tulee rohkaista ja tukea antamaan nuorelle mahdollisuus irtaantumiseen ja aikuistumiseen. Tiina kissa jouduttiin antamaan pois kun muutettiin asuntolaan. Se oli kamalaa. Mies 53 v. Lähteet: Sissala, R SAATTAEN VAIHDETTUNA Kehitysvammaisen nuoren siirtymävaihe erityisammattikoulun kontekstissa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto Eskolin, S Kehitysvammaisten nuorten itsenäistyminen Lounatuulen palvelukodissa. Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. 8

10 Oman elämän asiantuntija Jaakko Kortesalmi, Ranua 9

11 3 Oikeus omaan kotiin Oikeus yksilölliseen asumiseen on perusteltavissa Suomen vahvalla sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllä. Myös Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista puolustaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksia yksilölliseen asumiseen. Suomen perustuslakiin on kirjattu kaikille kuuluvat perusoikeudet. Lisäksi laki määrittelee, mitkä perusoikeuksien toteuttamisessa ovat julkisen vallan eli valtion ja kuntien tehtäviä. Perusoikeuksia ovat muun muassa yhdenvertaisuus, oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus ja yksityiselämän suoja. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää vammaisten ihmisten tasa-arvoisuutta, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä ja osallisuutta sekä korostaa mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Yleissopimukseen artiklaan 19 on kirjattu itsenäisestä elämästä ja osallisuudesta yhteisöön seuraavasti: Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Vammaisten henkilöiden saatavissa on valikoima kotiin annettavia palveluja sekä asumis- ja laitospalveluja ja muita yhteiskunnan tukipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä. Koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan. Vaikka Suomi ei ole vielä ratifioinut sopimusta (2010), sitä on noudatettava. Oikeudet on jo aikaisemmin kirjattu muihin ihmisoikeussopimuksiin. 3.1 Erityishuolto-ohjelma Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon 10

12 tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (34 ) EHO. Ohjelmassa on mainittava ne palvelut, jotka henkilö kehitysvammalain mukaan saa. Erityishuolto-ohjelma voi olla osa palvelusuunnitelmaa. EHO sisältää tiedot siitä, miten henkilön erityishuolto toteutetaan. Lisäksi siinä kerrotaan, milloin erityishuolto-ohjelma on viimeistään tarkistettava. Lisäksi asiakkaalle pitäisi laatia sosiaalihuollon asiakaslain mukainen palvelu-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelma. Tällöin myös selvitetään, mistä palveluista asiakkaalta peritään maksu ja mitkä palvelut annetaan maksutta erityishuoltona. Erityishuolto-ohjelma ei ole sama asia kuin vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma. EHO eroaa palvelusuunnitelmasta siten, että erityishuoltoohjelmaan voidaan hakea muutosta aluehallintovirastolta (ent. lääninhallitus), mikäli henkilö itse, hänen holhoojansa tai muu huoltajansa taikka sosiaalilautakunta katsoo, ettei erityishuolto-ohjelma ole tarkoituksenmukainen. Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta Erityishuolto-ohjelma tehdään yhdessä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Erityishuolto-ohjelman tekemiseen löydät mallin osoitteesta: (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519) 3.2 Mikä on palvelusuunnitelma? Lain mukaan henkilölle on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma sosiaalihuoltoa toteutettaessa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 812/2000 7) Suunnitelma on viranomaisen tekemä hallintopäätös eikä se ole oikeudellisesti sitova. Palvelusuunnitelma kannattaa ajatella toimintasuunnitelmaksi, joka ohjaa asiakasta ja sosiaalihuollon toteuttajaa. Se on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen ihminen tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Palvelusuunnitelmaan kirjattuja palveluja haetaan erillisellä hakemuksella. Hakemuksen pohjana käytetään palvelusuunnitelmaa. Palvelusuunnitelma vaikuttaa viranomaisen päätöksentekoon, koska palveluiden tarve on selvitetty palvelusuunnitelmassa. Kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma, hänelle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hänen toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa tulee huomioida. Palveluntarve on tärkeää kirjata palvelusuunnitelmaan, vaikkei palvelua heti saisikaan. Merkintä on osoituksena yhteisesti todetusta tarpeesta, johon kunnan tulee myöhemmin vastata. Palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata tarpeita esimerkiksi seuraavissa palveluissa ja tukitoimissa: asuntoon liittyvät palvelut, kuten asunnomuutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, henkilökohtaiseen apuun liittyvät palvelut, kuten palveluasuminen, henkilökohtainen avustaja, kotipalvelu, ja niin edelleen, liikkumiseen liittyvät palvelut, kuten kuljetus- 11

13 palvelut ja saattajapalvelu, tulkkipalvelut, apuvälineet, muut asiakkaan tarvitsemat tukitoimet esimerkiksi opiskelussa, työssäkäynnissä ja harrastuksissa. Palvelusuunnitelmaa on tarkistettava asiakkaan tarpeiden tai olosuhteiden muuttuessa sekä muutoinkin säännöllisesti kahden kolmen vuoden välein. Ennen palvelusuunnitelman allekirjoittamista kannattaa vielä tarkistaa, että siihen on kirjattu kaikki ne palvelut ja asiat, joista on suullisesti sovittu. Palvelusuunnitelma tehdään kunnan sosiaalitoimen edustajan kanssa. Lisätietoja palvelujen suunnittelemisesta saat kotikuntasi sosiaalitoimen vammaispalvelun työntekijältä. Kuntoutussuunnitelma on henkilön kuntoutumisen kokonaisjärjestelyjen tueksi laadittu kirjallinen, usein lakisääteinen, asiakirja, jossa luetellaan kuntoutustutkimuksen ja kuntoutujan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päätetyt tarpeelliset toimenpiteet aikatauluineen ja toteutusvastuineen. 3.3 Vahvuudet suunnittelun lähtökohtana Palvelusuunnittelussa kannattaa miettiä kehitysvammaisen nuoren tulevaisuutta hänen vahvuuksiensa kautta. Mitä osaan? Missä olen hyvä? Mitä haluan oppia? Mihin tarvitsen tukea, jotta voisin elää elämääni itse haluamallani tavalla? Esimerkiksi tällaiset kysymykset johdattelevat suunnittelua vahvuuksien suuntaan. Uuden elämänvaiheen lähestyessä on hyvä miettiä, millaisista asioista ja tekemisistä arkielämä muodostuu. Mitä teen aamuisin/päivisin/iltaisin? Pohdiskelu auttaa selvittämään tuen tarpeita ja auttaa myös asumisen ja tuen suunnittelussa. Vuorokausikello on yksi keino havainnollistaa, mitä henkilö kunakin päivänä tekee. Kellon voi piirtää paperille ja jakaa tuntien mukaisiin lohkoihin. Päivän rytmi, askareet, tekemiset ja menemiset sijoitetaan vuorokausikelloon omalle kohdalleen. Vuorokausikellossa kannattaa huomioida vuodenaikojen vaihtelut. Esimerkiksi harrastukset voivat olla erilaisia kesällä ja talvella. Vuorokausikelloa tehtäessä on tärkeää miettiä myös niitä asioita, joita henkilö ei juuri nyt tee, mutta joita haluaa tehdä jossain vaiheessa elämää. Toiveet voi koota vuorokausikellon yhteyteen. Samalla mietitään, milloin ja miten tavoitteet toteutetaan. Elämää ja palveluita suunniteltaessa voidaan hyödyntää yksilökeskeisen suunnittelun välineitä. Kartta, polku ja muut yksilöllisen suunnittelun työvälineet tukevat henkilön oman elämän ja asumisen suunnittelua hänen omien toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta. Näihin välineisiin voit tutustua esimerkiksi Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tekemän yksilökeskeisen elämänsuunnittelu oppaan avulla. Opas julkaistaan 2011 alussa. Lisätietoja löydät tai Mikäli yksilökeskeisen suunnittelun välineet eivät vielä ole käytössä oman kuntasi palvelusuunnittelussa, voit pyytää palvelusuunnitteluun osallistuvia henkilöitä tutustumaan niihin ja ehdottaa niiden käyttöä palvelusuunnitelman tekemisessä. 12

14 Oppaan lopusta löytyy Matkallesi omaa kotia kohti -lomake. Sen avulla nuori ja hänen läheisensä voivat miettiä nuoren elämää nyt ja tulevaisuudessa. Lomaketta voi käyttää myös tilaisuudessa, jossa palvelusuunnitelma tehdään. Tukea ja palveluita suunniteltaessa puhutaan kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä elämästä. Siksi kannattaa käyttää Me Itse ry:n palvelusuunnittelun eettisiä ohjeita. Tämän oppaan lopussa on Matkallesi omaa kotia kohti -lomake. Sitä kannattaa hyödyntää ennen palvelusuunnitelman tekoa. Palvelusuunnitelman tekeminen on tilaisuus, jonka keskipisteenä on tukea tarvitseva nuori ja hänen läheisensä. Heidän on saatava päättää, keitä suunnittelupalaveriin osallistuu. Keskustelu nuoren elämästä on helpompaa, jos mukana ovat perheelle tutuimmat ja suunnittelun kannalta välttämättömimmät työntekijät ja muut henkilöt. Kun tilaisuus on mahdollisimman miellyttävä ja kannustava, avoin keskustelu on mahdollisimman helppoa. Hyvä ilmapiiri syntyy usein parhaimmin kodissa tai muussa sellaisessa paikassa, jonka nuori tuntee luontevaksi ympäristökseen. Palvelusuunnitelmaa kannattaa päivittää asumiseen liittyvillä asioilla viimeistään vuotiaana. Palvelusuunnitelma-asioita hoitavat kunnissa vammaispalvelujen tai kehitysvammahuollon palveluohjaajat, avohuollon ohjaajat tai sosiaalityöntekijät. Palvelusuunnittelun eettiset ohjeet Päämies voi valita henkilöt, jotka osallistuvat suunnitelmapalaveriin. Valitaan hiljainen paikka. Käytetään ymmärrettävää kieltä. Aikaa niin paljon, kuin tarvitaan. Kerrotaan etukäteen, mitä palvelusuunnitelma tarkoittaa, jotta henkilö voi valmistautua. Kannustetaan päämiestä puhumaan. Avustaja avustaa, tulkki tulkkaa, ei puhu puolesta. Puhutaan päämiehelle. Annetaan päämiehelle puheenvuoro. Puhutellaan päämiestä etunimellä. Pysytään asiassa. Kunnioitetaan mielipidettä. Autetaan päämiestä huomion kiinnittämisessä palaveriin. Ei laiteta sanoja päämiehen suuhun. Kysytään lupa päämieheltä suunnitelman eteenpäin viemiseen. Ollaan realisteja. (Me Itse ry 2009) 13

15 Lähteet ja lisätietoa: Jaatisvinkit Sosiaaliturva Palvelusuunnitelma, Juha-Pekka Konttinen. Assistentti.info. INFO sarja nro Laki velvoittaa järjestämään kehitysvammaisen asumisen Kunnan tulee järjestää kehitysvammaisen henkilön asuminen joko kehitysvammalain tai vammaispalvelulain nojalla. Tärkeintä on, että asumispalvelut järjestetään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen on subjektiivinen oikeus. Jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa asumispalvelut kehitysvammalain perusteella, sillä laki ei edellytä vaikeavammaisuutta. Asumispalvelut järjestetään ensisijaisesti vammaispalvelulain perusteella. Mikäli henkilö ei saa riittäviä palveluita vammaispalvelulain perusteella, hänellä on oikeus saada tarvitsemansa palvelut kehitysvammalain mukaan. Pääperiaatteena on, että henkilö maksaa itse asumiseensa liittyvät normaalit menot. Erilaiset palvelut ja tukitoimet, joita vammainen henkilö tarvitsee asumisen järjestämisen turvaamiseksi, tulevat kunnan maksettaviksi, eikä vammaiselta henkilöltä voida periä niistä palvelu- tai muita maksuja. Sekä vammaispalvelulain että kehitysvammalain nojalla järjestettävät asumisen tukipalvelut, joita henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä, ovat hänelle maksuttomia. Tällaisia palveluita ovat muun muassa ruuanlaitossa, syömisessä, siivouksessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa ja asioilla käymisessä avustaminen. Maksuttomuus perustuu sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulakiin Ryhmämuotoisen asumisen kustannukset Asuessaan palvelu- tai hoitokodissa tai muussa avohuollon toimin järjestetyssä asunnossa kehitysvammaiset ihmiset maksavat elämisen perusmenot samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Kehitysvammaiset ihmiset maksavat vuokransa, sähkön, veden, lääkkeensä, harrastuksensa ja vaatteensa. Menoista, jotka koostuvat esimerkiksi ruoasta, yhteisten tilojen siivoukseen käytettävistä pesuaineista, yhteisesti tilatuista lehdistä ja yhteisestä televisiosta, käytetään usein nimitystä ylläpitomaksu. Ylläpitoa ei ole esimerkiksi turva-, siivous- tai saattajapalvelu. Asumisen tukipalvelut kuten siivous, peseytyminen, ruuan valmistaminen tai apu syömisessä ovat asukkaalle maksuttomia silloin, kun ne ovat asukkaalle välttämättömiä arjesta selviytymiseen (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista /734). Tv-lupa on tukiasunnossa asuvalle kehitysvammaiselle maksuton. Sen sijaan palvelutaloissa asuvien henkilöiden pitää maksaa tv-lupa, jos heillä on televisio. Maksua ei tarvitse maksaa silloin, kun henkilö asuu 14

16 yksin tai toisen henkilön kanssa kunnan, kehitysvammayhdistyksen tai yksityisen yrityksen ylläpitämässä tukiasunnossa tai asuntolassa. Hän saa käyttää omaa vastaanotintaan maksutta. (Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 745/ ) 3.5 Henkilökohtainen apu ja tuki asumisessa Henkilökohtainen avustaja on vaikeavammaiselle ihmiselle subjektiivinen oikeus silloin, kun laissa säädetyt kriteerit täyttyvät. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä tai opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä kotona tai kodin ulkopuolella. Vaikeavammaisen henkilön harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitoon henkilökohtaista apua voidaan myöntää vuoden 2011 alusta vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Asumisen yhteydessä henkilökohtainen tuki voi olla tukea asumisen ja kotiaskareiden hoitoon (esimerkiksi kaupassa käynti, siivous), tukea asioiden hoitoon, vaatetukseen, ruokailuun, hygieniaan ja terveydenhoitoon, tukea henkilön omien valintojen ja päätösten tekemiseen. Palveluasumisen piirissä oleva henkilö voi hakea henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastamiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja yhteiskuntaan osallistumiseen liittyviin asioihin. Henkilökohtaista avustajaa haetaan kotikunnan sosiaalitoimen vammaispalveluista. Lisätietoa henkilökohtaisesta avusta saat Kynnys ry:n sivuilta: Assistentti.info Henkilökohtainen apu Esimerkkejä henkilökohtaisen avun järjestämisestä Harjavallassa toimii Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämä Päämies-malli. Mallin tavoite on mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön eli päämiehen oman näköinen elämä omassa asunnossa henkilökohtaisen avustajan tukemana. Avustaminen perustuu aina päämiehen tarpeisiin ja toiveisiin. Päämies-malli mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön itsenäisen asumisen. Avustamisessa painopiste on kokonaisvaltaisessa elämänhallinnan tukemisessa, ei ainoastaan kodinhoidollisten taitojen harjoittelussa. Lisää tietoa Päämies-mallista ja henkilökohtaisesta avustajatoiminnasta: Kehittämistoiminta Henkilökohtainen avustajatoiminta Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa toimii henkilökohtaisen avun keskusten kehittämishanke ( ). Hankkeessa perustetaan HAVU-keskuksia, jotka välittävät henkilökohtaisia avustajia. Lisäksi keskukset auttavat työnantajuuteen ja henkilökohtaisena avustajana toimimiseen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen tavoitteena on HAVU-keskuksen 15

17 toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen sekä toimintamallin levittäminen. Lisätietoja HAVU-keskuksista: Kehittämishankkeet Avustajakeskus Sentteri ry välittää vammaisille henkilöille avustajia ja antaa tukea työnantajuuteen. Keskus antaa neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Palveluja annetaan niiden kuntien asukkaille, jotka ovat sitoutuneet taloudellisesti keskuksen toimintaan. Keskus palvelee Helsingin ja Kauniaisten asukkaita, mutta toiminta pyritään levittämään koko maahan. (Tilanne syksyllä 2010) Lisätietoa: Vaasan seudulla toimii avustajakeskus, joka palvelee Vaasan, Mustasaaren ja Maalahden alueella asuvia henkilökohtaisen avustajan työnantajia. Keskus tarjoaa avustajavälitystä sekä ohjausta ja neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoa Vaasan seudun avustajakeskuksesta: Sosiaali ja terveys Projektit ja hankkeet 3.6 Kuljetuspalvelut Henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia voi käyttää joukkoliikennettä, on vammaispalvelulain mukaan subjektiivinen oikeus käyttää kuljetuspalvelua ja tarvittaessa saattajaa työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan matkoilla. Saattajapalvelu järjestetään, jos henkilö tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että taksin tai invataksin kuljettajan apu ei riitä. Kuljetuspalvelun saamiseksi tarvitaan yleensä lääkärintodistus. Kuljetuspalvelun ja/tai henkilökohtaisen avustajan turvin vaikeavammainenkin henkilö pääsee kodin seinien ulkopuolelle. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ja henkilökohtaista avustajaa haetaan sosiaalitoimesta. Henkilökohtaisen avustajan kustannuksista vastaa kunta. Käyttäjältä peritään vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelusta niin sanottu omavastuu. Se perustuu julkisen liikenteen voimassa olevaan maksuun. 3.7 Tulkkauspalvelut Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saaminen edellyttää, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. Tulkkauspalveluja on järjestettävä kuulonäkövammaisille henkilölle vähintään 360 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada vuodessa vähintään 180 tulkkaustuntia. Tulkkauspalvelua voidaan järjestää mainittuja vähimmäistuntimääriä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta /133). Tulkkauspalvelua haetaan Kelasta. 3.8 Edunvalvoja Kehitysvammaiselle henkilölle voidaan hakea edunvalvojaa. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, mikäli hän ei itse kykene valvomaan etuaan 16

18 tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista. Edunvalvojana voi toimia joku omaisista tai läheisistä, tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvojan hakemiseen saa neuvoja ja opastusta maistraatista. Yleinen asumistuki Kela tukee pienituloisten ruokakuntien asumismenoja yleisellä asumistuella. Voit saada yleistä asumistukea vuokra- tai omistusasuntoon. Yli 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyvyn arvioidaan olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu haittaa, avun-, ohjauksen- tai valvonnantarvetta tai erityiskustannuksia. Eläkettä saavan hoitotukea on mahdollisuus saada silloin, kun vamman tai sairauden katsotaan heikentävän kykyä huolehtia itsestä, tehdä välttämättömiä taloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi eläkettä saavan hoitotukea voi hakea, jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu säännöllistä avun tarvetta, ohjauksen tai neuvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia. Eläkettä, asumistukea, vammaistukea ja eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on tilapäinen apu, jota voidaan myöntää sosiaalitoimesta. 3.9 Taloudellinen tuki Asumisen tuet Kun haet Kelalta tukea asumiseen, tarkista ensin, mikä on oikea tuki sinulle ja perheellesi. Yleensä voit saada kerralla vain yhtä asumisen tukea. Lähteet ja lisätietoa: Keskeisiä lakeja - Suomen perustuslaki (731/1999) - Hallintolaki (434/2003) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) - Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) (Kehitysvammalaki) - Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987), muutos (981/2008) (Vammaispalvelulaki) - Sosiaalihuoltolaki (710/1982) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992), muutos (982/2008) - Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta Sosiaaliturvaoppaasta löytyy tietoa kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksista, palveluista sekä tukitoimista ja auttaa hakemaan niitä. Oppaan löydät osoitteesta lakineuvonta Uudistuva vammaispalvelulaki. Sanna Ahola, Jukka-Pekka Konttinen. Assistentti.info INFO sarja nro 6. 17

19 Jee jee Käpytikka oma koti aikuistaa Markus Kemppi, 20, kirjoittaa: Käpytikka on kiva paikka asua ystävien, kavereiden kanssa. Jee jee Käpytikka. Hän muutti lapsuudenkodistaan omaan kotiin noin vuosi sitten. Tuntojaan muutosta ja Käpytikasta hän on tallentanut kirjoittamalla. Sä olet vuoden aikana aikuistunut ja miehistynyt tosi paljon, Markuksen äiti Inkeri Kemppi sanoo pojalleen. Aikuistuminen ja miehistyminen tarkoittavat esimerkiksi sitä, että Markus pitää huolen asioistaan. Sä myös osaat käyttäytyä ja odottaa vuoroasi. Haastattelussakin Markus korostaa, että jokaisen on annettava sanoa asiansa loppuun. Markus ei enää soittele kotiin yhtä usein kuin vuosi sitten, jolloin puheluja saattoi tulla yölläkin. Nyt voi mennä useita päiviä puheluitta. Vanhemmat eivät myöskään jää yökylään Markukselle. Käymme Markuksen luona noin kerran viikossa, ja joskus hän käy meillä yökylässä, muttei viivy pitkään, koska normaali arki on säilytettävä, Inkeri kertoo. Muuton edellä sekä Inkeri että Markus jännittivät. Mä tärisin, Markus kuvailee. Edessä oli paljon uutta: lapsuudenkodista lähteminen, omakotitalon vaihtuminen kerrostaloon, uusi kaupunginosa ja muu ympäristö, uusi henkilökunta, uudet reitit. Jännitykseen auttoi keskusteleminen. Keskustelin äidin, isän, siskon, serkun ja työntekijöiden kanssa, ja meillä on myös omat ohjaajat, Markus kertoo. Jännitystä lievensi sekin, että osa Käpytikan asukkaista oli entuudestaan tuttuja. Lisäksi Markus harjoitteli omassa kodissa asumiseen liittyviä asioita Lyhdyssä. Tehtiin ruokaa ohjaajien kanssa. Siivosin ja pesin pyykkiä. Käpytikassa hän tarvitsi alussa hieman ohjausta siivoamiseen. Nyt räteissä on värikoodit, mikä tuo työhön järjestystä. Keltainen on tiskiliina, sininen pölyliina ja punainen vessan siivoukseen. Mä olen kova siivoamaan, Markus kertoo. Siivous liittyy myös Markuksen ammattihaaveisiin. Mä menen töihin ja siivoan ammatikseni. Ja pidän huolta kunnostani. Ruokaa Markuksen ei tarvitse laittaa. Käpytikassa on oma emäntä. Aamupala ja päivällinen syödään yhteisissä tiloissa, ja viikonloppuisin ohjaajat tekevät ruoan. Iltapalan syön omassa kodissa, Markus kertoo. Inkerin mielestä järjestely on hyvä. Näin asukkaat syövät terveellistä ruokaa, ja minusta on myös mukavaa, että henkilökunta näkee Markuksen aamuisin, kun hän käy aamupalalla. Markus on sosiaalinen nuorimies, mutta silti Käpytikassa asumisessa on parasta oma rauha. Parasta on tää lämmin ihana koti, saa rauhassa elää, hän sanoo. Kotona hän harrastaa kirjoittamista ja soittamista. Yhteisissä tiloissa Käpytikka-talon ylimmässä kerroksessa on karaokelaitteet, mikä sopii laulamisesta pitävälle Markukselle loistavasti. Näissä tiloissa Markus on järjestänyt syntymäpäiväjuhlansakin. Käpytikassa sijaitsevat kodit on tarkoitettu elinikäisiksi. Asun täällä keski-ikään ja vanhuuteen, Markus kertoo. Vanhana saan enemmän apua, jos tarvitsen. Inkerille 18

20 Markuksen kodin elinikäisyys on suuri asia. Voin kuolla rauhassa, koska olen nähnyt, että Markus kehittyy ja pärjää, ja tiedän, että hänestä pidetään huolta. Inkeri Kempistä on myös tärkeää, että Markus pääsi muuttamaan kotoaan samalla tavalla kuin sisaruksensakin, 19-vuotiaana. Eroprosessissa on nyt pahin takana. Me vanhemmat huolehdimme Markuksen raha- ja muista asioista, mutta silti meillä on vapaus elää omaa elämäämme. Monen palan peli Käpytikka on toiminut puolitoista vuotta. Se on kerrostalo, jossa asuu 20 nuorta aikuista. Talon rakennutti kehitysvammaisten lasten vanhempien perustama Käpytikka ry. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa Käpytikka ry:hyn. Helsingin Kaupunki maksaa Aspa Palvelu Oy:n tuottaman palvelun. Työntekijät ovat Aspan palveluksessa. Asumispalveluvastaava Eveliina Nyholm kuvaa Käpytikan käynnistämistä isoksi prosessiksi, jossa on ollut pakko keskittyä yhteen alueeseen kerrallaan. Kokonaisuus on päivä päivältä selkeämpi, asukkaat ja heidän tarpeensa yhä tutumpia. Olemme mielestäni onnistuneet siinä, että asukkaat ovat asettuneet hienosti omiin koteihinsa ja heillä on hyvä turvallisuuden tunne, sekä siinä, että asukkaiden ja henkilökunnan vuorovaikutus on hyvällä tasolla, Eveliina Nyholm arvioi. Työntekijöiden vaihtuvuus on ollut pientä, mikä on hyvä paitsi työyhteisön myös asukkaiden näkökulmasta. Kehityskaari kokonaisuudessaan on ollut vahva. Eveliina Nyholmin mukaan seuraava ajankohtainen keskittymisen kohde on asukkaiden yhteisöllisyyden kehittäminen. Lisäksi yhteistyötä omaisten kanssa halutaan kehittää. Kokonaistavoitteena on asukkaiden oman äänen esille nouseminen. Haluamme vastuuttaa nuoriamme omasta elämästään. Esimerkiksi viikoittainen asukasfoorumi Käpyturska toimii nyt melko ohjaajavetoisesti, ja se pitäisi saada nuorten omaksi jutuksi. Lisäksi talon toiminnassa pitää huomata muutkin kohdat, joissa nuoret voivat ottaa vastuuta, omien kykyjensä mukaan. Käpytikka perustuu elinkaariajatteluun, mikä ennen pitkää tuo omat haasteensa palveluille. Nuoremme eivät enää vuoden päästä ole nuoria, vaan keski-ikäisiä, ja heidän tarpeiden muuttuessa myös palveluiden täytyy kehittyä ja muuttua. Teksti Tuula Puranen 19

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Map. Minun asumisen polkuni -toimintamalli

Map. Minun asumisen polkuni -toimintamalli Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli Mitä tämä vihko sisältää? 1. Itsenäistyn ja mietin tulevaisuuden asumistani 5 2. Saan tietoa asumisen asioista 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Teen asumiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen ihmisen avustamista

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot