Omaa kotia kohti. Susanna Paavilainen, Vantaa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaa kotia kohti. Susanna Paavilainen, Vantaa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry"

Transkriptio

1 Omaa kotia kohti Susanna Paavilainen, Vantaa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Omaa kotia kohti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

3 Marko Metsähonkala, Kyröskoski Omaa kotia kohti ISBN Tekstit Maritta Ekmark, Susanna Heiniluoma, Irma Huotari, Sanna Leino ja Tuula Puranen Kuvat Asumisen arkea ja unelmia julistekilpailu 2009 (Asuntoja asunnottomille! -projekti 2009) Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi 2010 Taitto Mac&Me Kustantaja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51, Tampere Keskus

4 Omaa kotia kohti Oma koti on elämän tärkeimpiä asioita. Omaan kotiin ja asumiseen liittyvät kysymykset tulevat ajankohtaiseksi, kun on aika muuttaa pois lapsuudenkodista. Itsenäistyminen on suuri elämänmuutos muuttajalle ja läheisille. On tärkeää löytää sellaista tietoa, joka auttaa muutoksessa. Tieto helpottaa asioiden järjestämistä ja tunteiden käsittelyä. Tämä opas antaa perustietoa asumisesta ja muuttamisesta ja kertoo, mistä löydät lisätietoa eri aiheista. Oppaan liitteenä on myös Matkallesi omaa kotia kohti - lomake. Sen avulla voit miettiä elämääsi nykytilanteessa ja tulevaisuudessa. Lomakkeen kysymykset auttavat miettimään, millaisia tarpeita ja toiveita sinulla on. Lomaketta voi käyttää apuna myös palveluita suunniteltaessa. Omaa kotia kohti -opas perustuu vuoden 2010 tietoihin ja lainsäädäntöön. Omaa kotia kohti -opas on tuotettu Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Asuntoja asunnottomille! -projektissa. Projekti toimi Raha-automaattiyhdistyksen tuella Kainuussa, Satakunnassa ja Uudellamaalla vuosina Timo Litja, Leppäkoski

5 Sisältö 1 Johdanto Omaa elämää suunnittelemassa 2.1 Oman elämänsä asiantuntija Kaikilla on oikeus kasvaa oikeus kasvaa aikuiseksi Oikeus omaan kotiin 3.1 Erityishuolto-ohjelma Mikä on palvelusuunnitelma Vahvuudet suunnittelun lähtökohtana Laki velvoittaa järjestämään kehitysvammaisen asumisen Ryhmämuotoisen asumisen kustannukset Henkilökohtainen apu ja tuki asumisessa Esimerkkejä henkilökohtaisen avun järjestämisestä Kuljetuspalvelut Tulkkauspalvelut Edunvalvoja Taloudellinen tuki Millainen on hyvä asunto? 4.1 Laatua asumiseen Erilaisia asumisen ratkaisuja Millainen on hyvä koti Valmistautuminen muuttoon 5.1 Itsenäistymistä ja omaa elämää voi harjoitella asumisvalmennuksen avulla Muutto edessä? Vertaistukea muutokseen Tukea omatoimisuuteen ja osallisuuteen 6.1 Vuorovaikutuksen merkitys Selkokieli vuorovaikutuksessa Keskustelumatto apuna kommunikoinnissa Tietoa selkokielellä Tuettu päätöksenteko Miten voi vaikuttaa? Miksi kannattaa kysyä miksi?...51 LIITE Matkallesi omaa kotia kohti -lomake Kokemuksia elävästä elämästä löydät seuraavilta sivuilta: Jee jee Käpytikka oma koti aikuistaa Arvojen pitää välittyä jo kosketuksesta Ominaisuuksia, joita henkilökunnalla tulisi olla Oma ulko-ovi viestii yksityiselämästä Noora muutti omaan kotiin 19-vuotiaana Koti viihtyisä tukikohta meneväiselle Tuulalle....40

6 1 Johdanto Kehitysvammaisten ihmisten asumisessa painotetaan yhä enemmän asumisen yksilöllisyyttä. Kun kehitysvammainen ihminen muuttaa pois laitoksesta tai lapsuudenkodista, on tärkeää, että hänen uusi kotinsa vastaa juuri hänen toiveitaan ja tarpeitaan. Lisäksi on muistettava, että asumismuodon tarve voi muuttua, jos elämäntilanne muuttuu. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus vaihtaa asuntoa niin halutessaan. Asumisen yksilöllisyys haastaa perinteisen ajattelun kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja elämästä. Esimerkiksi asumispalveluja suunniteltaessa tulee erottaa toisistaan asunto ja asumiseen tarvittava tuki. Asunto on tietty paikka, jossa asukas pystyy asumaan tuen ja erilaisten palvelujen avulla. Asunto, palvelut ja tuki ovat kokonaisuus, joka avulla kehitysvammainen ihminen pystyy elämään mielekästä ja hyvää elämää. Kehitysvammaisten asumista ei pidä ajatella pelkästään täyden palvelun palvelukotien rakentamisena ja tukiratkaisuina, jotka tarjotaan samanlaisina kaikille asukkaille. Tärkeintä on löytää kullekin kehitysvammaiselle henkilölle sopiva asunto ja suunnitella tukiverkosto ja palvelut vastaamaan hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Yksilöllisyys asumisessa tarkoittaa myös mahdollisuutta saada tukea uusien asioiden ja arjen taitojen oppimiseen. Kaikki ihmiset oppivat uusia asioita ja taitoja omassa tahdissaan ja omalla tavallaan. Suomessa siirryttiin laitospainotteisuudesta kohti yksilöllistä asumista sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön myötä (Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen, Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73). Valtioneuvosto julkisti tammikuussa 2010 ohjelman kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja laitoshoidon hajauttamisesta. Ohjelma vahvistaa entisestään asumisen suunnittelun yksilöllisyyttä. Asumisen yksilöllisyyden taustalla on myös YK:n ihmisoikeussopimus vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Sopimuksen mukaan vammaisilla ihmisillä on oikeus valita missä ja kenen kanssa he asuvat. Heillä pitää myös olla mahdollisuus riittäviin tukipalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Meillä jokaisella on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita. 5

7 Kuka Päättää? Petri Lehtonen, Kirkkonummi 6

8 2 Omaa elämää suunnittelemassa Lapsuudenkodista itsenäistymisen pitää tapahtua nuorelle itselleen parhaiten sopivaan aikaan. Itsenäistymistä ja tulevaisuuden asumista kannattaa kuitenkin miettiä viimeistään peruskoulun viimeisinä vuosina. Muutto saattaa tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen yhteydessä. Nuoren itsenäistyminen vaatii aikaa ja kypsyttelyä kaikilta perheenjäseniltä. Itsenäistyminen vaikuttaa ihmissuhteisiin. Itsenäistyvä nuori ja hänen läheisensä voivat tarvita tukea. Itsenäistyminen johtaa myös elinympäristön muutoksiin, koska oma asunto on usein jossain muualla kuin lapsuudenkodin vieressä. Varhainen suunnittelu tarjoaa valmistautumisaikaa muutoksiin ennen käytännön askelten ottamista. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan usein välttää äkkinäiset, liian nopeasti eteen tulevat ratkaisut. Ajoissa aloitettu asumisen suunnittelu helpottaa myös palveluita järjestävien kuntien työtä. Kun tulevista tarpeista tiedetään hyvissä ajoin, palvelujen oikea-aikainen toteuttaminen on helpompaa. 2.1 Oman elämänsä asiantuntija Meillä kaikilla on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita. Kehitysvammainen ihminen tarvitsee lähi-ihmisiltään rohkaisua ja hyväksyntää kehittyäkseen oman elämänsä asiantuntijaksi. Lähipiirin hyväksyntä ja kannustus rohkaisevat oman mielipiteen ilmaisemiseen. Läheisten tuki ja asiantuntijuus ovat usein hyvin tärkeitä erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle, kun hän suunnittelee omaa elämäänsä. Läheisten rooli on erityisen suuri, jos nuori ei kommunikoi puhumalla eikä hänellä ole yhteistä kommunikaatiokeinoa työntekijöiden kanssa. Tällöin läheinen voi toimia hänen viestiensä tulkitsijana eri elämän tilanteissa. 2.2 Kaikilla on oikeus kasvaa aikuiseksi Elämään kuuluu siirtyminen vaiheesta toiseen. Elämänkaari-näkökulman mukaan ihminen ei valmistu missään elämänsä vaiheessa, vaan hänen käyttäytymisensä, ajattelutapansa ja tunteensa muuttuvat läpi elämän. Jokaisen elämä on omanlaisensa, mutta kaikkien lapsuutta seuraa nuoruus, nuoruutta aikuisuus ja aikuisuutta ikääntyminen. Kaikki vaiheet sisältävät yksilöllisiä olosuhteita, elämäntilanteita ja valintoja. Siirtyminen nuoruudesta aikuisuuteen on yksi suurimmista siirtymävaiheista. Joskus kehitysvammaista henkilöä kohdellaan lapsena läpi elämän, ja kehitysvammaisten aikuisten taitoja ja toimintakykyä verrataan tietyn ikäisiin lapsiin. Voidaan sanoa esimerkiksi: Hän on 25-vuotias, mutta 3-vuotiaan tasolla. Aikuisen ihmisen leimaaminen lapseksi mitätöi hänen oikeutensa aikuiseen elämään ja niihin valintoihin, jotka siihen kuuluvat. Vammaisilla ihmisillä on sama oi- 7

9 keus kasvaa ja kehittyä lapsesta nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi kuin muillakin. On tärkeää, että nuoren toiveista, ajatuksista ja mielipiteistä välitetään ja hän kokee tekemisellään olevan merkitystä. Muuten hänestä voi tulla aloitekyvytön ja avuton. Jos kehitysvammaiselta nuorelta ei odoteta eikä vaadita samanlaista käyttäytymistä ja suoriutumista kuin muilta hänen ikäisiltään, hän saattaa jäädä sivulliseksi omassa elämässään. Aikuisen rooli jää ehkä omaksumatta. Vammaisen nuoren lähipiirin tehtävä on tukea hänen persoonallisuutensa ja minäkäsityksensä kehittymistä. Näin hän voi oppia tekemään valintoja ja päätöksiä omien mieltymystensä mukaisesti. Nuoren oman päätösvallan lisääminen saattaa tuntua vanhemmista vaikealta ja pelottavalta. Vanhemmat ovat tottuneet huolehtimaan lapsen asioista, ja huoli nuoren selviytymisestä ja pärjäämisestä on suuri. Kehitysvammaisten nuorten vanhempia tulee rohkaista ja tukea antamaan nuorelle mahdollisuus irtaantumiseen ja aikuistumiseen. Tiina kissa jouduttiin antamaan pois kun muutettiin asuntolaan. Se oli kamalaa. Mies 53 v. Lähteet: Sissala, R SAATTAEN VAIHDETTUNA Kehitysvammaisen nuoren siirtymävaihe erityisammattikoulun kontekstissa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto Eskolin, S Kehitysvammaisten nuorten itsenäistyminen Lounatuulen palvelukodissa. Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. 8

10 Oman elämän asiantuntija Jaakko Kortesalmi, Ranua 9

11 3 Oikeus omaan kotiin Oikeus yksilölliseen asumiseen on perusteltavissa Suomen vahvalla sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllä. Myös Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista puolustaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksia yksilölliseen asumiseen. Suomen perustuslakiin on kirjattu kaikille kuuluvat perusoikeudet. Lisäksi laki määrittelee, mitkä perusoikeuksien toteuttamisessa ovat julkisen vallan eli valtion ja kuntien tehtäviä. Perusoikeuksia ovat muun muassa yhdenvertaisuus, oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus ja yksityiselämän suoja. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää vammaisten ihmisten tasa-arvoisuutta, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä ja osallisuutta sekä korostaa mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Yleissopimukseen artiklaan 19 on kirjattu itsenäisestä elämästä ja osallisuudesta yhteisöön seuraavasti: Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Vammaisten henkilöiden saatavissa on valikoima kotiin annettavia palveluja sekä asumis- ja laitospalveluja ja muita yhteiskunnan tukipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä. Koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan. Vaikka Suomi ei ole vielä ratifioinut sopimusta (2010), sitä on noudatettava. Oikeudet on jo aikaisemmin kirjattu muihin ihmisoikeussopimuksiin. 3.1 Erityishuolto-ohjelma Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon 10

12 tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (34 ) EHO. Ohjelmassa on mainittava ne palvelut, jotka henkilö kehitysvammalain mukaan saa. Erityishuolto-ohjelma voi olla osa palvelusuunnitelmaa. EHO sisältää tiedot siitä, miten henkilön erityishuolto toteutetaan. Lisäksi siinä kerrotaan, milloin erityishuolto-ohjelma on viimeistään tarkistettava. Lisäksi asiakkaalle pitäisi laatia sosiaalihuollon asiakaslain mukainen palvelu-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelma. Tällöin myös selvitetään, mistä palveluista asiakkaalta peritään maksu ja mitkä palvelut annetaan maksutta erityishuoltona. Erityishuolto-ohjelma ei ole sama asia kuin vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma. EHO eroaa palvelusuunnitelmasta siten, että erityishuoltoohjelmaan voidaan hakea muutosta aluehallintovirastolta (ent. lääninhallitus), mikäli henkilö itse, hänen holhoojansa tai muu huoltajansa taikka sosiaalilautakunta katsoo, ettei erityishuolto-ohjelma ole tarkoituksenmukainen. Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta Erityishuolto-ohjelma tehdään yhdessä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Erityishuolto-ohjelman tekemiseen löydät mallin osoitteesta: (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519) 3.2 Mikä on palvelusuunnitelma? Lain mukaan henkilölle on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma sosiaalihuoltoa toteutettaessa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 812/2000 7) Suunnitelma on viranomaisen tekemä hallintopäätös eikä se ole oikeudellisesti sitova. Palvelusuunnitelma kannattaa ajatella toimintasuunnitelmaksi, joka ohjaa asiakasta ja sosiaalihuollon toteuttajaa. Se on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen ihminen tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Palvelusuunnitelmaan kirjattuja palveluja haetaan erillisellä hakemuksella. Hakemuksen pohjana käytetään palvelusuunnitelmaa. Palvelusuunnitelma vaikuttaa viranomaisen päätöksentekoon, koska palveluiden tarve on selvitetty palvelusuunnitelmassa. Kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma, hänelle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hänen toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa tulee huomioida. Palveluntarve on tärkeää kirjata palvelusuunnitelmaan, vaikkei palvelua heti saisikaan. Merkintä on osoituksena yhteisesti todetusta tarpeesta, johon kunnan tulee myöhemmin vastata. Palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata tarpeita esimerkiksi seuraavissa palveluissa ja tukitoimissa: asuntoon liittyvät palvelut, kuten asunnomuutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, henkilökohtaiseen apuun liittyvät palvelut, kuten palveluasuminen, henkilökohtainen avustaja, kotipalvelu, ja niin edelleen, liikkumiseen liittyvät palvelut, kuten kuljetus- 11

13 palvelut ja saattajapalvelu, tulkkipalvelut, apuvälineet, muut asiakkaan tarvitsemat tukitoimet esimerkiksi opiskelussa, työssäkäynnissä ja harrastuksissa. Palvelusuunnitelmaa on tarkistettava asiakkaan tarpeiden tai olosuhteiden muuttuessa sekä muutoinkin säännöllisesti kahden kolmen vuoden välein. Ennen palvelusuunnitelman allekirjoittamista kannattaa vielä tarkistaa, että siihen on kirjattu kaikki ne palvelut ja asiat, joista on suullisesti sovittu. Palvelusuunnitelma tehdään kunnan sosiaalitoimen edustajan kanssa. Lisätietoja palvelujen suunnittelemisesta saat kotikuntasi sosiaalitoimen vammaispalvelun työntekijältä. Kuntoutussuunnitelma on henkilön kuntoutumisen kokonaisjärjestelyjen tueksi laadittu kirjallinen, usein lakisääteinen, asiakirja, jossa luetellaan kuntoutustutkimuksen ja kuntoutujan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päätetyt tarpeelliset toimenpiteet aikatauluineen ja toteutusvastuineen. 3.3 Vahvuudet suunnittelun lähtökohtana Palvelusuunnittelussa kannattaa miettiä kehitysvammaisen nuoren tulevaisuutta hänen vahvuuksiensa kautta. Mitä osaan? Missä olen hyvä? Mitä haluan oppia? Mihin tarvitsen tukea, jotta voisin elää elämääni itse haluamallani tavalla? Esimerkiksi tällaiset kysymykset johdattelevat suunnittelua vahvuuksien suuntaan. Uuden elämänvaiheen lähestyessä on hyvä miettiä, millaisista asioista ja tekemisistä arkielämä muodostuu. Mitä teen aamuisin/päivisin/iltaisin? Pohdiskelu auttaa selvittämään tuen tarpeita ja auttaa myös asumisen ja tuen suunnittelussa. Vuorokausikello on yksi keino havainnollistaa, mitä henkilö kunakin päivänä tekee. Kellon voi piirtää paperille ja jakaa tuntien mukaisiin lohkoihin. Päivän rytmi, askareet, tekemiset ja menemiset sijoitetaan vuorokausikelloon omalle kohdalleen. Vuorokausikellossa kannattaa huomioida vuodenaikojen vaihtelut. Esimerkiksi harrastukset voivat olla erilaisia kesällä ja talvella. Vuorokausikelloa tehtäessä on tärkeää miettiä myös niitä asioita, joita henkilö ei juuri nyt tee, mutta joita haluaa tehdä jossain vaiheessa elämää. Toiveet voi koota vuorokausikellon yhteyteen. Samalla mietitään, milloin ja miten tavoitteet toteutetaan. Elämää ja palveluita suunniteltaessa voidaan hyödyntää yksilökeskeisen suunnittelun välineitä. Kartta, polku ja muut yksilöllisen suunnittelun työvälineet tukevat henkilön oman elämän ja asumisen suunnittelua hänen omien toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta. Näihin välineisiin voit tutustua esimerkiksi Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tekemän yksilökeskeisen elämänsuunnittelu oppaan avulla. Opas julkaistaan 2011 alussa. Lisätietoja löydät tai Mikäli yksilökeskeisen suunnittelun välineet eivät vielä ole käytössä oman kuntasi palvelusuunnittelussa, voit pyytää palvelusuunnitteluun osallistuvia henkilöitä tutustumaan niihin ja ehdottaa niiden käyttöä palvelusuunnitelman tekemisessä. 12

14 Oppaan lopusta löytyy Matkallesi omaa kotia kohti -lomake. Sen avulla nuori ja hänen läheisensä voivat miettiä nuoren elämää nyt ja tulevaisuudessa. Lomaketta voi käyttää myös tilaisuudessa, jossa palvelusuunnitelma tehdään. Tukea ja palveluita suunniteltaessa puhutaan kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä elämästä. Siksi kannattaa käyttää Me Itse ry:n palvelusuunnittelun eettisiä ohjeita. Tämän oppaan lopussa on Matkallesi omaa kotia kohti -lomake. Sitä kannattaa hyödyntää ennen palvelusuunnitelman tekoa. Palvelusuunnitelman tekeminen on tilaisuus, jonka keskipisteenä on tukea tarvitseva nuori ja hänen läheisensä. Heidän on saatava päättää, keitä suunnittelupalaveriin osallistuu. Keskustelu nuoren elämästä on helpompaa, jos mukana ovat perheelle tutuimmat ja suunnittelun kannalta välttämättömimmät työntekijät ja muut henkilöt. Kun tilaisuus on mahdollisimman miellyttävä ja kannustava, avoin keskustelu on mahdollisimman helppoa. Hyvä ilmapiiri syntyy usein parhaimmin kodissa tai muussa sellaisessa paikassa, jonka nuori tuntee luontevaksi ympäristökseen. Palvelusuunnitelmaa kannattaa päivittää asumiseen liittyvillä asioilla viimeistään vuotiaana. Palvelusuunnitelma-asioita hoitavat kunnissa vammaispalvelujen tai kehitysvammahuollon palveluohjaajat, avohuollon ohjaajat tai sosiaalityöntekijät. Palvelusuunnittelun eettiset ohjeet Päämies voi valita henkilöt, jotka osallistuvat suunnitelmapalaveriin. Valitaan hiljainen paikka. Käytetään ymmärrettävää kieltä. Aikaa niin paljon, kuin tarvitaan. Kerrotaan etukäteen, mitä palvelusuunnitelma tarkoittaa, jotta henkilö voi valmistautua. Kannustetaan päämiestä puhumaan. Avustaja avustaa, tulkki tulkkaa, ei puhu puolesta. Puhutaan päämiehelle. Annetaan päämiehelle puheenvuoro. Puhutellaan päämiestä etunimellä. Pysytään asiassa. Kunnioitetaan mielipidettä. Autetaan päämiestä huomion kiinnittämisessä palaveriin. Ei laiteta sanoja päämiehen suuhun. Kysytään lupa päämieheltä suunnitelman eteenpäin viemiseen. Ollaan realisteja. (Me Itse ry 2009) 13

15 Lähteet ja lisätietoa: Jaatisvinkit Sosiaaliturva Palvelusuunnitelma, Juha-Pekka Konttinen. Assistentti.info. INFO sarja nro Laki velvoittaa järjestämään kehitysvammaisen asumisen Kunnan tulee järjestää kehitysvammaisen henkilön asuminen joko kehitysvammalain tai vammaispalvelulain nojalla. Tärkeintä on, että asumispalvelut järjestetään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen on subjektiivinen oikeus. Jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa asumispalvelut kehitysvammalain perusteella, sillä laki ei edellytä vaikeavammaisuutta. Asumispalvelut järjestetään ensisijaisesti vammaispalvelulain perusteella. Mikäli henkilö ei saa riittäviä palveluita vammaispalvelulain perusteella, hänellä on oikeus saada tarvitsemansa palvelut kehitysvammalain mukaan. Pääperiaatteena on, että henkilö maksaa itse asumiseensa liittyvät normaalit menot. Erilaiset palvelut ja tukitoimet, joita vammainen henkilö tarvitsee asumisen järjestämisen turvaamiseksi, tulevat kunnan maksettaviksi, eikä vammaiselta henkilöltä voida periä niistä palvelu- tai muita maksuja. Sekä vammaispalvelulain että kehitysvammalain nojalla järjestettävät asumisen tukipalvelut, joita henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä, ovat hänelle maksuttomia. Tällaisia palveluita ovat muun muassa ruuanlaitossa, syömisessä, siivouksessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa ja asioilla käymisessä avustaminen. Maksuttomuus perustuu sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulakiin Ryhmämuotoisen asumisen kustannukset Asuessaan palvelu- tai hoitokodissa tai muussa avohuollon toimin järjestetyssä asunnossa kehitysvammaiset ihmiset maksavat elämisen perusmenot samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Kehitysvammaiset ihmiset maksavat vuokransa, sähkön, veden, lääkkeensä, harrastuksensa ja vaatteensa. Menoista, jotka koostuvat esimerkiksi ruoasta, yhteisten tilojen siivoukseen käytettävistä pesuaineista, yhteisesti tilatuista lehdistä ja yhteisestä televisiosta, käytetään usein nimitystä ylläpitomaksu. Ylläpitoa ei ole esimerkiksi turva-, siivous- tai saattajapalvelu. Asumisen tukipalvelut kuten siivous, peseytyminen, ruuan valmistaminen tai apu syömisessä ovat asukkaalle maksuttomia silloin, kun ne ovat asukkaalle välttämättömiä arjesta selviytymiseen (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista /734). Tv-lupa on tukiasunnossa asuvalle kehitysvammaiselle maksuton. Sen sijaan palvelutaloissa asuvien henkilöiden pitää maksaa tv-lupa, jos heillä on televisio. Maksua ei tarvitse maksaa silloin, kun henkilö asuu 14

16 yksin tai toisen henkilön kanssa kunnan, kehitysvammayhdistyksen tai yksityisen yrityksen ylläpitämässä tukiasunnossa tai asuntolassa. Hän saa käyttää omaa vastaanotintaan maksutta. (Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 745/ ) 3.5 Henkilökohtainen apu ja tuki asumisessa Henkilökohtainen avustaja on vaikeavammaiselle ihmiselle subjektiivinen oikeus silloin, kun laissa säädetyt kriteerit täyttyvät. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä tai opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä kotona tai kodin ulkopuolella. Vaikeavammaisen henkilön harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitoon henkilökohtaista apua voidaan myöntää vuoden 2011 alusta vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Asumisen yhteydessä henkilökohtainen tuki voi olla tukea asumisen ja kotiaskareiden hoitoon (esimerkiksi kaupassa käynti, siivous), tukea asioiden hoitoon, vaatetukseen, ruokailuun, hygieniaan ja terveydenhoitoon, tukea henkilön omien valintojen ja päätösten tekemiseen. Palveluasumisen piirissä oleva henkilö voi hakea henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastamiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja yhteiskuntaan osallistumiseen liittyviin asioihin. Henkilökohtaista avustajaa haetaan kotikunnan sosiaalitoimen vammaispalveluista. Lisätietoa henkilökohtaisesta avusta saat Kynnys ry:n sivuilta: Assistentti.info Henkilökohtainen apu Esimerkkejä henkilökohtaisen avun järjestämisestä Harjavallassa toimii Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämä Päämies-malli. Mallin tavoite on mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön eli päämiehen oman näköinen elämä omassa asunnossa henkilökohtaisen avustajan tukemana. Avustaminen perustuu aina päämiehen tarpeisiin ja toiveisiin. Päämies-malli mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön itsenäisen asumisen. Avustamisessa painopiste on kokonaisvaltaisessa elämänhallinnan tukemisessa, ei ainoastaan kodinhoidollisten taitojen harjoittelussa. Lisää tietoa Päämies-mallista ja henkilökohtaisesta avustajatoiminnasta: Kehittämistoiminta Henkilökohtainen avustajatoiminta Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa toimii henkilökohtaisen avun keskusten kehittämishanke ( ). Hankkeessa perustetaan HAVU-keskuksia, jotka välittävät henkilökohtaisia avustajia. Lisäksi keskukset auttavat työnantajuuteen ja henkilökohtaisena avustajana toimimiseen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen tavoitteena on HAVU-keskuksen 15

17 toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen sekä toimintamallin levittäminen. Lisätietoja HAVU-keskuksista: Kehittämishankkeet Avustajakeskus Sentteri ry välittää vammaisille henkilöille avustajia ja antaa tukea työnantajuuteen. Keskus antaa neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Palveluja annetaan niiden kuntien asukkaille, jotka ovat sitoutuneet taloudellisesti keskuksen toimintaan. Keskus palvelee Helsingin ja Kauniaisten asukkaita, mutta toiminta pyritään levittämään koko maahan. (Tilanne syksyllä 2010) Lisätietoa: Vaasan seudulla toimii avustajakeskus, joka palvelee Vaasan, Mustasaaren ja Maalahden alueella asuvia henkilökohtaisen avustajan työnantajia. Keskus tarjoaa avustajavälitystä sekä ohjausta ja neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoa Vaasan seudun avustajakeskuksesta: Sosiaali ja terveys Projektit ja hankkeet 3.6 Kuljetuspalvelut Henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia voi käyttää joukkoliikennettä, on vammaispalvelulain mukaan subjektiivinen oikeus käyttää kuljetuspalvelua ja tarvittaessa saattajaa työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan matkoilla. Saattajapalvelu järjestetään, jos henkilö tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että taksin tai invataksin kuljettajan apu ei riitä. Kuljetuspalvelun saamiseksi tarvitaan yleensä lääkärintodistus. Kuljetuspalvelun ja/tai henkilökohtaisen avustajan turvin vaikeavammainenkin henkilö pääsee kodin seinien ulkopuolelle. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ja henkilökohtaista avustajaa haetaan sosiaalitoimesta. Henkilökohtaisen avustajan kustannuksista vastaa kunta. Käyttäjältä peritään vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelusta niin sanottu omavastuu. Se perustuu julkisen liikenteen voimassa olevaan maksuun. 3.7 Tulkkauspalvelut Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saaminen edellyttää, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. Tulkkauspalveluja on järjestettävä kuulonäkövammaisille henkilölle vähintään 360 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada vuodessa vähintään 180 tulkkaustuntia. Tulkkauspalvelua voidaan järjestää mainittuja vähimmäistuntimääriä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta /133). Tulkkauspalvelua haetaan Kelasta. 3.8 Edunvalvoja Kehitysvammaiselle henkilölle voidaan hakea edunvalvojaa. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, mikäli hän ei itse kykene valvomaan etuaan 16

18 tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista. Edunvalvojana voi toimia joku omaisista tai läheisistä, tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvojan hakemiseen saa neuvoja ja opastusta maistraatista. Yleinen asumistuki Kela tukee pienituloisten ruokakuntien asumismenoja yleisellä asumistuella. Voit saada yleistä asumistukea vuokra- tai omistusasuntoon. Yli 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyvyn arvioidaan olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu haittaa, avun-, ohjauksen- tai valvonnantarvetta tai erityiskustannuksia. Eläkettä saavan hoitotukea on mahdollisuus saada silloin, kun vamman tai sairauden katsotaan heikentävän kykyä huolehtia itsestä, tehdä välttämättömiä taloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi eläkettä saavan hoitotukea voi hakea, jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu säännöllistä avun tarvetta, ohjauksen tai neuvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia. Eläkettä, asumistukea, vammaistukea ja eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on tilapäinen apu, jota voidaan myöntää sosiaalitoimesta. 3.9 Taloudellinen tuki Asumisen tuet Kun haet Kelalta tukea asumiseen, tarkista ensin, mikä on oikea tuki sinulle ja perheellesi. Yleensä voit saada kerralla vain yhtä asumisen tukea. Lähteet ja lisätietoa: Keskeisiä lakeja - Suomen perustuslaki (731/1999) - Hallintolaki (434/2003) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) - Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) (Kehitysvammalaki) - Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987), muutos (981/2008) (Vammaispalvelulaki) - Sosiaalihuoltolaki (710/1982) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992), muutos (982/2008) - Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta Sosiaaliturvaoppaasta löytyy tietoa kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksista, palveluista sekä tukitoimista ja auttaa hakemaan niitä. Oppaan löydät osoitteesta lakineuvonta Uudistuva vammaispalvelulaki. Sanna Ahola, Jukka-Pekka Konttinen. Assistentti.info INFO sarja nro 6. 17

19 Jee jee Käpytikka oma koti aikuistaa Markus Kemppi, 20, kirjoittaa: Käpytikka on kiva paikka asua ystävien, kavereiden kanssa. Jee jee Käpytikka. Hän muutti lapsuudenkodistaan omaan kotiin noin vuosi sitten. Tuntojaan muutosta ja Käpytikasta hän on tallentanut kirjoittamalla. Sä olet vuoden aikana aikuistunut ja miehistynyt tosi paljon, Markuksen äiti Inkeri Kemppi sanoo pojalleen. Aikuistuminen ja miehistyminen tarkoittavat esimerkiksi sitä, että Markus pitää huolen asioistaan. Sä myös osaat käyttäytyä ja odottaa vuoroasi. Haastattelussakin Markus korostaa, että jokaisen on annettava sanoa asiansa loppuun. Markus ei enää soittele kotiin yhtä usein kuin vuosi sitten, jolloin puheluja saattoi tulla yölläkin. Nyt voi mennä useita päiviä puheluitta. Vanhemmat eivät myöskään jää yökylään Markukselle. Käymme Markuksen luona noin kerran viikossa, ja joskus hän käy meillä yökylässä, muttei viivy pitkään, koska normaali arki on säilytettävä, Inkeri kertoo. Muuton edellä sekä Inkeri että Markus jännittivät. Mä tärisin, Markus kuvailee. Edessä oli paljon uutta: lapsuudenkodista lähteminen, omakotitalon vaihtuminen kerrostaloon, uusi kaupunginosa ja muu ympäristö, uusi henkilökunta, uudet reitit. Jännitykseen auttoi keskusteleminen. Keskustelin äidin, isän, siskon, serkun ja työntekijöiden kanssa, ja meillä on myös omat ohjaajat, Markus kertoo. Jännitystä lievensi sekin, että osa Käpytikan asukkaista oli entuudestaan tuttuja. Lisäksi Markus harjoitteli omassa kodissa asumiseen liittyviä asioita Lyhdyssä. Tehtiin ruokaa ohjaajien kanssa. Siivosin ja pesin pyykkiä. Käpytikassa hän tarvitsi alussa hieman ohjausta siivoamiseen. Nyt räteissä on värikoodit, mikä tuo työhön järjestystä. Keltainen on tiskiliina, sininen pölyliina ja punainen vessan siivoukseen. Mä olen kova siivoamaan, Markus kertoo. Siivous liittyy myös Markuksen ammattihaaveisiin. Mä menen töihin ja siivoan ammatikseni. Ja pidän huolta kunnostani. Ruokaa Markuksen ei tarvitse laittaa. Käpytikassa on oma emäntä. Aamupala ja päivällinen syödään yhteisissä tiloissa, ja viikonloppuisin ohjaajat tekevät ruoan. Iltapalan syön omassa kodissa, Markus kertoo. Inkerin mielestä järjestely on hyvä. Näin asukkaat syövät terveellistä ruokaa, ja minusta on myös mukavaa, että henkilökunta näkee Markuksen aamuisin, kun hän käy aamupalalla. Markus on sosiaalinen nuorimies, mutta silti Käpytikassa asumisessa on parasta oma rauha. Parasta on tää lämmin ihana koti, saa rauhassa elää, hän sanoo. Kotona hän harrastaa kirjoittamista ja soittamista. Yhteisissä tiloissa Käpytikka-talon ylimmässä kerroksessa on karaokelaitteet, mikä sopii laulamisesta pitävälle Markukselle loistavasti. Näissä tiloissa Markus on järjestänyt syntymäpäiväjuhlansakin. Käpytikassa sijaitsevat kodit on tarkoitettu elinikäisiksi. Asun täällä keski-ikään ja vanhuuteen, Markus kertoo. Vanhana saan enemmän apua, jos tarvitsen. Inkerille 18

20 Markuksen kodin elinikäisyys on suuri asia. Voin kuolla rauhassa, koska olen nähnyt, että Markus kehittyy ja pärjää, ja tiedän, että hänestä pidetään huolta. Inkeri Kempistä on myös tärkeää, että Markus pääsi muuttamaan kotoaan samalla tavalla kuin sisaruksensakin, 19-vuotiaana. Eroprosessissa on nyt pahin takana. Me vanhemmat huolehdimme Markuksen raha- ja muista asioista, mutta silti meillä on vapaus elää omaa elämäämme. Monen palan peli Käpytikka on toiminut puolitoista vuotta. Se on kerrostalo, jossa asuu 20 nuorta aikuista. Talon rakennutti kehitysvammaisten lasten vanhempien perustama Käpytikka ry. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa Käpytikka ry:hyn. Helsingin Kaupunki maksaa Aspa Palvelu Oy:n tuottaman palvelun. Työntekijät ovat Aspan palveluksessa. Asumispalveluvastaava Eveliina Nyholm kuvaa Käpytikan käynnistämistä isoksi prosessiksi, jossa on ollut pakko keskittyä yhteen alueeseen kerrallaan. Kokonaisuus on päivä päivältä selkeämpi, asukkaat ja heidän tarpeensa yhä tutumpia. Olemme mielestäni onnistuneet siinä, että asukkaat ovat asettuneet hienosti omiin koteihinsa ja heillä on hyvä turvallisuuden tunne, sekä siinä, että asukkaiden ja henkilökunnan vuorovaikutus on hyvällä tasolla, Eveliina Nyholm arvioi. Työntekijöiden vaihtuvuus on ollut pientä, mikä on hyvä paitsi työyhteisön myös asukkaiden näkökulmasta. Kehityskaari kokonaisuudessaan on ollut vahva. Eveliina Nyholmin mukaan seuraava ajankohtainen keskittymisen kohde on asukkaiden yhteisöllisyyden kehittäminen. Lisäksi yhteistyötä omaisten kanssa halutaan kehittää. Kokonaistavoitteena on asukkaiden oman äänen esille nouseminen. Haluamme vastuuttaa nuoriamme omasta elämästään. Esimerkiksi viikoittainen asukasfoorumi Käpyturska toimii nyt melko ohjaajavetoisesti, ja se pitäisi saada nuorten omaksi jutuksi. Lisäksi talon toiminnassa pitää huomata muutkin kohdat, joissa nuoret voivat ottaa vastuuta, omien kykyjensä mukaan. Käpytikka perustuu elinkaariajatteluun, mikä ennen pitkää tuo omat haasteensa palveluille. Nuoremme eivät enää vuoden päästä ole nuoria, vaan keski-ikäisiä, ja heidän tarpeiden muuttuessa myös palveluiden täytyy kehittyä ja muuttua. Teksti Tuula Puranen 19

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaalijohtaja, Arja Heikkinen, Oulun kaupunki

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaalijohtaja, Arja Heikkinen, Oulun kaupunki Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Sosiaalijohtaja, Arja Heikkinen, Oulun kaupunki YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Edellyttää vammaisten ihmisten tasa-arvoisuutta,

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET Muuttovalmennuksessa muuttaja, läheiset ja työntekijät valmistautuvat muutokseen, onnistuneeseen muuttoon Arja Haapio 6.4.2017 Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Vammaispalvelulaki uudistuu

Vammaispalvelulaki uudistuu 1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

Yksilöllistä elämää yhdessä

Yksilöllistä elämää yhdessä Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Aarne Rajalahti

Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Aarne Rajalahti Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta Aarne Rajalahti Henkilökohtaisen avun tarkoitus Auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan omassa elämässään Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA

PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Parkanon kaupunki Perusturvaosasto KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2018 ALKAEN (Petu yta 14.12.2017 ) KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANON-KIHNIÖN

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen

Lisätiedot

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * * *** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Sampoharjun ryhmäkoti

Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti sijaitsee Vaajakosken keskustassa, osoitteessa Vesmannintie 7. Kiinteistö on valmistunut joulukuussa 2018. Samassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen. Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen. Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Sivu 1/5 Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma on asiakkaan tai asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa yhteistyössä tehty yhteenveto hänen elämänsä tämänhetkisestä tilanteesta ja mahdollisesta uusien palveluiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.

Lisätiedot

TERVETULOA KOTIKAAREEN

TERVETULOA KOTIKAAREEN TERVETULOA KOTIKAAREEN TUETTU IKÄIHMISTEN ASUMINEN Tuettu ikäihmisten asuminen on kotihoitoon rinnastettavaa palvelua niille asiakkaille, jotka eivät enää selviydy kotonaan kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Laitoksesta omaan kotiin

Laitoksesta omaan kotiin Laitoksesta omaan kotiin tietoa muuttajan läheisille Tays kehitysvammahuolto 2013 Muuton tukiryhmä Mari Ikonen Maria Pyykkönen Projektisuunnittelija Liisa Lindberg 1 1. Miksi muutetaan ja mihin?... 3 1.1

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Marjo Rikkinen 2016

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Marjo Rikkinen 2016 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Marjo Rikkinen 2016 Millaisiin kysymyksiin esitys hakee vastauksia Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Miksi kannattaa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto

Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto OPAS HENKILÖKOHTAISEN AVUN HAKIJALLE Henkilökohtainen apu mahdollistaa yhdenvertaisuuden muiden kanssa Vammaispalvelulaki oikeuttaa henkilökohtaisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Sanna Ahola, erityisasiantuntija, OTK 8.12.2017 Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus / Sanna Ahola 1 Sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tavoitteet Sosiaalihuollon

Lisätiedot