Omaa kotia kohti. Susanna Paavilainen, Vantaa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaa kotia kohti. Susanna Paavilainen, Vantaa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry"

Transkriptio

1 Omaa kotia kohti Susanna Paavilainen, Vantaa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Omaa kotia kohti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

3 Marko Metsähonkala, Kyröskoski Omaa kotia kohti ISBN Tekstit Maritta Ekmark, Susanna Heiniluoma, Irma Huotari, Sanna Leino ja Tuula Puranen Kuvat Asumisen arkea ja unelmia julistekilpailu 2009 (Asuntoja asunnottomille! -projekti 2009) Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi 2010 Taitto Mac&Me Kustantaja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51, Tampere Keskus

4 Omaa kotia kohti Oma koti on elämän tärkeimpiä asioita. Omaan kotiin ja asumiseen liittyvät kysymykset tulevat ajankohtaiseksi, kun on aika muuttaa pois lapsuudenkodista. Itsenäistyminen on suuri elämänmuutos muuttajalle ja läheisille. On tärkeää löytää sellaista tietoa, joka auttaa muutoksessa. Tieto helpottaa asioiden järjestämistä ja tunteiden käsittelyä. Tämä opas antaa perustietoa asumisesta ja muuttamisesta ja kertoo, mistä löydät lisätietoa eri aiheista. Oppaan liitteenä on myös Matkallesi omaa kotia kohti - lomake. Sen avulla voit miettiä elämääsi nykytilanteessa ja tulevaisuudessa. Lomakkeen kysymykset auttavat miettimään, millaisia tarpeita ja toiveita sinulla on. Lomaketta voi käyttää apuna myös palveluita suunniteltaessa. Omaa kotia kohti -opas perustuu vuoden 2010 tietoihin ja lainsäädäntöön. Omaa kotia kohti -opas on tuotettu Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Asuntoja asunnottomille! -projektissa. Projekti toimi Raha-automaattiyhdistyksen tuella Kainuussa, Satakunnassa ja Uudellamaalla vuosina Timo Litja, Leppäkoski

5 Sisältö 1 Johdanto Omaa elämää suunnittelemassa 2.1 Oman elämänsä asiantuntija Kaikilla on oikeus kasvaa oikeus kasvaa aikuiseksi Oikeus omaan kotiin 3.1 Erityishuolto-ohjelma Mikä on palvelusuunnitelma Vahvuudet suunnittelun lähtökohtana Laki velvoittaa järjestämään kehitysvammaisen asumisen Ryhmämuotoisen asumisen kustannukset Henkilökohtainen apu ja tuki asumisessa Esimerkkejä henkilökohtaisen avun järjestämisestä Kuljetuspalvelut Tulkkauspalvelut Edunvalvoja Taloudellinen tuki Millainen on hyvä asunto? 4.1 Laatua asumiseen Erilaisia asumisen ratkaisuja Millainen on hyvä koti Valmistautuminen muuttoon 5.1 Itsenäistymistä ja omaa elämää voi harjoitella asumisvalmennuksen avulla Muutto edessä? Vertaistukea muutokseen Tukea omatoimisuuteen ja osallisuuteen 6.1 Vuorovaikutuksen merkitys Selkokieli vuorovaikutuksessa Keskustelumatto apuna kommunikoinnissa Tietoa selkokielellä Tuettu päätöksenteko Miten voi vaikuttaa? Miksi kannattaa kysyä miksi?...51 LIITE Matkallesi omaa kotia kohti -lomake Kokemuksia elävästä elämästä löydät seuraavilta sivuilta: Jee jee Käpytikka oma koti aikuistaa Arvojen pitää välittyä jo kosketuksesta Ominaisuuksia, joita henkilökunnalla tulisi olla Oma ulko-ovi viestii yksityiselämästä Noora muutti omaan kotiin 19-vuotiaana Koti viihtyisä tukikohta meneväiselle Tuulalle....40

6 1 Johdanto Kehitysvammaisten ihmisten asumisessa painotetaan yhä enemmän asumisen yksilöllisyyttä. Kun kehitysvammainen ihminen muuttaa pois laitoksesta tai lapsuudenkodista, on tärkeää, että hänen uusi kotinsa vastaa juuri hänen toiveitaan ja tarpeitaan. Lisäksi on muistettava, että asumismuodon tarve voi muuttua, jos elämäntilanne muuttuu. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus vaihtaa asuntoa niin halutessaan. Asumisen yksilöllisyys haastaa perinteisen ajattelun kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja elämästä. Esimerkiksi asumispalveluja suunniteltaessa tulee erottaa toisistaan asunto ja asumiseen tarvittava tuki. Asunto on tietty paikka, jossa asukas pystyy asumaan tuen ja erilaisten palvelujen avulla. Asunto, palvelut ja tuki ovat kokonaisuus, joka avulla kehitysvammainen ihminen pystyy elämään mielekästä ja hyvää elämää. Kehitysvammaisten asumista ei pidä ajatella pelkästään täyden palvelun palvelukotien rakentamisena ja tukiratkaisuina, jotka tarjotaan samanlaisina kaikille asukkaille. Tärkeintä on löytää kullekin kehitysvammaiselle henkilölle sopiva asunto ja suunnitella tukiverkosto ja palvelut vastaamaan hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Yksilöllisyys asumisessa tarkoittaa myös mahdollisuutta saada tukea uusien asioiden ja arjen taitojen oppimiseen. Kaikki ihmiset oppivat uusia asioita ja taitoja omassa tahdissaan ja omalla tavallaan. Suomessa siirryttiin laitospainotteisuudesta kohti yksilöllistä asumista sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön myötä (Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen, Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73). Valtioneuvosto julkisti tammikuussa 2010 ohjelman kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja laitoshoidon hajauttamisesta. Ohjelma vahvistaa entisestään asumisen suunnittelun yksilöllisyyttä. Asumisen yksilöllisyyden taustalla on myös YK:n ihmisoikeussopimus vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Sopimuksen mukaan vammaisilla ihmisillä on oikeus valita missä ja kenen kanssa he asuvat. Heillä pitää myös olla mahdollisuus riittäviin tukipalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Meillä jokaisella on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita. 5

7 Kuka Päättää? Petri Lehtonen, Kirkkonummi 6

8 2 Omaa elämää suunnittelemassa Lapsuudenkodista itsenäistymisen pitää tapahtua nuorelle itselleen parhaiten sopivaan aikaan. Itsenäistymistä ja tulevaisuuden asumista kannattaa kuitenkin miettiä viimeistään peruskoulun viimeisinä vuosina. Muutto saattaa tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen yhteydessä. Nuoren itsenäistyminen vaatii aikaa ja kypsyttelyä kaikilta perheenjäseniltä. Itsenäistyminen vaikuttaa ihmissuhteisiin. Itsenäistyvä nuori ja hänen läheisensä voivat tarvita tukea. Itsenäistyminen johtaa myös elinympäristön muutoksiin, koska oma asunto on usein jossain muualla kuin lapsuudenkodin vieressä. Varhainen suunnittelu tarjoaa valmistautumisaikaa muutoksiin ennen käytännön askelten ottamista. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan usein välttää äkkinäiset, liian nopeasti eteen tulevat ratkaisut. Ajoissa aloitettu asumisen suunnittelu helpottaa myös palveluita järjestävien kuntien työtä. Kun tulevista tarpeista tiedetään hyvissä ajoin, palvelujen oikea-aikainen toteuttaminen on helpompaa. 2.1 Oman elämänsä asiantuntija Meillä kaikilla on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita. Kehitysvammainen ihminen tarvitsee lähi-ihmisiltään rohkaisua ja hyväksyntää kehittyäkseen oman elämänsä asiantuntijaksi. Lähipiirin hyväksyntä ja kannustus rohkaisevat oman mielipiteen ilmaisemiseen. Läheisten tuki ja asiantuntijuus ovat usein hyvin tärkeitä erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle, kun hän suunnittelee omaa elämäänsä. Läheisten rooli on erityisen suuri, jos nuori ei kommunikoi puhumalla eikä hänellä ole yhteistä kommunikaatiokeinoa työntekijöiden kanssa. Tällöin läheinen voi toimia hänen viestiensä tulkitsijana eri elämän tilanteissa. 2.2 Kaikilla on oikeus kasvaa aikuiseksi Elämään kuuluu siirtyminen vaiheesta toiseen. Elämänkaari-näkökulman mukaan ihminen ei valmistu missään elämänsä vaiheessa, vaan hänen käyttäytymisensä, ajattelutapansa ja tunteensa muuttuvat läpi elämän. Jokaisen elämä on omanlaisensa, mutta kaikkien lapsuutta seuraa nuoruus, nuoruutta aikuisuus ja aikuisuutta ikääntyminen. Kaikki vaiheet sisältävät yksilöllisiä olosuhteita, elämäntilanteita ja valintoja. Siirtyminen nuoruudesta aikuisuuteen on yksi suurimmista siirtymävaiheista. Joskus kehitysvammaista henkilöä kohdellaan lapsena läpi elämän, ja kehitysvammaisten aikuisten taitoja ja toimintakykyä verrataan tietyn ikäisiin lapsiin. Voidaan sanoa esimerkiksi: Hän on 25-vuotias, mutta 3-vuotiaan tasolla. Aikuisen ihmisen leimaaminen lapseksi mitätöi hänen oikeutensa aikuiseen elämään ja niihin valintoihin, jotka siihen kuuluvat. Vammaisilla ihmisillä on sama oi- 7

9 keus kasvaa ja kehittyä lapsesta nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi kuin muillakin. On tärkeää, että nuoren toiveista, ajatuksista ja mielipiteistä välitetään ja hän kokee tekemisellään olevan merkitystä. Muuten hänestä voi tulla aloitekyvytön ja avuton. Jos kehitysvammaiselta nuorelta ei odoteta eikä vaadita samanlaista käyttäytymistä ja suoriutumista kuin muilta hänen ikäisiltään, hän saattaa jäädä sivulliseksi omassa elämässään. Aikuisen rooli jää ehkä omaksumatta. Vammaisen nuoren lähipiirin tehtävä on tukea hänen persoonallisuutensa ja minäkäsityksensä kehittymistä. Näin hän voi oppia tekemään valintoja ja päätöksiä omien mieltymystensä mukaisesti. Nuoren oman päätösvallan lisääminen saattaa tuntua vanhemmista vaikealta ja pelottavalta. Vanhemmat ovat tottuneet huolehtimaan lapsen asioista, ja huoli nuoren selviytymisestä ja pärjäämisestä on suuri. Kehitysvammaisten nuorten vanhempia tulee rohkaista ja tukea antamaan nuorelle mahdollisuus irtaantumiseen ja aikuistumiseen. Tiina kissa jouduttiin antamaan pois kun muutettiin asuntolaan. Se oli kamalaa. Mies 53 v. Lähteet: Sissala, R SAATTAEN VAIHDETTUNA Kehitysvammaisen nuoren siirtymävaihe erityisammattikoulun kontekstissa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto Eskolin, S Kehitysvammaisten nuorten itsenäistyminen Lounatuulen palvelukodissa. Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. 8

10 Oman elämän asiantuntija Jaakko Kortesalmi, Ranua 9

11 3 Oikeus omaan kotiin Oikeus yksilölliseen asumiseen on perusteltavissa Suomen vahvalla sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllä. Myös Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista puolustaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksia yksilölliseen asumiseen. Suomen perustuslakiin on kirjattu kaikille kuuluvat perusoikeudet. Lisäksi laki määrittelee, mitkä perusoikeuksien toteuttamisessa ovat julkisen vallan eli valtion ja kuntien tehtäviä. Perusoikeuksia ovat muun muassa yhdenvertaisuus, oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus ja yksityiselämän suoja. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää vammaisten ihmisten tasa-arvoisuutta, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä ja osallisuutta sekä korostaa mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Yleissopimukseen artiklaan 19 on kirjattu itsenäisestä elämästä ja osallisuudesta yhteisöön seuraavasti: Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Vammaisten henkilöiden saatavissa on valikoima kotiin annettavia palveluja sekä asumis- ja laitospalveluja ja muita yhteiskunnan tukipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä. Koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan. Vaikka Suomi ei ole vielä ratifioinut sopimusta (2010), sitä on noudatettava. Oikeudet on jo aikaisemmin kirjattu muihin ihmisoikeussopimuksiin. 3.1 Erityishuolto-ohjelma Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon 10

12 tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (34 ) EHO. Ohjelmassa on mainittava ne palvelut, jotka henkilö kehitysvammalain mukaan saa. Erityishuolto-ohjelma voi olla osa palvelusuunnitelmaa. EHO sisältää tiedot siitä, miten henkilön erityishuolto toteutetaan. Lisäksi siinä kerrotaan, milloin erityishuolto-ohjelma on viimeistään tarkistettava. Lisäksi asiakkaalle pitäisi laatia sosiaalihuollon asiakaslain mukainen palvelu-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelma. Tällöin myös selvitetään, mistä palveluista asiakkaalta peritään maksu ja mitkä palvelut annetaan maksutta erityishuoltona. Erityishuolto-ohjelma ei ole sama asia kuin vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma. EHO eroaa palvelusuunnitelmasta siten, että erityishuoltoohjelmaan voidaan hakea muutosta aluehallintovirastolta (ent. lääninhallitus), mikäli henkilö itse, hänen holhoojansa tai muu huoltajansa taikka sosiaalilautakunta katsoo, ettei erityishuolto-ohjelma ole tarkoituksenmukainen. Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta Erityishuolto-ohjelma tehdään yhdessä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Erityishuolto-ohjelman tekemiseen löydät mallin osoitteesta: (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519) 3.2 Mikä on palvelusuunnitelma? Lain mukaan henkilölle on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma sosiaalihuoltoa toteutettaessa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 812/2000 7) Suunnitelma on viranomaisen tekemä hallintopäätös eikä se ole oikeudellisesti sitova. Palvelusuunnitelma kannattaa ajatella toimintasuunnitelmaksi, joka ohjaa asiakasta ja sosiaalihuollon toteuttajaa. Se on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen ihminen tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Palvelusuunnitelmaan kirjattuja palveluja haetaan erillisellä hakemuksella. Hakemuksen pohjana käytetään palvelusuunnitelmaa. Palvelusuunnitelma vaikuttaa viranomaisen päätöksentekoon, koska palveluiden tarve on selvitetty palvelusuunnitelmassa. Kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma, hänelle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hänen toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa tulee huomioida. Palveluntarve on tärkeää kirjata palvelusuunnitelmaan, vaikkei palvelua heti saisikaan. Merkintä on osoituksena yhteisesti todetusta tarpeesta, johon kunnan tulee myöhemmin vastata. Palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata tarpeita esimerkiksi seuraavissa palveluissa ja tukitoimissa: asuntoon liittyvät palvelut, kuten asunnomuutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, henkilökohtaiseen apuun liittyvät palvelut, kuten palveluasuminen, henkilökohtainen avustaja, kotipalvelu, ja niin edelleen, liikkumiseen liittyvät palvelut, kuten kuljetus- 11

13 palvelut ja saattajapalvelu, tulkkipalvelut, apuvälineet, muut asiakkaan tarvitsemat tukitoimet esimerkiksi opiskelussa, työssäkäynnissä ja harrastuksissa. Palvelusuunnitelmaa on tarkistettava asiakkaan tarpeiden tai olosuhteiden muuttuessa sekä muutoinkin säännöllisesti kahden kolmen vuoden välein. Ennen palvelusuunnitelman allekirjoittamista kannattaa vielä tarkistaa, että siihen on kirjattu kaikki ne palvelut ja asiat, joista on suullisesti sovittu. Palvelusuunnitelma tehdään kunnan sosiaalitoimen edustajan kanssa. Lisätietoja palvelujen suunnittelemisesta saat kotikuntasi sosiaalitoimen vammaispalvelun työntekijältä. Kuntoutussuunnitelma on henkilön kuntoutumisen kokonaisjärjestelyjen tueksi laadittu kirjallinen, usein lakisääteinen, asiakirja, jossa luetellaan kuntoutustutkimuksen ja kuntoutujan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päätetyt tarpeelliset toimenpiteet aikatauluineen ja toteutusvastuineen. 3.3 Vahvuudet suunnittelun lähtökohtana Palvelusuunnittelussa kannattaa miettiä kehitysvammaisen nuoren tulevaisuutta hänen vahvuuksiensa kautta. Mitä osaan? Missä olen hyvä? Mitä haluan oppia? Mihin tarvitsen tukea, jotta voisin elää elämääni itse haluamallani tavalla? Esimerkiksi tällaiset kysymykset johdattelevat suunnittelua vahvuuksien suuntaan. Uuden elämänvaiheen lähestyessä on hyvä miettiä, millaisista asioista ja tekemisistä arkielämä muodostuu. Mitä teen aamuisin/päivisin/iltaisin? Pohdiskelu auttaa selvittämään tuen tarpeita ja auttaa myös asumisen ja tuen suunnittelussa. Vuorokausikello on yksi keino havainnollistaa, mitä henkilö kunakin päivänä tekee. Kellon voi piirtää paperille ja jakaa tuntien mukaisiin lohkoihin. Päivän rytmi, askareet, tekemiset ja menemiset sijoitetaan vuorokausikelloon omalle kohdalleen. Vuorokausikellossa kannattaa huomioida vuodenaikojen vaihtelut. Esimerkiksi harrastukset voivat olla erilaisia kesällä ja talvella. Vuorokausikelloa tehtäessä on tärkeää miettiä myös niitä asioita, joita henkilö ei juuri nyt tee, mutta joita haluaa tehdä jossain vaiheessa elämää. Toiveet voi koota vuorokausikellon yhteyteen. Samalla mietitään, milloin ja miten tavoitteet toteutetaan. Elämää ja palveluita suunniteltaessa voidaan hyödyntää yksilökeskeisen suunnittelun välineitä. Kartta, polku ja muut yksilöllisen suunnittelun työvälineet tukevat henkilön oman elämän ja asumisen suunnittelua hänen omien toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta. Näihin välineisiin voit tutustua esimerkiksi Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tekemän yksilökeskeisen elämänsuunnittelu oppaan avulla. Opas julkaistaan 2011 alussa. Lisätietoja löydät tai Mikäli yksilökeskeisen suunnittelun välineet eivät vielä ole käytössä oman kuntasi palvelusuunnittelussa, voit pyytää palvelusuunnitteluun osallistuvia henkilöitä tutustumaan niihin ja ehdottaa niiden käyttöä palvelusuunnitelman tekemisessä. 12

14 Oppaan lopusta löytyy Matkallesi omaa kotia kohti -lomake. Sen avulla nuori ja hänen läheisensä voivat miettiä nuoren elämää nyt ja tulevaisuudessa. Lomaketta voi käyttää myös tilaisuudessa, jossa palvelusuunnitelma tehdään. Tukea ja palveluita suunniteltaessa puhutaan kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä elämästä. Siksi kannattaa käyttää Me Itse ry:n palvelusuunnittelun eettisiä ohjeita. Tämän oppaan lopussa on Matkallesi omaa kotia kohti -lomake. Sitä kannattaa hyödyntää ennen palvelusuunnitelman tekoa. Palvelusuunnitelman tekeminen on tilaisuus, jonka keskipisteenä on tukea tarvitseva nuori ja hänen läheisensä. Heidän on saatava päättää, keitä suunnittelupalaveriin osallistuu. Keskustelu nuoren elämästä on helpompaa, jos mukana ovat perheelle tutuimmat ja suunnittelun kannalta välttämättömimmät työntekijät ja muut henkilöt. Kun tilaisuus on mahdollisimman miellyttävä ja kannustava, avoin keskustelu on mahdollisimman helppoa. Hyvä ilmapiiri syntyy usein parhaimmin kodissa tai muussa sellaisessa paikassa, jonka nuori tuntee luontevaksi ympäristökseen. Palvelusuunnitelmaa kannattaa päivittää asumiseen liittyvillä asioilla viimeistään vuotiaana. Palvelusuunnitelma-asioita hoitavat kunnissa vammaispalvelujen tai kehitysvammahuollon palveluohjaajat, avohuollon ohjaajat tai sosiaalityöntekijät. Palvelusuunnittelun eettiset ohjeet Päämies voi valita henkilöt, jotka osallistuvat suunnitelmapalaveriin. Valitaan hiljainen paikka. Käytetään ymmärrettävää kieltä. Aikaa niin paljon, kuin tarvitaan. Kerrotaan etukäteen, mitä palvelusuunnitelma tarkoittaa, jotta henkilö voi valmistautua. Kannustetaan päämiestä puhumaan. Avustaja avustaa, tulkki tulkkaa, ei puhu puolesta. Puhutaan päämiehelle. Annetaan päämiehelle puheenvuoro. Puhutellaan päämiestä etunimellä. Pysytään asiassa. Kunnioitetaan mielipidettä. Autetaan päämiestä huomion kiinnittämisessä palaveriin. Ei laiteta sanoja päämiehen suuhun. Kysytään lupa päämieheltä suunnitelman eteenpäin viemiseen. Ollaan realisteja. (Me Itse ry 2009) 13

15 Lähteet ja lisätietoa: Jaatisvinkit Sosiaaliturva Palvelusuunnitelma, Juha-Pekka Konttinen. Assistentti.info. INFO sarja nro Laki velvoittaa järjestämään kehitysvammaisen asumisen Kunnan tulee järjestää kehitysvammaisen henkilön asuminen joko kehitysvammalain tai vammaispalvelulain nojalla. Tärkeintä on, että asumispalvelut järjestetään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen on subjektiivinen oikeus. Jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa asumispalvelut kehitysvammalain perusteella, sillä laki ei edellytä vaikeavammaisuutta. Asumispalvelut järjestetään ensisijaisesti vammaispalvelulain perusteella. Mikäli henkilö ei saa riittäviä palveluita vammaispalvelulain perusteella, hänellä on oikeus saada tarvitsemansa palvelut kehitysvammalain mukaan. Pääperiaatteena on, että henkilö maksaa itse asumiseensa liittyvät normaalit menot. Erilaiset palvelut ja tukitoimet, joita vammainen henkilö tarvitsee asumisen järjestämisen turvaamiseksi, tulevat kunnan maksettaviksi, eikä vammaiselta henkilöltä voida periä niistä palvelu- tai muita maksuja. Sekä vammaispalvelulain että kehitysvammalain nojalla järjestettävät asumisen tukipalvelut, joita henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä, ovat hänelle maksuttomia. Tällaisia palveluita ovat muun muassa ruuanlaitossa, syömisessä, siivouksessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa ja asioilla käymisessä avustaminen. Maksuttomuus perustuu sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulakiin Ryhmämuotoisen asumisen kustannukset Asuessaan palvelu- tai hoitokodissa tai muussa avohuollon toimin järjestetyssä asunnossa kehitysvammaiset ihmiset maksavat elämisen perusmenot samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Kehitysvammaiset ihmiset maksavat vuokransa, sähkön, veden, lääkkeensä, harrastuksensa ja vaatteensa. Menoista, jotka koostuvat esimerkiksi ruoasta, yhteisten tilojen siivoukseen käytettävistä pesuaineista, yhteisesti tilatuista lehdistä ja yhteisestä televisiosta, käytetään usein nimitystä ylläpitomaksu. Ylläpitoa ei ole esimerkiksi turva-, siivous- tai saattajapalvelu. Asumisen tukipalvelut kuten siivous, peseytyminen, ruuan valmistaminen tai apu syömisessä ovat asukkaalle maksuttomia silloin, kun ne ovat asukkaalle välttämättömiä arjesta selviytymiseen (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista /734). Tv-lupa on tukiasunnossa asuvalle kehitysvammaiselle maksuton. Sen sijaan palvelutaloissa asuvien henkilöiden pitää maksaa tv-lupa, jos heillä on televisio. Maksua ei tarvitse maksaa silloin, kun henkilö asuu 14

16 yksin tai toisen henkilön kanssa kunnan, kehitysvammayhdistyksen tai yksityisen yrityksen ylläpitämässä tukiasunnossa tai asuntolassa. Hän saa käyttää omaa vastaanotintaan maksutta. (Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 745/ ) 3.5 Henkilökohtainen apu ja tuki asumisessa Henkilökohtainen avustaja on vaikeavammaiselle ihmiselle subjektiivinen oikeus silloin, kun laissa säädetyt kriteerit täyttyvät. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä tai opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä kotona tai kodin ulkopuolella. Vaikeavammaisen henkilön harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitoon henkilökohtaista apua voidaan myöntää vuoden 2011 alusta vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Asumisen yhteydessä henkilökohtainen tuki voi olla tukea asumisen ja kotiaskareiden hoitoon (esimerkiksi kaupassa käynti, siivous), tukea asioiden hoitoon, vaatetukseen, ruokailuun, hygieniaan ja terveydenhoitoon, tukea henkilön omien valintojen ja päätösten tekemiseen. Palveluasumisen piirissä oleva henkilö voi hakea henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastamiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja yhteiskuntaan osallistumiseen liittyviin asioihin. Henkilökohtaista avustajaa haetaan kotikunnan sosiaalitoimen vammaispalveluista. Lisätietoa henkilökohtaisesta avusta saat Kynnys ry:n sivuilta: Assistentti.info Henkilökohtainen apu Esimerkkejä henkilökohtaisen avun järjestämisestä Harjavallassa toimii Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämä Päämies-malli. Mallin tavoite on mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön eli päämiehen oman näköinen elämä omassa asunnossa henkilökohtaisen avustajan tukemana. Avustaminen perustuu aina päämiehen tarpeisiin ja toiveisiin. Päämies-malli mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön itsenäisen asumisen. Avustamisessa painopiste on kokonaisvaltaisessa elämänhallinnan tukemisessa, ei ainoastaan kodinhoidollisten taitojen harjoittelussa. Lisää tietoa Päämies-mallista ja henkilökohtaisesta avustajatoiminnasta: Kehittämistoiminta Henkilökohtainen avustajatoiminta Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa toimii henkilökohtaisen avun keskusten kehittämishanke ( ). Hankkeessa perustetaan HAVU-keskuksia, jotka välittävät henkilökohtaisia avustajia. Lisäksi keskukset auttavat työnantajuuteen ja henkilökohtaisena avustajana toimimiseen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen tavoitteena on HAVU-keskuksen 15

17 toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen sekä toimintamallin levittäminen. Lisätietoja HAVU-keskuksista: Kehittämishankkeet Avustajakeskus Sentteri ry välittää vammaisille henkilöille avustajia ja antaa tukea työnantajuuteen. Keskus antaa neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Palveluja annetaan niiden kuntien asukkaille, jotka ovat sitoutuneet taloudellisesti keskuksen toimintaan. Keskus palvelee Helsingin ja Kauniaisten asukkaita, mutta toiminta pyritään levittämään koko maahan. (Tilanne syksyllä 2010) Lisätietoa: Vaasan seudulla toimii avustajakeskus, joka palvelee Vaasan, Mustasaaren ja Maalahden alueella asuvia henkilökohtaisen avustajan työnantajia. Keskus tarjoaa avustajavälitystä sekä ohjausta ja neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoa Vaasan seudun avustajakeskuksesta: Sosiaali ja terveys Projektit ja hankkeet 3.6 Kuljetuspalvelut Henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia voi käyttää joukkoliikennettä, on vammaispalvelulain mukaan subjektiivinen oikeus käyttää kuljetuspalvelua ja tarvittaessa saattajaa työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan matkoilla. Saattajapalvelu järjestetään, jos henkilö tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että taksin tai invataksin kuljettajan apu ei riitä. Kuljetuspalvelun saamiseksi tarvitaan yleensä lääkärintodistus. Kuljetuspalvelun ja/tai henkilökohtaisen avustajan turvin vaikeavammainenkin henkilö pääsee kodin seinien ulkopuolelle. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ja henkilökohtaista avustajaa haetaan sosiaalitoimesta. Henkilökohtaisen avustajan kustannuksista vastaa kunta. Käyttäjältä peritään vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelusta niin sanottu omavastuu. Se perustuu julkisen liikenteen voimassa olevaan maksuun. 3.7 Tulkkauspalvelut Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saaminen edellyttää, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. Tulkkauspalveluja on järjestettävä kuulonäkövammaisille henkilölle vähintään 360 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada vuodessa vähintään 180 tulkkaustuntia. Tulkkauspalvelua voidaan järjestää mainittuja vähimmäistuntimääriä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta /133). Tulkkauspalvelua haetaan Kelasta. 3.8 Edunvalvoja Kehitysvammaiselle henkilölle voidaan hakea edunvalvojaa. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, mikäli hän ei itse kykene valvomaan etuaan 16

18 tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista. Edunvalvojana voi toimia joku omaisista tai läheisistä, tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvojan hakemiseen saa neuvoja ja opastusta maistraatista. Yleinen asumistuki Kela tukee pienituloisten ruokakuntien asumismenoja yleisellä asumistuella. Voit saada yleistä asumistukea vuokra- tai omistusasuntoon. Yli 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyvyn arvioidaan olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu haittaa, avun-, ohjauksen- tai valvonnantarvetta tai erityiskustannuksia. Eläkettä saavan hoitotukea on mahdollisuus saada silloin, kun vamman tai sairauden katsotaan heikentävän kykyä huolehtia itsestä, tehdä välttämättömiä taloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi eläkettä saavan hoitotukea voi hakea, jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu säännöllistä avun tarvetta, ohjauksen tai neuvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia. Eläkettä, asumistukea, vammaistukea ja eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on tilapäinen apu, jota voidaan myöntää sosiaalitoimesta. 3.9 Taloudellinen tuki Asumisen tuet Kun haet Kelalta tukea asumiseen, tarkista ensin, mikä on oikea tuki sinulle ja perheellesi. Yleensä voit saada kerralla vain yhtä asumisen tukea. Lähteet ja lisätietoa: Keskeisiä lakeja - Suomen perustuslaki (731/1999) - Hallintolaki (434/2003) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) - Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) (Kehitysvammalaki) - Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987), muutos (981/2008) (Vammaispalvelulaki) - Sosiaalihuoltolaki (710/1982) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992), muutos (982/2008) - Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta Sosiaaliturvaoppaasta löytyy tietoa kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksista, palveluista sekä tukitoimista ja auttaa hakemaan niitä. Oppaan löydät osoitteesta lakineuvonta Uudistuva vammaispalvelulaki. Sanna Ahola, Jukka-Pekka Konttinen. Assistentti.info INFO sarja nro 6. 17

19 Jee jee Käpytikka oma koti aikuistaa Markus Kemppi, 20, kirjoittaa: Käpytikka on kiva paikka asua ystävien, kavereiden kanssa. Jee jee Käpytikka. Hän muutti lapsuudenkodistaan omaan kotiin noin vuosi sitten. Tuntojaan muutosta ja Käpytikasta hän on tallentanut kirjoittamalla. Sä olet vuoden aikana aikuistunut ja miehistynyt tosi paljon, Markuksen äiti Inkeri Kemppi sanoo pojalleen. Aikuistuminen ja miehistyminen tarkoittavat esimerkiksi sitä, että Markus pitää huolen asioistaan. Sä myös osaat käyttäytyä ja odottaa vuoroasi. Haastattelussakin Markus korostaa, että jokaisen on annettava sanoa asiansa loppuun. Markus ei enää soittele kotiin yhtä usein kuin vuosi sitten, jolloin puheluja saattoi tulla yölläkin. Nyt voi mennä useita päiviä puheluitta. Vanhemmat eivät myöskään jää yökylään Markukselle. Käymme Markuksen luona noin kerran viikossa, ja joskus hän käy meillä yökylässä, muttei viivy pitkään, koska normaali arki on säilytettävä, Inkeri kertoo. Muuton edellä sekä Inkeri että Markus jännittivät. Mä tärisin, Markus kuvailee. Edessä oli paljon uutta: lapsuudenkodista lähteminen, omakotitalon vaihtuminen kerrostaloon, uusi kaupunginosa ja muu ympäristö, uusi henkilökunta, uudet reitit. Jännitykseen auttoi keskusteleminen. Keskustelin äidin, isän, siskon, serkun ja työntekijöiden kanssa, ja meillä on myös omat ohjaajat, Markus kertoo. Jännitystä lievensi sekin, että osa Käpytikan asukkaista oli entuudestaan tuttuja. Lisäksi Markus harjoitteli omassa kodissa asumiseen liittyviä asioita Lyhdyssä. Tehtiin ruokaa ohjaajien kanssa. Siivosin ja pesin pyykkiä. Käpytikassa hän tarvitsi alussa hieman ohjausta siivoamiseen. Nyt räteissä on värikoodit, mikä tuo työhön järjestystä. Keltainen on tiskiliina, sininen pölyliina ja punainen vessan siivoukseen. Mä olen kova siivoamaan, Markus kertoo. Siivous liittyy myös Markuksen ammattihaaveisiin. Mä menen töihin ja siivoan ammatikseni. Ja pidän huolta kunnostani. Ruokaa Markuksen ei tarvitse laittaa. Käpytikassa on oma emäntä. Aamupala ja päivällinen syödään yhteisissä tiloissa, ja viikonloppuisin ohjaajat tekevät ruoan. Iltapalan syön omassa kodissa, Markus kertoo. Inkerin mielestä järjestely on hyvä. Näin asukkaat syövät terveellistä ruokaa, ja minusta on myös mukavaa, että henkilökunta näkee Markuksen aamuisin, kun hän käy aamupalalla. Markus on sosiaalinen nuorimies, mutta silti Käpytikassa asumisessa on parasta oma rauha. Parasta on tää lämmin ihana koti, saa rauhassa elää, hän sanoo. Kotona hän harrastaa kirjoittamista ja soittamista. Yhteisissä tiloissa Käpytikka-talon ylimmässä kerroksessa on karaokelaitteet, mikä sopii laulamisesta pitävälle Markukselle loistavasti. Näissä tiloissa Markus on järjestänyt syntymäpäiväjuhlansakin. Käpytikassa sijaitsevat kodit on tarkoitettu elinikäisiksi. Asun täällä keski-ikään ja vanhuuteen, Markus kertoo. Vanhana saan enemmän apua, jos tarvitsen. Inkerille 18

20 Markuksen kodin elinikäisyys on suuri asia. Voin kuolla rauhassa, koska olen nähnyt, että Markus kehittyy ja pärjää, ja tiedän, että hänestä pidetään huolta. Inkeri Kempistä on myös tärkeää, että Markus pääsi muuttamaan kotoaan samalla tavalla kuin sisaruksensakin, 19-vuotiaana. Eroprosessissa on nyt pahin takana. Me vanhemmat huolehdimme Markuksen raha- ja muista asioista, mutta silti meillä on vapaus elää omaa elämäämme. Monen palan peli Käpytikka on toiminut puolitoista vuotta. Se on kerrostalo, jossa asuu 20 nuorta aikuista. Talon rakennutti kehitysvammaisten lasten vanhempien perustama Käpytikka ry. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa Käpytikka ry:hyn. Helsingin Kaupunki maksaa Aspa Palvelu Oy:n tuottaman palvelun. Työntekijät ovat Aspan palveluksessa. Asumispalveluvastaava Eveliina Nyholm kuvaa Käpytikan käynnistämistä isoksi prosessiksi, jossa on ollut pakko keskittyä yhteen alueeseen kerrallaan. Kokonaisuus on päivä päivältä selkeämpi, asukkaat ja heidän tarpeensa yhä tutumpia. Olemme mielestäni onnistuneet siinä, että asukkaat ovat asettuneet hienosti omiin koteihinsa ja heillä on hyvä turvallisuuden tunne, sekä siinä, että asukkaiden ja henkilökunnan vuorovaikutus on hyvällä tasolla, Eveliina Nyholm arvioi. Työntekijöiden vaihtuvuus on ollut pientä, mikä on hyvä paitsi työyhteisön myös asukkaiden näkökulmasta. Kehityskaari kokonaisuudessaan on ollut vahva. Eveliina Nyholmin mukaan seuraava ajankohtainen keskittymisen kohde on asukkaiden yhteisöllisyyden kehittäminen. Lisäksi yhteistyötä omaisten kanssa halutaan kehittää. Kokonaistavoitteena on asukkaiden oman äänen esille nouseminen. Haluamme vastuuttaa nuoriamme omasta elämästään. Esimerkiksi viikoittainen asukasfoorumi Käpyturska toimii nyt melko ohjaajavetoisesti, ja se pitäisi saada nuorten omaksi jutuksi. Lisäksi talon toiminnassa pitää huomata muutkin kohdat, joissa nuoret voivat ottaa vastuuta, omien kykyjensä mukaan. Käpytikka perustuu elinkaariajatteluun, mikä ennen pitkää tuo omat haasteensa palveluille. Nuoremme eivät enää vuoden päästä ole nuoria, vaan keski-ikäisiä, ja heidän tarpeiden muuttuessa myös palveluiden täytyy kehittyä ja muuttua. Teksti Tuula Puranen 19

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaalijohtaja, Arja Heikkinen, Oulun kaupunki

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaalijohtaja, Arja Heikkinen, Oulun kaupunki Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Sosiaalijohtaja, Arja Heikkinen, Oulun kaupunki YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Edellyttää vammaisten ihmisten tasa-arvoisuutta,

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

TOIMINTA-AJATUS Toimintaa ohjaavat periaatteet:

TOIMINTA-AJATUS Toimintaa ohjaavat periaatteet: MÄNNISTÖKOTI MÄNNISTÖNKATU 10, 85800 HAAPAJÄRVI puh. 044 4456 435 -> Männistökodin tavoitteena on tarjota yksilöllistä, kodinomaista ja turvallista asumista kehitysvammaisille asukkaille. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Tampereen työparimalli

Tampereen työparimalli VAIKEASTI PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELU Tampereen työparimalli sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä 20.9.2007 Jyväskylä PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELUA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen perustuslaki 1999/731

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa?

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Jyväskylä, 23.2. 2012 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Aarne Rajalahti Ts. kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2014 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot