Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 2/2008 Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta* Kai Torvi Erikoissuunnittelija työ ja elinkeinoministeriö 1. Johdanto suomi on viime vuosikymmeniin asti ollut ensisijaisesti maastamuuttomaa. Muutto yhdysvaltoihin, kanadaan, Australiaan ja pohjoismaisten työmarkkinoiden vapauduttua etenkin Ruotsiin on ollut vilkasta. Maastamuutto oli maahanmuuttoa suurempi useimpina vuosina aina 1980 luvun alkuun saakka. tuon ajankohdan jälkeen tilanne on muuttunut, ja muuttotase näyttää kääntyneen pysyvämmin positiiviseksi (ks. kuvio 1). erityisesti 2000 luvulla nettomaahanmuutto on kasvanut ripeästi. Maahanmuuttokeskustelua hallitsi pitkään pakolaiskysymys, mutta nyttemmin on ryhdytty puhumaan työperäisestä maahanmuutosta. keskeisenä pontimena on ollut maamme demografinen kehitys. suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää alkaa työikäisen väestön määrä supistua. tästä syystä maahanmuutto on yleisesti alettu nähdä yhdeksikeinoksi turvata riittävä työvoiman tarjonta. Maahanmuutto on viime vuosina noussut yhä merkittävämmäksi tekijäksi maamme väestökehityksessä. Vuonna 2007 nettomaahanmuutto oli jo selvästi suurempi kuin syntyneiden enemmyys (tilastokeskus 2008). työmarkkinoiden kannalta maahanmuuton merkitys on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä suhteellisesti vielä suurempi, koska muuttajista valtaosa on työikäisiä. tämän kirjoituksen tarkoituksena on esittää joitakin arvioita siitä, kuinka merkittävä osa työvoiman tarjontaa maahanmuuttajat voisivat tulevaisuudessa olla. olennaisia parametrejä ovat nettomaahanmuuton määrä, muuttajien ikärakenne sekä heidän integroitumisensa suomen työmarkkinoille. tarkastelu ulotetaan vuoteen Laskelmia verrataan työvoima 2025 raportissa (työministeriö 2007) esitettyihin ennusteisiin työvoiman tarjonnan kehityksestä. * Kirjoitus perustuu julkaisuihin Torvi (2007, 2008). Kiitän Hanna Hämäläistä, Ilkka Nioa, Heikki Räisästä ja ekka Tiaista hyödyllisistä kommenteista. Tulkinnat ovat kuiten kin omiani, ja mahdollisista virheistä vastaan itse. 2. Laskelmien oletukset nettomaahanmuutolle konstruoidaan kolme vaihtoehtoista kehitysuraa: 242

2 Kai Torvi Kuvio 1. Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Lähde: tilastokeskus (2007b, 2008). 1) Vakioinen hengen vuotuinen nettomaahanmuutto (tv2025). työministeriö (2007) käytti tätä oletusta. 2) Vakioinen hengen vuotuinen nettomaahanmuutto (perus). tämä on likimain sama kuin vuonna 2006 toteutunut nettomaahanmuutto, ja se on tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen (tilastokeskus 2007a) oletus nettomaahanmuutosta. 3) Vaihtoehto, jossa nettomaahanmuutto on v henkeä ja kasvaa siitä vuosittain hengellä (korkea). tällainen ura voi olla mahdollinen, jos työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään aktiivisesti edistämään. Vuoden 2007 toteutunut nettomaahanmuutto oli lähes henkeä (tilastokeskus 2008), joten ainakaan laskelmien aloitusvuonna oletus ei ole epärealistisen korkea, vaikka se voikin olla poikkeuksellisen korkea hyvän suhdannetilanteen vuoksi. Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa merkittävästi koko väestöstä (kuvio 2). tyypillinen maasta toiseen muuttaja on nuori aikuinen, jonka sosiaaliset siteet lähtömaassa ovat vähäisemmät kuin varttuneemmalla henkilöllä.pienten lasten suuri osuus selittyy osin aikuismuuttajien nuoruudella: heidän mahdolliset lapsensa ovat enimmäkseen vain muutaman vuoden ikäisiä. toinen selittävä tekijä on kansainvälinen adoptio. Laskelmissa kutakin muuttokohorttia (tiettynä vuonna suomeen muuttaneet henkilöt) käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Muuttajien ikäjakaumanoletetaan noudattavan kuviossa2 esitettyä vuosina toteutunutta jakaumaa. ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan ko 243

3 KAK 2/2008 Kuvio 2. Maahanmuuton ja koko väestön 2005 ikärakenne Lähde: tilastokeskus. horttien ikäjakauma jokaiselle vuodelle ao. kohortin muuttovuoden jälkeen. kohorttia vanhennetaan vuosi kerrallaan ja sen kuolevuus arvioidaan koko väestön v kuolemanvaaralukujen perusteella. suomessa syntyviä lapsia ei oteta huomioon, koska he eivät kuitenkaan ole vielä työikäisiä tarkastelun päätevuonna Maahanmuuttajien työvoimaosuus on ollut selvästi alempi kuin kantaväestöllä erityisesti ensimmäisinä muuton jälkeisinä vuosina, ja työvoimaan kuuluvienkin työttömyys on ollut selvästi keskimääräistä suurempi. tämä johtuu useista eri syistä: 1) Maahanmuuttajien kielitaito sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemus on vajavainen varsinkin heti muuton jälkeen. 2) Muuttajien keskimääräinen koulutustaso lienee kantaväestöä alhaisempi, vaikkakin tätä koskevat tiedot ovat puutteellisia. 3) Maahanmuuttajien perhekoko on kantaväestöä suurempi, ja ikärakenteensa vuoksi heillä on verrattain runsaasti alle kouluikäisiä lapsia. kun monissa lähtömaissa pienten lasten äitien työssäkäynti ei ole tavanomaista, on kotitaloustyötä tekevien osuus heidän joukossaan korkea. kuviossa 3onesitetty laskelmissa käytetyt työvoimaosuusoletukset suomessa asutun ajan mukaan. Vaihtoehto historiallinen on sama kuin vuosina suomeen muuttaneiden vuonna 2004 toteutunut työvoimaosuus. Vaihtoehto korkea perustuu seuraaviin oletuksiin: 244

4 Kai Torvi Kuvio 3. Työvoimaosuusoletukset Suomessa asutun ajan mukaan 1) työvoimapulan oloissa rekrytointi suoraan ulkomailta yleistyy, jolloin aiempaa useammalla muuttajalla on työpaikka tiedossaan jo muuttohetkellä. toistaiseksi ulkomailta rekrytointi on ollut verrattain vähäistä (hämäläinen 2007). on myös todennäköistä, että työvoimapula muuttaa työnantajien asennoitumista ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin aikaisempaa myönteisemmäksi. Myös yleiset kansalaisasenteet maahanmuuttajiin ovat jo pitkään muuttuneet myönteisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan (haavisto et al ja jaakkola 2005). 2) nykyistä tehokkaammat kotoutustoimenpiteet nopeuttavat työmarkkinoille integroitumista. 3) yleisen työvoimapolitiikankin tavoitteena on työvoimaosuuden ja työllisyysasteen nosto, ja onnistuessaan se vaikuttaa myös maahanmuuttajiin. 4) Valtaosa muuttajista on vuoden kuluttua muutosta parhaassa työiässä. kohorttien työvoiman tarjonta kunakin tarkasteluvuonna saadaan kohortin työikäisten määrän ja relevantin työvoimaosuuden tulona. Maahanmuuton tuoma lisäys työvoiman tarjontaan (verrattuna tilanteeseen, jossa nettomaahanmuutto olisi pysyvästi nolla) saadaan kohorttikohtaisten lukujen summana. 3. Laskelmien tulokset kun vaihtoehtoisia maahanmuuttouria on kolme ja työvoimaosuusoletuksia kaksi, saadaan niitä kombinoimalla kaikkiaan kuusi maahanmuuttajatyövoiman tarjontauraa. ne on esitetty taulukossa 1. tulokset osoittavat, että nettomaahanmuuton määrä on dominoiva tekijä työvoiman tar 245

5 KAK 2/2008 Taulukko 1.Työvoiman kumulatiivinen lisätarjonta eri maahanmuutto ja työvoimaosuusvaihtoehdoissa , henkeä Vuosi tv2025/hist. tv2025/korkea perus/hist. perus/korkea korkea/hist. korkea/korkea jonnassa ainakin näillä oletuksilla. korkeamman työvoimaosuuden tuoma lisäys on verrattain vähäinen suhteessa muuttajien lukumäärän vaikutukseen. pääasiallinen selitys on työvoimaosuuden pieni liikkumavara : alinkin toteutunut työvoimaosuus (vasta muuttaneilla) on yli 50 %, ja sen realistinen maksimi on selvästi alle 100 %. Muuttajien työvoimaosuudella on kuitenkin huomattava merkitys. jos muuttajien työvoimaosuus on pitkään muuton jälkeen selvästi kantaväestöä alempi, maahanmuutto voi heikentää huoltosuhdetta eikä kohentaa sitä. Laskelmien tulokset voidaan suhteuttaa työvoima 2025 raportissa (työministeriö 2007) esitettyihin arvioihin työvoiman kokonaistarjonnan kehityksestä tulevaisuudessa. ko. raportissa oletettiin nettomaahanmuuton määräksi henkeä vuodessa, sen perusuran voidaan tulkita vastaavan tässä esitettyjen laskelmien alinta vaihtoehtoa (tv2025/hist.). kuviossa 4onesitetty eri laskelmien tuottamat työvoiman määrän muutokset vuosina verrattuna tv2025 perusuraan. työvoima 2025:n perusuran mukaan työvoiman tarjonta olisi vuonna 2020 noin henkeä pienempi kuin vuonna osoittautuu, että tässä lasketuista vaihtoehdoista vain yksi, korkeimman maahanmuutto ja työvoimaosuusoletuksen sisältävä, riittää täysin kompensoimaan (vuodesta 2017 lähtien jopa ylikompensoimaan) työvoiman tarjonnan ennustetun vähenemisen vuoteen tässäkin vaihtoehdossa työvoiman tarjonta supistuu ensin lievästi, kunnes vuosittain kasvavaksi oletettu nettomuutto ja suomessa asutun ajan mukana kohoava työvoimaosuus alkavat purra riittävästi. korkein maahanmuuttovaihtoehto yhdistettynä historialliseen työvoimaosuuteen riittää myös likimain pitämään työvoiman tarjonnan ennallaan. 4. Varauksia Mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton ainoa vaikutus työmarkkinoilla ei ole sen tuottama työvoiman lisätarjonta. nettomaahanmuutto 246

6 Kai Torvi Kuvio 4. Työvoiman tarjonnan muutos vuodesta 2007 eri maahanmuutto ja työvoimaosuusvaihtoehdoissa Lähde: työministeriö (2007) ja omat laskelmat. lisää myös työvoiman kysyntää sekä muuttajien kulutuskysynnän että heidän tarvitsemiensa julkisten palveluiden vuoksi. siten maahanmuuttajien kontribuutio työmarkkinoiden tasapainoon voi olla huomattavastikin vähäisempi kuin edellä olevat laskelmat antavat ymmärtää. Maahanmuuttajien on todettu käyttävän sosiaali ja terveyspalveluja jonkin verran vähemmän kuin kantaväestö (Gissler et al. 2006, sarvimäki ja kangasharju 2006). Vanhuksille suunnattuja palveluita he käyttävät vähän jo ikärakenteensa vuoksi, mutta erot ovat merkittäviä myös ikävakioituina, erityisesti terveyspalveluissa. toisaalta esimerkiksi maahanmuuttajan terveyskeskuskäynti voi vaatia enemmän julkisia resursseja kuin kantaväestöön kuuluvan mm. tulkkaustarpeen vuoksi. koulutuspalveluista vastaavaa arviota ei ole tehty, mutta ainakin peruskoulun osalta voitaneen olettaa, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden aiheuttama työvoiman tarve on jonkin verran kantaväestöä suurempi heidän erityistarpeidensa (esim. äidinkielen ja uskonnon opetus yleensä pienissä ryhmissä) vuoksi. on epäselvää, mistä maahanmuuttajien verrattain vähäinen julkisten palvelujen käyttö johtuu. yksi selitys voi olla tietämättömyys, varsinkin kehitysmaista tulevat eivät varmaankaan ole tottuneet suomen tasoisiin palveluihin. on myös mahdollista, että omat kokemukset tai kuulopuheet maahanmuuttajien syrjinnästä palveluissa ovat vähäisen käytön taustalla. on myös otettava huomioon, että tyypillinen muuttaja on keskimääräistä terveempi, joten palvelujen todellinen tarvekin voi olla heillä vähäisempi kuin väestöllä keskimäärin. 247

7 KAK 2/2008 Asuntomarkkinat ja yhdyskuntien infrastruktuuri laajemmin voivat muodostua yhdeksi maahanmuuton pullonkaulaksi. Muutto suuntautuu useastakin syystä enimmäkseen pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa asuntomarkkinat ylikuumentuvat muutenkin helposti. jos ja kun maahanmuuttajia aletaan aktiivisesti värvätä, pitäisi ehkä aluksi keskittyäkin hyvin pitkälti rakennusalan työntekijöihin. Asuntojen rakentaminen maahanmuuttajien tarpeisiin merkitsee myös, että suuri osa muuttajista tulevista kustannuksista syntyy etupainotteisesti. Maahanmuuton vaikutusta työvoiman kysyntään voi yrittää karkeasti arvioida eräiden makrolukujen avulla. Vuonna 2006 julkisella sektorilla tehdyt työtunnit olivat 22,4 %koko kansantalouden työtunneista (tilastokeskus 2007c). jos maahanmuuttajien palvelujen käyttö on edellä esitetyn mukaisesti jonkin verran kantaväestöä vähäisempää, voidaan arvioida, että maahanmuuton kasvu lisäisi julkisten palveluiden työvoiman tarvetta määrällä, joka olisi noin 20 %muuttajien työvoiman tarjonnasta. Lisäksi puhtaiden julkishyödykkeiden kuten maanpuolustuksen työvoimatarve ei välttämättä nousisi lainkaan maahanmuuton vuoksi. yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit muodostivat vuonna ,3 %kokonaiskysynnästä (tilastokeskus 2007c). Voidaan olettaa, että maahanmuuttajien tulot ja sitä myötä heidän kulutuksensa ja investointinsa ovat keskimäärin jonkin verran alhaisempia kuin kantaväestön heidän ikärakenteensa ja alhaisen koulutustasonsa vuoksi. Varovaisesti voidaan siten arvioida, että muuton lisääntymisen tuomasta työvoiman tarjonnasta noin 45 %tarvittaisiin muuton seurauksena kasvavan yksityisen kysynnän tyydyttämiseen. yhdistettynä julkisten palveluiden työvoimatarpeen kasvuun tämä merkitsisi, että ehkä vain noin kolmannes maahanmuutosta seuraavasta työvoiman tarjonnan kasvusta jäisi vaikuttamaan työmarkkinoiden tasapainoon. hämäläinen et al. (2005) ovat käsitelleet samantapaista kysymystä toisesta näkökulmasta: maahanmuuton vaikutusta julkisen talouden tasapainoon. tarkastelu rajoittui tosin vain muuttajien maksamiin välittömiin veroihin ja heidän saamiinsa tulonsiirtoihin, välilliset verot ja julkiset palvelut oli rajattu kysymyksenasettelun ulkopuolelle. keskeinen tulos oli, että ei humanitaarisin perustein maahan saapuneet olivat edellä määritellyllä tavalla nettomaksajia julkiselle sektorille keskimäärin kuudennen maassaolovuoden jälkeen. Mikäli maahanmuuttajien tehokkaampi kotouttaminen erityisesti korkeamman työllisyyden mielessä onnistuu tulevaisuudessa, maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen muodostuu kuitenkin myönteisemmäksi kuin menneen kehityksen perusteella voidaan arvioida sekä suurempien verotulojen että pienempien tulonsiirtojen ansiosta. on tietysti myös selvää, ettei laskelmien toisena oletuksena käytetty toteutunutta korkeampi työvoimaosuus välttämättä toteudu. tällöin on jopa mahdollista, että maahanmuuton kasvu heikentää suomen talouden toimintaedellytyksiä. jos suuri osa maahanmuuttajataustaisesta työikäisestä väestöstä on työttöminä tai kokonaan työvoiman ulkopuolella, huoltosuhde voi muodostua jopa heikommaksi kuin ilman maahanmuuttoa. näiden muuttajien tarvitsemat julkiset palvelut ja tulonsiirrot heikentävät julkisen talouden tasapainoa, eikä työllisten maahanmuuttajien työpanos ehkä riitä kompensoimaan kasvanutta työvoiman kysyntää. 248

8 Kai Torvi 5. Lopuksi edellä esitettyjen laskelmien perusteella voidaan varsin suurella varmuudella todeta, ettei realistisen määräinen maahanmuutto riitä yksinään torjumaan maatamme demografisista syistä uhkaavaa työvoimapulaa. pelkästään työvoiman tarjonnan pitäminen ennallaan lisääntyvän maahanmuuton avulla edellyttäisi nopeasti kasvavaa nettomuuttoa ja muuttajien selvästi aikaisempaa parempaa integroitumista työmarkkinoille. tämän artikkelin ylimmän nettomaahanmuuttouran korkeutta kuvaa se, että sen mukainen nettomuutto v. 2020, henkeä, on lähes kaksinkertainen tähänastiseen vuosiennätykseen (noin henkeä vuonna 1991) verrattuna. Maahanmuuton vaikutus työmarkkinoiden tasapainoon on lisäksi vähäisempi kuin pelkästään tarjontaan. Maahanmuuton etuna suomen työmarkkinoiden kannalta on kuitenkin sen ikärakenne. Lähes 80%muuttaneista on 2000 luvulla ollut työikäisiä, ja heistäkin valtaosa vuotiaita, siis parhaassa työiässä tai vasta tulossa siihen. 65 vuotta täyttäneiden osuus on puolestaan ollut vain noin 5%.keskeinen politiikkahaaste työperäisen maahanmuuton määrällisen kasvattamisen ohella onkin muuttajien nykyistä tehokkaampi kotouttaminen ja sitä kautta heidän työvoimaosuutensa ja työllisyysasteensa kohottaminen. Kirjallisuus Gissler, M., Malin, M. ja Matveinen, p. (2006), terveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon laitospalvelut, teoksessa Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut, työpoliittinen tutkimus 296, työministeriö, helsinki. haavisto, i., kiljunen, p. ja nyberg, M. (2007), Sa tavuotias kuntotestissä, EVA:n kansallinen arvo ja asennetutkimus 2007, taloustieto oy, helsinki. hämäläinen, h. (2007), Rekrytointiongelmat ja työ voimapula vuoden 2007 toisella neljänneksellä, seurantaraportti, työministeriö, julkaisematon. hämäläinen, k., kangasharju, A., pekkala, s. ja sarvimäki, M. (2005), 1990 luvun maahanmuutta jien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot, työpoliittinen tutkimus 265, työministeriö, helsinki. jaakkola, M. (2005), Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina , työpoliittinen tutkimus 286, työministeriö, helsinki. sarvimäki, M. ja kangasharju, A. (2006), pienten lasten hoito ja sosiaalihuollon avopalvelut, teoksessa Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut, työpoliittinen tutkimus 296, työministeriö, helsinki. tilastokeskus (2007a), Väestöennuste , helsinki. tilastokeskus (2007b), Muuttoliike , helsinki. tilastokeskus (2007c), Kansantalouden tilinpito 2006, helsinki. tilastokeskus (2008), Väestön ennakkotilasto, helsinki. torvi, k. (2007), Maahanmuutto vastauksena työvoi man saatavuuteen, tm analyyseja 2/2007, torvi, k. (2008), Maahanmuutto vastauksena työvoi man saatavuuteen loppuraportti, tem analyyseja 2/2008, =91414&product_id=16&s=2687. työministeriö (2007), Työvoima Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoin nin perustana työikäisen väestön vähentyessä, työpoliittinen tutkimus 325, työministeriö, helsinki. 249

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Väestöennusteet suunnittelun välineenä et suunnittelun välineenä Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Ennakoinnin ajokortti -koulutus 25.9.2012 Marja-Liisa Helminen, yliaktuaari Tilastokeskus Esityksessäni Hieman väestöennusteiden

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

LIITE TUTKIMUKSEEN ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Lohjan lukioverkko Page 1

Lohjan lukioverkko Page 1 Lohjan lukioverkko 28.4.2015 Page 1 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Lohjan lukioverkko 28.4.2015 28.4.2015 Page 2 Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT

KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT HUKATTU RESURSSI? Hannu-Pekka Huttunen Projektisuunnittelija Turun työ- ja elinkeinotoimisto Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen 10.5.2011 Sedu Aikuiskoulutus,

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot