Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta*

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 2/2008 Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta* Kai Torvi Erikoissuunnittelija työ ja elinkeinoministeriö 1. Johdanto suomi on viime vuosikymmeniin asti ollut ensisijaisesti maastamuuttomaa. Muutto yhdysvaltoihin, kanadaan, Australiaan ja pohjoismaisten työmarkkinoiden vapauduttua etenkin Ruotsiin on ollut vilkasta. Maastamuutto oli maahanmuuttoa suurempi useimpina vuosina aina 1980 luvun alkuun saakka. tuon ajankohdan jälkeen tilanne on muuttunut, ja muuttotase näyttää kääntyneen pysyvämmin positiiviseksi (ks. kuvio 1). erityisesti 2000 luvulla nettomaahanmuutto on kasvanut ripeästi. Maahanmuuttokeskustelua hallitsi pitkään pakolaiskysymys, mutta nyttemmin on ryhdytty puhumaan työperäisestä maahanmuutosta. keskeisenä pontimena on ollut maamme demografinen kehitys. suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää alkaa työikäisen väestön määrä supistua. tästä syystä maahanmuutto on yleisesti alettu nähdä yhdeksikeinoksi turvata riittävä työvoiman tarjonta. Maahanmuutto on viime vuosina noussut yhä merkittävämmäksi tekijäksi maamme väestökehityksessä. Vuonna 2007 nettomaahanmuutto oli jo selvästi suurempi kuin syntyneiden enemmyys (tilastokeskus 2008). työmarkkinoiden kannalta maahanmuuton merkitys on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä suhteellisesti vielä suurempi, koska muuttajista valtaosa on työikäisiä. tämän kirjoituksen tarkoituksena on esittää joitakin arvioita siitä, kuinka merkittävä osa työvoiman tarjontaa maahanmuuttajat voisivat tulevaisuudessa olla. olennaisia parametrejä ovat nettomaahanmuuton määrä, muuttajien ikärakenne sekä heidän integroitumisensa suomen työmarkkinoille. tarkastelu ulotetaan vuoteen Laskelmia verrataan työvoima 2025 raportissa (työministeriö 2007) esitettyihin ennusteisiin työvoiman tarjonnan kehityksestä. * Kirjoitus perustuu julkaisuihin Torvi (2007, 2008). Kiitän Hanna Hämäläistä, Ilkka Nioa, Heikki Räisästä ja ekka Tiaista hyödyllisistä kommenteista. Tulkinnat ovat kuiten kin omiani, ja mahdollisista virheistä vastaan itse. 2. Laskelmien oletukset nettomaahanmuutolle konstruoidaan kolme vaihtoehtoista kehitysuraa: 242

2 Kai Torvi Kuvio 1. Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Lähde: tilastokeskus (2007b, 2008). 1) Vakioinen hengen vuotuinen nettomaahanmuutto (tv2025). työministeriö (2007) käytti tätä oletusta. 2) Vakioinen hengen vuotuinen nettomaahanmuutto (perus). tämä on likimain sama kuin vuonna 2006 toteutunut nettomaahanmuutto, ja se on tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen (tilastokeskus 2007a) oletus nettomaahanmuutosta. 3) Vaihtoehto, jossa nettomaahanmuutto on v henkeä ja kasvaa siitä vuosittain hengellä (korkea). tällainen ura voi olla mahdollinen, jos työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään aktiivisesti edistämään. Vuoden 2007 toteutunut nettomaahanmuutto oli lähes henkeä (tilastokeskus 2008), joten ainakaan laskelmien aloitusvuonna oletus ei ole epärealistisen korkea, vaikka se voikin olla poikkeuksellisen korkea hyvän suhdannetilanteen vuoksi. Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa merkittävästi koko väestöstä (kuvio 2). tyypillinen maasta toiseen muuttaja on nuori aikuinen, jonka sosiaaliset siteet lähtömaassa ovat vähäisemmät kuin varttuneemmalla henkilöllä.pienten lasten suuri osuus selittyy osin aikuismuuttajien nuoruudella: heidän mahdolliset lapsensa ovat enimmäkseen vain muutaman vuoden ikäisiä. toinen selittävä tekijä on kansainvälinen adoptio. Laskelmissa kutakin muuttokohorttia (tiettynä vuonna suomeen muuttaneet henkilöt) käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Muuttajien ikäjakaumanoletetaan noudattavan kuviossa2 esitettyä vuosina toteutunutta jakaumaa. ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan ko 243

3 KAK 2/2008 Kuvio 2. Maahanmuuton ja koko väestön 2005 ikärakenne Lähde: tilastokeskus. horttien ikäjakauma jokaiselle vuodelle ao. kohortin muuttovuoden jälkeen. kohorttia vanhennetaan vuosi kerrallaan ja sen kuolevuus arvioidaan koko väestön v kuolemanvaaralukujen perusteella. suomessa syntyviä lapsia ei oteta huomioon, koska he eivät kuitenkaan ole vielä työikäisiä tarkastelun päätevuonna Maahanmuuttajien työvoimaosuus on ollut selvästi alempi kuin kantaväestöllä erityisesti ensimmäisinä muuton jälkeisinä vuosina, ja työvoimaan kuuluvienkin työttömyys on ollut selvästi keskimääräistä suurempi. tämä johtuu useista eri syistä: 1) Maahanmuuttajien kielitaito sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemus on vajavainen varsinkin heti muuton jälkeen. 2) Muuttajien keskimääräinen koulutustaso lienee kantaväestöä alhaisempi, vaikkakin tätä koskevat tiedot ovat puutteellisia. 3) Maahanmuuttajien perhekoko on kantaväestöä suurempi, ja ikärakenteensa vuoksi heillä on verrattain runsaasti alle kouluikäisiä lapsia. kun monissa lähtömaissa pienten lasten äitien työssäkäynti ei ole tavanomaista, on kotitaloustyötä tekevien osuus heidän joukossaan korkea. kuviossa 3onesitetty laskelmissa käytetyt työvoimaosuusoletukset suomessa asutun ajan mukaan. Vaihtoehto historiallinen on sama kuin vuosina suomeen muuttaneiden vuonna 2004 toteutunut työvoimaosuus. Vaihtoehto korkea perustuu seuraaviin oletuksiin: 244

4 Kai Torvi Kuvio 3. Työvoimaosuusoletukset Suomessa asutun ajan mukaan 1) työvoimapulan oloissa rekrytointi suoraan ulkomailta yleistyy, jolloin aiempaa useammalla muuttajalla on työpaikka tiedossaan jo muuttohetkellä. toistaiseksi ulkomailta rekrytointi on ollut verrattain vähäistä (hämäläinen 2007). on myös todennäköistä, että työvoimapula muuttaa työnantajien asennoitumista ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin aikaisempaa myönteisemmäksi. Myös yleiset kansalaisasenteet maahanmuuttajiin ovat jo pitkään muuttuneet myönteisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan (haavisto et al ja jaakkola 2005). 2) nykyistä tehokkaammat kotoutustoimenpiteet nopeuttavat työmarkkinoille integroitumista. 3) yleisen työvoimapolitiikankin tavoitteena on työvoimaosuuden ja työllisyysasteen nosto, ja onnistuessaan se vaikuttaa myös maahanmuuttajiin. 4) Valtaosa muuttajista on vuoden kuluttua muutosta parhaassa työiässä. kohorttien työvoiman tarjonta kunakin tarkasteluvuonna saadaan kohortin työikäisten määrän ja relevantin työvoimaosuuden tulona. Maahanmuuton tuoma lisäys työvoiman tarjontaan (verrattuna tilanteeseen, jossa nettomaahanmuutto olisi pysyvästi nolla) saadaan kohorttikohtaisten lukujen summana. 3. Laskelmien tulokset kun vaihtoehtoisia maahanmuuttouria on kolme ja työvoimaosuusoletuksia kaksi, saadaan niitä kombinoimalla kaikkiaan kuusi maahanmuuttajatyövoiman tarjontauraa. ne on esitetty taulukossa 1. tulokset osoittavat, että nettomaahanmuuton määrä on dominoiva tekijä työvoiman tar 245

5 KAK 2/2008 Taulukko 1.Työvoiman kumulatiivinen lisätarjonta eri maahanmuutto ja työvoimaosuusvaihtoehdoissa , henkeä Vuosi tv2025/hist. tv2025/korkea perus/hist. perus/korkea korkea/hist. korkea/korkea jonnassa ainakin näillä oletuksilla. korkeamman työvoimaosuuden tuoma lisäys on verrattain vähäinen suhteessa muuttajien lukumäärän vaikutukseen. pääasiallinen selitys on työvoimaosuuden pieni liikkumavara : alinkin toteutunut työvoimaosuus (vasta muuttaneilla) on yli 50 %, ja sen realistinen maksimi on selvästi alle 100 %. Muuttajien työvoimaosuudella on kuitenkin huomattava merkitys. jos muuttajien työvoimaosuus on pitkään muuton jälkeen selvästi kantaväestöä alempi, maahanmuutto voi heikentää huoltosuhdetta eikä kohentaa sitä. Laskelmien tulokset voidaan suhteuttaa työvoima 2025 raportissa (työministeriö 2007) esitettyihin arvioihin työvoiman kokonaistarjonnan kehityksestä tulevaisuudessa. ko. raportissa oletettiin nettomaahanmuuton määräksi henkeä vuodessa, sen perusuran voidaan tulkita vastaavan tässä esitettyjen laskelmien alinta vaihtoehtoa (tv2025/hist.). kuviossa 4onesitetty eri laskelmien tuottamat työvoiman määrän muutokset vuosina verrattuna tv2025 perusuraan. työvoima 2025:n perusuran mukaan työvoiman tarjonta olisi vuonna 2020 noin henkeä pienempi kuin vuonna osoittautuu, että tässä lasketuista vaihtoehdoista vain yksi, korkeimman maahanmuutto ja työvoimaosuusoletuksen sisältävä, riittää täysin kompensoimaan (vuodesta 2017 lähtien jopa ylikompensoimaan) työvoiman tarjonnan ennustetun vähenemisen vuoteen tässäkin vaihtoehdossa työvoiman tarjonta supistuu ensin lievästi, kunnes vuosittain kasvavaksi oletettu nettomuutto ja suomessa asutun ajan mukana kohoava työvoimaosuus alkavat purra riittävästi. korkein maahanmuuttovaihtoehto yhdistettynä historialliseen työvoimaosuuteen riittää myös likimain pitämään työvoiman tarjonnan ennallaan. 4. Varauksia Mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton ainoa vaikutus työmarkkinoilla ei ole sen tuottama työvoiman lisätarjonta. nettomaahanmuutto 246

6 Kai Torvi Kuvio 4. Työvoiman tarjonnan muutos vuodesta 2007 eri maahanmuutto ja työvoimaosuusvaihtoehdoissa Lähde: työministeriö (2007) ja omat laskelmat. lisää myös työvoiman kysyntää sekä muuttajien kulutuskysynnän että heidän tarvitsemiensa julkisten palveluiden vuoksi. siten maahanmuuttajien kontribuutio työmarkkinoiden tasapainoon voi olla huomattavastikin vähäisempi kuin edellä olevat laskelmat antavat ymmärtää. Maahanmuuttajien on todettu käyttävän sosiaali ja terveyspalveluja jonkin verran vähemmän kuin kantaväestö (Gissler et al. 2006, sarvimäki ja kangasharju 2006). Vanhuksille suunnattuja palveluita he käyttävät vähän jo ikärakenteensa vuoksi, mutta erot ovat merkittäviä myös ikävakioituina, erityisesti terveyspalveluissa. toisaalta esimerkiksi maahanmuuttajan terveyskeskuskäynti voi vaatia enemmän julkisia resursseja kuin kantaväestöön kuuluvan mm. tulkkaustarpeen vuoksi. koulutuspalveluista vastaavaa arviota ei ole tehty, mutta ainakin peruskoulun osalta voitaneen olettaa, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden aiheuttama työvoiman tarve on jonkin verran kantaväestöä suurempi heidän erityistarpeidensa (esim. äidinkielen ja uskonnon opetus yleensä pienissä ryhmissä) vuoksi. on epäselvää, mistä maahanmuuttajien verrattain vähäinen julkisten palvelujen käyttö johtuu. yksi selitys voi olla tietämättömyys, varsinkin kehitysmaista tulevat eivät varmaankaan ole tottuneet suomen tasoisiin palveluihin. on myös mahdollista, että omat kokemukset tai kuulopuheet maahanmuuttajien syrjinnästä palveluissa ovat vähäisen käytön taustalla. on myös otettava huomioon, että tyypillinen muuttaja on keskimääräistä terveempi, joten palvelujen todellinen tarvekin voi olla heillä vähäisempi kuin väestöllä keskimäärin. 247

7 KAK 2/2008 Asuntomarkkinat ja yhdyskuntien infrastruktuuri laajemmin voivat muodostua yhdeksi maahanmuuton pullonkaulaksi. Muutto suuntautuu useastakin syystä enimmäkseen pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa asuntomarkkinat ylikuumentuvat muutenkin helposti. jos ja kun maahanmuuttajia aletaan aktiivisesti värvätä, pitäisi ehkä aluksi keskittyäkin hyvin pitkälti rakennusalan työntekijöihin. Asuntojen rakentaminen maahanmuuttajien tarpeisiin merkitsee myös, että suuri osa muuttajista tulevista kustannuksista syntyy etupainotteisesti. Maahanmuuton vaikutusta työvoiman kysyntään voi yrittää karkeasti arvioida eräiden makrolukujen avulla. Vuonna 2006 julkisella sektorilla tehdyt työtunnit olivat 22,4 %koko kansantalouden työtunneista (tilastokeskus 2007c). jos maahanmuuttajien palvelujen käyttö on edellä esitetyn mukaisesti jonkin verran kantaväestöä vähäisempää, voidaan arvioida, että maahanmuuton kasvu lisäisi julkisten palveluiden työvoiman tarvetta määrällä, joka olisi noin 20 %muuttajien työvoiman tarjonnasta. Lisäksi puhtaiden julkishyödykkeiden kuten maanpuolustuksen työvoimatarve ei välttämättä nousisi lainkaan maahanmuuton vuoksi. yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit muodostivat vuonna ,3 %kokonaiskysynnästä (tilastokeskus 2007c). Voidaan olettaa, että maahanmuuttajien tulot ja sitä myötä heidän kulutuksensa ja investointinsa ovat keskimäärin jonkin verran alhaisempia kuin kantaväestön heidän ikärakenteensa ja alhaisen koulutustasonsa vuoksi. Varovaisesti voidaan siten arvioida, että muuton lisääntymisen tuomasta työvoiman tarjonnasta noin 45 %tarvittaisiin muuton seurauksena kasvavan yksityisen kysynnän tyydyttämiseen. yhdistettynä julkisten palveluiden työvoimatarpeen kasvuun tämä merkitsisi, että ehkä vain noin kolmannes maahanmuutosta seuraavasta työvoiman tarjonnan kasvusta jäisi vaikuttamaan työmarkkinoiden tasapainoon. hämäläinen et al. (2005) ovat käsitelleet samantapaista kysymystä toisesta näkökulmasta: maahanmuuton vaikutusta julkisen talouden tasapainoon. tarkastelu rajoittui tosin vain muuttajien maksamiin välittömiin veroihin ja heidän saamiinsa tulonsiirtoihin, välilliset verot ja julkiset palvelut oli rajattu kysymyksenasettelun ulkopuolelle. keskeinen tulos oli, että ei humanitaarisin perustein maahan saapuneet olivat edellä määritellyllä tavalla nettomaksajia julkiselle sektorille keskimäärin kuudennen maassaolovuoden jälkeen. Mikäli maahanmuuttajien tehokkaampi kotouttaminen erityisesti korkeamman työllisyyden mielessä onnistuu tulevaisuudessa, maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen muodostuu kuitenkin myönteisemmäksi kuin menneen kehityksen perusteella voidaan arvioida sekä suurempien verotulojen että pienempien tulonsiirtojen ansiosta. on tietysti myös selvää, ettei laskelmien toisena oletuksena käytetty toteutunutta korkeampi työvoimaosuus välttämättä toteudu. tällöin on jopa mahdollista, että maahanmuuton kasvu heikentää suomen talouden toimintaedellytyksiä. jos suuri osa maahanmuuttajataustaisesta työikäisestä väestöstä on työttöminä tai kokonaan työvoiman ulkopuolella, huoltosuhde voi muodostua jopa heikommaksi kuin ilman maahanmuuttoa. näiden muuttajien tarvitsemat julkiset palvelut ja tulonsiirrot heikentävät julkisen talouden tasapainoa, eikä työllisten maahanmuuttajien työpanos ehkä riitä kompensoimaan kasvanutta työvoiman kysyntää. 248

8 Kai Torvi 5. Lopuksi edellä esitettyjen laskelmien perusteella voidaan varsin suurella varmuudella todeta, ettei realistisen määräinen maahanmuutto riitä yksinään torjumaan maatamme demografisista syistä uhkaavaa työvoimapulaa. pelkästään työvoiman tarjonnan pitäminen ennallaan lisääntyvän maahanmuuton avulla edellyttäisi nopeasti kasvavaa nettomuuttoa ja muuttajien selvästi aikaisempaa parempaa integroitumista työmarkkinoille. tämän artikkelin ylimmän nettomaahanmuuttouran korkeutta kuvaa se, että sen mukainen nettomuutto v. 2020, henkeä, on lähes kaksinkertainen tähänastiseen vuosiennätykseen (noin henkeä vuonna 1991) verrattuna. Maahanmuuton vaikutus työmarkkinoiden tasapainoon on lisäksi vähäisempi kuin pelkästään tarjontaan. Maahanmuuton etuna suomen työmarkkinoiden kannalta on kuitenkin sen ikärakenne. Lähes 80%muuttaneista on 2000 luvulla ollut työikäisiä, ja heistäkin valtaosa vuotiaita, siis parhaassa työiässä tai vasta tulossa siihen. 65 vuotta täyttäneiden osuus on puolestaan ollut vain noin 5%.keskeinen politiikkahaaste työperäisen maahanmuuton määrällisen kasvattamisen ohella onkin muuttajien nykyistä tehokkaampi kotouttaminen ja sitä kautta heidän työvoimaosuutensa ja työllisyysasteensa kohottaminen. Kirjallisuus Gissler, M., Malin, M. ja Matveinen, p. (2006), terveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon laitospalvelut, teoksessa Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut, työpoliittinen tutkimus 296, työministeriö, helsinki. haavisto, i., kiljunen, p. ja nyberg, M. (2007), Sa tavuotias kuntotestissä, EVA:n kansallinen arvo ja asennetutkimus 2007, taloustieto oy, helsinki. hämäläinen, h. (2007), Rekrytointiongelmat ja työ voimapula vuoden 2007 toisella neljänneksellä, seurantaraportti, työministeriö, julkaisematon. hämäläinen, k., kangasharju, A., pekkala, s. ja sarvimäki, M. (2005), 1990 luvun maahanmuutta jien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot, työpoliittinen tutkimus 265, työministeriö, helsinki. jaakkola, M. (2005), Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina , työpoliittinen tutkimus 286, työministeriö, helsinki. sarvimäki, M. ja kangasharju, A. (2006), pienten lasten hoito ja sosiaalihuollon avopalvelut, teoksessa Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut, työpoliittinen tutkimus 296, työministeriö, helsinki. tilastokeskus (2007a), Väestöennuste , helsinki. tilastokeskus (2007b), Muuttoliike , helsinki. tilastokeskus (2007c), Kansantalouden tilinpito 2006, helsinki. tilastokeskus (2008), Väestön ennakkotilasto, helsinki. torvi, k. (2007), Maahanmuutto vastauksena työvoi man saatavuuteen, tm analyyseja 2/2007, torvi, k. (2008), Maahanmuutto vastauksena työvoi man saatavuuteen loppuraportti, tem analyyseja 2/2008, =91414&product_id=16&s=2687. työministeriö (2007), Työvoima Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoin nin perustana työikäisen väestön vähentyessä, työpoliittinen tutkimus 325, työministeriö, helsinki. 249