Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 2/2008 Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta* Kai Torvi Erikoissuunnittelija työ ja elinkeinoministeriö 1. Johdanto suomi on viime vuosikymmeniin asti ollut ensisijaisesti maastamuuttomaa. Muutto yhdysvaltoihin, kanadaan, Australiaan ja pohjoismaisten työmarkkinoiden vapauduttua etenkin Ruotsiin on ollut vilkasta. Maastamuutto oli maahanmuuttoa suurempi useimpina vuosina aina 1980 luvun alkuun saakka. tuon ajankohdan jälkeen tilanne on muuttunut, ja muuttotase näyttää kääntyneen pysyvämmin positiiviseksi (ks. kuvio 1). erityisesti 2000 luvulla nettomaahanmuutto on kasvanut ripeästi. Maahanmuuttokeskustelua hallitsi pitkään pakolaiskysymys, mutta nyttemmin on ryhdytty puhumaan työperäisestä maahanmuutosta. keskeisenä pontimena on ollut maamme demografinen kehitys. suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää alkaa työikäisen väestön määrä supistua. tästä syystä maahanmuutto on yleisesti alettu nähdä yhdeksikeinoksi turvata riittävä työvoiman tarjonta. Maahanmuutto on viime vuosina noussut yhä merkittävämmäksi tekijäksi maamme väestökehityksessä. Vuonna 2007 nettomaahanmuutto oli jo selvästi suurempi kuin syntyneiden enemmyys (tilastokeskus 2008). työmarkkinoiden kannalta maahanmuuton merkitys on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä suhteellisesti vielä suurempi, koska muuttajista valtaosa on työikäisiä. tämän kirjoituksen tarkoituksena on esittää joitakin arvioita siitä, kuinka merkittävä osa työvoiman tarjontaa maahanmuuttajat voisivat tulevaisuudessa olla. olennaisia parametrejä ovat nettomaahanmuuton määrä, muuttajien ikärakenne sekä heidän integroitumisensa suomen työmarkkinoille. tarkastelu ulotetaan vuoteen Laskelmia verrataan työvoima 2025 raportissa (työministeriö 2007) esitettyihin ennusteisiin työvoiman tarjonnan kehityksestä. * Kirjoitus perustuu julkaisuihin Torvi (2007, 2008). Kiitän Hanna Hämäläistä, Ilkka Nioa, Heikki Räisästä ja ekka Tiaista hyödyllisistä kommenteista. Tulkinnat ovat kuiten kin omiani, ja mahdollisista virheistä vastaan itse. 2. Laskelmien oletukset nettomaahanmuutolle konstruoidaan kolme vaihtoehtoista kehitysuraa: 242

2 Kai Torvi Kuvio 1. Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Lähde: tilastokeskus (2007b, 2008). 1) Vakioinen hengen vuotuinen nettomaahanmuutto (tv2025). työministeriö (2007) käytti tätä oletusta. 2) Vakioinen hengen vuotuinen nettomaahanmuutto (perus). tämä on likimain sama kuin vuonna 2006 toteutunut nettomaahanmuutto, ja se on tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen (tilastokeskus 2007a) oletus nettomaahanmuutosta. 3) Vaihtoehto, jossa nettomaahanmuutto on v henkeä ja kasvaa siitä vuosittain hengellä (korkea). tällainen ura voi olla mahdollinen, jos työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään aktiivisesti edistämään. Vuoden 2007 toteutunut nettomaahanmuutto oli lähes henkeä (tilastokeskus 2008), joten ainakaan laskelmien aloitusvuonna oletus ei ole epärealistisen korkea, vaikka se voikin olla poikkeuksellisen korkea hyvän suhdannetilanteen vuoksi. Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa merkittävästi koko väestöstä (kuvio 2). tyypillinen maasta toiseen muuttaja on nuori aikuinen, jonka sosiaaliset siteet lähtömaassa ovat vähäisemmät kuin varttuneemmalla henkilöllä.pienten lasten suuri osuus selittyy osin aikuismuuttajien nuoruudella: heidän mahdolliset lapsensa ovat enimmäkseen vain muutaman vuoden ikäisiä. toinen selittävä tekijä on kansainvälinen adoptio. Laskelmissa kutakin muuttokohorttia (tiettynä vuonna suomeen muuttaneet henkilöt) käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Muuttajien ikäjakaumanoletetaan noudattavan kuviossa2 esitettyä vuosina toteutunutta jakaumaa. ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan ko 243

3 KAK 2/2008 Kuvio 2. Maahanmuuton ja koko väestön 2005 ikärakenne Lähde: tilastokeskus. horttien ikäjakauma jokaiselle vuodelle ao. kohortin muuttovuoden jälkeen. kohorttia vanhennetaan vuosi kerrallaan ja sen kuolevuus arvioidaan koko väestön v kuolemanvaaralukujen perusteella. suomessa syntyviä lapsia ei oteta huomioon, koska he eivät kuitenkaan ole vielä työikäisiä tarkastelun päätevuonna Maahanmuuttajien työvoimaosuus on ollut selvästi alempi kuin kantaväestöllä erityisesti ensimmäisinä muuton jälkeisinä vuosina, ja työvoimaan kuuluvienkin työttömyys on ollut selvästi keskimääräistä suurempi. tämä johtuu useista eri syistä: 1) Maahanmuuttajien kielitaito sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemus on vajavainen varsinkin heti muuton jälkeen. 2) Muuttajien keskimääräinen koulutustaso lienee kantaväestöä alhaisempi, vaikkakin tätä koskevat tiedot ovat puutteellisia. 3) Maahanmuuttajien perhekoko on kantaväestöä suurempi, ja ikärakenteensa vuoksi heillä on verrattain runsaasti alle kouluikäisiä lapsia. kun monissa lähtömaissa pienten lasten äitien työssäkäynti ei ole tavanomaista, on kotitaloustyötä tekevien osuus heidän joukossaan korkea. kuviossa 3onesitetty laskelmissa käytetyt työvoimaosuusoletukset suomessa asutun ajan mukaan. Vaihtoehto historiallinen on sama kuin vuosina suomeen muuttaneiden vuonna 2004 toteutunut työvoimaosuus. Vaihtoehto korkea perustuu seuraaviin oletuksiin: 244

4 Kai Torvi Kuvio 3. Työvoimaosuusoletukset Suomessa asutun ajan mukaan 1) työvoimapulan oloissa rekrytointi suoraan ulkomailta yleistyy, jolloin aiempaa useammalla muuttajalla on työpaikka tiedossaan jo muuttohetkellä. toistaiseksi ulkomailta rekrytointi on ollut verrattain vähäistä (hämäläinen 2007). on myös todennäköistä, että työvoimapula muuttaa työnantajien asennoitumista ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin aikaisempaa myönteisemmäksi. Myös yleiset kansalaisasenteet maahanmuuttajiin ovat jo pitkään muuttuneet myönteisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan (haavisto et al ja jaakkola 2005). 2) nykyistä tehokkaammat kotoutustoimenpiteet nopeuttavat työmarkkinoille integroitumista. 3) yleisen työvoimapolitiikankin tavoitteena on työvoimaosuuden ja työllisyysasteen nosto, ja onnistuessaan se vaikuttaa myös maahanmuuttajiin. 4) Valtaosa muuttajista on vuoden kuluttua muutosta parhaassa työiässä. kohorttien työvoiman tarjonta kunakin tarkasteluvuonna saadaan kohortin työikäisten määrän ja relevantin työvoimaosuuden tulona. Maahanmuuton tuoma lisäys työvoiman tarjontaan (verrattuna tilanteeseen, jossa nettomaahanmuutto olisi pysyvästi nolla) saadaan kohorttikohtaisten lukujen summana. 3. Laskelmien tulokset kun vaihtoehtoisia maahanmuuttouria on kolme ja työvoimaosuusoletuksia kaksi, saadaan niitä kombinoimalla kaikkiaan kuusi maahanmuuttajatyövoiman tarjontauraa. ne on esitetty taulukossa 1. tulokset osoittavat, että nettomaahanmuuton määrä on dominoiva tekijä työvoiman tar 245

5 KAK 2/2008 Taulukko 1.Työvoiman kumulatiivinen lisätarjonta eri maahanmuutto ja työvoimaosuusvaihtoehdoissa , henkeä Vuosi tv2025/hist. tv2025/korkea perus/hist. perus/korkea korkea/hist. korkea/korkea jonnassa ainakin näillä oletuksilla. korkeamman työvoimaosuuden tuoma lisäys on verrattain vähäinen suhteessa muuttajien lukumäärän vaikutukseen. pääasiallinen selitys on työvoimaosuuden pieni liikkumavara : alinkin toteutunut työvoimaosuus (vasta muuttaneilla) on yli 50 %, ja sen realistinen maksimi on selvästi alle 100 %. Muuttajien työvoimaosuudella on kuitenkin huomattava merkitys. jos muuttajien työvoimaosuus on pitkään muuton jälkeen selvästi kantaväestöä alempi, maahanmuutto voi heikentää huoltosuhdetta eikä kohentaa sitä. Laskelmien tulokset voidaan suhteuttaa työvoima 2025 raportissa (työministeriö 2007) esitettyihin arvioihin työvoiman kokonaistarjonnan kehityksestä tulevaisuudessa. ko. raportissa oletettiin nettomaahanmuuton määräksi henkeä vuodessa, sen perusuran voidaan tulkita vastaavan tässä esitettyjen laskelmien alinta vaihtoehtoa (tv2025/hist.). kuviossa 4onesitetty eri laskelmien tuottamat työvoiman määrän muutokset vuosina verrattuna tv2025 perusuraan. työvoima 2025:n perusuran mukaan työvoiman tarjonta olisi vuonna 2020 noin henkeä pienempi kuin vuonna osoittautuu, että tässä lasketuista vaihtoehdoista vain yksi, korkeimman maahanmuutto ja työvoimaosuusoletuksen sisältävä, riittää täysin kompensoimaan (vuodesta 2017 lähtien jopa ylikompensoimaan) työvoiman tarjonnan ennustetun vähenemisen vuoteen tässäkin vaihtoehdossa työvoiman tarjonta supistuu ensin lievästi, kunnes vuosittain kasvavaksi oletettu nettomuutto ja suomessa asutun ajan mukana kohoava työvoimaosuus alkavat purra riittävästi. korkein maahanmuuttovaihtoehto yhdistettynä historialliseen työvoimaosuuteen riittää myös likimain pitämään työvoiman tarjonnan ennallaan. 4. Varauksia Mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton ainoa vaikutus työmarkkinoilla ei ole sen tuottama työvoiman lisätarjonta. nettomaahanmuutto 246

6 Kai Torvi Kuvio 4. Työvoiman tarjonnan muutos vuodesta 2007 eri maahanmuutto ja työvoimaosuusvaihtoehdoissa Lähde: työministeriö (2007) ja omat laskelmat. lisää myös työvoiman kysyntää sekä muuttajien kulutuskysynnän että heidän tarvitsemiensa julkisten palveluiden vuoksi. siten maahanmuuttajien kontribuutio työmarkkinoiden tasapainoon voi olla huomattavastikin vähäisempi kuin edellä olevat laskelmat antavat ymmärtää. Maahanmuuttajien on todettu käyttävän sosiaali ja terveyspalveluja jonkin verran vähemmän kuin kantaväestö (Gissler et al. 2006, sarvimäki ja kangasharju 2006). Vanhuksille suunnattuja palveluita he käyttävät vähän jo ikärakenteensa vuoksi, mutta erot ovat merkittäviä myös ikävakioituina, erityisesti terveyspalveluissa. toisaalta esimerkiksi maahanmuuttajan terveyskeskuskäynti voi vaatia enemmän julkisia resursseja kuin kantaväestöön kuuluvan mm. tulkkaustarpeen vuoksi. koulutuspalveluista vastaavaa arviota ei ole tehty, mutta ainakin peruskoulun osalta voitaneen olettaa, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden aiheuttama työvoiman tarve on jonkin verran kantaväestöä suurempi heidän erityistarpeidensa (esim. äidinkielen ja uskonnon opetus yleensä pienissä ryhmissä) vuoksi. on epäselvää, mistä maahanmuuttajien verrattain vähäinen julkisten palvelujen käyttö johtuu. yksi selitys voi olla tietämättömyys, varsinkin kehitysmaista tulevat eivät varmaankaan ole tottuneet suomen tasoisiin palveluihin. on myös mahdollista, että omat kokemukset tai kuulopuheet maahanmuuttajien syrjinnästä palveluissa ovat vähäisen käytön taustalla. on myös otettava huomioon, että tyypillinen muuttaja on keskimääräistä terveempi, joten palvelujen todellinen tarvekin voi olla heillä vähäisempi kuin väestöllä keskimäärin. 247

7 KAK 2/2008 Asuntomarkkinat ja yhdyskuntien infrastruktuuri laajemmin voivat muodostua yhdeksi maahanmuuton pullonkaulaksi. Muutto suuntautuu useastakin syystä enimmäkseen pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa asuntomarkkinat ylikuumentuvat muutenkin helposti. jos ja kun maahanmuuttajia aletaan aktiivisesti värvätä, pitäisi ehkä aluksi keskittyäkin hyvin pitkälti rakennusalan työntekijöihin. Asuntojen rakentaminen maahanmuuttajien tarpeisiin merkitsee myös, että suuri osa muuttajista tulevista kustannuksista syntyy etupainotteisesti. Maahanmuuton vaikutusta työvoiman kysyntään voi yrittää karkeasti arvioida eräiden makrolukujen avulla. Vuonna 2006 julkisella sektorilla tehdyt työtunnit olivat 22,4 %koko kansantalouden työtunneista (tilastokeskus 2007c). jos maahanmuuttajien palvelujen käyttö on edellä esitetyn mukaisesti jonkin verran kantaväestöä vähäisempää, voidaan arvioida, että maahanmuuton kasvu lisäisi julkisten palveluiden työvoiman tarvetta määrällä, joka olisi noin 20 %muuttajien työvoiman tarjonnasta. Lisäksi puhtaiden julkishyödykkeiden kuten maanpuolustuksen työvoimatarve ei välttämättä nousisi lainkaan maahanmuuton vuoksi. yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit muodostivat vuonna ,3 %kokonaiskysynnästä (tilastokeskus 2007c). Voidaan olettaa, että maahanmuuttajien tulot ja sitä myötä heidän kulutuksensa ja investointinsa ovat keskimäärin jonkin verran alhaisempia kuin kantaväestön heidän ikärakenteensa ja alhaisen koulutustasonsa vuoksi. Varovaisesti voidaan siten arvioida, että muuton lisääntymisen tuomasta työvoiman tarjonnasta noin 45 %tarvittaisiin muuton seurauksena kasvavan yksityisen kysynnän tyydyttämiseen. yhdistettynä julkisten palveluiden työvoimatarpeen kasvuun tämä merkitsisi, että ehkä vain noin kolmannes maahanmuutosta seuraavasta työvoiman tarjonnan kasvusta jäisi vaikuttamaan työmarkkinoiden tasapainoon. hämäläinen et al. (2005) ovat käsitelleet samantapaista kysymystä toisesta näkökulmasta: maahanmuuton vaikutusta julkisen talouden tasapainoon. tarkastelu rajoittui tosin vain muuttajien maksamiin välittömiin veroihin ja heidän saamiinsa tulonsiirtoihin, välilliset verot ja julkiset palvelut oli rajattu kysymyksenasettelun ulkopuolelle. keskeinen tulos oli, että ei humanitaarisin perustein maahan saapuneet olivat edellä määritellyllä tavalla nettomaksajia julkiselle sektorille keskimäärin kuudennen maassaolovuoden jälkeen. Mikäli maahanmuuttajien tehokkaampi kotouttaminen erityisesti korkeamman työllisyyden mielessä onnistuu tulevaisuudessa, maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen muodostuu kuitenkin myönteisemmäksi kuin menneen kehityksen perusteella voidaan arvioida sekä suurempien verotulojen että pienempien tulonsiirtojen ansiosta. on tietysti myös selvää, ettei laskelmien toisena oletuksena käytetty toteutunutta korkeampi työvoimaosuus välttämättä toteudu. tällöin on jopa mahdollista, että maahanmuuton kasvu heikentää suomen talouden toimintaedellytyksiä. jos suuri osa maahanmuuttajataustaisesta työikäisestä väestöstä on työttöminä tai kokonaan työvoiman ulkopuolella, huoltosuhde voi muodostua jopa heikommaksi kuin ilman maahanmuuttoa. näiden muuttajien tarvitsemat julkiset palvelut ja tulonsiirrot heikentävät julkisen talouden tasapainoa, eikä työllisten maahanmuuttajien työpanos ehkä riitä kompensoimaan kasvanutta työvoiman kysyntää. 248

8 Kai Torvi 5. Lopuksi edellä esitettyjen laskelmien perusteella voidaan varsin suurella varmuudella todeta, ettei realistisen määräinen maahanmuutto riitä yksinään torjumaan maatamme demografisista syistä uhkaavaa työvoimapulaa. pelkästään työvoiman tarjonnan pitäminen ennallaan lisääntyvän maahanmuuton avulla edellyttäisi nopeasti kasvavaa nettomuuttoa ja muuttajien selvästi aikaisempaa parempaa integroitumista työmarkkinoille. tämän artikkelin ylimmän nettomaahanmuuttouran korkeutta kuvaa se, että sen mukainen nettomuutto v. 2020, henkeä, on lähes kaksinkertainen tähänastiseen vuosiennätykseen (noin henkeä vuonna 1991) verrattuna. Maahanmuuton vaikutus työmarkkinoiden tasapainoon on lisäksi vähäisempi kuin pelkästään tarjontaan. Maahanmuuton etuna suomen työmarkkinoiden kannalta on kuitenkin sen ikärakenne. Lähes 80%muuttaneista on 2000 luvulla ollut työikäisiä, ja heistäkin valtaosa vuotiaita, siis parhaassa työiässä tai vasta tulossa siihen. 65 vuotta täyttäneiden osuus on puolestaan ollut vain noin 5%.keskeinen politiikkahaaste työperäisen maahanmuuton määrällisen kasvattamisen ohella onkin muuttajien nykyistä tehokkaampi kotouttaminen ja sitä kautta heidän työvoimaosuutensa ja työllisyysasteensa kohottaminen. Kirjallisuus Gissler, M., Malin, M. ja Matveinen, p. (2006), terveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon laitospalvelut, teoksessa Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut, työpoliittinen tutkimus 296, työministeriö, helsinki. haavisto, i., kiljunen, p. ja nyberg, M. (2007), Sa tavuotias kuntotestissä, EVA:n kansallinen arvo ja asennetutkimus 2007, taloustieto oy, helsinki. hämäläinen, h. (2007), Rekrytointiongelmat ja työ voimapula vuoden 2007 toisella neljänneksellä, seurantaraportti, työministeriö, julkaisematon. hämäläinen, k., kangasharju, A., pekkala, s. ja sarvimäki, M. (2005), 1990 luvun maahanmuutta jien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot, työpoliittinen tutkimus 265, työministeriö, helsinki. jaakkola, M. (2005), Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina , työpoliittinen tutkimus 286, työministeriö, helsinki. sarvimäki, M. ja kangasharju, A. (2006), pienten lasten hoito ja sosiaalihuollon avopalvelut, teoksessa Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut, työpoliittinen tutkimus 296, työministeriö, helsinki. tilastokeskus (2007a), Väestöennuste , helsinki. tilastokeskus (2007b), Muuttoliike , helsinki. tilastokeskus (2007c), Kansantalouden tilinpito 2006, helsinki. tilastokeskus (2008), Väestön ennakkotilasto, helsinki. torvi, k. (2007), Maahanmuutto vastauksena työvoi man saatavuuteen, tm analyyseja 2/2007, torvi, k. (2008), Maahanmuutto vastauksena työvoi man saatavuuteen loppuraportti, tem analyyseja 2/2008, =91414&product_id=16&s=2687. työministeriö (2007), Työvoima Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoin nin perustana työikäisen väestön vähentyessä, työpoliittinen tutkimus 325, työministeriö, helsinki. 249

TEM analyyseja 2/2008

TEM analyyseja 2/2008 TEM analyyseja 2/2008 Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen loppuraportti Kai Torvi ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-029-0 Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen - loppuraportti Kai Torvi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 2/2013 Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Helvi Kinnunen Neuvonantaja Suomen Pankki Seppo Orjasniemi Ekonomisti suomen Pankki Väestörakenteen

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Miten huoltosuhde ja ei-työllisten suhde työllisiin muuttuu suurten ikäluokkien ollessa eläkkeellä?

Miten huoltosuhde ja ei-työllisten suhde työllisiin muuttuu suurten ikäluokkien ollessa eläkkeellä? Artikkeleita Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2012 Miten huoltosuhde ja ei-työllisten suhde työllisiin muuttuu suurten ikäluokkien ollessa eläkkeellä? Pekka Tiainen 1 1. Johdanto Artikkelissa tarkastelun

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Olli Poropudas 1 Työvoimamenetelmässä koulutustarve arvioidaan kaavalla: koulutustarve = poistuma + työpaikkojen muutos. Toisin sanoen työvoimaa on koulutettava niin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Kansantuotteen kasvuvauhti puolittuu vuoteen 2028

Kansantuotteen kasvuvauhti puolittuu vuoteen 2028 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 3/2008 Kansantuotteen kasvuvauhti puolittuu vuoteen 2028 Jorma Tuukkanen Finanssineuvos Valtiovarainministeriö taustaa Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET PEKKA PARKKINEN ALUKSI Vuoden 2000 päättyessä Suomessa oli 5,18 miljoonaa asukasta. Asukasluvultaan suurimmassa ikäluokassa eli 1948 syntyneissä oli 87

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje Juho Kostiainen, VM Sosiaalimenomalli - SOME(1) Pitkän aikavälin sosiaalimenojen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen arviointi.

Lisätiedot

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Tanja Kirjavainen, VATT Koulutussuunnittelu ja ekonomia symposium, Kasvatustieteen päivät 22.-23.11.2007, Vaasa Vähän hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Katsauksia ja keskustelua

Katsauksia ja keskustelua Kansantaloudellinen aikakauskirja 95. vsk. 2/1999 Petri Böckerman ja Antti Moisio Katsauksia ja keskustelua Muuttoliikkeen, työn tarjonnan ja työttömyyden maakunnittainen kehitys vuosina 1998 2002 PETRI

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot