Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 2/2008 Maahanmuutto ja työvoiman tarjonta* Kai Torvi Erikoissuunnittelija työ ja elinkeinoministeriö 1. Johdanto suomi on viime vuosikymmeniin asti ollut ensisijaisesti maastamuuttomaa. Muutto yhdysvaltoihin, kanadaan, Australiaan ja pohjoismaisten työmarkkinoiden vapauduttua etenkin Ruotsiin on ollut vilkasta. Maastamuutto oli maahanmuuttoa suurempi useimpina vuosina aina 1980 luvun alkuun saakka. tuon ajankohdan jälkeen tilanne on muuttunut, ja muuttotase näyttää kääntyneen pysyvämmin positiiviseksi (ks. kuvio 1). erityisesti 2000 luvulla nettomaahanmuutto on kasvanut ripeästi. Maahanmuuttokeskustelua hallitsi pitkään pakolaiskysymys, mutta nyttemmin on ryhdytty puhumaan työperäisestä maahanmuutosta. keskeisenä pontimena on ollut maamme demografinen kehitys. suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää alkaa työikäisen väestön määrä supistua. tästä syystä maahanmuutto on yleisesti alettu nähdä yhdeksikeinoksi turvata riittävä työvoiman tarjonta. Maahanmuutto on viime vuosina noussut yhä merkittävämmäksi tekijäksi maamme väestökehityksessä. Vuonna 2007 nettomaahanmuutto oli jo selvästi suurempi kuin syntyneiden enemmyys (tilastokeskus 2008). työmarkkinoiden kannalta maahanmuuton merkitys on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä suhteellisesti vielä suurempi, koska muuttajista valtaosa on työikäisiä. tämän kirjoituksen tarkoituksena on esittää joitakin arvioita siitä, kuinka merkittävä osa työvoiman tarjontaa maahanmuuttajat voisivat tulevaisuudessa olla. olennaisia parametrejä ovat nettomaahanmuuton määrä, muuttajien ikärakenne sekä heidän integroitumisensa suomen työmarkkinoille. tarkastelu ulotetaan vuoteen Laskelmia verrataan työvoima 2025 raportissa (työministeriö 2007) esitettyihin ennusteisiin työvoiman tarjonnan kehityksestä. * Kirjoitus perustuu julkaisuihin Torvi (2007, 2008). Kiitän Hanna Hämäläistä, Ilkka Nioa, Heikki Räisästä ja ekka Tiaista hyödyllisistä kommenteista. Tulkinnat ovat kuiten kin omiani, ja mahdollisista virheistä vastaan itse. 2. Laskelmien oletukset nettomaahanmuutolle konstruoidaan kolme vaihtoehtoista kehitysuraa: 242

2 Kai Torvi Kuvio 1. Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Lähde: tilastokeskus (2007b, 2008). 1) Vakioinen hengen vuotuinen nettomaahanmuutto (tv2025). työministeriö (2007) käytti tätä oletusta. 2) Vakioinen hengen vuotuinen nettomaahanmuutto (perus). tämä on likimain sama kuin vuonna 2006 toteutunut nettomaahanmuutto, ja se on tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen (tilastokeskus 2007a) oletus nettomaahanmuutosta. 3) Vaihtoehto, jossa nettomaahanmuutto on v henkeä ja kasvaa siitä vuosittain hengellä (korkea). tällainen ura voi olla mahdollinen, jos työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään aktiivisesti edistämään. Vuoden 2007 toteutunut nettomaahanmuutto oli lähes henkeä (tilastokeskus 2008), joten ainakaan laskelmien aloitusvuonna oletus ei ole epärealistisen korkea, vaikka se voikin olla poikkeuksellisen korkea hyvän suhdannetilanteen vuoksi. Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa merkittävästi koko väestöstä (kuvio 2). tyypillinen maasta toiseen muuttaja on nuori aikuinen, jonka sosiaaliset siteet lähtömaassa ovat vähäisemmät kuin varttuneemmalla henkilöllä.pienten lasten suuri osuus selittyy osin aikuismuuttajien nuoruudella: heidän mahdolliset lapsensa ovat enimmäkseen vain muutaman vuoden ikäisiä. toinen selittävä tekijä on kansainvälinen adoptio. Laskelmissa kutakin muuttokohorttia (tiettynä vuonna suomeen muuttaneet henkilöt) käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Muuttajien ikäjakaumanoletetaan noudattavan kuviossa2 esitettyä vuosina toteutunutta jakaumaa. ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan ko 243

3 KAK 2/2008 Kuvio 2. Maahanmuuton ja koko väestön 2005 ikärakenne Lähde: tilastokeskus. horttien ikäjakauma jokaiselle vuodelle ao. kohortin muuttovuoden jälkeen. kohorttia vanhennetaan vuosi kerrallaan ja sen kuolevuus arvioidaan koko väestön v kuolemanvaaralukujen perusteella. suomessa syntyviä lapsia ei oteta huomioon, koska he eivät kuitenkaan ole vielä työikäisiä tarkastelun päätevuonna Maahanmuuttajien työvoimaosuus on ollut selvästi alempi kuin kantaväestöllä erityisesti ensimmäisinä muuton jälkeisinä vuosina, ja työvoimaan kuuluvienkin työttömyys on ollut selvästi keskimääräistä suurempi. tämä johtuu useista eri syistä: 1) Maahanmuuttajien kielitaito sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemus on vajavainen varsinkin heti muuton jälkeen. 2) Muuttajien keskimääräinen koulutustaso lienee kantaväestöä alhaisempi, vaikkakin tätä koskevat tiedot ovat puutteellisia. 3) Maahanmuuttajien perhekoko on kantaväestöä suurempi, ja ikärakenteensa vuoksi heillä on verrattain runsaasti alle kouluikäisiä lapsia. kun monissa lähtömaissa pienten lasten äitien työssäkäynti ei ole tavanomaista, on kotitaloustyötä tekevien osuus heidän joukossaan korkea. kuviossa 3onesitetty laskelmissa käytetyt työvoimaosuusoletukset suomessa asutun ajan mukaan. Vaihtoehto historiallinen on sama kuin vuosina suomeen muuttaneiden vuonna 2004 toteutunut työvoimaosuus. Vaihtoehto korkea perustuu seuraaviin oletuksiin: 244

4 Kai Torvi Kuvio 3. Työvoimaosuusoletukset Suomessa asutun ajan mukaan 1) työvoimapulan oloissa rekrytointi suoraan ulkomailta yleistyy, jolloin aiempaa useammalla muuttajalla on työpaikka tiedossaan jo muuttohetkellä. toistaiseksi ulkomailta rekrytointi on ollut verrattain vähäistä (hämäläinen 2007). on myös todennäköistä, että työvoimapula muuttaa työnantajien asennoitumista ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin aikaisempaa myönteisemmäksi. Myös yleiset kansalaisasenteet maahanmuuttajiin ovat jo pitkään muuttuneet myönteisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan (haavisto et al ja jaakkola 2005). 2) nykyistä tehokkaammat kotoutustoimenpiteet nopeuttavat työmarkkinoille integroitumista. 3) yleisen työvoimapolitiikankin tavoitteena on työvoimaosuuden ja työllisyysasteen nosto, ja onnistuessaan se vaikuttaa myös maahanmuuttajiin. 4) Valtaosa muuttajista on vuoden kuluttua muutosta parhaassa työiässä. kohorttien työvoiman tarjonta kunakin tarkasteluvuonna saadaan kohortin työikäisten määrän ja relevantin työvoimaosuuden tulona. Maahanmuuton tuoma lisäys työvoiman tarjontaan (verrattuna tilanteeseen, jossa nettomaahanmuutto olisi pysyvästi nolla) saadaan kohorttikohtaisten lukujen summana. 3. Laskelmien tulokset kun vaihtoehtoisia maahanmuuttouria on kolme ja työvoimaosuusoletuksia kaksi, saadaan niitä kombinoimalla kaikkiaan kuusi maahanmuuttajatyövoiman tarjontauraa. ne on esitetty taulukossa 1. tulokset osoittavat, että nettomaahanmuuton määrä on dominoiva tekijä työvoiman tar 245

5 KAK 2/2008 Taulukko 1.Työvoiman kumulatiivinen lisätarjonta eri maahanmuutto ja työvoimaosuusvaihtoehdoissa , henkeä Vuosi tv2025/hist. tv2025/korkea perus/hist. perus/korkea korkea/hist. korkea/korkea jonnassa ainakin näillä oletuksilla. korkeamman työvoimaosuuden tuoma lisäys on verrattain vähäinen suhteessa muuttajien lukumäärän vaikutukseen. pääasiallinen selitys on työvoimaosuuden pieni liikkumavara : alinkin toteutunut työvoimaosuus (vasta muuttaneilla) on yli 50 %, ja sen realistinen maksimi on selvästi alle 100 %. Muuttajien työvoimaosuudella on kuitenkin huomattava merkitys. jos muuttajien työvoimaosuus on pitkään muuton jälkeen selvästi kantaväestöä alempi, maahanmuutto voi heikentää huoltosuhdetta eikä kohentaa sitä. Laskelmien tulokset voidaan suhteuttaa työvoima 2025 raportissa (työministeriö 2007) esitettyihin arvioihin työvoiman kokonaistarjonnan kehityksestä tulevaisuudessa. ko. raportissa oletettiin nettomaahanmuuton määräksi henkeä vuodessa, sen perusuran voidaan tulkita vastaavan tässä esitettyjen laskelmien alinta vaihtoehtoa (tv2025/hist.). kuviossa 4onesitetty eri laskelmien tuottamat työvoiman määrän muutokset vuosina verrattuna tv2025 perusuraan. työvoima 2025:n perusuran mukaan työvoiman tarjonta olisi vuonna 2020 noin henkeä pienempi kuin vuonna osoittautuu, että tässä lasketuista vaihtoehdoista vain yksi, korkeimman maahanmuutto ja työvoimaosuusoletuksen sisältävä, riittää täysin kompensoimaan (vuodesta 2017 lähtien jopa ylikompensoimaan) työvoiman tarjonnan ennustetun vähenemisen vuoteen tässäkin vaihtoehdossa työvoiman tarjonta supistuu ensin lievästi, kunnes vuosittain kasvavaksi oletettu nettomuutto ja suomessa asutun ajan mukana kohoava työvoimaosuus alkavat purra riittävästi. korkein maahanmuuttovaihtoehto yhdistettynä historialliseen työvoimaosuuteen riittää myös likimain pitämään työvoiman tarjonnan ennallaan. 4. Varauksia Mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton ainoa vaikutus työmarkkinoilla ei ole sen tuottama työvoiman lisätarjonta. nettomaahanmuutto 246

6 Kai Torvi Kuvio 4. Työvoiman tarjonnan muutos vuodesta 2007 eri maahanmuutto ja työvoimaosuusvaihtoehdoissa Lähde: työministeriö (2007) ja omat laskelmat. lisää myös työvoiman kysyntää sekä muuttajien kulutuskysynnän että heidän tarvitsemiensa julkisten palveluiden vuoksi. siten maahanmuuttajien kontribuutio työmarkkinoiden tasapainoon voi olla huomattavastikin vähäisempi kuin edellä olevat laskelmat antavat ymmärtää. Maahanmuuttajien on todettu käyttävän sosiaali ja terveyspalveluja jonkin verran vähemmän kuin kantaväestö (Gissler et al. 2006, sarvimäki ja kangasharju 2006). Vanhuksille suunnattuja palveluita he käyttävät vähän jo ikärakenteensa vuoksi, mutta erot ovat merkittäviä myös ikävakioituina, erityisesti terveyspalveluissa. toisaalta esimerkiksi maahanmuuttajan terveyskeskuskäynti voi vaatia enemmän julkisia resursseja kuin kantaväestöön kuuluvan mm. tulkkaustarpeen vuoksi. koulutuspalveluista vastaavaa arviota ei ole tehty, mutta ainakin peruskoulun osalta voitaneen olettaa, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden aiheuttama työvoiman tarve on jonkin verran kantaväestöä suurempi heidän erityistarpeidensa (esim. äidinkielen ja uskonnon opetus yleensä pienissä ryhmissä) vuoksi. on epäselvää, mistä maahanmuuttajien verrattain vähäinen julkisten palvelujen käyttö johtuu. yksi selitys voi olla tietämättömyys, varsinkin kehitysmaista tulevat eivät varmaankaan ole tottuneet suomen tasoisiin palveluihin. on myös mahdollista, että omat kokemukset tai kuulopuheet maahanmuuttajien syrjinnästä palveluissa ovat vähäisen käytön taustalla. on myös otettava huomioon, että tyypillinen muuttaja on keskimääräistä terveempi, joten palvelujen todellinen tarvekin voi olla heillä vähäisempi kuin väestöllä keskimäärin. 247

7 KAK 2/2008 Asuntomarkkinat ja yhdyskuntien infrastruktuuri laajemmin voivat muodostua yhdeksi maahanmuuton pullonkaulaksi. Muutto suuntautuu useastakin syystä enimmäkseen pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa asuntomarkkinat ylikuumentuvat muutenkin helposti. jos ja kun maahanmuuttajia aletaan aktiivisesti värvätä, pitäisi ehkä aluksi keskittyäkin hyvin pitkälti rakennusalan työntekijöihin. Asuntojen rakentaminen maahanmuuttajien tarpeisiin merkitsee myös, että suuri osa muuttajista tulevista kustannuksista syntyy etupainotteisesti. Maahanmuuton vaikutusta työvoiman kysyntään voi yrittää karkeasti arvioida eräiden makrolukujen avulla. Vuonna 2006 julkisella sektorilla tehdyt työtunnit olivat 22,4 %koko kansantalouden työtunneista (tilastokeskus 2007c). jos maahanmuuttajien palvelujen käyttö on edellä esitetyn mukaisesti jonkin verran kantaväestöä vähäisempää, voidaan arvioida, että maahanmuuton kasvu lisäisi julkisten palveluiden työvoiman tarvetta määrällä, joka olisi noin 20 %muuttajien työvoiman tarjonnasta. Lisäksi puhtaiden julkishyödykkeiden kuten maanpuolustuksen työvoimatarve ei välttämättä nousisi lainkaan maahanmuuton vuoksi. yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit muodostivat vuonna ,3 %kokonaiskysynnästä (tilastokeskus 2007c). Voidaan olettaa, että maahanmuuttajien tulot ja sitä myötä heidän kulutuksensa ja investointinsa ovat keskimäärin jonkin verran alhaisempia kuin kantaväestön heidän ikärakenteensa ja alhaisen koulutustasonsa vuoksi. Varovaisesti voidaan siten arvioida, että muuton lisääntymisen tuomasta työvoiman tarjonnasta noin 45 %tarvittaisiin muuton seurauksena kasvavan yksityisen kysynnän tyydyttämiseen. yhdistettynä julkisten palveluiden työvoimatarpeen kasvuun tämä merkitsisi, että ehkä vain noin kolmannes maahanmuutosta seuraavasta työvoiman tarjonnan kasvusta jäisi vaikuttamaan työmarkkinoiden tasapainoon. hämäläinen et al. (2005) ovat käsitelleet samantapaista kysymystä toisesta näkökulmasta: maahanmuuton vaikutusta julkisen talouden tasapainoon. tarkastelu rajoittui tosin vain muuttajien maksamiin välittömiin veroihin ja heidän saamiinsa tulonsiirtoihin, välilliset verot ja julkiset palvelut oli rajattu kysymyksenasettelun ulkopuolelle. keskeinen tulos oli, että ei humanitaarisin perustein maahan saapuneet olivat edellä määritellyllä tavalla nettomaksajia julkiselle sektorille keskimäärin kuudennen maassaolovuoden jälkeen. Mikäli maahanmuuttajien tehokkaampi kotouttaminen erityisesti korkeamman työllisyyden mielessä onnistuu tulevaisuudessa, maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen muodostuu kuitenkin myönteisemmäksi kuin menneen kehityksen perusteella voidaan arvioida sekä suurempien verotulojen että pienempien tulonsiirtojen ansiosta. on tietysti myös selvää, ettei laskelmien toisena oletuksena käytetty toteutunutta korkeampi työvoimaosuus välttämättä toteudu. tällöin on jopa mahdollista, että maahanmuuton kasvu heikentää suomen talouden toimintaedellytyksiä. jos suuri osa maahanmuuttajataustaisesta työikäisestä väestöstä on työttöminä tai kokonaan työvoiman ulkopuolella, huoltosuhde voi muodostua jopa heikommaksi kuin ilman maahanmuuttoa. näiden muuttajien tarvitsemat julkiset palvelut ja tulonsiirrot heikentävät julkisen talouden tasapainoa, eikä työllisten maahanmuuttajien työpanos ehkä riitä kompensoimaan kasvanutta työvoiman kysyntää. 248

8 Kai Torvi 5. Lopuksi edellä esitettyjen laskelmien perusteella voidaan varsin suurella varmuudella todeta, ettei realistisen määräinen maahanmuutto riitä yksinään torjumaan maatamme demografisista syistä uhkaavaa työvoimapulaa. pelkästään työvoiman tarjonnan pitäminen ennallaan lisääntyvän maahanmuuton avulla edellyttäisi nopeasti kasvavaa nettomuuttoa ja muuttajien selvästi aikaisempaa parempaa integroitumista työmarkkinoille. tämän artikkelin ylimmän nettomaahanmuuttouran korkeutta kuvaa se, että sen mukainen nettomuutto v. 2020, henkeä, on lähes kaksinkertainen tähänastiseen vuosiennätykseen (noin henkeä vuonna 1991) verrattuna. Maahanmuuton vaikutus työmarkkinoiden tasapainoon on lisäksi vähäisempi kuin pelkästään tarjontaan. Maahanmuuton etuna suomen työmarkkinoiden kannalta on kuitenkin sen ikärakenne. Lähes 80%muuttaneista on 2000 luvulla ollut työikäisiä, ja heistäkin valtaosa vuotiaita, siis parhaassa työiässä tai vasta tulossa siihen. 65 vuotta täyttäneiden osuus on puolestaan ollut vain noin 5%.keskeinen politiikkahaaste työperäisen maahanmuuton määrällisen kasvattamisen ohella onkin muuttajien nykyistä tehokkaampi kotouttaminen ja sitä kautta heidän työvoimaosuutensa ja työllisyysasteensa kohottaminen. Kirjallisuus Gissler, M., Malin, M. ja Matveinen, p. (2006), terveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon laitospalvelut, teoksessa Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut, työpoliittinen tutkimus 296, työministeriö, helsinki. haavisto, i., kiljunen, p. ja nyberg, M. (2007), Sa tavuotias kuntotestissä, EVA:n kansallinen arvo ja asennetutkimus 2007, taloustieto oy, helsinki. hämäläinen, h. (2007), Rekrytointiongelmat ja työ voimapula vuoden 2007 toisella neljänneksellä, seurantaraportti, työministeriö, julkaisematon. hämäläinen, k., kangasharju, A., pekkala, s. ja sarvimäki, M. (2005), 1990 luvun maahanmuutta jien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot, työpoliittinen tutkimus 265, työministeriö, helsinki. jaakkola, M. (2005), Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina , työpoliittinen tutkimus 286, työministeriö, helsinki. sarvimäki, M. ja kangasharju, A. (2006), pienten lasten hoito ja sosiaalihuollon avopalvelut, teoksessa Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut, työpoliittinen tutkimus 296, työministeriö, helsinki. tilastokeskus (2007a), Väestöennuste , helsinki. tilastokeskus (2007b), Muuttoliike , helsinki. tilastokeskus (2007c), Kansantalouden tilinpito 2006, helsinki. tilastokeskus (2008), Väestön ennakkotilasto, helsinki. torvi, k. (2007), Maahanmuutto vastauksena työvoi man saatavuuteen, tm analyyseja 2/2007, torvi, k. (2008), Maahanmuutto vastauksena työvoi man saatavuuteen loppuraportti, tem analyyseja 2/2008, =91414&product_id=16&s=2687. työministeriö (2007), Työvoima Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoin nin perustana työikäisen väestön vähentyessä, työpoliittinen tutkimus 325, työministeriö, helsinki. 249

TEM analyyseja 2/2008

TEM analyyseja 2/2008 TEM analyyseja 2/2008 Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen loppuraportti Kai Torvi ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-029-0 Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen - loppuraportti Kai Torvi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 2/2013 Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Helvi Kinnunen Neuvonantaja Suomen Pankki Seppo Orjasniemi Ekonomisti suomen Pankki Väestörakenteen

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Miten huoltosuhde ja ei-työllisten suhde työllisiin muuttuu suurten ikäluokkien ollessa eläkkeellä?

Miten huoltosuhde ja ei-työllisten suhde työllisiin muuttuu suurten ikäluokkien ollessa eläkkeellä? Artikkeleita Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2012 Miten huoltosuhde ja ei-työllisten suhde työllisiin muuttuu suurten ikäluokkien ollessa eläkkeellä? Pekka Tiainen 1 1. Johdanto Artikkelissa tarkastelun

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy 10.4.2017 Yritykset, työpaikat,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Väestöennusteet suunnittelun välineenä et suunnittelun välineenä Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Ennakoinnin ajokortti -koulutus 25.9.2012 Marja-Liisa Helminen, yliaktuaari Tilastokeskus Esityksessäni Hieman väestöennusteiden

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET PEKKA PARKKINEN ALUKSI Vuoden 2000 päättyessä Suomessa oli 5,18 miljoonaa asukasta. Asukasluvultaan suurimmassa ikäluokassa eli 1948 syntyneissä oli 87

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot