Den finländska sjukvården har i. Odotettavissa lähivuosina: vakautusta VSSHP:ssä

Transkriptio

1 1/toukokuu 2013 Mittava muutto s. 6 Yhteispäivystys aloitti s. 10 Yleislääkärin erikoistumisesta lisäarvoa s. 12 Ålands hälso- och sjukvård skall vara redo för alla fall s. 26

2 Odotettavissa lähivuosina: vakautusta VSSHP:ssä Hannele Heine Anestesiologian erikoislääkäri, Tyks Jukon pääluottamusmies, VSSHP Suomalainen terveydenhuolto on todettu kansainvälisissä OECD-maiden vertailuissa toistuvasti edulliseksi. Tutkimusprofessori Markku Pekurinen arvioi edullisuuden johtuvan terveydenhuoltohenkilöstön suhteellisesti alhaisesta palkkatasosta kansainvälisesti verraten sekä Suomen tehokkaasta erikoissairaanhoidosta (Helsingin Sanomat ). Nykyisessä huonossa taloussuhdanteessa tämä fakta tahtoo unohtua, kun puheissa toistumistaan toistuvat hokemat kalliista ja kuntien kaiken varannon syövästä erikoissairaanhoidosta. Vaikka erikoissairaanhoidon kulujen kasvua nyt joudutaan rajoittamaan melko kovalla kädellä, tulee pitää huoli siitä, ettemme romuta toistaiseksi hyvin toimivaa järjestelmää pikavoittojen toivossa. Erikoissairaanhoito ei ole kirosana, vaan hyvinvointiyhteiskunnan perustoiminto. Sen on pystyttävä vastaamaan kansalaisten tarpeisiin silloin, kun terveys on pettämässä tai onnettomuus osuu kohdalle. Nämä tilanteet tulevat usein yllättäen. Aina toimivan laadukkaan päivystyksen ja ensihoidon sekä vaativan tason erikoissairaanhoidon palvelut ovat nyt ja tulevaisuudessakin niitä toimintoja, jotka julkisen sektorin tulee pystyä ylläpitämään. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talouden tilanne on erityisen hankala suurten investointien takia. Olemme velkakurimuksessa lähivuosikymmenen joskin vakauttamisohjelmalla siitä uskomme selviävämme. Asetetut säästötavoitteet ovat merkittävät ja henkilöstön määrä on niiden valossa vähenevä. Toteutuessaan täydessä laajuudessaan kululeikkaukset johtavat väistämättä myös palvelujen leikkaukseen, niin paljon ns. löysiä ei sairaanhoitopiirin toiminnasta löydy, etteikö säästökuuri näkyisi myös tuotoksessa. Nyt pitäisi olla viisautta osata valita karsintaan vähiten terveyshyötyä tuottavat toiminnat. Esimerkkinä tästä palvelujen uudelleen allokoinnista voisi ottaa yöllisen leikkaustoiminnan: on kustannustehokkaampaa leikata yö- ja ilta-aikaiset lukumäärältään vähäiset päivystysleikkaukset yhdessä tai kahdessa sairaalassa kuin neljässä, mutta väistämättä keskittäminen näyttäytyy palvelutason laskuna sillä seudulla, josta valmius päivystysleikkauksiin lopetetaan. Tämän tyyppisiä valintoja joudumme tekemään paljonkin vakauttamisohjelman edetessä. Päättäjien osa ei ole helppo sekään. Uusi organisaatio ja T-sairaala käyttöön Vuoden alussa käyttöönotettu Tyksin uusi organisaatio toimi- ja palvelualueineen on ensimmäisten tilastointien perusteella antanut pientä lupausta toimivuudestaan. Kustannusten hallintaan on päästy aiempaa paremmin käsiksi. Uudessa organisaatiossa on vastuu ja päätösvalta taloudesta sekä toiminnasta yhdellä johtajalla. Päätöksen teko on tullut nopeammaksi ja resurssien siirto sujuvammaksi. Nyt on syytä antaa uudelle toimintatavalle työrauha ja mahdollisuus näyttää voimansa käytännössä. Toisaalla tässä lehdessä on toimialuejohtaja Jukka Sipilän kirjoitus ensikuukausien kokemuksista, se antaa aiheen hyville odotuksille. T-sairaalaan muutto on pääosin takanapäin. Toiminta hakee uriaan ja kartat ovat vielä tarpeen paikkoja etsiessä. Henkilökunnan osalta tupaantuliaisia on juhlistettu töitä tehden. Johtajaylilääkäri Turkka Tunturin juuri valmistunut selvitys T-sairaalan täyttöasteesta antanee vielä jollekin toiminnalle pääsylipun uusiin tiloihin. Sitten T-sairaala on täytetty. Muutot muualla Tyksin mäellä jatkuvat koko vuoden. Organisaation henkilökuntaan kuuluvana on totuuden Att vänta under de närmaste åren: stabiliser 2 Hannele Heine Specialistläkare inom anestesiologi, Åucs Huvudförtroendeman för Fosu, Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Den finländska sjukvården har i internationella jämförelser med andra OECD-länder upprepade gånger visat sig vara förmånlig. Enligt forskningsprofessorn Markku Pekurinen beror det här på sjukvårdspersonalens i internationell jämförelse rätt så låga lönenivå samt på Finlands effektiva specialsjukvård. (Helsingin Sanomat ) I dagens svaga konjunkturläge är det här fakta som tenderar att glömmas bort då stående uttryck om den dyra specialsjukvården som tömmer kommunernas kassareserver upprepar sig i inläggen. Även om specialsjukvårdens utgiftsökning nu måste begränsas med en rätt så hård hand bör man se till att vi inte skrotar ett än så länge välfungerande system i hopp om att göra snabba vinster. Specialsjukvården är ingen svordom utan välfärdssamhällets grundfunktion. Den bör klara av att tillgodose medborgarnas behov då hälsan sviktar eller när olyckan är framme. Händelser som dessa kommer ofta överraskande. En ständigt fungerande jour och akutvårdsmottagning av hög kvalitet samt specialsjukvårdstjänster på avancerad nivå hör nu och även i framtiden till de funktioner som den offentliga sektorn bör klara av att upprätthålla. Det ekonomiska läget för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt är extra besvärligt på grund av de stora investeringarna. Vi kommer under det kommande decenniet att befinna oss i en skuldspiral som vi genom balanseringsprogrammet ändå räknar med att ta oss ur. De besparingsmål som satts upp är betydande och kommer att synas i form av en minskning i personalmängden. Förverkligas utgiftsnedskärningarna fullt ut kommer det oundvikligen att också leda till en nedskärning av servicen. Så mycket överflödigt att ta av finns det inte inom sjukvårdsdistriktets verksamhet att sparkuren inte skulle synas i produktionen. Nu borde det finnas förstånd att rikta nedskärningarna till verksamheter som producerar minst hälsonytta. Ett exempel på omfördelning av service kunde vara den till nattetid förlagda operationsverksamheten: det är mer kostnadseffektivt att jouroperationerna på kvällarna och nätterna, som till antalet är rätt få, utförs på ett eller två sjukhus i stället för fyra. Det är dock oundvikligt att en centralisering tar sig uttryck som en sänkning av servicenivån i den region där beredskapen för jouroperationerna upphör. Val av den här typen kommer vi att vara tvungna att göra många av när balanseringsprogrammet går vidare. Beslutsfattarna har ingen lätt sits de heller.

3 SISÄLLYSLUETTELO nimissä myönnettävä, että uupumustakin on pintaan tullut. Ei ihme, urakka on ollut melkoinen. Parhaansa ovat kaikki tehneet, vaikka roiskeitakin on jouduttu välillä pyyhkimään. Iso haaste Yksi suuri haaste Tyksin osalta on vielä jäljellä: U-sairaalan korvaava rakennus. Tätä U2-hanketta on jo käynnistelty muutaman vuoden ajan. Nyt se olisi saatava nopeutettuun vauhtiin sairaanhoitopiirin taseongelmista huolimatta. U-sairaalan kunto on todistetusti todella huono ja terveydelle haitallinen. Köyhän kannattaisi jopa kiiruhtaa korvaavan rakentamisen toteutuksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan Olli-Pekka Lehtosen karkeiden laskelmien mukaan U-sairaalan käytöstä aiheutuvat turhat lisääntyneet käyttökulut ovat vuodessa miljoonia euroja. Ne kertyvät purkukelpoisen talon lyhyttä käyttöä varten tehtävistä korjauksista, henkilökunnan lisääntyneistä sairauspäivistä ja huonosti toimintaan soveltuvien tilojen synnyttämästä hävikistä toimintakuluihin. Nopeutettu U-sairaalasta luopuminen olisi siis kannattavaa taloudellisesti, puhumattakaan imagonosteesta sekä hyödystä, joka saadaan kunnollisista tiloista, potilaiden ja henkilöstön hyvinvointiin. Nopeutettuun ratkaisuun päästäisiin rakentamalla teräsrunkoinen moduulisairaala, kuten Jyväskylässä tehtiin. Se olisi mahdollista rakentaa valittuun paikkaan T-sairaalan kylkeen moottoritien ja radan päälle rakennettavalle kannelle. Vakavan harkinnan arvoinen vaihtoehto? Odotettavissa lähivuosina: vakautusta VSSHP:ssä...2 Sairaanhoitopiirin uusi hallitus esittäytyy...2 Muistikuvia ja näkymiä....4 Mittava muutto-operaatio toteutui mallikkaasti...6 Yhteispäivystys toimii nyt T-sairaalassa Yhteispäivystyksen avajaiset...11 Yleislääkärin erikoistumisesta lisäarvoa terveyskeskukseen...12 T-sairaalan tiloja nimettiin merkkimiesten mukaan Lisää toimintaa T-sairaalaan...14 T-sairaalan myötä tulevaisuuteen...15 Nya jourarrangemang avlastar läkarna i Pargas...16 Toiminnanohjausjärjestelmiä tarvitaan muistin tueksi MUPET-tutkimus ottaa mittaa munasarjasyövästä Tyksissä...19 Sairaanhoitopiirin uusi hallitus esittäytyy...20 Taidekin parantaa T-sairaalassa...22 Uudet tuulet puhaltavat...23 Ålands hälso- och sjukvård skall vara redo för alla fall...24 Ahvenanmaa on erilainen...25 Paimion sairaalan kohtalo ratkesi...26 TOIMITUSTIEDOT Lasaretti - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille. Informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts intressentgrupper. 13. vsk. Ilmestyy 2 kertaa vuonna JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, Turku. Puh Sähköposti: tiedotus@tyks.fi. Päätoimittaja: Olli-Pekka Lehtonen. Toimitussihteeri: Maria Myllymaa. Toimituskunta: Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren, Turkka Tunturi. Toimittajat: Mathias Luther (Inter Folia Press), Markku Näveri, Marjo Peltoniemi ja Pekka Remes. Taitto: Letterhead Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina, Osoitelähteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Lääketieteen toimittajat ry. Osoitteenmuutokset: Puh , sähköposti tiedotus@tyks.fi. ISSN Kansi: Sivuilla 6-7 kerrotaan suuresta muutto-operaatiosta, joka käynnistyi T-sairaalan uusimman osan valmistuttua maaliskuun lopulla. Kuvassa muuttotohinoissa Sydäntoimenpideosaston väkeä. (Kuva: Marjo Peltoniemi) ing inom sjukvårdsdistriktet Ny organisation och T-sjukhuset i bruk Åucs:s nya organisation med sina verksamhets- och serviceområden togs i bruk i början av året och har på basis av den första statistikföringen gett en liten hänvisning om sin funktionsduglighet. Kostnadskontrollen har blivit åtkomligare än tidigare. I den nya organisationen har en chef ansvaret och beslutsmakten över ekonomin och verksamheten. Beslutsfattandet har blivit snabbare och förflyttningen av resurser smidigare. Det nya verksamhetssättet bör nu ges arbetsro och möjlighet att visa sin styrka i praktiken. Verksamhetsområdets ledare Jukka Sipilä har i den här tidningen en text om erfarenheterna från de första månaderna vilka ger anledning till positiva förväntningar. T-sjukhusets flyttning är i stor del avklarad. Verksamheten söker sina spår och kartor behövs fortfarande då man letar sig fram till platserna. För personalens del har inflyttningen firats i arbetets tecken. Ledande överläkare Turkka Tunturis färska utredning över T-sjukhusets beläggningsgrad kommer antagligen att ge någon verksamhet inträdesbiljett till de nya utrymmena. Efter det är T-sjukhuset fullbelagt. Flyttningarna på Åucs backe fortsätter under året. Som tillhörande organisationens personal ska det i ärlighetens namn erkännas att viss utmattning har märkts av. Det är inte så märkligt, arbetsuppgiften har varit enorm. Alla har gjort sitt bästa även om det inte alltid har varit så lätt. En stor utmaning En stor utmaning kvarstår för Åucs del: byggnaden som ska ersätta U-sjukhuset. Det så kallade U2-projektet har redan initierats i några års tid. Nu borde farten oberoende av sjukvårdsdistriktets ekonomiska balansproblem trappas upp. U-sjukhuset är bevisligen i mycket dåligt och hälsovådligt skick. För den fattige skulle det till och med löna sig att skynda på med det ersättande byggandet. Enligt sjukvårdsdistriktets ledare Olli-Pekka Lehtonens grova beräkningar orsakar användningen av U-sjukhuset på årsbasis onödigt ökade utgifter i miljonklass. Summan bildas av för kortsiktig användning gjorda reparationerna i ett rivningsmoget hus, ökade sjukdagar för personalen och svinn i verksamhetsutgifterna på grund av utrymmen som är dåligt lämpade för verksamheten. Att i uppsnabbad takt avveckla U-sjukhuset skulle alltså vara ekonomiskt lönsamt, utan att ens tala om det imagelyft och den nytta som skäliga utrymmen ger i form av ökat välbefinnande för patienter och personal. En påskyndad lösning kunde nås genom att bygga ett modulsjukhus av metallkonstruktioner, såsom man gjort i Jyväskylä. Det kunde byggas strax intill T- sjukhuset, på ett lock ovanpå motorvägen och järnvägsspåret. Kanske det är ett alternativ värt att överväga på allvar? 3

4 Muistikuvia ja näkymiä 4 Kuva: Henrik Helin Vuosi 1988, Tyksin maja Tunturi-Jukola Saariselän Kaunispään rinteellä. Koolla yliopistollisten keskussairaaloiden virkamiesjohto vuosittaisessa seminaarissaan. Mukana myös yksi juniori, nelikymppinen allekirjoittanut, tuore Tayksin hallintoylilääkäri. Siitä se alkoi, 25-vuotinen näköalapaikka yliopistollisen sairaalan ja sittemmin sairaanhoitopiirin hallinnossa, ensin Tampereella 13 vuotta ja sitten Turussa 12 vuotta. En päivääkään vaihtaisi pois Tähän neljännesvuosisataan mahtuu monenlaista: lääkintöhallituksen ohjausta, alueellisia suunnitelmia eli alsuja, priorisointia, sairaanhoitopiirejä, sopimusohjausta, säästämistä, virkapankkia, laadunhallintaa, potilastietojärjestelmiä, jatkuvaa laadun parantamista, balanced score cardia, prosessien kehittämistä, laatupalkintoja, potilaan oikeuksia, asiakaskeskeisyyttä, mittareita, liikennevaloja, DRG:tä, tuotteistusta, tuotekuvauksia, potilasvahinkoja, tuottavuutta, erityistason hoitoa, hoitoreittejä, tietosuojaa, erva-yhteistyötä, aluetietojärjestelmää, kuntayhteistyötä, johtamiskoulutusta, yliopistoyhteistyötä, tutkimustoimistoa, hoitotakuuta, jonotonta hoitoa, halo-hanketta, priorisointia, eriyttämistä, tiedestrategiaa, vaikuttavuutta, paperitonta sairaalaa, rakentamista, uhkasakkoja, yhtiöittämistä, moniammatillisuutta, kanteluita, tietovarastoa, säästämistä, Kanta-arkistoa, homevaurioita, potilasturvallisuutta, miljoonapiiriä, täyttölupamenettelyä, sote-sekoilua, keskittämistä, kuumaa sairaalaa, organisaatiouudistusta, järjestämissopimusta, laatujohtamista, yhteispäivystystä, jne. jne. Eli paljon on nähty ja tehty, mutta mitä jää päällimmäiseksi käteen? Ensimmäisessä kolumnissani tässä lehdessä vuonna 2001 Muutoksia tarvitaan (osa 1) kirjoitin näinkin viisaasti ;-) Muutoksen tekemisessä pitää tuntea vain kolme asiaa: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus? Mennyttä on melko helppoa tutkailla ja ymmärtää, kun siihen on hiukan etäisyyttä. Nykytilan tutkiminen on vaikeaa ja siihen pitää panostaa. Nykyisyyttä pitää kuvata monipuolisesti. Tulevaisuuden tunteminen on selvästi helpointa: kehitetään vain visio ja se on siinä, sitä kohti mennään kaikin keinoin. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa eikä siihen pidäkään ryhtyä. Tulevaisuus pitää luoda vision kautta.

5 Kolmessa ensimmäisessä Lasaretin kolumnissani yli kymmenen vuoden takaa oli näin jälkeenpäin arvioituna mielenkiintoisia visioita: - Turun Kirurginen sairaala liitetään osaksi Tyksiä ja sinne perustetaan ortopedian osaamiskeskus - psykiatriset sairaalat yhdistetään sairaanhoitopiirin laajuiseksi yhdeksi organisaatioksi - erikoissairaanhoidon vähänkään vaativammat toiminnat keskitetään isoihin sairaaloihin - Turun ja ympäristökuntien päivystys, siis myös terveyskeskuspäivystys keskitetään Tyksiin - päivystyksen tarkkailuosastolla potilaita seurataan ja valmistellaan siirtoihin oikeille jatkohoitopaikoille - tavoitellaan asiakaslähtöistä toiminnan suunnittelua ja kehittämistä, kustannusten aikaisempaa parempaa ennakoitavuutta ja hallintaa. Jäsenkunnille, terveyskeskuksille ja potilaiden edustajille järjestetään mahdollisuuksia vaikuttaa oikeasti sairaanhoitopiirin toimintaan ja sen tuottamiin palveluihin - kehittämistoiminnan budjetti tulee kasvattaa yhdestä promillesta yhteen prosenttiin ja tulee laatia kehittämistoiminnan yhtenäinen ohjeistus - otetaan käyttöön henkilöstön tuntoja säännöllisesti ja luotettavasti peilaava mittari - kehityskeskusteluiden laaja käynnistäminen kaikkien henkilöstöryhmien (jopa lääkärikunnan) osalta - hallinnon tulee edistää kokonaisvaltaista laadunhallintaa itsearviointeineen, sopimusohjausmenettelyä, asiakaslähtöistä prosessiajattelua, alueellisia hoitoketjuja, sisäisiä yhteistyöprosesseja, strategiaprosessiin kytkettyä tasapainoisen tuloskortin soveltamista, systemaattisia asiakaspalautejärjestelmiä, sisäisten palvelujen arviointimenettelyjä, tieteellisen tutkimuksen kokonaisprosessin hallintaa. Yli kymmenen vuoden takaiset visiot on pääosin toteutettu (Huom! ne eivät siis ole toteutuneet, vaan ne on toteutettu). Nykypäivä on rakennettu visioinnin ja siitä kummunneen strategian kautta pitkäjänteisellä ja kovalla työllä, jossa piirin johto ja hallintokeskuksen henkilöstö ovat olleet avainasemassa, monissa asioissa myös koko Hienoja uudistuksia VSSHP:n toiminnassa 2000-luvulla: Psykiatrian hallinnollinen ja toiminnallinen uudistaminen Turun Kirurgisen sairaalan liittäminen Tyksiin ja samalla ortopedian ja traumatologian klinikan erottaminen kirurgiasta Sairaalahygieniahankkeen toteuttaminen Lääkehuollon yhtenäistäminen erva-alueella T-sairaalan rakentaminen ja käyttöönotto Hoitoreitit-järjestelmän luominen kattavalla yhteistyöllä Leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmän sisäänajo koko piirissä Tutkimustoimiston perustaminen yhteistyössä yliopiston kanssa Potilasturvallisuuden kehittämishanke Jonottoman hoitoonpääsymenettelyn käyttöönotto Sähköisen lähete/palautejärjestelmän luominen Modernin asiakaskeskeisen organisaation sisäänajo keskijohto ja lähiesimiehet. Olemme elinvoimainen yhteisö, joka löytää paikkansa uudessa sote-rakenteessa. Yhä useammin tulee déjà vu tuntuu niin tutulta, samat ongelmat, samat viisaudet, samat ratkaisut (tai pikemminkin ratkaisuyritykset) luvulla löi itsensä läpi EBM-ajattelu (Evidence Based Medicine, näyttöön perustuva lääketiede), 2000-luvulla oli orastavia merkkejä toisesta EBM:stä (Evidence Based Management, näyttöön perustuva johtaminen). Olisiko 2010-luku näyttöön perustuvan terveydenhuollon aikaa? Voi olla, ettei ole. Kas, nyt lyhytjänteisyys, nopeiden voittojen tavoittelu, kvartaalitalous, populismi, pinnallisuus ja epäeettisyys nostavat päätään yhteiskunnassa. Julkinen sektori tulee kaikessa hiukan jälkijunassa. Pelkäänpä, että näissäkin. Olisiko mahdollista torjua noita uhkakuvia terveydenhuollossa vai onko jo annettu pikkusormi. Vielä ei ole valinkauhassa olevaan sairaanhoitopiirimme uuteen strategiaan kirjattu noita epäarvoja, vaikka lähellä on käyty. Mutta jospa sittenkin vastustan tuota muutosta aiheettomasti, jospa juuri noissa muodikkaissa trendeissä on ratkaisu pitkällisiin ongelmiin? Onneksi loppupäätelmästäni ei ole enää hyötyä eikä haittaa, kun aamukampa on käytännössä tyhjä tämän lehden ilmestyessä. Kun lähtee pois, toivoo jättävänsä perinnöksi jotakin niille, jotka jäävät. Mielellään jotakin positiivista. Se perintö ei voi olla tässä tilanteessa käsin kosketeltavaa ja siksi sen määritteleminen on itselle mahdotonta. Toivoa kuitenkin saa. Toivon, että olen voinut edistää yhteisössämme arvoja, jotka olen kuvitellut omikseni: oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, rehellisyys, avoimuus ja välittäminen. Kiitollisena työtovereille ja yhteistyökumppaneille, kaikkea hyvää teille kaikille toivottaen, Turkka Tunturi johtajaylilääkäri Yhteispäivystyksen käynnistäminen perusterveydenhuollon kanssa Kokonaisvaltaisen JOHRA!-arviointimittariston kehittäminen Koko VSSHP yhdeksi rekisterinpitäjäksi helpottamaan tiedon kulkua 5

6 Potilassiirrot sujuivat ammattitaitoisesti, ripeästi ja turvallisesti. Kuva Markku Näveri Mittava muutto-operaatio toteutui mallikkaasti 6 TEksti ja kuvat: Marjo Peltoniemi Tyksissä koettiin Suomen mittakaavassa sairaalamaailmassa poikkeuksellisen suuri maalis-huhtikuun loppuun ja huhtikuun alkuun keskittynyt muuttooperaatio, kun T-sairaalan uusin osa valmistui. Muutto sujui jopa yllättävän hyvin suunnitelmien mukaan. Noin tuhat työntekijää ja 350 potilasta vaihtoivat muutossa paikkaa. Yli 6000 muuttolaatikon ja kymmenien muuttomiehien sekä osastojen väen voimin tehty muutto pyrittiin järjestämään niin, ettei potilaille koitunut haittaa. Hektisin muuttorupeama keskittyi aikavälille, jolloin noin Tyksin 40 osastoa muutti paikasta toiseen. Muuttosuunnitelma toteutui lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta pieniä aikataulumuutoksia. Sairaalaylihoitaja Tuija Lehti ja muuttokoordinaattori Annika Lindblom kertovat, että muuttoa suunniteltiin vuoden verran yhdessä muuttavien yksiköiden kanssa. Yksiköiden henkilökuntaa oli etukäteen ohjeistettu mitä kukakin tekee ja ketkä ovat esimerkiksi lähtevässä ja ketkä vastaanottavassa päässä tavaran ja potilaiden siirroissa. Etukäteissuunnittelu ja yhteistyö avainsanat Tarkka ja huolellinen etukäteissuunnittelu sekä saumaton yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen kaikkien asianosaisten kesken olivat sairaalaylihoitajan ja muuttokoordinaattorin mukaan avaimet onnistuneeseen muuttorupeamaan. Aktiivista ja ahkeraa yhteistyötä tehtiin muun muassa osastojen väen, kuljetuksen edustajien, potilaskuljetuksen, laitoshuollon, puhelinkeskuksen, ruokahuollon, lääkintälaitehuollon ja tietokoneiden siirrosta vastanneen Fujitsun edustajien kanssa, Tuija Lehti listaa. Mietittävänä olivat monet käytännön seikat kuten tietokoneet, kulkuoikeudet, puhelimet ja pukukopit. Kaikkiaan siirrettiin noin 1700 tietokonetta ja puhelinta. Henkilökunnan lomat oli ajoitettu muihin ajankohtiin, jotta kaikki mahdollinen väki oli käytettävissä. Ennen muuttoa ja muuton aikana hoidettiin samalla potilaita eli huolehdittiin perustehtävästä potilasturvallisuus huomioiden. Samaan aikaan pakattiin, purettiin ja varusteltiin uusia tiloja, pyrittiin ennakoimaan mahdollisia ongelmia ja ratkaistiin yllättäviä tilanteita, joten henkilökunnaltamme vaadittiin poikkeuksellista venymistä, muuttokoordinaattori Annika Lindblom kertoo hektisistä muuttopäivistä. Potilaiden ja tavaroiden kuljetus sujuvaa Potilaat kuljetettiin sisäisesti sairaalarakennusten välisten yhdystunnelien kautta. Potilaskuljetuksista vastasi Tyksin oma väki 17 ihmisen voimin. Yhden osaston potilasmuutto vei noin minuuttia. Teho-osaston potilasmuutto kesti runsaat 2 tuntia. Potilaita kuljetettiin tunnelin kautta noin 100. Välillä tunneleissa oli hieman ruuhkaista, mutta sopu antoi sijaa kaikille. Suurimman urakan tekivät Tyksin kuljetusmiehet, jotka ahersivat aamusta iltaan urakalla muuttojen onnistumiseksi. Kuljetuspäällikkö Jari Airola miehistöineen vastasi tavaroiden siirroista yhdessä kahden ul-

7 kopuolisen muuttofirman kanssa. Kaikkiaan tavarankuljetusta teki 30 ihmistä yhteistyössä muuttavien osastojen väen kanssa. Laatikot ja huonekalut oli hyvin merkitty ja siksi saimme vietyä tavarat paikoilleen suoraan niille tarkoitettuihin huoneisiin. Koko muutto oli meille näytön paikka ja onnistuimme tavoitteissa kun kaikki antoivat parastaan, Jari Airola kiittelee väkeään. Sairaalamaailmassa tavarankuljetus on Tuija Lehden ja muuttokoordinaattori Annika Lindblomin mukaan haastavaa kun mukana on paljon erikoistavaraa kuten esimerkiksi ultraäänilaitteet ja luupankkipakastin. Erityisen huolellisesti sairaala oli varautunut teho-osaston potilaiden siirtoon. Tehoosastolla oli muuton aikaan 10 siirrettävää potilasta. Myös hätäleikkauksiin erikoistuneet leikkaussalit saatiin pidettyä koko ajan muutosta huolimatta valmiina vastaanottomaan kiireellisiä leikkauksia. Mitkä osastot muuttivat? T-sairaalaan muutti osastoja A- ja U-sairaalasta sekä Tyks-kirurgisesta sairaalasta. Muuttoja tapahtui myös T-sairaalasta muihin rakennuksiin. Sairaaloiden väliset muutot käynnistyivät tiistaina 26.3., jolloin Turun alueen yhteispäivystyksen Mäntymäessä sijaitsevat toiminnot muuttivat T- sairaalaan. Samana päivänä T-sairaalaan siirtyivät U-sairaalasta yleisneurologia/ AVH- osasto ja AVH-valvonta sekä osa A-sairaalan kuvantamisyksiköstä. Pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 2.4. Tyksin A-sairaalassa sijaitseva päivystys (ent. ensiapu) siirtyi T-sairaalan uusiin tiloihin sinne edellisellä viikolla Mäntymäestä muuttaneen päivystysyksikön seuraksi, joten yhteispäivystys starttasi käytännössä tuolloin. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla T-sairaalaan muutti A-sairaalasta sisätautien, kirurgian alojen, neurokirurgian ja traumatologian päivystävät osastot, sydäntoimenpideosasto sekä angio-osasto. Lisäksi Johanna Strömbäck, 29, oli muuton aikana potilaana T-sairaalassa ja oli yksi potilaspaikkaa vaihtaneista. Siirto tapahtui hänen mielestään nopeasti ja tehokkaasti. - Sain tiedon jo viikkoa ennen, että muutto osuu tähän ajankohtaan. Uudet tilat vaikuttavat tosi kivoilta ja avarilta, sanoi Johanna, jota muutto ei häirinnyt. sieltä siirtyivät T-sairaalaan sekä päivystävä leikkausosasto että aikuisten teho-osasto. Kardiologian poliklinikka ja kliininen fysiologia muuttivat huhtikuun toisella viikolla. A-sairaalasta vapautuviin tiloihin muutti T-sairaalasta kaksi sisätautien osastoa sekä keuhkotautien ja urologian osastot. Plastiikkakirurgian osasto muutti A-sairaalaan U-sairaalasta. Kirurgisesta sairaalasta T-sairaalaan muutti vatsaosasto. Paimion sairaalasta siirtyi Kirurgiseen sairaalaan reumaortopedian osasto ja leikkaussali. Raision sairaalan kirurgian vuodeosasto muutti huhtikuun alussa T-sairaalaan. Lisäksi T-sairaalan sisällä muuttivat syöpäosasto ja Iho-/infektio-osasto. Muutot ovat nyt pääsääntöisesti takanapäin. Luvassa on enää joitakin yksittäisiä osastojen muuttoja. Syksyllä Raision sisätautiosasto ja Paimion reumatologian osastot muuttavat Tyksin mäelle. T-sairaalassa on nyt käytössä bruttoneliömetriä ja siellä työskentelee noin 1600 työntekijää. Tavaroiden hakeminen ja uusiin tiloihin tottuminen on vienyt myös aikansa, mutta nyt sekä henkilökunta että potilaat saavat nauttia toimivista ja kauniista hoitotiloista, sairaalaylihoitaja Tuija Lehti iloitsee. Tyksissä muuton suunnittelusta vastanneet muuttokoordinaattori Annika Lindblom (vas.) ja sairaalaylihoitaja Tuija Lehti kertoivat muuton sujuneen huolellisen suunnittelun ansiosta ilman suuria yllätyksiä. 7

8 Työntekijät opettelivat kouluttajan johdolla uusissa tiloissa käytettäviä järjestelmiä. Tietokoneita muutettiin kaikkiaan noin Sairaanhoitajaopiskelijat toivottivat työntekijät tervetulleiksi uusiin tiloihin. 8 T-sairaala Alla olevassa listassa ensimmäinen kirjain tarkoittaa T-sairaalaa, toinen kirjain T-sairaalan osaa ja kolmas kerrosta. A-osa TA5 Yleisneurologia/AVH-osasto TA4 Syöpäosasto 1 TA3 Syöpäosasto 2/Sydänosasto 2 TA2 Allergiaosasto B-osa TB6 Keuhko-osasto 1 TB5 Sisätautiosasto 1 TB4 Traumaosasto TB4 Vatsaosasto 2 TB3 Sydänpoliklinikka/Keuhkopoliklinikka TB2 Ihopoliklinikka TB2 Sukupuolitautien poliklinikka TB1 Syöpäpoliklinikka C-osa TC3 Sydäntoimenpideosasto TC2 Keuhkopoliklinikka T-sairaala TC2 T2-röntgen TC1 Sädehoitopoliklinikka TC1 Laboratorio D-osa TD7 Hematologinen osasto TD6 Iho-/infektio-osasto TD5 Vatsaosasto 1 TD4 Traumaosasto TD3 Sydänosasto 1 TD2 Kirurgian poliklinikka 2 TD1 Kirurgian poliklinikka 1 E-osa TE5 Verisuonikirurgian osasto TE4 T4-röntgen TE4 Toimenpideradiologia TE3 Sydänvalvonta/sydänosasto 3 TE2 Päivystys TE2 Lääkehoitopoliklinikka TE1 Kliininen fysiologia TE1 Kliininen neurofysiologia F-osa TF4 AVH-valvonta TF3 Neurokirurgian osasto TF2 Päivystys TF1 Fysioterapia T G-osa TG4 Leikkausosasto T TG3 Teho-ja tehovalvontaosasto TG3 Operatiivinen päivystysosasto TG2 Päivystys TG2 Päivystysröntgen TG2 Välinehuolto TG1 Laboratorio

9 Hämeentie 18A T-sairaalan pääsisäänkäynti muille kuin päivystyspotilaille T-sairaala Savitehtaankatu 1. Itse tulevien potilaiden sisäänkäynti 2. Tuotavien potilaiden sisäänkäynti Kiinamyllynkatu Helsingin valtatie Kupittaansilta Kalevantie Turun alueen yhteispäivystys Tyks T-sairaala, Savitehtaankatu 1 Tykistökatu P 0 50m Kupittaan asema Itse tulevien potilaiden sisäänkäynti Tuotavien potilaiden sisäänkäynti 9

10 Yhteispäivystys toimii nyt T-sairaalassa TEksti ja kuvat: Marjo Peltoniemi T-sairaalassa on toiminut maaliskuun lopusta lähtien aito yhteispäivystys, mikä tarkoittaa, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys toimivat saman katon alla ja ovat saman Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen alaista toimintaa. Turku on keskittänyt yhteispäivystykseen kaiken virka-ajan ulkopuolisen päivystyksensä ja monet ympäristökunnat ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksensä. 10 Turun ja 14 ympäristökunnan virkaajan ulkopuoliset päivystyspalvelut annetaan nykyisin Tyksin T-sairaalassa. T-sairaalan yhteispäivystys palvelee seuraavia kuntia: Kaarina, Koski, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Yhteispäivystykseen kuljetaan Savitehtaankadun kautta. Kunnat ovat määritelleet erikseen ajat, jolloin niiden asukkaiden on tukeuduttava T-sairaalan yhteispäivystykseen. Päivystystoiminnan keskittäminen takaa potilasturvallisuuden, monipuolisen osaamisen sekä tarvittavan valmiustason ylläpitämisen vuorokauden kaikkina aikoina. Yhteispäivystys on koko maassa ensimmäinen ensihoidon liikelaitos, jossa on yhdistetty ensihoito- ja päivystystoiminta. Uudessa päivystyksessä tullaan vuositasolla hoitamaan n päivystyspotilasta ja ensihoitotehtävää. Kohti sujuvampaa toimintaa Uusiin toimintamalleihin ja tiloihin siirtyminen on vaatinut henkilökunnalta paljon ja totuttelemista on myös potilailla. Toimintaa pyritään kehittämään sekä potilaiden että henkilökunnan palautteen mukaan sujuvammaksi avautuneen yhteispäivystyksen alkuaikojen ruuhkia on saatu helpotettua lisäämällä hoitohenkilökuntaa, lisäämällä resursseja puhelinneuvontaan ja muun muassa osa-aikaisen aulahoitajan avulla, joka tarkistaa sisään tulevat potilaat ja ohjaa kiireellistä hoitoa tarvitsevat henkilöt jonon ohi nopeasti hoitoon. Kun aulahoitaja ei ole paikalla, triagehoitaja käy tarkistamassa aulan. Henkilökunnan mukaan potilasvirta on samantyyppistä kuin ennenkin. Joitakin vanhoja hyviä käytäntöjä hyödynnetään ja uusia otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Parannusta on, että yhdestä ovesta tullaan sisään ja siitä eteenpäin potilaat jaetaan eri hoitoalueille hoidon tarpeen mukaan, yhteispäivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja ja tiiminvetäjä Satu Hurme sanoo. Päivystyksessä käy normaalisti arkisin noin 200 ja viikonloppuisin noin 300 potilasta. Kiireisimpänä viikonloppuna yhteispäivystyksessä on käynyt 450 potilasta ja puheluita on ollut jonossa yli 80. Viikolla kiireisin päivä on maanantai. Näitä kehitetään nyt Johtokunnan päätöksellä lisättiin 11 sairaanhoitajaa määräaikaisesti elokuun loppuun asti tilanteen hallitsemiseksi ja kesäajan toiminnan turvaamiseksi. Sairaanhoitajia on sijoitettu ensisijaisesti etulinjaan eli puhelinneuvontaan, hoidon tarpeen arviointiin sekä aulahoitajan tehtäviin. Lisäksi lisättiin vastaava hoitaja eli kenttäjohtaja ilta- ja yövuoroihin sekä viikonloppuihin koordinoimaan toimintaa yhdessä vastaavan lääkärin kanssa. Hoitoyksiköihin on lisätty hoitajia erityisesti viikonloppuihin. Myös lääkäriresursseja lisättiin kiireisimpiin ilta- ja yöaikoihin. Päivystyksessä toimii laboratoriohoitajien tiimi, jolloin näytteenotot sujuvat nopeammin. Lisäksi päivystyksessä toimii osastofarmaseutti lääkehoidon laadun varmistajana ja helpottamassa hoitajien työtaakkaa. Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti ja erilaisia toimintaohjeistuksia on tehty moniammatillisesti. Toiminta on ollut viime viikkoina sujuvampaa ja potilasvalitukset ovat vähentyneet. Valvontakamerat on asennettu ja se on helpottanut monia ongelmia liittyen ambulanssipotilaiden sisääntuontiin ja odotusaulojen tilanteen seurantaan. Päivystyk- sessä toimii turvallisuussuunnittelija virkaaikaan, yksi vartija 24/7 ja viikonloppuisin sekä erilaisten tapahtuminen aikana lisätään vartiointipalvelua tarpeen mukaan. Omaiset odottavat ensisijaisesti odotusaulassa, josta vartija tai hoitaja hakee omaisen hoitoyksikköön tilanteen sen salliessa. Lääkärin vastaanotolle omainen voi tulla mukaan, jos triagehoitaja arvioi tilanteen sellaiseksi, ettei potilas pärjää ilman saattajaa. Kenttäjohtajat raportoivat kirjallisesti päivystyksen tilanteesta työvuoroittain, potilaspalautteita ja haittatapahtumia seurataan viikoittain ja jatkuvia parannuksia potilaan hyvän palvelun hyväksi tehdään päivittäin. Potilaiden hoidon laadun seurantaa kehitetään suunnitelmallisesti.

11 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko vieraili yhteispäivystyksen avajaistilaisuudessa. Kuvassa myös sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen taustallaan Suomen ensimmäinen naispuolinen anestesiologian ja tehohoidon professori Leena Lindgren, joka on edesauttanut akuuttilääketieteen kehitystä omalla panoksellaan sekä Suomen ensimmäinen akuuttilääketieteen professori Maaret Castrén. Yhteispäivystyksen avajaiset Sanni Laaksonen, 22, joutui tulemaan päivystykseen toistamiseen vatsapoltteiden takia. Kiitosta häneltä saavat hienot tilat ja henkilökunnan ystävällisyys. Ensimmäisellä käynnillä odotus muodostus hänen mielestään turhan pitkäksi, mutta toisella käyntikerralla hän pääsi hoitoon nopeasti. Myös parkkipaikka löytyi tällä kertaa nopeasti ja edellisellä kerralla hän sai kyydin isältään. Parkkimaksut voivat hänen mielestään nousta turhan korkeiksi omalla autolla asioiville ja hän toivoisi myös, että selkeästi yksi lääkäri ja yksi hoitaja hoitaisivat potilasta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen T-sairaalan uuden yhteispäivystyksen avajaistilaisuutta vietettiin T-sairaalan Johan Haartman luentosalissa Tilaisuutta luotsasi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius. Puheenvuorot pitivät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli- Pekka Lehtonen, tilaisuudessa vieraillut sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko sekä Suomen ensimmäinen akuuttilääketieteen professori Maaret Castren. Olli-Pekka Lehtonen totesi puheessaan, että päivystys herättää syystäkin kaikista kansalaisten terveyspalveluista eniten keskustelua, sillä päivystykseen hakeutuvat saattavat usein olla hätääntyneitä. Siksi on tärkeää varmistaa nopea ja helppo avun tavoittaminen sekä paras ja asiantuntevin apu, mutta samalla on pystyttävä vähentämään turhia päivystyskäyntejä. Paula Risikko muistutti puolestaan, että hyvä akuuttihoito on tärkeää paitsi potilaiden hyvinvoinnille myös kuntien taloudelle. Ministeri pitää akuuttilääketieteen erikoisalan perustamista erikoislääkärikoulutukseen esimerkkinä siitä, että päivystyksen merkitys on huomattu. Laajoihin yhteispäivystyksiin, joita nyt maakunnissa kehitetään tarvitaan alan erikoislääkäreitä etulinjaan ja alan koulutusta tulee hänen mukaansa saada myös sairaanhoitajille ja lähihoitajille. Päivystyksen pitää taata korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoito ja hoitoon pääsy. Tämän eteen on hänen mukaansa tehtävä pitkäjänteistä politiikkaa. Professori Maaret Castren kertoi, että Turun yhteispäivystyksestä halutaan kehittää niin hyvä, että se edustaa pohjoismaiden kärkeä. Hän iloitsi siitä, että ensimmäinen akuuttilääketieteen professuuri haluttiin Turkuun sekä siitä, että koulutukseen näyttää riittävän paljon halukkaita. Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, jossa akuuttilääketiede tuli erikoisalaksi. 11

12 Yleislääkärin erikoistumisesta lisäarvoa terveyskeskukseen 12 TEksti ja kuva: Marjo Peltoniemi Tyksin Ihoklinikalla yleislääketieteen erikoistumiskoulutusjakson suorittanut Eeva Uimonen Kaarinan terveyskeskuksesta sekä ihotautien ylilääkäri, professori Veli-Matti Kähäri kertovat miten erikoissairaanhoidossa työskentely koulutuksen aikana tukee työtä perusterveydenhuollossa. Eeva Uimonen erikoistuu yleislääketieteen erikoislääkäriksi ja hänen tähtäimenään on saada erikoislääkärin tutkinto valmiiksi kuudessa vuodessa. Yleislääketieteeseen erikoistuttaessa työskennellään vähintään neljällä eri erikoisalalla kullakin vähintään 3 kuukautta siten, että kliinisten erikoisalapalvelujen osuudeksi koko erikoistumisajasta tulee vähintään 1,5 vuotta. Erikoisalat tulee valita yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kannalta olennaisilta aloilta. Uimonen valitsi erikoistumisaloikseen keuhkotaudit, sisätaudit ja geriatrian, lastenpsykiatrian sekä ihotaudit. - Tietotaito päivittyy ja syventyy erikoistumisjaksojen aikana. Eri klinikoissa pääsee sisältäpäin katsomaan millaisia potilaita hoidetaan ja miten, Eeva Uimonen sanoo. Terveyskeskus hyötyy Uimosen mukaan, kun erikoistuvat lääkärit voivat käydä hakemassa lisää tietoa ja päivittää osaamistaan erikoissairaanhoidossa ja jalkauttaa tämän omaan työhönsä terveyskeskuksessa. Parhaimmillaan se on vuoropuhelua erikois- Eeva Uimosen ja Veli-Matti Kähärin mielestä erikoistumiskoulutusjaksot parantavat yhteistyötä ja tiedonkulkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. - Erikoistumisjaksot tuovat tukevan pohjan ammattitaidolle. Samalla tutustuu ihmisiin ja oppii tietämään kunkin erityisosaamisalueet ja osaa ohjata oikeat potilaat oikeaan paikkaan lähetteillä. Erikoistumisjaksollaan ihotaudeilla Uimonen työskenteli Tyksin Perusterveydenhuollon yksikön alaisena. Erikoistuvan lääkärin palkka maksetaan silloin Perusterveydenhuollon yksiköstä eikä se siten aiheuta lisäkuluja kyseiselle erikoisalalle. Yksikössä on kaksi yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin virkaa, jotka täytetään normaalilla hakumenettelyllä. Tyksin käytäntö on Uimosen mielestä osoittautunut hyväksi. Eeva Uimosella on erikoistuvan lääkärin virka Kaarinan kaupungin terveyspalveluissa. Tällä hetkellä hän on työstään hoitovapaalla, mutta palaa kesän jälkeen terveyskeskustyönsä pariin. Kaarinan kaupungin terveyspalveluissa työskentelee noin 20 lääkäriä. Nuoret erikoistuvat lääkärit ovat hyvin edustettuina. Parasta työssä Uimosen mielestä on monipuolisuus ja laaja-alaisuus, kun potilaina on valikoitumaton massa vauvasta vaariin. Lisäksi Kaarinan terveyskeskuslääkärit työskentelevät neuvoloissa eli lasten-, äitiysja ehkäisyneuvoloissa sekä kouluissa. Esimerkiksi Eeva Uimonen pitää koululääkärin vastaanottoa päivän viikossa Kaarinan koulussa. Hän viihtyy työssään terveyskeskuksessa niin hyvin, että näkisi sen mielellään pysyvänä työpaikkana. Viimeisimmän erikostumisjaksonsa Uimonen suoritti Tyksin Ihoklinikalla T-sairaalassa. Jakso oli hänen mielestään erityisen hyvä ja opettavainen. - Sain alkuun seurata toisten pitämää vastaanottoa. Seniorituki oli koko ajan läsnä käytännön työssä, mikä on tärkeää, ettei erikoistuvaa vaan heitetä oman onnensa nojaan. Kaikki erikoislääkärit osallistuivat ohjaukseen. Erikoistuvan lääkärin ohjauksesta vastaava oli nimettynä aina päivän alussa. Erikoislääkäri tuli tarvittaessa paikalle katsomaan ja toimenpiteitä opetettiin kädestä pitäen, hän kiittelee. - Kun työskentelee sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa samaan aikaan, on mahdollista käydä joskus niinkin, että itse tekee lähetteen terveyskeskuksesta sairaalan poliklinikalle ja on itse vastaanottamassa potilasta siellä, mutta sehän on vain hyvää jatkuvuutta, hän hymyilee. Tyksin Ihoklinikan ylilääkäri Veli-Matti Kähärin mielestä yleislääketieteen erikoistumiskoulutusjaksot parantavat yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. - Erikoistuvat vievät tietoa omaan terveyskeskukseen toiminnastamme ja tuovat meille tietoa oman terveyskeskuksensa tarpeista. Koulutusjakso räätälöidään koulutettavan toiveiden mukaan siten että hän tutkii ja hoitaa potilaita, joita terveyskeskuslääkärit lähettävät klinikkaan. Erikoistuvalla lääkärillä on myös erikoislääkäri taustaajana. - Yhteistyö on sujunut oikein hyvin ja kokemuksemme yleislääketieteeseen erikoistuvista lääkäreistä ovat olleet positiivisia.

13 Heikki Puhakka (vas.), Olli-Pekka Lehtonen, Pentti Huovinen ja Tapani Rönnemaa muistelivat Johan Haartmanin toimintaa Turun lääketieteen historian yhdistyksen kanssa pidetyssä nimeämistilaisuudessa 20. maaliskuuta. (Kuva: Esa Halsinaho) T-sairaalan tiloja nimettiin merkkimiesten mukaan Teksti Markku Näveri Keväällä, kun Tyksin T-sairaalan laajennus otettiin käyttöön, päätettiin samalla kunnioittaa viiden turkulaisen ja suomalaisenkin lääketieteen ja sairaanhoidon historiaan nimensä piirtäneen merkkihenkilön elämäntyötä nimeämällä eräitä T-sairaalan tiloja heidän mukaansa. T-sairaalan laajennusosan luentosali nimettiin Johan Haartman -saliksi. Haartmanin ( ) panos Turun Lasaretin perustamisessa oli merkittävä. Hän toimi vuonna 1759 toimintansa aloittaneen lasaretin ensimmäisenä lääkärinä ja Turun Akatemian ensimmäisenä suomalaisena lääketieteen professorina. Johan Haartmanin akateeminen opettajaura kesti 22 vuotta. Hän keräsi myös melkoisen omaisuuden ja lahjoitti Turun Akatemialle huomattavan määrän varoja, joiden avulla perustettiin ainakin kolme uutta professorin virkaa. Ansioidensa vuoksi Haartmania kutsutaan Suomen lääketieteen isäksi. T-sairaalan vanhan osan luentosali nimettiin Risto Lahesmaa -saliksi. Risto Lahesmaa ( ) työskenteli ensin keuhkosairauksiin erikoistuneena lääkärinä siirtyen sitten hallintopuolelle. Hän vaikutti pitkään ( ) Tyksin ensimmäisenä hallintoylilääkärinä. Vuosina hän toimi VSSHP:n ensimmäisenä johtajaylilääkärinä. Hallinnollisen koulutuksen vetäjänä hän tuli tutuksi lukuisille erikoistuville lääkäripolville. Tehtävissään Lahesmaa tunnettiin harkitsevana, tasapuolisena ja tarkasti asioihin perehtyvänä hallintomiehenä. Lääkintöneuvoksen arvo hänelle myönnettiin Hallintomiehiä ja lääkäreitä Tyksin ensimmäisenä hallintojohtajana ja sairaalanjohtajana toimineen Veikko Jussarin ( ) mukaan nimettiin T-sairaalan 2. kerroksen pääaula ja pääsisäänkäynti. Varatuomari Jussari siirtyi Tyksiin lääkintöhallituksesta, ja hänet opittiin tuntemaan työteliäänä sekä tarkkana virkamiehenä, jolle sairaalan ja kuntien etu oli ehdottomana johtotähtenä. Jussarin toiminta pohjautui periaatteeseen, että hallinto, talous ja muut aputoiminnot ovat vain sitä varten, että potilashoito onnistuu. Hän oli vahvasti mukana mm. U- sairaalan rakennushankkeessa. Rakennuksen 3. kerroksen pääaula nimettiin Pekka Brummerin mukaan. Brummer ( ) vaikutti sisätautiopin professorina ja sisätautien klinikan ylilääkärinä pitkään niin lääninsairaalassa kuin Tyksissä, vuosina Tyksin johtajaylilääkärinä hän toimi ja istui Tyksin ensimmäisessä liittohallituksessa. U-sairaalaa suunnitelleessa rakennustoimikunnassa hän oli vuodesta Brummeria on luonnehdittu ennakkoluulottomaksi, kaukonäköiseksi ja aikaansa edellä olevaksi lääkäriksi. Otto H. Meurmanin ( ) mukaan nimettiin 4. kerroksen pääaula. Meurman toi Suomeen 1950-luvulla kuulonparannuksesta uutta tietoa ja uusia menetelmiä ja oli otoskleroosikirurgian uranuurtaja Suomessa. Hän toimi Turun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina vuosina , klinikkansa ylilääkärinä ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina Tyksin pitkäaikaisena johtajaylilääkärinä Meurman vaikutti Meurman oli kiinnostunut lääketieteen historiasta ja oli perustamassa Turun lääketieteen historian yhdistystä. Aleksander Rudolf Klossner ( ) oli Turun yliopiston ensimmäinen vakinainen kirurgian professori toimien virassa , ja häntä pidetäänkin toimivan yliopistoklinikan luojana. Turun lääninsairaalan vt. ylilääkärinä Klossner vaikutti ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ensimmäisenä johtajaylilääkärinä vuosina Klossner oli voimahahmo U-sairaalan suunnittelussa ja Tyks-piirin perustamisessa. Hänet tunnettiin legendaarisena kirurgina, ja kokouksissa hän käytti muodollisuuksista piittaamatta rohkeasanaisia puheenvuoroja ja laukoi repliikkejä, jotka herättivät hämmennystä etenkin maalaiskuntien edustajissa. A.R. Klossner muistetaan myös kaksiosaisen Turun lääninsairaalan historiikin kirjoittajana. Klossnerin mukaan nimettiin 5. kerroksen pääaula. Lähteinä mm: Havia, Tapani: Turun lasaretista yliopistosairaalaksi Klossner, A.R: Turun lääninsairaalan vaiheita sekä Lahesmaa, Risto: TYKS keskussairaalaliiton aika

14 Lisää toimintaa T-sairaalaan Teksti: Turkka Tunturi, johtajaylilääkäri Kuva: Henrik Helin T-sairaala poikkeaa oleellisesti vanhoista sairaalarakennuksista tilojen jaottelussa käyttötarkoituksen mukaan. Siellä on runsaasti ei-perinteisiä potilaspaikkoja kuten tarkkailu-, teho-, tehovalvonta-, sydänvalvonta- ja AVH-valvontapaikkoja, joiden henkilöstömäärä hoidettavaa potilasta kohti on merkittävästi suurempi kuin perinteisillä vuodeosastojen sairaansijoilla. 14 Ennen T-sairaalan valmistumista Tyksissä on hoidettu vaativiakin potilaita runsaasti tavallisilla vuodeosastoilla. Niiden henkilöstömitoitus on siksi kasvanut korkeammaksi, jotta vaativien potilaiden hoito olisi mahdollista. T- sairaalan toimintamallissa on suunniteltu vaativammat potilaat hoidettavaksi edellä luetelluilla erikoishoitopaikoilla, jolloin tavallisten vuodeosastojen potilasaines olisi kevyempää. Tavallisia vuodeosastopaikkoja tarvitaan näin ollen vähemmän ja niiden henkilöstömitoitus sairaansijaa kohti voi olla aikaisempaa matalampi. T-sairaalan toiminnallisessa suunnitelmassa ei alun perin otettu huomioon edellä kuvattua muutosta, vaan lääketieteen erikoisalojen potilaille varattiin aiempaa vastaava määrä perinteisiä sairaansijoja ja erikoishoitopaikat jäivät suurelta osin huomioon ottamatta uudenlaisena toimintamallina. Siksi oli selvää, että kaikille hoitopaikoille ei riitä potilaita eikä henkilökuntaa. Tämän ongelman vähentämiseksi tehtiin jo viime kesänä allekirjoittaneen vetämässä työryhmässä ensimmäinen toiminnan tiivistämissuunnitelma, jossa aiempien suunnitelmien lisäksi T-sairaalaan sijoitettiin ihotautisairaansijat, infektio-osasto ja kaikki neurologinen vuodeosastotoiminta. Huolimatta näistä muutoksista T-sairaalaan jäi edelleen väljyyttä erityisesti Neuron toimialueelle, Totek-palvelualueelle, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikkaan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen. Huhtikuun aikana olen vetänyt uutta työryhmää, joka on pureutunut näihin väljyyksiin yksityiskohtaisesti ja laatinut uuden tiivistämissuunnitelman, jonka mukaan T-sairaalaan sijoitettaisiin vielä Vatsatoimialueen urologinen leikkaustoiminta vuodeosastoineen, keuhkopoliklinikka ja mahdollisesti neurofysiologian VEEG-yksikkö. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä hyväksyi työryhmän raportin jatkosuunnittelun pohjaksi. Edellä mainittujen toimintojen siirtäminen T-sairaalaan antaa mahdollisuuden silmäklinikan leikkaus-, päiki-, vuodeosastoja poliklinikkatoiminnan siirtymiselle A- sairaalaan jo ensi syksynä. Tämä on suuri helpotus U-sairaalan remonttipaineisiin, koska silmäklinikan toiminnan jatkaminen U-sairaalassa edellyttäisi siellä mittavia saneerauksia. T-sairaalan tiivistämisketjun seurauksena saadaan siis koko silmäklinikka pois U-sairaalasta ilman uudisrakentamista. Tämä vähentää U2-sairaalan tila- ja kustannuspaineita merkittävästi. Tämän kokonaissuunnitelman toteuttaminen edellyttää, että EPLL:n tarkkailuosasto miehitetään ja otetaan siihen käyttöön, mihin sitä on kaivattu jo vuosikymmeniä. Henkilöstö sinne tulee irrottaa T-sairaalassa toimivilta toimialueilta, joiden työtä tarkkailuosaston asianmukainen toiminta vastaavasti helpottaa. Siis Sydänkeskus, Neuro, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka sekä Medisiininen toimialue tulevat uuden henkilöstösuunnittelun kautta luovuttamaan tarpeellisen määrän henkilöstöään EPLL:n tarkkailuosaston käynnistämiseksi. Tämä edellyttää hyvää yhteishenkeä ja määrätietoista suunnittelua, jonka avainhenkilönä tulee olemaan Tyksin sairaalaylihoitaja.

15 - Turussa sisäänkirjaukset sairaalaan ja päivystyskäynnit ovat vähentyneet tavoitteiden mukaan merkittävästi, Riitta Liuksa sanoo. T-sairaalan myötä tulevaisuuteen TEksti ja kuva: Marjo Peltoniemi Turun hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksan mukaan T-sairaalan valmistumisen myötä on siirrytty, ei pelkästään nykyaikaan, vaan pitkälti jo tulevaisuuteenkin. Millainen on T-sairaalan ja T-sairaalassa sijaitsevan yhteispäivystyksen merkitys palveluiden tilaajan näkökulmasta? - Uusimman osan valmistuminen kruunasi upean kokonaisuuden. Huippumodernin sairaalan sijainti Turussa on hieno asia turkulaisille ja varsinaissuomalaisille. Sairaalan myötä siirryimme ison askeleen kohti tulevaisuutta. Päivystys on nyt yhtä kokonaisuutta ja kokonaisuudessaan vuosi sitten perustetun liikelaitoksen alaista toimintaa. Olemme olleet tässä uranuurtajia koko Suomessa. Taival ei ole ollut pelkästään ruusuinen, vaan välillä aika kivikkoistakin, koska uudistus on edellyttänyt täysin uudentyyppisen toimintatavan hyväksymistä ja toteuttamista. Miten T-sairaalaan keskitetty päivystys ja muu akuutti ja raskas erikoissairaanhoito hyödyttää Turkua ja sen asukkaita sekä muita käyttäjäkuntia? - Turku on käyttäjäkunnista ainoa, joka on siirtänyt ympärivuorokautisen päivystyksensä T-sairaalan yhteispäivystykseen, jonne akuuttilääketieteen osaaminen on keskitetty. Muut kunnat ovat siirtäneet sinne virka-ajan ulkopuolista päivystystä tai pelkkää yöaikaista päivystystä. Meidän täytyy saada viritettyä toimintamme sellaiseksi, ettei päivystykseen tulisi turhia käyntejä. Toisaalta pitää varmistaa, että ne, jotka päivystystasoista apua tarvitsevat, sitä saavat. Haasteena on pitää kiinni siitä perusperiaatteesta, että tarjotaan myös perusterveydenhuollon tasoista päivystystä eikä toiminta focusoidu pelkästään erikoissairaanhoitoon. - Välivaiheiden jälkeen yhden katon alla palveleminen tuo selkeyttä ja kun vielä saadaan yhteisesti tiedotettua terveysasemien toiminnasta ja niissä tapahtuvasta akuuttiaikojen saamisesta, saadaan aikaan kuntia parhaiten palveleva kokonaisuus. T-sairaala on ollut isoin investointi erikoissairaanhoitoon Varsinais-Suomessa pitkiin aikoihin. Millainen investointi T- sairaala mielestäsi on? - Investointina T-sairaala on kuntien kannalta sekä hieno että raskas asia. Nyt olemme hankalassa taloudellisessa tilanteessa, kun investoinnin kustannukset realisoituvat, vaikka käyttö vähenee. Kustannusten hallintaan saaminen on yhteinen savotta, joka täytyy hoitaa sairaanhoitopiirin ja kuntien hyvässä yhteistyössä. - Ensimmäiset yhteispäivystykseen kohdistuneet kritiikit ovat koskeneet muun muassa uusien isojen tilojen sokkeloisuutta ja sitä, että omaiset odottavat eri paikassa kuin potilaat. Suuri muutos vaatii aikaa tottua, mutta kun yhteispäivystys lähtee toimimaan ja löytää uomansa, niin se on varmasti hyvinkin selkeä ja parannukset pääsevät esiin. - Etuna on, että nyt on saatu rakentaa tarkoitukseen sopivat tilat alusta lähtien vanhan korjaamisen sijaan. Tässä ei ole haluttu tehdä luksusta, vaan nimenomaan toimintaa palvelevaa tilaa. Miten Turku hyödyntää T-sairaalan palveluja ja miten se nivoutuu Turun omiin terveydenhuollon palveluihin? - Toteutamme hoitolinja-ajattelua, mutta myös tervettä palvelurakennetta, mikä tarkoittaa, että turkulaiset eivät odota turhaan missään, vaan hoitoketju toimii moitteetta. Tämä asettaa kaikille toimijoille haastetta. - Terveysasemien toiminnan sekä vanhuspalveluiden osalta meidän täytyy tehostaa omia prosessejamme ja kotihoidon tukemista. Meidän täytyy kääntää oma organisaatiomme uuteen muotoon vastaamaan hoitolinja-ajattelua, saada hoitoketjut ja kokonaisuus toimimaan sekä kehittää omaa sairaalatoimintaamme paremmin yhteensopivaksi T-sairaalan ja uuden hoitoideologian kanssa. Näihin toimenpiteisiin olemme täällä omalta osaltamme ryhtyneet. 15

16 16 Nya jourarrangemang avlastar läkarna i Pargas Text och bild: Mathias Luther Starten för den nya samjouren på T- sjukhuset ackompanjerades i lokala svenska media av ilskna kommentarer om saknad eller felaktig svensk information. Men efter en knölig start verkar rutinerna fungera. Jag tror att systemet snart kommer över startsvårigheterna. Om inte annat så har uppståndelsen i massmedia bidragit till att folk noterat att det överhuvudtaget skett någon förändring, säger Pargas stads hälsooch socialvårdsdirektör Erja Wiili-Peltola. I samband med att kvällsjouren på Tallbacken och intensivvården på A-sjukhuset flyttades över till T-sjukhuset så justerade Pargas stad jourtiderna för sin egen hälsocentral i Pargas. Vardagar förkortades jourtiden med två timmar på kvällen och söndagar med två timmar både morgon och kväll. Det var ändå en rätt liten justering, mindre än för många andra kommuner i landskapet, säger Erja Wiili-Peltola. Avsikten med att använda mera jourtid i Åbo var att hushålla bättre med resurserna i Pargas, säger social- och hälsovårdsdirektör Erja Wiili-Peltola. Hon litar på att den nya jouren i T-sjukhuset fungerar bra efter inkörningsfasen. Det har förekommit oro för att sjuka barn i Pargas oftare skulle skulle få åka till Åbo för att få vård. Men de sena kvällsjourerna i Pargas har nog varit väldigt stillsamma, säger hälsovårdspersonalen. Nya vindar Ändringen gjordes för att hushålla med resurserna men inte direkt för att spara pengar. Den enda säkra inbesparingen är att Pargas klarar sig med färre timmar hyrläkartjänster under veckosluten. Vi vet ju faktiskt inte ännu vad jouren på T-sjukhuset kommer att kosta, säger Wiili-Peltola. En orsak till förändringen var att hälsocentralen i Pargas varken har laboratorium eller röntgen på kvällar och veckoslut. Det är ganska begränsat vad man kan göra då. I många fall är det bättre för patienterna att ändå åka direkt till Åbo. Samtidigt blir det allt mera som akutvårdspersonalen kan göra på platsen eller i ambulansen. Då vårdpraxis snabbt förändras så skall vi också kunna ändra på våra rutiner, säger hon. Hur den förändras har hon en god uppfattning om. Innan hon började i Pargas i höstas har hon jobbat på Kommunförbundet, Institutet för hälsa och välfärd och Statens tekniska forskningscentral med olika frågor kring vård och teknologi. Mindre tröttsamt På vardagar har hvc i Pargas nu jour fram till klockan 20 istället för 22. Men i gengäld har man två läkare fram till klockan 18 istället för 16 som tidigare. Läkartimmarna är lika många men dagarna är kortare och dyra övertidstimmar färre. Det är nog en förbättring. Det var väldigt långt att komma 8 på morgonen och ha jour fram till 22 på kvällen, säger biträdande överläkare Kenneth Wilson. Nu kan man istället sköta lite flera patienter under dagtid då anstormningen också är större. På hälsocentralen i Pargas verkar patienterna inte speciellt oroade. Vi har till all lycka aldrig behövt åka så sent med barnen någonstans, säger 36-åriga Tiina M som besöker mottagningen med sina två döttrar, 2 och 4 år gamla. Patienten Mia K, 43, tycker att det i princip är ett steg bakåt att Pargas förkortar jouren i centrum. Det är en stad och då borde man ha service som en stad, säger hon. Det goda är att de gånger man behöver åka till Åbo så år adressen numera klar, T- sjukhusets samjour. Också Kenneth Wilson ser det som en verklig förbättring för patienterna som behöver läkare nattetid. Tidigare kunde det hända att de åkte till A-sjukhuset, bara för att skickas till Tallbacken där de kanske väntade en bra stund för att till slut ändå hänvisas till hälsocentralen i Pargas då klockan hunnit bli åtta, säger han.

17 Kiitos, moite tai ehdotus entistä helpompi antaa ja käsittely nopeampaa Teksti ja kuvat: Marjo Peltoniemi VSSHP:ssa on tehty potilaspalautelomakeuudistus, jonka myötä palautteiden käsittely helpottuu ja niihin reagointi nopeutuu. Palautteen annon toivotaan samalla lisääntyvän. Vuonna 2012 palautteita tallentui yli VSSHP:ssa on tavoitteena kehittää ja arvioida toimintaa potilaiden palautteen perusteella. Yhtenäisen potilaspalautekäytännön kehittäminen aloitettiin vuoden 2009 aikana. Potilaspalautteiden keruuta on kehitetty muun muassa uudella, osittain strukturoidulla potilaspalautelomakkeella. Uudistettu potilaspalautelomake otettiin käyttöön alkaen. VSSHP:n sivuilta löytyvä sähköinen palautelomake ja osastoilla saatavilla oleva paperinen lomake ovat nyt uudistuksen jälkeen yhdenmukaiset ja monien eri versioiden sijaan käytössä on yksi yhtenäistetty malli. Lomake on saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. - Lomake testattiin ennen käyttöönottoa henkilöillä, jotka eivät työskentele terveydenhuollossa ja kehitysehdotuksia kysyttiin myös osastonhoitajilta. Saatujen kommenttien perusteella lomakkeen sisältöä selkeytettiin, Tiina Hassinen VSSHP:n Hoitotyön toimistosta kertoo. Myös paperisilla lomakkeilla tulleet palautteet tallennetaan samaan QPro feedback palautejärjestelmään, johon netissä täytetty sähköinen lomake tallentuu automaattisesti. Tallentuneet yksikkökohtaiset palautteet jatkokäsitellään. Niihin merkitään sisällön perusteella toimenpiteet ja vastuuhenkilö niiden eteenpäin viemiseksi. Toimenpiteitä vaativista palautteista menee viesti esimiestasolle. Osastoilla on nimetty henkilöt, jotka käsittelevät osastoon liittyvät palautteet. Useimmiten käsittelijöi- Potilaspalautteiden tulokset raportoidaan tulosaluetasolla puolivuosittain ja koko VSSHP:n osalta vuosittain. Yksikkö-, toimi-, tulos- ja palvelusaluekohtaiset sekä piiritasoiset raportit ovat esimiesten ja VSSHP: johdon saatavilla reaaliajassa QPro-järjestelmästä tarvittavina ajanjaksoina, suunnittelija Tiina Hassinen kertoo. nä ovat osastonhoitaja tai osastonlääkäri. Palautteet käydään läpi myös yksikön henkilökunnan kanssa. Uusi potilaspalautelomake sisältää viiden yliopistosairaanhoitopiirin, SATSHP:n ja Turun Sote:n yhteisesti määrittelemät viisi kysymystä ja kuusitoista VSSHP:n johtamisen eri tasoilla raportoitavaa kysymystä. Yliopistosairaanhoitopiirien yhdenmukaisia kysymyksiä on tarkoitus jatkossa hyödyntää muun muassa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kansalaisille suunnatussa palveluvaaka-hankkeessa, jossa voi vertailla sosiaali- ja terveyspalveluja. VSSHP:n Hoitotyön toimisto vastaa potilaspalautejärjestelmän kehittämisestä ja sairaanhoitopiirin tason raportoinnista sekä palauteautomaattien ylläpidon koordinoinnista. Sairaanhoitopiirissä on tällä hetkellä käytössä HappyOrNot-palauteautomaatteja 10 yksikössä. Potilaspalautelomake löytyy VSSHP:n internet-sivuilta: palautteet/ 17

18 Toiminnanohjausjärjestelmiä tarvitaan muistin tueksi Teksti ja kuvat: Pekka Remes 18 Television sairaalasarjoissa tehoosastot tuntuvat toimivan kuin öljytty polkupyörä: potilas hoidetaan, henkilökunta tietää tehtävänsä, vauhti on eteenpäin eikä kitinää kuulu. Kun katsoo viihteen taakse, pitääkin miettiä, miten kaikki oikein toimii? Missä päätetään, kuka hoitaa ketäkin, miten työt järjestetään, miten tiedetään, mitä kukakin osaa, miten osaston toimintaa suunnitellaan ja voidaanko sitä suunnitella? Mitä järjestelmiä on työn tukena? Käytetäänkö vielä värikyniä, liimalappuja ja paperisia potilaskansioita? Heljä Lundgrén-Laine tutki väitöskirjassaan Immediate decision-making and information needs in intensive care coordination (Välitön päätöksenteko ja tiedontarpeet tehohoidon koordinoinnissa), miten teho-osasto toimii. Tutkimuksen lähtökohtana ovat Lundgrén-Laineen omat työkokemukset. Kuinka paljon voin luottaa omaan muistiini ja toimintatapoihini vuorokauden jokaisena hetkenä työskennellessäni kriittisissä tilanteissa, monimutkaisessa työympäristössä? Ajatus tuli mieleeni toimiessani kliinisessä työssä tehosairaanhoitajana ja teho-osaston vuoron vastaavana. Ajoittain tuntui, että toimintaani ohjasivat enemmän tunteet kuin tiedot, taidot tai ammattilaisen muisti, Lundgrén-Laine kertoo. Teho-osastolla hoidon koordinoinnista huolehtivat vuoron vastaava sairaanhoitaja ja lääkäri. Joka viikko, joka päivä ja joka tunti vuoron vastaavat tekevät useita välittömiä päätöksiä, jotka ovat ratkaisevia sekä potilaiden hengen pelastamiseksi että yksikön jatkuvalle valmiudelle toimia kaikissa tilanteissa mahdollisimman hyvin. Vuoron vastaavat päättävät, kuinka nopeasti potilas pitää ja voidaan ottaa tehohoitoon, mille paikalle potilas tulisi sijoittaa, milloin erityishoito päästään aloittamaan, millaista tieto-taitoa potilaan hoitamiseen tarvitaan ja onko osastolla riittävä miehitys laadukkaan hoidon takaamiseksi osaston Heljä Lundgrén-Laine tutki väitöskirjassaan teho-osaston päätöksentekoa ja tiedontarpeita. Vanha järjestelmä perustui paperiin, kyniin ja vuoron vastaavien muistiin. kaikille potilaille. Jokainen päätöksenteon tilanne on erilainen ja päätöksien tueksi tarvitaan monentyyppistä, moniammatillista tietoa. Toiminta kuin lennonjohdossa Teho-osaston toiminnan koordinointia on useissa tutkimuksissa verrattu lennonjohdon toimintaan. Teho-osastot ovat jo ottaneet mallia lentoliikenteestä vaaratapahtuminen tunnistamisessa ja seurannassa. Lennonjohto tarvitsee tietyt kriittiset tiedot, joiden avulla lentoliikennettä voidaan turvallisesti ja hallitusti ohjata. Lennonjohdon toimintaa tuetaan reaaliaikaisella tiedolla ja tiukasti protokollan mukaisella kommunikoinnilla. Tehohoidon vuoron vastaavat tekevät joka hetki samantyyppistä toiminnanohjausta jokaisella osastolla. Suomessa raskainta tehohoitoa aikuisille potilaille tarjoavista noin 50 yksiköstä lähes jokainen käyttää potilastietojärjestelmiä. Potilastietojärjestelmät toimivat päätöksenteon tukena yksittäisen potilaan kohdalla. Tehohoidosta puuttuvat kuitenkin järjestelmät, joiden avulla reaaliaikaista, paikkansapitävää ja osaston kokonaistilanteesta kertovaa tietoa pystyttäisiin esittämään ja käyttämään lennonjohtotyyppisesti. Käytännössä teho-osastojen vuoron vastaavat tekevät siis kriittiset päätöksensä usein pelkästään kokemuksensa ja muistinsa varassa, Lundgrén-Laine tähdentää.

19 Teho-osaston nykyaikainen potilastietojärjestelmä tarjoaa potilaasta monipuolisesti eri tietoja. Vielä tarvittaisiin tietotekniikkaan perustuva työnohjausjärjestelmä. Tehohoidon toiminnan koordinointi on kuin palapelin kokoamista uudelleen ja uudelleen. Vuoron vastaavat joutuvat keräämään tarvittavat tiedot eri lähteistä kynällä ja paperilla, keltaisilla liimalapuilla, toimintaan muokatuilla lomakkeilla tai muistilistoilla, jotka ovat usein vuorokohtaisia. Ongelmana on se, että palapeli kootaan aina uudelleen joka vuorossa, jokaisen vuoronvastaavan toimesta ja eri lähteistä. Suurin osa vuoronvastaavien päätöksistä ei siis dokumentoidu minnekään, joten meillä ei ole kokonaisvaltaista käsitystä siitä, kuinka paljon lähijohtajien päätökset vaikuttavat esimerkiksi potilaan hoidon ennusteeseen tai hoidon laatuun. Monet kriittiset tiedot ovat sellaisia, joita vuoron vastaavat tarvitsevat lähes jokaisessa päätöksenteon tilanteessa. Lundgrén-Laineen väitöstutkimus tuo uutta tietoa tehohoidon moniammatillisesta päätöksenteosta ja vuoron vastaavien kriittisistä tiedontarpeista. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Aiheeseen liittyvää kansainvälistä tutkimustakin on hyvin vähän. Tutkimuksen tuottamaa mallia voidaan hyödyntää tehohoidon toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisessä. Toiveeni onkin, että tulevaisuuden teho-osastot ja sairaalat muuttuisivat älykkäiksi ympäristöiksi, joissa teknologia yhdessä ammattilaisen muistin kanssa tukisi potilaskeskeistä ja virheetöntä hoitoa myös lähijohtamisen tasolla. Reaaliaikaisen tiedon avulla pystymme ehkä saavuttamaan tuloksia, joita emme osaa vielä edes arvioida. Teho-osastot suurenevat Teho-osastot tarvitsevat toiminnanohjausjärjestelmiä jo senkin takia, että osastojen koko suurenee. Esimerkiksi T-sairaalan teho-osaston pinta-ala on neliömetriä, mikä vastaa kooltaan keskikokoista jalkapallokenttää. Jos takavuosina osastoa pystyikin johtamaan piipahtamalla huoneissa ja pitämällä kaiken muistissaan, on se nykyaikana mahdotonta. T-sairaalan teho-osastolla on 32 paikkaa, joista 24 paikkaa on tällä hetkellä käytössä. Henkilökunnan määrä on 170. Heillä on paljon erityisosaamista. Vastaavan hoitajan pitäisi jokaisena hetkenä tietää, mitä kukin osaa, kertoo ylihoitaja Hanna Vinberg toimenpide-, tehohoito- ja kivunhoitopalvelut palvelualueesta. Joka vuorolla on oma toimintasuunnitelmansa, joka muuttuu vuoron aikana, koska etukäteen ei voi tietää, keitä tulee hoitoon. 70 prosenttia tehohoidon potilasta tulee päivystyksenä. Enää ei ole sellaista hoitajaa, joka voisi sanoa osaavansa hoitaa jokaisen potilaan, joka tulee ovesta sisään, ja jos onkin, hän muuttaa pian käsityksensä. Lundgrén-Laineen tutkimuksessa kävi ilmi, että vuoron vastaavat tekevät keskimäärin 240 päätöstä joka päivä. Se tarkoittaa sitä, että heidän työmuistinsa toimii äärirajoilla. Tutkimus kartoitti tarpeet. Nyt pitäisi rakentaa työnohjausjärjestelmä. Lundgrén- Laine näkisi mielellään sellaisen toimivan tabletti-versiona, jolloin henkilökunta voisi kantaa sitä mukanaan. Mutta ongelmiakin on: Suomi on niin pieni markkina-alue, että järjestelmän rakentaminen ei kiinnosta suuria, kansainvälisiä toimijoita. Itse mahdollisen järjestelmän suunnitteluun liittyy se ongelma, puhuvatko järjestelmän käyttäjät ja järjestelmän rakentajat samaa kieltä ja vastaako tarjonta kysyntää. Julkisen sektorin tietotekniikan hankinnat onkin jo oma tarinansa. Lundgrén-Laineen väitöskirja tarkastettiin 27. maaliskuuta. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Leanne Aitken (Griffith University, Brisbane, Australia) ja kustoksena Sanna Salanterä. Esh., TtT Lundgren-Laine työskentelee kehittämisylihoitajana sairaanhoitopiirin hallintokeskuksen hoitotyön toimistossa. Hän aloitti uudessa virassaan toukokuun alussa. jatkuu... 19

20 20 jatkoa edelliseltä sivulta... Tehohoidon lyhyt historia Vaikka tehohoitoyksiköt ovat tuttuja television sairaalasarjoista, on niillä vain noin 50 vuoden historia. Niiden alkuna voidaan pitää 1950-lukua, jolloin uhkana oli laaja, vakava polioepidemia. Tanskalainen anestesialääkäri Björn Ibsen keksi, miten polion halvaannuttaman ihmisen keuhkoja voitiin avustaa mekaanisesti hengityslaiteen avulla. Myös leikkaustekniikat ja leikkauksissa käytetyt lääkkeet kehittyivät. Hengityslaitteiden käyttö potilaan hoidossa lisääntyi. Tarvittiin sairaalayksikkö, jossa hengityslaitepotilaita voitiin hoitaa turvallisesti. Suomen ensimmäiset teho-osastot perustettiin Helsingin lastenklinikkaan ja Kuopioon vuonna Kun hoidot monimutkaistuivat, myös tehohoitopotilaan hoidossa tarvittavien laitteiden teknologia alkoi kehittyä. Teho-osastot olivat myös ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön potilaan hoidon seurannassa tarvittavia tietojärjestelmiä 1970-luvulla. Ensimmäinen paperiton teho-osasto oli USA:ssa 1990-luvun alkupuolella. Suomessa tehohoidon potilastietojärjestelmät alkoivat yleistyä 2000-luvun vaihteessa. Tehohoidon hoitokriteerit ovat hyvin samantyyppisiä kaikissa maissa. Potilaan hoito perustuu vitaalielintoimintojen: tajunnan, pulssin, verenpaineen, hengityksen ja lämmön ylläpitämiseen. Elämän säilyttäminen on tehohoidon keskeinen eettinen periaate. On arvioitu, että tehohoidon kustannukset ovat korkeimmillaan jopa 25 prosenttia koko sairaalan kustannuksista. Sen kustannukset ovat noin 0,5 1 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Suomessa tehohoidon hoitotulokset ovat kansainvälistä huippua. Yli 80 prosenttia hoidetuista potilaistamme selviää tehohoidosta. Toisaalta tutkimukset paljastavat myös sen, että tehohoitopotilaiden elämänlaatu tehohoidon jälkeen on heikompaa suhteessa muuhun väestöön. Lopullisia syitä tähän ei tiedetä. Vuonna 2012 tehohoidosta selvinneen potilaan kustannuksiksi arvioitiin Suomessa noin euroa. Tällä hetkellä Suomen tehohoitopaikkojen määrä asukasta kohden on Euroopan alhaisimpia, noin kuusi paikkaa asukasta kohden. Euroopan maissa vastaava luku on keskimäärin 11,5 tehohoitopaikkaa asukasta kohden. MUPET-tutkimus ottaa m Teksti: Tuula Vainikainen Vaikeasti hoidettavan munasarjasyövän toteamiseen varhaisvaiheessa ei ole seulontamenetelmää. Myöskään sen parantamiseen ei ole toistaiseksi löydetty samanlaisia yksilöllisiä hoitomuotoja kuin esimerkiksi rintasyöpään, jonka hoitotulokset ovat parantuneet nopeasti. Tyksissä tehtävä tutkimus tulee siis tarpeeseen. Munasarjasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 500 naista. Tyksissä saa leikkaushoitoa vuosittain noin sata munasarjasyöpäpotilasta. Luku sisältää myös Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien potilaat. Munasarjasyöpä on haasteellinen vastustaja, koska se todetaan usein vasta kun tauti on jo levinnyt. Lähes kaikki sairastuneet reagoivat ensilinjan hoitoon, mutta tauti uusiutuu jopa kahdeksalla kymmenestä sairastuneesta kahden vuoden sisällä. Osa potilaista selviää kuitenkin huonosta ennusteesta huolimattakin. Tarvitsemme vielä paljon tietoa tämän syövän käyttäytymisestä, jotta pystyisimme hoitamaan sitä paremmin, selvittää LT, erikoislääkäri Annika Auranen Tyksin naistenklinikasta. Auranen on yksi Tyksissä vuonna 2009 aloitetun MUPETin eli Munasarjasyövän diagnostiset ja ennusteelliset tekijät -tutkimushankkeen tutkijoista. MUPETissä etsitään taudin kehittymistä ennustavia tekijöitä joiden perusteella hoitoa voitaisiin suunnata yksilöllisemmin. Tutkimushankkeen, jossa työskentelee 14 tutkijaa useista Tyksin yksiköistä, esimerkiksi naistentaudeilta, patologiasta, PET-keskuksesta ja kirurgialta, vetäjiä ovat patologian professori Olli Carpén ja synnytys- ja naistentautiopin professori Seija Grénman. Tutkimus on ns. konsortiohanke, jota Tyks tuee valtion tieteellisen tutkimuksen hankerahoituksesta. Hanke saa tukea myös Syöpäsäätiöltä ja Euroopan aluerahastolta. Yksilöllisempää hoitoa Hoidon paremman räätälöinnin avulla munasarjasyöpä olisi parannettavissa huomattavasti nykyistä useammalla potilaalla. Lääketieteen voimakkaasta kehittymisestä huolimatta munasarjasyövän eloonjäämisluvuissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosikymmeninä. Nykyisin noin puolet sairastuneista on elossa viisi vuotta sairastumisen jälkeen. Munasarjasyövän tutkimus on luonnollista juuri Turussa, jossa on jo vanhastaan paljon mielenkiintoa aiheeseen ja hyvää kliinistä osaamista. Tyksin Naistenklinikka oli ve- tovastuussa 2000-luvun alkupuolella valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa todettiin munasarjasyövän leikkaushoidon keskittämisen parantavan hoitotuloksia. PET-laitteisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tutkia syövän levinneisyyttä ja hoitovastetta ja biomarkkereiden eli syövän merkkiaineiden tutkimusta tehdään laajalla rintamalla. Kyse on niin sanotusta niveltävästä eli translationaalisesta tutkimuksesta, jossa perustutkimuksen osaaminen yhdistyy potilaan parhaaksi kliinisessä hoidossa. Yhteistyötä tehdään myös Turun VTT:n, Biotekniikan keskuksen ja Helsingissä sijaitsevan FIM- Min eli Suomen molekyylilääketieteen instituutin kanssa. FIMMissä kehitetyillä menetelmillä pystytään selvittämään miten syöpäsolut reagoivat uusiin kehitteillä oleviin lääkeyhdisteisiin. - On tärkeää tehdä verkostoitunutta tutkimusta paikallisia vahvuuksia, kuten PE- Tiä hyödyntäen. Perustutkimuksen kautta löydetään uusia lääkehoitomahdollisuuksia. Tarvitaan kuitenkin myös kansainvälistä yhteistyötä hoitomuotojen parantamiseksi. Potilaille tuleva hyöty saadaan käyttöön vasta kliinisten lääketutkimusten kautta. Siksi nimenomaan yliopistosairaaloissa on osallistuttava kansainvälisiin faasi III:n lääketutkimuksiin. Viimeisin tällaisesta lääketutkimuksesta saatu hyöty oli täsmälääke bevasitsumabin liittäminen munasarjasyövän hoitoon, Tyksistäkin lääketutkimukseen osallistui seitsemän potilasta. Nykyisin bevasitsumabi on osa munasarjasyövän käypää hoitoa Suomessakin. Kaikkia potilaita tämä uusikaan lääke ei kuitenkaan auta, joten uusia lääkkeitä etsitään kuumeisesti, kertoo Auranen. Auranen on kotimaisen munasarjasyövän Käypä hoito -suositustyöryhmän jäsen ja toimii pohjoismaisessa gyneonkologiyhdistyksessä NSGO:ssa sen tutkimusyksikön johtokunnan jäsenenä. Alustavia tuloksia Tyksiin hoitoon tulevat levinnyttä munasarjasyöpää sairastavat potilaat ovat halutessaan voineet osallistua tutkimukseen, jossa on kartoitettu erittäin tarkoin taudin laajuus. - Potilas on tutkittu mm. PET-menetelmää käyttäen ennen ja jälkeen ensileikkauksen, ennen mahdollista intervallileikkausta, ensilinjan hoidon päättyessä sekä epäiltäessä taudin uusiutumista, kertoo PET-keskuksessa munasarjatutkimuksesta vastaava osastonylilääkäri Marko Seppänen.