ESISELVITYS LUOVIEN ALOJEN INNOVAATIO- JA KEHITYSTARPEISTA. Lasse Norrgård, Kimmo Rautanen ja Michaela Esch MediaCity Petteri Huvio Diges ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS LUOVIEN ALOJEN INNOVAATIO- JA KEHITYSTARPEISTA. Lasse Norrgård, Kimmo Rautanen ja Michaela Esch MediaCity Petteri Huvio Diges ry"

Transkriptio

1 ESISELVITYS LUOVIEN ALOJEN INNOVAATIO- JA KEHITYSTARPEISTA Lasse Norrgård, Kimmo Rautanen ja Michaela Esch MediaCity Petteri Huvio Diges ry

2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 3 1. Johdanto Selvityksen toteuttajat Tavoitteet ja toteutus Syvähaastattelut Tilannekatsaus 7 2. Tukimuodot Rahoitusmallit Koulutus Yritysneuvonta Verkostot ja toimialajärjestöt Alakohtainen esiselvitys Tutkimuksen näkökulma ja selvitystyön kulku Selvityksessä kartoitetut toimialat Ideoiden ja kehitystyön alakohtaiset erityispiirteet Yhteistyö luovilla aloilla Selvityksen tuloksia Tuotekehityksen merkitys Yritysten toivomat uudet tuki-instrumentit Innovaatiotoiminnan kehittäminen Yhteistyö luovien alojen välillä Immateriaaliset oikeudet luovilla toimialoilla Johtopäätökset Suositukset 28 Lähteet 30 Sisällysluettelo

3 Esipuhe

4 ARMADA.. ESIPUHE Tämän esiselvityksen taustalla on globaali talouskehitys ja sen seuraukset Suomessa etenkin se, että monet perinteisesti meillä vahvat teollisuusalat siirtävät tuotantoaan sellaisiin kehittyviin maihin, joissa tuotantokustannukset ovat alhaisempia. Tämän seurauksena myös Suomessa on ryhdytty pohtimaan sellaisia toimintamalleja, jotka takaavat maamme kilpailukyvyn säilymisen myös tulevaisuudessa, kun perinteisten teollisuusalojen merkitys vähenee. Osana tätä pohdintaa luovat toimialat ovat hahmottumassa omaksi kokonaisuudeksi, jolla on tärkeä kansantaloudellinen tehtävä osana Suomen menestysstrategiaa mutta jota samalla toistaiseksi haittaa esimerkiksi toimialojen yrityksille suunnattujen neuvontapalvelujen ja rahoituskanavien puutteellisuus, koska ne perustuvat vanhentuneeseen markkinalogiikkaan. Suuri osa huomispäivän menestystuotteista ja -palveluista syntyy nykyisen yrityskentän rajamailla tai ulkopuolella, ja leimallisesti hyvinkin usein nimenomaan pk-yrityksissä. Esiselvityksen yhtenä lähtökohtana on ollut selvittää ja ymmärtää luovien alojen tuotekehitysprosesseja, jotta niille pystytään rakentamaan oikein ja tehokkaasti kohdennettuja tukitoimintoja ja jotta luovien alojen korkeatasoista ammattiosaamista pystytään hyödyntämään Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisessa. ARMADA-esiselvitysprojekti on toteutunut monen tahon yhteistyönä, ja samalla on luotu tärkeää verkostoa uusille luovien toimialojen yrityksiä tukeville hankkeille ja toimenpiteille. ARMADA-projektin yhtenä käynnistäjänä ja kehittäjänä sekä yhteistyöverkoston luojana on aktiivisesti toiminut Diges ry, joka myös on tehnyt esiselvitykseen liittyvät syvähaastattelut. Esiselvityshanketta on koordinoinut Åbo Akademin Vaasassa toimiva erillislaitos MediaCity, joka myös on vastannut av-alan sekä osittain musiikkialan kartoituksesta. Muut alueelliset/alakohtaiset toteuttajat ovat olleet Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (Uusimaa/musiikki ja muotoilu), Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy (Keski-Suomi/liikunta- ja hyvinvointi- sekä viestintäala), Hermia Oy/Neogames ry (Tampere/peliala) sekä Ouluseutu Kehitys Oy (Oulu/arkkitehtuuri). IPR-selvityksen on tehnyt Vaasan Yliopisto. Tämän lisäksi selvityksen toimialoja edustavat toimialajärjestöt ovat avustaneet selvityksen teossa. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia työhön osallistuneita ja sitä avustaneita ponnisteluista tämän aikataulultaan kunnianhimoisen työn toteuttamisessa. Vaasa Lasse Norrgård ohjelmapäällikkö, MediaCity Esipuhe

5 Johdanto

6 1 JOHDANTO Tämän esiselvityksen tavoitteena on ollut selvittää seitsemän luovan toimialan haasteita ja kehittämistarpeita Suomessa keväällä Selvityksessä mukana olevat toimialat ovat audiovisuaalinen ala, musiikki, peli, liikunta ja hyvinvointi, viestintä, muotoilu sekä arkkitehtuuri. Esiselvitys on osa Armada-ideakirkastamo-hanketta, ja tarkoituksena on tehdä jalostettu ESR-hankehakemus opetusministeriölle syksyllä Luovien toimialojen on todettu olevan tärkeä moottori kansantaloudellemme, ja niiden merkitys on kasvamassa erityisesti siksi, koska myös perinteinen teollisuussektori on muutosten kourissa. Maamme tärkein kilpailuetu liittyy tulevaisuudessa osaamiseemme sekä innovaatiokykyymme, jotka ovat vastaavasti tärkeitä perustekijöitä juuri luovilla toimialoilla. Monille luovien toimialojen sektoreille on yhteistä nopea kehitys, jossa uudet innovaatiot vaikuttavat muuan muassa teknologian kehitykseen. Se ohjaa vastaavasti kuluttajien käyttäytymistä, joka vuorostaan ohjaa kysyntää. Laajentuneella digitalisoitumisella on yhä laajempi vaikutus kaikkeen siihen, miten yksilöt kuluttavat kulttuuria. Alan kehittämisen edellytyksenä on, että luovat ihmiset raivaavat esteitä ja ovat yritteliäämpiä kuin koskaan aikaisemmin. Kulutus ja tuotanto liittyvät yhä kiinteämmin toisiinsa, ja käsitys tarjonnan ja kysynnän välisestä erosta hämärtyy. Nykyään onkin yrityksen sijainnista ja koosta riippumatta olemassa paljon uusia mahdollisuuksia markkinoiden saavuttamiseen. Tämä johtaa siihen, että myös pienempi paikallinen toimija voi toimivan verkoston avulla kehittää idean, joka voidaan jalostaa kansainvälisesti menestyksekkääksi tuotteeksi tai palveluksi. Huomispäivän menestystuotteet ovat löydettävissä pk-yritysten tuotteista ja palveluista. Kehittyäkseen luovien toimialojen pienet toimijat tarvitsevat kuitenkin tukea tuotekehitystyöhönsä sekä resursseja verkostojensa laajentamiseksi. Ideoiden konseptointi ja testaus on ensimmäinen osa/vaihe tätä tukea. Siihen tarvitaan kuitenkin uusia rahoitus- ja tukimuotoja, koska nykyiset rahoitusinstrumentit eivät enää vastaa yritysten nopeasti muuttuvia tarpeita. Lisäksi on toivottu apua verkostojen luomiseen. Esiselvityksen lähtökohtana on ollut kartoittaa ja selvittää luovien alojen tuotekehitysprosesseja, jotta niille pystytään rakentamaan riittäviä ja tehokkaasti kohdennettuja tukitoimintoja. Näin jalostetaan luovien alojen tuotekehitystä, mikä globalisoituvassa toimintaympäristössä parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Luovien alojen yritysten ideointi- ja tuotekehitysprosessit vaihtelevat huomattavasti yrityksen koon mukaan, ja usein oikean tuen kohdistaminen voi olla ongelmallista jo olemassa olevien rahoitusinstrumenttien kautta. Varsinkin pienillä luovien alojen yrityksillä tuotekehitys on usein riippuvainen yhdestä henkilöstä. Monesti myös yksi henkilö suunnittelee suurimman osan tuotteista ja vastaa niiden kehityksestä. Näin ollen pienemmissä yrityksissä tuotekehitys voidaan nähdä esimerkiksi yrittäjän ajankäytön suunnitteluna tai itsensä kouluttamisena ja kehittämisenä ennemmin kuin sanan perinteisessä merkityksessä tuotekehityksenä. Ideointivaiheiden ja tuotekehityksen ensivaiheiden rahallinen tuki ja oman ammattitaidon kehittäminen täsmäkoulutuksen muodossa nähtiin merkittävänä ja erittäin tärkeänä tekijänä selvitykseen osallistuneiden yritysten keskuudessa. Tapauskohtaisesti saattaa myös olla, että yritys ei pysty itse havaitsemaan kehittämistarpeitaan, vaan tarvitsee siihen ulkopuolista näkemystä. Tämä loppuraportti on koottu nopealla aikataululla. Siksi suosittelemme myös lukemaan alakohtaiset loppuraportit, joissa korostuvat alojen väliset eroavaisuudet ideointi- ja tuotekehitysprosesseissa. (Alakohtaiset raportit: Luovien toimialojen on todettu olevan tärkeä moottori kansantaloudellemme, ja niiden merkitys on kasvamassa erityisesti siksi, koska myös perinteinen teollisuussektori on muutosten kourissa. Johdanto

7 1.1 SELVITYKSEN TOTEUTTAJAT Åbo Akademin Vaasassa sijaitseva erillislaitos MediaCity on toiminut projektin omistajana ja on vastannut kokonaisvaltaisesti projektin hallinnoinnista. Pohjanmaan lisäksi esiselvitykseen on osallistunut neljä muuta aluetta: Uusimaa (HSE-pienyrityskeskus), Tampereen seutu (Hermia/ Neogames), Jyväskylä (JYKES Oy) ja Oulu (Ouluseutu yrityspalvelut). Vaasan Yliopisto on vastannut esiselvityksen immateriaalisia oikeuksia koskevista kysymyksistä (IPR). Luovien toimialojen kehittämisyhdistys Diges ry on tehnyt suurimman osan selvitykseen liittyvistä syvähaastatteluista. Jokainen alue on vastannut tiettyjen toimialojen kartoittamisesta. Nämä alat on valittu mukana olevien alueiden vahvuuksien perusteella. Hankkeen kaikilla yhteistyökumppaneilla on pitkä ja kattava kokemus luovista toimialoista ja niiden ehdoista. Kaikilla osapuolilla on myös pitkä kokemus hanketyöstä. 1.2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS Esiselvityksen avulla on kartoitettu seuraavia kysymyksiä: a. Kuinka ARMADA-hanketta voidaan jalostaa niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla vastaa toimijoiden eri tarpeita niin alueellisesti kuin myös valtakunnallisesti? b. Miltä todelliset kehitys- ja innovaatiotarpeet näyttyvät? c. Miten luovat alat voivat parhaiten hyötyä ARMADAsta? d. Mitkä ovat kehitys- ja jalostustarpeet niille toimenpiteille, jotka perustuvat verkostojen ydinosaamiseen? Esiselvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa, millaisia erityisiä kehitys- ja innovaatiotarpeita luovilla toimialoilla toimivilla yrityksillä ja toimijoilla on. Selvitykseen osallistuneet yritykset ja toimijat edustavat omaa toimialaansa mutta myös eri alueita. Esiselvitys ei kata kaikkia alueita eikä luovan talouden kaikkia toimialoja. Se antaa kuitenkin tarpeeksi laajan kuvan siitä, minkälaisia kehitys- ja innovaatiotarpeita luovien toimialojen yrityksillä ja toimijoilla on. Koska yhä useampi opiskelija valmistuu koulutusyksiköistä luovan alan tutkinto kädessään ja koska luovat alat kehittyvät nopeasti ja jatkuvasti, on ensisijaisen tärkeää, että myös opiskelijoita on osallistunut esiselvitykseen. Myös keskeiset rahoittajat on kartoitettu. Jokaiselle selvityksessä mukana olevalle alalle kehitettiin kysymyslomake. Jotkin selvityksen kysymykset olivat samat jokaiselle alalle, jotkin kysymykset olivat ala- ja aluekohtaisia. Kaikki alat ovat vastanneet kysymyksiin koskien IPR-oikeuksia. Alan asiantuntija on vieraillut joissakin esiselvitykseen osallistuneissa yrityksissä. Asiantuntijoiden tehtävänä on ollut haastatella yrityksiä, jotta he ovat voineet parhaalla mahdollisella tavalla muotoilla kehitys- ja innovaatiotarpeitaan. Yritysten tarpeet ovat olleet tarkistuslähteitä kysymyskaavakkeen suunnittelussa. Esiselvityksen hankeaika on ollut , jonka jälkeen raportointi tehdään mennessä. Esiselvityksen tuloksia tullaan käyttämään perustana siihen osallistuneiden toimijoiden jalostetulle ARMADA-hakemukselle. Hakemuksen tavoitteena on kehittää luovien toimialojen ideointi- ja tuotekehitysmekanismeja niin, että parhaat toimijat kohtaavat toisensa ja hyvät ideat saadaan jalostet Kuvio: Työprosessin kulku. Johdanto

8 tua tulevien menestystuotteiden pohjaksi. Työprosessin kulku: Vaihe 1: Kysymyskaavakkeiden laatiminen Vaihe 2: Osallistujien (yritysten/toimijoiden) valinta Vaihe 3: Selvityksen toteuttaminen Vaihe 4: Aineiston analyysi, raportti Vaihe 5: Seminaari jossa tulokset esitetään (19.5., Vaasa) Vaihe 6: Raportointi Hankkeen kohderyhmänä ovat luovilla toimialoilla toimivat yritykset ja muut toimijat. Myös jo olemassa olevia rahoitusja muita tukimalleja on kartoitettu. Viisi aluetta on osallistunut hankkeeseen: Pohjanmaa, Uusimaa, Tampereen seutu, Jyväskylä ja Oulu. Jokaisella alueella on haastateltu 5 10 yritystä, joista alan asiantuntija haastatteli 1 2 yritystä yksityiskohtaisemmin. Myös muutamaa opiskelijaa on haastateltu esiselvityksen kuluessa. Lyhyestä hankeajasta johtuen ( ) yritykset ja toimijat on valittu hankekumppaneiden suositusten perusteella. Hankekumppanit omaavat luotettavan osaamisen alueidensa luovien alojen toimijoista, ja tästä johtuen niiden on arvioitu omaavan valmiudet tehdä asiaankuuluvat valinnat. Tässä yhteydessä osallistuvien alojen toimialajärjestöjen input on ollut tärkeää. Hankkeen omistaja MediaCity on johtanut hanketta ja koordinoinut alakohtaisia selvityksiä Pohjanmaalla. Jokaisella hankkeeseen osallistuvalla alueella toimintaa on koordinoinut projektikoordinaattori, joka on vastannut alueellisella tasolla hankkeen kokonaisvaltaisesta osatoteuttamisesta. Jokainen alue on tarpeiden mukaan palkannut 1 2 henkilöä esiselvityksen alueelliseen toteutukseen. Hankkeen toimeksiantaja on opetusministeriö, ja hanke rahoitetaan kokonaisuudessaan ohjelmakauden ESR-määrärahoista. 1.3 SYVÄHAASTATTELUT Esiselvitystä varten tehtiin syvähaastatteluja av-, musiikki-, peli-, hyvinvointi-, muotoilu-, viestintä- sekä arkkitehtialan yrityksissä esiselvitykseen osallistuneilla alueilla. Syvähaastattelujen tarkoituksena oli selvittää tarkemmin yritysten tuotekehityksen ja ideoinnin tilanne. Niillä pyrittiin myös kartoittamaan yritysten näkemystä siitä, miten ideointi- ja tuotekehitysvaihetta voitaisiin parhaiten tukea. Syvähaastattelut toteutettiin pääosin kasvokkain tapahtuneina neuvotteluina sekä muutamien haastateltavien kohdalla puhelinhaastatteluna. Syvähaastatteluihin valitut viisi toimialaa edustavat varsin kattavasti luovia aloja. Niissä kaikissa tuotetaan sisältötuotteita tai -palveluja loppukäyttäjälle tai asiakkaalle. Toimialoja yhdistää se, että loppukäyttäjä usein otetaan huomioon heti tuotekehitysvaiheen alkuvaiheessa. Loppukäyttäjä määrittelee viime kädessä tuotteen tai palvelun arvon ja sitä kautta sen markkina-arvon. Näin luovien alojen yrityksille on erittäin tärkeää pyrkiä tunnistamaan loppukäyttäjän toiveet. Yritykset korostivat tätä aspektia koko tutkimuksen ajan. Eri toimialat eroavat toisistaan esimerkiksi tuotteiden kautta. Toimialojen yhteiset piirteet olivat tutkimuksen mukaan kuitenkin suuremmat kuin niiden väliset erot. Haastatteluissa kysyttiin, onko yrityksillä aktiivista tuotekehitystä ja miten ne itse määrittelevät tuotekehityksen, miten ideointiprosessi toteutetaan kulloisessakin yrityksessä, miten nykyiset tuki-instrumentit toimivat yrityksen tarpeisiin nähden sekä minkälaisia tukimuotoja kaivataan jatkossa. Lisäksi kysyttiin globaalin talouskriisin vaikutuksista yrityksiin, kiinnostuksesta verkostoitua muiden toimialojen kanssa sekä tapauskohtaisesti IPR:n myynnin ja hallinnoinnin osaamisesta. Syvähaastatteluja tehtiin yhteensä 35 kappaletta Oulun, Vaasan, Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin alueilla. Toimialoittain haastatteluja tehtiin 7 hyvinvoinnin puolella, 9 av-puolella, 7 muotoilussa, 9 viestinnässä sekä 2 musiikkipuolella. Haastattelut toteutti Petteri Huvio Diges ry:stä. Tämän lisäksi Neogames teki pelialan yrityshaastattelut, ja Mirjami Lehtikangas, ark. yo., haastatteli arkkitehtuurialan yrittäjiä. (Alakohtaiset raportit: TILANNEKATSAUS Luovien alojen yritykset ovat pääsääntöisesti erilaisia sisältötuotteita tai -palveluja tuottavia yrityksiä. Tuotteet ja palvelut ovat hyvin tuotekehityspainotteisia. Sisältöjä täytyy jatkuvasti uudistaa loppukäyttäjälle sopivaan muotoon, ja näin loppukäyttäjä on voimakkaasti mukana koko innovaatioprosessissa. Luovien alojen yritysten tuotekehitysprosessit kohdistuvat joko omien tuotteiden, palvelujen ja osaamisen kehittämiseen tai asiakkaille tehtävien projektien kautta asiakkaiden tuotteiden, palvelujen ja osaamisen kehittämiseen. Osa luovien alojen yrityksistä painottaa oman IPR:n kehittämistä ja pyrkii kehittämään uusia, markkinoilla erottuvia tuotteita ja palveluja. Osa yrityksistä keskittyy asiakkaan tuotekehityksen avustamiseen ja tukemiseen asiakasprojektien kautta. Luovien alojen erityispiirteenä on se, että luovat alat tuottavat liiketaloudellisen hyvinvoinnin lisäksi myös koko kansantalouden hyvinvointia. Luovien alojen tuotteet ja palvelut parantavat kansalaisten hyvinvointia sekä lisäävät kansakunnan arvostusta maailmanlaajuisesti. Johdanto

9 Luovien alojen toiminta voidaan jakaa taiteelliseen toimintaan tähtäävään ja yritystoimintaan tähtäävään. Taiteelliseen toimintaan tähtäävien toimijoiden tavoitteena on luoda taidetta, jolloin pyrkimys liiketaloudellisesti järkevään toimintaan jää usein taka-alalle. Näille taideprojekteille ja toimijoille on olemassa omia tukiaan. Tässä selvityksessä keskitytään kuitenkin kokonaan luovilla aloilla liiketaloudellisin perustein tapahtuvaan yritystoimintaan, jossa voidaan havaita muita teollisuuden aloja voimakkaampaa kasvua. Luovien alojen yritysten ongelmana on usein se, että substanssiosaaminen on erittäin hyvää, mutta liiketalouden perusteiden tuntemus ei aina ole samalla tasolla. Kehitys on kulkenut viime vuosina kohti tuloksekkaampaa yritystoimintaa, mutta vieläkin tarvitaan lisää yritysten sparraus- ja neuvontainstrumentteja, joilla yritykset voivat kehittää liiketaloudellista osaamistaan. Toisaalta luovien alojen yritykset ovat hyvin luovia ja pystyvät tarvittaessa kehittämään hyvinkin innovatiivisia ratkaisuja. Luovien alojen yritykset ovat pääosin pieniä pk- tai jopa mikroyrityksiä. Suurimmassa osassa yrityksistä työskentelee alle kymmenen henkilöä (74,2 % vastanneista yrityksistä). Yritysten koko vaihtelee toimialoittain jonkin verran. Etenkin hyvinvoinnin ja muotoilun puolella on paljon mikroyrityksiä (yli 70 % vastanneista yrityksistä). Yli 20 henkilöä työllistäviä luovien alojen yrityksiä on vähän ja ne ovat keskittyneet pelialalle. Pienet yritykset voivat silti toteuttaa suuria projekteja, mikäli ne käyttävät freelancereita tai toimivat verkostona. Verkostomainen toiminta on todennäköisesti jatkossa lisääntymässä. Osa yrityksistä toimii esimerkiksi siten, että kun ne pystyvät kehittämään uuden liiketoimintamallin, se yhtiöitetään saman tien. Näin yritysten määrä kasvaa nopeasti ja mikäli uusi liiketoimintamalli osoittautuu toimimattomaksi, se voidaan helposti lakkauttaa. Tällainen toiminta aiheuttaa kuitenkin ongelmia nykyisissä tuki-instrumenteissa, koska uudella yrityksellä ei vielä ole kassavirtaa eikä referenssejä, vaikka taustalla oleva konserni olisi hyvinkin vahva toimija. Muuttuvassa toimintaympäristössä myös valmistumassa olevat opiskelijat joutunevat yhä useammin toimimaan freelance-pohjaisen ansaintamallin mukaisesti. Luovien alojen toiminnasta suuri osa on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Toimialakohtaiset erot olivat kuitenkin merkittäviä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään yrityksiä kaikilta tutkimukseen osallistuneilta alueilta. Siksi pääkaupunkiseudulta mukana olevat yritykset eivät edusta pääkaupunkiseudun koko yritysmäärää vastaavaa osuutta. Toimialoista hyvinvointi on levittäytynyt kaikkein tasaisimmin ympäri Suomea. Tämä on helposti ymmärrettävissä, koska hyvinvointialan tuotteet viedään lähelle loppukäyttäjiä eli kuluttajia. Myös arkkitehtipuolen toimijoita oli ympäri Suomea, mutta kaikkein innovatiivisimmat yritykset toimivat pääkaupunkiseudulla. Pelialan, muotoilun, viestinnän, musiikkialan sekä av-alan toimijoita on eri puolilla Suomea, mutta pääosin yritykset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Osa toimialoista on kehittyneempiä ja pystyy käyttämään nykyisiä tuki-instrumentteja paremmin. Näitä ovat esim. peliteollisuus sekä muotoilu, joilla on resursseja ja taitoa käyttää nykyisiä tuki-instrumentteja. Nykyinen talouskriisi Peliala Av-ala Henkilökunnan koon prosentuaalinen jakautuma pelialalla ja av-alalla. Huomattavaa on, että pelialalla vähintään 21 henkeä työllistävien yritysten lukumäärä vastaa 24 %:a otannasta, kun av-alan vastaava lukumäärä on 16 %. Suurin osa kummankin alan yrityksistä työllistää 5 10 henkilöä, %. Esimerkiksi musiikkialan yritysten vastaavat luvut olivat 6 % ja 21 %. Musiikkiala edustaakin hyvin luovien alojen keskiarvoa, koska yli 60 % alan yrityksistä työllisti 1 4 henkilöä. Johdanto

10 on vaikuttanut osaan yrityksistä voimakkaasti. Suurin osa yrityksistä totesi liikevaihdon laskun kuitenkin olleen vähäistä. Pieni osa yrityksistä kertoi tilanteen jopa kasvattavan liikevaihtoa. Näitä olivat yritykset, jotka käyttivät voimakkaasti uusia jakelukanavia. Luovien alojen tuotekehitykselle on ihannetapauksessa ominaista se, että siinä yhdistyy usein sisältö, teknologia ja tuotteen kaupallistaminen. Tuotekehityksen tulisi aina olla asiakaslähtöistä. Ilman laadukasta sisältöä ei loppukäyttäjää pystytä tavoittamaan ja tällöin ei myöskään pystytä toimimaan liiketaloudellisesti. Tuotekehitys- ja innovaatioprosessit ovat syklisiä eivätkä lineaarisia. Loppukäyttäjä pyritään ottamaan huomioon heti tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa, jolloin tämä input vaikuttaa heti myös itse tuotekehitysprosessiin. Usein myös sisältö ja tekniikka ovat niin kiinni toisissaan, että niitä ei voi kehittää toisista irrallaan. Toisaalta sisällön ja teknologian yhdistäminen tuottaa uusia innovatiivisia ratkaisuja, joilla on globaalit markkinat. Tämä saattaa aiheuttaa kuitenkin sen, että tuotteelle ei vielä ole markkinoita, jolloin ne täytyy ensin luoda. Siksi kansainvälistymistuki on tärkeää myös luovien alojen yrityksille. Jatkossa verkostomainen toiminta luovien alojen ja muun teollisuuden välillä voisi parantaa innovaatioprosesseja ja tuottaa todella innovatiivisia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja. Yrityskentän PK-valtaisuus ja osittaiset vaikeudet omaksua uusia toimintaympäristöjä ja ansaintalogiikkoja johtaa siihen, että suurella osalla luovien alojen yrityksistä on vaikeuksia panostaa tuotekehitykseen tarpeeksi. Johdanto

11 Tukimuodot 10

12 2 TUKIMUODOT Esiselvityksen piiriin ei varsinaisesti ole kuulunut olemassa olevien tukimuotojen perusteellista selvittämistä, mutta niitä on kuitenkin kartoitettu yritysten antamien vastausten analyysin taustaksi. Tukimuotoihin kuuluvat erityyppiset rahoitusmallit, koulutuspalvelut, yrityksille tarjottava neuvonta sekä toimialajärjestöjen tarjoamat verkottumismahdollisuudet. 2.1 RAHOITUSMALLIT Lyhyt kooste käytetyimmistä luovien toimialojen yrityksille sovellettavista tuotekehitysrahoitusinstrumenteista: 1. Tekes Peliteollisuus on ollut aikaisempina vuosina Tekesin rahoitusinstrumenttien suurin hyödyntäjä luovilla toimialoilla. Vuosina Tekesin FENIX Vuorovaikutteinen tietotekniikka -teknologiaohjelmalla oli merkittävä rooli suomalaisen pelitoimialan tukemisessa. Käynnissä oleva Verso Vertical Software Solutions -ohjelma toteutetaan vuosina Ohjelman arvioitu laajuus on 120 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa noin 56 miljoonaa euroa. Verson tavoitteena on kiihdyttää suomalaisten ohjelmistoyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Yksi Verson painopistealueista on pelit ja viihde. Verso tarjoaa yrityksille teknologiakehitysrahoituksen lisäksi myös asiantuntijapalveluja liiketoiminnan ja viestinnän tehostamiseen. On myös oivallettu demon merkittävä rooli pienen peliyrityksen kansainvälistymisessä ja julkaisusopimuksen saamisessa. Verson kautta Tekes tarjoaa suomalaisille pelinkehittäjille demon tekoon uutta euron rahoitusinstrumenttia, josta Tekesin osuus on 50 prosenttia. Rahoitus myönnetään avustuksena. Peliteollisuuteen tehdyt julkiset investoinnit ovat Suomessa merkittäviä. Väkilukuun suhteutettuna pelialaa on tuettu 1,1 eurolla asukasta kohden. Pelialan lisäksi muut luovien toimialojen yritykset eivät ole kyenneet vastaavasti hyödyntämään Tekesin tukia, koska niillä tuotekehityksen lähtökohta on usein sisältölähtöinen, johon vastaavasti yllämainitut rahoitusinstrumentit eivät sovellu. 2. TE-keskus Kehittämisavustusta merkittäviin kehittämis- ja kansainvälistymishankkeisiin. Maksimissaan 50 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Tuki maksetaan jälkikäteen erillisen maksatushakemuksen perusteella. Hankkeella on arvioitava olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen. Hautomotuki on suunnattu yrityksen käynnistysvaiheeseen. Tuki voi pitää sisällään hautomotuen, käynnistystuen ja investointituen euroa yksinyrittäjälle / euroa, mikäli useampi yrittäjä. Ei voida myöntää starttirahan piirissä jo olevalle yrittäjälle. Yrityksellä oltava hautomosopimus ja toimitila hautomossa. Valmistelurahoitus pk-yritysten t&k-hankkeiden valmisteluun. 70 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista kuitenkin enintään euroa. 3. Nordic Game Program Nordic Game Program jakaa rahoitusta pohjoismaisille pelinkehittäjille kahdesti vuodessa. Vuonna 2009 rahoituksen kokonaissumma oli 6 miljoonaa Tanskan kruunua (noin euroa). Yksittäinen rahoituspaketti on noin euroa. Rahoitus on maksimissaan 75 % koko projektin rahoituksesta. Rahoituksen saaminen edellyttää mm. sitä, että toteuttaja on itsenäinen, eikä julkaisijan tai muun ei-pohjoismaisen toimijan omistuksessa ja että kehitettävän tuotteen IP-oikeudet jäävät toteuttajalle. Nordic Game Programin rahoittajana toimii Pohjoismainen ministerineuvosto. 4. MediaDesk Finland Euroopan komissio myöntää Media rahoitusta. Tukimuodot 11

13 Myönnettävät tuet ovat suoraa tukea, ja rahoitusosuus voi olla enintään 50 % projektin kehittelybudjetista. Komission myöntämä tukisumma yksittäisille hankkeille on euroa. Myös tämä rahoitus edellyttää, että omistetaan ainakin enemmistö kehitettävän tuotteen IP-oikeuksista. MEDIA tuet voidaan jakaa viiteen eri kategoriaan seuraavasti: KOULUTUS (noin 7 % budjetista): MEDIA tukee ammattilaisille suunnattua jatkokoulutusta käsikirjoittamiseen, tuottamiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen liittyen. TUKI TUOTANTOYHTIÖILLE (noin 20 % budjetista) A. KEHITTELY: Tukea myönnetään eurooppalaisille markkinoille suunnattujen audiovisuaalisten projektien kehittelyyn. Tukea on mahdollista hakea joko yksittäisille hankkeille tai hankepaketeille. Projektit voivat olla fiktioita, dokumentteja, animaatioita tai uusmediahankkeita. B. i2i AUDIOVISUAL: Tuen tavoitteena on helpottaa tuotantoyhtiön rahoituksen saantia pankeilta ja muilta rahoittajilta. Tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisille tuotantoyhtiölle vakuutusmaksuihin, valmistumisvakuutukseen (completion bond) tai rahoituskuluihin. C. TV-LEVITYSTUKI: Tuotantoyhtiöt voivat hakea tukea tv-ohjelman tuotanto- ja levityskuluihin. LEVITYS (noin 55 % budjetista): Levitystukiin kuuluu kaksi eri tukimuotoa pitkien elokuvien levittäjille: harkinnanvarainen levitystuki ja automaattinen tuki teatterielokuvien levittäjille. Lisäksi myyntiagenteille on oma Sales Agent -tukensa ja tukea myönnetään myös elokuvateatteriverkostoille. Video- ja DVD-tukea ei enää ole. FESTIVAALIT JA PR (noin 9 % budjetista): Erilaisia tukimuotoja festivaaleille, messuille, foorumeilla ja market-tapahtumille. UUDET JAKELUTIET (noin 4 % budjetista): Media Plus -ohjelman aikana oli jo olemassa Pilot Projects -tuki, nyt se on saanut rinnalleen Video on Demand and Digital Cinema Distribution -tuen. Pilot Projects -tuki on suunnattu hankkeille, jotka voivat koskea elokuvaperinnön säilyttämistä ja hyödyntämistä, ohjelmaarkistojen digitointia, oikeudenomistajien verkottumista, teemakanavien eurooppalaista ohjelmointia ja online-jakeluhankkeita. Video on Demand and Digital Cinema Distribution -tuen hakuohjeet ovat melko väljät ja soveltuvat monenlaisille hankkeille. 5. Suomen elokuvasäätiö tys- ja jakelukanavien varoilla. Suomen Elokuvasäätiö (SES) rahoittaa elokuvatuotantoja ja se jakoi vuonna ,9 miljoonaa euroa eri tuotantoihin. Tukea jaettiin käsikirjoitus-, kehittämis-, tuotannon ennakko-, markkinointi- ja levitys-, jälki- ja kulttuuriviennintukina sekä joinakin esitys- ja levitystukina. Yli puolet tuista on kohdistettu tuotannon ennakkotukeen. Paineet elokuvatuotannon julkisen tuen lisäämiseen ovat suuret. Pohjoismaisessa vertailussa tanskalainen julkinen rahoittaja Danske filminstitut jakoi jo vuonna 2005 tukea elokuvatuotantoon 50 milj. euroa, ruotsalainen Svenska filminstitutet 43 milj. euroa ja norjalainen Norsk filmfond 32 milj. euroa. 6. OPM ja Avek Opetusministeriö ja Avek jakavat DigiDemo-tukea kulttuurisille sisällöntuotantohankkeille. DigiDemo-hankkeen kokonaistuen määrä vuonna 2009 on euroa. Tukea jaetaan sisältöjen ja palveluiden kehittämiseen digitaalisiin päätelaitteisiin sekä digitaalista monikanavaisuutta hyödyntäviin ja uusia kerronnan muotoja kulttuurin ja viihteen alueilla hakeviin hankkeisiin. Rahoitusta voi hakea konseptin tai käsikirjoituksen suunnitteluun tai demohankkeisiin. Konseptiraha on maksimissaan euroa. Demovaiheen rahoitus on 50 % kokonaiskustannuksista. Ei määriteltyä ylärajaa, yleensä n euroa. Haku kaksi kertaa vuodessa (maaliskuu ja lokakuu). Avustus maksetaan erissä (konseptointiraha kahdessa erässä ja demoraha 3 5 erässä). Hakukriteereinä ovat hankkeen innovatiivisuus, tuotannon toteuttamisedellytykset sekä hankkeen kaupalliset menestysmahdollisuudet kansallisesti ja/tai kansainvälisesti. 7. ESEK ja LUSES ESEKin tukitoiminnan keskeinen tavoite on edistää suomalaista äänitetuotantoa ja elävää musiikkia. Tärkein tukikriteeri on aina laatu. Toiminnan piiriin ovat alusta pitäen kuuluneet kaikki musiikin lajit. Jaettavalla tuella pyritään vaikuttamaan kotimaisen esittävän säveltaiteen tasoon ja monipuolisuuteen. Myös kansainvälisen kilpailukyvyn ja esiintyjien ammatillisten valmiuksien parantaminen ovat toiminnan keskeisiä tavoitteita. Tukitoiminnan pääpaino on ammatillisessa musiikin tekemisessä; harrastustoimintaa tuetaan vain erityistapauksissa. Vuoden 2008 aikana ESEK myönsi tukea tehtäväalueidensa edistämistarkoituksiin yhteensä runsaat 2,2 milj. euroa. Summa jakaantui eri tehtäväalueille seuraavasti: Suomalaisia audiovisuaalisia tuotantoja rahoitetaan eri tavoin. Suuri osa tuotannoista rahoitetaan julkisilla varoilla. Osa rahoitetaan myös yksityisillä pääomavaroilla sekä levi Tukimuodot 12

14 Äänitetuotanto Esiintymistilaisuudet Kuoromatkat (* Audiovisuaalinen musiikkituotanto (** Markkinointi ja vienti Työskentely Koulutustoiminta Julkaisutoiminta Muut avustukset Yhteensä *) Kuoromatkatuki on rahoitettu opetuministeriön erityisavustuksella. **) AV-tuki on ESEKin ja LUSESin yhteistä rahaa Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiön (LUSES) tehtävänä on edistää ja tukea luovaa kotimaista säveltaidetta. Kotimaisella luovalla säveltaiteella tarkoitetaan sävellyksiä, joiden säveltäjät ovat suomalaisia tai vakituisesti Suomessa asuvia. Vuosina LUSES ylläpiti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskusta (FIMIC), kunnes 1995 Fimic siirrettiin Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n yhteyteen. Tämän jälkeen LUSES on keskittynyt lähinnä apurahojen jakamiseen. Vuonna 2008 LUSES myönsi apurahaa yhteensä euroa. Myös alueelliset tuotantokehitystuet ovat yleistymässä, mikä edesauttaa yritysten ideointi- ja tuotekehitystyötä eri alueilla. Näitä tukia on suunnitteilla ja jossain määrin jo haettavissa alueellisten elinkeinoyhtiöiden sekä maakuntaliittojen kautta. Esiselvityksen osassa (4 Selvityksen tuloksia) kartoitetaan mm. sisältölähtöisten uusien rahoitusinstrumenttien tarvetta luoville toimialoille. 2.2 KOULUTUS Luovien alojen yrittäjille on tällä hetkellä tarjolla jonkin verran erilaisia yrittäjyyskoulutuksia, esimerkiksi Creadakoulutus ja Sibelius-Akatemian muusikko-yrittäjäkoulutus. Tällaiset luovien alojen yrittäjille tarkoitetut koulutukset ovat yrittäjien mielestä hyviä, mutta ne on suunnattu yrityksen alkuvaiheeseen. Myös erilaisia täsmäkoulutuksia on tarjolla, kuten esimerkiksi tuotekehittäjän näyttötutkinto Kuortaneella, erilaisia käsikirjoitus-, ohjaus- ja kuvauskoulutuksia sekä liiketoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja koulutuksia. Koulutusta kaivattiin tutkimuksen mukaan erityisesti kansainvälistymiseen sekä IPR:n hallintaan ja myyntiin. Koulutuksessa on tärkeää, että luovien alojen erityispiirteet tulisivat huomioiduiksi ja että luovien alojen liiketoimintamallit olisivat kouluttajien tiedossa. 2.3 YRITYSNEUVONTA 8. Finnvera Finnvera tarjoaa rahoitusinstrumentteja tuotekehitykseen mm. seuraavissa muodoissa: Pienlaina, joka on tarkoitettu aloittaville tai jo toimiville pienille yrityksille, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä. Lainaa voidaan käyttää yrityksen liiketoimintaan liittyviin kone- ja laiteinvestointeihin, käyttöpääomatarpeisiin tai muihin toiminnan aloittamis- ja laajennushankkeisiin tai yrityksen kehittämiseen. Laina voi olla suuruudeltaan enintään euroa. Kehittämislaina, joka on tarkoitettu pk-yritysten merkittävien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Kehittämislaina voi olla enintään 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja enintään euroa Tekesin tuki on perinteisesti suunnattu ensisijaisesti teknologian kehittämiseen. Kuitenkin varsinkin kotimainen rahoitus myös sisältöjen ja uuden IP:n kehittämisen tukemiseen olisi tarpeen. Monet peli- ja av-alan yritykset ovatkin hyödyntäneet mm. edellä lyhyesti esiteltyä kotimaista, Avekin myöntämää DigiDemo-rahoitusta sekä pelialalle suunnattua pohjoismaista Nordic Game program -rahoitusta. Sisällön kehittämiseen suunnatut rahoitusinstrumentit ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin teknologian kehittämiseen kohdistetut rahoitusinstrumentit. Erilaista yritysneuvontaa on saatavilla valtakunnallisesti ja alueellisesti. Sitä on saatavilla mm. TE-keskusten ja alueellisten kehitysyhtiöiden kautta. TE-keskukset tarjoavat monipuolisia palveluja yritystoiminnasta kiinnostuneille, yritystoimintaa käynnistäville ja jo yritystoimintaa harjoittaville. Neuvontapalveluita ovat mm: yrittäjäominaisuuksien arviointi liikeidean arviointi yrityksen perustamisneuvonta yritysnimen nimiesteneuvonta kaupparekisterimaksut ja -neuvonta keksintöasiamiespalvelut osuuskuntaneuvonta yritysten sijaintineuvonta koulutusneuvonta ja yrittäjäkoulutus perustamisrahoitus työvoimatoimiston starttirahaneuvonta yrityksen sukupolvenvaihdosasiat ulkomaalaisen yritystoiminnan käynnistäjän neuvonta TE-keskukset tarjoavat myös Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) peruspalveluja, mm. tietoa patenteista, hyödyllisyysmalleista, tavaramerkeistä ja mallioikeuksista. Käytännön toimenpiteitä varten löydät tarvittavat oppaat, Tukimuodot 13

15 hinnastot ja hakemuslomakkeet. Henkilökohtaista neuvontaa varten voit sopia tapaamisen keksintöasiamiehen kanssa. Luoville toimialoille suunnattua alakohtaista yritysneuvontaa sekä ideointi- ja tuotekehitystukea ei kuitenkaan vielä löydy TE-keskusten tuotevalikoimasta. Joillakin alueilla luovat alat toimivat alueellisen kehitysyhtiön alaisuudessa. Tämä parantaa luovien alojen yritysten asemaa, ja tarjottu palvelu on laadukkaampaa kuin alueilla, joissa osaaminen tulee muuta kautta. Suurena ongelmana yritysneuvonnassa on kuitenkin se, että useinkaan yritysneuvojilla ei ole luovien alojen osaamista eikä ymmärrystä niiden liiketoimintamalleista, jotka eroavat perinteisen teollisuuden liiketoimintamalleista. Vääräntyyppinen neuvonta voi johtaa täysin epärealistisiin liiketoimintamalleihin ja -suunnitelmiin, jotka pahimmillaan aiheuttavat yrityksen ajautumisen konkurssiin. Erityisen ongelmalliseksi koetaan IPR:n hallinnan ja myynnin osaaminen, joka tulee jatkossa yhä enemmän korostumaan luovien alojen yrityksissä. Alueellisesti korostui myös eri alueiden ero siinä, miten nykyisiä tuki-instrumentteja tarjottiin luovien alojen yrityksille. Esimerkiksi Oulun alueella kaikki haastatellut yritykset tiesivät TE-keskuksen tarjoaman DesignStart-ohjelman. Suurin osa yrityksistä oli myös hyödyntänyt ohjelmaa. Muilla alueilla vain muotoilualan yritykset tiesivät Design Start-ohjelman olemassaolon, mutta mikään yritys ei ollut hyödyntänyt ohjelman palveluja. Joillakin alueilla myös alueelliset kehitysyhtiöt ovat räätälöineet omia tukipalvelujaan luovien alojen yrityksille yleisesti tai joillekin erityisille toimialoille. Ne saivat kiitosta yrityksiltä. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota yritysneuvonnan laatuun ja oikeiden asiantuntijoiden saamiseen yritysneuvojiksi. Yritykset toivoivat yleisempää liiketoimintaan liittyvää sparrausta sekä syvällisempää asiantuntijaneuvontaa spesifisillä alueilla. Myös saatavilla olevien tuki-instrumenttien tavoitettavuutta tulisi lisätä niin, että yritykset osaisivat paremmin käyttää eri palveluja. Lisäksi toivottiin tukea ideointi- ja tuotekehitysvaiheeseen, jotta löytyisi paras tapa viedä uusia ideoita eteenpäin sekä oikea väylä nykyisiin tai uusiin tuki-instrumentteihin. Jatkossa parhaimman hyödyn voisi saada yhdistämällä tuotteen tai palvelun sparraus- ja neuvontapalvelut sekä liiketoimintaosaamisen kehittämisen. Tällöin idea kehittyy ja sen ympärille rakennettava liiketoimintamalli saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tällainen palvelu, esimerkiksi CreaStart, voisi olla vaikkapa TE-keskusten alaisuudessa. 2.4 VERKOSTOT JA TOIMIALAJÄRJESTÖT Yksittäisillä luovilla toimialoilla tärkeimmän yhteistyöverkoston muodostavat toimialajärjestöt, joiden tehtäviin kuuluu paitsi yksittäisten yritysten avustaminen myös koko toimialan etujen ajaminen ja siten liiketoiminnan perusteiden vahvistaminen. Yksi konkreettinen esimerkki tästä toiminnasta on esimerkiksi viennin edistäminen. Selvitykseemme liittyviä aloja edustavat toimialajärjestöt ovat: Neogames, jonka toimenpiteiden kautta suomalaiset pelialan yritykset ovat saaneet näkyvyyttä ulkomailla ja lisänneet myyntiään. Tämä on tapahtunut osittain siksi, koska on pystytty luomaan pelialan tarpeisiin vastaavia kehitystyön rahoitusinstrumentteja. Vuonna 2009 toimialan yli sadasta toimijasta yli puolet on Neogamesin jäseniä. Neogames tukee toimialaa järjestämällä toimialaspesifiä koulutusta, tutkimusta sekä edistää kansainvälistä verkostoitumista ja vientiä. Se toimii myös pelitoimialan asiantuntijana toimialan ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä. Lisäksi vuonna 2007 perustettiin Suomen pelinkehittäjät Ry, joka toimii suomalaisten pelinkehittäjien etujärjestönä. Vuonna 2004 perustettu Music Export Finland Association ry (Musex) edistää suomalaisen kevyen musiikin tunnettuutta ja käyttöä ulkomailla tehostamalla suomalaisen musiikkitoimialan ammattilaisten kykyjä ja mahdollisuuksia tehdä vientityötä. Musex on onnistunut avaamaan suomalaiselle kevyelle musiikille uusia kanavia ulkomaille, joiden perusteella suomalaiset artistit ja lauluntekijät ovat viime vuosina nostaneet huomattavasti maamme kansainvälistä profiilia. Muita luovien alojen toimialajärjestöjä ovat: Design Forum Finland on edistänyt suomalaista muotoilua jo yli 130 vuoden ajan. Tämän jatkuvan työn lisäksi valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2000 muotoilualan kehittämiseen tähtäävän periaatepäätöksen Muotoilu 2005! -ohjelman. Päätöksen taustalla vaikutti pyrkimys liittää muotoilu osaksi kansallista innovaatiojärjestelmää sekä sen uudistamista. Suomen Audiovisuaalisen alan tuottajien (SATU ry) tavoitteena on kehittää ja kasvattaa audio-visuaalisen alan yritysten liiketoimintaa mm. vaikuttamalla alan lainsäädäntöön, osallistumalla viestintäpoliittiseen keskusteluun sekä lisäämällä alan toimijoiden yhteistyötä. Järjestö kehittää tekijänoikeusliiketoiminnan edellytyksiä paitsi Suomessa myös EU:n tasolla vaikuttamalla alan eurooppalaisten kattojärjestöjen jäsenenä. Finnish Film & Audiovisual Export ry (FAVEX) tekee työtä suomalaisen audiovisuaalisen tuotannon ja palveluiden viennin, promootion, markkinoinnin ja myynnin edistämiseksi, oli kyseessä sitten televisio, elokuva tai mainosten maailma. FAVEXin toiminta tähtää siihen, että maailmalla tiedetään aikaisempaa paremmin katsoa myös Tukimuodot 14

16 Suomen suuntaan, kun etsitään korkealaatuista, luovaa ja vaihtelevaa tuotantoa. Suomen Arkkitehtiliitto ry (SAFA) on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun yhdistyksen jäsenenä on 2971 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia eli yli 80 % kaikista Suomen arkkitehdeista. Arkkitehti SAFA on Suomen Arkkitehtiliiton jäsen. Lisäksi SAFAlla on 735 opiskelijajäsentä. Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) on suomalaisten liikuntajärjestöjen katto- ja palvelujärjestö. SLU:n tärkeimpänä tehtävänä on parantaa liikuntajärjestöjen ja -seurojen sekä niissä toimivien ihmisten toimintaedellytyksiä. SLU:n perustehtävää kuvaa slogan Liiku Hyvässä Seurassa. Markkinointiviestinnän Toimistojen liitto (MTL) on perustettu vuonna 1943 nimellä Mainostoimistojen liitto ry. Nykyisin se kattaa koko markkinoinnin ja viestinnän palveluyritysten laajan kentän ja on Euroopan ainoa mainostoimistoliitto, jonka jäsenistä vähemmistö on mainostoimistoliiketoiminnassa. Jäsenmäärä oli vuoden 2008 lopussa yli 120 yritystä, joiden henkilöstön määrä oli yli 2000 ja joiden myyntikate yli 200 miljoonaa euroa kattaa yli puolet markkinasta. Eri toimialajärjestöillä ja muilla vastaavilla toimijoilla on myös valtakunnallisia tapahtumia, joihin osallistuu toimialan yrityksiä ja muita toimijoita koulutuksen, tiedottamisen ja verkottumisen merkeissä. Tällaisia tapahtumia ovat mm. musiikkialan Musiikki & Media, av-alan Media & Message sekä uuden median ja pelialan MindTrek. Toimialojen välistä yhteistyötä on pyritty viime vuosina edistämään yhteisillä tapahtumilla. Niiden tärkeimpänä tavoitteena on luovien alojen erityispiirteiden hahmottamisen ja esiintuomisen lisäksi pyrkiä rakentamaan eri alojen välisiä yhteyksiä ja verkostoja. Tällaisia tapahtumia ovat mm. kansalliset Rysätapahtumat sekä uusimpina alueelliset Luotu-päivät. Verkostojen kehittämisen tarve tulee esiin sekä yritysten omissa toivomuksissa että esimerkiksi toimialajärjestöjen ja kehitysviranomaisten strategioissa, joten siltä osin toiminnan kehittämisen puitteiden pitäisi olla kunnossa. Myös toimialajärjestöjen väliset verkostotapaamiset voisivat edesauttaa uusien liiketoimintamallien luomista toimialojen välillä. Tukimuodot 15

17 Alakohtainen esiselvitys 16

18 3 ALAKOHTAINEN ESISELVITYS Tässä esiselvityksessä käytiin läpi seitsemän luovaa toimialaa: arkkitehtuuri, audiovisuaalinen ala, hyvinvointi, musiikki, muotoilu, peliala ja viestintä. Vaikka kyseiset toimialat tuottavat hyvin erilaisia lopputuotteita tai -palveluja, voi niiden tuotekehitysprosesseista löytää hyvin samankaltaisia osioita, ja tuotekehitykseen liittyvät ongelmat ja haasteet ovat usein samantyyppisiä. Selvää kuitenkin on, että lopputuotteissa tai -palveluissa olevien suurien erojen takia jokaisella toimialalla on myös omia erityispiirteitään. 3.1 TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMA JA SELVITYSTYÖN KULKU Selvityksen lähtökohtana oli toimijoiden aikaisemman kehitys- ja sparraustoiminnan yhteydessä syntynyt vaikutelma, että nykyiset tuki-instrumentit soveltuvat huonosti luovien alojen yrityksille. Tätä haluttiin lähteä kartoittamaan tämän esiselvityksen kautta. Lisäksi haluttiin selvittää tarkemmin, minkälaisia menetelmiä luovien alojen yritykset käyttävät ideointiin ja innovointiin. Lisäksi yrityksiltä haluttiin kysyä, minkälaisia tukipalveluja ne toivoisivat jatkossa saavansa ideointivaiheeseen. Tällaisen tuen avulla ideoista saadaan tuotettua konsepteja, joilla taas voidaan kehittää liiketoimintaa. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä sekä syvähaastatteluina. Syvähaastattelut toteutti Neogames pelialalla, SAFA arkkitehtuuripuolella ja Diges ry av-, hyvinvointi-, musiikki-, muotoilu- ja viestintä-puolella. Syvähaastattelut toteutettiin kasvokkain tapahtuneina haastatteluina. Verkkokysely oli räätälöity toimialoittain ja se lähetettiin valikoidusti luovien alojen yrityksille yhteistyössä esimerkiksi Satu ry:n sekä Musexin kanssa. Vastauksia saatiin 132 kappaletta. Jokaisella maantieteellisellä alueella oli omat toimialansa, joissa suoritetusta tutkimuksesta ne vastasivat. Helsinki vastasi musiikki- ja muotoilupuolen tutkimuksesta, Tampere pelialasta, Jyväskylä hyvinvointi- ja viestintäalasta, Oulu arkkitehtuurista sekä Vaasa av-alasta. Jokainen alue teki vastuutoimialastaan raportin. Lisäksi Diges ry teki syvähaastattelujen pohjalta oman raporttinsa. Tutkimuksessa selvitettiin myös yritysten osaamista IPR:n hallinnassa ja myynnissä. Vaasan yliopisto tuotti tästä aihealueesta oman raportin. Tämä esiselvityksen raportti koostuu kaikista edellä mainituista raporteista ja tukeutuu niissä tehtyihin havaintoihin. Valitut toimialat edustavat varsin kattavasti kaikkia luovia aloja. Niissä kaikissa tuotetaan sisältötuotteita tai -palveluja loppukäyttäjälle tai asiakkaalle. Kaikkia näitä toimialoja yhdistää se, että loppukäyttäjä otetaan huomioon heti tuotekehitysvaiheen alussa. Loppukäyttäjä määrittelee viime kädessä tuotteen tai palvelun arvon ja sitä kautta sen markkina-arvon. Näin luovien alojen yrityksille on erittäin tärkeää pyrkiä tunnistamaan loppukäyttäjän toiveet. Tätä aspektia korostettiin koko tutkimuksen ajan. Tuotteiden kautta eri toimialat myös eroavat toisistaan. Yhteisiä piirteitä oli tutkimuksen mukaan kuitenkin enemmän kuin eroja. Luovien alojen yritykset ovat usein hyvin pieniä. Niiden substanssiosaaminen on erittäin hyvää, mutta liiketoimintaosaaminen ei useinkaan ole samalla tasolla. Siksi pienillä mikro- ja pk-yrityksillä on vaikeuksia käyttää nykyisiä tuki-instrumentteja. Tämä tuli selvityksessä hyvin esille. Isommat toimijat olivat pystyneet hankkimaan tarvittavaa osaamista tai oppineet itse hakemaan ja käyttämään erilaisia tukia. Niillä oli myös resursseja toteuttaa isoja tuotekehityshankkeita. Näin esimerkiksi Tekesin erilaiset tuki-instrumentit sopivat hyvin näille yrityksille. Pienemmiltä yrityksiltä tällainen osaaminen sekä tarvittavat resurssit puuttuvat. Tuen määrä, jota pienet yritykset toivoivat ideoinnin tueksi, oli alle euroa. Tällaisia tuki-instrumentteja on kuitenkin vain vähän tarjolla. Tuen tulisi mahdollistaa sen, että yrittäjä voi itse keskittyä kehittämään uutta ideaansa tai konseptiaan. Tämä siksi, koska usein vain yrityksen oma henkilökunta on tietoinen alan liiketoimintamalleista sekä toimialalle ominaisista tuotekehitysprosesseista. Tämän tiedon saattaminen ulkopuolisen hallintaan kuluttaisi koko annetun tuen, vaikka tuotekehitysprosessi ei etenisi sen myötä lainkaan. Lisäksi ideat ovat usein hyvin paljon kiinni ajassa. Ne to Alakohtainen esiselvitys 17

19 imivat juuri nyt, mutta jos tuotekehitysprosessi kestää liian kauan, idean markkina-arvo laskee voimakkaasti tai markkinoille tulee vastaavia tuotteita, jotka vievät markkinat. Pienet yritykset pitivät sparraus- ja asiantuntijaneuvontapalveluja yhtä tärkeinä kuin rahallista tukea. Tällaisilla palveluilla pienet yritykset voisivat nopeuttaa ideointivaihettaan ja näin saada uusia tuotteita tai palveluja nopeammin markkinoille. Yhtä tärkeäksi kuin rahallisen tuen, pienet yritykset nostivat esiin sparraus- ja asiantuntija-neuvontapalvelut. Tällaisilla palveluilla pienet yritykset voisivat nopeuttaa ideointivaihettaan ja näin saada nopeammin markkinoille uusia tuotteita tai palveluja. 3.2 SELVITYKSESSÄ KARTOITETUT TOIMIALAT Jokainen alue on vastannut tiettyjen toimialojen kartoittamisesta. Pohjanmaan vastuualueena on ollut av-ala, Uudenmaan musiikki ja design, Tampereen seudulla pelit, Jyväskylän seudulla viestintä ja liikunta sekä Oulun seudulla arkkitehtuuri. Esiselvitystyö on toteutettu ensisijaisesti yrityksille lähetetyn internetpohjaisen kyselylomakkeen avulla. Yrityksille esitetyt kysymykset ovat osittain olleet samoja ja osittain toimialakohtaisia. IPR-oikeuksiin liittyviä kysymyksiä on kysytty kaikilta selvitykseen osallistuneilta yrityksiltä. Tämän lisäksi jokaisella alueella on tehty 5 10 syvähaastattelua eri yritysten edustajien kanssa. Asiantuntija on tällöin vieraillut syvähaastateltavassa yrityksessä keskittyen haastatteluissa nimenomaan yritysten kehitys- ja innovaatiotarpeiden konkretisoimiseen. 3.3 IDEOIDEN JA KEHITYSTYÖN ALAKOHTAISET ERITYSPIIR- TEET Tässä esiselvityksessä on käyty läpi seitsemän luovaa toimialaa. Selvitys osoitti, että eri toimialojen yrityksissä ei ole ollut nähtävissä selkeitä eroja ideointi- ja tuotekehitysprosesseissa. Yritysten väliset erot ovat sen sijaan suuria. Osalla yrityksistä on hyvin selkeät prosessit, jotka on käyty läpi jokaisen idean kohdalla. Prosesseissa on käyty läpi mm. idean liiketoiminta-mahdollisuuksia, asiakaslähtöisyyttä, tuotantoverkostoa sekä teknologisia vaihtoehtoja. Nämä yritykset tuntuivat sopeutuvan nykyiseen talouskriisiin pienimmin vaurioin. Osalla yrityksistä on selkeät prosessit, vaikka ne eivät itse niitä olleet osanneet prosesseiksi määritelläkään. Yritys kertoi ideoivansa fiilispohjalta, mutta tarkempi tarkastelu paljasti tarkkoja prosesseja ja määrittelyjä. Monessa heikommin pärjäävässä yrityksessä kerrottiin vasta suunniteltavan oman tuotekehityksen aloittamista. Yritykset kertoivat ajan, resurssien ja rahan puutteen syyksi siihen, miksi tuotekehitystä ei ollut aloitettu aikaisemmin. Osittain ongelmaksi nousi myös vaikeus löytää osaavaa henkilökuntaa. Peliala on jo taustaltaan maailmanlaajuinen ja sen lähtökohtana on heti tuotekehityksen alusta lähtien tuottaa globaaleja tuotteita. Pelialan toimijat ovat hyvin verkostoituneita kansainvälisesti, ja alan koko toiminnassa näkyvät globaalit vaikutteet. Pelialan tuotekehityksessä teknologia ja sisältö nivoutuvat erittäin tiiviisti yhteen. Arkkitehtipuoli on luovien alojen yrityskentästä ehkä kaikkein lähimpänä perinteistä teollisuutta. Arkkitehtuuri toimii läheisessä yhteistyössä esimerkiksi rakennusalan kanssa. Arkkitehtipuolen tuotekehitys on usein asiakkaille tehtävää asiakkaiden omien projektien kehittämistä. Omaa tuotekehitystä on aika vähän. Muutama arkkitehtitoimisto on erikoistunut tiettyyn suuntaan ja näille toimistoille on ominaista suurempi panostus omaan tuotekehitykseen. Viestintäpuolen toimijat ovat myös hyvin lähellä muuta teollisuutta. Nekin kehittävät pääsääntöisesti asiakkaiden omia projekteja. Toisaalta viestintäpuolella on syntynyt myös hyvin innovatiivisia yrityksiä, jotka käyttävät hyväkseen uusien jakelukanavien tarjoamia mahdollisuuksia. Nämä innovatiiviset yritykset panostavat erittäin voimakkaasti omaan tuotekehitykseen ja pyrkivät sitä kautta tuottamaan uusia tuotteita ja palveluja, joiden kohderyhmänä voivat olla toiset yritykset tai kuluttajat. Viestintäpuolen yritysten omassa tuotekehityspanostuksessa oli toimialoittain vertailtaessa suurimmat sisäiset erot: toisaalta hyvin voimakkaasti tuotekehitykseen panostavia innovatiivisia yrityksiä ja toisaalta yrityksiä, jotka vasta suunnittelivat tuotekehityksen aloittamista. Hyvinvointialan yrityksillä tuotekehitys on voimakkaasti mukana liiketoiminnassa. Kuluttajille pyritään koko ajan kehittämään uusia palveluja. Niitä tuotetaan sekä itse oman tuotekehityksen kautta että seuraamalla maailmalla tapahtuvia trendejä. Hyvinvointipuolella on myös innovatiivisia yrityksiä, jotka pyrkivät luomaan uusille tuotteilleen kokonaan uuden globaalin markkinan. Erona muihin luovien alojen yrityksiin on hyvinvointipuolen toimiminen franchising-periaatteella, jolloin toimivaa liiketoimintaa levitetään uusille alueille franchise-sopimusten avulla. Tämä aiheuttaa suuria aloituskustannuksia uusille franchising-yrittäjille. Muotoilupuolen yritykset tekivät sekä omaa tuotekehitystä että asiakkaalle suunnattua kehitystyötä. Muotoilupuolen yritykset ovat hyötyneet paljon Tekesin tarjoamista muotoilualan ohjelmista. Alan yritykset ovat saaneet tukea tuotekehitykselleen ja, mikä ehkä vieläkin tärkeämpää, niiden arvostus on noussut. Näin ne pystyvät toimimaan paremmin markkinoilla, ja niiden on helpompi saada esimerkiksi sijoittajia kiinnostumaan toiminnastaan. Muotoilupuolen isona ongelmana nähdään vaikeus keskustella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Monet perinteisen teollisuuden tuotteet hyötyisivät muotoiluosaamisesta, Alakohtainen esiselvitys 18

20 mutta muotoilualan yritykset ja perinteisen teollisuuden ammattilaiset eivät osaa puhua yhteistä kieltä. Näin muotoiluosaaminen jää käyttämättä. Jatkossa on tärkeää, että neuvontapalvelu koskisi juuri tätä ongelmakohtaa, koska eri osapuolten on ymmärrettävä toisiaan. Tällaista sparraavaa ja konsultoivaa palvelua voisi tarjota esimerkiksi TE-keskusten kautta. Av-alan yritysten tuotekehitys keskittyy voimakkaasti uusien ohjelmaideoiden kehittämiseen. Näitä voivat olla elokuvan synopsis, tv-sarjan ideointi tai vaikkapa monikanavainen ohjelmaidea. Av-alan toimijat näkivät formaatit mahdollisuuksina päästä kansainvälisille markkinoille. Alan toimijat pitivät omaa ideointiprosessia erittäin tärkeänä. Oman asiantuntemuksen käyttämistä ideoiden valitsemiseen pidettiin myös tärkeänä. Apuvälineet ja erilaiset tuet ideointiprosessiin nähtiin hyvinä, mutta erityisesti toivottiin tukea pilottien ja demojen tekemiseen. Musiikkipuolella tuotekehitys painottuu musiikin säveltämiseen joko omana tuotekehityksenä tai asiakkaalle tehtävänä projektina. Musiikkipuolella on kehitetty erilaisia tukipalveluja säveltämisprosessin tueksi. Näitä ovat mm. Biisilinnalauluntekoleiri ja Rytmikorjaamo-hanke. Musiikilla on jo kansainväliset markkinat, ja musiikkialan yritykset tekevät yhteistyötä monien muiden luovilla toimialoilla toimivien yritysten kanssa. Toisaalta musiikkialan yritykset ovat tunnustaneet musiikkialan liiketoimintamallien muutoksen ja ne pyrkivät aktiivisesti löytämään uusia malleja toimia. Tukea tälle työlle pidettiin tärkeänä. 3.4 YHTEISTYÖ LUOVILLA ALOILLA Luovien toimialojen yritysten välillä esiintyy monentyyppistä yhteistyötä, mutta se ei aina ole järjestelmällistä; tiettyjen toimialojen välillä on pitkät yhteistyöperinteet, kun taas toisissa tapauksissa yhteistyötä ei ole viety ajatusta pitemmälle. Tällaisia jo toimivia yhteyksiä ovat esimerkiksi musiikki av, viestintä av sekä edellä mainitut alat graafisen alan kanssa. Osassa yrityksistä luovien toimialojen määritelmä oli avoin tai tuntematon. Uusia yhteistyön mahdollisuuksia yrityksissä nähtiin laajalti ja monipuolisesti. Alakohtainen esiselvitys 19

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon myöntää

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa. 8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon myöntää

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

Tekesin rahoitus startup-yrityksille Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme

Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland verkosto kokoaa yhteen yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut Tarjolla on palveluita

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille. Rahoituskoordinaattori Tuula Väisänen Kajaani Puh ,

Tekesin rahoitus yrityksille. Rahoituskoordinaattori Tuula Väisänen Kajaani Puh , Tekesin rahoitus yrityksille Rahoituskoordinaattori Tuula Väisänen Kajaani 16.5.2017 Puh. 0295 055 284, tuula.vaisanen@tekes.fi Tekesin rahoituspalvelut yrityksille Yrityksille, joilla on kasvuhalua ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

POHJOIS-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 11 11 10 10 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

ETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Etelä-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 18 17 17 17 Rakentaminen (F) - - - - 12 13 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK (

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK ( Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK (www.kopiosto.fi/avek) tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten

Lisätiedot

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu 14.09.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä

Lisätiedot

DigiDemo CreaDemo CreMa

DigiDemo CreaDemo CreMa DigiDemo CreaDemo CreMa Tuotantoneuvoja Milla Moilanen Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria tuki on peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANTEET

PK-YRITYSTEN SUHDANTEET PK-YRITYSTEN SUHDANTEET "Millaisena koette suhdannenäkymät oman yrityksenne kannalta lähimmän vuoden aikana? SUHDANNENÄKYMÄT n=150 n=156 n=188 n=177 n=366 n=404 n=465 n=640 n=740 n=660 n=668 n=753 n=249

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 22 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 1 Muut 13 1 2 3 5 7 8 9 Helmikuu 27 KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaa 29.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 5 13 2 3 5 8 9 Helmikuu 2 KOKO MAA Helsinki 29.11.21 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 12 Rakentaminen (F) 1 1 Kauppa (G) 22 2 Palvelut (H, I, K, O) 9 2 Muut 11 1 1 2 5 7 8 9 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Kanta-Häme Kevät 27 29.11.217 1 2.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Keski-Suomi Teollisuus (D) - - - - 13 12 12 12 Rakentaminen (F) - - - - 13 12 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) - -

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille. Juha Pulkkinen Oulu,

Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille. Juha Pulkkinen Oulu, Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille Juha Pulkkinen Oulu, 16.1.2018 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pirkanmaa Teollisuus (D) - - - - 15 15 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 11 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

POHJOIS-KARJALA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Karjala Teollisuus (D) - - - - 12 12 12 12 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 12 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Savo Teollisuus (D) - - - - 11 11 11 11 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 11 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

PÄIJÄT-HÄME Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Päijät-Häme Teollisuus (D) - - - - 15 15 15 15 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit Mikseri 30.10.2018 Kristiina Laatikainen Tavoitteet Kannustaa yrityksiä Kehittämään toimintaansa Hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä Uudistamaan toimintaansa

Lisätiedot

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 # Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #1916549 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Innovaatioseteli. Kokemuksia/Ajatuksia Seppo Hoffrén. 31 August Name of Event Seppo Hoffrén Consultancy

Innovaatioseteli. Kokemuksia/Ajatuksia Seppo Hoffrén. 31 August Name of Event Seppo Hoffrén Consultancy Innovaatioseteli Kokemuksia/Ajatuksia 30.8.2017 Seppo Hoffrén 31 August 2017 Innovaatioseteli Kenelle Innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat

Lisätiedot

Tekesin rahoitus nuorille yrityksille. Jaana Rantanen

Tekesin rahoitus nuorille yrityksille. Jaana Rantanen Tekesin rahoitus nuorille yrityksille Jaana Rantanen 20.4.2017 Tekesin rahoitus nuorille kasvuyrityksille Tempo Asiakastarve Kohdemarkkina Konseptin testaus Tiimi T&K Tuotteen, palvelun, liiketoimintamallin

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 1 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 13 13 1 2 3 5 7 8 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Lappi 2.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN

Lisätiedot

YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS* Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS* Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04 % % % % % % % % Satakunta Teollisuus (D) - - - - 14 14 14 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 13 13 14 14 14 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANTEET

PK-YRITYSTEN SUHDANTEET PK-YRITYSTEN SUHDANTEET "Millaisena koette suhdannenäkymät oman yrityksenne kannalta lähimmän vuoden aikana? SUHDANNENÄKYMÄT n=150 n=156 n=188 n=177 n=366 n=404 n=465 n=640 n=740 n=660 n=668 n=753 n=149

Lisätiedot

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen

Lisätiedot

Tuntematon yritysrahoitus Jyväskylä Team Finland-verkosto maailmalla yritysten tukena. Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs

Tuntematon yritysrahoitus Jyväskylä Team Finland-verkosto maailmalla yritysten tukena. Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs Tuntematon yritysrahoitus Jyväskylä 5.3.2018 Team Finland-verkosto maailmalla yritysten tukena Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs Tavoitteenamme on pk-yritysten viennin tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot