Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin"

Transkriptio

1 Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin Anne-Mari Näsi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MAATILANI TÄNÄÄN Perustietoja tilasta Eläimet ja tuotanto Kasvituotanto Rakennukset Koneet ja kalusto TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN Tavoitteiden asettelu Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta Miten investointi rahoitetaan? Alustavan suunnitelman puntarointi Alustava riskien tarkastelu RAKENNUSSUUNNITTELU Investointiprosessi kaaviomuodossa Oma investointiprosessikaavio Rakennuspiirustukset TEKNIIKKA Tekniset ratkaisut YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS Ympäristön huomioon ottaminen Ilmastonmuutos Ympäristölupa TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN Ruokinnan suunnittelu Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi Pelastussuunnitelma Työturvallisuus ja ergonomia Laatu... 76

3 3 8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA Maaseutuyrityksen johtaminen Yhtiömuoto investoinnin jälkeen Riskien kartoitus ja hallinta Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat Yritystoiminnan kehittäminen Rahoitus ja investointituet Kilpailuttaminen Muistilista investoijan tueksi LOPUKSI LÄHTEET JA HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA SEKÄ LINKKEJÄ INVESTOINTISUUNNITTELUN TUEKSI.. 109

4 4 1 JOHDANTO Yhteiskunnassamme on tapahtunut vuosien varrella suuria rakenteellisia muutoksia. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt romahdusmaisesti ja tilojen keskimääräinen eläinyksikkö- ja peltohehtaarimäärä on kasvanut. Pieniä tiloja tulee olemaan yhä vähemmän ja suurempien tilojen määrä on kasvussa. Yksikkökustannukset ovat korkealla, joten usein ainoaksi kannattavuuden parantamiskeinoksi jää tuotannon laajentaminen, jossa suurtuotannon edut saadaan hyödynnettyä. Investoinnit ovat kalliita, mutta kuitenkin, yleensä investoinnin jälkeen tilojen toiminta on aikaisempaa kannattavampaa liiketoimintaa, yrittäjien työolosuhteita on saatu parannettua, eläinten hyvinvointitaso on kohonnut ja yrittäjät itse ovat tyytyväisiä investointiinsa. Investoinnin myötä voi poikia myös uusia työpaikkoja. Maataloudesta tulee leipä kansalle, joten siitä tulee pitää kiinni myös Suomen maassa. Omavaraisuus on aina etu myös kriisitilanteissa. Työkansio nauta- ja lihatilan investointiprosessiin on tarkoitettu nimenomaan Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushankkeen tarjoaman tukitiimitoiminnan tueksi. Työkalun tarkoituksena on herättää ajatuksia tukitiimin palavereita varten ja ohjata yrittäjää investointiprosessissaan. Palaveriin saavuttuaan investointia suunnittelevan yrittäjän ajatuksissa tulisi olla kysymyksiä asiantuntijoille eli jonkinlainen kuva omista tarpeista sekä visio toiminnalleen. Investointi voi olla yhtä hyvin pieni tai suuri, täysin uusi tuotantorakennus, laajennus tai vanhan peruskorjaus. Olipa investointi mikä hyvänsä, lähtökohtana on saada entistä tuottavampi, tehokkaampi ja kannattavampi tuotanto, joka tuo yrittäjälle enemmän tuloa ja johon tarvitaan vähemmän työpanosta. Aloita suunnittelu pohtimalla tilasi nykytilannetta ja keräämällä tiedot työkansion kappaleeseen 2. Kysymysten ohessa ja välissä on vinkkejä vastauksiin sekä informaatiota kysymysten aiheisiin liittyen. Kappaleessa 3 pohditaan alustavasti uutta toimintaa, asetetaan tavoitteita ja tehdään piirustusluonnoksia. Kappaleet 2 ja 3 ovat johdantoa suunnitteluun ja niiden tarkoituksena on antaa vain alustavaa purtavaa investointiprosessin suunnittelulle. Kappaleessa 4 perehdytään tarkemmin suunnitteluun ja sen eri vaiheisiin. Kappaleessa 5 mietitään teknisiä ratkaisuja. Kappaleessa 6 syvennytään ympäristöasioihin sekä kestävään kehitykseen. Kappaleessa 7 pohditaan tuotanto-olosuhteita sekä laatuasioita. Kappaleessa 8 käsitellään rahoitus- ja tukiasioita. Kappaleessa 9 mietitään, miten tulevaisuus tulee ottaa huomioon investointia tehdessä, ja sieltä löytyvät myös lähteet ja lisäkirjallisuutta sekä linkkejä. Työkansio on hyvä alkaa työstämään kappaleista 2 3, mutta niiden ohella kannattaa käyttää kappaleita 4 9, joista saa vinkkejä suunnitteluun ja tavoitteiden asetteluun. Työkansion väliin liitetään investoinnin tarpeelliset asiakirjat kuten piirustukset, ympäristölupa ja muut tarpeelliset lomakkeet. Toivottavasti Työkansiosta on hyötyä tilan investointiprosessin läpiviennissä ja se antaa sopivasti pohdittavaa prosessin eri vaiheisiin. Apuna työkansion tekemisessä on käytetty eri nettilähteitä ja kirjoja, joiden tiedot löytyvät tästä kansiosta. Muutamia vinkkejä on otettu vuodelta 1999 olevasta Maaseutukeskusten liiton julkaisemasta Investointeja harkitsevan maitotilan työkirjan toisesta painoksesta. Tähän työkansioon kuuluu liitteeksi Excel-laskentataulukkopohja, jossa on valmiita taulukoita laskelmien helpottamiseksi. Mukavia suunnitteluhetkiä ja aikanaan myös toimivia investointeja! Kivijärvellä helmikuussa 2010 Anne-Mari Näsi

5 5 2 MAATILANI TÄNÄÄN Tämän kappaleen avulla on tarkoituksena koota lähtötietoja omasta tilasta ja sen toiminnasta sekä herätellä ajatuksiin joitain tavoitteita tukitiimipalaveria tai muuta suunnittelua varten. Tietojen keruu ja asioiden etukäteispohdinta helpottaa asiantuntijoiden kanssa käytyjen palavereiden etenemistä. Myöhemmissä kappaleissa perehdytään tarkemmin rakentamisprosessiin ja sen suunnitteluun. Tietoja voi kerätä tuotosseurannasta ja erilaisista muista muistiinpanoista kuten esimerkiksi viljelymuistiinpanoista. Maatilan kehittäminen on jatkuva prosessi, jota voidaan kuvata alla olevalla tutulla prosessikaaviolla. Myös investointiprosessi voidaan kuvata samalla kaaviolla. Aluksi suunnitellaan huolellisesti. Sen jälkeen toteutetaan investointi, jonka jälkeen tehdään arviointi siitä, miten investointi on onnistunut. Investoinnissa toki pyritään siihen, että suunnittelu onnistuu niin hyvin, että tuotanto toimii hyvin. Analysointi on kuitenkin tärkeää ja mahdollisista virheistä kannattaa ottaa opikseen tulevia investointeja varten. Investointiprosessin sisällä olevia toimintoja voidaan kehittää. Tehdään suunnitelmia, lasketaan niiden kannattavuutta ja tehdään parannuksia. Muista olla innovatiivinen, ennakkoluuloton ja valmis kokeilemaan uutta. Avaa silmäsi uusille näkökulmille ja kuuntele nöyrästi vinkkejä jo investoineilta yrittäjiltä. PARANNA SUUNNITTELE MITTAA TOTEUTA Kehittämisen prosessikaavio. (Lähde: LAAJENTAVIEN TILOJEN HAASTEET. Tieto tuottamaan 104. ProAgria Keskusten Liitto. Gummerus: 2003.)

6 6 2.1 Perustietoja tilasta Tilan nimi: Sijainti (tukialue, viljelyvyöhyke, erityispiirteet, esim. vesistöt, harjut jne.) Millainen tilusrakenne on? (Miten kaukana pellot sijaitsevat tilan talouskeskuksesta ja millä etäisyydellä pellot ovat toisiinsa nähden, esim. keskimäärin, keskimääräinen peltokoko?) Pohdi, miten tilusrakenne vaikuttaa toimintaasi? (Onko pitkiä etäisyyksiä, ovatko pellot liian kaukana talouskeskuksesta, hankaloittaako nykyinen tilusrakenne liikaa toimintaa?) Pohdi, olisiko olemassa joitain keinoja tilusrakenteen parantamiseksi. (Peltojen yhdistäminen, peltojen vaihtaminen toisen tilan kanssa jne.)

7 7 Päätuotantosuunta Muut tuotantosuunnat/ toimialat (esim. maatilamatkailu, luokittele ne tärkeysjärjestyksessä, esim. liikevaihdon mukaan) Pohdi, sopisiko tilallesi/ yritystoimintaasi jokin uusi tuotantosuunta tai sivuelinkeino. (esim. uusiokäyttöä vanhalle navetalle, maatilamatkailua tms.) Miksi on valittu kyseinen päätuotantosuunta? (Tilan lähtökohdat, oma ammattitaito, mielenkiinto, resurssit, esim. koska isännällä/ emällä on osaamista ko. tuotannon pyörittämiseen jne.)

8 8 Lyhyt kuvaus nykyisestä tuotannosta (Mitä, miksi, miten, millä imagolla? Kts. myös seuraava taulukko.) Nykyistä tuotantoa voi pohtia myös liikeidean muodossa. Liikeidea Mitä? (tuotteet, palvelut) Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuotetaan/ myydään) Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan) Millä imagolla? (Millaista mielikuvaa annat asiakkaillesi toiminnastasi, esim. panostetaanko laatuun?)

9 9 Miten tuotteiden markkinoinnista on huolehdittu? (Kuka, miten, millä tapaa, onko onnistuttu, olisiko kehittämistarpeita...?) Nykypäivän yritysmaailmassa laatu on paljon puhuttu sana. Riskit elintarviketuotannossa ovat tuoneet lisävaatimuksia myös alkutuotannossa toimiville yrityksille, siis myös maatiloille. Elintarviketurvallisuus ja tuotteiden laatu ovat kysyttyjä seikkoja ja niitä kannattaa kehittää. Moni nykyajan vaatimus voi tuntua turhauttavalta, mutta kun ajattelee, miten ikäviä tapauksia ovat salmonella-bakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset ja miten paljon elintarviketeollisuudessa tapahtuu häiriöitä, eivät viranomaisten toimet tunnukaan nipottamiselta. Kuluttaja haluaa ostaa terveellistä, laadukasta ja puhdasta ravintoa. Sitä myös tuottaja haluaa myydä, joten tuotantoketjun laatu kannattaa varmistaa. Laatu voi olla tulevaisuudessa yhä kysytympi asia, joten sen kehittämiseen kannattaa varautua ajoissa. Toiseksi, esimerkkinä edellä mainittu Salmonellabakteeri, voi tuotannossa riehuessaan aiheuttaa suuria tappioita tuottajalle. Onko tilalla panostettu laadunkehittämiseen? Jos on, niin miten? (Onko tilalle laadittu laatujärjestelmä, onko ajantasainen omavalvontakuvaus, kuuluvatko eläimet terveydenhuoltosopimuksen piiriin, onko muita laadun kehittämistoimenpiteitä?) Omavalvontakuvaus on osa laatuasiakirjaa. Laatuasiakirja on hyvä opas myös tilan työntekijöille ja lomittajille. Sieltä löytyvät toiminta-ohjeet erilaisiin tilanteisiin.

10 10 Kuuluuko tila tuotosseurantaan? Jos, niin mihin? (kasvi, maito, liha) Jos kuuluu, niin onko siitä tilalle jotain hyötyä, mitä? (esim. hyvät raportit suunnittelua varten) Jos ei kuulu, niin miksi ei? (Esim. se on liian kallis ja aikaa vievä järjestelmä. Tässä vaiheessa kuitenkin kannattaisi miettiä uudelleen tuotosseurantaan liittymistä, sillä sen kautta voisi saada monia eväitä tilan kehittämiseen.) Mitä riskejä nykyiseen tuotantoon voi liittyä? (esim. toiminnallisia, teknologisia, työntekijöihin liittyviä, rakennuksiin liittyviä ) Kuinka paljon tilalla on hallussaan metsää? hehtaaria. Minkälaisia tilan metsät ovat? (Onko tehty metsäsuunnitelma, mikä on kehitysluokkajakauma, onko käyttöpuuta, käytetäänkö polttopuuta, onko aikomuksia myydä metsää jne?)

11 11 Isännän/ emännän/ oman perheen voimavarat Ammatillinen koulutus Ammatillinen työkokemus Onko tilalle tiedossa jatkajaa? Oma jaksaminen työnteossa (Tuntuuko työ mielekkäältä, käytetäänkö hyödyksi tarjolla olevat lomapäivät, onko harrastuksia, onko olemassa työvaiheita, jotka voisi korvata koneilla? Tutustu Melan sivustoihin: Työturvallisuus. Sieltä löytyy tietoa mm. työterveyshuollosta ja työhyvinvoinnista. Voit myös tehdä stressitestin. Mieti asioita omasta näkökulmastasi rehellisesti.) Työvoima (Työtuntimääriä kannattaa verrata muiden tilojen lukuihin. Varsinkin oman työn osuus nousee helposti turhan korkeaksi. Voit hakea vertailulukuja Taloustohtori-palvelusta. Sieltä löydät myös muita kannattavuuteen liittyviä vertailulukuja. Luvut on kerätty kannattavuuskirjanpidoilta ja ne on muutettu painokertoimen avulla vastaamaan Suomen tilojen kannattavuutta keskimäärin. Valitse omaasi vastaava tilatyyppi ja tilakoko vertailun kohteeksi. Taloustohtori : Työtuntien määrää voit laskea seuraavien taulukoiden avulla.) Isäntä Emäntä Työntekijät Lomittaja (Lapset) Tuntia/ vuosi Lisätietoja Yhteensä

12 12 Jotta voisit suunnitella uutta tuotantoa ja vertailla työmenekkejä, sinun on tiedettävä, kuinka paljon aikaa kuluu nykyisen tuotannon pyörittämiseen. Älä käytä laskennallisia lukuja vaan todellisia aikoja. Voit vaikka pitää työnteon lomassa kirjaa työajasta. Ota huomioon myös kirjanpitoon ja yrityksen johtamiseen liittyvä työaika. Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle Lehmä Nuorkarja Lihanauta Emolehmä Eläimiä, kpl Tuntia/ vuosi/ eläin Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työmenekkilaskelma kasvituotannolle Säilörehu Laidun Heinä Ohra Kaura Ha H/ ha Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville Johtaminen Kunnossapito Metsätalous Sivuelinkeinot H/ vk H/ kk Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä

13 13 SWOT-ANALYYSI NYKYISESTÄ TUOTANNOSTA SWOT-analyysi on hyvä ja helppo tapa analysoida tilan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuudet ja heikkoudet käsittelevät etupäässä yrityksen toiminnan sisäisiä tekijöitä ja mahdollisuudet ja uhkat taas ulkopuolelta kohdistuvia tekijöitä. Tässä vaiheessa kannattaa vaikka luettelomaisesti pohtia plus- ja miinustekijöitä, jotka vaikuttavat olennaisesti myös mahdolliseen uuteen tuotantoon. Esim. vahvuuksia voi olla vankka osaaminen lypsykarjataloudessa ja heikkouksia pitkät matkat peltojen välillä. Tässä vaiheessa keskitytään kuitenkin nykyiseen tuotantoon, sillä myöhemmin analysoimme SWOT-analyysin avulla myös suunniteltua tuotantoa. Tämä on taustaa suunnittelulle. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat

14 Eläimet ja tuotanto Tässä osioissa pohditaan eläintuotantoa ja sen kapasiteettia sekä eläintuotannon tunnuslukuja. Samalla voidaan miettiä, onko eläimiä tuotannon kapasiteettiin eli maksimipaikkoihin nähden vähemmän vai enemmän (sarake 4). Parasta olisi, että kapasiteetti olisi kokonaan käytössä mutta ei kuitenkaan ylittyisi. Eläimet Eläinyksikkökerroin ympäristötuen mukaan Määrä keskimäärin, kpl Eläinyksiköitä yhteensä Kapasiteetti (kuinka monta eläinpaikkaa on, kpl) Paikkoja käyttämättä (-), eläimiä enemmän (+) Lehmiä Hiehoja Vasikoita Sonneja Emolehmiä Yhteensä Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat: Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1 6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6 Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15

15 15 Kotieläintuotannon tunnuslukuja Seuraavaan taulukkoon on hyvä koota nykyisen tuotannon tunnuslukuja. Pohdintaan kannattaa kirjoittaa asiaan liittyviä erityispiirteitä. Samalla on hyvä analysoida lukuja, esimerkiksi, miksi lehmää kohden oleva maitotuotos on kovin alhainen. Pohdinta auttaa myöhemmin uuden tuotannon tavoitteiden asettamisessa. Mitä enemmän saadaan maito- ja/ tai lihakiloja aikaiseksi, sitä kannattavampaa tuotanto on. Tosin pitää muistaa, että tuotostasojen kohotessa saattaa myös eläinlääkärikulut kasvaa. Täytyisi löytää optimitilanne eli ihannetila, jossa eläimet tuottavat mahdollisimman paljon ilman, että niiden terveys ja hyvinvointi siitä kärsivät haitallisella tavalla eli kannattavuutta heikentäen. Terve karja on myös eettisestä näkökulmasta tärkeä asia. Kannattavuuteen vaikuttaa myös olennaisesti tuotantopanosten käyttö. Mitä pienemmillä tuotantopanoksilla ja mitä edullisemmin saadaan maito- ja lihakiloja tuotettua, sitä kannattavampaa tuotanto on. Panostamalla ruokinnansuunnitteluun, rehujen tuottamiseen ja tuotanto-olosuhteisiin, saadaan tuotostasoja nostettua. Omia tunnuslukuja kannattaa vertailla muiden tilojen tietoihin esimerkiksi Taloustohtorin kautta: Sieltä valitaan omaa tilaa ja eläinmäärä vastaava tilatyyppi ja tehdään vertailuja. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä) rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi) soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poistoikä vuosia poikimaväli päivää Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

16 Kasvituotanto Kasvintuotanto liittyy merkittävästi kotieläintuotantoon, koska kasvituotannosta tulee tilalle yleensä valtaosa rehuista. Kasvituotannon tuotteet muunnetaan kotieläintuotannon kautta maito- ja lihakiloiksi. Kun peltohehtaarilla saadaan tuotettua suurempi sato, kannattavuus paranee, koska yksikkökustannus ( / kg tai / ry) alenee kustannusten jakautuessa suuremmalle tuotetulle määrälle. Yleensä korkeatuottoisilla pelloilla on myös hyvä ravinteiden hyväksikäyttökyky, mikä taas vähentää ympäristöpäästöjä. Tosin oikein korkeista satotasoista puhuttaessa lisälannoituksen hyöty alenee ja tuotostaso ei kasvakaan samassa suhteessa. Puhutaan alenevan tuotoksen laista. Tavoitteet kannattaa asettaa tarpeeksi korkealle, kuitenkin realistisuudessa pysyen. Tässä kohdassa mietitään, millainen peltomäärä on käytettävissä, millaiset tuotosmäärät hehtaarilta saadaan ja minkälaisia tuotteet ovat laadultaan. On tärkeää pohtia nykytilannetta, jotta voi ymmärtää kehittämisen kohteet ja myöhemmin laskea realistisesti peltotarpeen. Myös kasvituotannossa voidaan käyttää vertailussa Taloustohtorin lukuarvoja. Samalla kannattaa myös pohtia, miten paljon peltoa tarvitaan lisää, jotta saadaan tarvittavat rehut hankittua. Vai ostetaanko rehut tai osa rehuista muualta? Yksi mahdollisuus on laajentaa kotieläintuotanto hyvin suureksi ja keskittyä ainoastaan siihen. Rehut ostettaisiin siinä tapauksessa ulkopuolelta. Tämä on hyvä siinä mielessä, että voidaan keskittyä perusteellisesti kotieläintuotantoon ja ostaa rehut sellaiselta, joka hallitsee rehujen kasvatuksen erinomaisesti. Jossain tapauksissa tämä on myös kannattavaa. Erikoistuminen yhteen asiaan tuo suurtuotannon etuja, mutta taas erikoistumisessa on omat haittansa. Siinä nimittäin ollaan yhden tuotantosuunnan varassa ja mitä tehdään, jos rehujen hankintaan tulee ongelmia. Nyt kannattaa pohtia sitä, millainen rehuntekostrategia omalle tilalle olisi hyvä ja millä tavoin itse haluaisi asian hoidettavan? Mihin on itse valmis? Pohdi myös, millaisista kuivikkeista tulee olemaan tarvetta. (Aiotko hyödyntää viljan olkea, vai ostaa turvetta, kutterinlastuja, vai laittaa hiekkapatjan, vai miten aiot hoitaa kuivituksen? Viljakasvien viljelyn yhteydessä voidaan saada kuiviketta hankittua edullisesti, mutta täytyy ottaa huomioon resurssit. Oljet pitää paalata ja toiset syksyt voivat olla niin märkiä, että olkia ei saada korjattua tarvittavaa määrää. Toisaalta turve on kallista ja ainakin sahanpuru voi sisältää haitallisia utaretulehdusbakteereja.)

17 17 Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu Ha Viljeltävä kasvi 10 esim. säilörehu kaura ohra vehnä ruis säilörehu laidun Yksikkö Mitattu sato Sadon laatu Sato yhteensä Syyt poikkeamaan ry D-arvo 69 D-arvo Korjuun viivästyminen konerikon takia Satotavoite Laatutavoite Tuotantokustannus, / kg Typpitase Fosforitase Millaiset pellot ovat kasvukunnoltaan (ph-arvo, ravinnetilanne, samalla voisi tarkastella maalajeja):

18 Rakennukset Alla olevaan taulukkoon tehdään luettelo olemassa olevista tuotantorakennuksista ja niiden kunnosta. Luettelo auttaa tulevassa rakennussuunnittelussa, kun mietitään, voidaanko olemassa olevia rakennuksia hyödyntää myös investoinnin jälkeen. Rakennus Valmistumisvuosi Kapasiteetti Kunto Kuvaus lannanpoisto-, lypsy- ja rehunjakolaitteista Lisätietoja rakennuksista

19 Koneet ja kalusto Kotieläintuotannon koneiden ja laitteiden osalta kannattaa koota oma koneluettelonsa, sillä sen avulla nähdään olemassa olevat laitteet, niiden kunto sekä kapasiteetti ja voidaan miettiä, mitä mahdollisia laitteita voitaisiin hyödyntää uudessa tuotannossa ja mitä laitteita tarvittaisiin lisää. Luetteloon tulee rehunjakolaitteet, lannanpoistolaitteet yms. Luetteloon ehkä kannattaa lisätä myös nimenomaan kotieläintuotantoon kohdistuvat ja välttämättömät traktorit. Kotieläintuotannon koneet ja laitteet Kone Kapasiteetti Kunto Hankintavuosi Ikä Nykyarvo Lisätietoja kotieläintuotannon koneista ja laitteista

20 20 Kasvituotannon koneet ja laitteet Myös kasvituotannon osalta on hyvä tehdä kone- ja laiteluettelo, jolloin on helpompi miettiä, mitä vaiheita kannattaisi tehdä itse ja mitä vaiheita mahdollisesti ulkoistaa. Näin voidaan löytää turhat koneet ja laitteet ja pohtia niille uutta käyttöä. Samalla voidaan tarkastella, kannattaisiko itse tarjota jollakin koneella urakointia. Tämä riippuu siitä, mikä oma osaaminen on tällä alueella, onko palvelun tuottamiseen aikaresursseja ja onko lähiseudulla tarvetta urakointipalveluun. Kone Kapasiteetti Kunto Hankintavuosi Ikä Nykyarvo Lisätietoja kasvituotannon koneista ja laitteista

21 21 Kaikkea ei välttämättä kannata tehdä itse, vaan jossain tilanteissa työn teettäminen urakoitsijalla voi olla kannattavaa. Koneiden ylläpitäminen on kallista ja jos niillä on vain vähän käyttöä, tulevat käyttökustannukset kalliiksi. Onko lähistöllä urakointipalveluja tarjoavia yrittäjiä? Jos on, niin millaisia, ja voisiko niistä löytyä omalle tilalle uusia mahdollisuuksia (esimerkiksi puinti, kylvö ja lannan levitys voivat olla sellaisia töitä, joissa kannattaa harkita urakoitsijan käyttöä)? Voisinko itse tarjota urakointipalveluja muille tiloille? (tarve, oma osaaminen, koneet ja laitteet, aikaresurssit) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

22 22 3 TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN 3.1 Tavoitteiden asettelu Tavoitteiden asettelussa kannattaa pohtia muun muassa seuraavia asioita: Voisinko saada kannattavuutta parannettua liha- tai maitokiloja lisäämällä? Kuinka suurta karjaa haluaisin hoitaa, kuinka suureen karjaan riittävät aikaresurssini, vai haluanko mahdollisesti palkata työvoimaa? Voinko hyödyntää vanhoja rakennuksia? Tarvitsenko laajentamiseen lisää peltoja? Jos tarvitsen, onko niitä saatavilla? Miten saan rahoituksen järjestettyä? (Onko tulorahoitusta, säästöjä, myytävää metsää, paljonko lainaa otetaan?) Aluksi yksinkertainen kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle ja joka on osa tavoitetta: Miksi haluan investoida? (tehokkuus, tuottavuus, enemmän vapaa-aikaa, kannattavuuden tai/ ja työolojen parantaminen, pakko ) Päätuotantosuunnan valinta Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Muu, mikä Mikä on yrityksesi tulevaisuuden visio? Visio tarkoittaa tulevaisuuden kuvaa yrityksestä eli pohdi, millaisena näet yrityksesi 10 vuoden kuluttua. Visio on tavallaan myös unelma. Yritys tavoittelee kohti visiotaan. Vision saavuttamiseksi määritellään tavoitteet, päämäärät ja suuntaviivat. INVESTOINTI VISIO NYKYTILA Investoinnin yksinkertainen kehityskaavio. Meillä on tiedossamme joku visio, jonka saavutamme investoinnin avulla.

23 23 Pohdi myös, mitkä ovat yritystoimintasi arvot. (Niitä voivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisyys, laadukkaiden tuotteiden tuottaminen, hyvä asiakaspalvelu jne.) Mitä sivuelinkeinoja haluaisit ottaa mukaan uuteen tuotantoon? Aiotko sinä/ aikooko perheesi työllistyä yksinomaan maatilalla, vai käykö joku/ jotkut ulkopuolella töissä? Asuuko tilalla lapsia, jotka voivat osallistua työntekoon? Onko tilalla lapsia, jotka myöhemmin voivat mahdollisesti jatkaa tilan pitämistä?

24 24 Perustelut valinnalle. Voit miettiä jälleen SWOT-analyysin tavoin valintasi kannattavuutta, järkevyyttä ja sopivuutta omalle tilalle. SWOT-analyysi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat

25 25 Eläinmäärä suunnitellussa tuotannossa Tavoitteet kannattaa harkita tarkkaan. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa vertailukohteeksi nykyisen tuotannon tunnusluvut. Jonkinlaista parannusta pitäisi saada aikaan. Aluksi pieni pohdinta siitä, kuinka paljon eläimiä uudessa tuotannossa investoinnin jälkeen olisi. Eläimet Lehmiä Eläinyksikkökerroin ympäristötuen mukaan Määrä keskimäärin, kpl Eläinyksiköitä yhteensä Kapasiteetti (kuinka monta eläinpaikkaa on, kpl) Paikkoja käyttämättä (-), eläimiä enemmän (+) Hiehoja Vasikoita Sonneja Emolehmiä Yhteensä Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat: Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1 6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6 Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15

26 26 Kotieläintuotannon tunnuslukutavoitteet suunniteltuun tuotantoon Pohdi tarkasti, millaiset tavoitteet haluat asettaa. Tavoitteiden tulee olla sellaiset, jotka pystyt toteuttamaan. Toivottavasti tavoitteet ovat silti nykyisen tuotannon tunnuslukuja paremmat. Tai mikäli nykyisen tuotannon tunnusluvut ovat todella hyvät, eikä tavoitetta kannata nosta, tavoitteena voi olla pysyminen samalla tasolla. Sekin on haastavaa, kun siirrytään pienestä parsinavetasta suureen pihattoon, jossa lehmiä ei voida kohdella niin yksilöllisesti kuin aikaisemmin. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä) rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi) soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poistoikä vuosia poikimaväli päivää Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

27 27 Rehujen tarve On tärkeää selvittää, miten paljon rehuja tullaan tarvitsemaan, kuinka paljon niitä pystytään itse kasvattamaan, mitä rehuja täytyy ostaa ja kuinka paljon peltoalaa tarvitaan. Tässä kappaleessa lasketaan rehujen tarvetta ja sitä kautta myös peltohehtaarien tarvetta. Rehujen tarvittavaa määrää voi laskea tarkastelemalla nykyisen tuotannon rehunkulutusta ja suhteuttamalla se uuteen tuotantoon. Mikäli tilalla on tehty ruokinnan suunnittelua, saadaan suoraan suunnitteluohjelmasta tai muista muistiinpanoista tietoa laskelmia varten. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että jos eläinten tuotosta aiotaan nostaa, se myös vaikuttaa ruokintaan ja rehumääriin. Apua laskelmaasi saat oppaasta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006: (Keväällä 2010 päivitetään rehutaulukot. Lisätietoja: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot. ) Alle olevaan taulukkoon voit laskea rehuyksikkötarpeen karjallesi. Eläinryhmä Lypsylehmä Hieho Vasikka Lihasonni REHUYKSIKKÖTARVE ry/ pv/ eläin Eläimiä yhteensä Yhteensä ry/ pv Yhteensä ry/ vuosi Yhteensä Seuraavaan taulukkoon voit laskea, miten paljon rehuyksiköitä saadaan eri kasveista ja peltohehtaareilta. Kauraa ry/ ha Ohraa ry/ ha Säilörehua ry/ ha Laidunta ry/ ha Kauraa ha TUOTETTUJA REHUYKSIKÖITÄ Ohraa ha Säilörehua ha Laidunta ha Kauraa ry Ohraa ry Säilörehua ry Laidunta ry Yhteensä ry

28 28 Pohdi, miltä laskelmasi näyttää. Riittääkö suunnittelemasi peltoala, vai tarvitaanko lisäpeltoa? Pohdi, pystytkö itse viljelemään suunnittelemaasi peltomäärää. Säilörehu ja mahdolliset laitumet kannattaa olla omasta takaa, mutta miten aiot hankkia lisävalkuaisen ja muut väkirehut? Aiotko esim. viljellä hernettä, vai aiotko ostaa valkuaisen? Aiotko käyttää teollisia rehuja tai muita ostorehuja? Asia kannattaa miettiä monesta eri näkökulmasta. Hyvä on myös miettiä, millainen on oma konekapasiteetti, oma osaaminen ja aikaresurssit? Nykypäivänä puhutaan rehujen ylimääräisestä fosforista ja typestä. Ravinteiden käyttö tulisi optimoida, jotta vältyttäisiin ylimääräisiltä ravinteiden syöttämiseltä säästäen ympäristöä ja rahaa.

29 29 Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu Mikäli lisäpeltoa tarvitaan, niin onko peltoa saatavilla? Vuokrataanko vai ostetaanko lisämaata? Seuraavaksi pohditaan tulevaisuuden tavoitteita kasvituotannossa. Tavoitteet kannattaa asetella realistisesti. Samalla kannattaa miettiä, millaiset tilan käytössä olevat pellot ovat kasvukunnoltaan eli millainen kapasiteetti pelloilla on. Samalla on hyvä miettiä, miten satotason nostaminen toteutetaan (lannoituksen tehostaminen, pellon kasvukunnon parantaminen (kalkitus, kuivatus, sadetus jne.). Kalkitus ja salaojitus ovat toimenpiteitä, jotka antavat hyvän tuoton omalle pääomalle eli vaikka ne ovat investointina/ toimenpiteenä arvokkaita, ne ovat kuitenkin kannattavia. Ha Viljeltävä kasvi 10 esim. säilörehu kaura ohra vehnä ruis säilörehu laidun Yksikkö ry 6500 D-arvo 69 Sato yhteensä Miten tavoitteet voidaan saavuttaa? Tehostetaan ravinteiden hyväksikäyttöä, nostetaan peltojen ph-arvoja. Satotavoite Laatutavoite Tuotantokustannustase Typpi- / kg Fosforitase

30 30 Maanparannustoimet peltojen kasvukunnon parantamiseksi ja satotasojen kohottamiseksi (esim. kalkitus, salaojitus )

31 Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen Nyt kannattaa todella miettiä, mikä työtuntimäärä on kohtuullinen. Käytä suunnittelussasi apuna nykyisen tuotannon taulukkoa ja Taloustohtorin vertailulukuja. Jaksamista kannattaa ajatella pidemmällä tähtäimellä. Ehkä vanhempana ei jaksa tehdä yhtä paljon töitä kuin nuorempana ja lomaakin täytyisi välillä pitää. Työnteon tulee olla mielekästä, sillä silloin kun itse jaksat työskennellä ja huolehtia itsestäsi, jaksat huolehtia kunnolla myös karjastasi. Laske ensin, kuinka paljon suunnitellun tuotannon pyörittämiseen kuluu aikaa. Sen jälkeen mieti työntekijäresurssit. Työmenekkiin voit saada lisäapuja työtehoseuran julkaisuista ja TTS- Managerista. Muista, että eläinkohtaisen työmenekin tulisi pienentyä investoinnin myötä. Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle Lehmä Nuorkarja Lihanauta Emolehmä Eläimiä, kpl Tuntia/ vuosi/ eläin Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työmenekkilaskelma kasvituotannolle Säilörehu Laidun Heinä Ohra Kaura Ha H/ ha Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville Johtaminen Kunnossapito Metsätalous Sivuelinkeinot H/ vk H/ kk Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä

32 32 Suunnitellut resurssit työvoimasta Mieti tarkkaan, miten saat järkevästi resurssit jaettua. Tavoitteena tulee olla se, että isännän ja emännän työmäärä ei ole liian suuri (esim h/ vuosi/ hlö). Voit myös kirjata ylös, jos isäntä tai emäntä työskentelee osittain tai kokonaan tilan ulkopuolella. Isäntä Emäntä Työntekijät Lomittaja (Lapset) tuntia/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Pohdi milloin ja miten aiot viettää lomasi investoinnin jälkeen? (esim. viikon loma kesällä, kahden viikon ulkomaanlomamatka marraskuulla ) Miten muuten aiot huolehtia omasi ja perheesi jaksamisesta? (liikunta, virkistystoiminta, perhe-elämä jne.) Miten aiot huolehtia omasta jaksamisestasi investointiprosessin aikana? (Investointiprosessi on henkisesti ja fyysisesti rankkaa aikaa. Investointi tulee suunnitella ja organisoida niin hyvin, että kaikki toimii projektin aikana. Työvoimaa ja raharesursseja tulee olla käytettävissä tarpeeksi, jotta kaikkea ei otettaisi yrittäjän selkänahasta. Nyt kannattaa pohtia sitä, mikä on oma asenteesi investointiprosessiin ja miten aiot organisoida projektin.)

33 33 Olisiko investointivaiheessa strategian eli toimintamallin muutoksen paikka? (Esim. tila voisi haluta siirtyä luonnonmukaiseen tuotantoon, perustaa yhteisnavetan, hankkia naapureiden kanssa yhteisiä koneita ja ulkoistaa hiehonkasvatuksen. Vai olisiko joitain Ympäristötukeen liittyviä lisätoimenpiteitä tai erityistukia, joita kannattaisi hyödyntää ja jotka voitaisiin ottaa investointisuunnitelmissa huomioon? Tutustu erilasiin tukimuotoihin osoitteessa: Viljelijätuet. Aiheesta löytyy myös esitteitä, joita voit saada esimerkiksi maaseututoimistosta maaseutusihteeriltä.) Miten aiot ottaa eettiset näkemykset huomioon uudessa tuotannossa? Tuotantoeläinten hyvinvointiasiat ovat kiihkeästi keskusteltu ja nykypäivinä aktiivisesti esillä ollut aihe. Evira tekee työtä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, samoin myös Eläintenhyvinvointikeskus. Voit tutustua hyvinvointiasioihin ja Terve ja hyvinvoiva nauta -oppaisiin Eviran sivustoilla: Eläimet ja terveys (Ladattavan tai ilmaiseksi tilattavan oppaan löydät esim. Tilauspalvelun Hakutoiminnolla.) EHK:n eli Eläinten hyvinvointikeskuksen sivustoille pääset osoitteesta: Pohdi, miten aiot tuotannostasi välittää kuluttajille kuvan hyvinvoivista tuotantoeläimistä ja asianmukaisista tuotanto-olosuhteista?

34 34 Miten eläinten hyvinvointi aiotaan ottaa huomioon uudessa tuotannossa? (Halutaanko hakea eläinten hyvinvointitukea, vai otetaanko hyvinvointiasiat huomioon ilman sitä. Tällä hetkellä hyvinvointituki on vapaaehtoinen, mutta voi olla että sen ohjeet tulevat tulevaisuudessa kaikille pakollisiksi?) Tällä hetkellä Eläinten hyvinvoinnin tukeen voi valita 1 2 lisäehtoa. Pohdi, mitkä ehdot Sinä voisit valita? Nautatilan palontorjunta ja pelastussuunnitelma Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Luomukotieläintuotannossa on kiinnitetty huomioita eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Luomutuotanto on siis eettisesti hyvä vaihtoehto, jota kannattaa joka tilan miettiä. Muista, että valinnalle tulee löytyä perusteet. Miten yritystoiminnan markkinoinnista tullaan huolehtimaan? (Kuka, miten, keinot, kanavat )

35 Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi Nyt on aika miettiä, mikä on uuden toiminnan liikeidea. Eli mitä tuotat, kenelle tuotat, miten tuotat ja millä imagolla tuotat? Kirjoita pääkohdat alla olevaan nelikenttään. Mitä? (tuotteet, palvelut) Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuotetaan/ myydään) Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan) Millä imagolla? (Millaisen mielikuvan haluat antaa yrityksestäsi asiakkaille, esim. panostetaanko laatuun?)

36 Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä Nyt sitten voi laittaa kynän sauhuamaan ja ajatukset valloilleen. Alla olevaan tyhjään tilaan on mahdollista piirtää hahmotelma tulevaisuutesi tilamiljööstä. Millainen on pihapiirisi tänään? Mahdollisesti purettavat rakennukset voit merkitä katkoviivoilla. Ota huomioon vesistöt, naapurit ja tuulensuunta suunnitellessasi navetan sijaintia. Muista, että tämä on vasta vedos, johon piirrät viivoja mahdollisesti vasta ensimmäisistä ajatuksistasi. Piirustus voi muuttua tämän jälkeen vielä moneen kertaan. Jos kyseessä ei ole uuden investointi, vaan laajennus, tähän voi suunnitella myös laajennusta eli mihin suuntaan ja kuinka paljon laajennettaisiin?

37 Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta Alla olevaan tyhjään tilaan voit piirtää hahmotelman tulevaisuutesi tuotantorakennuksesta. Minkälaisessa tuotantorakennuksessa haluaisit työskennellä? Olisiko se pihatto vai parsinavetta, kylmä vai lämmin tuotantorakennus, millainen olisi ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmä, lypsyasema vai robotti jne.? Sinun ei tarvitse olla ammattilainen, vaan tarkoituksena on vedellä viivoja omien toiveiden ja unelmien mukaan. Ammattilaisten kanssa muokataan suunnitelmat valmiiksi ja ideat voivat matkan varrella muuttua vielä moneen kertaan. On kuitenkin hyvä, että ajatuksissa on jonkinlainen kuva siitä, mihin ollaan pyrkimässä ja mitä ollaan haluamassa. Mieti, millaisissa olosuhteissa haluaisit seuraavat vuosikymmenet työskennellä? Tähän voi piirtää myös laajennuksen ja peruskorjauksen tai jos mikään ei muutu, voi myös piirtää nykyisen tuotantorakennuksen, jotta on helpompi suunnitella peruskorjausta.

38 Miten investointi rahoitetaan? Onko tilalla hallinnassaan metsää, josta voitaisiin käyttää rakennuspuuta? (Kannattaa miettiä tarkkaan, onko metsässä laadukasta ainespuuta, jota pystyy hyödyntämään rakennusprojektissa. Millaista puustoa tilalla on, kuinka paljon metsää, mitä puuta jne.) Löytyykö omia säästöjä, joilla voi rahoittaa? Muita keinoja (investointiavustus kannattaa hyödyntää, myös korkotukilaina on hyvä, investointituista myöhemmin lisää) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

39 Alustavan suunnitelman puntarointi Nyt on aika pohtia investoinnin hyötyjä ja haittoja. Toivottavasti hyötyjä on enemmän kuin haittoja ja toivon mukaan investoinnin hyödyt ovat niin suuret, että investointi on kannattavaa. Hyötyjä ja haittoja voi miettiä esimerkiksi tehokkuuden, tuottavuuden, ajankäytön, henkisen ja fyysisen rasittavuuden näkökulmasta sekä velan ja kannattavuuden näkökulmasta. Toki hyvä on sekin, jos huomataan, että haitat ovat painavampia kuin hyödyt ja investointi ei olekaan järkevää. Pitää kuitenkin muistaa, että kannattavuuslaskelmien avulla saadaan selvitettyä investoinnin todellinen kannattavuus ja asiatuntijoita hyödyntäen on hyvä pohtia haittoja ja hyötyjä. Nyt on kuitenkin hyvä tilanne miettiä niitä valmiiksi itse yrittäjän näkökulmasta. Investoinnin haitat - Investoinnin hyödyt + Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

40 Alustava riskien tarkastelu Investointi sisältää erilaisia riskejä. Tavoite ei ole poistaa riskejä, vaan minimoida ne. Pohdi, millaisia riskejä toimintasi mahdollisesti tulisi sisältämään, millaiset riskien vaikutukset olisivat ja mikä olisi todennäköisyys riskin esiintymiselle. Samalla on hyvä miettiä, miten riskiä voidaan hallita ja millaisia riskejä olet valmis ottamaan. Riskejä on monenlaisia. Niitä ovat muun muassa työturvallisuusriskit, toimintariskit, henkilöriskit, omaisuusriskit, ympäristöriskit ja tuoteriskit. Riskien hallinta etenee seuraavan kaavion mukaan: Riskien tunnistaminen Haittojen merkittävyyden ja todennäköisyyden arviointi Toimenpiteiden arviointi ja valinta - Riskin välttäminen, pienentäminen, säilyttäminen tai siirtäminen vakuuttamalla Toimenpiteiden toteuttaminen Riskit Vaikutukset Todennäköisyys riskille Miten riskiä voidaan hallita erittäin suuri melko suuri pieni suuri keskinkertainen pieni Lähteet ja lisää tietoa riskien hallinnasta: Maatilan riskienhallinta. Tieto Tuottamaan 110. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Keuruu: 2005.

41 41 4 RAKENNUSSUUNNITTELU Nyt on aika lähteä suunnittelemaan todenteolla investointia. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa ammattilaiset mukaan kuvioihin. Kerro heille, mitä haluat ja he auttavat löytämään juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisumallin. Ole mukana ammattilaisten kanssa suunnittelutyössä ja kerro heille omat toiveesi. Tässä vaiheessa on hyvä, että sinulla on jo valmiita luonnoksia suunnitelmistasi. Ammattilaisilla on olemassa valmiita navettasuunnitelmia, joista voidaan soveltaa sinun käyttöösi sopiva ratkaisu tai toteuttaa se sellaisenaan. Muista, että navetta tulee palvelemaan pitkään, joten saadaksesi mahdollisimman toimivan ratkaisun, tässä vaiheessa kannattaa istua monia kertoja pöydän ääressä pohtimassa asioita. Olipa sitten kyse vanhan peruskorjaamisesta, navetan Yksityiskohtaiset Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO)löydät Maa- ja metsätalousministeriön sivustoilta: Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamissäädökset Lista säädöksistä. Tuettavien rakentamiskustannusten yksikköhinnat löytyvät myös mmm-sivustoilta: Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Maatilarakentaminen Tuettavia rakennuskustannuksia valmistelevan työryhmän loppuraportti ] laajentamisesta tai kokonaan uuden rakentamista, on uudet haasteet edessä. Olethan käynyt tutustumassa toisten navettoihin? Oletko jo päättänyt, haluatko kylmä- vai lämminpihaton, parsinavetan (nykyään tehdään vähemmän) vai pihaton, vai kenties combinavetan, jossa lehmät ovat parsissa kytkettyinä, mutta kuljetetaan lypsyn ajaksi lypsyasemalle, millaisen lypsyaseman haluat (karuselli, kalanruoto, tandem, kuinka monta paikkaa?), Aiotko keskittyä lypsylehmiin ja lähetät hiehot ja sonnit kasvatettaviksi muualle, vai siirrytkö kenties hiehojen kasvatukseen, vai perustatko maitorotuisten lihanautojen alkukasvattamon, vai siirrytkö lihakarjaan, vai mitä aiot tehdä? Seuraavana on kaaviokuvana valintojen moninaisuus- ja etenemismalli. Seuraavalla sivulla voit täyttää oman kaaviosi mallin mukaisesti. Lähde: Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137.

42 42 Alla olevaan kaavioon voit kirjoittaa oman suunnitelmasi. Ota mallia edellisellä sivulla olevasta mallikaaviosta. Etene suunnittelussasi kaavion osoittamassa järjestyksessä. Detalji = yksityiskohta

43 Investointiprosessi kaaviomuodossa Alla on käsiteltynä koko investointiprosessi kaaviomuodossa. Suunnittelu alkaa yrittäjän visiosta eli jonkin laisesta tulevaisuuden haaveesta, jota kohti hän haluaa tavoitella. Sen jälkeen lähdetään tekemään karkeaa suunnitelmaa ja siitä edetään eteenpäin. Kannattavuuslaskelmat kuuluvat tärkeänä osana suunnitteluun. Erilaisten suunnitelmien ja laskelmien avulla voidaan nähdä, millainen ratkaisu olisi kannattavin. Kun on päätetty, mikä toimintamuoto valitaan, on aika viedä suunnittelutyö loppuun. Sen jälkeen selvitetään rahoitus. Kun tiedetään, mistä saadaan osa varoista (se, mitä ei saada tukena), voidaan hakea investointitukea. Vasta tukipäätöksen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen rakentamisprojekti. VISIO ALUSTAVAT SUUNNITELMAT Yrittäjällä on jonkinlainen näkemys siitä, mitä hän tulee tulevaisuudessa tekemään Yrityksellä täytyy olla visio, jota kohti lähdetään tavoittelemaan. Yrityksellä on joku lähtötilanne, omat arvot ja missiot, joiden pohjalta toimintaa ruvetaan kehittämään haluttuun suuntaan. Erittäin tärkeä vaihe investointiprosessia Suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen investoinnin toteuttamista (n.2 vuotta aik.) Suunnittelu pitää sisällään tavoitteiden asettelun, toiminnallisen suunnittelun erilaisine vaihtoehtoineen RAHOITUS- JA KANNATTAVUUS- LASKELMAT Kannattavuuslaskelmia tehtäessä on hyvä käyttää tilan toiminnan kannalta järkeviä, useita eri vaihtoehtoja, joista valitaan paras vaihtoehto. INVESTOINTI- PÄÄTÖS Päätös tehdään laadittujen laskelmien perusteella VARSINAINEN SUUNNITTELU Kun valinta on tehty, viedään suunnittelutyö loppuun RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Selvitetään rahoitus. Mikäli tarvitaan pankkilainaa, tehdään kirjallinen sopimus pankin kanssa rahoituksesta. TUKIEN HAKEMINEN Täytetään elinkeinosuunnitelma, investointitukien hakulomakkeet ja muut tarpeelliset asiakirjat ja lähetetään ne ELY-keskukseen hakuajan sisällä. INVESTOINNIN TOTEUTTAMINEN Aloitetaan tarvikkeiden hankinta ja varsinainen rakentamistyö

44 Oma investointiprosessikaavio Tee tähän oma suunnitelmasi/ prosessikaavio investointisi toteuttamisesta. Kirjoita myös tärkeitä muistettavia asioita ja kommentteja itseäsi varten.

45 Rakennuspiirustukset Tähän väliin voit koota rakennuspiirustukset. Kokoa tälle sivulle lista erilaisista piirustusvaihtoehdoista, suunnittelijoista ja rakennuttajista. Lopulliset piirustukset saa tehdä vain alan ammattilainen, jotta tuloksena olisi turvallinen ja kestävä tuotantorakennus. Kerää kaikki piirustukset tämän työkansion mukaan

46 46 5 TEKNIIKKA 5.1 Tekniset ratkaisut Tekniset ratkaisut kannattaa suunnitella huolellisesti, sillä vaihtoehtoja on todella monia. Koneita ja laitteita tarjoavat monet eri firmat ja jokaisen tarjontaan on hyvä tutustua ennakkoluulottomasti. Investointi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, joten laitteita tullaan käyttämään todella kauan. Järjestelmien tulee siis olla toimivia. Kannattaa käydä messuilla, näyttelyissä ja tilakäynneillä tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin. Samalla kannattaa myös kysellä laitteiden hyvistä ja huonoista puolista. On tärkeätä muistaa, että se, mikä jollain tilalla on ehdottomasti paras ratkaisu, ei välttämättä omalla tilalla ole edullisin eikä järkevin. Kun tiedetään, mitä laitteita tilalla on, ne voidaan ottaa huomioon myös suunnittelussa ja kaikki mahdollinen hyödyntää myös investoinnin jälkeen. Jokaiselle työlle on hyvä suunnitella myös työketjut, jotta huomattaisiin mahdolliset pullonkaulat eli vaiheet, jotka muodostuvat ongelmakohdiksi ja hidasteiksi prosessissa. Seuraavaksi on vuorossa suunnitella tilan tulevia työketjuja. Työketjut on rakennettava huolella. Työketjusuunnitelmaan kannattaa lisätä myös arvioitu työaika. Ajankäyttöön saa vinkkejä esimerkiksi työtehoseuran laatimista oppaista tai työtehoseuran TTS-Manager-ohjelmasta. Erilaiset työketjut vievät oman aikansa, ja ajankäyttö on huomion arvoinen seikka suunnittelussa. Ajankäytönhallinta on yksi osa onnistunutta suunnittelua, jossa tehokkuus ja tuottavuus paranevat. Alla olevassa työketjussa on kuvattu yhdenlainen viljanviljelyn koneketju. Suunnitelmaan kannattaa vielä lisätä mahdollinen kuhunkin työvaiheeseen käytettävä aika. Suunnittele sekä kasvituotannon että kotieläintuotannon työvaiheet koneketjuineen. Kokeile erilaisia vaihtoehtoja ja valitse niistä itsellesi paras. Koneketjun valintaan vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat: mitä koneita tilalla on entuudestaan, millaisia ja mitä koneita täytyisi hankkia lisää ja mitkä ovat koneiden työmenekit sekä käyttökustannukset. Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha Säiliön tilavuus 1300 l 16 m Sarka-aura (Traktori MF 240 hv), 1,52 h/ ha 90 hv 16" * 4 Joustopiikkiäes, hinattava (Traktori MF 240 hv), 1 ajokerta, 0,32 h/ ha 110 hv 6 m Aitosuorakylvökone (Traktori MF 240 hv), 0,54 h/ ha 120 hv 4 m Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha säiliön tilavuus 1300 l 16 m Viereisessä esimerkissä työketjun ensimmäinen vaihe on kasvuston ruiskuttaminen nurmikasvuston jälkeen. Seuraavaksi pelto kynnetään sarka-auralla ja äestetään joustopiikkiäkeellä, jonka jälkeen kylvetään aitosuorakylvökoneella. Kasvusto ruiskutetaan 1 2 krt kasvukauden aikana ja puidaan syksyllä Sampo Rosenlewin puimurilla. Viljan kuljetetaan kuivuriin traktorilla/ peräkärryllä. Puimuri Sampo Rosenlew, 0,90 h/ ha 185 hv 4,5 m 15 m 3 Koneketjusuunnitelman malli 1 peräkärry (Traktori MF 125 hv), 1,0 h/ ha

47 47 Koneketjusuunnitelma 1 Koneketjusuunnitelma 2 Koneketjusuunnitelma 3 Koneketjusuunnitelma 4

48 48 Koneketjusuunnitelma 5 Koneketjusuunnitelma 6 Koneketjusuunnitelma 7 Koneketjusuunnitelma 8

49 49 Koneketjusuunnitelma 9 Koneketjusuunnitelma 10 Koneketjusuunnitelma 11 Koneketjusuunnitelma 12

50 50 Mitkä koneketjut valitset uuteen tuotantoon? Perustele valintasi. (esim. taloudellisuusnäkökulma) Mitä toimenpiteitä sinun täytyy tehdä koneketjusuunnitelman perusteella? (koneiden hankinta jne.) Pohdi seuraavaksi, millaisia muita teknisiä ratkaisuja tulisit käyttämään uudessa tuotannossa. (maitohuoneen ratkaisut ym.)

51 51 Millaisen lämmitysjärjestelmän aiot ottaa käyttöön? (Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, voisitko liittää investointiin bioenergiajärjestelmän tai uusiutuvan energian käyttöjärjestelmän. Niiden toteuttamiseen saa myös tukea. Mieti, mikä on sinulle edullisin ja järkevin vaihtoehto: hake, pelletti, turve, puu, bioenergia jne. Kappaleessa 6 on lisää ympäristöasioista.) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

52 52 6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS 6.1 Ympäristön huomioon ottaminen Nykypäivänä kotieläintuotannossa, kuten monella muullakin alueella, painotetaan yhä enemmän ympäristön merkitystä ja suojelua sekä kestävää kehitystä. Ympäristönäkökulmat tulee ottaa huomioon myös investoinnissa. Kannattaa harkita tarkkaan, miten jätevedet käsitellään, miten ja minne lanta ja virtsa viedään, millaisia ympäristövaikutuksia investoinnilla on. Pohdi seuraavia asioita oman projektisi näkökulmasta. Tutustu oman kuntasi jätehuoltojärjestelmään. Millaisia rakennusjätteitä prosessin aikana syntyy? Miten rakennusjätteet käsitellään ja minne ne kuljetetaan? Millaisia vesistöjä lähistöllä mahdollisesti on? Miten vesistöt tulee ottaa huomioon investointiprosessissa? Voinko perustaa suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille?

53 53 Miten tulen huolehtimaan jätevesistä? (maitohuoneen jätevedet, wc:n jätevedet, muut pesuvedet ja jätevedet, tarhojen pintavedet, puristenesteet yms.) Miten voisin hoitaa tilojen ja vesien lämmityksen energiatehokkaasti ja edullisesti? (omat lämmityspuut, energiansäästölamput, laitteet, jotka ovat energiaystävällisiä, bioenergian hyödyntäminen, esim. biokaasulaitos) Pohdi, millaisia vaatimuksia ympäristön suojelun suhteen yhteiskunnassamme voisi olla 10 vuoden kuluttua. (Kuuluisiko sinun tilasi myös silloin ympäristöystävällisten tilojen joukkoon, miten voisit vaikuttaa siihen investointivaiheessa.) Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään veden ja sähkön kulutusta tilallasi. Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään jätevesien määrää.

54 54 Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään erilaisten jätteiden määrää. Millaisia jätteitä uudesta tuotannosta aiheutuu? (aumamuovit, paalimuovit, lannoitesäkit, ongelmajätteet yms.) Miten huolehdit lannan varastoinnista ja sen jatkokäsittelystä? (menetelmät: lietesäiliö, kuivalantala, kuivalannan tarkkuuslevitin, letkulevitin jne.) Laske, kuinka paljon tarvitset lantalatilaa. Korkeatuottoisilla lypsylehmillä lantalatilaa kannattaa varata vielä enemmän. Pihaton kuivikepohjaa voidaan hyödyntää varastona, paitsi käytettäessä runsaasti kuivikkeita lantalatilaa tarvitaan enemmän. Eläinlaji Kuivikelanta Virtsa m 3 m 3 Lietelanta m 3 Kuivikelanta + virtsa (virtsa kuivikkeeseen imeytetty), m 3 Lypsylehmä Hieho, emolehmä, liha, nauta, siitossonni Nuorkarja 6-8 kk 4,8 2,4 8 8 Nuorkarja < 6 kk 2,4 1,2 4 4 Suunniteltu tuotanto, m 3 / eläin Suunniteltu tuotanto, m 3 / yhteensä Lähteet: Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamissäädökset Lista säädöksistä Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO), liite 12: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto. Lantalan mitoitusta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: Työkalut Laskuripankki Lantalan varastointitarpeen laskentalomake.

55 55 Miten aiot huolehtia jätevesien keruusta? (lietesäiliö, panospuhdistamo, sakokaivo jne.) Miten kuolleiden eläinten käsittelystä huolehditaan/ tullaan huolehtimaan (raadonkeräily)? Pohdi, mitä ympäristötuen lisätoimenpiteitä voisit ottaa käyttöösi (kerralla voi valita 1-2 toimenpidettä). Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Lannanlevitys kasvukaudella Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus On olemassa myös erityistukisopimuksia, jotka liittyvät ympäristön hoitoon tai suojeluun. Voisitko ajatella ottavasi jotain niistä käytäntöön omalla tilallasi? Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus) Monivaikutteisen kosteikon hoito (5 tai 10 v.) Pohjavesialueiden peltoviljely (5 v.) Säätösalaojitus ( 5 v.) Säätökastelu (5 v.) Kuivatusvesien kierrätys (5 v.) Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (5 v.)

56 56 Lietelannan sijoittaminen peltoon (5 v.) Turvepeltojen pitkäaikainen viljely (10 v.) Perinnebiotoopin hoito (5 v.) Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen (5 tai 10 v.) Luonnonmuokainen tuotanto, pelto ja eläin (5 v.) (Alkuperäiskasvien viljely, 5 v.) Tutustu ympäristötuen lisätoimenpiteisiin ja erityistukiin tarkemmin EU-tukien hakuoppaassa ja täyttöohjeissa tai Maaseutuviraston sivustoilla: Viljelijän tuet Maatalous aiheuttaa noin puolet vesistöjen typpipäästöistä ja jopa reilut puolet fosforipäästöistä. Typpi ja fosfori aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä, joten ei ole mitenkään aiheetonta pohtia, miten päästöjä voitaisiin vähentää. Ravinteiden optimointi on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää typpi- ja fosforipäästöjä. Eli eläimiä ruokitaan vain sillä N- ja P-määrillä, joita eläimet tarvitsevat, ei enempää. Varsinkin fosforia annetaan usein yli tarpeen. Myös peltoviljelyn puolella ravinteiden optimointi kannattaa. Karjanlanta tulee laittaa hyvään kiertoon ja ostetaan väkilannoitteita vain tarvittava määrä. Lannoitus kannattaa tehdä satotason mukaan eikä suuremmille satomäärille. Pohdi, miten omalla tilallasi voit optimoida ravinteiden käytön ja näin ollen vähentää päästöjä. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

57 57 Pohdi myös, millä muilla keinoilla voit vähentää päästöjä. (maanmuokkausajankohdat, kasvipeitteisyys, oikeanlaiset viljelytavat ja -tekniikka) Ympäristön suojelusta ja sen huomioon ottamisesta voit laatia vaikka ohjelman itsellesi. Ota käyttöön myös selkeitä, helposti luettavia mittareita, joiden avulla voit arvioida suunnitelmasi toteutumista. Alla on kuvattu kaaviomuodossa ympäristöjohtamisen työkalut eli tuttu prosessikaavio, jota kannattaa noudattaa myös ympäristöhallinnan kehittämisessä. Yrityksen ympäristötavoitteet Ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen Jatkuva toiminnan ympäristötehokkuuden seuranta Tavoitteiden seuranta Lähde: Maatilayrityksen ympäristöopas. Tieto Tuottamaan WS Bookwell Oy: Porvoo. Kirjasta löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä ympäristöasioiden hallintaan.

58 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on nykyään paljon puhuttu asia. Myös sinä voit olla vaikuttamassa ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen liittyy olennaisesti kasvihuoneilmiö, joka johtuu siitä, että maapallon ilmakehän kaasut rajoittavat auringon säteilyenergian siirtymistä takaisin avaruuteen lasikaton ja seinien tavoin. Kasvihuoneilmiö on tarpeellinen, sillä ilman sitä maapallolla olisi niin kylmää, että täällä ei pystyisi elämään. Ongelma on siinä, että kasvihuoneilmiö on voimistunut ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen tähden. Jokaisella tulisi olla halu olla vähentämässä kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2001 maatalouden osuus kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä oli 9 prosenttia ja maatalouden energiankäytön osalta 2 prosenttia. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja hiilidioksidi(co 2 ). Lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos diasarja Hyvällä viljelytavalla voi vähentää kasvihuonepäästöjä. Seuraavana on lueteltuina kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoja maataloudessa. Maataloudessa on monia keinoja vähentää ylimääräisten kaasujen pääsemistä ilmakehään. Pohdi, mitä seuraavista kohdista arvelet toteutuvan sinun toiminnassasi. Viljelymaan kasvukunnosta ja orgaanisen aineksen määrästä huolehtiminen Peltojen kasvukunnosta huolehtiminen Maan tiivistymisen välttäminen Lannoituksen optimointi (ei ylimääräisiä lannoitteita peltoon) Avokesannoinnin välttäminen Alus- ja kerääjäkasvien kylväminen Nurmikasvien viljely turvemaalla

59 59 Kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön soveltaminen Monivuotisten kasvien viljeleminen Kotieläinten ruokinnan optimointi (ei ylimääräistä valkuaista, (typpeä) ja fosforia) Eläinaineksen parantaminen Lannan ja virtsan talteenotto Lantavarastojen talteenotto Turha lietelannan sekoittamisen välttäminen Katteen käyttö lietelantasäiliöissä Lannan multaaminen mahdollisimman pian levityksen jälkeen Lannan ravinteiden hyödyntäminen (hyvä ravinnekierto) Nurmen perustaminen kyntämättä (?) Jätteiden asianmukainen käsittely Energian säästäminen (lämmitys ja valaistus tarpeen mukaan) Polttoaineen säästäminen (logistiikan suunnittelu, koneiden joutokäytön välttäminen) Uusiutuvien energiamuotojen käyttö (puu, biopolttoaineet, biokaasu, maalämpö, aurinko-, tuuli- ja vesivoima) Jätteiden määrän vähentäminen Jätteen kierrättäminen Pohdi, mitä sinä voit tehdä ilmastonmuutoksen hyväksi eli miten voit omalta osaltasi vähentää kasvihuonekaasujen määrää. Lisätietoja ja lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos. Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? MTT. Turku: Painoprisma Oy. Löytyy myös pdf-muodossa osoitteesta:

60 Ympäristölupa Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristölupavirastot käsittelevät ympäristönsuojelulain mukaisia lupahakemuksia. Lisäksi ne päättävät ympäristönsuojelulain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä eli voivat kieltää säännöksen tai määräyksen vastaisen menettelyn tai velvoittaa poistamaan aiheutetun haitan. Päätökset ovat julkisia. (Lähde: Ympäristöluvan anominen on yksi tärkeä vaihe investointia ja se tulee tehdä useita kuukausia ennen rakentamisprojektin aloittamista. Ennen kaavakkeiden lähettämistä, kannattaa olla yhteyksissä kunnan ympäristöviranomaiseen (ympäristösihteeri tms.) ja neuvotella tulevasta investoinnista sekä rakennuspaikasta. Tässä vaiheessa on hyvä, että kaikki ympärillä olevat vesistöt, naapurit ja ilmansuunnat on kartoitettu. Rakentamisesta pitäisi keskustella naapurien kanssa, sillä on helpompaa selvittää asiat etukäteen eikä jälkikäteen. Navetan rakentaminen on suuri investointi, mikä vaikuttaa osaltaan myös lähinaapureihin. Lupahakemus tulee täyttää mahdollisimman tarkasti ja selkeästi, sillä se nopeuttaa asiakirjojen käsittelyä. Luvan saaminen on monivaiheinen prosessi, joka saattaa toisinaan viedä aikaa. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu ympäristölupaprosessin eri vaiheet. Ympäristölupa on julkinen tieto, joten kaikki asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa. Jos haluat, niin voit netistä hakea omaa investointiasi vastaavia valmiita ympäristölupa-asiakirjoja ja tutustua niihin. Ympäristölupa tarvitaan, kun eläinsuojassa on vähintään 30 lypsylehmää tai 80 lihanautaa. Tämä tarkoittaa sitä, että navetassa on kyseinen määrä eläinpaikkoja, eli lupa tulee olla täydelle määrälle, vaikka navetassa olisi vähemmän karjaa. Kun lypsylehmiä on 30:sta alle 75:een tai lihanautoja 80:sta alle 200:aan ympäristölupa anotaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Mikäli lypsylehmiä on 75 tai enemmän tai lihanautoja 200 tai enemmän tulee lupa-asia käsitellä alueellisessa ympäristökeskuksessa. (YSA 2: 5 ja 6) Vasemmalla olevassa kaaviossa nähdään, miten lupahakemus etenee. Ensin viranomainen laittaa hakemuksen esille, jotta hanke tulee myös naapureiden tietoon. Määräaikaan mennessä naapurit voivat esittää oman mielipiteensä hankkeen toteuttamisesta ja hanke voidaan jopa evätä. Seuraavassa vaiheessa kuullaan lupahakemukseen toimeenpanijaa, jonka jälkeen lupa lähtee viranomaisten harkittavaksi. Sen jälkeen viranomaiset tekevät päätöksen, tiedottavat siitä julkisesti ja vielä sen jälkeen on mahdollista tulla muutoksia. Kun ympäristöluvasta tehdään lainvoimainen päätös, asia on loppuun käsitelty ja päätöksen noudattamista valvotaan. (Liitteenä ympäristölupahakemus eläinsuojalle.) Ympäristöluvan tarvetta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: Työkalut Laskuripankki Ympäristöluvan tarpeen laskentalomake.

61 61 Pohdi, riittääkö tapauksessasi ympäristöluvan anominen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, vai koskettaako sitä YVA-menettely, jolloin lupaa anotaan ympäristökeskukselta. Mitä erityispiirteitä ympäristöluvan kannalta investoinnissasi on? Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Lähde ja lisätietoja: Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu: Yrityksen ja yhteisöt Maatalous Maatalouden ympäristönsuojelun lomakkeet

62 62 7 TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN 7.1 Ruokinnan suunnittelu Ruokinnan suunnittelu on ravinteiden käytön optimointia ruokinnassa. Eläimelle pyritään antamaan ravintoa sen tuotosta vastaava määrä. Näin eläin voi hyvin ja se saadaan myös tuottamaan hyvin. Aliravittuna eläin voi huonosti, tuottaa heikosti ja saattaa sairastua. Liikaa ruokittuna eläin puolestaan lihoo liikaa ja voi sitä kautta sairastua. Väkirehuja syöttämällä eläin voidaan saada tuottamaan enemmän, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa altistaa eläimen pötsivaivoihin ja sitä kautta sairastumaan. Samalla myös tuotos heikkenee. Tietyssä vaiheessa ruokintaa/ väkirehutasoa nostamalla eläin ei enää tuota maitoa niin paljoa enemmän, että rehunlisäys olisi taloudellisesti kannattavaa. Ruokinnan onnistuminen vaikuttaa suoraan yritystoiminnan kannattavuuteen ja ympäristönäkökulmasta ajatellen myös ravinnepäästöjen määrään. Ensin pitäisi päättää, millainen ruokintastrategia tilalla toteutetaan eli miten ruokinta aiotaan järjestää. Strategian valintaan vaikuttavat tilalla jo käytössä olevat koneet, rakennukset, tilat ja yrittäjän oma kokemus sekä ammattitaito. Mikäli tilalle täytyy hankkia jotain uusia koneita tai laitteita, valintaan vaikuttaa myös niiden hinta ja käyttökustannukset. Minkä rehunjakotavan haluat valita tuotantoosi (seosrehuruokinta, erillisruokinta, tasaväkirehuruokinta)? Perustele valintasi. Mitä rehuja aiot itse tuottaa tilallasi? Mitä rehuja aiot ostaa (esim. täysrehut, puolitiivisteet, kivennäiset)? Aiotko käyttää kokoviljasäilörehua ruokinnassa? Miten aiot säilöä viljan (murskesäilötty, pystysiilo, laakasiilo jne.)?

63 63 Millaisella korjuuketjulla aiot korjata säilörehun? Miten aiot varastoida säilörehun (pystysiilo, laakasiilot, paalit jne.)? Mitä jo olemassa olevia rakennuksia/ tiloja sinulla on, joita voisit myös tulevaisuudessa käyttää säilörehun varastointiin? Säilörehun varastointitilojen tilavuutta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Exceltaulukolla, jonka löydät osoitteesta: Työkalut Laskuripankki Säilörehun varastointitarpeen laskentalomake. Minkälaisen rehujenjakojärjestelmät haluaisit käyttöösi (mahdollisimman pitkälle koneellistettu, automaattiruokkija väkirehuille, väkirehukioskit, mattoruokkija, rehunjakovaunu, apevaunu jne.)? Onko tilallasi toteutettu ruokinnansuunnittelua? Mikäli ei, niin nyt kannattaisi aloittaa, sillä ruokinnan optimoinnilla voidaan saada parannettua kannattavuutta, vähennettyä ravinnepäästöjä (typpi ja fosfori), tehostettua ruokintaa, lisättyä maito- ja lihakiloja, nostettua jopa eläinten hyvinvoinnin tasoa. Ruokinnan suunnittelun voit tehdä ruokinnansuunnitteluohjelmalla (esim. Märe), omatekoisella Excel-taulukolla tai jättää ruokinnansuunnittelu neuvojan tehtäväksi. Seuraavalla sivulla on malli omatekoisesta Excel-taulukosta, jossa on laskettu kiloisten noin 1200 gramman päiväkasvun omaavien lihasonnien ruokintaa rehuyksiköiden ja valkuaisen saannin perusteella. OIV tarkoittaa ohutsuolessa imeytyvää valkuaista ja PVT pötsin valkuaistasetta, joka vaikuttaa OIV:n hyödyntämiseen. Lisäksi taulukkoon voisi lisätä kivennäisten ja vitamiinien määrät. Lisätietoja ruokinnan suunnittelusta ja tarvittavista ravintoainemääristä saat MTT:n julkaisemasta palvelusta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot. Siellä pääset tekemään hakuja erilaisista ruokintataulukoista, mutta voit myös ladata koneellesi Rehutaulukot ja ruokintasuositukset julkaisun pdf-tiedostona. Ruokinnan suunnittelua voidaan tehdä ohjeellisilla taulukko -arvoilla, mutta järkevintä on analysoida kotoiset rehut eli säilörehu (perusrehu) ja vilja. Rehuista ote-

64 64 taan näytteet ja ne lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Tämän jälkeen nähdään, minkä laatuisia rehuja (D-arvo, säilönnän onnistuminen jne.) meillä on käytössä ja mitä ravintoaineita ne sisältävät? Lisää tietoa näytteiden ottamisesta ja analyysin tulkitsemisesta löytyy esimerkiksi Artturin sivustolta. Sieltä löytyy myös monenlaista muuta hyödyllistä tietoa, muun muassa D-arvo-kartta: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi. Pohdi, miten voisit toteuttaa ruokinnan suunnittelun omalla tilallasi. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

65 Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi Jotta karja tuottaisi hyvin, eläinaineksen tulee olla hyvää. Pitkäjänteisellä jalostustyöllä saadaan nostettua tuotostasoja eli eläimet tuottavat enemmän maito- ja lihakiloja. Myös eläinten kestävyyteen tulee panostaa eli eläimen tulisi tuottaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pitkään pysyen terveenä. Onko tilallasi tehty jalostussuunnitelma? Minkälaista karjasi on jalostusarvoltaan ja tuotostasoiltaan (alla olevaan taulukkoon voit kirjoittaa koko lypsykarjasi tuotostietojen keskiarvot, jotka löydät helposti tuotosseurannan raporteista)? Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita lehmäkohtaisia tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %

66 66 Pohdi, minkälaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa ja miten voisit päästä tavoitteisiisi. (Kirjoita taulukkoon jälleen keskiarvoluvut.) Tunnusluku Tavoite Selite Miten tavoitteeseen voidaan päästä? Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %

67 67 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, satatonnarit, Ay, Fr jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Seuraavaan taulukkoon voit kirjata lihakarjasi jalostukselliset tunnusluvut. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo Millaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa. Pohdi jalostuksellista näkökulmaa eli mihin suuntaan haluat karjaasi kehitettävän. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

68 68 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, hyvät emo-ominaisuudet jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Eläinmäärän lisääminen Eläimiä voidaan lisätä karjaan monella tapaa. Se, miten lisäys kannattaa tehdä, on tila- ja tapauskohtaista. Eläimiä voidaan lisätä keinosiementämällä olemassa olevaa karjaa, siirtämällä alkioita lehmiin ja hiehoihin, käyttämällä sukupuolilajiteltua siementä tai ostamalla eläinainesta tilan ulkopuolelta. Keinosiemennys tavallisella (sukupuolilajittelemattomalla) siemenellä johtaa hitaaseen eläinmäärän kasvattamiseen, sillä noin puolet vasikoista on sonneja, joita ei voida lypsykarjassa hyödyntää. Seksatun eli sukupuolilajitellun siemenen käyttö nopeuttaa noin puolella lehmävasikoiden saantia. Alkionsiirron avulla voidaan jalostusarvoltaan huonommatkin lehmät käyttää lypsylehmien emiksi. Eläinaineksen ostaminen voi olla järkevää tietyssä määrässä, mutta kerralla suuren jalostusarvoltaan hyvän eläinaineksen löytäminen on yleensä vaikeaa ja kallista. Ostoeläinten kautta voi tilalle myös tulla tauteja. Eläinaineksen lisäämisen tulee siis olla alusta alkaen hyvin suunniteltua ja siihen tulee varautua hyvissä ajoin ennen investoinnin aloittamista. Kuinka paljon eläinten lukumäärä kasvaa investoinnissasi? Miten olet ajatellut suorittaa eläinten lukumäärän lisäämisen investointiprosessin yhteydessä?

69 69 Faba INTO Investoinnit tuottamaan suunnitelmallisen eläinhankinnan kautta Faba tarjoaa nykyään asiantuntija-apua eläinaineksen lisäämiseen laajentamisen yhteydessä. Heidän avullaan koko lisäysprosessi voidaan ulkoistaa eli Faban neuvojat voivat halutessasi hoitaa koko prosessin. Heiltä saa myös tukea, mikäli yrittäjä haluaa itse hoitaa eläinaineksen hankinnan/ lisäämisen. Lisää tietoja löytyy Fabapalvelun sivustolta: Palvelut Jalostusneuvonta Faba INTO. Haluatko käyttää Faban tarjoamia palveluja eläinten hankinnassa? Jos haluat, niin tee pieni suunnitelma siitä, mitä palveluja aiot hankkia Faban kautta. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Tavoitteena terve, kestävä ja hyvinvoiva karja, joka tuottaa paljon maitoa/ lihaa.

70 Pelastussuunnitelma Pelastuslain määräämä pelastussuunnitelma kuuluu jokaisen tukirahoitusta hakevan uutta rakennusta rakentavan, mittavaa laajennusta tai laajaa peruskorjausta tekevän tilan työstettäväksi. Pelastussuunnitelma tulee olla myös, kun toiminta on ympäristöluvanvaraista eli kun eläinsuoja on rakennettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle tai kun rakennus on kooltaan yli 1000 m 3. Pelastussuunnitelman pohjana ovat turvallisuusohjeet, jotka kuuluvat vakuutusehtoihin. Pelastussuunnitelma on hyvä tehdä, sillä mahdollisen kriisitilanteen sattuessa tiedetään, mitä pitää tehdä, osataan toimia nopeasti ja voidaan pienentää vahinkoja. Pelastussuunnitelman avulla voidaan myös ennaltaehkäistä vahinkoja. Voit miettiä pelastussuunnitelman kohtia nyt alustavasti ja myöhemmin tehdä sen yksityiskohtaisesti tai teettää koko suunnitelma jollakin asiantuntijalla. Voit myös käyttää alla olevaa pelastussuunnitelmaa muistilistanasi investoinnin toteutusvaiheessa. Tutustu turvallisuusohjeisiin, joista selviää yksityiskohtaisemmin maatilalle vaadittavat säädökset: FK/ Finanssialan keskusliitto: Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. MAATILAN PELASTUSSUUNNITELMA 1. Palon varhainen havaitseminen a. Mitä menettelytapoja ja välineitä tilalla on nyt käytössä tulipalon varhaiseksi havaitsemiseksi tuotantorakennuksissa? b. Millä toimenpiteillä palon varhaista havaitsemista voidaan parantaa? 2. Alkusammutus a. Tee / liitä pohjapiirros tuotantorakennuksesta, josta ilmenee alkusammutuskaluston ja vesipisteiden sijainti sekä poistumistiet (erilliselle liitteelle) b. Miten toteutetaan alkusammuttimien testaus, tarkastusten dokumentointi ja sijaintipaikan merkintä

71 71 c. Miten tehdään alkusammuttimien käytön harjoittelu? 3. Eläinten pelastaminen a. Mitä eläinten irrottamiseen käytettäviä välineitä on ja missä niitä säilytetään? b. Miten eläinten vapauttaminen ja ulosajo toteutetaan mahdollisimman nopeasti? c. Miten eläimiä käsitellään ulosajon jälkeen? 4. Muut ennakoitavat tilanteet. Onko jokainen tilalla asuva tai työskentelevä tietoinen seuraavista asioista? a. Onko tilalla ensiaputarvikkeita ja onko niiden sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? b. Onko päävirtakytkimen, sulaketaulun ja veden katkaisun sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? c. Mitä tehdään, jos tulipalo syttyy?

72 72 d. Mitä tehdään, jos sähköntulo loppuu? e. Mitä tehdään, jos vedentulo loppuu? f. Mitä tehdään, jos lämmitysjärjestelmässä on häiriöitä? g. Mitä tehdään, jos ruokinta- tai ilmastointiautomatiikassa on häiriöitä? h. Mitä tehdään, jos ilmenee jokin muu häiriö? Esimerkiksi maatilalla havaitaan öljyvuoto. Lähde: Maatilojen palontorjuntaturvaohje 2007: Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. Muuta hyödyllistä materiaalia: Tapiolalta Maatilan riskienhallinnan työkirja ja Maatilojen vahingontorjuntaopas Myös Lähivakuutuksen tai muiden vakuutusyhtiöiden sivuilta voit löytää hyödyllistä materiaalia. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

73 Työturvallisuus ja ergonomia Maatalous kuuluu riskialttiimpiin ammatteihin. Tapaturmista sattuu noin puolet karjanhoitotyössä. Yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia ovat työympäristö, eläimet, raskaat nostot ja huono työasento. Liukastumiset, kompastumiset, kaatumiset, eläimen puskemat, potkut ja polkemat ovat yleisimpiä vahinkoja, jotka tapahtuvat karjanhoitotöissä. Tapaturmien lisäksi karjanhoitotöissä voi altistua ammattitauteihin, kuten erilaisiin hengitystiesairauksiin ja ihottumiin. Alla on lueteltuna erilaisia vahingon- tai sairauksien aiheuttajia. Pohdi samalla, mitkä asiat liittyvät tulevaan tuotantoosi, miten voit ehkäistä tapaturmia ja sairauksien puhkeamista ja miten voit huomioida seikat investointisi suunnitteluvaiheessa. 1. Biologiset tekijät (homeet, virukset, bakteerit, varastopunkit, tarttuvat taudit) 2. Kemialliset tekijät (Pölyt, eläinten epiteeli, kaasumaiset epäpuhtaudet, rehujen säilöntäaineet, kasvinsuojeluaineet, öljyt, metallit, pesu- ja desinfektioaineet) 3. Fysikaaliset tekijät (melu, tärinä, sopimaton valaistus, epämukavat lämpöolot, veto, ultraviolettisäteily) 4. Fyysiset kuormitustekijät (raskaiden taakkojen nosto, siirto tai kannattelu, toistuvat yksipuoliset työasennot tai -liikkeet, puutteet työympäristön ja työvälineiden ergonomiassa)

74 74 5. Henkiset kuormitustekijät (stressin kokeminen, psyykkiset oireet, terveys ja työkyky, terveyskäyttäytyminen, työ ja -elämäntilanne, asennetekijät, perhetilanne, suhtautuminen EU:iin) 6. Tapaturmavaarat (kotieläintuotannon töissä suurin osa, rakennustyöt, metsätyöt, koneiden huolto ja korjaus) Muista henkilönsuojaus (pölysuojaimet, käsineet, silmäsuojaimet jne.)! Lypsy toistuu päivästä toiseen kahtena kertana saman vuorokauden aikana ja lypsytilanteessa altistuu helposti erilaisille vammoille ja vahingoille. Millaiseksi suunnittelet mahdollisimman ergonomisen lypsyympäristösi (esim. lypsyasema, jossa voi lypsää kahdelta eri puolelta lehmää: ergonominen työasento ja sama liike toistuu molemmille puolille vartaloa) Lattia aiheuttaa liukastumisia ja sitä kautta tapaturmia. Miten voisit ehkäistä liukastumisia? (lattioiden materiaali ) Miten saat järjestettyä lannanpoiston ja muun (päivittäisen) puhdistustyön mahdollisimman ergonomiseksi?

75 75 Miten saat navettailman pysymään sellaisena, että se ei sisällä haitallisia kaasuja? Miten huolehdit navetan ja lypsytilojen riittävästä valaistuksesta? (Pimeässä työskenteleminen nimittäin lisää riskiä.) Miten järjestät ruokinnan ja rehujen käsittelyn mahdollisimman turvalliseksi ja ergonomiseksi? Yrittäjänä sinä olet yrityksesi tärkein voimavara. Miten tulet huolehtimaan omasta jaksamisestasi? (harrastukset, lomat, työterveyshuolto, oma työhyvinvointiohjelma jne.) Myös maatalousyrittäjä voi hakeutua työterveyshuollon piiriin. Sieltä kautta saa erilaisia palveluja. Työterveyshuolto järjestää työoloselvitykset (tilakäynnit, joissa arvioidaan työn kuormittavuutta, tapaturmia ja altisteita), antaa ohjeita ja neuvoo, tekee yrittäjälle terveystarkastuksen, mahdollistaa yleislääkäritasoisiin sairaanhoitopalveluihin, jonka kautta voi tarvittaessa päästä myös kuntoremonttiin. Lisätietoja löydät Melan sivustoilta. Kuulutko jo työterveyshuollon piiriin? Aiotko liittyvä työterveyshuoltoon? Nyt kannattaa ainakin harkita! Opi tunnistamaan stressi ja masennus ja pyydä apua tarpeen vaatiessa. Voit tehdä stressitestin Melan sivustoilla: Työstressikysely. Lähteet ja lisätietoja: Mela vakuuttavaa hyvinvointia: Työturvallisuus Terveenä työssä

76 Laatu Hyvinvoiva nauta on onnistuneen maidon- ja naudanlihantuotannon perusta. Siihen liittyy olennaisesti laadukkaat rehut, asianmukaiset olosuhteet, hygienia ja asiantunteva hoito. Kun kaikki hyvät asiat ovat kohdallaan, syntyy tuotteena turvallinen ja hygieeninen elintarvike, joka säilyy hyvin ja on hyvää sekä terveellistä ravintoa ihmisille. Näin ollen kulutus nousee, mikä on tietysti tuottajille tärkeä asia. Hyvälaatuisesta lihasta maksetaan tuottajalle enemmän kuin huonolaatuisesta lihasta. Teurashylkäykset ovat kallis asia tuottajalle, samoin myös eläinten sairastaminen. Myös eettisesti ajatellen hyvinvoiva nauta on tärkeä asia tuotantoympyrässä. Miten aiot saada ylläpidettyä hyvän laadun jokaisessa tuotantoprosessin vaiheessa? Miten voit perustella kuluttajille, että tilallasi tuotetaan laadukasta, turvallista maitoa/ lihaa? Mitkä eettiset seikat ovat Sinulle tärkeitä tuottaessa maitoa/ naudanlihaa? (luomustatus, eläinten hyvinvointi jne.)

77 77 Elintarvikelain mukaan elintarvikkeet tulee voida jäljittää koko elintarvikeketjussa. Miten huolehdin omalla tilalla tuotteiden jäljitettävyydestä eli siitä, että tiedän kaikkien tuotteideni alkuperän? (muistiinpanot, kuitit jne.) Millaista maitoa/ lihaa aiot tuottaa tilallasi (laatu)? Miten tulet huolehtimaan hygieniasta? (lanta- ja rehureitit erillään, linnut ja jyrsijät pois tuotantotiloista, puhtaus, pesu jne.) Miten tulet huolehtimaan rehujen turvallisuudesta/ hygieniasta pellosta ruokintapöydälle? (oikeat korjuumenetelmät, ei multaa tai haittaesineitä rehuihin jne.) Mikä on pellosta pöytään -prosessisi motto?

78 78 8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA 8.1 Maaseutuyrityksen johtaminen Yhteiskuntamme on muuttunut todella paljon. Ennen vanhaan melkein jokaisessa talossa oli karjaa (jokunen lammas, sika, lehmä ja kanoja), joista saatiin maitoa, lihaa, villaa ja munia. Pelloilta hankittiin eläimille ja ihmisille ravintoa. Lähes kaikessa oltiin omavaraisia. Nykyään maatilat ovat yrityksiä, joissa tuotetaan elintarvikkeita muillekin kuin vain omiksi tarpeiksi. Yritys pyrkii tuottamaan voittoa ja tarkoituksena on tienata rahaa, jolla voidaan ostaa ruokaa, pitää yllä elintasoa ja ostaa erilaisia hyödykkeitä perheen tarpeiksi. Monella tilalla on myös palkattua työvoimaa. Nykypäivän kilpailuyhteiskunnassa maatilayrityksessä tarvitaan yhä enemmän johtamistaitoja. Mitä suurempi investointi on, sitä enemmän tarvitaan osaamista eli taitoa osata päivittäistä, kasvukauden, tulevan vuoden, tulevaisuuden kehityksen ja koko tilan elinkaaren suunnittelua. Johtaminen on siis kokonaisuuksien hallintaa, lähtien päivittäisistä rutiineista aina pitkän aikajänteen suunnitteluun asti. Menestyminen lähtee yrittäjästä itsestään. Aloita pohtimalla, mitkä ovat yritystoimintasi motiivit (tavoitteellisuus, omaehtoisuus, arvot, miten koet yrittäjyyden, talousnäkökulma, elämäntapa, työ ja harrastus samassa jne.). Yrittäjä on itsensä johtaja, mutta palkallista työvoimaa ollessa hän on myös henkilöstön johtaja. Pohdi, millaiset johtajataidot Sinulla on. Investointi aiheuttaa usein stressiä ja näin ollen edellyttää paineensieto- ja hallintakykyä. Mieti, pystytkö työskentelemään paineen alaisena (rahoitus, paljon työtä jne.)?

79 79 Menestyminen vaatii osaamista. Minkälainen ammattitaito Sinulla on? Tarvitsetko mahdollisesti investoinnin myötä lisäkoulutusta? Miten olet tähän mennessä hankkinut osaamisesi? (ammattilehdet ja -kirjallisuus, tutkinto, kurssit jne.) Onko Sinulla johtamistaitoja ja hallitsetko taloushallinnon? Tee itsellesi ammattitaidon/ osaamisen kehittämissuunnitelma. Mieti, mitä koulutusta, kursseja, tietoa, taitoja tulet tarvitsemaan, missä vaiheessa ja miten (esim. jalostus, tutkinto, luomukurssi, taloushallinnon kurssi jne). Kehittäminen/ kehittymisen tulee olla jatkuvaa. Aina oppii jotain uutta. Kehittämisen prosessikaavio, joka etenee vaiheittain.

80 80 Missio Visionäärinen Strateginen Operatiivinen Yllä oleva pyramidi kuvaa johtamista eri aikajänteillä. Pyramidin huipussa meillä on missio, joka kuvaa päivittäistä tehtäväämme, esimerkiksi maidon tuotantoa. Missiota tekemällä saavutamme luomamme vision eli tulevaisuuden kuvan. Johtamista on kolmen tasoista eli operatiivista, strategista ja visionääristä. Operatiivinen johtaminen on pyramidin jalusta, joka sisältää jokapäiväisen liiketoiminnan, kuten tuotantoprosessien ohjauksen, myynnin ja markkinoinnin, henkilöstön johtamisen, rahoituksen, taloushallinnon ja operatiivisen laskennan sekä suhteiden hoidon sidosryhmiin. Pohdi, miten tulet hoitamaan operatiivisen johtamisen yrityksessäsi. Strateginen johtaminen on keskipitkän aikajänteen eli 3 5 vuoden suunnittelua, johon sisältyy toiminnan arviointi ja uudelleensuuntaaminen, strateginen toimeenpano, strategian muotoilu, tavoitteiden asettaminen sekä liikeidean muotoilu. Pohdi, miten tulet hoitamaan strategisen johtamisen yrityksessäsi.

81 81 Visionäärinen johtaminen on pitkällä aikajänteen suunnittelua, joka pitää sisällään vision, tulevaisuuden kuvat ja skenaariot. Visionäärinen suunnittelu tähtää noin 10 vuoden päähän tai se on oikeastaan yrityksen koko elinkaaren suunnittelua. Pohdi, miten tulet hoitamaan visionäärisen johtamisen yrityksessäsi. Johtamis- ja suunnittelutyöllä on siis yhä suurempi merkitys. Täytyy tietää, missä mennään eli tilannetta on seurattava kaiken aikaa. Pohdi, miten itse aiot organisoida seurannan ja arvioinnin ja miten aiot pysyä menestyvänä yrityksenä/ ensin saavuttaa menestyvän yrityksen. Tuotantopanosten (lannoitteiden, rehujen ym. ostojen) hintojen kilpailuttamisella on yhteys yrityksen kannattavuuteen ja menestymiseen. Pohdi, miten ja kuinka usein aiot hoitaa kilpailuttamisen. Laatua ei saa kuitenkaan unohtaa.

82 82 Miten muuten aiot säästää tuotantopanosten hankinnassa? Ainakin lannoitteiden ja kalkin hinnoittelua on porrastettu, joten ostohetken ajoituksella voi tehdä suuria säästöjä. Myös yhteisostot kannattavat. Pohdi seuraavaksi, ketkä ovat Sinun tärkeimmät sidosryhmäsi eli mitkä ovat sellaisia organisaatioita tai muita vastaavia, joita välttämättä tarvitset yrityksesi toiminnassa (pankki, urakoitsija, rahoittaja jne.). Maatilayritykseni Kilpailijoiden ja heidän vahvuutensa tunteminen on tärkeää. Pohdi, mitkä ovat tärkeimmät kilpailijasi ja mitkä ovat heidän vahvuutensa? On myös tärkeää tietää, missä Sinä olet parempi kuin kilpailijasi, joten pohdi asiaa tästä näkökulmasta. Lähde: Maatilayrityksen menestystekijät. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell: 2008.

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

6.1 Ympäristön huomioon ottaminen

6.1 Ympäristön huomioon ottaminen 52 6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS 6.1 Ympäristön huomioon ottaminen Nykypäivänä kotieläintuotannossa, kuten monella muullakin alueella, painotetaan yhä enemmän ympäristön merkitystä ja suojelua sekä kestävää

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Johtamisen työkirja - käyttövinkkejä

Johtamisen työkirja - käyttövinkkejä Johtamisen työkirja - käyttövinkkejä MaitoManagement 2020 Työkalu tilan toiminnan kehittämisessä. Liisa Koskela ProAgria Keski-Pohjanmaa Maitotilan johtamisen työkalut Nykytila: Mitä Miksi Miten Milloin

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

- Lampaille lammasverkko 3 /m

- Lampaille lammasverkko 3 /m 6 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä Traktorityö kuljettajineen 41 /h Ihmistyö 16 /h

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT Tampere 30.9.2014 Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE Maatilainvestointien rahoitus 2015-2020 Investointituella tavoitellaan: Alkutuotannon säilyttämistä

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Sisältö: Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Mitä ymp.erityistukisopimuksia ja ei-tuotann.inv.tukia viljelijät ja ry:t voi hakea Kainuussa? Ympäristötuen

Lisätiedot

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

TYÖKANSIO INVESTOIVILLE LYPSY- JA LIHAKARJATILOILLE

TYÖKANSIO INVESTOIVILLE LYPSY- JA LIHAKARJATILOILLE TYÖKANSIO INVESTOIVILLE LYPSY- JA LIHAKARJATILOILLE Anne-Mari Näsi Opinnäytetyö huhtikuu 2010 Luonnonvaraininstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä 19.4.2010 Tekijä NÄSI, Anne-Mari

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma 32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot