Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin"

Transkriptio

1 Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin Anne-Mari Näsi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MAATILANI TÄNÄÄN Perustietoja tilasta Eläimet ja tuotanto Kasvituotanto Rakennukset Koneet ja kalusto TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN Tavoitteiden asettelu Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta Miten investointi rahoitetaan? Alustavan suunnitelman puntarointi Alustava riskien tarkastelu RAKENNUSSUUNNITTELU Investointiprosessi kaaviomuodossa Oma investointiprosessikaavio Rakennuspiirustukset TEKNIIKKA Tekniset ratkaisut YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS Ympäristön huomioon ottaminen Ilmastonmuutos Ympäristölupa TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN Ruokinnan suunnittelu Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi Pelastussuunnitelma Työturvallisuus ja ergonomia Laatu... 76

3 3 8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA Maaseutuyrityksen johtaminen Yhtiömuoto investoinnin jälkeen Riskien kartoitus ja hallinta Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat Yritystoiminnan kehittäminen Rahoitus ja investointituet Kilpailuttaminen Muistilista investoijan tueksi LOPUKSI LÄHTEET JA HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA SEKÄ LINKKEJÄ INVESTOINTISUUNNITTELUN TUEKSI.. 109

4 4 1 JOHDANTO Yhteiskunnassamme on tapahtunut vuosien varrella suuria rakenteellisia muutoksia. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt romahdusmaisesti ja tilojen keskimääräinen eläinyksikkö- ja peltohehtaarimäärä on kasvanut. Pieniä tiloja tulee olemaan yhä vähemmän ja suurempien tilojen määrä on kasvussa. Yksikkökustannukset ovat korkealla, joten usein ainoaksi kannattavuuden parantamiskeinoksi jää tuotannon laajentaminen, jossa suurtuotannon edut saadaan hyödynnettyä. Investoinnit ovat kalliita, mutta kuitenkin, yleensä investoinnin jälkeen tilojen toiminta on aikaisempaa kannattavampaa liiketoimintaa, yrittäjien työolosuhteita on saatu parannettua, eläinten hyvinvointitaso on kohonnut ja yrittäjät itse ovat tyytyväisiä investointiinsa. Investoinnin myötä voi poikia myös uusia työpaikkoja. Maataloudesta tulee leipä kansalle, joten siitä tulee pitää kiinni myös Suomen maassa. Omavaraisuus on aina etu myös kriisitilanteissa. Työkansio nauta- ja lihatilan investointiprosessiin on tarkoitettu nimenomaan Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushankkeen tarjoaman tukitiimitoiminnan tueksi. Työkalun tarkoituksena on herättää ajatuksia tukitiimin palavereita varten ja ohjata yrittäjää investointiprosessissaan. Palaveriin saavuttuaan investointia suunnittelevan yrittäjän ajatuksissa tulisi olla kysymyksiä asiantuntijoille eli jonkinlainen kuva omista tarpeista sekä visio toiminnalleen. Investointi voi olla yhtä hyvin pieni tai suuri, täysin uusi tuotantorakennus, laajennus tai vanhan peruskorjaus. Olipa investointi mikä hyvänsä, lähtökohtana on saada entistä tuottavampi, tehokkaampi ja kannattavampi tuotanto, joka tuo yrittäjälle enemmän tuloa ja johon tarvitaan vähemmän työpanosta. Aloita suunnittelu pohtimalla tilasi nykytilannetta ja keräämällä tiedot työkansion kappaleeseen 2. Kysymysten ohessa ja välissä on vinkkejä vastauksiin sekä informaatiota kysymysten aiheisiin liittyen. Kappaleessa 3 pohditaan alustavasti uutta toimintaa, asetetaan tavoitteita ja tehdään piirustusluonnoksia. Kappaleet 2 ja 3 ovat johdantoa suunnitteluun ja niiden tarkoituksena on antaa vain alustavaa purtavaa investointiprosessin suunnittelulle. Kappaleessa 4 perehdytään tarkemmin suunnitteluun ja sen eri vaiheisiin. Kappaleessa 5 mietitään teknisiä ratkaisuja. Kappaleessa 6 syvennytään ympäristöasioihin sekä kestävään kehitykseen. Kappaleessa 7 pohditaan tuotanto-olosuhteita sekä laatuasioita. Kappaleessa 8 käsitellään rahoitus- ja tukiasioita. Kappaleessa 9 mietitään, miten tulevaisuus tulee ottaa huomioon investointia tehdessä, ja sieltä löytyvät myös lähteet ja lisäkirjallisuutta sekä linkkejä. Työkansio on hyvä alkaa työstämään kappaleista 2 3, mutta niiden ohella kannattaa käyttää kappaleita 4 9, joista saa vinkkejä suunnitteluun ja tavoitteiden asetteluun. Työkansion väliin liitetään investoinnin tarpeelliset asiakirjat kuten piirustukset, ympäristölupa ja muut tarpeelliset lomakkeet. Toivottavasti Työkansiosta on hyötyä tilan investointiprosessin läpiviennissä ja se antaa sopivasti pohdittavaa prosessin eri vaiheisiin. Apuna työkansion tekemisessä on käytetty eri nettilähteitä ja kirjoja, joiden tiedot löytyvät tästä kansiosta. Muutamia vinkkejä on otettu vuodelta 1999 olevasta Maaseutukeskusten liiton julkaisemasta Investointeja harkitsevan maitotilan työkirjan toisesta painoksesta. Tähän työkansioon kuuluu liitteeksi Excel-laskentataulukkopohja, jossa on valmiita taulukoita laskelmien helpottamiseksi. Mukavia suunnitteluhetkiä ja aikanaan myös toimivia investointeja! Kivijärvellä helmikuussa 2010 Anne-Mari Näsi

5 5 2 MAATILANI TÄNÄÄN Tämän kappaleen avulla on tarkoituksena koota lähtötietoja omasta tilasta ja sen toiminnasta sekä herätellä ajatuksiin joitain tavoitteita tukitiimipalaveria tai muuta suunnittelua varten. Tietojen keruu ja asioiden etukäteispohdinta helpottaa asiantuntijoiden kanssa käytyjen palavereiden etenemistä. Myöhemmissä kappaleissa perehdytään tarkemmin rakentamisprosessiin ja sen suunnitteluun. Tietoja voi kerätä tuotosseurannasta ja erilaisista muista muistiinpanoista kuten esimerkiksi viljelymuistiinpanoista. Maatilan kehittäminen on jatkuva prosessi, jota voidaan kuvata alla olevalla tutulla prosessikaaviolla. Myös investointiprosessi voidaan kuvata samalla kaaviolla. Aluksi suunnitellaan huolellisesti. Sen jälkeen toteutetaan investointi, jonka jälkeen tehdään arviointi siitä, miten investointi on onnistunut. Investoinnissa toki pyritään siihen, että suunnittelu onnistuu niin hyvin, että tuotanto toimii hyvin. Analysointi on kuitenkin tärkeää ja mahdollisista virheistä kannattaa ottaa opikseen tulevia investointeja varten. Investointiprosessin sisällä olevia toimintoja voidaan kehittää. Tehdään suunnitelmia, lasketaan niiden kannattavuutta ja tehdään parannuksia. Muista olla innovatiivinen, ennakkoluuloton ja valmis kokeilemaan uutta. Avaa silmäsi uusille näkökulmille ja kuuntele nöyrästi vinkkejä jo investoineilta yrittäjiltä. PARANNA SUUNNITTELE MITTAA TOTEUTA Kehittämisen prosessikaavio. (Lähde: LAAJENTAVIEN TILOJEN HAASTEET. Tieto tuottamaan 104. ProAgria Keskusten Liitto. Gummerus: 2003.)

6 6 2.1 Perustietoja tilasta Tilan nimi: Sijainti (tukialue, viljelyvyöhyke, erityispiirteet, esim. vesistöt, harjut jne.) Millainen tilusrakenne on? (Miten kaukana pellot sijaitsevat tilan talouskeskuksesta ja millä etäisyydellä pellot ovat toisiinsa nähden, esim. keskimäärin, keskimääräinen peltokoko?) Pohdi, miten tilusrakenne vaikuttaa toimintaasi? (Onko pitkiä etäisyyksiä, ovatko pellot liian kaukana talouskeskuksesta, hankaloittaako nykyinen tilusrakenne liikaa toimintaa?) Pohdi, olisiko olemassa joitain keinoja tilusrakenteen parantamiseksi. (Peltojen yhdistäminen, peltojen vaihtaminen toisen tilan kanssa jne.)

7 7 Päätuotantosuunta Muut tuotantosuunnat/ toimialat (esim. maatilamatkailu, luokittele ne tärkeysjärjestyksessä, esim. liikevaihdon mukaan) Pohdi, sopisiko tilallesi/ yritystoimintaasi jokin uusi tuotantosuunta tai sivuelinkeino. (esim. uusiokäyttöä vanhalle navetalle, maatilamatkailua tms.) Miksi on valittu kyseinen päätuotantosuunta? (Tilan lähtökohdat, oma ammattitaito, mielenkiinto, resurssit, esim. koska isännällä/ emällä on osaamista ko. tuotannon pyörittämiseen jne.)

8 8 Lyhyt kuvaus nykyisestä tuotannosta (Mitä, miksi, miten, millä imagolla? Kts. myös seuraava taulukko.) Nykyistä tuotantoa voi pohtia myös liikeidean muodossa. Liikeidea Mitä? (tuotteet, palvelut) Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuotetaan/ myydään) Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan) Millä imagolla? (Millaista mielikuvaa annat asiakkaillesi toiminnastasi, esim. panostetaanko laatuun?)

9 9 Miten tuotteiden markkinoinnista on huolehdittu? (Kuka, miten, millä tapaa, onko onnistuttu, olisiko kehittämistarpeita...?) Nykypäivän yritysmaailmassa laatu on paljon puhuttu sana. Riskit elintarviketuotannossa ovat tuoneet lisävaatimuksia myös alkutuotannossa toimiville yrityksille, siis myös maatiloille. Elintarviketurvallisuus ja tuotteiden laatu ovat kysyttyjä seikkoja ja niitä kannattaa kehittää. Moni nykyajan vaatimus voi tuntua turhauttavalta, mutta kun ajattelee, miten ikäviä tapauksia ovat salmonella-bakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset ja miten paljon elintarviketeollisuudessa tapahtuu häiriöitä, eivät viranomaisten toimet tunnukaan nipottamiselta. Kuluttaja haluaa ostaa terveellistä, laadukasta ja puhdasta ravintoa. Sitä myös tuottaja haluaa myydä, joten tuotantoketjun laatu kannattaa varmistaa. Laatu voi olla tulevaisuudessa yhä kysytympi asia, joten sen kehittämiseen kannattaa varautua ajoissa. Toiseksi, esimerkkinä edellä mainittu Salmonellabakteeri, voi tuotannossa riehuessaan aiheuttaa suuria tappioita tuottajalle. Onko tilalla panostettu laadunkehittämiseen? Jos on, niin miten? (Onko tilalle laadittu laatujärjestelmä, onko ajantasainen omavalvontakuvaus, kuuluvatko eläimet terveydenhuoltosopimuksen piiriin, onko muita laadun kehittämistoimenpiteitä?) Omavalvontakuvaus on osa laatuasiakirjaa. Laatuasiakirja on hyvä opas myös tilan työntekijöille ja lomittajille. Sieltä löytyvät toiminta-ohjeet erilaisiin tilanteisiin.

10 10 Kuuluuko tila tuotosseurantaan? Jos, niin mihin? (kasvi, maito, liha) Jos kuuluu, niin onko siitä tilalle jotain hyötyä, mitä? (esim. hyvät raportit suunnittelua varten) Jos ei kuulu, niin miksi ei? (Esim. se on liian kallis ja aikaa vievä järjestelmä. Tässä vaiheessa kuitenkin kannattaisi miettiä uudelleen tuotosseurantaan liittymistä, sillä sen kautta voisi saada monia eväitä tilan kehittämiseen.) Mitä riskejä nykyiseen tuotantoon voi liittyä? (esim. toiminnallisia, teknologisia, työntekijöihin liittyviä, rakennuksiin liittyviä ) Kuinka paljon tilalla on hallussaan metsää? hehtaaria. Minkälaisia tilan metsät ovat? (Onko tehty metsäsuunnitelma, mikä on kehitysluokkajakauma, onko käyttöpuuta, käytetäänkö polttopuuta, onko aikomuksia myydä metsää jne?)

11 11 Isännän/ emännän/ oman perheen voimavarat Ammatillinen koulutus Ammatillinen työkokemus Onko tilalle tiedossa jatkajaa? Oma jaksaminen työnteossa (Tuntuuko työ mielekkäältä, käytetäänkö hyödyksi tarjolla olevat lomapäivät, onko harrastuksia, onko olemassa työvaiheita, jotka voisi korvata koneilla? Tutustu Melan sivustoihin: Työturvallisuus. Sieltä löytyy tietoa mm. työterveyshuollosta ja työhyvinvoinnista. Voit myös tehdä stressitestin. Mieti asioita omasta näkökulmastasi rehellisesti.) Työvoima (Työtuntimääriä kannattaa verrata muiden tilojen lukuihin. Varsinkin oman työn osuus nousee helposti turhan korkeaksi. Voit hakea vertailulukuja Taloustohtori-palvelusta. Sieltä löydät myös muita kannattavuuteen liittyviä vertailulukuja. Luvut on kerätty kannattavuuskirjanpidoilta ja ne on muutettu painokertoimen avulla vastaamaan Suomen tilojen kannattavuutta keskimäärin. Valitse omaasi vastaava tilatyyppi ja tilakoko vertailun kohteeksi. Taloustohtori : Työtuntien määrää voit laskea seuraavien taulukoiden avulla.) Isäntä Emäntä Työntekijät Lomittaja (Lapset) Tuntia/ vuosi Lisätietoja Yhteensä

12 12 Jotta voisit suunnitella uutta tuotantoa ja vertailla työmenekkejä, sinun on tiedettävä, kuinka paljon aikaa kuluu nykyisen tuotannon pyörittämiseen. Älä käytä laskennallisia lukuja vaan todellisia aikoja. Voit vaikka pitää työnteon lomassa kirjaa työajasta. Ota huomioon myös kirjanpitoon ja yrityksen johtamiseen liittyvä työaika. Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle Lehmä Nuorkarja Lihanauta Emolehmä Eläimiä, kpl Tuntia/ vuosi/ eläin Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työmenekkilaskelma kasvituotannolle Säilörehu Laidun Heinä Ohra Kaura Ha H/ ha Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville Johtaminen Kunnossapito Metsätalous Sivuelinkeinot H/ vk H/ kk Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä

13 13 SWOT-ANALYYSI NYKYISESTÄ TUOTANNOSTA SWOT-analyysi on hyvä ja helppo tapa analysoida tilan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuudet ja heikkoudet käsittelevät etupäässä yrityksen toiminnan sisäisiä tekijöitä ja mahdollisuudet ja uhkat taas ulkopuolelta kohdistuvia tekijöitä. Tässä vaiheessa kannattaa vaikka luettelomaisesti pohtia plus- ja miinustekijöitä, jotka vaikuttavat olennaisesti myös mahdolliseen uuteen tuotantoon. Esim. vahvuuksia voi olla vankka osaaminen lypsykarjataloudessa ja heikkouksia pitkät matkat peltojen välillä. Tässä vaiheessa keskitytään kuitenkin nykyiseen tuotantoon, sillä myöhemmin analysoimme SWOT-analyysin avulla myös suunniteltua tuotantoa. Tämä on taustaa suunnittelulle. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat

14 Eläimet ja tuotanto Tässä osioissa pohditaan eläintuotantoa ja sen kapasiteettia sekä eläintuotannon tunnuslukuja. Samalla voidaan miettiä, onko eläimiä tuotannon kapasiteettiin eli maksimipaikkoihin nähden vähemmän vai enemmän (sarake 4). Parasta olisi, että kapasiteetti olisi kokonaan käytössä mutta ei kuitenkaan ylittyisi. Eläimet Eläinyksikkökerroin ympäristötuen mukaan Määrä keskimäärin, kpl Eläinyksiköitä yhteensä Kapasiteetti (kuinka monta eläinpaikkaa on, kpl) Paikkoja käyttämättä (-), eläimiä enemmän (+) Lehmiä Hiehoja Vasikoita Sonneja Emolehmiä Yhteensä Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat: Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1 6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6 Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15

15 15 Kotieläintuotannon tunnuslukuja Seuraavaan taulukkoon on hyvä koota nykyisen tuotannon tunnuslukuja. Pohdintaan kannattaa kirjoittaa asiaan liittyviä erityispiirteitä. Samalla on hyvä analysoida lukuja, esimerkiksi, miksi lehmää kohden oleva maitotuotos on kovin alhainen. Pohdinta auttaa myöhemmin uuden tuotannon tavoitteiden asettamisessa. Mitä enemmän saadaan maito- ja/ tai lihakiloja aikaiseksi, sitä kannattavampaa tuotanto on. Tosin pitää muistaa, että tuotostasojen kohotessa saattaa myös eläinlääkärikulut kasvaa. Täytyisi löytää optimitilanne eli ihannetila, jossa eläimet tuottavat mahdollisimman paljon ilman, että niiden terveys ja hyvinvointi siitä kärsivät haitallisella tavalla eli kannattavuutta heikentäen. Terve karja on myös eettisestä näkökulmasta tärkeä asia. Kannattavuuteen vaikuttaa myös olennaisesti tuotantopanosten käyttö. Mitä pienemmillä tuotantopanoksilla ja mitä edullisemmin saadaan maito- ja lihakiloja tuotettua, sitä kannattavampaa tuotanto on. Panostamalla ruokinnansuunnitteluun, rehujen tuottamiseen ja tuotanto-olosuhteisiin, saadaan tuotostasoja nostettua. Omia tunnuslukuja kannattaa vertailla muiden tilojen tietoihin esimerkiksi Taloustohtorin kautta: Sieltä valitaan omaa tilaa ja eläinmäärä vastaava tilatyyppi ja tehdään vertailuja. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä) rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi) soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poistoikä vuosia poikimaväli päivää Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

16 Kasvituotanto Kasvintuotanto liittyy merkittävästi kotieläintuotantoon, koska kasvituotannosta tulee tilalle yleensä valtaosa rehuista. Kasvituotannon tuotteet muunnetaan kotieläintuotannon kautta maito- ja lihakiloiksi. Kun peltohehtaarilla saadaan tuotettua suurempi sato, kannattavuus paranee, koska yksikkökustannus ( / kg tai / ry) alenee kustannusten jakautuessa suuremmalle tuotetulle määrälle. Yleensä korkeatuottoisilla pelloilla on myös hyvä ravinteiden hyväksikäyttökyky, mikä taas vähentää ympäristöpäästöjä. Tosin oikein korkeista satotasoista puhuttaessa lisälannoituksen hyöty alenee ja tuotostaso ei kasvakaan samassa suhteessa. Puhutaan alenevan tuotoksen laista. Tavoitteet kannattaa asettaa tarpeeksi korkealle, kuitenkin realistisuudessa pysyen. Tässä kohdassa mietitään, millainen peltomäärä on käytettävissä, millaiset tuotosmäärät hehtaarilta saadaan ja minkälaisia tuotteet ovat laadultaan. On tärkeää pohtia nykytilannetta, jotta voi ymmärtää kehittämisen kohteet ja myöhemmin laskea realistisesti peltotarpeen. Myös kasvituotannossa voidaan käyttää vertailussa Taloustohtorin lukuarvoja. Samalla kannattaa myös pohtia, miten paljon peltoa tarvitaan lisää, jotta saadaan tarvittavat rehut hankittua. Vai ostetaanko rehut tai osa rehuista muualta? Yksi mahdollisuus on laajentaa kotieläintuotanto hyvin suureksi ja keskittyä ainoastaan siihen. Rehut ostettaisiin siinä tapauksessa ulkopuolelta. Tämä on hyvä siinä mielessä, että voidaan keskittyä perusteellisesti kotieläintuotantoon ja ostaa rehut sellaiselta, joka hallitsee rehujen kasvatuksen erinomaisesti. Jossain tapauksissa tämä on myös kannattavaa. Erikoistuminen yhteen asiaan tuo suurtuotannon etuja, mutta taas erikoistumisessa on omat haittansa. Siinä nimittäin ollaan yhden tuotantosuunnan varassa ja mitä tehdään, jos rehujen hankintaan tulee ongelmia. Nyt kannattaa pohtia sitä, millainen rehuntekostrategia omalle tilalle olisi hyvä ja millä tavoin itse haluaisi asian hoidettavan? Mihin on itse valmis? Pohdi myös, millaisista kuivikkeista tulee olemaan tarvetta. (Aiotko hyödyntää viljan olkea, vai ostaa turvetta, kutterinlastuja, vai laittaa hiekkapatjan, vai miten aiot hoitaa kuivituksen? Viljakasvien viljelyn yhteydessä voidaan saada kuiviketta hankittua edullisesti, mutta täytyy ottaa huomioon resurssit. Oljet pitää paalata ja toiset syksyt voivat olla niin märkiä, että olkia ei saada korjattua tarvittavaa määrää. Toisaalta turve on kallista ja ainakin sahanpuru voi sisältää haitallisia utaretulehdusbakteereja.)

17 17 Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu Ha Viljeltävä kasvi 10 esim. säilörehu kaura ohra vehnä ruis säilörehu laidun Yksikkö Mitattu sato Sadon laatu Sato yhteensä Syyt poikkeamaan ry D-arvo 69 D-arvo Korjuun viivästyminen konerikon takia Satotavoite Laatutavoite Tuotantokustannus, / kg Typpitase Fosforitase Millaiset pellot ovat kasvukunnoltaan (ph-arvo, ravinnetilanne, samalla voisi tarkastella maalajeja):

18 Rakennukset Alla olevaan taulukkoon tehdään luettelo olemassa olevista tuotantorakennuksista ja niiden kunnosta. Luettelo auttaa tulevassa rakennussuunnittelussa, kun mietitään, voidaanko olemassa olevia rakennuksia hyödyntää myös investoinnin jälkeen. Rakennus Valmistumisvuosi Kapasiteetti Kunto Kuvaus lannanpoisto-, lypsy- ja rehunjakolaitteista Lisätietoja rakennuksista

19 Koneet ja kalusto Kotieläintuotannon koneiden ja laitteiden osalta kannattaa koota oma koneluettelonsa, sillä sen avulla nähdään olemassa olevat laitteet, niiden kunto sekä kapasiteetti ja voidaan miettiä, mitä mahdollisia laitteita voitaisiin hyödyntää uudessa tuotannossa ja mitä laitteita tarvittaisiin lisää. Luetteloon tulee rehunjakolaitteet, lannanpoistolaitteet yms. Luetteloon ehkä kannattaa lisätä myös nimenomaan kotieläintuotantoon kohdistuvat ja välttämättömät traktorit. Kotieläintuotannon koneet ja laitteet Kone Kapasiteetti Kunto Hankintavuosi Ikä Nykyarvo Lisätietoja kotieläintuotannon koneista ja laitteista

20 20 Kasvituotannon koneet ja laitteet Myös kasvituotannon osalta on hyvä tehdä kone- ja laiteluettelo, jolloin on helpompi miettiä, mitä vaiheita kannattaisi tehdä itse ja mitä vaiheita mahdollisesti ulkoistaa. Näin voidaan löytää turhat koneet ja laitteet ja pohtia niille uutta käyttöä. Samalla voidaan tarkastella, kannattaisiko itse tarjota jollakin koneella urakointia. Tämä riippuu siitä, mikä oma osaaminen on tällä alueella, onko palvelun tuottamiseen aikaresursseja ja onko lähiseudulla tarvetta urakointipalveluun. Kone Kapasiteetti Kunto Hankintavuosi Ikä Nykyarvo Lisätietoja kasvituotannon koneista ja laitteista

21 21 Kaikkea ei välttämättä kannata tehdä itse, vaan jossain tilanteissa työn teettäminen urakoitsijalla voi olla kannattavaa. Koneiden ylläpitäminen on kallista ja jos niillä on vain vähän käyttöä, tulevat käyttökustannukset kalliiksi. Onko lähistöllä urakointipalveluja tarjoavia yrittäjiä? Jos on, niin millaisia, ja voisiko niistä löytyä omalle tilalle uusia mahdollisuuksia (esimerkiksi puinti, kylvö ja lannan levitys voivat olla sellaisia töitä, joissa kannattaa harkita urakoitsijan käyttöä)? Voisinko itse tarjota urakointipalveluja muille tiloille? (tarve, oma osaaminen, koneet ja laitteet, aikaresurssit) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

22 22 3 TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN 3.1 Tavoitteiden asettelu Tavoitteiden asettelussa kannattaa pohtia muun muassa seuraavia asioita: Voisinko saada kannattavuutta parannettua liha- tai maitokiloja lisäämällä? Kuinka suurta karjaa haluaisin hoitaa, kuinka suureen karjaan riittävät aikaresurssini, vai haluanko mahdollisesti palkata työvoimaa? Voinko hyödyntää vanhoja rakennuksia? Tarvitsenko laajentamiseen lisää peltoja? Jos tarvitsen, onko niitä saatavilla? Miten saan rahoituksen järjestettyä? (Onko tulorahoitusta, säästöjä, myytävää metsää, paljonko lainaa otetaan?) Aluksi yksinkertainen kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle ja joka on osa tavoitetta: Miksi haluan investoida? (tehokkuus, tuottavuus, enemmän vapaa-aikaa, kannattavuuden tai/ ja työolojen parantaminen, pakko ) Päätuotantosuunnan valinta Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Muu, mikä Mikä on yrityksesi tulevaisuuden visio? Visio tarkoittaa tulevaisuuden kuvaa yrityksestä eli pohdi, millaisena näet yrityksesi 10 vuoden kuluttua. Visio on tavallaan myös unelma. Yritys tavoittelee kohti visiotaan. Vision saavuttamiseksi määritellään tavoitteet, päämäärät ja suuntaviivat. INVESTOINTI VISIO NYKYTILA Investoinnin yksinkertainen kehityskaavio. Meillä on tiedossamme joku visio, jonka saavutamme investoinnin avulla.

23 23 Pohdi myös, mitkä ovat yritystoimintasi arvot. (Niitä voivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisyys, laadukkaiden tuotteiden tuottaminen, hyvä asiakaspalvelu jne.) Mitä sivuelinkeinoja haluaisit ottaa mukaan uuteen tuotantoon? Aiotko sinä/ aikooko perheesi työllistyä yksinomaan maatilalla, vai käykö joku/ jotkut ulkopuolella töissä? Asuuko tilalla lapsia, jotka voivat osallistua työntekoon? Onko tilalla lapsia, jotka myöhemmin voivat mahdollisesti jatkaa tilan pitämistä?

24 24 Perustelut valinnalle. Voit miettiä jälleen SWOT-analyysin tavoin valintasi kannattavuutta, järkevyyttä ja sopivuutta omalle tilalle. SWOT-analyysi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat

25 25 Eläinmäärä suunnitellussa tuotannossa Tavoitteet kannattaa harkita tarkkaan. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa vertailukohteeksi nykyisen tuotannon tunnusluvut. Jonkinlaista parannusta pitäisi saada aikaan. Aluksi pieni pohdinta siitä, kuinka paljon eläimiä uudessa tuotannossa investoinnin jälkeen olisi. Eläimet Lehmiä Eläinyksikkökerroin ympäristötuen mukaan Määrä keskimäärin, kpl Eläinyksiköitä yhteensä Kapasiteetti (kuinka monta eläinpaikkaa on, kpl) Paikkoja käyttämättä (-), eläimiä enemmän (+) Hiehoja Vasikoita Sonneja Emolehmiä Yhteensä Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat: Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1 6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6 Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15

26 26 Kotieläintuotannon tunnuslukutavoitteet suunniteltuun tuotantoon Pohdi tarkasti, millaiset tavoitteet haluat asettaa. Tavoitteiden tulee olla sellaiset, jotka pystyt toteuttamaan. Toivottavasti tavoitteet ovat silti nykyisen tuotannon tunnuslukuja paremmat. Tai mikäli nykyisen tuotannon tunnusluvut ovat todella hyvät, eikä tavoitetta kannata nosta, tavoitteena voi olla pysyminen samalla tasolla. Sekin on haastavaa, kun siirrytään pienestä parsinavetasta suureen pihattoon, jossa lehmiä ei voida kohdella niin yksilöllisesti kuin aikaisemmin. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä) rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi) soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poistoikä vuosia poikimaväli päivää Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

27 27 Rehujen tarve On tärkeää selvittää, miten paljon rehuja tullaan tarvitsemaan, kuinka paljon niitä pystytään itse kasvattamaan, mitä rehuja täytyy ostaa ja kuinka paljon peltoalaa tarvitaan. Tässä kappaleessa lasketaan rehujen tarvetta ja sitä kautta myös peltohehtaarien tarvetta. Rehujen tarvittavaa määrää voi laskea tarkastelemalla nykyisen tuotannon rehunkulutusta ja suhteuttamalla se uuteen tuotantoon. Mikäli tilalla on tehty ruokinnan suunnittelua, saadaan suoraan suunnitteluohjelmasta tai muista muistiinpanoista tietoa laskelmia varten. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että jos eläinten tuotosta aiotaan nostaa, se myös vaikuttaa ruokintaan ja rehumääriin. Apua laskelmaasi saat oppaasta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006: (Keväällä 2010 päivitetään rehutaulukot. Lisätietoja: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot. ) Alle olevaan taulukkoon voit laskea rehuyksikkötarpeen karjallesi. Eläinryhmä Lypsylehmä Hieho Vasikka Lihasonni REHUYKSIKKÖTARVE ry/ pv/ eläin Eläimiä yhteensä Yhteensä ry/ pv Yhteensä ry/ vuosi Yhteensä Seuraavaan taulukkoon voit laskea, miten paljon rehuyksiköitä saadaan eri kasveista ja peltohehtaareilta. Kauraa ry/ ha Ohraa ry/ ha Säilörehua ry/ ha Laidunta ry/ ha Kauraa ha TUOTETTUJA REHUYKSIKÖITÄ Ohraa ha Säilörehua ha Laidunta ha Kauraa ry Ohraa ry Säilörehua ry Laidunta ry Yhteensä ry

28 28 Pohdi, miltä laskelmasi näyttää. Riittääkö suunnittelemasi peltoala, vai tarvitaanko lisäpeltoa? Pohdi, pystytkö itse viljelemään suunnittelemaasi peltomäärää. Säilörehu ja mahdolliset laitumet kannattaa olla omasta takaa, mutta miten aiot hankkia lisävalkuaisen ja muut väkirehut? Aiotko esim. viljellä hernettä, vai aiotko ostaa valkuaisen? Aiotko käyttää teollisia rehuja tai muita ostorehuja? Asia kannattaa miettiä monesta eri näkökulmasta. Hyvä on myös miettiä, millainen on oma konekapasiteetti, oma osaaminen ja aikaresurssit? Nykypäivänä puhutaan rehujen ylimääräisestä fosforista ja typestä. Ravinteiden käyttö tulisi optimoida, jotta vältyttäisiin ylimääräisiltä ravinteiden syöttämiseltä säästäen ympäristöä ja rahaa.

29 29 Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu Mikäli lisäpeltoa tarvitaan, niin onko peltoa saatavilla? Vuokrataanko vai ostetaanko lisämaata? Seuraavaksi pohditaan tulevaisuuden tavoitteita kasvituotannossa. Tavoitteet kannattaa asetella realistisesti. Samalla kannattaa miettiä, millaiset tilan käytössä olevat pellot ovat kasvukunnoltaan eli millainen kapasiteetti pelloilla on. Samalla on hyvä miettiä, miten satotason nostaminen toteutetaan (lannoituksen tehostaminen, pellon kasvukunnon parantaminen (kalkitus, kuivatus, sadetus jne.). Kalkitus ja salaojitus ovat toimenpiteitä, jotka antavat hyvän tuoton omalle pääomalle eli vaikka ne ovat investointina/ toimenpiteenä arvokkaita, ne ovat kuitenkin kannattavia. Ha Viljeltävä kasvi 10 esim. säilörehu kaura ohra vehnä ruis säilörehu laidun Yksikkö ry 6500 D-arvo 69 Sato yhteensä Miten tavoitteet voidaan saavuttaa? Tehostetaan ravinteiden hyväksikäyttöä, nostetaan peltojen ph-arvoja. Satotavoite Laatutavoite Tuotantokustannustase Typpi- / kg Fosforitase

30 30 Maanparannustoimet peltojen kasvukunnon parantamiseksi ja satotasojen kohottamiseksi (esim. kalkitus, salaojitus )

31 Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen Nyt kannattaa todella miettiä, mikä työtuntimäärä on kohtuullinen. Käytä suunnittelussasi apuna nykyisen tuotannon taulukkoa ja Taloustohtorin vertailulukuja. Jaksamista kannattaa ajatella pidemmällä tähtäimellä. Ehkä vanhempana ei jaksa tehdä yhtä paljon töitä kuin nuorempana ja lomaakin täytyisi välillä pitää. Työnteon tulee olla mielekästä, sillä silloin kun itse jaksat työskennellä ja huolehtia itsestäsi, jaksat huolehtia kunnolla myös karjastasi. Laske ensin, kuinka paljon suunnitellun tuotannon pyörittämiseen kuluu aikaa. Sen jälkeen mieti työntekijäresurssit. Työmenekkiin voit saada lisäapuja työtehoseuran julkaisuista ja TTS- Managerista. Muista, että eläinkohtaisen työmenekin tulisi pienentyä investoinnin myötä. Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle Lehmä Nuorkarja Lihanauta Emolehmä Eläimiä, kpl Tuntia/ vuosi/ eläin Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työmenekkilaskelma kasvituotannolle Säilörehu Laidun Heinä Ohra Kaura Ha H/ ha Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville Johtaminen Kunnossapito Metsätalous Sivuelinkeinot H/ vk H/ kk Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä

32 32 Suunnitellut resurssit työvoimasta Mieti tarkkaan, miten saat järkevästi resurssit jaettua. Tavoitteena tulee olla se, että isännän ja emännän työmäärä ei ole liian suuri (esim h/ vuosi/ hlö). Voit myös kirjata ylös, jos isäntä tai emäntä työskentelee osittain tai kokonaan tilan ulkopuolella. Isäntä Emäntä Työntekijät Lomittaja (Lapset) tuntia/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Pohdi milloin ja miten aiot viettää lomasi investoinnin jälkeen? (esim. viikon loma kesällä, kahden viikon ulkomaanlomamatka marraskuulla ) Miten muuten aiot huolehtia omasi ja perheesi jaksamisesta? (liikunta, virkistystoiminta, perhe-elämä jne.) Miten aiot huolehtia omasta jaksamisestasi investointiprosessin aikana? (Investointiprosessi on henkisesti ja fyysisesti rankkaa aikaa. Investointi tulee suunnitella ja organisoida niin hyvin, että kaikki toimii projektin aikana. Työvoimaa ja raharesursseja tulee olla käytettävissä tarpeeksi, jotta kaikkea ei otettaisi yrittäjän selkänahasta. Nyt kannattaa pohtia sitä, mikä on oma asenteesi investointiprosessiin ja miten aiot organisoida projektin.)

33 33 Olisiko investointivaiheessa strategian eli toimintamallin muutoksen paikka? (Esim. tila voisi haluta siirtyä luonnonmukaiseen tuotantoon, perustaa yhteisnavetan, hankkia naapureiden kanssa yhteisiä koneita ja ulkoistaa hiehonkasvatuksen. Vai olisiko joitain Ympäristötukeen liittyviä lisätoimenpiteitä tai erityistukia, joita kannattaisi hyödyntää ja jotka voitaisiin ottaa investointisuunnitelmissa huomioon? Tutustu erilasiin tukimuotoihin osoitteessa: Viljelijätuet. Aiheesta löytyy myös esitteitä, joita voit saada esimerkiksi maaseututoimistosta maaseutusihteeriltä.) Miten aiot ottaa eettiset näkemykset huomioon uudessa tuotannossa? Tuotantoeläinten hyvinvointiasiat ovat kiihkeästi keskusteltu ja nykypäivinä aktiivisesti esillä ollut aihe. Evira tekee työtä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, samoin myös Eläintenhyvinvointikeskus. Voit tutustua hyvinvointiasioihin ja Terve ja hyvinvoiva nauta -oppaisiin Eviran sivustoilla: Eläimet ja terveys (Ladattavan tai ilmaiseksi tilattavan oppaan löydät esim. Tilauspalvelun Hakutoiminnolla.) EHK:n eli Eläinten hyvinvointikeskuksen sivustoille pääset osoitteesta: Pohdi, miten aiot tuotannostasi välittää kuluttajille kuvan hyvinvoivista tuotantoeläimistä ja asianmukaisista tuotanto-olosuhteista?

34 34 Miten eläinten hyvinvointi aiotaan ottaa huomioon uudessa tuotannossa? (Halutaanko hakea eläinten hyvinvointitukea, vai otetaanko hyvinvointiasiat huomioon ilman sitä. Tällä hetkellä hyvinvointituki on vapaaehtoinen, mutta voi olla että sen ohjeet tulevat tulevaisuudessa kaikille pakollisiksi?) Tällä hetkellä Eläinten hyvinvoinnin tukeen voi valita 1 2 lisäehtoa. Pohdi, mitkä ehdot Sinä voisit valita? Nautatilan palontorjunta ja pelastussuunnitelma Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Luomukotieläintuotannossa on kiinnitetty huomioita eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Luomutuotanto on siis eettisesti hyvä vaihtoehto, jota kannattaa joka tilan miettiä. Muista, että valinnalle tulee löytyä perusteet. Miten yritystoiminnan markkinoinnista tullaan huolehtimaan? (Kuka, miten, keinot, kanavat )

35 Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi Nyt on aika miettiä, mikä on uuden toiminnan liikeidea. Eli mitä tuotat, kenelle tuotat, miten tuotat ja millä imagolla tuotat? Kirjoita pääkohdat alla olevaan nelikenttään. Mitä? (tuotteet, palvelut) Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuotetaan/ myydään) Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan) Millä imagolla? (Millaisen mielikuvan haluat antaa yrityksestäsi asiakkaille, esim. panostetaanko laatuun?)

36 Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä Nyt sitten voi laittaa kynän sauhuamaan ja ajatukset valloilleen. Alla olevaan tyhjään tilaan on mahdollista piirtää hahmotelma tulevaisuutesi tilamiljööstä. Millainen on pihapiirisi tänään? Mahdollisesti purettavat rakennukset voit merkitä katkoviivoilla. Ota huomioon vesistöt, naapurit ja tuulensuunta suunnitellessasi navetan sijaintia. Muista, että tämä on vasta vedos, johon piirrät viivoja mahdollisesti vasta ensimmäisistä ajatuksistasi. Piirustus voi muuttua tämän jälkeen vielä moneen kertaan. Jos kyseessä ei ole uuden investointi, vaan laajennus, tähän voi suunnitella myös laajennusta eli mihin suuntaan ja kuinka paljon laajennettaisiin?

37 Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta Alla olevaan tyhjään tilaan voit piirtää hahmotelman tulevaisuutesi tuotantorakennuksesta. Minkälaisessa tuotantorakennuksessa haluaisit työskennellä? Olisiko se pihatto vai parsinavetta, kylmä vai lämmin tuotantorakennus, millainen olisi ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmä, lypsyasema vai robotti jne.? Sinun ei tarvitse olla ammattilainen, vaan tarkoituksena on vedellä viivoja omien toiveiden ja unelmien mukaan. Ammattilaisten kanssa muokataan suunnitelmat valmiiksi ja ideat voivat matkan varrella muuttua vielä moneen kertaan. On kuitenkin hyvä, että ajatuksissa on jonkinlainen kuva siitä, mihin ollaan pyrkimässä ja mitä ollaan haluamassa. Mieti, millaisissa olosuhteissa haluaisit seuraavat vuosikymmenet työskennellä? Tähän voi piirtää myös laajennuksen ja peruskorjauksen tai jos mikään ei muutu, voi myös piirtää nykyisen tuotantorakennuksen, jotta on helpompi suunnitella peruskorjausta.

38 Miten investointi rahoitetaan? Onko tilalla hallinnassaan metsää, josta voitaisiin käyttää rakennuspuuta? (Kannattaa miettiä tarkkaan, onko metsässä laadukasta ainespuuta, jota pystyy hyödyntämään rakennusprojektissa. Millaista puustoa tilalla on, kuinka paljon metsää, mitä puuta jne.) Löytyykö omia säästöjä, joilla voi rahoittaa? Muita keinoja (investointiavustus kannattaa hyödyntää, myös korkotukilaina on hyvä, investointituista myöhemmin lisää) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

39 Alustavan suunnitelman puntarointi Nyt on aika pohtia investoinnin hyötyjä ja haittoja. Toivottavasti hyötyjä on enemmän kuin haittoja ja toivon mukaan investoinnin hyödyt ovat niin suuret, että investointi on kannattavaa. Hyötyjä ja haittoja voi miettiä esimerkiksi tehokkuuden, tuottavuuden, ajankäytön, henkisen ja fyysisen rasittavuuden näkökulmasta sekä velan ja kannattavuuden näkökulmasta. Toki hyvä on sekin, jos huomataan, että haitat ovat painavampia kuin hyödyt ja investointi ei olekaan järkevää. Pitää kuitenkin muistaa, että kannattavuuslaskelmien avulla saadaan selvitettyä investoinnin todellinen kannattavuus ja asiatuntijoita hyödyntäen on hyvä pohtia haittoja ja hyötyjä. Nyt on kuitenkin hyvä tilanne miettiä niitä valmiiksi itse yrittäjän näkökulmasta. Investoinnin haitat - Investoinnin hyödyt + Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

40 Alustava riskien tarkastelu Investointi sisältää erilaisia riskejä. Tavoite ei ole poistaa riskejä, vaan minimoida ne. Pohdi, millaisia riskejä toimintasi mahdollisesti tulisi sisältämään, millaiset riskien vaikutukset olisivat ja mikä olisi todennäköisyys riskin esiintymiselle. Samalla on hyvä miettiä, miten riskiä voidaan hallita ja millaisia riskejä olet valmis ottamaan. Riskejä on monenlaisia. Niitä ovat muun muassa työturvallisuusriskit, toimintariskit, henkilöriskit, omaisuusriskit, ympäristöriskit ja tuoteriskit. Riskien hallinta etenee seuraavan kaavion mukaan: Riskien tunnistaminen Haittojen merkittävyyden ja todennäköisyyden arviointi Toimenpiteiden arviointi ja valinta - Riskin välttäminen, pienentäminen, säilyttäminen tai siirtäminen vakuuttamalla Toimenpiteiden toteuttaminen Riskit Vaikutukset Todennäköisyys riskille Miten riskiä voidaan hallita erittäin suuri melko suuri pieni suuri keskinkertainen pieni Lähteet ja lisää tietoa riskien hallinnasta: Maatilan riskienhallinta. Tieto Tuottamaan 110. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Keuruu: 2005.

41 41 4 RAKENNUSSUUNNITTELU Nyt on aika lähteä suunnittelemaan todenteolla investointia. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa ammattilaiset mukaan kuvioihin. Kerro heille, mitä haluat ja he auttavat löytämään juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisumallin. Ole mukana ammattilaisten kanssa suunnittelutyössä ja kerro heille omat toiveesi. Tässä vaiheessa on hyvä, että sinulla on jo valmiita luonnoksia suunnitelmistasi. Ammattilaisilla on olemassa valmiita navettasuunnitelmia, joista voidaan soveltaa sinun käyttöösi sopiva ratkaisu tai toteuttaa se sellaisenaan. Muista, että navetta tulee palvelemaan pitkään, joten saadaksesi mahdollisimman toimivan ratkaisun, tässä vaiheessa kannattaa istua monia kertoja pöydän ääressä pohtimassa asioita. Olipa sitten kyse vanhan peruskorjaamisesta, navetan Yksityiskohtaiset Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO)löydät Maa- ja metsätalousministeriön sivustoilta: Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamissäädökset Lista säädöksistä. Tuettavien rakentamiskustannusten yksikköhinnat löytyvät myös mmm-sivustoilta: Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Maatilarakentaminen Tuettavia rakennuskustannuksia valmistelevan työryhmän loppuraportti ] laajentamisesta tai kokonaan uuden rakentamista, on uudet haasteet edessä. Olethan käynyt tutustumassa toisten navettoihin? Oletko jo päättänyt, haluatko kylmä- vai lämminpihaton, parsinavetan (nykyään tehdään vähemmän) vai pihaton, vai kenties combinavetan, jossa lehmät ovat parsissa kytkettyinä, mutta kuljetetaan lypsyn ajaksi lypsyasemalle, millaisen lypsyaseman haluat (karuselli, kalanruoto, tandem, kuinka monta paikkaa?), Aiotko keskittyä lypsylehmiin ja lähetät hiehot ja sonnit kasvatettaviksi muualle, vai siirrytkö kenties hiehojen kasvatukseen, vai perustatko maitorotuisten lihanautojen alkukasvattamon, vai siirrytkö lihakarjaan, vai mitä aiot tehdä? Seuraavana on kaaviokuvana valintojen moninaisuus- ja etenemismalli. Seuraavalla sivulla voit täyttää oman kaaviosi mallin mukaisesti. Lähde: Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137.

42 42 Alla olevaan kaavioon voit kirjoittaa oman suunnitelmasi. Ota mallia edellisellä sivulla olevasta mallikaaviosta. Etene suunnittelussasi kaavion osoittamassa järjestyksessä. Detalji = yksityiskohta

43 Investointiprosessi kaaviomuodossa Alla on käsiteltynä koko investointiprosessi kaaviomuodossa. Suunnittelu alkaa yrittäjän visiosta eli jonkin laisesta tulevaisuuden haaveesta, jota kohti hän haluaa tavoitella. Sen jälkeen lähdetään tekemään karkeaa suunnitelmaa ja siitä edetään eteenpäin. Kannattavuuslaskelmat kuuluvat tärkeänä osana suunnitteluun. Erilaisten suunnitelmien ja laskelmien avulla voidaan nähdä, millainen ratkaisu olisi kannattavin. Kun on päätetty, mikä toimintamuoto valitaan, on aika viedä suunnittelutyö loppuun. Sen jälkeen selvitetään rahoitus. Kun tiedetään, mistä saadaan osa varoista (se, mitä ei saada tukena), voidaan hakea investointitukea. Vasta tukipäätöksen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen rakentamisprojekti. VISIO ALUSTAVAT SUUNNITELMAT Yrittäjällä on jonkinlainen näkemys siitä, mitä hän tulee tulevaisuudessa tekemään Yrityksellä täytyy olla visio, jota kohti lähdetään tavoittelemaan. Yrityksellä on joku lähtötilanne, omat arvot ja missiot, joiden pohjalta toimintaa ruvetaan kehittämään haluttuun suuntaan. Erittäin tärkeä vaihe investointiprosessia Suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen investoinnin toteuttamista (n.2 vuotta aik.) Suunnittelu pitää sisällään tavoitteiden asettelun, toiminnallisen suunnittelun erilaisine vaihtoehtoineen RAHOITUS- JA KANNATTAVUUS- LASKELMAT Kannattavuuslaskelmia tehtäessä on hyvä käyttää tilan toiminnan kannalta järkeviä, useita eri vaihtoehtoja, joista valitaan paras vaihtoehto. INVESTOINTI- PÄÄTÖS Päätös tehdään laadittujen laskelmien perusteella VARSINAINEN SUUNNITTELU Kun valinta on tehty, viedään suunnittelutyö loppuun RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Selvitetään rahoitus. Mikäli tarvitaan pankkilainaa, tehdään kirjallinen sopimus pankin kanssa rahoituksesta. TUKIEN HAKEMINEN Täytetään elinkeinosuunnitelma, investointitukien hakulomakkeet ja muut tarpeelliset asiakirjat ja lähetetään ne ELY-keskukseen hakuajan sisällä. INVESTOINNIN TOTEUTTAMINEN Aloitetaan tarvikkeiden hankinta ja varsinainen rakentamistyö

44 Oma investointiprosessikaavio Tee tähän oma suunnitelmasi/ prosessikaavio investointisi toteuttamisesta. Kirjoita myös tärkeitä muistettavia asioita ja kommentteja itseäsi varten.

45 Rakennuspiirustukset Tähän väliin voit koota rakennuspiirustukset. Kokoa tälle sivulle lista erilaisista piirustusvaihtoehdoista, suunnittelijoista ja rakennuttajista. Lopulliset piirustukset saa tehdä vain alan ammattilainen, jotta tuloksena olisi turvallinen ja kestävä tuotantorakennus. Kerää kaikki piirustukset tämän työkansion mukaan

46 46 5 TEKNIIKKA 5.1 Tekniset ratkaisut Tekniset ratkaisut kannattaa suunnitella huolellisesti, sillä vaihtoehtoja on todella monia. Koneita ja laitteita tarjoavat monet eri firmat ja jokaisen tarjontaan on hyvä tutustua ennakkoluulottomasti. Investointi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, joten laitteita tullaan käyttämään todella kauan. Järjestelmien tulee siis olla toimivia. Kannattaa käydä messuilla, näyttelyissä ja tilakäynneillä tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin. Samalla kannattaa myös kysellä laitteiden hyvistä ja huonoista puolista. On tärkeätä muistaa, että se, mikä jollain tilalla on ehdottomasti paras ratkaisu, ei välttämättä omalla tilalla ole edullisin eikä järkevin. Kun tiedetään, mitä laitteita tilalla on, ne voidaan ottaa huomioon myös suunnittelussa ja kaikki mahdollinen hyödyntää myös investoinnin jälkeen. Jokaiselle työlle on hyvä suunnitella myös työketjut, jotta huomattaisiin mahdolliset pullonkaulat eli vaiheet, jotka muodostuvat ongelmakohdiksi ja hidasteiksi prosessissa. Seuraavaksi on vuorossa suunnitella tilan tulevia työketjuja. Työketjut on rakennettava huolella. Työketjusuunnitelmaan kannattaa lisätä myös arvioitu työaika. Ajankäyttöön saa vinkkejä esimerkiksi työtehoseuran laatimista oppaista tai työtehoseuran TTS-Manager-ohjelmasta. Erilaiset työketjut vievät oman aikansa, ja ajankäyttö on huomion arvoinen seikka suunnittelussa. Ajankäytönhallinta on yksi osa onnistunutta suunnittelua, jossa tehokkuus ja tuottavuus paranevat. Alla olevassa työketjussa on kuvattu yhdenlainen viljanviljelyn koneketju. Suunnitelmaan kannattaa vielä lisätä mahdollinen kuhunkin työvaiheeseen käytettävä aika. Suunnittele sekä kasvituotannon että kotieläintuotannon työvaiheet koneketjuineen. Kokeile erilaisia vaihtoehtoja ja valitse niistä itsellesi paras. Koneketjun valintaan vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat: mitä koneita tilalla on entuudestaan, millaisia ja mitä koneita täytyisi hankkia lisää ja mitkä ovat koneiden työmenekit sekä käyttökustannukset. Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha Säiliön tilavuus 1300 l 16 m Sarka-aura (Traktori MF 240 hv), 1,52 h/ ha 90 hv 16" * 4 Joustopiikkiäes, hinattava (Traktori MF 240 hv), 1 ajokerta, 0,32 h/ ha 110 hv 6 m Aitosuorakylvökone (Traktori MF 240 hv), 0,54 h/ ha 120 hv 4 m Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha säiliön tilavuus 1300 l 16 m Viereisessä esimerkissä työketjun ensimmäinen vaihe on kasvuston ruiskuttaminen nurmikasvuston jälkeen. Seuraavaksi pelto kynnetään sarka-auralla ja äestetään joustopiikkiäkeellä, jonka jälkeen kylvetään aitosuorakylvökoneella. Kasvusto ruiskutetaan 1 2 krt kasvukauden aikana ja puidaan syksyllä Sampo Rosenlewin puimurilla. Viljan kuljetetaan kuivuriin traktorilla/ peräkärryllä. Puimuri Sampo Rosenlew, 0,90 h/ ha 185 hv 4,5 m 15 m 3 Koneketjusuunnitelman malli 1 peräkärry (Traktori MF 125 hv), 1,0 h/ ha

47 47 Koneketjusuunnitelma 1 Koneketjusuunnitelma 2 Koneketjusuunnitelma 3 Koneketjusuunnitelma 4

48 48 Koneketjusuunnitelma 5 Koneketjusuunnitelma 6 Koneketjusuunnitelma 7 Koneketjusuunnitelma 8

49 49 Koneketjusuunnitelma 9 Koneketjusuunnitelma 10 Koneketjusuunnitelma 11 Koneketjusuunnitelma 12

50 50 Mitkä koneketjut valitset uuteen tuotantoon? Perustele valintasi. (esim. taloudellisuusnäkökulma) Mitä toimenpiteitä sinun täytyy tehdä koneketjusuunnitelman perusteella? (koneiden hankinta jne.) Pohdi seuraavaksi, millaisia muita teknisiä ratkaisuja tulisit käyttämään uudessa tuotannossa. (maitohuoneen ratkaisut ym.)

51 51 Millaisen lämmitysjärjestelmän aiot ottaa käyttöön? (Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, voisitko liittää investointiin bioenergiajärjestelmän tai uusiutuvan energian käyttöjärjestelmän. Niiden toteuttamiseen saa myös tukea. Mieti, mikä on sinulle edullisin ja järkevin vaihtoehto: hake, pelletti, turve, puu, bioenergia jne. Kappaleessa 6 on lisää ympäristöasioista.) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

52 52 6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS 6.1 Ympäristön huomioon ottaminen Nykypäivänä kotieläintuotannossa, kuten monella muullakin alueella, painotetaan yhä enemmän ympäristön merkitystä ja suojelua sekä kestävää kehitystä. Ympäristönäkökulmat tulee ottaa huomioon myös investoinnissa. Kannattaa harkita tarkkaan, miten jätevedet käsitellään, miten ja minne lanta ja virtsa viedään, millaisia ympäristövaikutuksia investoinnilla on. Pohdi seuraavia asioita oman projektisi näkökulmasta. Tutustu oman kuntasi jätehuoltojärjestelmään. Millaisia rakennusjätteitä prosessin aikana syntyy? Miten rakennusjätteet käsitellään ja minne ne kuljetetaan? Millaisia vesistöjä lähistöllä mahdollisesti on? Miten vesistöt tulee ottaa huomioon investointiprosessissa? Voinko perustaa suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille?

53 53 Miten tulen huolehtimaan jätevesistä? (maitohuoneen jätevedet, wc:n jätevedet, muut pesuvedet ja jätevedet, tarhojen pintavedet, puristenesteet yms.) Miten voisin hoitaa tilojen ja vesien lämmityksen energiatehokkaasti ja edullisesti? (omat lämmityspuut, energiansäästölamput, laitteet, jotka ovat energiaystävällisiä, bioenergian hyödyntäminen, esim. biokaasulaitos) Pohdi, millaisia vaatimuksia ympäristön suojelun suhteen yhteiskunnassamme voisi olla 10 vuoden kuluttua. (Kuuluisiko sinun tilasi myös silloin ympäristöystävällisten tilojen joukkoon, miten voisit vaikuttaa siihen investointivaiheessa.) Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään veden ja sähkön kulutusta tilallasi. Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään jätevesien määrää.

54 54 Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään erilaisten jätteiden määrää. Millaisia jätteitä uudesta tuotannosta aiheutuu? (aumamuovit, paalimuovit, lannoitesäkit, ongelmajätteet yms.) Miten huolehdit lannan varastoinnista ja sen jatkokäsittelystä? (menetelmät: lietesäiliö, kuivalantala, kuivalannan tarkkuuslevitin, letkulevitin jne.) Laske, kuinka paljon tarvitset lantalatilaa. Korkeatuottoisilla lypsylehmillä lantalatilaa kannattaa varata vielä enemmän. Pihaton kuivikepohjaa voidaan hyödyntää varastona, paitsi käytettäessä runsaasti kuivikkeita lantalatilaa tarvitaan enemmän. Eläinlaji Kuivikelanta Virtsa m 3 m 3 Lietelanta m 3 Kuivikelanta + virtsa (virtsa kuivikkeeseen imeytetty), m 3 Lypsylehmä Hieho, emolehmä, liha, nauta, siitossonni Nuorkarja 6-8 kk 4,8 2,4 8 8 Nuorkarja < 6 kk 2,4 1,2 4 4 Suunniteltu tuotanto, m 3 / eläin Suunniteltu tuotanto, m 3 / yhteensä Lähteet: Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamissäädökset Lista säädöksistä Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO), liite 12: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto. Lantalan mitoitusta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: Työkalut Laskuripankki Lantalan varastointitarpeen laskentalomake.

55 55 Miten aiot huolehtia jätevesien keruusta? (lietesäiliö, panospuhdistamo, sakokaivo jne.) Miten kuolleiden eläinten käsittelystä huolehditaan/ tullaan huolehtimaan (raadonkeräily)? Pohdi, mitä ympäristötuen lisätoimenpiteitä voisit ottaa käyttöösi (kerralla voi valita 1-2 toimenpidettä). Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Lannanlevitys kasvukaudella Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus On olemassa myös erityistukisopimuksia, jotka liittyvät ympäristön hoitoon tai suojeluun. Voisitko ajatella ottavasi jotain niistä käytäntöön omalla tilallasi? Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus) Monivaikutteisen kosteikon hoito (5 tai 10 v.) Pohjavesialueiden peltoviljely (5 v.) Säätösalaojitus ( 5 v.) Säätökastelu (5 v.) Kuivatusvesien kierrätys (5 v.) Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (5 v.)

56 56 Lietelannan sijoittaminen peltoon (5 v.) Turvepeltojen pitkäaikainen viljely (10 v.) Perinnebiotoopin hoito (5 v.) Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen (5 tai 10 v.) Luonnonmuokainen tuotanto, pelto ja eläin (5 v.) (Alkuperäiskasvien viljely, 5 v.) Tutustu ympäristötuen lisätoimenpiteisiin ja erityistukiin tarkemmin EU-tukien hakuoppaassa ja täyttöohjeissa tai Maaseutuviraston sivustoilla: Viljelijän tuet Maatalous aiheuttaa noin puolet vesistöjen typpipäästöistä ja jopa reilut puolet fosforipäästöistä. Typpi ja fosfori aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä, joten ei ole mitenkään aiheetonta pohtia, miten päästöjä voitaisiin vähentää. Ravinteiden optimointi on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää typpi- ja fosforipäästöjä. Eli eläimiä ruokitaan vain sillä N- ja P-määrillä, joita eläimet tarvitsevat, ei enempää. Varsinkin fosforia annetaan usein yli tarpeen. Myös peltoviljelyn puolella ravinteiden optimointi kannattaa. Karjanlanta tulee laittaa hyvään kiertoon ja ostetaan väkilannoitteita vain tarvittava määrä. Lannoitus kannattaa tehdä satotason mukaan eikä suuremmille satomäärille. Pohdi, miten omalla tilallasi voit optimoida ravinteiden käytön ja näin ollen vähentää päästöjä. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

57 57 Pohdi myös, millä muilla keinoilla voit vähentää päästöjä. (maanmuokkausajankohdat, kasvipeitteisyys, oikeanlaiset viljelytavat ja -tekniikka) Ympäristön suojelusta ja sen huomioon ottamisesta voit laatia vaikka ohjelman itsellesi. Ota käyttöön myös selkeitä, helposti luettavia mittareita, joiden avulla voit arvioida suunnitelmasi toteutumista. Alla on kuvattu kaaviomuodossa ympäristöjohtamisen työkalut eli tuttu prosessikaavio, jota kannattaa noudattaa myös ympäristöhallinnan kehittämisessä. Yrityksen ympäristötavoitteet Ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen Jatkuva toiminnan ympäristötehokkuuden seuranta Tavoitteiden seuranta Lähde: Maatilayrityksen ympäristöopas. Tieto Tuottamaan WS Bookwell Oy: Porvoo. Kirjasta löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä ympäristöasioiden hallintaan.

58 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on nykyään paljon puhuttu asia. Myös sinä voit olla vaikuttamassa ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen liittyy olennaisesti kasvihuoneilmiö, joka johtuu siitä, että maapallon ilmakehän kaasut rajoittavat auringon säteilyenergian siirtymistä takaisin avaruuteen lasikaton ja seinien tavoin. Kasvihuoneilmiö on tarpeellinen, sillä ilman sitä maapallolla olisi niin kylmää, että täällä ei pystyisi elämään. Ongelma on siinä, että kasvihuoneilmiö on voimistunut ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen tähden. Jokaisella tulisi olla halu olla vähentämässä kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2001 maatalouden osuus kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä oli 9 prosenttia ja maatalouden energiankäytön osalta 2 prosenttia. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja hiilidioksidi(co 2 ). Lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos diasarja Hyvällä viljelytavalla voi vähentää kasvihuonepäästöjä. Seuraavana on lueteltuina kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoja maataloudessa. Maataloudessa on monia keinoja vähentää ylimääräisten kaasujen pääsemistä ilmakehään. Pohdi, mitä seuraavista kohdista arvelet toteutuvan sinun toiminnassasi. Viljelymaan kasvukunnosta ja orgaanisen aineksen määrästä huolehtiminen Peltojen kasvukunnosta huolehtiminen Maan tiivistymisen välttäminen Lannoituksen optimointi (ei ylimääräisiä lannoitteita peltoon) Avokesannoinnin välttäminen Alus- ja kerääjäkasvien kylväminen Nurmikasvien viljely turvemaalla

59 59 Kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön soveltaminen Monivuotisten kasvien viljeleminen Kotieläinten ruokinnan optimointi (ei ylimääräistä valkuaista, (typpeä) ja fosforia) Eläinaineksen parantaminen Lannan ja virtsan talteenotto Lantavarastojen talteenotto Turha lietelannan sekoittamisen välttäminen Katteen käyttö lietelantasäiliöissä Lannan multaaminen mahdollisimman pian levityksen jälkeen Lannan ravinteiden hyödyntäminen (hyvä ravinnekierto) Nurmen perustaminen kyntämättä (?) Jätteiden asianmukainen käsittely Energian säästäminen (lämmitys ja valaistus tarpeen mukaan) Polttoaineen säästäminen (logistiikan suunnittelu, koneiden joutokäytön välttäminen) Uusiutuvien energiamuotojen käyttö (puu, biopolttoaineet, biokaasu, maalämpö, aurinko-, tuuli- ja vesivoima) Jätteiden määrän vähentäminen Jätteen kierrättäminen Pohdi, mitä sinä voit tehdä ilmastonmuutoksen hyväksi eli miten voit omalta osaltasi vähentää kasvihuonekaasujen määrää. Lisätietoja ja lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos. Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? MTT. Turku: Painoprisma Oy. Löytyy myös pdf-muodossa osoitteesta:

60 Ympäristölupa Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristölupavirastot käsittelevät ympäristönsuojelulain mukaisia lupahakemuksia. Lisäksi ne päättävät ympäristönsuojelulain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä eli voivat kieltää säännöksen tai määräyksen vastaisen menettelyn tai velvoittaa poistamaan aiheutetun haitan. Päätökset ovat julkisia. (Lähde: Ympäristöluvan anominen on yksi tärkeä vaihe investointia ja se tulee tehdä useita kuukausia ennen rakentamisprojektin aloittamista. Ennen kaavakkeiden lähettämistä, kannattaa olla yhteyksissä kunnan ympäristöviranomaiseen (ympäristösihteeri tms.) ja neuvotella tulevasta investoinnista sekä rakennuspaikasta. Tässä vaiheessa on hyvä, että kaikki ympärillä olevat vesistöt, naapurit ja ilmansuunnat on kartoitettu. Rakentamisesta pitäisi keskustella naapurien kanssa, sillä on helpompaa selvittää asiat etukäteen eikä jälkikäteen. Navetan rakentaminen on suuri investointi, mikä vaikuttaa osaltaan myös lähinaapureihin. Lupahakemus tulee täyttää mahdollisimman tarkasti ja selkeästi, sillä se nopeuttaa asiakirjojen käsittelyä. Luvan saaminen on monivaiheinen prosessi, joka saattaa toisinaan viedä aikaa. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu ympäristölupaprosessin eri vaiheet. Ympäristölupa on julkinen tieto, joten kaikki asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa. Jos haluat, niin voit netistä hakea omaa investointiasi vastaavia valmiita ympäristölupa-asiakirjoja ja tutustua niihin. Ympäristölupa tarvitaan, kun eläinsuojassa on vähintään 30 lypsylehmää tai 80 lihanautaa. Tämä tarkoittaa sitä, että navetassa on kyseinen määrä eläinpaikkoja, eli lupa tulee olla täydelle määrälle, vaikka navetassa olisi vähemmän karjaa. Kun lypsylehmiä on 30:sta alle 75:een tai lihanautoja 80:sta alle 200:aan ympäristölupa anotaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Mikäli lypsylehmiä on 75 tai enemmän tai lihanautoja 200 tai enemmän tulee lupa-asia käsitellä alueellisessa ympäristökeskuksessa. (YSA 2: 5 ja 6) Vasemmalla olevassa kaaviossa nähdään, miten lupahakemus etenee. Ensin viranomainen laittaa hakemuksen esille, jotta hanke tulee myös naapureiden tietoon. Määräaikaan mennessä naapurit voivat esittää oman mielipiteensä hankkeen toteuttamisesta ja hanke voidaan jopa evätä. Seuraavassa vaiheessa kuullaan lupahakemukseen toimeenpanijaa, jonka jälkeen lupa lähtee viranomaisten harkittavaksi. Sen jälkeen viranomaiset tekevät päätöksen, tiedottavat siitä julkisesti ja vielä sen jälkeen on mahdollista tulla muutoksia. Kun ympäristöluvasta tehdään lainvoimainen päätös, asia on loppuun käsitelty ja päätöksen noudattamista valvotaan. (Liitteenä ympäristölupahakemus eläinsuojalle.) Ympäristöluvan tarvetta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: Työkalut Laskuripankki Ympäristöluvan tarpeen laskentalomake.

61 61 Pohdi, riittääkö tapauksessasi ympäristöluvan anominen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, vai koskettaako sitä YVA-menettely, jolloin lupaa anotaan ympäristökeskukselta. Mitä erityispiirteitä ympäristöluvan kannalta investoinnissasi on? Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Lähde ja lisätietoja: Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu: Yrityksen ja yhteisöt Maatalous Maatalouden ympäristönsuojelun lomakkeet

62 62 7 TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN 7.1 Ruokinnan suunnittelu Ruokinnan suunnittelu on ravinteiden käytön optimointia ruokinnassa. Eläimelle pyritään antamaan ravintoa sen tuotosta vastaava määrä. Näin eläin voi hyvin ja se saadaan myös tuottamaan hyvin. Aliravittuna eläin voi huonosti, tuottaa heikosti ja saattaa sairastua. Liikaa ruokittuna eläin puolestaan lihoo liikaa ja voi sitä kautta sairastua. Väkirehuja syöttämällä eläin voidaan saada tuottamaan enemmän, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa altistaa eläimen pötsivaivoihin ja sitä kautta sairastumaan. Samalla myös tuotos heikkenee. Tietyssä vaiheessa ruokintaa/ väkirehutasoa nostamalla eläin ei enää tuota maitoa niin paljoa enemmän, että rehunlisäys olisi taloudellisesti kannattavaa. Ruokinnan onnistuminen vaikuttaa suoraan yritystoiminnan kannattavuuteen ja ympäristönäkökulmasta ajatellen myös ravinnepäästöjen määrään. Ensin pitäisi päättää, millainen ruokintastrategia tilalla toteutetaan eli miten ruokinta aiotaan järjestää. Strategian valintaan vaikuttavat tilalla jo käytössä olevat koneet, rakennukset, tilat ja yrittäjän oma kokemus sekä ammattitaito. Mikäli tilalle täytyy hankkia jotain uusia koneita tai laitteita, valintaan vaikuttaa myös niiden hinta ja käyttökustannukset. Minkä rehunjakotavan haluat valita tuotantoosi (seosrehuruokinta, erillisruokinta, tasaväkirehuruokinta)? Perustele valintasi. Mitä rehuja aiot itse tuottaa tilallasi? Mitä rehuja aiot ostaa (esim. täysrehut, puolitiivisteet, kivennäiset)? Aiotko käyttää kokoviljasäilörehua ruokinnassa? Miten aiot säilöä viljan (murskesäilötty, pystysiilo, laakasiilo jne.)?

63 63 Millaisella korjuuketjulla aiot korjata säilörehun? Miten aiot varastoida säilörehun (pystysiilo, laakasiilot, paalit jne.)? Mitä jo olemassa olevia rakennuksia/ tiloja sinulla on, joita voisit myös tulevaisuudessa käyttää säilörehun varastointiin? Säilörehun varastointitilojen tilavuutta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Exceltaulukolla, jonka löydät osoitteesta: Työkalut Laskuripankki Säilörehun varastointitarpeen laskentalomake. Minkälaisen rehujenjakojärjestelmät haluaisit käyttöösi (mahdollisimman pitkälle koneellistettu, automaattiruokkija väkirehuille, väkirehukioskit, mattoruokkija, rehunjakovaunu, apevaunu jne.)? Onko tilallasi toteutettu ruokinnansuunnittelua? Mikäli ei, niin nyt kannattaisi aloittaa, sillä ruokinnan optimoinnilla voidaan saada parannettua kannattavuutta, vähennettyä ravinnepäästöjä (typpi ja fosfori), tehostettua ruokintaa, lisättyä maito- ja lihakiloja, nostettua jopa eläinten hyvinvoinnin tasoa. Ruokinnan suunnittelun voit tehdä ruokinnansuunnitteluohjelmalla (esim. Märe), omatekoisella Excel-taulukolla tai jättää ruokinnansuunnittelu neuvojan tehtäväksi. Seuraavalla sivulla on malli omatekoisesta Excel-taulukosta, jossa on laskettu kiloisten noin 1200 gramman päiväkasvun omaavien lihasonnien ruokintaa rehuyksiköiden ja valkuaisen saannin perusteella. OIV tarkoittaa ohutsuolessa imeytyvää valkuaista ja PVT pötsin valkuaistasetta, joka vaikuttaa OIV:n hyödyntämiseen. Lisäksi taulukkoon voisi lisätä kivennäisten ja vitamiinien määrät. Lisätietoja ruokinnan suunnittelusta ja tarvittavista ravintoainemääristä saat MTT:n julkaisemasta palvelusta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot. Siellä pääset tekemään hakuja erilaisista ruokintataulukoista, mutta voit myös ladata koneellesi Rehutaulukot ja ruokintasuositukset julkaisun pdf-tiedostona. Ruokinnan suunnittelua voidaan tehdä ohjeellisilla taulukko -arvoilla, mutta järkevintä on analysoida kotoiset rehut eli säilörehu (perusrehu) ja vilja. Rehuista ote-

64 64 taan näytteet ja ne lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Tämän jälkeen nähdään, minkä laatuisia rehuja (D-arvo, säilönnän onnistuminen jne.) meillä on käytössä ja mitä ravintoaineita ne sisältävät? Lisää tietoa näytteiden ottamisesta ja analyysin tulkitsemisesta löytyy esimerkiksi Artturin sivustolta. Sieltä löytyy myös monenlaista muuta hyödyllistä tietoa, muun muassa D-arvo-kartta: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi. Pohdi, miten voisit toteuttaa ruokinnan suunnittelun omalla tilallasi. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

65 Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi Jotta karja tuottaisi hyvin, eläinaineksen tulee olla hyvää. Pitkäjänteisellä jalostustyöllä saadaan nostettua tuotostasoja eli eläimet tuottavat enemmän maito- ja lihakiloja. Myös eläinten kestävyyteen tulee panostaa eli eläimen tulisi tuottaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pitkään pysyen terveenä. Onko tilallasi tehty jalostussuunnitelma? Minkälaista karjasi on jalostusarvoltaan ja tuotostasoiltaan (alla olevaan taulukkoon voit kirjoittaa koko lypsykarjasi tuotostietojen keskiarvot, jotka löydät helposti tuotosseurannan raporteista)? Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita lehmäkohtaisia tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %

66 66 Pohdi, minkälaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa ja miten voisit päästä tavoitteisiisi. (Kirjoita taulukkoon jälleen keskiarvoluvut.) Tunnusluku Tavoite Selite Miten tavoitteeseen voidaan päästä? Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %

67 67 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, satatonnarit, Ay, Fr jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Seuraavaan taulukkoon voit kirjata lihakarjasi jalostukselliset tunnusluvut. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo Millaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa. Pohdi jalostuksellista näkökulmaa eli mihin suuntaan haluat karjaasi kehitettävän. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

68 68 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, hyvät emo-ominaisuudet jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Eläinmäärän lisääminen Eläimiä voidaan lisätä karjaan monella tapaa. Se, miten lisäys kannattaa tehdä, on tila- ja tapauskohtaista. Eläimiä voidaan lisätä keinosiementämällä olemassa olevaa karjaa, siirtämällä alkioita lehmiin ja hiehoihin, käyttämällä sukupuolilajiteltua siementä tai ostamalla eläinainesta tilan ulkopuolelta. Keinosiemennys tavallisella (sukupuolilajittelemattomalla) siemenellä johtaa hitaaseen eläinmäärän kasvattamiseen, sillä noin puolet vasikoista on sonneja, joita ei voida lypsykarjassa hyödyntää. Seksatun eli sukupuolilajitellun siemenen käyttö nopeuttaa noin puolella lehmävasikoiden saantia. Alkionsiirron avulla voidaan jalostusarvoltaan huonommatkin lehmät käyttää lypsylehmien emiksi. Eläinaineksen ostaminen voi olla järkevää tietyssä määrässä, mutta kerralla suuren jalostusarvoltaan hyvän eläinaineksen löytäminen on yleensä vaikeaa ja kallista. Ostoeläinten kautta voi tilalle myös tulla tauteja. Eläinaineksen lisäämisen tulee siis olla alusta alkaen hyvin suunniteltua ja siihen tulee varautua hyvissä ajoin ennen investoinnin aloittamista. Kuinka paljon eläinten lukumäärä kasvaa investoinnissasi? Miten olet ajatellut suorittaa eläinten lukumäärän lisäämisen investointiprosessin yhteydessä?

69 69 Faba INTO Investoinnit tuottamaan suunnitelmallisen eläinhankinnan kautta Faba tarjoaa nykyään asiantuntija-apua eläinaineksen lisäämiseen laajentamisen yhteydessä. Heidän avullaan koko lisäysprosessi voidaan ulkoistaa eli Faban neuvojat voivat halutessasi hoitaa koko prosessin. Heiltä saa myös tukea, mikäli yrittäjä haluaa itse hoitaa eläinaineksen hankinnan/ lisäämisen. Lisää tietoja löytyy Fabapalvelun sivustolta: Palvelut Jalostusneuvonta Faba INTO. Haluatko käyttää Faban tarjoamia palveluja eläinten hankinnassa? Jos haluat, niin tee pieni suunnitelma siitä, mitä palveluja aiot hankkia Faban kautta. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Tavoitteena terve, kestävä ja hyvinvoiva karja, joka tuottaa paljon maitoa/ lihaa.

70 Pelastussuunnitelma Pelastuslain määräämä pelastussuunnitelma kuuluu jokaisen tukirahoitusta hakevan uutta rakennusta rakentavan, mittavaa laajennusta tai laajaa peruskorjausta tekevän tilan työstettäväksi. Pelastussuunnitelma tulee olla myös, kun toiminta on ympäristöluvanvaraista eli kun eläinsuoja on rakennettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle tai kun rakennus on kooltaan yli 1000 m 3. Pelastussuunnitelman pohjana ovat turvallisuusohjeet, jotka kuuluvat vakuutusehtoihin. Pelastussuunnitelma on hyvä tehdä, sillä mahdollisen kriisitilanteen sattuessa tiedetään, mitä pitää tehdä, osataan toimia nopeasti ja voidaan pienentää vahinkoja. Pelastussuunnitelman avulla voidaan myös ennaltaehkäistä vahinkoja. Voit miettiä pelastussuunnitelman kohtia nyt alustavasti ja myöhemmin tehdä sen yksityiskohtaisesti tai teettää koko suunnitelma jollakin asiantuntijalla. Voit myös käyttää alla olevaa pelastussuunnitelmaa muistilistanasi investoinnin toteutusvaiheessa. Tutustu turvallisuusohjeisiin, joista selviää yksityiskohtaisemmin maatilalle vaadittavat säädökset: FK/ Finanssialan keskusliitto: Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. MAATILAN PELASTUSSUUNNITELMA 1. Palon varhainen havaitseminen a. Mitä menettelytapoja ja välineitä tilalla on nyt käytössä tulipalon varhaiseksi havaitsemiseksi tuotantorakennuksissa? b. Millä toimenpiteillä palon varhaista havaitsemista voidaan parantaa? 2. Alkusammutus a. Tee / liitä pohjapiirros tuotantorakennuksesta, josta ilmenee alkusammutuskaluston ja vesipisteiden sijainti sekä poistumistiet (erilliselle liitteelle) b. Miten toteutetaan alkusammuttimien testaus, tarkastusten dokumentointi ja sijaintipaikan merkintä

71 71 c. Miten tehdään alkusammuttimien käytön harjoittelu? 3. Eläinten pelastaminen a. Mitä eläinten irrottamiseen käytettäviä välineitä on ja missä niitä säilytetään? b. Miten eläinten vapauttaminen ja ulosajo toteutetaan mahdollisimman nopeasti? c. Miten eläimiä käsitellään ulosajon jälkeen? 4. Muut ennakoitavat tilanteet. Onko jokainen tilalla asuva tai työskentelevä tietoinen seuraavista asioista? a. Onko tilalla ensiaputarvikkeita ja onko niiden sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? b. Onko päävirtakytkimen, sulaketaulun ja veden katkaisun sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? c. Mitä tehdään, jos tulipalo syttyy?

72 72 d. Mitä tehdään, jos sähköntulo loppuu? e. Mitä tehdään, jos vedentulo loppuu? f. Mitä tehdään, jos lämmitysjärjestelmässä on häiriöitä? g. Mitä tehdään, jos ruokinta- tai ilmastointiautomatiikassa on häiriöitä? h. Mitä tehdään, jos ilmenee jokin muu häiriö? Esimerkiksi maatilalla havaitaan öljyvuoto. Lähde: Maatilojen palontorjuntaturvaohje 2007: Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. Muuta hyödyllistä materiaalia: Tapiolalta Maatilan riskienhallinnan työkirja ja Maatilojen vahingontorjuntaopas Myös Lähivakuutuksen tai muiden vakuutusyhtiöiden sivuilta voit löytää hyödyllistä materiaalia. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

73 Työturvallisuus ja ergonomia Maatalous kuuluu riskialttiimpiin ammatteihin. Tapaturmista sattuu noin puolet karjanhoitotyössä. Yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia ovat työympäristö, eläimet, raskaat nostot ja huono työasento. Liukastumiset, kompastumiset, kaatumiset, eläimen puskemat, potkut ja polkemat ovat yleisimpiä vahinkoja, jotka tapahtuvat karjanhoitotöissä. Tapaturmien lisäksi karjanhoitotöissä voi altistua ammattitauteihin, kuten erilaisiin hengitystiesairauksiin ja ihottumiin. Alla on lueteltuna erilaisia vahingon- tai sairauksien aiheuttajia. Pohdi samalla, mitkä asiat liittyvät tulevaan tuotantoosi, miten voit ehkäistä tapaturmia ja sairauksien puhkeamista ja miten voit huomioida seikat investointisi suunnitteluvaiheessa. 1. Biologiset tekijät (homeet, virukset, bakteerit, varastopunkit, tarttuvat taudit) 2. Kemialliset tekijät (Pölyt, eläinten epiteeli, kaasumaiset epäpuhtaudet, rehujen säilöntäaineet, kasvinsuojeluaineet, öljyt, metallit, pesu- ja desinfektioaineet) 3. Fysikaaliset tekijät (melu, tärinä, sopimaton valaistus, epämukavat lämpöolot, veto, ultraviolettisäteily) 4. Fyysiset kuormitustekijät (raskaiden taakkojen nosto, siirto tai kannattelu, toistuvat yksipuoliset työasennot tai -liikkeet, puutteet työympäristön ja työvälineiden ergonomiassa)

74 74 5. Henkiset kuormitustekijät (stressin kokeminen, psyykkiset oireet, terveys ja työkyky, terveyskäyttäytyminen, työ ja -elämäntilanne, asennetekijät, perhetilanne, suhtautuminen EU:iin) 6. Tapaturmavaarat (kotieläintuotannon töissä suurin osa, rakennustyöt, metsätyöt, koneiden huolto ja korjaus) Muista henkilönsuojaus (pölysuojaimet, käsineet, silmäsuojaimet jne.)! Lypsy toistuu päivästä toiseen kahtena kertana saman vuorokauden aikana ja lypsytilanteessa altistuu helposti erilaisille vammoille ja vahingoille. Millaiseksi suunnittelet mahdollisimman ergonomisen lypsyympäristösi (esim. lypsyasema, jossa voi lypsää kahdelta eri puolelta lehmää: ergonominen työasento ja sama liike toistuu molemmille puolille vartaloa) Lattia aiheuttaa liukastumisia ja sitä kautta tapaturmia. Miten voisit ehkäistä liukastumisia? (lattioiden materiaali ) Miten saat järjestettyä lannanpoiston ja muun (päivittäisen) puhdistustyön mahdollisimman ergonomiseksi?

75 75 Miten saat navettailman pysymään sellaisena, että se ei sisällä haitallisia kaasuja? Miten huolehdit navetan ja lypsytilojen riittävästä valaistuksesta? (Pimeässä työskenteleminen nimittäin lisää riskiä.) Miten järjestät ruokinnan ja rehujen käsittelyn mahdollisimman turvalliseksi ja ergonomiseksi? Yrittäjänä sinä olet yrityksesi tärkein voimavara. Miten tulet huolehtimaan omasta jaksamisestasi? (harrastukset, lomat, työterveyshuolto, oma työhyvinvointiohjelma jne.) Myös maatalousyrittäjä voi hakeutua työterveyshuollon piiriin. Sieltä kautta saa erilaisia palveluja. Työterveyshuolto järjestää työoloselvitykset (tilakäynnit, joissa arvioidaan työn kuormittavuutta, tapaturmia ja altisteita), antaa ohjeita ja neuvoo, tekee yrittäjälle terveystarkastuksen, mahdollistaa yleislääkäritasoisiin sairaanhoitopalveluihin, jonka kautta voi tarvittaessa päästä myös kuntoremonttiin. Lisätietoja löydät Melan sivustoilta. Kuulutko jo työterveyshuollon piiriin? Aiotko liittyvä työterveyshuoltoon? Nyt kannattaa ainakin harkita! Opi tunnistamaan stressi ja masennus ja pyydä apua tarpeen vaatiessa. Voit tehdä stressitestin Melan sivustoilla: Työstressikysely. Lähteet ja lisätietoja: Mela vakuuttavaa hyvinvointia: Työturvallisuus Terveenä työssä

76 Laatu Hyvinvoiva nauta on onnistuneen maidon- ja naudanlihantuotannon perusta. Siihen liittyy olennaisesti laadukkaat rehut, asianmukaiset olosuhteet, hygienia ja asiantunteva hoito. Kun kaikki hyvät asiat ovat kohdallaan, syntyy tuotteena turvallinen ja hygieeninen elintarvike, joka säilyy hyvin ja on hyvää sekä terveellistä ravintoa ihmisille. Näin ollen kulutus nousee, mikä on tietysti tuottajille tärkeä asia. Hyvälaatuisesta lihasta maksetaan tuottajalle enemmän kuin huonolaatuisesta lihasta. Teurashylkäykset ovat kallis asia tuottajalle, samoin myös eläinten sairastaminen. Myös eettisesti ajatellen hyvinvoiva nauta on tärkeä asia tuotantoympyrässä. Miten aiot saada ylläpidettyä hyvän laadun jokaisessa tuotantoprosessin vaiheessa? Miten voit perustella kuluttajille, että tilallasi tuotetaan laadukasta, turvallista maitoa/ lihaa? Mitkä eettiset seikat ovat Sinulle tärkeitä tuottaessa maitoa/ naudanlihaa? (luomustatus, eläinten hyvinvointi jne.)

77 77 Elintarvikelain mukaan elintarvikkeet tulee voida jäljittää koko elintarvikeketjussa. Miten huolehdin omalla tilalla tuotteiden jäljitettävyydestä eli siitä, että tiedän kaikkien tuotteideni alkuperän? (muistiinpanot, kuitit jne.) Millaista maitoa/ lihaa aiot tuottaa tilallasi (laatu)? Miten tulet huolehtimaan hygieniasta? (lanta- ja rehureitit erillään, linnut ja jyrsijät pois tuotantotiloista, puhtaus, pesu jne.) Miten tulet huolehtimaan rehujen turvallisuudesta/ hygieniasta pellosta ruokintapöydälle? (oikeat korjuumenetelmät, ei multaa tai haittaesineitä rehuihin jne.) Mikä on pellosta pöytään -prosessisi motto?

78 78 8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA 8.1 Maaseutuyrityksen johtaminen Yhteiskuntamme on muuttunut todella paljon. Ennen vanhaan melkein jokaisessa talossa oli karjaa (jokunen lammas, sika, lehmä ja kanoja), joista saatiin maitoa, lihaa, villaa ja munia. Pelloilta hankittiin eläimille ja ihmisille ravintoa. Lähes kaikessa oltiin omavaraisia. Nykyään maatilat ovat yrityksiä, joissa tuotetaan elintarvikkeita muillekin kuin vain omiksi tarpeiksi. Yritys pyrkii tuottamaan voittoa ja tarkoituksena on tienata rahaa, jolla voidaan ostaa ruokaa, pitää yllä elintasoa ja ostaa erilaisia hyödykkeitä perheen tarpeiksi. Monella tilalla on myös palkattua työvoimaa. Nykypäivän kilpailuyhteiskunnassa maatilayrityksessä tarvitaan yhä enemmän johtamistaitoja. Mitä suurempi investointi on, sitä enemmän tarvitaan osaamista eli taitoa osata päivittäistä, kasvukauden, tulevan vuoden, tulevaisuuden kehityksen ja koko tilan elinkaaren suunnittelua. Johtaminen on siis kokonaisuuksien hallintaa, lähtien päivittäisistä rutiineista aina pitkän aikajänteen suunnitteluun asti. Menestyminen lähtee yrittäjästä itsestään. Aloita pohtimalla, mitkä ovat yritystoimintasi motiivit (tavoitteellisuus, omaehtoisuus, arvot, miten koet yrittäjyyden, talousnäkökulma, elämäntapa, työ ja harrastus samassa jne.). Yrittäjä on itsensä johtaja, mutta palkallista työvoimaa ollessa hän on myös henkilöstön johtaja. Pohdi, millaiset johtajataidot Sinulla on. Investointi aiheuttaa usein stressiä ja näin ollen edellyttää paineensieto- ja hallintakykyä. Mieti, pystytkö työskentelemään paineen alaisena (rahoitus, paljon työtä jne.)?

79 79 Menestyminen vaatii osaamista. Minkälainen ammattitaito Sinulla on? Tarvitsetko mahdollisesti investoinnin myötä lisäkoulutusta? Miten olet tähän mennessä hankkinut osaamisesi? (ammattilehdet ja -kirjallisuus, tutkinto, kurssit jne.) Onko Sinulla johtamistaitoja ja hallitsetko taloushallinnon? Tee itsellesi ammattitaidon/ osaamisen kehittämissuunnitelma. Mieti, mitä koulutusta, kursseja, tietoa, taitoja tulet tarvitsemaan, missä vaiheessa ja miten (esim. jalostus, tutkinto, luomukurssi, taloushallinnon kurssi jne). Kehittäminen/ kehittymisen tulee olla jatkuvaa. Aina oppii jotain uutta. Kehittämisen prosessikaavio, joka etenee vaiheittain.

80 80 Missio Visionäärinen Strateginen Operatiivinen Yllä oleva pyramidi kuvaa johtamista eri aikajänteillä. Pyramidin huipussa meillä on missio, joka kuvaa päivittäistä tehtäväämme, esimerkiksi maidon tuotantoa. Missiota tekemällä saavutamme luomamme vision eli tulevaisuuden kuvan. Johtamista on kolmen tasoista eli operatiivista, strategista ja visionääristä. Operatiivinen johtaminen on pyramidin jalusta, joka sisältää jokapäiväisen liiketoiminnan, kuten tuotantoprosessien ohjauksen, myynnin ja markkinoinnin, henkilöstön johtamisen, rahoituksen, taloushallinnon ja operatiivisen laskennan sekä suhteiden hoidon sidosryhmiin. Pohdi, miten tulet hoitamaan operatiivisen johtamisen yrityksessäsi. Strateginen johtaminen on keskipitkän aikajänteen eli 3 5 vuoden suunnittelua, johon sisältyy toiminnan arviointi ja uudelleensuuntaaminen, strateginen toimeenpano, strategian muotoilu, tavoitteiden asettaminen sekä liikeidean muotoilu. Pohdi, miten tulet hoitamaan strategisen johtamisen yrityksessäsi.

81 81 Visionäärinen johtaminen on pitkällä aikajänteen suunnittelua, joka pitää sisällään vision, tulevaisuuden kuvat ja skenaariot. Visionäärinen suunnittelu tähtää noin 10 vuoden päähän tai se on oikeastaan yrityksen koko elinkaaren suunnittelua. Pohdi, miten tulet hoitamaan visionäärisen johtamisen yrityksessäsi. Johtamis- ja suunnittelutyöllä on siis yhä suurempi merkitys. Täytyy tietää, missä mennään eli tilannetta on seurattava kaiken aikaa. Pohdi, miten itse aiot organisoida seurannan ja arvioinnin ja miten aiot pysyä menestyvänä yrityksenä/ ensin saavuttaa menestyvän yrityksen. Tuotantopanosten (lannoitteiden, rehujen ym. ostojen) hintojen kilpailuttamisella on yhteys yrityksen kannattavuuteen ja menestymiseen. Pohdi, miten ja kuinka usein aiot hoitaa kilpailuttamisen. Laatua ei saa kuitenkaan unohtaa.

82 82 Miten muuten aiot säästää tuotantopanosten hankinnassa? Ainakin lannoitteiden ja kalkin hinnoittelua on porrastettu, joten ostohetken ajoituksella voi tehdä suuria säästöjä. Myös yhteisostot kannattavat. Pohdi seuraavaksi, ketkä ovat Sinun tärkeimmät sidosryhmäsi eli mitkä ovat sellaisia organisaatioita tai muita vastaavia, joita välttämättä tarvitset yrityksesi toiminnassa (pankki, urakoitsija, rahoittaja jne.). Maatilayritykseni Kilpailijoiden ja heidän vahvuutensa tunteminen on tärkeää. Pohdi, mitkä ovat tärkeimmät kilpailijasi ja mitkä ovat heidän vahvuutensa? On myös tärkeää tietää, missä Sinä olet parempi kuin kilpailijasi, joten pohdi asiaa tästä näkökulmasta. Lähde: Maatilayrityksen menestystekijät. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell: 2008.

Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin

Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin Anne-Mari Näsi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke11.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 MAATILANI TÄNÄÄN... 5 2.1 Perustietoja

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

6.1 Ympäristön huomioon ottaminen

6.1 Ympäristön huomioon ottaminen 52 6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS 6.1 Ympäristön huomioon ottaminen Nykypäivänä kotieläintuotannossa, kuten monella muullakin alueella, painotetaan yhä enemmän ympäristön merkitystä ja suojelua sekä kestävää

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat Tiedosta Taitoon Visioita naudanlihantuotantoon 28.4.2011 Naudanlihantuotannon tuet C-tukialueilla Ehdot lyhyesti ja tukisummat EU:n nautaeläinpalkkio Tukea haetaan osallistumisilmoituslomakkeella lnro

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot

Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot 2015-2020 Frami B 19.5.2015 Seinäjoki 19.5.2015 Tapani Kaipio Tuetulla rakentamisinvestoinnilla tarkoitetaan maatalouden tuotantotoimintaan käytettävän rakennuksen,

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Frami 19.5.2015 Marianne Muotio Hyrrän kautta haettavat tuet Maatilojen investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuet Maaseudun kehittämistuet

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta ProNavetta-koulutus 2.12.2016 Iisalmi 8.12.2016 Siilinjärvi Sivu 1 10.2.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020. Helmikuu 2016

MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020. Helmikuu 2016 MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020 Helmikuu 2016 Sivu 1 19.2.2016 MANNER-SUOMEN MAASEUTUOHJELMA 2014-2020 Maatilojen investointituet rahoitetaan osittain ohjelmasta 1) Ns. EU-osarahoitteisia tukia 2)

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011 Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot