Työtä kaikille? sosiaalialan riippumaton ammattilehti Yrittäjä ja toimeentulotuki. Mitä Kasteen miljoonilla saatiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työtä kaikille? sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. Yrittäjä ja toimeentulotuki. Mitä Kasteen miljoonilla saatiin?"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Yrittäjä ja toimeentulotuki Luottamushenkilö Marianna Rautiainen Mitä Kasteen miljoonilla saatiin? Aikuissosiaalityöstä vaikuttavampaa Jouko Huttunen: Muuttunut isyys Eeva Maarit Valkama: Sukupolvi vaihtumassa rytinällä Työttömien VERKossa xxxaktivointi kyykyttämistä Äänestä vuoden vai Kerro todellista valopilkkua! mielipiteesi tukea? Kerro mielipiteesi! Työtä kaikille?

2 Huoltaja-säätiö π Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Aarne Kiviniemi Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) pääkirjoitus Tehdään yhdessä hyvä sosiaalihuoltolaki! Alpo Komminaho 4 6 ajankohtaiset vanhustyö, hyvinvointipolitiikka, kehittäminen plussat ja miinukset napsitut uutisia lyhyesti 7 laina ja palaute Ilmeisen onnistunut viestintäoperaatio Lea Suoninen-Erhiö 19 muut teemat Perhehoito auttaa omaishoitajia jaksamaan Marko Raitanen muut teemat Yrittäjä ja toimeentulotuki Lasse Väyrynen muut teemat aikuissosiaalityölle rakennetaan vaikuttavuusmittareita Minna Kivipelto, Laura Yliruka & Pekka Karjalainen Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 99. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen piirros Mirja Saturo Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 60 euroa/kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN π 8 15 kärkiteema Työtä kaikille näkökulma kolumni pinnan alta puheenvuoro lukijalta Paltamo päätti selättää työttömyyden muutama vuosi sitten. Työttömyysaste onkin pudonnut roimasti, mutta avoimille työmarkkinoille ei ole päässyt niin moni kuin toivottiin. Hyvinkäällä prosentti työvoimasta puurtaa kuntouttavassa työtoiminnassa. Vantaalla on käyty nuorisotyöttömyyden kimppuun. Aira Vanhala Kyllä tekevälle työtä löytyy vai löytyykö? Minna Tarvainen Miten niin vain toimintaa? Nuorten työtorille kaivataan lisää myyjiä Mansikassa maailmalla oma ura kirjat piirros: Mirja Saturo 2 sosiaalitieto 10 I11

3 kuva: Erja Saarinen Alpo Komminaho projektipäällikkö, Länsi hanke Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaalihuoltolain uudistamistyöryhmän jäsen Lakiin tarvitaan oma pykälänsä laaja-alaisesta hyvinvointineuvonnasta. Pääkirjoitus 11. lokakuuta 2011 seuraavassa numerossa Tehdään yhdessä hyvä sosiaalihuoltolaki! Sosiaalihuoltolakiluonnoksen on määrä valmistua vuoden vaihteessa. Silloin valmiina pitäisi olla myös ehdotus siitä, miten jatketaan sosiaalihuollon erityislakien ja sosiaalihuoltoa sivuavien lakien työstämistä. Tavoitteena tulee olla selkeä ja aikaa kestävä lakiteksti. Sen taustalla olevan tahtotilan kuvaamiseksi tarvitaan hyvät perustelutekstit ja myöhemmin oppaita helpottamaan lain toimeenpanoa. Keskustelu lakiluonnoksesta vilkastuu, kun yksittäisiä pykäläehdotuksia valmistuu. Yksityiskohtien ohella on syytä jatkaa keskustelua lainsäädännön painotuksista: kuinka lailla vahvistetaan mahdollisuutta tehdä laaja-alaisesti hyvinvointia edistävää kunnallista sosiaalipolitiikkaa ja sen rinnalla taata tuki sitä tässä ja nyt tarvitsevalle yksilölle. Hyvinvoinnin edistämisestä on lakiluonnokseen esitetty aiheellisesti omaa lukua. Huoltaja-säätiö on lakia valmistelevassa työryhmässä painottanut edellytysten luomista hyvinvoinnin edistämiselle. Esimerkiksi yhteisöllisyys voi lisätä hyvinvointia ja sitä voidaan tukea järjestämällä kuntalaisten toiminnalle tiloja ja ohjausta. Toivottavasti tämä näkökulma päätyy pykäläksi lopulliseen lakiehdotukseen. Lakiin tarvitaan myös oma pykälänsä laaja-alaisesta hyvinvointineuvonnasta. Se tarjoaisi matalan kynnyksen ohjausta ja tukea arjesta selviytymiseen. Vaikka hyvinvoinnin edellytysten edistämistä korostetaan, se ei vähennä tarvetta määritellä säännöksiä heikoimmassa asemassa olevien turvaksi. Sosiaalihuoltolain uudistamistyöryhmässä on keskusteltu etenkin siitä, miten estetään se, ettei palvelujärjestelmän aukkoihin putoa niitä ihmisiä, joilla on monia ongelmia. Palveluja käyttävät kuntalaiset tarvitsevat ohjausta yhä enemmän, kun palveluita tuottavat kuntien lisäksi yksityiset ja järjestöjen yritykset. Asiakaskohtaisessa ohjauksessa havaitaan yksilön tarpeet ja etsitään keinoja niihin vastaamiseksi. Samalla nähdään myös palvelujärjestelmän rakenne ja sen aukot. Asiasta puhutaan eri näkökulmista joko sosiaaliohjauksena tai palveluohjauksena. Joka tapauksessa yksi uuden lainsäädännön keskeisimmistä kohdista on se, että asiakkaan tilanteesta pitää tehdä laaja-alainen selvitys, joka muutetaan hänelle oikeuksia ja mahdollisuuksia antavaksi suunnitelmaksi. Sosiaalisen kuntoutuksen määrittely lainsäädäntöuudistuksessa on hyvä jatko työvoiman palvelukeskuksissa aloitetulle kokonaisvaltaiselle työotteelle. Uuden hallituksen ohjelma painottaa edellytysten luomista nuorten ja osatyökykyisten työllistymiseksi. Työvoiman palvelukeskusten työmalli halutaan levittää koko maahan. Lainsäädäntöuudistuksessa näitä koskeva keskustelu on kytketty palveluohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen teemoihin. Sosiaalinen kuntoutus on tärkeää nostaa lainsäädännössä nykyistä selvemmin esiin. Sitä on yksilön tukeminen toimimaan yhteisössä. Tässä järjestöt vertaistukiverkostoineen ovat keskeisiä toimijoita. Toisaalta sosiaalinen kuntoutus kytkeytyy työelämään kuntoutumiseen. Tässä on syytä edetä selvempään työnjakoon valtion työviranomaisten ja kuntien välillä ja pohtia resurssien ja vastuiden siirtämistä uusiin kuntarakenteisiin. Kunnat maksavat joka tapauksessa suuren osan työttömyyden välittömistä kustannuksista ja kantavat päävastuun sen monista sosiaalisista ja yhteiskunnallisista seurauksista. Kärki I Luokkayhteiskunnan paluu? Aikalisä Kainuun mallille Lapsen etu ensisijalle huoltoriidoissa Kunnan soveltamisohjeita ei saa pimittää Emeritusprofessori Olavi Riihinen pitää aikamme suurimpana sosiaalisena uhkana luokkayhteiskunnan paluuta. kuva: Lea Suoninen-Erhiö kuva: Lea Suoninen-Erhiö Sosiaalitieto 11/11 postitetaan lukijoille 15. marraskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 10 I11 3

4 ajankohtaista Plussat + Vantaa hakee kaikille kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille avoimella kilpailulla ideoita uuden asuinalueen, Marja- Vantaan hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi. Palveluissa tarvitaan käyttäjänäkökulmaa. Nyt sitä saadaan jo ideointivaiheessa. + Suomen ihmisoikeuspolitiikka vahvistuu. Oikeusministeriön työryhmä valmistelee ehdotusta Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi ihmisoikeustoimintaohjelmaksi. Ihmisoikeuspolitiikasta on odotettavissa myös selonteko. + Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat saaneet ensimmäisen käsikirjan lastensuojelusta. Uskomme sinuun Usko sinäkin Lastensuojelun Käsikirjaa nuorilta nuorille ovat olleet tekemässä itsekin sijoitetut nuoret. Miinukset Nuorten tyttöjen huostaanotot ovat lisääntyneet. Vuonna 2009 huostaanotetuista vuotiasta nuorista tyttöjä oli 580 ja poikia 453. Tiedot ovat Tilastokeskuksen julkaisusta Nuori tasa-arvo. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt ovat kasvussa. Tammi-kesäkuussa käräjäoikeuksiin jätettiin yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, mikä on 310 enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, ilmenee Tilastokeskuksen seurantatiedoista. Työikäisille muistisairaille ei juuri ole palveluita. Alle 65-vuotiaita muistisairaita on , mutta heistä suurin osa jää ilman kuntoutus- ja tukipalveluja, koska palvelut ovat enimmäkseen ikäihmisille tarkoitettuja. kuva: Erja Saarinen TUTKIMUS KÄYTÄNNÖN HYÖDYKSI Reija Heinola (vas.) ja Tupu Holma korostavat, että iäkkäiden neuvontapalveluita ja kotikäyntejä koskevalla verkkosivustolla kohtaavat tutkimus ja käytäntö. Esimerkiksi liikuntaneuvonnan hyödyllisyydestä on tutkimusnäyttöä. VANHUSTYÖ Iäkkäiden ihmisten neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä on valmistunut verkkosivusto. Iäkkäiden neuvontapalvelut ovat viime toukokuussa voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteistä toimintaa. Toinen sivuston tekijöistä, kehittämispäällikkö Reija Heinola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa, että laki on hyvin terveys- ja terveydenhuoltopainotteinen, mutta itse neuvonnassa pitää käsitellä kaikkea sitä, mikä pitää ihmisen toimintakykyä ja omatoimisuutta yllä. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit on tarkoitettu kotonaan asuville ikäihmisille, jotka eivät saa kunnalta säännöllisesti palveluja. Niitä kunnan ei ole pakko järjestää, mutta erityisasiantuntija Tupu Holma Kuntaliitosta painottaa niiden hyödyllisyyttä. Ne ovat myös konkreettinen osoitus siitä, että kunta välittää asukkaistaan. Ne antavat kunnalle kasvot. Sivusto antaa apua matalan kynnyksen neuvontapalveluiden suunnitteluun ja organisointiin sekä vaihtoehtoja kotikäyntien toteuttamiseksi. Neuvontapalveluiden ja kotikäyntien teemat -osio kertoo niistä asioista, joita ikäihmisten kanssa on hyvä käsitellä. Näitä ovat esimerkiksi asumisturvallisuus ja päihteiden käyttö. Työntekijän työvälineitä -osiosta taas löytyy tietoa testeistä ja mittareista. Sivustolle on myös koottu asiaa koskevat lait ja suositukset. Sivuston ovat tehneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuntaliitto. Erja Saarinen HYVINVOINTIPOLITIIKKA Kunta on mahtava sosiaalinen innovaatio hyvinvointipolitiikan toteuttamisessa. Kun kuntarakenne saadaan uudistettua, järkevän kokoiset peruskunnat pystyvät tekemään järkevää, laaja-alaista hyvinvointipolitiikkaa, uskovat Kuntamarkkinoiden Hyvinvointikeitaan panelistit. Paneelissa keskustelivat kansliapäällikkö Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä, apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta Seinäjoelta sekä toiminnanjohtaja Vertti Kiukas uudesta järjestöjen yhteenliittymästä Soste Suomen sosiaali ja terveys ry:stä. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että vain vahvassa peruskunnassa pystytään harjoittamaan laaja-alaista hyvinvointipolitiikkaa, joka on paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluita tai sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämisen painotukset hallitusohjelmassa saivat kehuja. Vertti Kiukas huomautti, että tässä työssä on jo aiemmin tuotettu tarpeeksi paperia ja puhetta nyt olisi syytä syntyä jotain muutakin. Kari Välimäki muistutti, että myös julkisen talouden vakauttaminen ja kestävä talouspolitiikka ovat hyvinvointipolitiikkaa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala oli budjettineuvotteluissa voittaja: etuuksiin saadaan lisää rahaa, tosin toiminnasta leikataan. Hallitusohjelma pitää sosiaali- ja terveysministeriön kiireisenä: ministeriön hallinnonalan tavoitteista ja toimenpiteistä on kertynyt 27 sivua matriisia. Kuntamarkkinoiden Hyvinvointikeitaan järjestivät Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaalitieto-lehti sekä sosiaalialan osaamiskeskukset 14. syyskuuta. Erja Saarinen Hyvinvointikeidas Kuntatv:ssä > Sos & terveys > Hyvinvointikeidas 4 sosiaalitieto 10 I11

5 kuva: Lea Suoninen-Erhiö Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Etelä-Hämeessä sijaitseva Loppi tunnetaan perunapitäjänä. Mikä muu siellä työllistää kuin maatalous? Kunnalliset palvelut työllistävät nykyään enemmän kuin maatalous. Lopella on myös pienteollisuutta ja iso metallialan yritys. Miten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty? Sosiaalipalvelut Loppi hoitaa itse. Terveyspalvelut hoitaa vielä tämän vuoden loppuun kuntayhtymä, jossa ovat Lopen lisäksi Riihimäki ja Hausjärvi. Kuntayhtymä hajoaa, kun Riihimäki on päättänyt erota siitä. Riihimäki tarjosi Lopelle ja Hausjärvelle isäntäkuntamallia, mutta katsottiin, että se ei takaisi kuntien itsemääräämistä. On tässä ollut kuntaliitostunnustelujakin, mutta sekä Loppi että Hausjärvi haluavat pysyä itsenäisinä kuntina ainakin toistaiseksi. Lopella on noin asukasta, Hausjärvellä hiukan enemmän. Suunnittelimme yhteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää. Sen perustamiselle oli tarkoitus hakea poikkeuslupaa, koska väestöpohja jää alle vaaditun :n. Kesäisin väestöpohja kuitenkin kaksinkertaistuu, kun mökkiläiset lasketaan mukaan. Pelkästään Lopella on vapaa-ajan asuntoa. Kuntayhtymän perustaminen oli jo pitkällä, kun tuli tieto uuden hallituksen kuntauudistuskaavailuista. Olemme nyt panneet hankkeen jäihin ja odotamme tarkempia tietoja hallituksen linjauksista. Onko Loppi käyttänyt sosiaalipalveluissa yksityisiä palveluntuottajia? Kunta on käyttänyt myös ostopalveluita. Tänä vuonna oli tarkoitus selvittää palveluseteleiden käyttöönottoa, mutta sosiaali- ja terveyskuntayhtymän suunnittelu on vienyt kaikki resurssit. Marianna Rautiainen (vas.) on Lopen kunnanvaltuutettu ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja. Vasemmistoliiton tiedottajana työskentelevä Rautiainen on alkuperäiseltä ammatiltaan venäjän kielen tulkki. Mitä pidät kunnan pahimpana sosiaalisena ongelmana? Voiko siihen vaikuttaa kunnan omin keinoin? Lapsiperheiden tilanne huolestuttaa. Se näkyy lastensuojelussa. Huostaanotot tulevat kalliiksi ja ovat sydämeen käypiä. Olemme nyt panostaneet ennaltaehkäisyyn. Lastensuojeluun on saatu kaksi perhetyöntekijää. Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvitti taannoin, että kunnissa ei ole tarpeeksi lapsiperheiden kotipalvelua. Kuntaan muuttaa lapsiperheitä muualta eikä luonnollisia tukiverkostoja silloin ole. Monet perheet tarvitsevat välillä apua arkeen. Yritämme nyt parantaa lapsiperheiden kotipalvelua. Entä vanhusväestö? Lopella lähes 20 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita ja väestöennusteen mukaan vuonna 2030 jo neljännes. En pidä siitä, että vanhoista ihmisistä puhutaan ongelmana, mutta vanhustenhuoltoon pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Minua harmittaa sekin, että vanhusten hoidossa syyllistetään milloin omaisia, milloin hoitajia. Olen vakuuttunut siitä, että hoitajat ovat työhönsä sitoutuneita, eivät he muuten olisi alalle tulleet. Omaisten mahdollisuudet huolehtia vanhuksistaan ovat taas rajalliset, he asuvat muualla ja tekevät pitkää työpäivää. Tässä asiassa pitää painostaa poliitikkoja: vanhustenhoitoon pitää saada lisää resursseja. Tärkeintä on se, että on tarpeeksi käsiä, jotka hoivatyön tekevät. Millä mallilla kunnan talous on? Talous on hyvällä tolalla, mutta velkaa on paljon, asukasta kohden lähes euroa. Taloudenpidossa pitää olla tarkka, kun lisäksi lama taas kolkuttelee. Budjetin vääntö on vaikeaa, raamit ovat ahtaat. Yritämme kuitenkin katsoa asioita yli budjettivuoden: jos peruspalvelut ovat kunnossa, se tuo säästöjä pitemmällä aikavälillä. Lea Suoninen-Erhiö Napsitut Elina Grundström Helsingin Sanomat Viime aikoina pomopiireissä on ollut muodikasta väittää kaikenlaista työajan lyhentämistä laiskuudeksi. Tilastot kertovat, että lyhennettyä työviikkoa ja vuorotteluvapaita käyttävät pääosin naiset ja ne liittyvät usein lasten tai omaisten hoitamiseen. Tätäkö pitäisi pyytää anteeksi? Sinikka Sajama Tehy 10/ Miksi vanhustenhoito on kuin karuselli, jossa mummot pyörivät ja maisema vaihtuu, mutta palvelut on sidottu tiukasti seiniin? Eikö vanhuksen tulisi olla se napa, jonka ympärillä palvelut pyörivät? Aatu Komsi Motiivi 7/2011 Pohjimmiltaan ei ole hyvää syytä, joka oikeuttaisi oman huonon tuulen purkamisen viattomiin asiakkaisiin. Hyvä käytös ei ole jotakin toissijaista, joka ammattilaisen sopii mielensä mukaan jättää väliin. Muutenhan julkisilta palveluilta putoaa pohja. Juha Itkonen Enska, Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 4/2011 Jotenkin meidän olisi päästävä lähemmäs toisiamme, sekä sanoin että teoin. Kun etäisyys kasvaa liian suureksi, lähimmäinen alkaa vaikuttaa viholliselta. Sari Mäki Hyvinvointikatsaus 3/2011 Perusturvan varassa elävät kokevat kansalaisuuden yhteiskunnan kontrollina, joka näyttäytyy aktivoinnin ja kannustamisen kautta. (--) Kelan virkailijat arvostavat tietäväistä ja omatoimista asiakasta. Työ- ja elinkeinotoimistossa täytyy käydä säännöllisesti, mutta sieltä ei juurikaan tarjota töitä, vaan kannustetaan omatoimiseen työnhakuun. Moni jättää toimeentulotuen hakematta säilyttääkseen itsemääräämisoikeuden rippeet. Olli Kangas Sosiaalivakuutus 3/2011 Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä on vallalla vahva perusturvapuhe, joka oli myös keskeinen osa viime kevään vaalikampanjointia. Yhtä kaikki uskon, että talous muodostuu tässä esteeksi, ja monia jo sovittuja suunnitelmia tullaan lykkäämään. sosiaalitieto 10 I11 5

6 kuva: Erja Saarinen KEHITTÄMINEN Sosiaalialan osaamiskeskukset viettivät 10-vuotissyntymäpäiviään osaamiskeskuspäivillä Helsingissä syyskuun alussa. Yhdentoista keskuksen toiminta on vakiintunut, mutta muutoksia lienee edessä, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään yhä enemmän yhdessä ja tutkimus-, kehittämis- ja koulutustehtäviä aiotaan hoitaa viidellä erityisvastuu-, Erva-alueella. KULTTUURIA JA HYVINVOINTIA Metropolia ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn koulutusohjelmien opiskelijat tuottivat osaamiskeskuspäivät yhdessä Soccan kanssa. Opiskelijoiden vetämällä kävelykierroksella Helsingin Kallion tarinoihin tutustuivat Sirpa Blom (oik.) ja Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta ISOsta. Uutisia lyhyesti Kotouttamisen työvälineitä ammattilaisille ja maahanmuuttajille on koottu Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan sivuille. Maahanmuuttajille on videotietoiskuja vaikkapa lieden pesemisestä tai pesutuvan käyttämisestä sekä erikielisiä muistivihkoja viranomaisten kanssa asiointiin. Niitä voi muokata oman kunnan tarpeisiin. Maahanmuuttotyötä tekeville on oppaita ja työmalleja esimerkiksi naisten vertaisryhmän järjestämiseksi. > Maahanmuuttajatyö Matkalla Suomessa -oppaaseen on koottu käytännön työkaluja monikulttuurisessa ohjaustyössä toimiville. Oppaasta löytyy myös esimerkkejä ongelmatilanteiden ratkaisemisesta. Oppaan on koonnut Helsingin aikuisopisto, joka on toteuttanut työvoimahallinnon kotouttamiskoulutusta vuodesta Sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa koskeva laki vahvistettiin joulukuussa Ensimmäisinä syntyivät Itä- ja Pohjois-Suomen osaamiskeskukset, mutta koko maan kattava verkosto oli koossa jo hieman yli vuodessa. Nyt valmistellaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa varten. Tarkoituksena on, että viisi erityistason palveluista vastaavaa aluetta huolehtisi myös alan koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja palvelujärjestelmän välisestä yhteistyöstä sekä tukisi kuntia kehittämisessä, kertoi johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän on valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunnan puheenjohtaja. Sosiaalityön oppiaine oli itsenäistymässä yliopistoissa ja ammattikorkeakoulut olivat uusia organisaatioita, kun osaamiskeskukset perustettiin. Kuntia oli nykyistä enemmän, Stakes oli olemassa, samoin lääninhallitukset. Kymmenessä vuodessa useat osaamiskeskusten kumppaniorganisaatiot ovat muuttuneet, mutta keskukset ovat pysyneet kuosissa, Soccan johtaja Pirjo Marjamäki totesi. Socca on pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Osaamiskeskukset kehittävät perus- ja erityispalveluja. Ne pyrkivät turvaamaan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn yhteyksiä. Niillä on tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Kehittämistyöhön on vedetty mukaan työntekijöitä erikokoisista kunnista, oppilaitoksista ja järjestöistä. Useimmilla keskuksilla on eri teemoihin keskittyviä verkostoja, kuten lastensuojelun ja vanhustyön verkostoja. Osaamiskeskukset ovat olleet alueilta linkki valtakunnalliseen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Ne ovat olleet kehittelemässä ja toimeenpanemassa muun muassa Kaste-ohjelman hankkeita. Osaamiskeskukset tarjoavat paitsi mahdollisuuksia osallistua kehittämistyöhön myös palveluja, kuten sosiaaliasiamiespalveluja. Varsinais-Suomessa osaamiskeskuksesta saa juristin palveluja, joita käyttävät etenkin pienet kunnat. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kautta myös kansalaiset saavat palvelua tarjolla on perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvontaa. Erja Saarinen Life in Finland -opas tarjoaa Suomeen muuttaville perustietoa Suomesta. Oppaassa on tietoa asumisesta ja työnteosta, viranomaisten yhteystietoja sekä perustietoa kulttuurista ja yhteiskunnasta. Oppaan julkaisu liittyy syyskuun alusta voimaan tulleeseen uuteen kotouttamislakiin. Sen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta sekä edistää heidän kotoutumistaan. Uudella lailla halutaan erityisesti parantaa kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta. Euroopan komissio on julkaissut uuden Sosiaalisen Euroopan oppaan, Social Europe Guide. Se esittelee Eurooppa strategian sosiaalipoliittisia painotuksia ja kertoo, miten sosiaalija työllisyyspolitiikkaa tehdään EU:n tasolla. Esillä on myös jäsenmaiden hyviä käytäntöjä. > e-library Kelan tilastotietokantaan Kelastoon on lisätty uusia raportteja, jotka käsittelevät muun muassa takuueläkettä ja vammaisetuuksia. Kelasto on internetissä kaikille avoimena palveluna. Se sisältää tilastotietoa Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta, kuten tiedot etuuksien saajien määristä ja maksetuista etuuksista. Lisäksi on tietoa hakemuksista, ratkaisuista ja käsittelyajoista. Tietoja voi hakea myös alueittain. > Tietoa Kelasta > Tilastot > Tilastotietokanta Kelasto Lähestymiskiellon suoja laajenee koko EU:n alueelle. EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto on sopinut eurooppalaista suojelumääräystä koskevasta direktiiviehdotuksesta. Sen perusteella yhdessä maassa lähestymiskiellolla suojattu henkilö voisi saada suojaa myös muuttaessaan toiseen jäsenvaltioon. 6 sosiaalitieto 10 I11

7 laina ja palaute Tästä puhutaan Suomalaiset ryyppäävät vailla huolen häivää, uutisoitiin elokuun lopulla. Väite perustui tuoreeseen Alkoholibarometriin, mutta ei, kyseessä ei ole Terveyden edistämisen keskuksen perinteinen Päihdebarometri. LAINA Talouselämä, (www.talouselama.fi > Uutiset) Alkoholinkulutus ei huoleta suomalaista, kertoo Alkoholibarometri kysely. Iltasanomat (www.iltasanomat.fi > Kotimaa) Alkoholibarometriin 2011 vastanneista suurin osa oli naisia, ja suurin osa heistä ei ollut huolissaan omasta tai perheensä alkoholinkäytöstä. Yle Uutiset (www.yle.fi > Uutiset > Kotimaa) Suomalaisia ei huoleta kesän korkea alkoholinkulutus. palaute I Lea Suoninen-Erhiö Ilmeisen onnistunut viestintäoperaatio Sosiaalitiedon toimitukseenkin tuli kutsu Alkoholibarometrin julkistamistilaisuuteen. Siitä selvisi, että barometrikysely oli toteutettu Darwin Media Oy:n Terve.fi -sivustoilla. Kyselyssä oli selvitetty vastaajien omia ja perheenjäsenten asenteita alkoholinkulutukseen sekä kesän vaikutusta alkoholinkulutukseen. Kyselyyn oli vastannut lähes suomalaista, valtaosa naisia. Erilaiset verkkokyselyt ovat halpoja ja helppoja toteuttaa. Ne ovat vastaajille usein mukavaa ajanvietettä. Mutta miten vakavasti niiden tuloksiin voi suhtautua? Alkoholibarometrin julkistamistilaisuuden kutsussa luki, että tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista ei ole huolissaan omasta tai perheenjäsentensä alkoholinkulutuksesta. Verkkokyselyä kutsuttiin tutkimukseksi ja sellainen barometrin pitäisikin olla: ihmisten näkemyksiä ja suhtautumista kartoittava tutkimus. Barometrin lehdistötiedotteesta selvisi, että kyselyn oli tilannut lääkeyhtiö Actavis Oy. Tiedotteessa lääkeyhtiön markkinointipäällikkö myös kommentoi kyselyn tuloksia. Hän oli huolissaan siitä, että huoleton suhtautuminen omaan tai läheisten alkoholinkulutukseen voi muodostua pitkällä aikavälillä isoksikin yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Alkoholibarometrin julkistaminen oli ilmeisen onnistunut viestintäoperaatio. Asia ylitti uu- tiskynnyksen. Tärkeä asia sai huomiota. Samalla Terve.fi -sivusto sekä kyselyn tilannut lääkeyhtiö saivat näkyvyyttä mediassa. Mutta silti moni asia tässä häiritsee. Terve. fi -sivuston oman esittelyn mukaan se tarjoaa kaiken henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista kiinnostuneille kuluttajille, joilla on entistä enemmän vapaa-aikaa ja halua panostaa arjesta nauttimiseen. Edustavatko sivuston kävijät kattavaa otosta barometrityyppiseen kyselyyn? Onko tällainen verkkokysely ylipäänsä luotettava? Millaisia päätelmiä sen perusteella voi tehdä? Perinteisesti erilaisia kansalaisten hyvinvointia kuvaavia barometreja, kuten Sosiaalibarometria, Alkoholi- ja Päihdebarometria sekä Nuorisobarometria, ovat tehneet yleishyödylliset järjestöt tai julkiset organisaatiot. Näihin kyselytutkimuksiin on voinut luottaa: niissä on pyritty noudattamaan tieteellisiä kriteereitä. Erilaisten barometrien tuottaminen ei ole kenenkään yksinoikeus, mutta edes jonkinlaisten tieteellisten kriteerien noudattamista barometrilta pitää edellyttää. Alkoholibarometrin uutisointi osoittaa, että toimittajillakin on peiliin katsomisen paikka. Mikään ei ole yhtä tärkeää kuin kriittisyys, kun verkkokyselyjen tuloksia uutisoidaan. Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö Barometrilta pitää edellyttää edes jonkinlaisten tieteellisten kriteerien noudattamista. Äänestä sosiaalialan viestinnän valopilkkua! Sosiaalialalla tehdään paljon hyvää työtä, mutta siitä ei tiedetä, koska siitä ei osata viestiä. Tämän vuoden verkkoäänestyksessä nostamme esiin tekoja, joilla työstä on viestitty ymmärrettävästi ja innostavasti. Käy äänestämässä > Viestinnän valopilkku sosiaalitieto 10 I11 7

8 kärki Aira Vanhala vai löytyykö? Kyllä tekevälle työtä löytyy Paltamo, pieni Kainuun kunta, päätti selättää työttömyyden muutama vuosi sitten. Kunnassa aloitettiin täystyöllisyyteen pyrkivä kokeilu, jossa sosiaaliturva ja työ yhdistettiin uudella tavalla. Työllisyys on parantunut huimasti, vaikka kaikki odotukset eivät ole täyttyneet. piirros: Mirja Saturo Työtä kaikille -kokeilun toimintamalli Paltamossa kokeillaan vuosina Työtä kaikille -täystyöllistämismallia. Kaikki kunnan työttömät pyritään saamaan palkkatyöhön. He työllistyvät ensin välityömarkkinoille Työvoimatalolle, josta heidän odotetaan siirtyvän vähitellen avoimille työmarkkinoille. Sosiaalietuudet muutetaan palkaksi, työsuhteen perusteella kertyy eläkettä ja tulonsiirtojen, kuten työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen, uskotaan jäävän tarpeettomiksi. Työttömät työnhakijat ohjataan työvoimatoimistosta Työnhakuklubiin, jossa kunkin tilanne ja osaaminen arvioidaan. Klubijakso kestää 1 3 viikkoa. Klubilla etsitään työttömän lähtökohtiin sopiva työ. Työnhakuklubin jälkeen jokaisen työkykyisen kanssa solmitaan työsopimus Työvoimatalolla, jota ylläpitää Paltamon työvoimayhdistys. Työvoimatalossa on erilaisia työmahdollisuuksia ja työvoimaa vuokrataan myös talon ulkopuolelle eri organisaatioiden palvelukseen. Työsuhde säilyy Työvoimataloon. Työvoimatalossa järjestetään työterveyshuolto sekä omaa terveydenhoitoa koskevia kursseja ja ryhmiä. Koulutusta vailla olevia aktivoidaan koulutukseen. Henkilö voidaan ohjata myös hakemaan eläkettä, jos se on hänen terveytensä ja työkykynsä kannalta paras vaihtoehto. 8 sosiaalitieto 10 I11 Paltamon työttömyysaste oli vuoden 2008 lopussa 17,8 prosenttia. Toukokuussa 2011 se oli painunut 3,7 prosenttiin. Tältä osin malli näyttää toimivan. Saavutuksen arvoa lisää se, että suurin osa työttömistä oli kokeilun alkaessa vuoden 2009 alussa vuotiaita ja melko vähän koulutettuja: lähes 80 prosenttia oli käynyt vain ammattikursseja tai ammattikoulun ja osalta puuttui ammatillinen koulutus kokonaan. Työllistettyjä on ollut koko kokeiluajan noin 300 kuukaudessa. Toukokuussa 2011 noin puolet heistä työskenteli eri tehtävissä Työvoimatalossa. Toinen puoli oli työllistetty talon ulkopuolelle yrityksiin, kyläyhdistyksiin sekä kunnan ja maakuntahallinnon palvelukseen. Työvoimatalossa toimii muun muassa tekstiilityöosasto, toimistopalvelu, siivouspalvelu, työpaikkaruokala ja leipomo, puutyöpaja, omien tuotteiden myymälä, kierrätyskeskus ja itsepalvelukirppis. Osa töistä on kausiluonteisia; talvella lumenpudotusta, kesällä enemmän rakennusten remontointia. Osin ilmaisia työntekijöitä yrityksille Työvoimatalo vuokraa työntekijöitä yrityksille. Ne eivät joudu maksamaan mitään ensimmäisen kuukauden työpanoksesta, mutta niiden pitää opastaa ja ohjata työntekijää työhön. Jostain syystä työsuhteet eivät yleensä ole jatkuneet tätä pidemmälle. Ovatko työtehtävät olleet aidosti määräaikaisista vai ottavatko yritykset vain ilmaisen työntekijän kuukaudeksi? Alihankintatöitä on tarjolla vaihtelevasti ja jotkut työllistetyistä joutuvat välillä joutilaina odottelemaan työtä Työvoimatalolla. Toisaalta tältäkin ajalta kertyy eläkettä. Tätä etua työttömyyskorvauksella ollessa ei ole. On kuitenkin ymmärrettävää, että esimerkiksi

9 muutamaa vuotta ennen eläkeikää työttömäksi jäänyt kokenut rakennusmies haluaisi jo ns. eläkeputkeen. Tällaista valinnan mahdollisuutta ei ole. Jos työstä kieltäytyy, seuraa karenssi. Osa työttömistä kokee, että heidät on pakotettu hankkeeseen ja sen takia he eivät ole kovin motivoituneita työhön. Pitäisikö työn käsitettä laajentaa? Jotkut heti työllistymiskokeilun alussa mukana olleista saivat mieluisia työtehtäviä ja ovat yhä tyytyväisiä pitkäaikaisia työntekijöitä Työvoimatalolla. Varsinkin yksin asuville kokeiluun osallistuminen on merkinnyt uusia sosiaalisia suhteita, rytmiä päivän kulkuun ja uudenlaista elämän mielekkyyttä. Kokeilun ideana oli etsiä kunkin yksilön henkilökohtaisia valmiuksia vastaavaa työtä. Tähän tavoitteeseen ei ole aivan päästy. Olisiko syytä väljentää työn käsitettä nykyisestä? Voitaisiinko esimerkiksi oman yrityksen valmistelu lukea työksi? Voisiko soittotaitoinen nuori saada palkkaa siitä, että hän soittaisi päiväkodeissa ja vanhusten palvelukeskuksissa ja täydentäisi osaamisellaan varhaiskasvatuksen ja vanhuspalveluiden perustyötä? Avoimet työmarkkinat eivät vedä Yksi kokeilun tärkeimmistä tavoitteista on saada työllistettyjä avoimille työmarkkinoille. Tämä on Paltamon työvoimayhdistyksen toiminnanjohtajan Leila Pölkky-Pieskän mukaan yksi suurimmista haasteista. Työvoimatalosta ei pitäisi tulla pysyvää työpaikkaa, mutta pienen kunnan avoimilla työmarkkinoilla ei ole kaikille riittävästi vaihtoehtoja. Pölkky-Pieskä kertoo, että ammatilliseen koulutukseen ohjataan niitä, joilta se puuttuu. Aikuisilla maaseudun ihmisillä on kuitenkin LIIAN SUURI RESERVI Työvoimatalosta ei pitäisi tulla pysyvää työpaikkaa, mutta Paltamon työmarkkinat eivät yksinkertaisesti vedä 300:a työtöntä, Leila Pölkky-Pieskä sanoo. usein perhe, talot rakennettu ja sukulaiset lähellä. Koulutuksen tai työn takia ei ole ihan helppoa muuttaa paikkakunnalta. Vähintään 900 euroa kuussa Palkka lasketaan sen mukaan, mikä oli henkilön sosiaaliturvan taso ennen työllistymistä. Tuntipalkka on kaikille sama, mutta työaika vaihtelee. Jos henkilö on saanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa ja sen lisäksi toimeentulotukea, hänen työaikansa on 4 tuntia 45 minuuttia. Lisäksi maksetaan kannustinlisä 115 euroa, joten palkka on vähintään runsas 900 euroa kuukaudessa. Jos henkilö on saanut ansiosidonnaista päivärahaa, työtuntien määrä on joillakin jopa seitsemän tuntia päivässä ja palkka kasvaa vastaavasti. Etenkin työkokemusta vailla olevista nuorista palkanmaksuperusteet tuntuvat epäoikeudenmukaisilta. Palkan lisäksi työterveyshuoltoa Työllistämishankkeeseen kuuluu palkkatyösuhteen lisäksi työterveyshuolto. Moni on tyytyväinen, kun saa vihdoin tietoa omasta terveydestään. Työttömänä terveyspalveluiden käyttö jää vähemmälle, kun työterveyshuoltoa ei ole ja Kainuussa on myös ollut ongelmia terveyspalveluiden saatavuudessa. Työvoimatalolla aktivoidaan työllistettyjä itsehoitoon muun muassa kurssien ja ryhmätoiminnan avulla. Päihderyhmän toiminta päättyi vuoden alussa, koska sille ei enää ollut tarvetta. Sen sijaan tupakasta vieroittamis- ja painonhallintaryhmä toimivat edelleen. Kunnalle jonkin verran säästöjä Malli on säästänyt jonkin verran kunnan euroja. Vuonna 2010 se joutui palauttamaan Kelalle työttömyyskorvausten kuntaosuutta euroa. Se oli euroa vähemmän kuin kokeilun alkaessa. Toisaalta päivähoitokulut kasvoivat lähes samalla summalla. Toimeentulotukeen kulunut summa on sen sijaan pysynyt lähes samana kuin ennen kokeilua, mikä on ollut pienoinen yllätys. Verotulot eivät ole kasvaneet, sillä työllistetyille maksettu palkkasumma jää pieneksi. Kaiken kaikkiaan kunnanjohtaja Arto Laurikaisen mukaan etukäteisoletukset työllistämismallin vaikutuksista kuntatalouteen ovat pitäneet likimain paikkansa. Monipuolista seurantaa tutkimuksin Paltamon työllistämismallin vaikutuksia ja tuloksia arvioidaan eri näkökulmista. Tutkimuskokonaisuus käsittää yhdeksän osatutkimusta, joissa on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Kuntoutussäätiö, Lapin yliopisto, Kansaneläkelaitos ja sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanojan tutkimusryhmä. Työvoimatalo tekee myös itsearvioinnin. Kesäkuussa 2011 julkaistiin hankkeen lähtökohtia kuvaava raportti Terveys- ja hyvinvointivaikutukset Lähtötason tilanne Aineisto koottiin lomakekyselyjen, terveystarkastusten ja lomakehaastattelujen avulla kaikilta vuoden 2008 lopussa työttömänä olleilta. Raportissa tarkastellaan, millaisia terveys- ja hyvinvointieroja oli Paltamon ja Sonkajärven työttömien työnhakijoiden sekä Paltamon työllisten välillä. Mallin toteutusta koskeva ensimmäinen seurantaraportti valmistuu vuoden lopussa. Se tuo esiin mallin vaikutuksia terveys- ja hyvinvointieroihin. Sen aineisto koottiin viime vuoden lopulla. Toista seurantaraporttia varten mallin vaikuttavuudesta kerätään aineisto alkuvuodesta Tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta haastatteli viime kesäkuussa Työvoimatalolla kahden kesken tai isommissa ryhmissä runsasta 30 työllistettyä heidän kokemuksistaan. Tässä osatutkimuksessa arvioidaan työllistettyjen toimeentuloa ja mallin toteutumista työhön kannustavana kokonaisuutena. Myös tämän osatutkimuksen tuloksia julkaistaan vuoden vaihteessa. Lisätietoa tutkimushankkeista > Tutkimus ja kehittäminen > Hankkeet > haku nimellä Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus Tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kierteli viime kesäkuussa Työvoimatalolla haastattelemassa runsasta 30:a työllistettyä. Useimmat pitivät mallin perusideaa hyvänä ja etenkin nuorille mahdollisuutena. Kritiikkiä tuli palkasta ja sen vaikeaselkoisista laskentatavoista. Työvoimatalon palkan ja sosiaaliturvan välinen ero on niin pieni, että voitaisiin melkein puhua sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta, Karjalainen pohtii. Paltamon työllistämismallin kokeiluaikaa on jäljellä yli kaksi vuotta kokeilu päättyy vuoden 2013 lopussa joten toimintaa on vielä aikaa kehittää. Kirjoittaja toimii yhteiskuntatieteellisten aineiden lehtorina Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. sosiaalitieto 10 I11 9

10 kärki Minna Tarvainen Hyvinkäällä prosentti työvoimasta puurtaa kuntouttavassa työtoiminnassa. Miten niin vain toimintaa? Isossa hallissa kaikuu pörinä, pärinä ja viheltely. Jarmo Nieminen sipaisee juuri maalatun pöydän pintaa. Vanhasta tuli taas uutta. Parempaa tämä on kuin peukaloiden pyöritteleminen kotona, parikymmentä vuotta rakennuksilla puurtanut ammattimies tuumii puutyöpajalla Hyvinkään Kierrätyskeskuksessa. Vaikka onhan uusiokorjaaminen tietysti erilaista kuin rakentaminen. Mieluiten Nieminen tekisi palkkatyötä, mutta sitä ei vain löydy. Viimeiset vuodet työttömyys ja lyhyet pestit ovat vuorotelleet. Viime syksynä hän aloitti kuntouttavan työtoiminnan Kierrätyskeskuksen remonttiryhmässä. Kaipa meno joskus vielä muuttuu sellaiseksi, että rakennuksille palkataan suomalaisiakin. Onneksi pääsemme ensi viikolla kunnostamaan kaupungin kaksiota. Muutaman väliseinän takana Hillis Makkonen ratkoo tekstiilipajassa mustan trikootunikan saumoja. Otan vanhasta vaatteesta kaavat ja teen uuden, hän mallailee palasia kirjavan kankaan päälle. Makkonen aikoo työskennellä tekstiilipajassa sen aikaa, kun terveys antaa myöten. Minulla on kokemusta niskakivuista. Oikeita töitä, oikea palkka puuttuu Kierrätyskeskus on suosittu ja ihmiset viihtyvät, koska täällä tehdään ns. oikeita töitä, ei mitään näpertelyä. Työt tuntuvat järkeviltä ja merkityksellisiltä, suunnittelija Janne Asukas selittää. Ja ota vain se ns. pois siitä töiden edestä. Nämä ovat oikeita töitä, vastaava yksilövalmentaja Katariina Soihtu korjaa. Ainoa mikä puuttuu, on oikea palkka. Kela maksaa työntekijälle työmarkkinatuen lisäksi yhdeksän euroa päivässä. Kierrätyskeskuksessa pullanleipojan ei tarvitse lähteä latomaan tiiliä tai toisin päin jollei itse halua. Meillä voi siirtyä paikasta toiseen kiinnostuksen mukaan. On ollut miehiä kangaspuilla ja naisia puutyöpuolella, vaikka ensin moni epäröi, voinko mennä, kun olen nainen. Mutta hetken päästä hiomapaperit vain pöllyävät, Soihtu nauraa. Keskeyttämiset ovat harvinaisia, ja ihmisiä käy tarjoamassa itseään töihin. Työttömätkö eivät haluaisi tehdä töitä? Löytyisikö vielä yksi kolo? Työvoiman palvelukeskuksen alaisuudessa toimiva Kierrätyskeskus tarjoaa työtä reilulle sadalle työllistettävälle. Kuntouttavan työtoiminnan ihmisten lisäksi se kerää kattonsa alle pari kymmentä työelämävalmennettavaa ja työharjoittelijaa. Heidän toimintakykynsä on usein parempi kuin työtoiminnassa kävijöiden ja siksi työpäivät ovat yleensä pidempiä ja niitä on useampia viikossa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia on Hyvinkäällä 300 eli prosentti työvoimasta. Heistä neljäsosa käy Kierrätyskeskuksessa. Kaupunki onkin panostanut paikkaan. Tämän vuoden alussa sitä laajennettiin 300 neliöllä ja kaupunki palkkasi sinne uusia työ- ja yksilövalmentajia. Nyt meillä on aina paikkoja, joihin ihmiset voivat tulla. Omaan taloon on helppo soittaa työvoimanpalvelukeskuksesta ja kysyä, löytyisikö vielä yksi kolo, olisiko vielä yhdelle tekemistä. Tekeminenhän on se idea, jolla ihmiset kuntoutuvat, työkoordinaattori Maarit Porttinen kertoo. Kierrätyskeskuksen laajennus on tuonut töitä erityisesti miehille, joita Hyvinkään rakennetyöttömistä on kaksi kolmasosaa. Isot teollisuuslaitokset työllistivät pari vuosikymmentä sitten paljon ihmisiä, mutta niitä lakkautettiin 90-luvulla. Palkkatöistä tippui taitavia tekijöitä, joilla ei ollut ammatillista koulutusta. Heidän oli vaikea saada töitä. Ja kun pari vuotta työttömyyttä oli mennyt, he luovuttivat, tunsivat, etteivät enää kelvanneet, Porttinen kuvaa. Työttömyys syö ihmistä Ennen kuntouttavaa työtoimintaa asiakas on istahtanut alas miettimään aktivointisuunnitelmaa yhdessä työvoiman palvelukeskuksen työvoimaneuvojan ja sosiaalipalveluiden koordinaattorin kanssa. Tarvittaessa mukaan saadaan sairaanhoitaja tai mielenterveyshoitaja. Palvelukeskukseen ohjautuvat aktivointisuunnitelman tekoon asiakkaat, jotka ovat yleensä muita työnhakijoita heikommassa kunnossa fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti, Porttinen sanoo. Heitä on Hyvinkäällä vuodessa. Suunnitelmaa laadittaessa kaikki palvelukeskuksen vaihtoehdot ovat tarjottimella: palkkatukityö, työharjoittelu, työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta. Eläkkeelle siirtyy ihmistä vuodessa. Jos ihminen ilmoittaa kykenevänsä osallistumaan viitenä päivänä viikossa vähintään neljä tuntia johonkin toimintaan, hänelle voidaan alkaa etsiä vaikkapa työelämävalmennuspaikkaa. Pitkään jatkunut työttömyys rapauttaa kuitenkin usein työkuntoa. Joillakin se syö uskoa omiin taitoihin. Joiltain katoaa motivaatio. Tulee fyysisiä vaivoja. Nuori kääntää ehkä kylkeä herätyskellon soidessa, eivätkä aamulähdöt enää onnistu. Ja kun ei ole muuta tekemistä, joskus viina virtaa ja päihteet alkavat tuottaa ongelmia. Kuntouttava työtoiminta on monesti helppo tapa rakentaa polkua takaisin työelämään, kun ihminen on ollut pitkään pois työmarkkinoilta, Porttinen sanoo. pieni työttömyyssanasto lähde: Kuntouttava työtoiminta Kunnan järjestämää työtoimintaa pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaville asukkailleen. Työtoiminnan tulee perustua aktivointisuunnitelmaan, jonka asiakas laatii yhdessä työvoimatoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomaisen kanssa. Toiminnan täytyy vastata asiakkaan toimintakykyä, ja sen on parannettava hänen elämänhallintaansa ja työmarkkinavalmiuksiaan. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan Työharjoittelu Korkeintaan kuusi kuukautta kestävä jakso, johon voivat osallistua alle 25-vuotiaat, vailla ammatillista koulutusta jääneet ja työmarkkinatukijärjestelmän ulkopuolella olevat. Harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää nuorta työelämään sekä parantaa hänen ammattitaitoaan ja työhönsijoittumistaan. Harjoitteluaika on enintään kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Työelämävalmennus Sama asia kuin työharjoittelu, mutta se on tarkoitettu 25 vuotta täyttäneille tai ammatillisen koulutuksen hankkineille tai ansiosidonnaiseen- tai peruspäivärahaan oikeutetuille. 10 sosiaalitieto 10 I11

11 kuvat: Minna Tarvainen AMMATTITAIDON YLLÄPITOA Jarmo Nieminen pitää rakennusalan ammattitaitoaan yllä Kierrätyskeskuksen puutyöpajalla ja remonttiryhmässä. Mieluiten menisin tietysti palkkatöihin, hän sanoo. Erilaisia sopimuksia Työajat ja -tehtävät ovat soviteltavissa. Ihmiset ovat täällä yhdestä viiteen päivään viikossa, yleensä neljä tuntia kerrallaan, Asukas kertoo. Ennen töihin tuloa voi piipahtaa hakemassa korvaushoidon terveysasemalta, tai nuori voi käydä ensin iltavuorossa, totutella aamuherätykseen ja siirtyä aamuvuoroon vähitellen. Jotkut pelkäävät sosiaalisia tilanteita, ja harjoittelevat pikku hiljaa muiden seurassa olemista. Mutta Kierrätyskeskus ja samalla periaatteella toimivat nuorten pajat eivät ole ainoita mahdollisuuksia. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita puurtaa myös muissa kaupungin työpaikoissa. Lisäksi palvelukeskus on tehnyt sopimukset yhteisön, yhdistyksen ja järjestön kanssa kuntouttavasta työtoiminnasta. Niissä ihmiset tekevät toimistotöitä, apulaisohjaavat kerhoa, haravoivat, ulkoiluttavat mummoja, pitävät kahvilaa, korjaavat sähkölaitteita. Usein niissäkin voi sopia työajoista. Tulostavoitteiden puristuksessa Normaali työyhteisö saattaa vaatia ihmiseltä enemmän kuin kaupungin oma paja. TEKEMINEN KUNTOUTTAA Ihmiset kuntoutuvat tekemällä, vakuuttavat Kaj Mönkkönen (vas.), Maarit Porttinen, Janne Asukas ja Katariina Soihtu. Ani harva kuitenkaan työllistyy kuntouttavan työtoiminnan jälkeen suoraan avoimille työmarkkinoille. Keittiössä esimerkiksi työt ovat prikulleen kellotettuja. Taukoja ei paljon pidetä. Jos ihminen ei ole sataprosenttisessa kunnossa, työssä joutuu koville. Monilla työpaikoilla on tulostavoitteet, Porttinen sanoo. Joskus työpaikoilla saa kuunnella ymmärtämätöntä työkaveria, joka pitää työttömiä laiskoina ja luusereina. Tiedonkulun ongelmatkin aiheuttavat harmeja: kaikki työkaverit eivät ehkä tiedä, millaisella sopimuksella ihminen on töissä, ja he vaativat kuntoutettavalta samanlaista työpanosta kuin muilta. Yksilövalmentajat tulevat apuun, kun työpaikalla ilmenee ongelmia. Homma saattaa lähteä sujumaan hyvin heti alussa, tai sitten se menee huonosti. Meidän apumme on myös työnantajan käytettävissä, palvelukeskuksen päällikkö Kaj Mönkkönen sanoo. Pitkiä polkuja työelämään Kuntouttava työtoiminta johtaa harvoin suoraan avoimille työmarkkinoille. Pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia työtoiminnassa olleista työllistyy avoimille työmarkkinoille tai aloittaa koulutuksen. Hyvinkäällä on huomattu, että nuorilla polku johtaa usein kuntouttavan työtoiminnan jälkeen työharjoitteluun ja opiskelemaan. Aikuisilla sen sijaan polut ovat pitkiä. Monilla on terveydenkin kanssa ongelmia. Vuodessa ei saada välttämättä hirveästi aikaan Mönkkönen summaa. Jotkut siirtyvät työelämäharjoitteluun, mikä on jo askel eteenpäin. Parhaimmillaan polku menee niin, että ihminen löytää palkkatuetun työpaikan joko kaupungilta tai parhaassa tapauksessa yksityiseltä sektorilta. Kaupunki työllistää palkkatuella noin 120 ihmistä vuodessa. Kierrätyskeskus antaa turvaa Joskus ihmiset jäävät koukkuun kuntouttavaan työtoimintaan. Se voi ajaa jopa ohi palkkatukityön ja siitä saatavan korvauksen. Kierrätyskeskuksen työympäristö tuntuu tutulta ja turvalliselta. Joillekin sieltä saatava vertaistuki on korvaamatonta. Ja siellä tapaa samat ohjaajat päivästä toiseen. Yhden päivän aikana huomaa olevansa sossu, terapeutti, päihdetyöntekijä, velkaneuvoja, poliisi ja äiti. Me huolehdimme ja soitamme perään, jos joku ei ilmesty paikalle, Soihtu listaa. Keskustelemme paljon siitä, kuinka kauan kuntouttavassa työtoiminnassa voi olla. Minusta se voi jatkua vuosia, sillä se tukee elämässä kiinni pysymistä. Se estää retkahduksia ja mielenterveyskin pysyy paremmassa kunnossa kuin kotona ollessa, Porttinen sanoo. Pitkäaikaistyötön Yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä ollut henkilö. Vaikeasti työllistyvä Henkilö, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan tai työmarkkinatukea työttömyysajalta vähintään 500 päivää. Vajaakuntoinen Henkilö, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Osatyökykyinen Alkanut joissain yhteyksissä korvata käsitettä vajaakuntoinen. Korostaa ongelmien sijaan ihmisen voimavaroja. sosiaalitieto 10 I11 11

12 kärki Minna Tarvainen Olisiko yritysten yhteiskuntavastuu ratkaisu nuorisotyöttömyyteen? Vantaalla kokeillaan sitäkin muiden konstien rinnalla. Nuorten työtorille kaivataan lisää myyjiä PIKAVAUHTIA TÖIHIN Jarmo Raatesalmen työttömyys kesti rekrytointitilaisuuden ja oman aktiivisuuden ansiosta vain kuukauden. Tieto työpaikasta tuli rekrytointitilaisuudessa Jarno Raatesalmen ammattinimike kuulostaa merkilliseltä. Teen äänikeräilyä, hän kertoo. Poimin varastosta tavaroita kuulokkeista tulevien ohjeiden mukaan ja vien niitä oikeille lähtöporteille. Raatesalmi pisti ensimmäisen kerran kuulokkeet päähänsä ja istui keräilyvaunun rattiin Meiranovan varastolla kolme viikkoa sitten. Työnhaku oli käynyt nopeasti. Hän oli saanut tiedon työpaikasta ISS:n rekrytointitilaisuudessa Vantaan TE-toimiston nuorten osastolla muutamaa päivää aiemmin. En olisi muuten tiennyt, että ISS:llä on henkilövuokrausta. Hän ei jäänyt odottamaan tilaisuuden jälkeen yhteydenottoa yrityksestä, vaan meni kotona nettiin ja teki uuden hakemuksen heti. Laitoin sähköpostin kello kaksitoista, ja pyyntö haastatteluun tuli vartin yli kaksitoista. Kuukausi työttömyyttä riitti Raatesalmelle. Viikonloput eivät tuntuneet viikonlopuilta, kun en ollut tehnyt arkena mitään. Laskutkin painoivat päälle. Työttömyyden aikana hän ehti käydä kaksi kertaa TE-toimistossa Petra-projektin työntekijöiden luona. Siellä laitettiin ansioluettelo kuntoon ja työntekijät innostivat aktiivisuuteen. Vuosi sitten LVI-asentajaksi valmistunut Raatesalmi lähettikin kymmenkunta työhakemusta. Hain varastotöitä ja oman alan hommia LVI-asentajana. Ne eivät napanneet. Kotona asuvaa Raatesalmea ei häiritse epätyypillinen työsuhde vuokratyövoimana, toisin kuin monia itsenäisesti asuvia nuoria. Näiden on usein hankala motivoitua hakemaan töitä henkilövuokrausfirmasta, sillä pätkittäiset työt sotkevat asumistukikuviot Kelassa ja vuokrarahojen kasaan saaminen huolettaa. Raatesalmelle henkilöstövuokrausfirman hommat ovat tuttuja jo entuudestaan. Varastohommat ovat alkaneet kiinnostaa. Nyt on töitä muutamaksi kuukaudeksi. Jatkoakin voi olla tiedossa. Olen työpaikalla samanlainen työntekijä kuin muutkin, vaikka työasuni on erivärinen. Vuonna 2009 nuorisotyöttömyys alkoi lisääntyä jyrkästi. Niin myös Vantaalla. Kun alle 25-vuotiaita työttömiä oli ennen vuoden 2009 hyppäystä kuukaudessa, pahimman piikin aikaan kesällä 2010 luku loikkasi jopa 1 600:aan. Jotain piti tehdä. Kaksi vuotta sitten Vantaan TE-toimiston nuorten osasto sai viisi uutta määräaikaista virkaa, ja samoihin aikoihin Vantaan kaupunki perusti ESR-projektin Nuoret töihin ja kouluun. Sillä on 11 työntekijää. Tässä Petra-projektin nimellä kulkevassa hankkeessa etsitään työpaikkoja erityisesti yrityksistä. Nuoria menee kaupungin työpajoille, palkkatukitöihin ja jonkin verran oppisopimuskoulutukseen, mutta ne eivät yksin riitä. Kaupunki ei pysty palkkaamaan kaikkia työttömiä nuoria. Ja toisaalta nämä työt ovat lyhytaikaisina tekohengitystä. Nuoria pitäisi saada työllistymään entistä enemmän yksityiselle sektorille, Vantaan TE-toimiston palvelulinjan johtaja Hilkka Koukkunen sanoo. Tähän tarpeeseen vastasi Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisö, kun se pyysi TE-keskusta kumppanikseen järjestämään työtoria. Torit saman katon alle Yhteisö tarttuu yhteiskunnallisiin asioihin yritysmaailman keinoin. Viime vuonna se valitsi kohteekseen nuorisotyöttömyyden. Ryhmän lanseeraaman Uusien mahdollisuuksien tori -konseptin tavoitteena on tarjota jokaiselle nuorelle onnistunut työkokemus työelämästä. Vantaan TE-toimistossa työtorit olivat tuttuja ennestään, ja Petra-projekti ja TE-toimisto olivat pystyttäneet niitä myös nuorille. Työtorit ovat työvoimatoimistossa pidettäviä messutapahtumia, joissa työnantajat kertovat näytteilleasettajina omista firmoistaan. Jokin aika sitten muutimme torien nimeksi Mahdollisuuksien tori. Nyt mukaan on tullut myös kouluttajia, työvalmentajia ja muita yhteistyökumppaneita. 12 sosiaalitieto 10 I11

13 Toivoimme, että Yllätetään yhteiskunta -ryhmä toisi työtorille uusia työnantajia. Monissa yrityksissä on heikot ajat, joten työnantajia on ollut vaikea houkutella mukaan. Yritykset syttyvät heikosti Tänä vuonna Vantaalla on järjestetty kaksi Uusien mahdollisuuksien toria. Helmikuisessa tapahtumassa oli mukana lähes 30 vantaalaisyritystä. Kevään toriin satsattiin vielä lisää. Fremantle Median toimitusjohtaja Marika Makaroff otti Vantaan ikään kuin kummilapsekseen ja kirjoitti vantaalaisyrityksille kirjeen, jossa hän haastoi nämä mukaan: antakaa nuorelle edes kahden kuukauden mittainen onnistunut työkokemus! Toiveet olivat korkealla. Vantaalla on yritystä. Joten jos jokainen niistä palkkaisi yhden työttömän, TE-toimistoista loppuisivat asiakkaat. Paikkakin houkutteli: yritysyhteisön verkostojen avulla tori saatiin kimaltavaan Flamingon viihdekeskukseen, Onnelan yökerhoon. Tosin olimme siellä päiväsaikaan, Koukkunen naurahtaa. Paikalle odotettiin 100:aa työnantajaa, ja kutsukirje lähetettiin kaikille nuorelle työnhakijalle. Sinne saapui 50 työnantajaa ja noin 50 prosenttia kirjeen saaneista nuorista. Työpaikkoja ja niiden ituja Onnelassa ja tätä aiemmalla Uusien mahdollisuuksien torilla kävi silti aika monella flaksi. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni nuorten työvoimatoimistossa molemmilla kerroilla :lla. Tulokset ovat vaikeasti mitattavissa, sillä työsuhteita syntyy koko ajan. Nuoret jättivät tapahtumissa hakemuksia, ja haastattelukierrokset alkoivat sen jälkeen. Rekrytointihan on aina osto ja myynti -tapahtuma, jossa työnantaja ostaa työvoimaa ja työnhakija myy osaamistaan. Tärkeintä kuitenkin oli, että osapuolet tapasivat toisensa, Koukkunen selventää. Hänestä isoissa tapahtumissa on hyvää se, että niissä jokainen nuori voi saada tuntumaa työpaikkahaastatteluun. Nykyisin työpaikkoja haetaan usein sähköisin hakemuksin, joissa kirjoitustaitoisimmat erottuvat edukseen. Torilla yrityksen edustajan mieleen voi jäädä sellainenkin nuori, jonka taidot ovat muussa kuin sanallisessa ilmaisussa. kuvat: Minna Tarvainen Kahtiajakautunut nuoriso Koukkunen on huomannut asiakaskunnan jakautuneen kahtia. TE-toimistossa eivät käy ainoastaan työttömät työnhakijat, vaan sinne voivat ilmoittautua esimerkiksi työpaikan vaihtoa harkitsevat. Joillain aktiivisilla nuorilla on monta opiskelu- ja työpaikkaa, ja vielä monta harrastusta. Toisessa ääripäässä ihmisillä ei ole mitään näistä eikä kiinnostusta hankkia niitä. Näillä nuorilla on vakavia ongelmia. Varsinaiset elämäntapataiteilijat ovat hyvin pieni joukko. Nuorilla on yleensä jokin syy, miksi asiat eivät kiinnosta. Miten työvoimaneuvoja sitten erottaa, kenellä on ongelmia ja kenellä ei? Jokainen nuori kun vakuuttaa selviävänsä työnhausta omin avuin. Joku saakin työpaikan nopeasti vaikkapa TE-toimiston yritystapahtumista. Kaikki työnantajat ovat kiinnostuneita niistä reippaista nuorista, jotka tulevat kyselemään heidän firmastaan ja työpaikoistaan. Toisella työllistyminen vaatii ehkä työnhakutaitojen ja itsevarmuuden vahvistamista työnhakukurssilla. Mutta joukossa on myös niitä, jotka eivät koskaan selviä työtoreille tai aktivoimistoimiin saakka, elleivät saa apua. Pieni pakko voisi auttaa Vantaalla ei jäädä odottelemaan, että tuen tarve pulpahtaisi esiin, vaan jokainen TE-toimistoon tuleva nuori ohjataan ensikäynnin jälkeen nuorten työvoimatoimiston tiloissa toimivan Petra-projektin työntekijöille. Projektissa kaikki käyvät lävitse tietyt asiat. Jokainen muun muassa tapaa sairaanhoitajan. Sitä voisi verrata neutraaliin työhöntulotarkastukseen. Nuoren ei tarvitse kuvitella, että JAKAUTUNUT ASIAKASKUNTA Joillakin nuorilla on monta opiskelu- ja työpaikkaa, ja myös monta harrastusta. Toisessa ääripäässä ihmisillä ei ole mitään näistä eikä kiinnostusta hankkia niitä. Näillä nuorilla on vakavia ongelmia, Hilkka Koukkunen kuvaa TE-toimiston asiakaskuntaa. virkailija epäilisi hänen terveydentilaansa: minäpä ohjaan SINUT sairaanhoitajalle, SINUL- LA taitaa olla vähän häikkää. Se on vain tsekkauspiste. Nuorten työttömyys onkin saatu laskemaan, vaikka ollaan vielä kaukana lamaa edeltävältä tasolta. Toukokuussa 2011 Vantaalla oli 831 nuorta työtöntä. Haasteita riittää. Puolelta työttömistä nuorista puuttuu koulutus, ja kouluttamattoman on vaikea saada töitä. Työllistymispolku pitenee edelleen, jos nuorella on terveys- tai päihdeongelmia tai velkoja ulosotossa. Koukkusen mielestä yhtäkään ei silti pidä päästää tippumaan kelkasta. Näissä nuorissa on uskomattomia lahjakkuuksia. Nuoret tarvitsevat Koukkusen mielestä lisää ohjausta ja joskus ehkä pientä pakkoakin. TEtoimistolta puuttuvat kuitenkin taloudelliset sanktiot, sillä harva kouluttamaton nuori on oikeutettu työmarkkinatukeen. Siten tuen karenssit tai sen väheneminen eivät kosketa heitä. Meidän palvelumme perustuvat paljolti vapaaehtoisuuteen. Emme voi lähteä hakemaan ketään kotoa. sosiaalitieto 10 I11 13

14 kärki Minna Tarvainen Työvoiman palvelukeskus on kotimainen työllisyyden hoidon mansikka, tietää kansainvälisissä verkostoissa liikkunut Sari Tuominen. Suomen vastikkeeton toimeentuloturva sen sijaan maistuu mansikkaa happamammalle. Mansikassa maailmalla Limusiini kaartaa hämyisälle Käenkujalle. Kuljettaja kurkkaa ulos: oui, c est ca, Helsingin sosiaalivirasto. Auton takapenkiltä astuu näyttävä nainen ja kohentaa asusteitaan. Harteikkaat turvamiehet seuraavat kannoilla, ja seurue livahtaa sisään ovesta. Toimistohuoneeseen pakkautuu naisen, Ranskan Eurooppa-ministerin, saattueen lisäksi ranskalainen tv-ryhmä, Ranskan Suomen-suurlähetystön edustajia sekä Suomen ulko-, työ- sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä. Vuosien varrella Käenkujalla vierailee myös japanilaisia juristien delegaatioita, Saksan liittovaltiojohtoa ja ryhmä hiljakkoin itsenäistyneen Montenegron hallintovirkamiehiä. Ohjelmaa Käenkujan tapahtumista pyörii niin Japanin kuin Ranskan tv-kanavilla. Meillä oli ensimmäisinä vuosina rutiinia ottaa vastaan kansainvälisiä vieraita. Pöytään katettiin aina jotain suomalaista, vaikkapa karpaloboolia tai poroa, kertoo Sari Tuominen, entinen Toiviainen. Hän on toiminut Helsingin työvoiman palvelukeskuksen Duurin johtajana sen alusta, vuodesta 2004 lähtien. Suomessa käyttöön otettu uusi ja ainutlaatuinen työtapa herätti kiinnostusta maailmalla. Huonokuntoisten asiakkaiden virta Ovenripaan tarttui toki muitakin kuin uteliaita tutustujia. Helsingin työhallinnossa oli tuolloin tuhansia seuraavaa siirtoa odottavia, pitkäaikaisia asiakkaita, joista monet eivät kenties pystyisi enää koskaan töihin. Sosiaalitoimi taas oli siirtynyt kuva: Minna Tarvainen VUOSIEN ASIAKKUUKSIA Kun toimittaja soitti Sari Tuomiselle pari viikkoa työvoiman palvelukeskuksen perustamisen jälkeen ja kysyi, mille aloille asiakkaita työllistyy eniten, puhelias Tuominen mykistyi. Hän tiesi jo silloin asiakkuuksien kestävän helposti vuosia. 14 sosiaalitieto 10 I11

15 kirjalliseen toimeentulotuen hakemiseen, ja kirjallisesti asioivissa oli ihmisiä, joiden tilanteeseen työntekijät eivät olleet ehtineet perehtyä vuosikausiin. Työvoiman palvelukeskukseen virtasi asiakkaita molemmista. Heidät laitettiin meille selviteltäväksi, mutta eihän kaikkien asioita noin vain selvitetä. Asiakaskuntamme on kaikista maan palvelukeskuksista huonokuntoisinta. Kun toimittaja soitti Tuomiselle pari viikkoa keskuksen perustamisen jälkeen ja kysyi, mille aloille asiakkaita työllistyy eniten, puhelias Tuominen mykistyi. Hän tiesi jo silloin asiakkuuksien kestävän helposti vuosia. Meidän on hoidettava ihmisten asioita kuin kissaemo, joka tarpeen tullen tarttuu pentujaan yksi kerrallaan niskasta ja siirtää ne paikasta toiseen, hän kuvaa palvelukeskuksen räätälöityä työmallia. Ja juuri tuosta räätälöinnistä vieraat tulivat Käenkujalle kuulemaan, samoin kuin holistisesta työtavasta. Työvoiman palvelukeskuksissa yhdistettiin silloisen hallitusohjelman mukaisesti monta luukkua. Duurissa työskenteli sosiaalitoimen ja työhallinnon työntekijöitä, muutamia työterveyshoitajia ja psykologeja. Yhteensä henkilökuntaa oli noin sata. Nykyisin he eivät luopuisi yhteistyöstä enää mistään hinnasta. Niin toimivaksi työmalli on todettu, Tuominen sanoo. Työntekijöidemme takaa aukeaa monia muitakin ovia: esimerkiksi ostopalveluihin ja lukuisten kumppaneiden luo. Organisaatiomme käytettävissä on satoja toimijoita. Ilman heitä emme pärjäisi. Meidän on hoidettava ihmisten asioita kuin kissaemo, joka tarpeen tullen tarttuu pentujaan yksi kerrallaan niskasta ja siirtää ne paikasta toiseen. Lempilapsia kehumassa Holistisuus ja räätälöity työtapa ovat Tuomisen lempilapsia, ja niistä hän on esitelmöinyt myös kansainvälisissä työryhmissä ja konferensseissa. Yksi Tuomisen verkostoista on Euroopan sosiaalijohdon verkosto, ESN, joka kokoaa sosiaalialan asiantuntijoita eri maista yhteisiin tapaamisiin. Hän oli Suomen edustajana ESN:n Active Inclusion -työryhmässä, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa EU-komissioon. Työllistämiskysymykset uhkasivat pelkistyä Lissabonin strategiassa pelkkään aktivointiin ja siihen, että kaikille pitää vain saada työpaikka. Jossakin vaiheessa onneksi huomattiin, että näiden lisäksi on mietittävä asumista ja toimeentuloa. Toin ESN:ssä esiin sitä, että rinnalle on nostettava myös terveys. Suomen kansainvälinen anti ryhmässä on ollut holistisuus. Aika näyttää, mihin suuntaan Euroopan miljoonia ihmisiä koskevat työllisyyslinjaukset kehittyvät. Pikku hiljaa työvoiman palvelukeskuksen tyyppisiä, monihallinnollisia rakenteita on jo kokeiltu muualla Euroopassa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa. Saattaa olla, että neitseelliseen Montenegroon ei koskaan luotukaan erillisiä työvoima- ja sosiaalipalveluita, vaan maa omaksui työvoimapolitiikkaansa suoraan holistisen mallin. He pohtivat tätä Helsingissä käydessään. En ole kuullut, miten loppujen lopuksi kävi. Kansainväliset kuulijat eivät kuitenkaan aina ole vakuuttuneita kalliin räätälöinnin erinomaisuudesta. Saksalaiset puolustavat massiivisia, miljoonille suunnattuja aktivointitoimiaan. Norjalaiset taas suosivat vaikeasti työllistettävien siirtämistä eläkkeelle miksi nähdä vaivaa? Tuomisen takataskusta löytyy mallille myös euromääräisiä perusteluja. Vaikka Duurin asiakkuus kestäisi neljäkin vuotta, kulut tulevat nopeasti takaisin ihmisen työllistyttyä. Palvelun kustannukset eivät voi nousta yli sen laskun, joka maksetuista etuuksista vuosien kuluessa on kertynyt ja kertyisi. Harjan heiluttamista vai sosiaaliturvaa? Jos Tuominen onkin ollut eurooppalaisessa yhteistyössä antajapuolella työllisyyskysymyksissä, ovat kansainväliset tapaamiset avanneet hänen silmiään näkemään myös suomalaisen järjestelmän epäkohtia. Hän pohtii paljon sitä, passivoiko Suomen sosiaaliturva ihmistä. Ensimmäisen kerran hän havahtui tähän ollessaan tutustumassa Italian sosiaaliturvajärjestelmään ja -työhön Helsingin kaupungin kansainvälisessä valmennusohjelmassa vuonna Firenzessä oli Villa Lorenzo -niminen vanha rakennus, johon nuoret huumeidenkäyttäjät ohjattiin avohuumehoitoon, jotta he eivät olisi kaduilla vetämässä kamaa. Villassa oli 130 työntekijää, joista alle 20 oli ammattilaisia. Loput tekivät työtä vapaaehtoisina. Kolmivuotisen hoito-ohjelman aikana nuoret kunnostivat kaunista villaa. Valtaosa heistä jatkoi ohjelman loppuun ja pysyi kuivilla. Italiassa sosiaaliturva on monin verroin huonompi kuin meillä, mutta rahan ansaitseminen työtä tekemällä on sen sijaan taattu myös vajaakuntoisille. Ihmisillä on oma paikkansa ja tehtävänsä. Kaiken ei tarvitse olla tuottavaa ja tehokasta. Sikäläisessä yhteiskunnassa jokainen voi tehdä kykynsä mukaan. Siinä missä Italiassa osatyökykyinen heiluttaa harjaa, hän saisi meillä passiivisesti toimeentulotukea. Hän saisi rauhassa jäädä yksin ja syrjäytyä. Italiassa on jo kauan ollut lainsäädäntö, joka velvoittaa yritykset palkkaamaan vajaakuntoisia työntekijöitä. Entä meille tulevat maahanmuuttajat, jotka kotoutuvat kolme vuotta näkemättä työmarkkinoita? Tänä aikana he eivät opi työmarkkinoiden vaan palvelu- ja avustusyhteiskunnan toimintatapoja, Tuominen harmittelee. Nuorille vastikkeellisuutta? Saksa on valinnut linjakseen vastikkeellisen toimeentuloturvan. Siellä toimeentuloturvan saaminen velvoittaa ennen pitkää osallistumaan toimintaan. Siinäkin on Tuomisen mielestä hyvät puolensa. Meillä toimeentulotukea voi saada vaikka 99-vuotiaaksi. Nuorille vastikkeeton toimeentulotuki saattaa olla haitallista aktivoinnin näkökulmasta. Aiemmilla sukupolvilla on vielä käsitys siitä, että työ kuuluu ihmisen elämään. Nuorilta puuttuu tällainen protestanttinen etiikka. Lisäksi meillä on jo sellaisia nuoria, jotka eivät ole koskaan nähneet vanhempiensa käyvän töissä. Jos nuori jää ilman jatko-opiskelu- ja työpaikkaa ja saa sosiaalitoimistosta toimeentulon, hänelle ei muodostu kuvaa työmarkkinoista ja työstä. Hän ei kasva työn tekemiseen. Ja tällainen nuori putoaa paljosta muustakin kuin työstä. Syrjäytynyt nuori on vaikea autettava, sillä hänelle on opetettava alusta lähtien lähes kaikki. Sanomme Duurissa, että meillä ei ole varhaiskasvatus- vaan myöhäiskasvatustehtävä. Muutaman vuoden tauon jälkeen Tuominen on jälleen menossa mukaan kansainväliseen toimintaan, ja yksi perehtymisen kohde on juuri alle 25-vuotiaiden työllisyys. Tänä vuonna alkanut EU-rahoitteinen yhteistyöhanke vie osallistujat bench marking -matkalle viiteen Euroopan maahan. Maailmalta haetaan ja ehkä poimitaan mukaan työmalleja, menetelmiä ja palveluita, jotka voisivat toimia meillä. Emme tiedä löytyykö sieltä mitään, mutta menemme nuuskimaan. sosiaalitieto 10 I11 15

16 näkökulma kuva: Pan Yi Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. Kun kaikki oli yhteistä Katson hautausmaalta ihmisiä kiviaidan takana. Räpsyttävät kameroitaan. Ihmiset tällä puolen tuntuvat kuitenkin kiinnostavammilta, suorastaan elävämmiltä. Kivet ja metalliset ristit kertovat ihmisistä niukoin merkein. Joihinkin kiviin on kaiverrettu titteleitä, jopa hartaita lauseita, jotkut kertovat kotipaikan, joistakin voi lukea vain nimen eikä aina sitäkään. Jurmo oli maan viimeinen kylä, jossa vallitsi yhteisomistus. Viljelysmaat ja kalastuspaikat oli jaettu niin pieniin osasiin, että työt oli tehtävä yhdessä. Myös kotisaaren ulkopuolelta löytyneet tavarat olivat yhteisiä. Mutta kun Emil löysi valtavan lankkulastin kotisaarelta, muutettiin sääntöjä: sekin oli yhteinen. Näin kertoo Agneta Andersson. Yhteisyyttä painottava kulttuuri oli hämmästyttävän voimakas. Pirtuaikana jurmolaiset tarjosivat varsinaisille salakuljettajille luotsausta ja suojaa hyvään hintaan. Jopa pirtukassa oli talojen yhteinen, riippumatta siitä, olivatko asukkaat osallistuneet laittomiin toimiin vai eivät. Samalla varmistui, ettei ollut kateellisia kielimässä. Historiankirjoitus on tuominnut yhteisomistuksen. Koulussa lukemamme historia kertoo, että kun maa oli viljeltävä yhdessä, työn rytmi oli sovitettava laiskimman mukaan. Jos Jurmossa olisi ollut laiskoja, he olisivat joutuneet sopeutumaan ahkerimpien vauhtiin. Vuoden kierto muodostui lukemattomista tehtävistä eikä niissä lapsiakaan säästetty. Viisivuotiaista alkaen ihmiset puskivat töitä päivästä toiseen. Vain turisteilla on aikaa seilata ympäriinsä. Yhteisomistus sopi yhteisöön, jossa kaikki oli näkyvillä. Kun kaikki tunsivat toisensa, sosiaalisilla normeilla oli sitova voima. Silloin Jumalakin vielä katsoi niiden perään. Yhteinen etu ei ole sama asia kuin kaikkien etu. Voimakkaimmat hyötyvät yksityisestä enemmän kuin yhteisestä. Ne, jotka hyötyivät yhteisestä, eivät kirjoittaneet historiaa. Makaavat niissä nimettömissä haudoissa. Agneta Andersson (2010): Jurmon kylä lähimpänä merta. Jurmo: Vrakplundrarförlaget. Suomessa on kaupunki, jossa ihminen kohdataan aidosti Hei sosiaalityöntekijä! Ryhdymme vähentämään paperinmakuisuutta ja lisäämään kohtaamisia. Tarvitsemme rohkeuttasi ja ennakkoluulottomuuttasi tekemään sosiaalityöstä näkyvää. Tarjolla on jatkuvasti vakituisia ja määräaikaisia työpaikkoja, tervetuloa Espooseen! Hae paikkasi yli osaajan joukkoon. Katso lisätiedot osoitteesta Espoossa työskentelystä on etua! Apua asunnon hankintaan Tukea myös omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen Työsuhdematkalippu joukkoliikenteeseen Maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmiä Työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät Kunnallisen alan pitkät vuosilomat Yksilöllisiä työaikajärjestelyjä Espoon kaupunki on savuton työpaikka. 16 sosiaalitieto 10 I11

17 puheenvuoro Katse Kasteeseen mitä sadalla miljoonalla eurolla oikeasti saatiin? Kaste -ohjelman tavoitteet on määritelty laajoiksi, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto pystyy kohtaamaan eteen tulevat valtavat haasteet, kuten julkisen talouden kestävyysvajeen, väestön ikääntymisen ja ihmisten elinolojen eriytymisen. Silti Kasteessa on kehitetty rakenteiden sijaan enimmäkseen menetelmiä ja asiakastyötä tai viety jo kehitettyjä menetelmiä käytäntöön. Kehittämiskohteita ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on jättänyt käyttämättä keskeisimmän strategisen ohjauksen välineensä. Kaste ei kohdistu palvelujärjestelmän perustaan eikä asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseen. Kaste on luonut oman hallintokoneistonsa ja -tasonsa. Ne koostuvat hankkeita hallinnoivista suurista kaupungeista, alueellisista johtoryhmistä, kehittämisohjelmien ohjausryhmistä, projektiryhmistä, kehittämisohjelmien osahankkeiden verkostoista, eri sisältöalueiden verkostoista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjausverkostoista jne. Hallintokoneisto tuottaa raportteja, selvityksiä ja arviointeja. Kehittämistyöntekijöiden resursseja kuluu sisäisissä raportoinneissa, selvittelyissä, hankeesittelyissä verkostoissa ja vertaistapaamisissa. Valtionavustusten jakomekanismi ylläpitää kilpailua ja seuraavaan rahanjakoon varautuvaa omaa toimintaa kehuvaa työotetta, josta aito refleksiivisyys ja analyyttisyys puuttuvat. Kasteesta rahoitettavien periaatteellisesti merkittävien uusien päänavausten joukossa on muualla jo toimivia palveluja ja menetelmiä. Kyseessä on paljolti menetelmien tai toimintojen organisointi ja käyttöönotto. Uusia palveluja, tuotteita ja innovaatioita on vähän. Vaikka suunnitelmissa asiakas on kehittämistyön keskiössä, toteutuneessa kehittämistyössä asiakas on ohuesti mukana. Alan sisäinen totuus on, että olen itse oman työni paras kehittäjä. Paradoksi on se, että samat henkilöt ovat olleet tuottamassa myös ei toimivaa käytäntöä. Monialaisuus, monitieteisyys ja sektorirajat ylittävä yhteistyö on ohutta. Alan asioista keskustellaan alan sisällä. Tietoteknologiaa kehittävät sosiaali- ja terveydenhuollon, eivät tietoteknologian asiantuntijat. Osa kehittämisresursseista kuluu ammattilaisten omaan oppimiseen ja asiantuntijuuden kasvattamiseen. Kehittämishankkeissa on vähän muiden alojen edustajia. Uutta tietoa, näkemyksiä tai oppia ei saada. Kehittämishankkeiden heikkoutena on työn tulosten juurtuminen. Valtionavustuksia on annettu sellaiseen kehittämiseen, jota ei voida edes typistettynä siirtää osaksi peruspalveluja, koska kunnilla ei ole varaa vastaaviin panostuksiin, joita kehittämistyössä on ollut. Osa kehittämistyöstä tapahtuu akvaariossa, jossa menetelmä tai toimintamalli ei kytkeydy asiakkaan muuhun palvelurakenteeseen tai -prosessiin. Lisäksi osa resursseista menee perustyön niukkojen resurssien paikkaamiseen ja kehittäminen jää näennäiskehittämiseksi. Kehittämistyö vahvistaa olemassa olevia palveluita ja hallintokoneistoa eikä ei-vaikuttavia palveluita pureta. Voisiko ajatella, että seuraavina vuosina kehittämisponnisteluin purettaisiin ja poistettaisiin käytöstä toimimattomat ja vaikutuksiltaan heikot rakenteet, palvelut ja menetelmät? Kehittämistyön vaikuttavuuden arviointia edellytetään, mutta se on jo lähtökohtaisesti mahdotonta. Hankkeet kestävät niin lyhyen aikaa, ettei tuloksia voi odottaa tai tavoitteet ovat liian abstrakteja ja laajoja. Arviointimenetelmät ja arvioinnin lähestymistavat ovat ohuita, vaikka tietoa kootaan mittavasti. Tuloksena on useimmiten osallisten itsensä tuottamaa kuvailevaa tietoa: itse määritelty tavoitteisto, toimenpiteet, arvioinnin kohteet ja kriteerit, toteutustapa, tuotettu arviointiaineisto ja johtopäätökset. Ulkopuolinen arviointi on useimmiten keskittynyt hankkeen hallinnon ja toteutuksen tarkasteluun. Mukana olleet asiakkaat ovat saaneet hyviä, mittavasti resursoituja palveluja ja hyötyneet niistä, mutta miten asiakkaiden kokonaistilanne on muuttunut? Onko kehittämistyön ydin asiakkaan tarpeet vai se, mitä ammattilainen osaa? Asiakas tai sosiaalija terveydenhuollon ulkopuolinen ihminen ei juuri Kasteesta tiedä. Pitäisikö tietää? Kehittämistyöhön on saatu mittava joukko ammattilaisia ja osa heidän kehittämisosaamisestaan näkynee työssä vastaisuudessakin. Mutta tapahtuiko palvelujärjestelmässä, palveluissa, palvelujen kohdentumisessa ja palveluprosesseissa periaatteellisesti merkittävää edistystä? Lisääntyikö asiakkaiden tasa-arvo ja hyvinvointi? Nelivuotinen Kaste-ohjelma toi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sata miljoonaa euroa mitä sillä oikeasti saatiin? Nimimerkki Järkeä kehittämiseen Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä. Jotain ajastamme kertonee se, että valtion rahoituksesta riippuvaisten organisaatioiden edustajien on käytännössä mahdotonta osallistua hankerahoituksen epäkohdista käytävään julkiseen keskusteluun omalla nimellään. lukijalta Ketä esimiesten demonisointi palvelee? Vesa Nevalainen kysyi Sosiaalitiedossa 9/2011, mistä on hyvät esimiehet tehty. Hänen vastauksensa kysymykseen oli ajatuksia herättävä. Nevalaisen mukaan hyvillä esimiesominaisuuksilla varustetut työntekijät eivät halua esimiehiksi ja huonoilla esimiesominaisuuksilla varustetut työntekijät taas haluavat keinolla millä hyvänsä. Hyvä esimies ei aktiivisesti pyri esimieheksi, vaan päättää tilaisuutta tarjottaessa yrittää. Esimieheksi pyydetty ei haastattelussa kehu itseään, vaan tyytyy vaatimattomasti näyttämään paperinsa. Haastattelussa hyviä puoliaan ja soveltuvuuttaan esiin tuovat ovat Nevalaisesta valopäitä, papukaijoja ja moottoriturpia. Tällainen näkemys tekee johtajiksi haluavista, motivoituneista ihmisistä demoneja. Se vahvistaa ajatusta, että johtajat ovat aina pahoja ja väärämielisiä ja työntekijät hyviä ja oikeamielisiä. Käsitys elää sitkeänä. Esimies on osa työyhteisöä. Hänellä on erilainen tehtävä organisaatiossa ja hän on myös työntekijä. Työnjaon tarkoitus on helpottaa organisaation perustehtävän suorittamista ja tavoitteiden saavuttamista. Miksi toinen ammattiryhmä halutaan nähdä stereotyyppisesti vain pahana tai vain hyvänä? Ketä tällainen käytännön vinkki hyödyttää? Nevalaisesta hyvä esimies on vaatimaton ihminen, joka on työntekijöitä viisaampi ja korkeammalla henkisellä tasolla. Hän tuottaa työntekijöille onnistumisen ja oppimisen kokemuksia antamalla näiden välillä itse keksiä ratkaisuja, jotka hänellä itsellään siis jo on. Hyvä esimies kuuntelee mieluummin kuin puhuu, ei hermostu tai huuda koskaan, ei puhu pahaa selän takana, pistää liikkeelle positiivisia juoruja, on ylpeä alaisistaan, tietää mikä on kulloinkin parasta kenellekin työntekijälle, osaa soveltaa sääntöjä joustavasti, on suurpiirteinen, oikeudenmukainen ja inhimillinen; tekee virheitä, osaa pyytää anteeksi ja yrittää ottaa virheistään opiksi. Hyvä esimies ei luule tietävänsä ja hänellä on aina aikaa alaisilleen. Lista vaatimuksista on pitkä. Koskevatko ne vain esimiestä vai voisivatko ne koskea myös työntekijää? Työntekijät ovat monessa organisaatiossa asiantuntijoita, jotka osaavat ajatella omilla aivoillaan ja tehdä itsenäistä työtä ilman, että heitä johtaa kaikkinäkevä ja kaikkitietävä esimies. Työntekijät eivät ole lammaslauma, joita esimies kaitsee kuin paimen katrastaan. Työyhteisön hyvinvointi ja työn sujuminen on koko työyhteisön vastuulla, ei pelkästään esimiehen. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla valitetaan jatkuvasti huonosta johtamisesta. Johtajia tai esimiehiä ei tahdo löytyä ja tulevina vuosina se on yhä suurempi haaste varsinkin kunnallisille organisaatioille. Tilannetta ei helpota se, että johtajiksi haluavat ja motivoituneet henkilöt leimataan valopäiksi. Kukapa vapaaehtoisesti haluaisi hakeutua työhön, jossa on suuri vastuu ja palkkana papukaijamerkki. Katri Pellinen, sosiaalityöntekijä YTM, jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa sosiaalitieto 10 I11 17

18 pinnan alta Kuvassa Jouko Huttunen tyttärensä Helmin kanssa Mitä tapahtuu todella? Voi ounastella, että suomalainen isyys ei ole muuttunut kaikkien lasten kannalta pelkästään myönteiseen suuntaan. Pentti Jouko Kananen, Huttunen, ylitarkastaja, kasvatustieteiden sosiaali- tohtori ja terveysministeriö Muuttunut isyys Isyys on ollut viime aikoina hellitty aihe niin perhepolitiikassa kuin naistenlehdissäkin. Suomalaisen isyyden todellisen tilan tai tulevaisuuden hahmottaminen on silti vaikeaa. Meillä ei ole kattavaa tutkimustietoa siitä, miten erilaisissa perheissä ja perhesuhteissa elävät isät toteuttavat arjessaan omaa vanhemmuuttaan lastensa kanssa. Sen sijaan meillä on yksittäisiä isyystarinoita miesten ja naisten kertomina. Kvantitatiivisissa tutkimuksissa on selvitetty prosenttiosuuksina isien kotitöihin osallistumista. Näissäkin tutkimuksissa vastaajina ovat yleensä olleet äidit, koska miehet eivät näihin kyselyihin juuri vastaa. Paljon on puhuttu isyyden muutoksesta, mutta tietomme sen laajuudesta, syvällisyydestä ja vaikutuksesta isä-lapsisuhteisiin on hajanaisten ja pienin aineistoin toteutettujen tutkimusten varassa. Esimerkiksi edustavilla pitkittäisaineistoilla ei ole selvitetty sitä, miten isyyteen sitoutuminen on kehittynyt miehen perhevapaiden käytön seurauksena. Mielenkiintoista isyyden muutosta koskevassa diskurssissa ja sen tutkimuksessa on myös se, mistä näkökulmista isyyttä on tutkittu. Kun äitiyttä on aina itsestään selvästi lähestytty lapsen suotuisan kehityksen kannalta, isyyttä on vaihtelevasti tutkittu miehen biologisten rajoitteiden, sukupuoliroolien, sukupuolten tasa-arvon ja miehen omien valintojen kunnioittamisen näkökulmista. Isän merkitystä lapsen kehitykselle on toki tutkittu, mutta usein kovin karkeilla mittareilla. Esimerkiksi onko isä ollut läsnä- vai poissaoleva, osallistuuko hän lastenhoitoon paljon, melko paljon vai vähän tai lukeeko hän iltasadun useammin, yhtä usein vai harvemmin kuin äiti. Sen sijaan äidin ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen laatua ja äidin sensitiivisyyttä mittaavia seikkaperäisiä arviointiasteikkoja on ollut ammattilaisten käytössä jo maailman sivu. Miltä isyyden viimeaikainen muutos ja tila sitten näyttävät käytettävissä olevan suomalaisen ja pohjoismaisen tiedon valossa? Niin kutsuttu uusi isä on todella tullut suomalaisiin perheisiin, mutta hyvin monenlaisena. Lapsiperheissä tasa-arvo ja jaettu vanhemmuus ovat lisääntyneet. Näitä muutoksia on dokumentoitu esimerkiksi Väestöliiton perhebarometreissa. Mutta sen arviointi, kuinka paljon tällä tavoin muuttunut isyys on vaikuttanut lapsiin, on vaikeaa, sillä lasten yleinen hyvinvointi ei ole meillä sanottavasti kohentunut viime vuosikymmeninä. Eikö isyyden muutos ole vielä tavoittanut tarpeeksi monia perheitä vai eikö tämä muutoin positiivinen muutos näy vielä lapsissa? Ikävämpi selitys olisi se, että vahvistuvan isyyden rinnalla ja yhteiskuntamme varjoisella puolella etenee myös kielteinen vastavoima, oheneva isyys. Ulkomaisten tutkimusten mukaan uusi, sitoutunut isä vaikuttaa kiistatta lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin myönteisesti monella tavalla. Jos Suomessa olisi huomattavan paljon tällaisia isiä, se vaikuttaisi jo lasten hyvinvointiin. Niinpä selitykseksi jää, että isyyteensä sitoutuneet, läsnä olevat ja hoivaavat isät eivät vielä muodosta niin suurta joukkoa, että se näkyisi lasten hyvinvointia kuvaavissa tilastoissa. Voi myös ounastella, että suomalainen isyys ei ole muuttunut kaikkien lasten kannalta pelkästään myönteiseen suuntaan. Osalla lapsista henkilökohtainen isäsuhde saattaa olla nyt heikompi kuin se heidän perhetilanteessaan olisi ollut muutama vuosikymmen sitten. Vaikka isyyden vahvistaminen on ollut jo pitkään perhepolitiikan keskiössä, syvemmällä yhteiskuntarakenteissa ja arvoissa on tunnistettavissa myös vastustusta miehen liiallista perhekeskeisyyttä ja etenkin hoivaisyyttä kohtaan. Tällainen ambivalentti ja ristiriitainen arvohorisontti on omiaan jarruttamaan miesten positiivisia isyysvalintoja ja myös ruokkimaan passiivisesti sellaisia miesten yksilöllisiä mieltymyksiä, joiden seurauksena lasten isäsuhde jää jo alkujaan ohueksi, heikkenee vähitellen tai ehtyy kokonaan. Lapsen etuun vedoten suomalainen yhteiskunta vastuuttaa odottavan ja synnyttävän äidin monin eri tavoin, mutta esimerkiksi viimetalvinen vanhempainvapaauudistuksen kiintiökeskustelu osoitti, että isän vastaavanlaiseen vastuuttamiseen ei löydy rohkeutta tai halua sen enempää lapsijärjestöiltä kuin miesvaltaisilta ammattiliitoiltakaan. Naiivina perusteluna käytettiin nimenomaan sitä, että perheet haluavat ja osaavat itse tehdä lapselleen parhaita valintoja. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä. Oletan, että edelleenkään monet vanhemmat eivät tiedä hoivaavan isän myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen, vaan luottavat siihen vanhaan tietoon, jonka mukaan läsnä oleva äiti on lapselle riittävä, vaikka perheessä olisi isäkin. Ja vaikka vanhemmat tietäisivätkin isän hoivan ja läsnäolon tärkeyden lapselle, tekisivätkö he tämänsuuntaisia valintoja? Tarvitsemme neuvola- ja vanhempainvapaajärjestelmän, joka pyrkii varmistamaan vahvan isä-lapsisuhteen syntymisen silloinkin, kun vanhemmat eivät ole sitä itse muutoin oivaltaneet. 18 sosiaalitieto 10 I11 Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla > Artikkelipankki > Sosiaalipolitiikka > Pinnan alta nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä.

19 Marko Raitanen muut teemat Perhehoidon ansiosta omaishoitaja voi pitää vapaansa rauhallisin mielin. Kaakkois-Suomessa perhehoitajia valmennetaan vammaisten lasten ja ikäihmisten omaishoitajien tuuraajiksi. Maakuntaan on myös luotu yhtenäiset perhehoidon toimintatavat. Perhehoito auttaa omaishoitajia jaksamaan Omaishoitajilla on lain mukaan oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. Monelta vapaa jää käyttämättä, koska lyhytaikaisen hoidon vaihtoehtoja on vähän. Kaakkois-Suomessa vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmista neljä viidestä hoitaa lapsensa itse. Tämä ilmenee Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin kyselystä. Vastaajista 60 prosenttia katsoo, ettei voi pitää lakisääteisiä vapaitaan, koska lapsille ei ole sopivia lyhytaikaishoitopaikkoja. Pieniä lapsia on vaikea viedä hoitoon laitoksiin. Perhehoito on kodin ulkopuolisista hoitomuodoista suosituin. Lasten ja nuorten lisäksi vanhusten on laitosta mielekkäämpää mennä tuttuun perhekotiin, jossa on kodin kaltainen tunnelma. Pysyvyyttä hoitosuhteeseen Ihanaa, kun sie et lähde töihin vaan olet kotona, kun mie tulen koulusta. Lasten suusta kuultu palaute palkitsee, toteaa perhehoitaja Sirpa Kaikkonen. Läheisyyden luoma turvallisuuden tunne on perhehoidon valtti. Perhehoitaja sitoutuu hoitamaan omassa kodissaan hoitoa tarvitsevaa lasta tai vanhusta. Hoidettavat jakavat arkipäivän hoitajansa kanssa ja osallistuvat perheen yhteisiin toimiin. Tehtävään valmennetut perhehoitajat tekevät toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa. Kunta auttaa löytämään kullekin VALMENNUSTA JA VERTAISTUKEA Perhehoitajien ryhmämuotoisella valmennuksella luodaan pohjaa myös tuleville vertaistapaamisille. Erityislapsen äiti Minna-Kristiina Ylärakkola ottaa vastaan kehuja perhehoitajien vertaistapahtumassa. Äitien laatimasta erityislapsen kohtaamisen esitteestä palautetta antaa kehittämissuunnittelija Marko Raitanen. hoidettavalle sopivan perhehoitajan. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää yhtäjaksoisesti muutamasta tunnista 14 vuorokauteen. Vuoden 2011 omaishoitajana Kouvolassa palkittu Kirsti Nuutinen hoitaa Alzheimerin tautia sairastavaa isosiskoaan. Hän ei ole ryhtynyt viralliseksi omaishoitajaksi vaan toimii siskonsa perhehoitajana: Jos sisko asuisi koko ajan täällä, hoidettavia olisi pian kaksi. Kuntien yhteistyötä valmennuksessa Kuntien kannattaa suosia perhehoitajien valmentamisessa alueellista yhteistyötä. Ryhmämuotoisella valmennuksella luodaan pohjaa myös tuleville vertaistapaamisille. Socom järjesti alueellaan perhehoitajien ennakkovalmennuksen vuosi sitten. Osallistujia oli 11 Kouvolasta, Haminasta, Pyhtäältä, Kotkasta, Imatralta, Taipalsaarelta ja Lappeenrannasta. Tänä syksynä järjestetään kaksi valmennusryhmää. Valmennukset on suunniteltu yhdessä kuntien, vammaisten lasten perheiden ja Perhehoitoliiton kanssa. Tämän syksyn valmennuksissa yhdistetään ikäihmisten ja vammaisten lasten perhehoitajuus. Perhehoitaja Sari Pousi kertoo, että Haminassa perhehoito on ollut niin kysyttyä, ettei hän pysty ottamaan uusia lapsia vastaan. On tärkeää, että perhehoitajia valmennetaan lisää. Ennakkovalmennuksessa annetaan tuleville perhehoitajille sellaiset tiedot ja taidot perhehoitajuudesta, ikääntymisestä ja vammaisuudesta, joiden pohjalta he voivat päättää tehtävään ryhtymisestä. Perhehoitajan vertailukohteena eivät ole terveydenhuollon ammattilaiset vaan omaishoitajat. Nyrkkisääntönä on, että vanhemmat tai vakituinen hoitaja voivat rauhallisin mielin levätä ja rentoutua. Kunnille yhteiset toimintatavat Kaakkois-Suomessa laadittiin tänä syksynä kunnille yhteinen ikäihmisten lyhytaikaisen perhehoidon toimintaohje. Vammaisten lasten perhehoidon ohje laadittiin jo vuonna Yhteisen toimintatavan ja hoitopalkkioiden yhtenäistämisen lisäksi alueelle on perustettu vuodeksi 2012 perhehoidon koordinaattorin työsuhde. Koordinaattori tekee perhehoitoa tunnetuksi ja laatii esityksen siitä, miten sekä ikäihmisten että vammaisten lasten perhehoito kannattaa järjestää. Hän vastaa myös perhehoitajien rekrytoinnista, ennakkovalmennuksesta, ohjaus- ja tukitoiminnasta sekä vertaistoiminnasta ja täydennyskoulutuksesta. Perhehoitoa on etenkin vanhustyössä kutsuttu tulevaisuuden hoitomuodoksi. Se mahdollistaa omaishoitajien vapaat ja lisää hoidettavan ihmisen aktiivisuutta. Se on myös edullinen hoitomuoto ja tarjoaa työmahdollisuuksia. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Vaikka huomioon otetaan perhehoidon tukemisen ja valvonnan kustannukset, se on kuitenkin laitoshoitoa edullisempaa. Perhehoito ei ole hoitajalle kultakaivos eikä se saa olla kunnalle säästämisen väline. Kaikki päättyy aikanaan. Erään kerran oli perhehoitaja mukana kantamassa arkkua. Sellaiseksi voi kehittyä perhehoitajan ja hoidettavan läheisten suhde parhaimmillaan. Lisätietoja > Perhehoito Kirjoittaja toimii Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomissa kehittämissuunnittelijana Vanhustyön kehittämisverkostossa ja Kupera-hankkeessa. Hankkeen koko nimi on Kuntien vanhus- ja vammaistyön kehittäminen sekä pysyvien kehittämisrakenteiden muodostaminen Kaakkois-Suomeen. sosiaalitieto 10 I11 19

20 muut teemat Lasse Väyrynen Yrittäjälle tai yhteisesti hänen perheelleen maksettava toimeentulotuki on vaikeasti laskettavissa. Tukea määriteltäessä voitaisiin enemmän tukeutua yrittäjän omaan selvitykseen. Yrittäjä ja toimeentulotuki Toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan (1997/1412) tuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Säännös vaikuttaa selkeältä, mutta sen tulkinta käytännössä johtaa helposti erilaisiin ratkaisuihin. Säännöksen soveltaminen yrittäjiin on oikeastaan mahdotonta, koska heidän tarkka tulonsa voidaan määritellä vasta jälkikäteen eikä tukea pääsääntöisesti pitäisi myöntää takautuvasti. Yrittäjän menoja vai yrityksen kuluja? Ensimmäinen ongelma on erotella yrittäjän menot yrityksen kuluista. Yrittäjä hoitaa osan yrityksen maksuista käteiskassan kautta ja saa käyttää omaa pankkitiliään yrityksen kulujen maksamiseen. Tämän takia hän ei aina itsekään muista, mitkä vanhoista maksutapahtumista ovat olleet hänen omia menojaan ja mitkä yrityksen kuluja. Kirjanpitäjä puolestaan vie kirjanpitoon maksusuoritukset siinä tarkoituksessa kuin ne hänelle ilmoitetaan. Mitään tutkimisvelvoitetta kirjanpitäjällä ei ole. Hänen tulisi kuitenkin muistuttaa yrittäjää, ettei yrittäjän omia menoja saa ilmoittaa yrityksen kuluina. Onko raha käytettävissä? Toinen ongelma on yrittäjän ilmoittamissa yrityksen tuotoissa ja varoissa. Kaikki pankkitilille tai käteiskassaan kirjatut tuotot ja varat Kirjoittaja Lasse Väyrynen toimii yritystutkijana Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. eivät ole yrittäjän käytettävissä siten, että hän voisi yritystoimintaa vaarantamatta käyttää ne omiin tarpeisiinsa. Suurin osa tuotoista tarvitaan yritystoiminnan jatkamiseen. Jos yrityksestä löytyvä raha luettaisiin suoraan yrittäjän käytettävissä oleviksi tuloiksi, loppuisi yritystoiminta hyvin pian. On myös otettava huomioon, että sekä yrittäjän että yrityksen varat voivat olla liiketoimien vakuutena tai takuuna. Poikkeuksen muodostavat yrittäjän lähipiirille antamat sitoumukset, joihin hän voi neuvotella tarvitsemansa maksuajan mukaiset pidennykset. Myös veroihin on varauduttava Toimeentulotukilakia valmisteltaessa todettiin, ettei sillä ole merkitystä, ovatko käytettävissä olevat tulot veronalaisia tai verottomia ja mistä ne on saatu (HE 217/1997 6). Yrittäjällä katsottiin riittävän, että hän on ottanut tai voinut ottaa rahaa omiin tarpeisiinsa. Verotuksessa rahanotto huomioitaisiin myöhemmin. Vastuullisen yrittäjän on kuitenkin varauduttava ennalta myös veroihin. Vain jos näin ei ole tehty ja raha on otettu välittämättä pian maksuun tulevista veroista, se katsotaan yrittäjän käytettävissä olevaksi rahaksi. Erityisesti kuukausittain tilitettävät omaaloitteiset verot edellyttävät yrittäjältä kohtuutta varainkäytössä, koska niiden suorittamatta jättäminen aiheuttaa ylimääräisiä kuluja ja saattaa johtaa verorekistereistä poistamiseen. Kun näissä tapauksissa harkitaan, onko yrittäjä voinut ottaa yritykseen jättämänsä rahan käyttöönsä, voidaan myöhemmin erääntyvä vero hyväksyä perusteeksi sille, ettei rahaa ole käytetty. Ajoittain tulee esille tapauksia, joissa yritykseen on kerätty varoja suunniteltua hankintaa varten tai yrityksen taloudellisen tilan kohentamiseksi. Yrittäjä on hakenut toistuvasti toimeentulotukea omiin ja mahdollisesti perheensä tarpeisiin ja samanaikaisesti jättänyt yritykseen kertyneet varat liiketoimien rahoittamiseen. Koska tällainen pidättäytyminen yritysvarojen käyttämisestä tarkoittaa yritystoiminnan tukemista toimeentulotuella, voidaan yritykseen kertyneet varat lukea yrittäjän käytettävänä oleviksi varoiksi. Lainaahan tämä on! Kun rahaa on otettu yrityksestä, yrittäjä saattaa ilmoittaa sen olevan yrityksen antamaa lainaa, jonka hän on sitoutunut maksamaan takaisin. Toiminimellä yritystoimintaa harjoittava ammatin- tai liikkeenharjoittaja vastaa henkilökohtaisesti yrityksensä lukuun tehdyistä sitoumuksista. Tällaisilla yrityksillä lainat ovat vain rahanottoa yrityksestä. Raha on yrittäjän käytettävissä, olivatpa yrittäjän suunnitelmat rahan palauttamisesta mitä tahansa. Yhtiöillä tulkinta on toinen, koska yrittäjä ja yhtiöt ovat juridisesti eri henkilöitä. Tällöin yrittäjältä vaaditaan velkakirja tai muu luotettava selvitys takaisinmaksua koskevine ehtoineen. Yhtiöstä otettu raha on verrattavissa pankkilainaan. Kun lainaa myöhemmin maksetaan takaisin, sitä ei vastaavasti huomioida tukeen oikeuttavana menona. Toimeentulotukea hakevilla yrittäjillä ei ole harvinaista, että myös yhtiöissä omistajayrittäjä ammatin- ja liikkeenharjoittajan tavoin pitää yhtiön varoja ominaan. Usein yrittäjä on taloudellisista syistä joutunut tähän tilanteeseen. Rahan nostamista yhtiöstä rajoittavat lainmääräykset, joiden mukaan yrittäjä saa ottaa osakeyhtiön varoja omaan käyttöönsä vain palkkana, osinkona tai velkana sekä avoimissa ja kommandiittiyhtiöissä myös yksityisottoina. Kirjanpidon merkitys Yksityisottoina toimeentuloaan rahoittanut yrittäjä tietää harvoin ottojen tietynhetkistä yhteismäärää. Se on vaivattomimmin luettavissa jälkikäteen yrityksen taseesta. Yleensä yrittäjä on kirjanpitäjänsä kanssa sopinut kuukausittaisen tuloslaskelman ja taseen laatimisesta samalla kertaa, kun yrityksessä laaditaan jokaiselta kuukaudelta kausiverolaskelmat. Varsinainen tilinpäätös on tapana laatia vain kerran vuodessa veroilmoituksen pohjaksi. 20 sosiaalitieto 10 I11

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY Arto Laurikainen ETENEMINEN Ajatus lähti liikkeelle hall.kok.valmistelusta 2004 Jäsentyneempi valmistelu alkoi 2006 alussa omana työnä Esitys TM:lle 28.6.2007; budjetti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE Työllisyyden nostotalkoot Keski-Suomessa Jyväskylä, 22.10.2007 Arto Laurikainen, Paltamon kunta Hallitusohjelma: "Valtion työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVA:n järjestämäseminaari 9.2.2009 Helsingissä

PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVA:n järjestämäseminaari 9.2.2009 Helsingissä PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVA:n järjestämäseminaari 9.2.2009 Helsingissä Anne Huotari, selvitystyöntekijä Paltamon Työtä Kaikille valmisteluhankkeessa, ex-kansanedustaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot