LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ"

Transkriptio

1 Heikki Susiluoma (versio alkaen) LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ Matkailun mikroyrittäjä osana yhteisöään Syrjäisen maaseudun kehittämisnäkökulmat luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjän näkökulmasta. 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksessa tavoitteena on tarkastella maaseudun kehittämisen kysymyksiä yhden toimijan luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjän näkökulmasta, mutta myös hänen avullaan. Ohjelmapalveluyrityksillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yrityksiä ja erityisesti yrittäjiä, joiden pääasiallinen tulonlähde matkailussa on ryhmien vieminen luontoon erilaisten aktiviteettien muodossa. Tärkeä paino tutkimuksessa on näiden yrittäjien arjen kuvauksessa. Sitä kautta luodaan kuvaa laajemmasta luontomatkailun merkityksestä ja roolista maaseudun elävänä ja toimivana pysymisessä. Itse kuvauksen ja kehittämisehdotusten lisäksi tässä tutkimuksessa haluan haastaa myös muutamia itsestäänselvyyksiä, jotka liittyvät matkailuun, luontomatkailuun, kasvuyrittäjyyteen ja nk. elämäntapayrittäjyyteen. Tutkimus on tehty käyttämällä teemahaastattelua, kyselyä ja osallistuvaa toimintatutkimusta. Tutkimukseen haastattelin yhteensä 24 luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjää. Vain paria poikkeusta lukuun ottamatta heidän koko yritystoimintansa perustuu ohjelmapalveluihin eli ihmisten luontoon viemiseen ja joillakin siihen yhdistettyihin majoitus- ja ruokapalveluihin. Tähän tutkimukseen mukaan otetut yrittäjät keskittyvät lähes 100 %:sti lihasvoimin tehtäviin retkiin luontoon ja luonto, eläimet, kalastus, metsästys ovat yritystoiminnan keskiössä. Haastattelin myös jonkin verran matkailun muita toimijoita kuten viranomaisia, kehittäjiä, opettajia. Kyselyaineiston keräsin nettiin rakennetulla kyselykaavakkeella. Kyselyllä kokosin tietoa aikaisemmasta koulutuksesta ja ammatista, luontoalan koulutuksesta, taloudellisesta pärjäämisestä, verkostoitumisesta ja näkemyksistä alan kehittämiseen. Kyselyssä oli valintakysymyksiä, arvottamisväitteitä sekä avoimia vastauskenttiä. Kyselyä levitettiin koko maahan aktiivien toimijoiden avulla ja poimimalla osoitteita netistä ja muista lähteistä. Käytännön kriteerinä oli ohjelmapalvelutarjonnan lisäksi toimivat nettisivut, joilta sähköpostiosoite löytyi.

2 Kyselykehotuksia lähti noin 450 ja kyselyyn reagoi 113 yrittäjää, joista kokonaan loppuun asti kyselyyn vastasi 81. Osallistuvan toimintatutkimuksen ote tarkoittaa sitä, että tutkimuksen tekijänä ja työn suorittajana toimin itse luontomatkailualalla. Minulla on oma tuote ja olen tämän GPS - retkikonseptin myötä myös osa matkailualan verkostoa Keski- Suomessa, Keski- Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Etelä- Pohjanmaalla ja Kainuussa. GPS - retkikonsepti kokoaan yrittäjiä toimimaan verkostomaisesti. Tutkimuksen tärkeä tulos on luontomatkailun kuvan tarkentuminen erityisesti ohjelmapalveluyrittäjien osalta. Aiempaa läpivalaisevaa tai kattavaa selvitystä heistä ei ole tehty. Koko luontomatkailualaa on kyllä jonkin verran tarkasteltu tutkimuksissa. (Petäjistö, Selby, 2012) Tiedon keräämisessä ongelmana on esimerkiksi se, että työ- ja elinkeinoministeriön tilastoinnissa sekoittuvat majoittajat ja ohjelmapalveluyrittäjät. Tutkijana näen ohjelmapalveluyrittäjät eräänlaisina luontomatkailun laaja- alaisen kasvamisen tärkeinä avaintoimijoina. Ohjattujen luonnossa tapahtuvien aktiviteettien lisääntymisen myötä tarjoutuu myös maaseudun majoitustoiminnalle tilaisuus laajentua. Tässä tutkimuksessa laajeneminen tarkoittaa nimenomaan koko Suomea ja maaseutua kaikkialla. Ei vain isoja hiihto- ja retkeilykeskittymiä. Luontomatkailu on nykyajan harvoja kasvavia toimialoja ja siksi myös monen tahon kiinnostuksen kohteena. Tämä on lisännyt erilaisten kyselyjen ja selvitysten määrää ja siinä voi olla yksi selitys, miksi kyselyyn vastaamisen prosentti ei kohonnut isommaksi. Jonkin verran kommentteja erilaisten kyselyjen ja hankkeiden tekemisen runsaudesta kaikui minunkin korviini Taasen kysymys, johon en viitsi ilmaiseksi vastata...! Olen toiminut alalla jo 22 vuotta ja tiedän mistä puhun! Tällaisia kysymyksiä on tullut urani aikana ainakin kpl...ja väsyttää vastata samanlaisiin kysymyksiin että konsultti saa palkkansa ja voi mukamas levittää tuloksia luennoillaan ja saada näennäisuskottavuutta! (kyselystä poimittua) 2. TIIVISTELMÄ eli KESKEISET TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seuraavassa tutkimuksen keskeiset johtopäätökset perusteluineen esitettyinä kehittämissuuntina (4 aihealuetta). Tutkimuksen tuloksia esittelen seikkaperäisemmin jäljempänä. Lisäksi viidentenä osa- alueena kriittinen näkemykseni muutamiin yleisiin väittämiin luontomatkailun osalta OSA- AIKAISUUS JA ELÄMÄNTAPAYRITTÄJYYS ALAN KEHITTÄMISEN YHDEKSI LÄHTÖKOHDAKSI Luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät ovat varsinkin isojen matkailukeskittymien ulkopuolella - usein osa- aikaisia, muusta ammatista siirtyneitä luontoa, kalastusta, metsästystä ikänsä harrastaneita ammattilaisia,

3 joille tekemisen ilo ja elämäntapa ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin taloudellinen tulos. Useat heistä saavat osan elantoaan vielä muusta työstä ja lähes kaikki hyödyntävät aikaisempaa ammattiaan ja osaamistaan luontomatkailutyössään. Niin luontomatkailun ohjelmapalvelutoiminnan jatkuvuuden, monimuotoisuuden kuin maaseudun kehittämisenkin kannalta olisi kehittämistyössä kiinnitettävä huomiota OSA- AIKASEN ELÄMÄNTAPAYRITTÄJYYDEN kehittämiseen sen omista lähtökohdista ja yleisesti koko alan pienyrittäjien toiminnan kannattavuuden parantamiseen. Suomalaisen maaseudun ja eräällä tapaa koko Suomen uutena suuntana (sisäisenä Nokiana) voisi olla luontoalan elämäntapayrittäjyys. Luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät ovat mitä parhaita esimerkkejä siitä miten halu tehdä jotain työtä ja sen sijainti määrää koko elämäntavan. Elämäntapayrittäjyys on tässä tutkimuksessa vaihtoehtoinen, jopa vastakkainen käsitteelle kasvuyrittäjyys. Elämäntapayrittäjyys voi muuttua kasvuyrittäjyydeksi, mutta tutkimukseni taustalla olevan maaseudun kehittämisen tavoitteen kannalta se ei ole oleellista. Voidaan jopa väittää, että elämäntapayrittäjyys on maaseudulle suurempi siunaus kuin kasvuyrittäjyys. Monimuotoisesti maaseudun kyliin ja usein omille kotipaikoille asettuva elämäntapayrittäjyys tuo maaseudulle usein enemmän ihmisiä kuin kasvuyrittäjyys. Ja juuri aktiiviset ihmiset ovat maaseudun hupenevin luonnonvara. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kyse vastakkainasettelusta vaan enemmänkin elämäntapayrittäjyyden tekemisestä näkyväksi ja hyväksytyksi. Kun kasvuyrittäjyys määritellään usein niin, että yrittäjän keskeinen työn tavoite on kasvattaa yritystä mahdollisimman nopeasti, niin elämäntapayrittäjyydessä tavoite on usein jatkuvuus ja elämänikäinen työpaikka. Kasvuyritys on usein rakentajalleen tapa tienata nopeasti rahaa ja myydä yritys hyvällä tuotolla. Tällainen logiikka sopii huonosti maaseudun pieniin ohjelmapalveluyrityksiin. OECD:n ja Eurostatin määritelmän mukaan kasvuyrityksen työllisyys ajanjakson alussa on vähintään 10 henkeä ja seuraavan kolmen vuoden aikana henkilöstön keskimääräinen kasvu ylittää 20 prosenttia vuositasolla. (Tilastokeskus 2011) Pitää tykätä tästä hommasta olla palo näihin töihin, eikä voi tuijotella työaikoja vaan usein menee viikonloput näissä hommissa ja yöt. Kun on erilaisia porukoita ja iltaa vietetään, niin se on kello 3 herkästi ennen kuin kaikki on tehty. (Arto Ahonen, HY10) ONKO LUONTOMATKAILUN ELÄMÄNTAPAYRITTÄJÄ OTTAMASSA ENTISEN PIENVILJELIJÄ/METSURIN PAIKAN MAASEUDUN YHTENÄ TUKIJALKANA? 2.2. POLTTAVIMMAT ONGELMAT LIITTYVÄT KASVAVAAN BYROKRATIAAN, VEROTUKSEEN JA KANNATTAVUUDEN Niin 24 henkilökohtaisesti teemahaastateltua yrittäjää kuin valtaosa kyselyaineistoon vastannuttakin (81 kpl) luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjää

4 nostivat toiminnan ongelmien keskiöön byrokratian ja sen kasvun, verotuksen moninaisuuden ja korkean tason sekä yleisen kannattavuuden. Valtaosa näistä ohjelmapalveluyrityksistä on 1-2 hengen mikroyrityksiä, jolloin erilainen raportointi koetaan raskaaksi. Lisäksi matkailussa on käytössä useita eri arvonlisäverokantoja, joka hankaloittaa yrittäjä, jolla on ohjelmapalveluiden lisäksi majoitusta ja ruokailua. Hyvänä ajankohtaisena esimerkkinä voisi mainita ruskeisiin tienvarsikyltteihin liittyvät määräykset. Vanha sinivalkoinen kyltti ei tuota mitään haittaa kuin korkeintaan kyltissä kertovalle yrittäjälle, mutta tämä uudistus ja lisärasite tehdään yrittäjän kustannuksella. Vanhaa kylttiä ei saa enää pitää. Kannattavuus liittyy myös vahvasti osa- aikaisuuteen ja matkailun kausiluonteisuuteen maassamme. Maantieteelle ja ilmastolle emme voi mitään ja sen vuoksi tämän osa- aikaisuuden ottaminen kehittämisen lähtökohdaksi ja kohteeksi (eikä poistettavaksi ongelmaksi) voisi edesauttaa luontomatkailun ohjelmapalvelujen ja koko luontomatkailun kasvua maaseudulla. Byrokratian, verotuksen ja kannattavuuden ongelmavyyhteen kietoutuu myös ulkopuolisen työvoiman palkkaamisen ongelma, joka on monilla kehittämisen esteenä. Kausityövoiman palkkaamiseen sekä uusien ammattilaisten alalle opettamiseen voisi oppisopimuskoulutuksen kehittäminen yhtenä ratkaisuna MONIPUOLINEN TYÖHISTORIA JA AMMATTITAUSTA TAKAA MONIMUOTOISUUDEN LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUISSA Haastatteluissa nousee vahvasti esiin ennen luontomatkailualalle ryhtymistä hankitun koulutuksen ja työkokemuksen merkitys. Samalla kun näiden taitojen ylläpito on tärkeää, niin ne muodostavat pohjan ohjelmapalveluiden monimuotoisuudelle. Aikaisemmassa työssä hankitun ammattitaidon mukaan voidaan erikoistua esimerkiksi hoivan ja luontoretken yhdistelmälle, lajintunnistukselle tai selviytymistaidoille. Kyselyyn vastanneiden ohjelmapalveluyrittäjien keski- ikä oli noin 50 vuotta ja suuri osa asettui 45 ja 60 ikävuoden välille. Vaikka alalle tulee nuoria osaajia suoraan koulunpenkiltä, niin keski- ikäisyyden voi nähdä hyvin voimavarana. Usein erilaisissa erätaidoissa oma vuosien kokemus on hyvä laadun tae ja luo sekä turvallisuutta että tunnelmaa asiakkaille. Tärkeää on tässä hommassa että ei ole ihan pieniä lapsia. Nuorimmainenkin oli 8-9 vuotias kun aloittelimme tätä hommaa. Siksi kai monet ohjelmapalveluyrittäjät ovat vähän vanhempaa väkeä. (H10) LUONTO- OSAAMISEN KOULUTUS TAKAA ALAN KEHITTYMISEN TARJONTA LISÄÄ KYSYNTÄÄ Vaikka luontomatkailun loputtomat mahdollisuudet on jo osin kulunut klisee, niin osaltaan se pitää paikkansa. Mutta alalle pääsy ja oman ekologisen lokeronsa löytäminen vaatii vuosien työn. Esimerkiksi luontokatselussa uusia yrittäjiä on tullut viime vuosina erityisesti Kainuussa. Silti se ei ole poissa aikaisemmin aloittaneilta. Luontokuvaus ja luonnon

5 katselu on laajeneva harrastus ja erityisesti ulkomaiset asiakkaat eivät löydä kohteita ilman asiantuntevaa opastusta YHTEISTYÖTÄ KONKREETTISIN TOIMIN Myöhemmin käsittelen verkostoitumista tai paremminkin sen puutetta yhtenä kyseenalaistettavista hokemista, johon tämän tutkimuksen tulokset eivät anna aihetta. Yhteistyö yrittäjien kesken saa tutkimuksessa yllättävän positiivisen vastauksen. Vain häviävän pieni osa (1.2 %) kyselyyn vastanneista on sitä mieltä että yhteistyö toimii huonosti. Parannettavaa toki on, mutta avoimissa vastauksissa valtaosa on joko positiivisia kuvauksia tai kehittämisajatuksien pohtimista. Usein yhteistoimintaa hiertää tai niiden taustalla ovat samat keskeiset ongelmakohdat kuin alan yrittäjien arjessa muutenkin eli kannattavuus ja byrokratia sekä verotus. Yksi tärkeä asia verkoston rakentamisessa olisi hinnoittelun opettelu ja harjoitteleminen niin että kateus ei kaataisi hyviä yhteistyöhankkeita. 2.5 ALUEELLINEN ERIKOISTUMINEN ELI KÄRKITUOTE AUTTAA MARKKINOINNISSA JA YHTEISKUNNAN TUKI KANNATTAA SUUNNATA ALUEELLISILLE MARKKINOINTIYHDISTYKSILLE, JOILLA ON SELKEÄ KÄRKITUOTE Suurten matkailukeskittymien ulkopuolella yhtenä tärkeänä ongelma- alueena luontomatkailussa nähdään alueellisen markkinoinnin ja erikoistumisen vaikeus. Kaikissa seutukunnissa ei luonto voi olla yleisellä tasolla vahvuus. Haastattelut kokosin kahden maakunnan alueelta ja selkeä ero Kainuun ja Keski- Suomen ohjelmapalveluille luontomatkailussa on että isolla alueella Kainuussa on osattu koota yrityksiä yhteen ja rakentaa brändiä siten, että karhujen ja muiden näyttävien eläinten katselu on se kuva, joka annetaan markkinoinnissa. Luontomatkailuyritysten yhdistys Wild Taiga on hyvin rakennettu kuva, jonka myötä matkailijat ovat löytäneet vuosi vuodelta paremmin myös Kainuun muiden pienten matkailuyritysten asiakkaiksi IRTI KEHITTÄMISEN VANHOISTA ITSESTÄÄNSELVYYKSISTÄ Kehittämistyön yhtenä osana voisi olla muutamien itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen. Nämä itsestäänselvyydet lausutaan usein miettimättä niiden merkitystä muuttuneessa maailmassa. Tämä tutkimus lähestyy luonnollisesti yrittäjien näkökulmasta muutamaa asiaa, jotka nostan esille. KASVUYRITTÄJYYDEN JA PÄÄTOIMISUUDEN VAATIMUS EI AINA SOVI PAIKKAAN SIDOTTUUN LUONTOYRITTÄJYYTEEN Tätä aihetta käsiteltiinkin jo yllä, mutta lisäksi voidaan todeta se, että maaseudulla on aina elanto tullut useista eri lähteistä ja maaseudun elinvoimaisuuden yhdeksi takeeksi on vielä nykyaikanakin tarjottu moniammatillisuutta. Luontomatkailu kokonaisuudessaan ja erityisesti ohjelmapalvelut ovat sidoksissa siihen luontoon, minkä yrittäjä tuntee ja jonka hän voi muille ihmisille avata tarinoillaan.

6 LUONTO ON KÄYTTÄMÄTÖN VOIMAVARA on hokema vailla vastaavuutta arkitodellisuudessa. Meillä on luontoa kaikkialla, kun vähänkin kuljetaan taajamien ulkopuolelle. Ehkä tällä hokemalla ei ole sitä tarkoitettu, mutta helposti syntyy mielikuva siitä miten luonnon hyödyntämistä ei olisi oivallettu. Todellisuudessa luontoalalle ryhtymistä ja omia tuotteita miettii moni ihminen ja alaa myös kokeilee moni ja vain osa pystyy rakentamaan itselleen siitä ammatin. Ohjelmapalveluyrityksen ja kiinnostavan ohjelman rakentaminen on pitkä ja vaativa työ. Luonto sinällään ei ole käyttämätön. Ihmisten kohtaaminen ja asiakkaan pitäminen on vaikeampaa kuin luonnon kohteen löytäminen. Alan esimerkkiyrityksillä ja vanhoilla konkareilla on takanaan useampi tappiollinen tai nollavuosi, jolloin tuotetta on kehitetty ja tehty tunnetuksi. Jos jaksaa hankkia elantonsa muista töistä ja on sinnikäs, niin jossakin vaiheessa puurtaminen palkitaan. VERKOSTOITUMINEN Erilaisissa raporteissa peräänkuulutetaan verkostoitumista ja yhteistoiminnan puute nähdään eräänä keskeisenä ongelmana luontomatkailualan kehittymiselle. Tämän tutkimuksen haastattelut ja kysely eivät tue tätä näkemystä. Kyselytutkimukseni avoimessa kysymyksessä pyysin vastaajia kirjaamaan viisi keskeisintä ongelmaa tärkeysjärjestyksessä. Eniten ykkös- ja kakkossijoja sekä kokonaismainintoja keräsi ongelmavyyhti, jota kuvaan byrokratian, verotuksen ja työvoiman palkkauksen koriksi. Samalla laskumenetelmällä toiseksi eniten merkintöjä sai kannattavuuteen, mainostamiseen, markkinointiin ja omaan osaamiseen liittyvät asiat. Kolmas kokonaisuus piti sisällään olosuhteisiin liittyviä asioita kuten sesonkiluonne, syrjäisyys, alan yleinen arvostus, yhteydet ja yleinen markkinointi. Neljänteen koriin tuli erilaisia yhteistyöhön viittaavia mainintoja kuten verkostoituminen, kilpailun vääristyminen, kateus, viranomaisyhteistyö, maanomistus. On ehkä luonnollista että matkailualan konsultit tarjoavat verkostoitumista ja yhteistyötä ratkaisuksi tuotekehityksen ja paketoinnin lisäksi, koska niihin heillä on osaamista ja lääkkeet. Verotuksen, byrokratian ja kannattavuuden ongelmiin on vaikeampi vastata. Yhteistyö ja verkostoituminen on ongelma muiden joukossa ja usein yhteistyö paranee siinä vaiheessa kun asiakasvirrat kasvavat. Vaikka olenkin saanut joistakin hankkeista kontakteja ulkomaille, niin alan olla aika kypsä näihin hankkeisiin. Jos ei pysty tutustumaan oman alueen yrityksiin ilman hankkeita, niin on huono juttu. (EräsPete) Yrittäjien viiden ongelman listasta tarkemmin liitteessä.

7 3. LÄHTÖKOHTIA TUTKIMUKSELLE 3.1. Maaseudun kehittämisen haasteet Suomalaisella maaseudulla on sanottu luvulla käynnistyneen uuden autioitumisaallon. Sitä vauhdittaa kuntaliitokset, koulujen sulkemiset ja keskittäminen. Myös maataloudessa on vallalla yhä suuremmat yksiköt. Siksi katseet kääntyvätkin maaseudun kehittämisessä ainoan selkeästi kasvavan elinkeinon puoleen. Matkailu on kasvanut vuosi vuodelta ja matkailun sisällä luontomatkailu vieläkin suuremmalla prosentilla. Tämä on näkynyt esimerkiksi kuntien strategioissa.: Kun vielä 10 vuotta sitten matkailu oli sellaista joutilaiden puuhastelua, niin nyt alkaa kaikkien kuntien suunnitelmissa olla luontomatkailuun panostaminen, vaikka se ei konkreettisesti vielä tarkoittaisikaan isoja satsauksia. Matkailu on yksi maailman suurimmista elinkeinoista. Se on merkittävä työllisyyden ja hyvinvoinnin tuoja. Alan merkitystä kasvattaa sen paikkasidonnaisuus, jolloin työpaikkoja ei voi siirtää muille paikkakunnille tai muihin maihin. Lisäksi matkailu tulee myös jatkossa pysymään työvoimavaltaisena. (Metlan työraportteja 246, 2012) Kun samaan aikaan kesämökeillä vietetään yhä pidempiä aikoja, niin monen maaseutualueen aktiivisena säilyminen on yhä riippuvaisempi siellä väliaikaisesti vierailevasta joukosta. Maaseudulla on perinteisesti oltu monialayrittäjiä ja sellaisia ovat myös luontomatkailuyrittäjät ja erityisesti ohjelmapalveluyrittäjät. Vesalan ja Co tutkimuksessa todetaan miten maaseudun monialayrittäjät ovat vähemmän uupuneita kuin perinteisen maatalouden yrittäjät, jotka kokevat etteivät selviä yrittäjyyden vaatimuksista. Luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät näkevät Petäjistön ja Selbyn (Metla, 2012) mukaan itsensä toteuttamassa muutakin tehtävää kuin yrittäjyyttä Matkailu ja luontomatkailu Matkailun on arvioitu työllistävän vuonna 2010 vajaat henkilöä eli n. reilu 2 % työvoimasta. Tästä määrästä ulkoilun ja luontomatkailun arvioidaan käsittävän noin kolmanneksen henkilötyövuotta. Vaikutus heijastuu kuitenkin laajemmalle, koska on arvioitu, että vain neljäsosa luontomatkailuyrityksistä on päätoimisia. Kaksi kolmesta toimii ympärivuotisesti. Lisäksi on arvioitu luonnon virkistyskäyttöä mittaavassa väestötutkimuksessa, että 43 prosenttia suomalaisista tekee vuosittain yöpymisen sisältävän luontomatkan. Metsäntutkimuslaitoksen työraportti N:0 246:ssa Leena Petäjistä ja Ashley Selby tarkastelevat luontomatkailun moninaista kenttää. Yritykset ovat monialaisia ja toimivat useilla toimialoilla, joko itse palveluita tuottaen tai alihankintana tarjoten. Myös monet pienetkin majoitusyritykset tarjoavat ravitsemus- ja ohjelmapalveluita. Luontomatkailuyritykset työllistivät keskimäärin kolme vakituista ja viisi määräaikaista työntekijää. Yhteensä yritykset työllistivät keskimäärin 41

8 henkilötyökuukautta vuonna 2009 ja koko luontomatkailualan työllisyysvaikutusten arvioitiin olevan henkilön suuruusluokkaa. Luontomatkailuyrityksiä on tutkittu suhteellisen vähän osin sen vuoksi, että alan tilastointi on hajallaan eri reksitereissä. Matkailussa on jo pitkään puhuttu siitä, miten massaturismin aika on ohi ja nyt etsitään pienemmissä porukoissa henkilökohtaisempia elämyksiä. On myös sanottu että silloin kun etsitään jotakin erityistä, niin ollaan myös valmiita maksamaan siitä. Tämä ei välttämättä aivan ole realisoitunut suomalaisella maaseudulla. Merkkejä laman tuomasta tinkaamisesta on myös luontomatkailussa. Useat pienyrityksiä koskevat tutkimukset ovat tuoneet myös esiin, että yrittäjyys ei ole homogeeninen käsite. Yrittäjyys vaihtelee yrittäjän tavoitteiden, asenteiden ja elämäntavan ja myös osaamisen perusteella. Yrittäjän asenteisiin vaikuttavat myös alueen yrityskulttuuri (esim. Komppula 2004, Selby 1989, Petäjistö ym. 2001, Selby & Petäjistö 2008). Petäjistö ja Selby arvioivat, että luontomatkailun ytimen yrityksiä, joiden toiminnasta ainakin osa tapahtuu luonnossa olisi 5700 kpl, kun mukana ei ole ravitsemusyritykset. Ohjelmapalveluyrityksiä olisi noin 1000 kpl. Kun määrittelyä tiukennetaan niin että luonto on vahvasti yrityksen toiminnan keskiössä, silloin arvio luontomatkailuyrityksistä on 3000, joista ohjelmapalveluyrityksiä on Luontomatkailun ohjelmapalvelut On hyvin suosittua todeta matkailun kehittäjäpuheessa, että luonto on käyttämätön vara ja että Keski- Euroopassa olisi tulijoita valtavia määriä kun vain osataan tuotteistaa. Tällainen puhe kertoo osin luontomatkailun arjen ymmärtämättömyydestä. Siitä miten isojen ponnistelujen takana on toimivan ulkomaan kontaktin rakentaminen ja minkälaista tasapainoilua tuotekehitys ja asiakaspalvelu on hyvän luontoelämyksen ja taloudellisen tuottavuuden välissä. 4-8 hengen ryhmän kanssa saa vielä henkilökohtaisia elämyksiä aikaan, mutta tuotto jää pieneksi. Isojen ryhmien kanssa tuote saattaa muuttua ratkaisevasti. Toinen merkittävä ongelma- alue on, että samalle alueelle on joskus todella vaikea kehittää aktiviteetteja jokaiselle vuodenajalle. Silloin vuoden tili on tehtävä sesongin aikana. Pienimuotoisessa luontomatkailussa on kasvun rajat hyvin helposti saavutettavissa. Myös luontomatkailussa muodit ja trendit vaihtelevat. Vain kalastus ja metsästys pysyvät vuodesta toiseen lähes samanlaisina vain uusi alueita bongaillaan. Toisaalta hyvillä persoonallisilla ideoilla ja paneutumisella voi melkein minne tahansa rakentaa oman lokeronsa luontomatkailussa ja sinnikkäällä työllä löytää ne omaan tuotteeseensa innostuneet matkailijat. Uusi aluevaltaus tuo seudulle lisää matkailijoita myös muiden asiakkaiksi. Näin on hiljalleen käynyt esimerkiksi Kainuussa, jossa luontomatkailutoiminta on laajentunut ja uusille yrittäjille on löytynyt omat asiakkaansa. Parhaiten tämä on toiminut kun uusi toimija on ensin tehnyt töitä alueen yrityksissä kiireisenä aikana ja samalla tutustunut jo olemassa olevaan tarjontaan.

9 Voidaan sanoa, että luonto ei ole heikosti käytetty resurssi vaan yrittäjien yksilöllisten polkujen rakentamiseen voisi kiinnittää enemmän huomiota. Luonto on joka paikassa olemassa mutta liiketoiminta syntyy siitä kun ihminen kohtaa toisen ihmisen oikealla tavalla. Matkailupuheessa on manattu massaturismin kuolemaa ja persoonallisten yksilöllisten tuotteiden esiinmarssia jo pitkään. Silti se ei välttämättä realisoidu matkailuyrittäjien asiakasvirrassa. Matkailuelinkeino on globaalisti muuttunut tai muuttumassa. Vanhalle matkailulle on ollut tyypillistä esimerkiksi massaturismi. Siinä on ollut tärkeää auringon ottaminen tai halpa hinta, ja silloin suurtuotannolliset edut ovat olleet tärkeässä asemassa (Poon 1993, Page & Dowling 2001). Poon (1993) mukaan uudelle matkailulle sitä vastoin on tunnusomaista loman joustavuus, yksilöllinen palvelu (jossa kuitenkin otetaan huomioon myös suurtuotannolliset edut), palvelujen tarjonnan perustuminen asiakkaiden vaatimuksiin ja myös se, että massamarkkinointi ei ole dominoivaa ja markkinoinnissa otetaan huomioon jokaisen yksilön omat taustat. Vaikka matkailu on edelleen tuote suurille joukoille, ovat asiakkaat nyt aikaisempaa kokeneempia matkailijoina, paremmin koulutettuja, määränpääorientoituneita sekä joustavampia ja vihreämpiä. Nykyisin asiakkaat arvostavat myös aikaisempaa enemmän matkakohteiden ympäristöä ja kulttuuria. (Petäjistö & Selby, 2012 s. 10) Mielenkiintoista on, että Norjassa luontomatkailu näyttäytyy saman tyyppisenä pienten yritysten elämäntapayrittäjyytenä, jossa jokin muu kuin raha ja taloudellinen menestys on tärkeää. Tämä käy ilmi tuoreen raportin tiivistelmästä. (Naturbaserte reiselivsbedrifter i Norge, 2014) 3.4. Luontomatkailun koulutus Suomessa on lähes 20 oppilaitosta, jotka antavat opetusta luonto- oppaan tai eräoppaan ammattiin. Arviolta vuosittain valmistuu useita kymmeniä, jopa muutama sata opasta. Oppilaitokset ja alan opettajat myöntävätkin, että kaikki eivät jää tähän ammattiin ja harvat perustavat oman yrityksen. Silti luonto- ohjaaja ja eräopasopintoja voi käyttää monessa ammatissa hyväkseen. Luonto- ohjaajien koulutus on muuttunut viime vuosina talouden paineessa ja osa alan yrittäjistä kritisoi esimerkiksi työssä oppimisen määrän kasvua, joka tarkoittaa, että isompi osa opetuksesta jää alan yrittäjien harteille. Monet yrittäjät kritisoivat voimakkaasti tätä ja osa heistä olisikin valmiimpia kehittämään lyhytkestoisen yritykseen tutustumisen sijasta oppisopimusjärjestelmää, jolloin voisi kouluttaa nimenomaan oman alan töihin uusia toimijoita. Nykyinen tutkinto ja sen vaatimukset ovat vieneet hommaa väärään suuntaan. Taustalla on valitettavasti se, että halutaan oppilaitoksille rahaa ja kun pelataan tulosperusteisesti, niin tutkinnot yritetään saada valmiiksi hinnalla millä hyvänsä. Toinen ongelma on se, että tutkintoon voi valita valinnaisina palikkoina niin runsaasta

10 valikoimasta opintokokonaisuuksia, että ei todellakaan voi tietää minkälaisin valmiuksin sieltä oppilaita tulee. Jos pyörit tunnin mörrimöykkynä nuotion ympärillä, niin se riittää näytöksi. Myös luonnon tuntemus on mennyt alaspäin. Jos sun tarttee osata vain 10 kasvia, eikä edes tietää mihin niitä käytetään, niin on se heikkoa. (H25) Joka kolmas Ely-keskusten tai pankkien kanssa yhteistyötä tehnyt yritys katsoi yhteistyön tuottaneen paljon hyötyä. Sen sijaan yhteistyö Mekin, matkailualan oppilaitosten tai muiden oppilaitosten kanssa ei aina ollut toivotunlaista ainakaan yrityksen näkökannalta. Yksityissektorin konsulttien työstäkin vain harva katsoi saaneensa paljon hyötyä. (Metlan työraportteja 246, Petäjistö) 4. TUTKIMUKSEN KULKU Mitä tehtiin ja minkälaisin menetelmin HAASTATTELUT Tutkimusta varten haastattelin Keski- Suomessa ja Kainuussa yhteensä 24 luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjää. Lisäksi haastattelin aiheeseen liittyen asiantuntijoita ja muita luontomatkailun toimijoita. Kukaan haastatteluun pyytämäni alalla toimiva yrittäjä tai asiantuntija ei kieltäytynyt haastattelusta. Haastattelut tehtiin pääosin yrittäjän toimitiloissa tai kotona. Haastatteluihin käytetty aika vaihteli reilusta tunnista useampaan tuntiin. Haastattelut pyrin kirjoittamaan puhtaaksi mahdollisimman nopeasti, mutta tietojen tarkistamiseksi nauhoitin haastattelut. Tavoitteena ei ollut haastattelujen sanasta sanaan litterointi. Haastattelut muodostavat tärkeän osan tutkimusta ja perustavan lähdeaineiston yrittäjien motivaation rakentumisesta, alalle tulosta ja sille omistautumisesta. Oma luontomatkailualan kokemus helpotti lähestymistä ja olennaisten kysymysten esittämistä KYSELYTUTKIMUS Kysely oli nettikyselynä toteutettu useampiosainen kysely, joka sisälsi yhteensä 58 kysymystä taustakysymykset mukaan lukien. Kyselyn nettiosoitetta levitin erilaisten alan yhdistysten, hankkeiden, toimintaverkostojen yms. kontaktien kautta. Lisäksi etsin erilaisista luetteloista ja matkailusivustoilta sähköpostiosoitteita. Alueellista kattavuus toteutuu sillä, että vastaajia on kaikista maakunnista, mutta joidenkin maakuntien osuus on aktiivisten kyselyn levittäjien ansiosta isompi kuin arvioitu yrittäjien todellinen osuus. Toisaalta tutkimuksen tavoite ei ollut alueellinen tarkastelu, jolloin aktiivi yrittäjä on hyvä tiedon lähde maakunnasta riippumatta.

11 Luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät eivät ole luetteloitu tilastollinen yksikkö, jonka suuruus olisi selvillä ja maantieteellinen jakaumakin on vähintään yhtä epämääräinen. Vastausprosenttia on vaikea arvioida, koska osa osoitteista osoittautui jo lopettaneen yrityksen osoitteiksi. Petäjistön ja Selbyn (Metlan työraportti 246, 2012) arvio luontoon vahvasti nojaavista luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjistä on noin 800 ja kyselyni lähti noin 450 yrittäjälle, joista kyselyn aloitti yhteensä 113 yrittäjää ja pääosassa kysymyksiä vastaajia oli siten että ihan loppuun kysymykset vei 81 vastaajaa. Erilaisia osoitteita etsiessäni törmäsin myös yrityksiin, joilla oli vain osoite ja puhelinnumero. Niiden läpikäymiseen en ryhtynyt. Pidän vastaajien määrän, maantieteellisen jakautumisen ja yritysten kokojakautuman pohjalta oikeutettuna arviota, että kyseessä on kuitenkin hyvin kuvaava läpileikkaus alan aktiivisista ja alaa kehittävistä yrittäjistä. Yritysten koko niin liikevaihdon kuin päätoimisuudenkin suhteen on linjassa Petäjistön ja Selbyn koko luontomatkailua koskeviin lukuihin eli yrityskoko on ohjelmapalveluissa pienempi kuin koko luontomatkailukentässä yleensä. Koska koko tutkimus oli suunnattu luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjille, niin suuri osa on pieniä yrityksiä ja mukana on vain vähän isoja matkailukeskusten toimijoita. Vastausprosenttia arvioidessa täytyy ottaa huomioon niin kyselyn aikana kuin muissakin yhteyksissä tekemäni havainto, että matkailualan yrittäjät ovat kyllästyneet lukuisiin hankkeisiin ja niihin liittyviin kyselyihin ja selvityksiin. Ongelma on siis erilaisten kyselyjen ja kysyjien runsas määrä nykyaikana. Kyselyjen määrää nostaa entisestään oppilaitosten opiskelijoiden tekemät kyselyt. Matkailua ja luontomatkailua opetetaan noin 20 oppilaitoksessa ja monet oppilaitokset kehottavat oppilaitaan tekemään erilaisia selvityksiä. Matkailuala on harvoja kasvavia toimialoja ja sitä myötä myös muidenkin kuin luontoalan opiskelijoiden kiinnostuksen kohteena. Myös useat maaseudun kehittämistä koskevat selvitykset ja tutkimuksen ovat kiinnostuneita kasvavasta toimialasta. Luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjien lukumäärästä on vaikea saada täsmällistä tietoa, mutta asiaa on seikkaperäisesti arvioinut

12 Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusryhmä Leena Petäjistö ja Ashley Selby. He kävivät tutkimuksessaan läpi kunta kunnalta ja sen laskelman ja koko maata koskevan arvion perusteella luontoon voimakkaasti nojaavia ohjelmapalveluyrityksiä on Suomessa noin 800. Alan opetuksen asiantuntijan mukaan määrä voi olla huomattavasti suurempi kun huomioidaan kaikki freelancerit ja hyvin osa- aikaiset silloin tällöin keikkaa tekevät, mutta eräässä mielessä yrittäjiksi luettavat toimijat. Kyselyn vastausten määrää voidaan pitää suhteellisen onnistuneena ja siitä saatuja tunnuslukuja melko hyvin suuntaa antavina. Varsinkin kun niitä suhteutetaan aikaisempien tutkimusten tuottamaan kuvaan alan yritysten kokoluokista, joka vastaa melko hyvin tämän tutkimuksen kyselyosioon vastanneiden yritysten kokoa. Leena Petäjistö ja Ashley Selby puhuvat Metlan työraportissa (246, 2012) siitä miten luontomatkailua ei ole tarkasti määritelty ja siksi myös kunnollinen tilastointi ja rekisteri puuttuu. Tähän on varmaan vaikea saada muutosta, sillä useat luontomatkailuyrittäjät toimivat myös majoittajina ja ruokapalveluiden tuottajina. Joidenkin yrittäjien kohdalla trendi on sellainen, että he aloittavat ohjelmapalveluyrittäjinä ja ajan kuluessa oma majoituskapasiteetti kasvaa ja sitä myöten sen osuus liikevaihdosta. Vanhemmiten voidaan luopua ohjelmapalveluista lähes kokonaan KYSELYYN VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT IKÄ Kyselyyn vastanneiden yrittäjien keski- ikä on suhteellisen korkea eli noin 50 vuotta. Nuorin vastaaja oli 31 v. ja vanhin 75. Tyypillinen alan yrittäjä on viisissäkymmenissä ja toiminut jo reilun vuosikymmenen alalla. Noin 60 % vastaajista asettuu 45 ja 60 ikävuoden väliin. Kaksi kolmesta vastaajasta on toiminut alalla yli 10 vuotta ja yli 20 vuotta toimineita vastaajista on peräti 37 %. Aikoinaan noin reilu 10 vuotta sitten eli vuosituhannen vaihteessa elettiin eräopasbuumia ja saatoimme valkata päältä parhaat, kun hakijoita oli ja kurssille otettiin 18. Silloin useimmilla oli paljon kokemusta ja valmiuksia jo valmiiksi. Siksi heistä useampi on oman alansa töissä, mutta silti silloinkin tultiin hyvin monenlaisilla motiiveilla opiskelemaan. (H26) SUKUPUOLI Haastateltavissa naisten osuus on vajaa viidennes. Kyselyyn vastaajista enemmän kuin joka neljäs on nainen, joten mielikuva alan miehisyydestä on väistymässä ja uusissa opiskelijaikäluokissa naisia on jo yhtä paljon tai hieman enemmän kuin miehiä. ASUINPAIKKA Yrityksistä valtaosa on yksittäisiä yrittäjiä joko maaseudulla, maaseututaajamassa tai yksittäisenä yrittäjän kaupungissa.

13 Noin 15 % vastaajista on ison matkailukeskuksen tai ison hotellin / pienen matkailukeskuksen yhteydessä. Pääkaupunkiseutu näkyy siinä että viidennes toimii yrittäjänä kaupungissa ja yrittäjistä asuu isossa kaupungissa eli yli asukkaan kaupungissa lähes viidennes. Mutta vastaajia on myös Turusta ja Tampereelta. Mielenkiintoista on, että vain 15 % on muuttanut asuinpaikkaa ohjelmapalveluyrittäjäksi ryhdyttyään. Elämänmuutos on siis mahtunut useimmiten edellisen elämän maantieteellisiin raameihin. Tapahtuneista muutoista jokseenkin tasaisesti kolmannes on kaupungista maalle ja toinen kolmannes maakunnasta toiseen. Kolmannes on erilaisia tarinoita kuten ulkomailta paluumuuttajana tulleita. Vain vajaalla kolmanneksella oli toimintapaikka ryhtyessään ohjelmapalveluyrittäjäksi. 40 % hankki sellaisen yrittäjäksi ryhtymisen myötä ja noin 1/3 vastaajista toimii ilman vakituista toimintapaikkaa.

14 4.4. OSALLISTUVA TOIMINTATUTKIMUS Osallistuva toimintatutkimus on tyypillisimmillään kehittämistutkimusta, kuten suomalainen kylätutkimus on ollut. Kerätään tietoa ja lähestytään kohdetta sen toiminnan kehittäminen ajatuksena. Usein tutkija pyrkii myös olemaan osa tutkittavaa yhteisöä tutustuen tällä tavalla paremmin sen toimintaan. Kehitysmaissa tapahtuva köyhemmän väestön elinolojen kohentamiseen tähtäävä tutkimus on ollut puhtaimmillaan osallistuvaa toimintatutkimusta. Tässä tutkimuksessa olennaista on, että olen tehnyt töitä luontomatkailun parissa GPS- retkikonseptin kehittämistyössä ja konkreettisessä verkoston rakentamisessa ja asiakaspalvelulla. Lisäksi olen ollut mukana Salamajärven luontotuvan toimintaa pyörittäneessä osuuskunta Koirasalmessa ja Finnbeing- hankkeessa. 5. OHJELMAPALVELUIDEN ERILAISET YRITTÄJÄTARINAT / TARINAN ELEMENTIT 5.1. Vahva harrastus pohjalla Kaikkien luonto- ohjaajaksi tai eräoppaaksi ryhtyneiden elämäntarinat ovat yksilöllisiä. Motiivit ja elämäntilanteet ovat kombinaatioita useista muuttujista, toiveista, pakoista ja avautuneista mahdollisuuksista. Siksi keskiarvo kuvaa huonosti tätä joukkoa ja tiukkaa luokittelua on vaarallista mennä tekemään. Katson parhaaksi kuvata näitä tarinoita elementeillä, joista useimmista jokaisen yrittäjän tarina koostuu ja jokaisen yrittäjän kohdalla jokin elementti on vallitseva. Kaikilla haastatelluilla yrittäjillä on pohjalla vahva luontoon liittyvä harrastus ja enemmän tai vähemmän tarve muutokseen joko ammatissa tai elämäntavassa.

15 Muutoksen voimakkuus haastateltavilla vaihtelee täydellisestä irtiotosta menneestä siihen, että jo olemassa oleva harrastus on muuttunut pikkuhiljaa päätyöksi Elämänmuutos tai elämäntavan muutos. Useilla haastateltavista oli tapahtunut jotain, joka on sysännyt mielessä liikkuneen luonto- oppaan ammattiin siirtymisen lopullisesti uralleen. Se on voinut olla voimakas kokemus päästä pois kaupungista, allerginen rasitus vanhassa työssä, hoiva- alalla toimivan kiinnostus potilaiden luontoon viemisestä, halu antaa ihmisille syvempiä luontokokemuksia jne. Joku on myyntitykkinä pysähtynyt ja Jäniksen vuosi elokuvan päähenkilön tapaan pistänyt kerralla poikki edellisen elämäntavan. Minua ihmeteltiin, kun vaihdoin ammatin jossa elettiin sellaista pintaelämää ja oli luksusta, vaihdoin tähän Kela- korvauksella kuusen alla värjöttelemiseen. Mutta kerran kun oltiin taas jossakin rymyämässä ja mä istuin väsyneenä mättäällä, niin totesin, että mulla on aika hyvä olla. (H25) Aikaisempaa tutkimusta luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjien taustoista tai alan vaihdoista ei juurikaan ole, mutta mielikuvaa rakentaa erilaiset artikkelit oravanpyörästä hyppäämisestä ja kerralla muutoksen hakemisesta. Ilmiö eli eräopaskoulutuksen suosio on huomattu kulttuurinkin puolella: Elokuvissa, näytelmissä ja kirjallisuudessa on parin viimeisen vuosikymmenen esiintynyt silloin tällöin eräoppaaksi Lappiin pakeneva roolihahmo. Arki on tätä kuvaa huomattavasti tylsempi, mutta tietty osatotuus siihen kätkeytyy. Muutosta useat ovat elämälleen hakeneet, vaikka se olisikin niinkin arkista kuin sitovasta lypsykarjasta luopumista ja helppohoitoisemman lihakarjan tilalle hankkimista, jolloin jää enemmän aikaa luontomatkailun kehittämiselle. Elämäntapa, jossa yksi asia johti toiseen. (kyselystä poimittua) Pitkäaikainen unelma johon uskalsin heittäytyä vasta edellisen työnantajan konkurssin jälkeen. Helppoa ei ole ollut, mutta ELY ja TE Keskus antoivat tukensa. Verkostoituminen on ainoa tapa onnistua. Olen ollut tyytyväinen. (kyselystä poimittua) 5.3. Paikka- ja perinnesidonnaisuus Yksi tyyppitarina on, että omalla kotitilalla tai joissakin tapauksissa jonkin aikaa tyhjillään olleella sukutilalla käynnistetään luontomatkailua tai yleisemmin maaseutumatkailua. Taustalla on vahva halu säilyttää kotitila asuttuna ja tilanne, jossa tilanpitäjän oma elämä ja kiinnostus tai resurssit eivät salli voimakasta maatalouden kehittämistä suurtilan suuntaan. Usein tähän liittyy oma vahva luonto- tai metsästysharrastus, jolloin myös halu elää tämän harrastuksen äärellä on yksi olennainen motiivi.

16 Kun isä kuoli, niin silloin ei ollut oikein muuta vaihtoehtoa vaan jäin tilaa pitämään. Maatalon hommat ovat luonnollisesti tuttuja kaikki. Sitten pikku hiljaa olen tätä erämatkailua kasvattanut. Varmaan olisin voinut mennä jollekin hommiinkin eräoppaan koulutuksen jälkeen. Lehmän lypsy ei juuri kiinnostanut, vaikka sitäkin olen tehnyt. Nyt ihan hetki sitten vasta laitettiin lehmät pois kun äiti jäi eläkkeelle. Nuori karja jäi eli eräänlainen hiehohotelli. Kasvatamme muille lehmiä vasikoista. Lypsylehmät on naapurissa. Täällä tehdään lehmä tiineeksi sonnilla. (H 2) Minulle on ollut erittäin tärkeää että olen voinut jäädä asumaan kotikylääni kun ryhdyin tähän ammattiin. On se minulle vieläkin unelma- ammatti, en voisi kuvitellakaan enää vaihtamaan alaa. Luontoyrittäjänä teen tietenkin erittäin monipuolista työtä ja paljon muutakin kun perinteisiä ohjelmapalveluita. (kyselystä poimittua) Halu työllistää itsensä kotipaikkakunnalla. Matkailuala oli lähes ainoa vaihtoehto. Lisäksi myös halu muuttaa harrastus hankkeeksi. (kyselystä poimittua) Menestyvä ohjelmapalvelutoiminta onnistuu toisaalta vaikka ei omaa paikkaa olekaan. Toinen taas vannoo että oma paikka pitää olla ja siinä samalla asuu. Silloin ei synny kustannuksia kulkemisesta ja toisaalta voi ottaa pienempääkin keikkaa ja vuokrata välineitä. Tämä on juuri sitä monimuotoisuutta, joka on myös asiakaan etu Asiakastarjonta Siellä missä on ihmisiä ja potentiaaleja asiakkaita jo valmiiksi, niin uuteen ammattiin voi siirtyä hiljalleen harrastusta kasvattamalla ja vanhasta työstä voi myös ottaa kontakteja mukaan. Hoiva- alan ja opetusalan ammatit ovat tyypillisimmillään tällaisia, jolloin hoivatyö hakee uuden ulottuvuuden luonnosta. Green Care - yritykset ovat tällaisia. Saan toteuttaa itselleni tärkeitä arvoja ja vaalia omaakin luontosuhdettani yhdistämällä pienimuotoisen luontomatkailun ja päätoimisen työhyvinvointipalvelujen tarjoamisen. Työllä, jota tällä konseptilla saan tehdä on mielekkyys ja tarkoitus myös itselleni. (kyselystä poimittua) Toisaalta esimerkiksi pääkaupunkiseudulle asiakkaiden määrät ovat hyvin erilaisia kuin melkein millä tahansa muulla alueella. Siksi esimerkiksi Nuuksion alueella ja sinne suuntautuen on varmasti enemmän ohjelmapalveluyrittäjiä kuin monella muulla alueella Luontokohde määrää sijainnin Joillakin ohjelmapalveluyrittäjyys syntyy hienon tai erikoisen paikan sekä esimerkiksi eläinten myötä. Karhunkatselupaikat ovat tällaisia tyypillisimmillään.

17 Kansallispuistot ovat hyvä esimerkki siitä miten luontokohde määrää ainakin osin yrityksen sijainnin. Toisaalta löytyy yrityksiä, jotka sijaitsevat suhteellisen kaukanakin tärkeimmästä toiminta- alueestaan, mutta oma tai perheen muu elinpiiri määrää paljon sekä esimerkiksi asiakkaiden hankinta ja kuljetukset. 6. TUTKIMUKSEN TULOKSET 6.1. LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN, OPISKELU JA TYÖHISTORIA Haastattelujen luoma kuva Haastateltavista vain yksi oli siirtynyt suoraan matkailualan koulun penkiltä luontomatkailuyrittäjäksi. Pääosalla on kokemusta aikaisemmasta ammatista ja matkailualalle on hiljalleen siirrytty kuitenkin niin että hyvin usein on tehty vanhan ammatin töitä luontomatkailun ohessa. Kerralla muut työt lopettaneita ja ison investoinnin tehneitä riskinottajia näissä yrittäjissä ei ole. Oman työhistorian mukaan yhden jaon voi tehdä. Jollekin on ollut jo omassa työssä elementtejä, joita laajentaen ja luontoalaa opiskellen on voinut hankkiutua alalle. Toisella taas työntö omasta ammatista pois on ollut vahva ja hiljalleen on esimerkiksi virkavapauden avulla kokeillut luontomatkailualaa ja ryhtynyt päätoimisesti töihin myöhemmin. Vanhasta ammatista on hyötyä myös ohjelmapalveluissa eli esimerkiksi myyntityössä tai markkinoinnissa toiminut voi hyvin käyttää taitojaan uudessa ammatissa. Usein alan vaihtaminen tai uudelle alalle osittainen siirtyminen on mahdollistunut saatavilla olevan koulutuksen myötä. Ohjelmapalveluyrittäjät ovatkin pääosin alalle hyvin kouluttautuneita. Joillakin on takanaan useitakin luontoon, erätaitoihin, asiakaspalveluun, yrittäjyyteen ym. liittyviä kursseja. Eräs yrittäjä painotti, että joskus olisi hyvä olla vieraalla riittävästi töissä ennen kuin perustaa oman yrityksen. Näkee missä itse viihtyy ja kuinka paljon kaikenlaista se yrittäminen vaatii. Tässä mielessä oppisopimussysteemi voisi olla hyvä väylä alalle Valmistumisen jälkeen olin pitkään töissä muissa yrityksissä. Se oli myöhempää ajatellen tosi hyvä, koska siinä näki niin monenlaista toimintaa ja oppi paljon erilaisissa tilanteissa. Eräänlainen poikkileikkaus alasta. (H7) Maataloudessa markkinointi puuttuu siis kokonaan. Kyllä maajussit osaa tehdä näppäriä juttuja, mutta sitten omien juttujen kehuminen nolottaa ja ei osata myydä. (H7)

18 Kyselyn tulosten valossa Myös kyselytutkimus vahvistaa kuvaa yrittäjästä, joka on vaihtanut alaa, tekee osin vanhan ammatin töitä, hyödyntää niitä vielä uudessa työssään ja kouluttautuu. 85 %:lla kyselyyn vastanneista on aikaisempi koulutus ja ammatti. "Ohjelmapalvelujen lentoonlähdön suhteen - sekin on sattumaa. Olin asialla aiemman ammattini tiimoissa, suurella sydämellä, etsimässä paikkaa kuntoutuskurssien pitoon, kun tapasin majoitusyrittäjän, joka kiinnostui osaamisestani...ja siitä se ajatus sitten lähti. Tuli todistetuksi jälleen se, että tehdessään sitä mitä rakastaa ja mihin uskoo, kantaa pitkälle. (kyselystä poimittua) Aikaisemmissa ammateissa ja koulutuksessa on laaja kirjo ammatteja yliopiston käyneistä biologista koneistajaan ja toimitusjohtajasta uinnin ohjaajaan. Selkeästi erottuu kaupallinen ala ja siihen läheinen matkailu- ja ravintola- alan koulutus. Ne käsittävät 30 % vastanneiden koulutustaustasta. Toisena isompana erottuvavana ryhmänä on laajasti ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kanssa tekemisissä olevat alat 22% (liikunta, terveydenhoito, sosiaaliala, opetus). Käytännön ammatin edustajia oli 17% (puuseppä, maanviljelijä). Luontoon liittyvät ammatit ja opetuksen parista tulleet erottuvat omana ryhmänään 12 % ja Vaikka alalle onkin tullut varmaan suhteessa paljon puolustusvoimissa ja tai rajavartiossa uransa tehneitä, niin heidän osuutensa kyselyyn vastanneissa on 6%. Luontomatkailun ohjelmapalvelualalla on tarjolla monenlaista koulutusta ja lyhytkurssia. Moni alalle tuleva hankkiikin lisää taitoja ja tietoa ja monipuolistaa omaa osaamistaan erilaisella koulutuksella. Kouluttautuminen auttaa kohtaaman sesonkiluonteisuuden ja osa- aikaisuuden ongelmat. Loistava työ, mutta sesonkiluonteisuus aluksi vaati jonkin toisen työn rinnalle. Vaikeata oli heittäytyä yrittäjäksi, vaikka "lupaus" keikkahommista olikin. Aluksi kun ei voinut omia keikkoja järjestää, ennen kuin oli tarvittava kokemus alalta. Vasta kolmen- neljän oppivuoden jälkeen aloittelin omien tapahtumien myymistä. Nyt kahdeksan yrittäjävuoden jälkeen teen 98% omia tapahtumia. (kyselystä poimittua) Merkitys suomalaisen maaseudun kehittämisen kannalta Luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät ovat eräänlainen uusi pienviljelijämetsurijoukko suomalaisella maaseudulla. Kun suomalaisen syrjäisen maaseudun asutti ja ylläpiti sotien jälkeen pitkälle pienviljelijöiden joukko, joka kesällä otti elannon pieneltä peltotilkulta ja talvella lähti hevosineen metsätöihin tienaamaan elintärkeää lisäansiota, niin nyt voidaan nähdä, että tämä taustoiltaan suhteellisen kirjava joukko, joka myös asustaa eri kokoisilla paikkakunnilla tämä joukko toteuttaa samantyyppistä tärkeää tehtävää kuin aikoinaan pienviljelijä- metsurit. Vaikka heidän lukumääränsä on häviävän pieni murto- osa kylmiä tiloja raivanneisiin evakkoihin ja rintamiesperheisiin verrattuna, niin vähäväkisellä maaseudulla suhteellinen merkitys voi kyläkohtaisesti nousta merkittäväksi.

19 Nyt heidän talvinen savottansa onkin laajalla suomalaisella maaseudulla tapahtuva luontoon tutustuminen ja heidän hevosensa ja rekensä on auto, traileri, kanootit, lumikengät jne. He vievät asiakkaita luontoon parhaina sesonkeina ja palaavat sitten hiljaisempina hetkinä sorvin ääreen eli oman vanhan ammattinsa pariin. Se voi olla maatila, autokorjaamo, mainostoimisto, IT- firma tai kioski. Tilanne ja olosuhde vaihtelee ja hevosmiehen homman osuus elannosta, mutta olennaista on näiden hevosmiesten suuri osuus luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjien kokonaisjoukosta ja se, että he sijoittuvat valtaosaltaan nimenomaan sille maaseudulle, jossa autioitumiskehitys on voimakkainta ja jonka kehittäminen on ehkä ongelmallisinta. Suomi voitaisiin jakaa luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjien osalta karkeasti kolmeen yritystyyppiin tämän hevosmiesominaisuuden suhteen. 1) Päätoimiset pienyrittäjät, jotka tulevat toimeen ohjelmapalveluilla ja virkistyspalveluilla. Heidän pääasiallinen maantieteellinen sijaintinsa on suurten asutuskeskusten läheisyys tai luonnonoloiltaan houkuttelevat ja hyvin organisoidut matkailuseudut Itä- Suomessa. 2) Toinen ryhmä on ammattimainen luonto- opastus Lapin ja Koillismaan isojen matkailukeskusten yhteydessä. 3) Loppu alue on näiden hevosmiesten ja naisten villiä länttä tai itää, jossa matkailun osa- aikaisuus on vallitseva olotila ja sinällään myös tärkeä lähtökohta. - Tie takaisin juurille on ollut pitkä. Olen kasvanut "kuusen juurella", vieraantunut itsestäni ja matkalla takaisin... Työttömäksi sairaanhoitajaksi valmistuminen, "koiran virat", julkisen terveydenhuollon työnjohtaminen (tai johtamattomuus), oma suorituskeskeisyys ja työn protestanttinen arvostaminen, oman hyvinvoinnin unohtaminen - ja vaikeuksien jälkeen siitä jälleen huolehtiminen, vanhojen viisauksien kunnioittaminen, luonnon kiertokulun ja rytmin uudelleen löytäminen, usko elämäntarkoituksen olemassa oloon, itsensä kuunteleminen, hetkeen tarttuminen...on johtanut minut takasin luonnon pariin, nauttimaan osaltaan siitä itse - työn ohessa - mutta myös mahdollistamaan muille luontokokemusten syntymistä ja luontosuhteen luomista! En mieluusti puhu "ohjelmapalveluista", mutta parempaakaan sanaa en ole keksinyt. Ohjelmilla palveleminen viittaa asiakkaan objektina olemiseen... Visioni on yhdistää eräilyä ja aiempaa ammattia - olen aiemmassanikin mielestäni pirun hyvä. Mutta haluan tehdä kumpaakin siten, että tuntu omaan tekemiseen säilyy. Ja tässä lyhyessä ajassa olen siihen pystynytkin. Ja kiitollinen olen niistä mahdollisuuksista, mitä minulle on tarjottu niiden yhdistämiseksi. (kyselystä poimittua) Metlan työraportissa vuodelta 2012 kirjoittavat Leena Petäjistö ja Ashley Selby siitä miten luontomatkailuyrittäjissä erottuu pienet ohjelmapalveluyritykset, jotka näkevät oman työnsä myös yhteiskunnallisesti tärkeinä, eräänlaisena kasvatustyönä ja siten jopa yhteiskunnallisen tuen arvoisina. Osin haastatteluissa tuli esiin sitä, miten mielellään osa yrittäjistä veisi esimerkiksi syrjäytymisuhan alla olevia nuoria luontoon selviytymisleireille yms.

20 Kehittämisehdotuksia Tällainen moniammatillisuus olisi hyvä nähdä isona mahdollisuutena maaseudun kehittymisen kannalta. Sitä kuvastaa mielestäni sekin, että kyselyyn vastanneiden valtaosa hyödyntää vanhaa ammattiaan luontopalveluissa. Paikkaan sidotut ja persoonalliset palvelut ovat usein hyvä runko kylän asutuksen ja elävyyden säilymiselle. Myös taajamissa asuvat ohjelmapalveluyrittäjät käyttävät vuodesta toiseen samoja maaseudun kohteita asiakkaittensa virkistäytymiseen ja ostavat tarjolla olevia ruoka- ja majoituspalveluja läheltä. Suomi voisi ryhtyä hyödyntämään luonnon parantavia voimia laajasti yhdistettynä erilaisiin ammatteihin varsinaisen luonto- ja eräopastuksen lisäksi. Hoiva- alalla ja liikunta- alalla sekä mm biologiassa voisi olla suuntautumisvaihtoehto eli oman alan hyödyntäminen matkailussa ja hyvinvointipalveluissa. Oppisopimusjärjestelmää olisi syytä kehittää myös vastaamaan yrittäjien tarpeita. Ykkösjuttu, jos kunta tms. voisi avittaa työntekijän palkkaamisessa. Tässä on hirveästi sesonkiaikana kaikenlaista roudaamista ja logistista toimintaa ja mahdollisesti voisi ottaa isompia ryhmiä, jos olisi ammattitaitoinen kaveri. Oppisopimus olisi hyvä systeemi, mutta se on niin hirveän byrokraattinen. Hiljaisina aikoina ei tarvitse työntekijää. Olisi tapaturmankin varalta hyvä. (EräsPete, HY6)) Erilaisten pienten luontomatkailuyritysten yhteistyön, alihankinnan ja muun yhteistoiminnan kannalta olisi selkeä parannus, mikäli matkailussa voitaisiin siirtyä vain yhteen arvonlisäverokantaan. Se helpottaisi ohjelmapakettien rakentamista ja palveluiden ostamista toisilta yrittäjiltä niin että matkailija saisi kaiken yhdeltä luukulta ostettua. Luontomatkailun järjestäminen on kuitenkin itselle mukavaa puuhaa. Yleensä asiakkaat ovat samanhenkisiä. Yrittämiseen liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin mukavaa tekemistä. Viranomaisten pitäisi helpottaa luontoyrittäjien elinkeinon harjoittamista. Kaikkea ei voi tehdä kuten ravintolassa tai majoituspaikoissa. Valmismatkalaki ei saisi olla esteenä pienryhmien yön yli matkailuun. Sen pitäisi koskea vasta kun kuluttajat maksavat useita tuhansia euroja pakettimatkasta. (kyselystä poimittua) 6.2. LUONTO- OHJAAJAKSI KOULUTTAUTUMINEN Haastattelujen luoma kuva Haastatelluista vanhemmat yrittäjät kauhistelevat jonkin verran erilaisten lupakorttien määrää ja nykykoulutuksen kurssien runsautta, mutta toisaalta kaikki vakavasti työtään tekevät ovat kouluttaneet itseään. Kaikki ovat saaneet olennaista impulssia uralleen ja tärkeää tietoa sekä asennoitumista koulutuksesta. Myös esimerkin voima on pidempikestoisessa koulutuksessa tärkeä. Useat haastateltavat

2.3. MONIPUOLINEN TYÖHISTORIA JA AMMATTITAUSTA TAKAA MONIMUOTOISUUDEN LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUISSA

2.3. MONIPUOLINEN TYÖHISTORIA JA AMMATTITAUSTA TAKAA MONIMUOTOISUUDEN LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUISSA Heikki Susiluoma (versio 19.5. alkaen) LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ Matkailun mikroyrittäjä osana yhteisöään Syrjäisen maaseudun kehittämisnäkökulmat luontomatkailun

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ

LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ 1 Heikki Susiluoma Maaseutututkija (FT) Tuohitie 57 40320 Jyväskylä heikki.susiluoma@ekoportti.fi 040 550 4944 LUONTOMATKAILUN OHJELMAPALVELUYRITTÄJÄ OSANA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ Matkailun mikroyrittäjä

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot