Vierumäen kylään saatiin kahdelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vierumäen kylään saatiin kahdelle"

Transkriptio

1 TEEMA Väylä valaistiin Vierumäellä Heinolan kaupunki rahoitti kevytväylän lamput. Vierumäellä on pitkäjänteinen työ tuottanut tulosta. Kyläläisten aktiivisuuden ansiosta Heinolan kaupunki rahoitti lamput kevytväylälle. Valot syttyivät tammikuussa. Vierumäen kylään saatiin kahdelle vaaralliselle tieosuudelle kevyenliikenteenväylät, joista toisen rahoitti Tiehallinto ja toisen Heinolan kaupunki. Kaupunki ennakoi valaistustarvetta olevan tulevaisuudessakin. Se rakensi kaapeloinnin valmiiksi, vaikka valaistukseen ei ollut tiedossa rahoitusta. Kyläyhdistys intoutui pohtimaan, Valtakunnan kylähullu Seppo Lehtinen sytytti valot Vierumäellä valon juhlassa. miten valot saataisiin väylälle. Kylällä toimivalta Versowoodilta saatiin hyvä tarjous tolpista. Vierumäen kyläyhdistys osti kaikki väylälle tarvittavat 80 tolppaa ja myi ne eteenpäin yksittäisille kyläläisille. Myynti onnistui yli odotusten. Kahdessa viikossa tolpilla oli uudet omistajat eivätkä kaikki vierumäkeläiset ehtineet omaansa ostamaan. Tolpat nostettiin paikoilleen väylän rakentamisen yhteydessä. Tolppien ollessa paikallaan kaupunki päätti budjetissaan varata rahoituksen lamppuihin ja rakennutti valaistuksen valmiiksi. Kylähullu sytytti valot Valot sytytettiin juhlallisin menoin 20. tammikuuta. Valtakunnan virallinen kylähullu Seppo Lehtinen toimi sytyttäjänä. Paikalla oli noin 120 henkeä. Joukkoon mahtui kyläläisiä, yrittäjiä, valtuutettuja ja virkamiehiäkin. Väylällä tapahtuneen valojen sytyttämisen jälkeen siirryttiin Aavehallille nauttimaan puheista, runonlausunnasta, yhteislaulusta ja kakkukahveista. Yhteistyö toimi juhlien valmistelussa, joista päävastuun kantoi Vierumäen kyläyhdistys. Martoilta oli esiintyjä ja kahvinkaatoapua, urheiluseura Vierumäen Jytinä tarjosi tilan, VPK ja metsästysseura huolehtivat ulkotulista ja turvallisesta kulkemisesta juhlapaikalle, Versowood tarjosi kakkukahvit ja Heinolan kaupunki vastasi siitä, että valot myös syttyvät. Aihetta juhlaan Vierumäellä löytyy. Seuraavaksi odotetaan Suomen korkeimman puukerrostalon harjakaisia sekä kyläkirjan ja kyläsuunnitelman valmistumista. Toimittaja Tuija Veirtoa lainatakseni: Vierumäellä ei ole kyse siitä kuka sammuttaa valot, vaan siitä kuka ne sytyttää! Kristiina Mattila Yhteistyössä Vierumäki nousuun -hanke Hankekoordinaattori MAASEUTUplus 1/

2 TEEMA Lähipalvelut muuttuvat maaseudun mukana Kuntaliitokset, hallinnolliset uudistukset ja kuntien tiukkeneva taloustilanne ovat aiheuttaneet huolta palveluiden säilymisestä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Syrjäisillä seuduilla myös väestön ikärakenne aiheuttaa tarvetta järjestellä palveluja uudelleen. Muutoksen edessä lähipalvelut luvataan usein turvata määrittelemättä tarkemmin, mitä niillä tarkoitetaan. Mitkä palvelut tulisi sisällyttää lähipalveluihin? Kuinka lähellä on lähipalvelun oltava? Näihin kysymyksiin tarttuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat Joakim Zitting ja Katja Ilmarinen. Tämä on ennen kaikkea keskustelunavaus, sanoo Zitting työn tuloksena syntyneestä Missä on lähipalvelu? -selvityksestä. Lähipalveluja on tarkasteltu erityisesti maaseudun näkökulmasta. Kuitenkin keskustelua halutaan herättää myös yleisellä tasolla. Selvitystä varten Zitting ja Ilmarinen kävivät läpi tukun julkisia asiakirjoja. Vain osaa aineistosta voitiin käyttää hyödyksi, koska monissa asiakirjoissa kyllä puhuttiin lähipalveluista, mutta ei otettu kantaa siihen, mitä lähipalvelut ovat. Suurimmassa osassa käsiteltiin lähipalveluiden tulevaisuutta: mitä ja millaisia lähipalveluiden tulisi olla. Lähipalvelua on helppo käyttää Aineiston perusteella lähipalvelu on arkipäiväistä eli sitä käytetään usein tai lähes päivittäin. Esimerkiksi peruskoulu ja terveydenhoitajan vastaanotto ovat tällaisia palveluja. Lähipalvelulle on löydyttävä muutaman tuhannen ihmisen joukosta tarpeeksi käyttäjiä. Näin on esimerkiksi kirjaston ja päivähoidon kohdalla. Lähipalveluista puhuttaessa saavutettavuus on erittäin tärkeää. Saavutettavuudella ei tarkoiteta mitään tiettyä kilometrimäärää tai matkustusaikaa. Hyvällä saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että asiakas ei saa kokea palveluun menemistä vaikeaksi. Jos palvelu on liian kaukana tai sinne on vaikea mennä, sitä käytetään vasta äärimmäisessä hädässä. Lähipalvelut tarkoittavat eri asioita eri ikäisille. Lasten päivähoidon, neuvoloiden ja alakoulun toivotaan olevan lähellä. Iäkkäille palvelut tuodaan usein kotiin asti. Zittingin mielestä on erikoista, että 200 kilometrin päässä olevasta päivystyksestä saatetaan käyttää lähipalvelu -nimitystä. Yleisimmin puolta tuntia pidettiin kohtuullisena matka-aikana. Etäisyyden palveluihin määräävät kuitenkin paikalliset olosuhteet. Joukkoliikennettä pidetään tärkeänä Kuluttajatutkimuksissa suomalaiset ovat useimmin toivoneet kävelyetäisyydelle lähiliikenteen pysäkkiä, kauppaa, alakoulua ja päiväkotia. Onhan se pysäkki helppo pitää, mutta eri asia on, pysähtyykö siinä mikään, naurahtaa Zitting, mutta vakavoituu pian. Joukkoliikennettä selvästi kannatetaan, vaikka sitä ei käytettäisi. Vaihtoehtoinen kulkuyhteys pitäisi taata niille, joilla ei ole oman auton käyttömahdollisuutta. Palvelujen karkaaminen kauemmas saattaa lisästä kustannuksia esimerkiksi Kelan korvaamina taksimatkoina. Liikkumismahdollisuudet vaikuttavat siihen, mikä on lähellä. Maaseudulla yleisesti hyväksytään pidemmät etäisyydet, ja usein työssäkäyvät voivat käyttää työmatkansa varrella sijaitsevia palvelupisteitä. Monille vanhuksille asiointi ei kuitenkaan ole yhtä helppoa. 14 MAASEUTUplus 1/2011

3 Ihmisten on saatava valita asuinpaikkansa, vaatii Zitting. Tällä hetkellä syrjäisillä seuduilla asuville vanhuksille ainoa vaihtoehto voi olla muuttaa lähemmäs palveluja. Lähipalvelujen tulevaisuus Kun täysin kattavan palveluverkon ylläpitäminen kuitenkin vaikuttaa mahdottomalta, on etsittävä vaihtoehtoja. Palvelupisteiden sijaintia ja aukioloaikoja joudutaan todennäköisesti muuttamaan. Liikkuvat palvelut ja etäpalvelut tulevat yleistymään. Etäopetus on jo todellisuutta monilla harvaan asutuilla seuduilla. Myös sektorirajojen ylittämistä vaaditaan, jotta yksi palvelupiste tai liikkuva työntekijä voisi palvella yhä monipuolisemmin. Kuntien yhteistyö lisääntyy ja palveluja järjestetään suuremmissa yksiköissä. Kainuun hallintokokeilussa asiakkaat saavat vapaasti valita, minkä kunnan palveluja he käyttävät. Myös tällaiset seudulliset ratkaisut näyttävät tulevaisuudessa yhä yleisemmältä tavalta järjestää palveluja. Aino Ässämäki YTR/Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä TEEMA Joakim Zitting ja Katja Ilmarinen: Missä on lähipalvelu? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa. Raportti 43/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Julkaisu on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ParasSos- tutkimusohjelman sekä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän yhteistyönä. Julkaisun myynti: Kirjakauppa. Verkkoversiona aineisto löytyy osoitteesta Mallu vie palvelut lähemmäksi Lappeenrannan seudulla lähti alkuvuodesta liikenteeseen Malluksi ristitty palveluauto. Auto kiertää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin kuuluvien kuntien alueella mukanaan vanhusten palveluohjaaja ja sairaanhoitaja. Tänään on lähinnä mitattu verenpaineita, kertoo palveluohjaaja Riikka Värtö. Ollaan Taipalsaaren Solkein kylässä. Kuljettaja Risto Gardemeister on pysäköinyt Mallu-auton Solkein kylätalon pihaan. Tässä Mallu pysähtyy kaksi tuntia joka toinen perjantai. Aamulla pysäkki oli Savitaipaleen puolella Pettilän kyläkeskuksessa. Siellä oli vilkkaampaa, Solkeissa on käynyt vain kolme asiakasta. Jarmo Kyöperi asuu ihan kylätalon nurkalla ja kävi mittauttamassa verenpaineensa, kuten moni muukin. Kyllä tämä parantaa kylän palveluja, terveyskeskukseen on kuitenkin 15 kilometriä, kertoo Kyöperi. Mallu-auton sisällä palveluohjaaja Värrön puhelin soi tiuhaan. Värtö naputtelee tietokonetta. Hänellä on käytössään potilastietojärjestelmä, jonka ansiosta työnteko on sujuvampaa. Potilaskäynnit voidaan kirjata saman tien ja potilaan aiemmat tiedot saadaan tarvittaessa koneelle näkyviin. Järjestelmä on kuitenkin raskas ja yhteys auton katolle asennetuista antenneista huolimatta hidas. Joskus auton kääntäminen auttaa ja esimerkiksi Pettilässä on nettipointti, jolla päästään kiinni nopeampaan yhteyteen, tuumii Värtö. Yhteistyötä kylien kanssa Tilat auton sisällä ovat pienet. Siksi kaikki pysäkit ovat kylätalojen yhteydessä. Kyläyhdistysten kanssa on sovittu, että talojen tiloja saa käyttää. Tänään autossa on paikalla vain palveluohjaaja. Jos sairaanhoitaja olisi mukana, palveluohjaaja pitäisi vastaanottoaan talossa ja sairaanhoitaja autossa. Yhdessä kyläyhdistysten kanssa on tarkoitus järjestää myös teemapäiviä. Tuolloin mukana voisi olla esimerkiksi fysioterapeutti tai ravintoneuvoja. Värtö on koulutukseltaan sairaanhoitaja, joten häneltä onnistuvat myös rokottaminen ja pienet tutkimukset. Autossa voidaan verenpaineen lisäksi mitata verensokeri, tulehdusarvoja, tutkia korvat korvalampulla sekä pistää lääkkeitä. Vanhustenpalveluohjaana Värrön varsinaisia tehtäviä ovat kuitenkin neuvonta esimerkiksi haettaessa Kelan etuuksia tai vaikkapa kotitalousvähennystä. Värtö avustaa myös lomakkeiden täytössä. Mallu-autolla ei ole omaa henkilökuntaa vaan sen mukana kulkee hoitaja siitä kunnasta, missä minäkin päivänä ollaan liikkeellä. Ajatuksena on, että hoitajat ovat asiakkaille tuttuja. Värrön mielestä autolla tulisi kuitenkin olla oma henkilöstö, joka voisi täysin keskittyä auton toimintaan. Värtökin on mukana vain puolet viikosta, toinen puoli kuluu IsoApu -neuvontapisteessä Lappeenrannassa. Aino Ässämäki YTR/Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä MAASEUTUplus 1/

4 Yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä kulttuuritoiminnalla Lähitulevaisuudessa maaseudun yhteisöllisyyttä kehitetään kulttuuripalvelujen kautta, josta syntyy yrittäjyyttä sekä arvostusta kulttuuriperintöämme kohtaan. Näin visioi Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu, joka on Kulttuuriteemaryhmän ohjelma vuosille Ohjelma tukee kehittämistoimintaa kulttuuri- ja maaseutupolitiikassa sekä aluekehittämisen parissa toimivia kansallisella ja paikallisella tasolla. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu nivoo maaseudun kulttuurin kehittämisen osaksi viidettä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kulttuurin tulevaisuusselontekoa. Ohjelma tuo esiin maaseudun kannalta kulttuuripolitiikan ja kulttuurin kehittämisen keskeisiä kysymyksiä sekä avaa uusia näkökulmia. Ohjelman pääteemat ovat: 1) Elävä ja uudistuva yhteisöllisyys 2) Maaseudun toimivat kulttuuripalvelut 3) Hedelmällinen toimintaympäristö luovalle taloudelle ja kulttuuriyrittäjyydelle 4) Maaseudun kulttuuri-perinnön ja kulttuuriympäristön arvo Kulttuuriteemaryhmä on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän nimittämä työryhmä. Heli Talvitie YTR/Kulttuuriteemaryhmä Sihteeri Julkaisu sähköisenä: Kansalaisopistot innostavat opiskelemaan Kansalais- ja työväenopistot ovat maaseudun kulttuurin kivijalkoja. Opistoissa kuunnellaan tarkalla korvalla yhteisöjen ja opiskelijoiden toiveita. Kansalaisopistojen toiminta ja koulutusvalikoima noudattelevat paikallisia ja alueellisia sivistystarpeita. Tämä periaate on kirjattu jo lakiin vapaasta sivistystyöstä, Järvilakeuden kansalaisopiston koulutus- ja kehittämissuunnittelija Mari Takamaa toteaa. Yhteistyö eri koulutusorganisaatioiden kanssa auttaa karsimaan päällekkäisyyttä ja koulutusaukkoja. Jos emme jotain tiettyä koulutusta pysty järjestämään, voimme tarpeesta vinkata toiselle koulutuksenjärjestäjätaholle. Pääasia on, että tarpeeseen vastataan ja koulutus tai kurssi järjestetään. Luentoja yhdistystoiminnasta Hyvänä esimerkkinä Takamaa mainitsee tulevan kevään luentosarjan, joka käsittelee erilaisia teemoja yhdistystoimintaan liittyen. Se toteutetaan yhteistyössä Maakuntakorkeakoulun ja alueellisen toimintaryhmän Aisaparin kanssa. Oppilaat ovat ajan tasalla trendien suhteen. Zumba ja kädentaitojen lyhytkurssit ovat suosittuja. Toiveissa ovat kännykän käyttökurssi ikäihmisille ja tietokoneen ensiapukurssi. Heli Talvitie YTR/Kulttuuriteemaryhmä Sihteeri Järvilakeuden kansalaisopiston teatteritaiteen perusopinnot ovat suosittuja lasten ja nuorten keskuudessa. Kuva: Hanna-Leena Metsävainio 16 MAASEUTUplus 1/2011

5 Kemijärven taiteilijaresidenssi syntyi meijeriin Kemijärvellä vanha meijeri on saanut uuden elämän kemijärveläisten, itälappilaisten ja kahdenkymmenenkuuden muun kansallisuuden kulttuuriin tukikohtana. Turkkilainen keramiikkataiteilija Sema Okan ohjasi keraamikkoja Kemijärven taiteilijaresidenssissä. Kuva: Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiö Kemijärven taiteilijaresidenssissä vierailee ulkomaisia ja kotimaisia taiteilijoita. He osallistuvat paikalliseen kulttuurielämään ja taiteen tekemiseen. Residenssi ja sen toiminta on vuorovaikutuksen tila. Siellä kohtaavat maailma ja Itä-Lappi ilman rajoja. Kanadalainen Roger Gaudreaun rakentaa sarvikuonoa Kemijärvellä. Kuva: Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiö Residenssin aktiivinen toiminta on osoitus verkostojen toimivuudesta, Kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön asiamies Upi Kärri sanoo. Residenssi edellyttää vierailevilta taiteilijoilta jalkautumista Itä-Lapin kuntien kouluihin, kansalaisopistoihin ja järjestöihin. Palaute on ollut innostavaa. Ilmastonmuutoksesta taidetta Kanadalainen Robert Gaudreaun vietti kaksi kuukautta Kemijärvellä viime kesänä. Hän toteutti ilmastonmuutoksesta kertovan taideteoksen. Työn ja vierailun kustannukset maksettiin Kanadasta. Kemijärven residenssi hyödyntää paikkakunnan vahvuuksia. Se on verkostojen solmukohta, joka yhdistää paikalliset ja muun maailman. Heli Talvitie YTR/Kulttuuriteemaryhmä Sihteeri Myllyssä kulttuurit kohtaavat Mylly on monikulttuurinen toimintakeskus Kotkassa. Sen toiminta kattaa koko eteläisen Kymenlaakson. Idea tuli toiminnanjohtaja Micheal Baumbergiltä. Sveitsiläisenä maahanmuuttajana tunsin kuuluvani paikalliseen yhteisöön vasta omakotitalon rakentamisen myötä. Samat ongelmat ja tavoitteet naapurirakentajien kanssa loivat yh - teenkuuluvuutta. Toiminnasta vastaa Kaakonkulman kulttuuriyhdistys ry. Yhdistyksessä on sekä henkilö- että yhteisöjäseniä. Mylly kannustaa suomalaisia ja maahanmuuttajia yhteiseen toimintaan. Toimintakeskuksessa järjestetään rummutuskerhoja, thai-kielen kursseja ja teemapäiviä ruokakulttuurista. Ihmisten tulee myös kokea, että heidän toiminnallaan on merkitystä ja he saavat olla aidosti mukana, Baumberg korostaa. Toimintakeskuksen tulevaisuus mietityttää, sillä Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus loppuu. Baumbergin mielestä kulttuuritoiminnan perusrahoitus on sekaisin. Toimintaa voi kehittää erilaisin hankkein, mutta kukaan ei halua rahallisesti sitoutua perustoiminnan ylläpitämiseen. Heli Talvitie YTR/Kulttuuriteemaryhmä Sihteeri Myllyn rummutuskurssit kiinnostavat maahanmuuttajia ja suomalaisia. Kuva: Konstantinos Mattheakis Leivontapaja kuuluu Myllyn toimintaan. Kuva: Konstantinos Mattheakis MAASEUTUplus 1/

6 Vapaaehtoistyössä, minäkö? Yksi jos toinenkin tekee vapaaehtoistyötä, ja se on niin luonteva osa arkea ettei sitä mielletä työksi. Vapaaehtoistoimintana pidetään usein järjestäytynyttä auttamistyötä, johon koulutetaan, saadaan työnohjausta ja joka jollakin tapaa tilastoidaan. Ailan antama tuki on naapurille korvaamatonta. Tällä kertaa hän on naapurilla lumitöissä. Teetkö vapaaehtoistyötä, kysyn turkulaiselta Mikko Koukilta. Olen yrittänyt tavoitella kiireistä teatterinjohtajaa jo muutaman soiton verran. Noo jaa-a, enpä taida, vaikka pitäisi kyllä, Kouki toteaa. Taidanpa olla enemmän avun tarvitsijana kuin sen antajana. Hetken miettimisen jälkeen osoittautuu, että Kouki on tehnyt kyllä kaikenlaista vapaaehtoistyötä, mutta ei miellä heti ilmaiseksi antamaansa työpanosta vapaaehtoistyöksi. Hän on käyttänyt ammatissa kertynyttä osaamista muiden hyödyksi erinäisessä yhdistystoiminnassa, mistä ei siis makseta palkkaa. Vähäinen apu on jollekin paljon Joillakin voi olla kuva, että vapaaehtoistyö vie kaiken vapaa-ajan. Paras siis varoa kaikenlaisia rekrytoijia. Vapaaehtoistyöhön käytettävää aikaa voi kuitenkin kukin säädellä itselleen sopivaksi. Erkka Kulmala, 29, käy päivätöissä ja tapaa yhtä lasta kerran viikossa tukihenkilön ominaisuudessa. Kulmalalle tukihenkilönä toimiminen antaa sopivasti vastapainoa omalle työlle, mikä onkin aivan muulla alalla. Hän on kokenut myös hyötyneensä taustajärjestönsä vapaaehtoisille tarjoamasta koulutuksesta. Anneli, 61, on vielä osa-aikatyössä, mutta elämäntilanne ei salli jokaviikkoista sitoutumista, sillä omat lapsenlapsetkin vievät aikansa. Niinpä hän päivystää yhden illan kuukaudessa Mielenterveysseuran ylläpitämässä kriisipuhelimessa. Annelin mukaan itselle tulee hyvä olo, kun voi auttaa toista, edes vähäisesti. Sosiaalinen verkosto laajenee Paimiolaisen Reija Kivelän, 58, mielestä omasta ajasta lohkaistu tunti kahdessa viikossa voi olla jollekin autettavalle jo mullistava muutos. Hän aktivoitui vapaaehtoiseksi paikallisen lehti-ilmoituksen perusteella ja aikeissa on jopa 18 MAASEUTUplus 1/2011

7 lisätä kokemuksien myötä aikaansa vapaaehtoistyöhön. Antaessaan saa, tiivistää auttamismotiivinsa Kivelä. Hän laajentaa auttaessaan samalla omaa sosiaalista verkostoaan, joka on ohentunut melkoisesti kymmenien ulkomailla vietettyjen vuosien aikana ja nauttii sekä tuettavien että muiden vapaaehtoisten kanssa yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Vapaaehtoinen antaa aikaansa Manne Raitilan, 58, mielestä vapaaehtoistyön tekeminen on vain yksi tapa käyttää vapaa-aikaansa mielekkäällä tavalla. Joku toinen voi istua helposti saman ajan vaikka lähibaarissa ja tavata ihmisiä siellä. Manne tapaa SPR:n kouluttamana vapaaehtoisena pitkäaikaisvankia joka toinen viikonloppu ja istuu kerran kuukaudessa kriisipuhelimen päivystäjänä. Toki tähän vapaa-ajan viettoon liittyy vielä työnohjauskäyntejä ja kouluttautumisia, jotka vievät aikaa, mutta se ei häntä tunnu haittaavan. Miksi auttaa ilmaiseksi? Moni vapaaehtoistyön tekijä motivoituu toisen auttamisen mielekkyydestä. Kirsti, 51, on motivoitunut vertaistuen antajaksi oman lapsen menetyksen tuomien kokemusten jälkeen. Hänen mielestään hyvä mieli syntyy siitä, että voi olla edes pieneksi avuksi jollekin, joka on kokenut saman menetyksen. Manne Raitilan mielestä vapaaehtoistyö ei ole mikään rasite, vaan yksi tapa elää ja rikastuttaa omaakin elämää. Auttamisella on merkitys Auttaminen tuntuu merkitykselliseltä, selittää auttamismotiivejaan Hanna Arima, 31. Hän on tarjoutunut vapaaehtoiseksi omalle kylälle muodostettuun naapuriapurinkiin. Arima pitää kaikenlaisesta puuhastelusta ja ilahtuu, jos puuhastelu auttaa jotain ihmistä lähiympäristössäkin. Arima on tarjonnut apuaan säännöllisen epäsäännöllisesti, silloin kun on hoksannut jonkun olevan sen tarpeessa. Annan aikaani toisten ihmisten käyttöön eri tavoin: esimerkiksi teen ruokaa ja tarjoan, autan rakennustöissä ja hoidan lapsia. Juttua varten on haastateltu Lounais- Suomen mielenterveysseuran, Kaseva ry:n ja Velkua-Livonsaaren naapuriapuringin vapaaehtoisia. Osa haastateltavista ei halua esiintyä jutussa koko nimellään. Outi Tikkanen Suomen Kylätoiminta ry Kylä auttaa ja välittää kriisissä -hanke Projektipäällikkö Kuvat: Elsa Rannikko & Outi Tikkanen Vuosi 2011 on EU:n nimeämä va - paaehtoistyön teemavuosi. Suomalainen tekee vapaaehtoistyötä keskimäärin 13 tuntia kuukaudessa, yli 3 tuntia viikossa. Minimipalkalla arvioiden (8e/h) vapaaehtoistoiminnan taloudellinen arvo Suomessa on yli 2,5 miljardia euroa. Yleisin syy osallistua vapaaehtoistyöhön on yksinkertaisesti halu auttaa (41 % vastaajista, n=994). Vapaaehtoisten osallistuminen asukas- ja kylätoimintaan on kasvanut 2000-luvulla (21 % vastaajista). Vapaaehtoistyön tekeminen on lisääntynyt eniten sosiaali- ja terveysalalla, ja ala on ohittanut suosiossa liikunnan ja urheilun (34 % vastaajista). Lähteet: Raitanen A. & Vikström J. 2010: Suomalaisen vapaaehtoistoiminnan murros 2000-luvulla. Kansalaisareena ry. Naapuriapu korvaamatonta kylissä Velkualainen Anne-Maija Kivimäki, 58, tietää hyvin kuinka korvaamatonta vapaaehtoisilta saatu apu voi olla. Ilman lähiympäristön ja naapurini apua en olisi kykeneväinen pärjäämään kotona äitini omaishoitajana, kertoo Kivimäki. Kivimäki on jäänyt eläkkeelle vaikean reuman vuoksi ja asuu pyörätuolin avulla liikkuvan äitinsä kanssa. Matkaa lähimpään kuntakeskukseen on lähes 30 kilometriä. Naapuri tuo meille postin, hakee läheisestä palvelukeskuksesta ruuan, tekee yleiset huoltotyöt, joihin ei tarvitse ammatti-ihmistä, auttaa kotiin autolta ovelle, leikkaa nurmikon, hoitaa kesällä kukkaistutuksemme, tuo polttopuita, vie jätteitä.. ja mitähän vielä, Kivimäki miettii ja kauhistelee samalla, sitä mukaa kuin työlista pitenee. Palvelusetelillä ei saa siivousta Kunta tarjoaa hänelle kuukaudessa lakisääteisen omaishoitajille suunnatun kolmen päivän vapaan palveluseteleinä, mutta ne on tarkoitettu käytettäväksi äidin hoitotoimenpiteisiin, ei esimerkiksi kodin huolto- tai siivoustöihin. Lähin palveluseteliyrittäjä on joka tapauksessa yli 20 kilometrin päässä, joten postinhaun kokoisia asioita ei olisi muutenkaan järkevää soitella yrittäjälle. Käytännössä korvaamaton naapuri tekee samaa työtä kuin henkilökohtainen avustajani tekisi, mutta hän ei ole halunnut ottaa palveluksistaan rahaa, selittää Kivimäki. Naapuri kokee palkan myös vaativan eri tavalla sitoutumista. Nyt autetaan, kun molemmille sopii. Outi Tikkanen Suomen Kylätoiminta ry Kylä auttaa ja välittää kriisissä -hanke Projektipäällikkö MAASEUTUplus 1/

8 Leipää, lämpöä ja kuljetuspalveluita tarvitaan Euroopan maaseutu ikääntyy Ikäihmisten arkea pohdittiin yhteisessä EU-hankkeessa, johon Pielisen Karjalan lisäksi osallistuivat Skotlanti, Grönlanti, Ruotsi ja Pohjois- Irlanti. Arki on yllättävän samanlaista. Euroopan reuna-alueilla väen harmaantuminen on tuttu juttu. Suomessa ikääntymisen edelläkävijä on Itä- Suomi, erityisesti Pielisen Karjalan seutu. Esimerkiksi lieksalaisista on yli 65-vuotiaita nyt 26 prosenttia. Koko maassa tässä lukemassa ollaan noin kahdenkymmenen vuoden päästä. Tuolloin lieksalaisia ikäihmisiä taas arvioidaan olevan jo 46 prosenttia. Nuoret uhkaavat karata keskuksiin samaa tahtia kuin kaupan palvelut ja julkiset kulkuyhteydetkin. Elämä maalla voi olla yksinäistä ja karua, mutta silti suuri osa ikäihmisistä haluaa pysyä kotikonnuillaan. Miten ikäihmisten vanhuuden päivät tutuilla seuduilla voidaan turvata? Miten kotona asuminen luonnistuu, kun kauppa lopettaa, bussit eivät enää kulje, apua alkaa tarvita aikaisempaa enemmän? Eurooppa luottaa vapaaehtoistyöhön ja vertaistukeen Skotlannissa on vahva vapaaehtoistyön perinne. Vapaaehtoiset järjestävät lounaskerhoja ja kuljetuspalveluita ja saavat toimintaan kunnan tukea. Kiinnostava vapaaehtoistyön malli on skottien aikapankki, jossa ihmiset ansaitsevat vapaaehtoistoiminnalla pisteitä, joilla voivat ostaa itselleen tai vaikkapa omaiselleen apua. Aikapankissa voi auttaa toista ja saada itse apua ja mielekästä tekemistä. Samalla tutustuu ihmisiin ja oppii uusia asioita. Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa ikäihmisten ääni kuuluu. Siellä saatetaan meitä helpommin tempaista pystyyn kampanja tai äänekäs mielenosoitus. Viime talven kynnyksellä teema oli Leipää ja lämpöä!. Pohjois-Irlanti sai myös oman vanhusvaltuutetun asioita ajamaan. Grönlantiin verrattuna kotoiset ongelmamme tuntuvat pikku pulmilta. Grönlannissa ihmiset asuvat pienissä kyläyhteisöissä kaukana toisistaan. Useimmiten helikopteri on ainoa kulkuneuvo kylästä toiseen. Matka laivalla voi kestää viikon, hyvällä kelillä. Yksinäisyys ja eristyneisyys ovatkin grönlantilaisten vanhusten yleisiä ongelmia. Ikäihmiset ovat kylien voimavara Pielisen Karjalassa arvostetaan kyläläisten ja ikäihmisten omaa toimintaa ja yhteistyötä. Lieksassa Vuonislahdessa kyläaktiivit pohtivat kaupungin kanssa mahdollisuuksia tukea ikäihmisten kotona asumista. Uutta kauppiasta etsitään lopettaneen tilalle ja Kyläkeskus Kukon toiminta monipuolistuu. Nurmeksessa Ystävän Pysäkistä on löytynyt hyvä ratkaisu ja tuki ihmisten Kesätalot Grönlannissa - grönlantilaisten elämä on suuressa muutoksessa. Pienet kylät ovat tyhjentyneet ja elämisen mahdollisuudet maaseudulla vähentyneet.

9 arkeen. Eri puolilla kaupunkia pysäkit tavoittavat kaikenikäisiä ihmisiä. Ikäihmisissä on voimaa, jota ei aina riittävästi oivalleta. Ihmiset saavat toisiltaan paljon sosiaalista tukea, joka ei tilastoissa ja laskelmissa näy. Vastavuoroisesti he myös antavat tukea toisilleen. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen voi olla maaseutukylälle myös kaivattu piristysruiske. Kylät voivat säilyä elinvoimaisina ja jopa houkutella nuorta väkeä. Kansainvälinen yhteistyö on osoittautunut päteväksi tueksi oman alueen kehittämiseen. Se tuo uusia virkeitä näkökulmia, ideoita ja kokemuksia. Samalla kansainväliset kumppanit näkevät meidän alueemme vahvuuksia ja hyvää työtä, jota emme ehkä aina itse huomaa. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Yksikön johtaja Older People for Older People O4Ohankkeen osallistuja Tutut maisemat luovat turvallisuutta vanhana kaksi naista katsoo merenrantaa Skotlannissa. Older People for Older People 040-hanke keskittyi ikäihmisten arkeen Euroopan reuna-alueilla. Toteutusaika: Päärahoittaja EU/Pohjoisen periferian ohjelma Hanketta johti Skotlannissa Centre for Rural Health UHI Millennium Institute Centre for Health Science. Pielisen Karjalan hanketta hallinnoi PIKES Oy, Pielisen Karjalan kehittämiskeskus. Kunnista mukana olivat Lieksa, Nurmes ja Valtimo. Lisäksi PK:n ammattikorkeakoulu, järjestöt ja Kainuun maakuntakuntayhtymä osallistuivat hankkeeseen. MITÄ TEHTIIN? - O4O teki ikäihmisten aktiivista toimintaa näkyväksi ja vahvisti maaseudun kylien omaehtoista elämää. KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ - Skotlanti: vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea, lounaskerhoja ja kuljetuksia, paikallishistorian keruuta yhdessä nuorten kanssa - Pohjois-Irlanti: ikäihmisten oma radioasema - Ruotsi: ikäihmisille tietotekniikan taitoja ja kylätalkkaripalveluita - Grönlanti: ikäihmisten ja nuorten yhteisiä perinnekäsityökerhoja - Suomi: selvityksiä maaseudun ikäihmisten tarpeista ja toiveista, vapaaehtoistyön koulutusta ja oppaita sekä tiedotusta MITÄ TARVITAAN JATKOSSA? - Ikäihmisten osaaminen ja kokemus käyttöön - Kumppanuusajattelua ja yhteistyötä - Kuntien ja järjestöjen yhteistyötä - Kaikenikäisille mahdollisuuksia kohdata ja oppia toinen toisiltaan LISÄTIETOJA: MAASEUTUplus 1/

10 TOIMINTARYHMÄTYÖ Murhamestarit tuovat murhan maaseudulle Satakuntalainen ohjelmaryhmä Murhamestarit keksi yhdistää ruuan, juoman ja rikoksen. Murhaillallisilla näyttelijät esittävät murhan ja yleisö toimii salapoliiseina. Puitteet tarjoaa maaseudulla sijaitseva kartano. Näyttelijät Teea Yrjälä (vas.), Rauno Lepistö ja Anne Ketola heittäytyvät rooleihinsa Herttuan häissä kreivin aikaan. Kuvat: Murhamestareiden mediakuvat 22 MAASEUTUplus 1/2011

11 Näyttelijät Jeremias Nieminen ja Antti Karumäki tarjoavat johtolankoja. Sherlock Holmes, neiti Marple ja Hercule Poirot eivät unohdu. He innostivat käsikirjoittaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja Reetta Vehkalahtea ideoimaan murhaillalliset ja tuomaan ne Englannista Suomeen. Olin lukenut paljon dekkareita ja toiminut ohjaajana yhdistyksessämme Leikkiteatterissa. Saimme tukea Satakunnan alueen toimintaryhmä Karhuseudulta ja uskalsimme lähteä tekemään unelmasta totta. EU Leader+-hanke Mysteerimenu järjestää tilausnäytöksiä ja "julkisia murhia". Marraskuussa käynnistyneet murhaillalliset ovat kiinnostaneet työporukoita, syntymäpäiväjuhlijoita ja pikkujoulukansaa. Tavoitteena oli neljä tilausnäytöstä ja neljä julkista esitystä, mutta nyt niitä on ollut jo neljätoista. Meillä on ollut kysyntää jonoiksi saakka. Kaikki esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä ja keväälle olemme lisänneet esityksiä, Vehkalahti iloitsee. Maaseudun kartano sopii murhapaikaksi Esityksiä on järjestetty muun muassa Villilän kartanossa Nakkilassa, Noormarkun klubilla ja Villa Hellerannassa Ulvilassa. Maaseudun kartanot sopivat tietyllä tavalla tähän, koska ovathan ne tunnelmallisia ja tuovat historian tuntua. Glastonburyn herttuan talvihuvila sopii Villilän kartanoon todella hyvin, Vehkalahti sanoo. Murhamestarit tarjoaa murhan kahdella eri teemalla. Kuolettava käsikirjoitus sijoittuu Suomeen vuonna 1935, jolloin elokuvanäyttelijät ja kirjailijat olivat todellisia tähtiä. Herttuan häät kreivin aikaan tapahtuu 1950-luvun Englannissa. Illan kuluessa yleisö saa listan näytelmän henkilöistä, kohtauksia rikokseen johtavista tapahtumista, johtolankoja ja illallisen. Ruokalajien välissä näyttelijät kiertävät pöydissä kuulusteltavina. Hankekiemurat yllättivät Loistava idea ei päätynyt murhaksi hetkessä. Tarvittiin hankehakemuksia, yhteydenottoja eri tahoihin ja lainaa vanhemmilta omarahoitusta varten. Yhdistyksellämme on todella pienet resurssit, joten Karhuseudun tuki on ollut välttämätöntä. Yhteistyö heidän kanssaan on sujunut mainiosti, mutta varsinaista päätöstä ely-keskukselta saimme odottaa puoli vuotta, Vehkalahti kertoo. Tekemisen iloa on riittänyt ja näyttelijät aistivat yleisön innostuksen. Murhamestareiden mielestä yleisö rakastaa valehtelijoita, ja kaikki jännittävät loppuratkaisua. On mukavaa, että ihmiset innostuvat kuulustelemaan ja esittämään kiperiä kysymyksiä näyttelijöille. Samalla myös pöytäseurueet tekevät keskenään yhteistyötä, käsikirjoittaja, ohjaaja Virpi Piippo sanoo. Toiminta laajenee nuorisotyöhön Murhamestarit kannustavat muitakin yhdistyksiä toteuttamaan pieniä kulttuurihankkeita. Italiassa kohdennetaan EU-rahoja puoli miljoonaa euroa viinin myyntiin ja viljelyyn. Suomessa voi hakea hankerahaa myös pienempiin kulttuurihankkeisiin ja sosiaalipuolen juttuihin, Vehkalahti toteaa. Murhamestareiden suunnitelmissa on laajentaa toimintaa erityisryhmille. Murhaa ratkoessa kaikki kokevat yhteistä onnistumisen iloa. Olemme suunnitelleet laajentavamme tätä toimintaa myös sosiaalityön ja nuorisotyön puolelle. Aikuiset ja nuoret voisivat yhdessä ratkoa murhaa, Piippo paljastaa. Lisätietoa: Pirja Peltomäki MAASEUTUplus 1/

12 Maatilat tuottavat sosiaalipalveluita Ruotsissa Ruotsalaisilla maatiloilla on muutamien viime vuosien aikana lähtenyt liikkeelle uusi liiketoimintamuoto: Grön Omsorg. Vihreää hoivaa tarjotaan erilaisille asiakasryhmille kuten lapsille ja nuorille, ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja päihderiippuvaisille. Högbyn tila ja Vihreä hoiva verkossa =NVS9LpJ0mv0&feature=pla yer_embedded https://portal.mtt.fi/portal/ page/portal/mtt/maaseutuyritys/mahdollisuuksienmaaseutu/greencare/ green_care Högbyn tilalle hankittiin afrikkalaista alkuperää olevia vuohia, jotka ovat pienikokoisina asiakkaiden helppoja käsitellä. 24 MAASEUTUplus 1/2011

13 tilalla kokonaan erillään päivätoiminnan tiloista. Ulkoilun ja mielekkään tekemisen myönteiset vaikutukset ovat näkyneet sekä asiakkaiden fyysisessä että henkisessä kunnossa. Lääkityksiä on voitu vähentää ja monella on ylipainokin pudonnut. Suoriutuminen töistä ja vuorovaikutus muiden kanssa vahvistaa selkeästi itsetuntoa. Ruotsin maataloustuottajajärjestön, LRF:n edustaja Jenny Svensson (oik.), ja YTR/ Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän sihteeri Katja Ilmarinen vaihtavat tietoja Vihreän hoivan mahdollisuuksista. Maatila voi olla itsenäisesti toimiva hoivayritys, mutta järjestää palvelua myös yhteistyössä kunnan kanssa, jolloin maatila tarjoaa toimintaympäristön ja kunta vastaa puolestaan kuntoutukseen ja hoivaan liittyvistä tavoitteista. Ruotsissa on lähdetty etsimään rohkeasti uusia ratkaisuja kuntien sosiaalipalveluiden järjestämiseen. Terveydenhuollossa tuloksia ja tuottavuutta on mahdollista saada uuden teknologian ja isojen hoitoyksikköjen kautta, mutta sosiaalipalveluissa tämä ei välttämättä ole mahdollista. Sen sijaan tarvitaan paikallisia ratkaisuja, joiden avulla saadaan olemassa olevat voimavarat tehokkaampaan käyttöön. Maatilojen ja kunnan yhteistoimi on yksi tällaisista malleista. Vihreää hoivaa eli ruotsiksi Grön Omsorg tarjoaa jo noin 300 maatilan verkosto eri puolilla Ruotsia, ja toiminta on jatkuvasti kasvamassa. Högbyn tila tarjoaa päivätoimintaa Päivätoiminnan järjestäminen erilaisille asiakasryhmille on ollut yksi tärkeimmistä toimintamuodoista. Högbyn tilalla yhteistyö paikallisen kunnan kanssa käynnistyi kolme vuotta sitten. Aloittaminen ei ollut mutkatonta, mutta vähitellen alkoi ajatus kunnankin puolella edetä. Toiminnan käynnistämistä helpotti yhteistyömalli. Maatilan omistajat, Birgitta ja Thomas Säfström, ottivat vastuulleen toimintaympäristön ylläpitämisen ja töiden suunnittelun. Päivätoiminnan ohjauksesta vastaavat puolestaan kunnan omat työntekijät, joilla on tähän vaadittava sosiaali-alan ammattitaito. Tärkeintä on olla ihmisistä kiinnostunut, toteaa Thomas Säfström ohjeeksi alasta kiinnostuneille yrittäjille. Maatilan työ vaihtelevaa ja mielekästä Yhteistyömallin kustannukset ovat samalla tasolla kuin kunnan omassa toiminnassa, mutta odotukset tuloksista ovat suuremmat. Maatilan työ on vaihtelevaa ja mielekästä, sillä oman työnsä tulokset pääsee näkemään. Högbyn tilalla esimerkiksi linnunpönttöjen valmistaminen on lähtenyt liikkeelle puiden hakemisesta metsästä ja päättynyt omien käden tuotosten myymiseen paikallisella torilla. Myyntitulot käytetään virkistystoimintaan. Työ on ollut asiakkaille mielekästä, sillä täällä pääsee näkemään oman kädentyönsä jälkiä ja tuntemaan oman työnsä tarpeelliseksi, Säfström sanoo. Tilalla on myös monenlaisia eläimiä, jotka tarvitsevat päivittäistä hoitoa ja huolenpitoa. Kanoja, kaneja, lampaita ja vuohia, jotka on varta vasten hankittu päivätoiminnan tarpeisiin, on asiakkaiden helppoa ja turvallista käsitellä. Varsinainen maataloustoiminta, peltojen viljely ja sikalarakennus sijaitsevat tällä Suomessa hoivayritysten määrä kasvaa Suomessakin on yksityisten yritysten rooli hoiva-alalla vahvistunut. Maaseudulla sijaitsevia hoivayrityksiä oli vuonna 2004 noin Terveydenhuollon palvelut ovat edelleen suurin toimiala, mutta myös sosiaalialan laitos- ja avopalveluiden tarjonta lisääntyy jatkuvasti. Maatilan ja kunnan yhteistyö Ruotsin tapaan saattaisi soveltua varsinkin maaseutukunnille, jossa kuljetusmatkat ovat helposti pitkiä. Mahdollisuuksia yhteistyölle luo sekin, että tutkimusten mukaan noin kymmenellä prosentilla maatilojen emännistä on sosiaali- tai kasvatusalan koulutusta. Perhehoitoa ja työllistämistä Toimintamuodot voivat nekin olla moninaisia. Sosiaalialan ympärivuorokautiseen laitoshoitoon liittyivät kaikkein tiukimmat ammattitaidon ja rakennetun ympäristön vaatimukset. Perhehoidossa ei välttämättä tarvita sosiaalialan koulutusta, kunhan elinympäristön puitteet muuten ovat kunnossa. Vajaakuntoisten tuettu työllistäminen onnistuu sekin ilman alan koulutusta. Tällöin on kysymys normaalista työsuhteesta, jonka kuluista yrittäjä pystyy kuitenkin osan saamaan takaisin työvoimahallinnosta. Asiakkaiden näkökulmasta mahdollisuus mielekkääseen työhön ja muiden ihmisten tapaamiseen saattaa olla keskeisen tärkeä perusta, jonka kautta ongelmat muillakin elämänalueilla lähtevät ratkeamaan. Anja Yli-Viikari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Tutkija YTR/Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Jäsen MAASEUTUplus 1/

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki Merja Tepponen Omaishoitajat Etelä-Karjalan alueella Ikä 2013 2014 2015 Imatra 2015 Yhteensä 2015 18-64- vuotiaat 339

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011 Mallu kylillä Merja Tepponen 3.11.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lappeenrannassa sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1975 Kotipalvelu- ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1992 Sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012)

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa Ulla Viskari-Perttu Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) 1 Valokuvasta voimaa - työpaja Projektin kuvaus ja tavoitteet Projektin tavoittena on ehkäistä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Pieksämäki 22.10.2014 Joensuu 23.10.2014 Iisalmi 28.10.2014 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 22.10.2014 1 KAMU

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot