Vierumäen kylään saatiin kahdelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vierumäen kylään saatiin kahdelle"

Transkriptio

1 TEEMA Väylä valaistiin Vierumäellä Heinolan kaupunki rahoitti kevytväylän lamput. Vierumäellä on pitkäjänteinen työ tuottanut tulosta. Kyläläisten aktiivisuuden ansiosta Heinolan kaupunki rahoitti lamput kevytväylälle. Valot syttyivät tammikuussa. Vierumäen kylään saatiin kahdelle vaaralliselle tieosuudelle kevyenliikenteenväylät, joista toisen rahoitti Tiehallinto ja toisen Heinolan kaupunki. Kaupunki ennakoi valaistustarvetta olevan tulevaisuudessakin. Se rakensi kaapeloinnin valmiiksi, vaikka valaistukseen ei ollut tiedossa rahoitusta. Kyläyhdistys intoutui pohtimaan, Valtakunnan kylähullu Seppo Lehtinen sytytti valot Vierumäellä valon juhlassa. miten valot saataisiin väylälle. Kylällä toimivalta Versowoodilta saatiin hyvä tarjous tolpista. Vierumäen kyläyhdistys osti kaikki väylälle tarvittavat 80 tolppaa ja myi ne eteenpäin yksittäisille kyläläisille. Myynti onnistui yli odotusten. Kahdessa viikossa tolpilla oli uudet omistajat eivätkä kaikki vierumäkeläiset ehtineet omaansa ostamaan. Tolpat nostettiin paikoilleen väylän rakentamisen yhteydessä. Tolppien ollessa paikallaan kaupunki päätti budjetissaan varata rahoituksen lamppuihin ja rakennutti valaistuksen valmiiksi. Kylähullu sytytti valot Valot sytytettiin juhlallisin menoin 20. tammikuuta. Valtakunnan virallinen kylähullu Seppo Lehtinen toimi sytyttäjänä. Paikalla oli noin 120 henkeä. Joukkoon mahtui kyläläisiä, yrittäjiä, valtuutettuja ja virkamiehiäkin. Väylällä tapahtuneen valojen sytyttämisen jälkeen siirryttiin Aavehallille nauttimaan puheista, runonlausunnasta, yhteislaulusta ja kakkukahveista. Yhteistyö toimi juhlien valmistelussa, joista päävastuun kantoi Vierumäen kyläyhdistys. Martoilta oli esiintyjä ja kahvinkaatoapua, urheiluseura Vierumäen Jytinä tarjosi tilan, VPK ja metsästysseura huolehtivat ulkotulista ja turvallisesta kulkemisesta juhlapaikalle, Versowood tarjosi kakkukahvit ja Heinolan kaupunki vastasi siitä, että valot myös syttyvät. Aihetta juhlaan Vierumäellä löytyy. Seuraavaksi odotetaan Suomen korkeimman puukerrostalon harjakaisia sekä kyläkirjan ja kyläsuunnitelman valmistumista. Toimittaja Tuija Veirtoa lainatakseni: Vierumäellä ei ole kyse siitä kuka sammuttaa valot, vaan siitä kuka ne sytyttää! Kristiina Mattila Yhteistyössä Vierumäki nousuun -hanke Hankekoordinaattori MAASEUTUplus 1/

2 TEEMA Lähipalvelut muuttuvat maaseudun mukana Kuntaliitokset, hallinnolliset uudistukset ja kuntien tiukkeneva taloustilanne ovat aiheuttaneet huolta palveluiden säilymisestä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Syrjäisillä seuduilla myös väestön ikärakenne aiheuttaa tarvetta järjestellä palveluja uudelleen. Muutoksen edessä lähipalvelut luvataan usein turvata määrittelemättä tarkemmin, mitä niillä tarkoitetaan. Mitkä palvelut tulisi sisällyttää lähipalveluihin? Kuinka lähellä on lähipalvelun oltava? Näihin kysymyksiin tarttuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat Joakim Zitting ja Katja Ilmarinen. Tämä on ennen kaikkea keskustelunavaus, sanoo Zitting työn tuloksena syntyneestä Missä on lähipalvelu? -selvityksestä. Lähipalveluja on tarkasteltu erityisesti maaseudun näkökulmasta. Kuitenkin keskustelua halutaan herättää myös yleisellä tasolla. Selvitystä varten Zitting ja Ilmarinen kävivät läpi tukun julkisia asiakirjoja. Vain osaa aineistosta voitiin käyttää hyödyksi, koska monissa asiakirjoissa kyllä puhuttiin lähipalveluista, mutta ei otettu kantaa siihen, mitä lähipalvelut ovat. Suurimmassa osassa käsiteltiin lähipalveluiden tulevaisuutta: mitä ja millaisia lähipalveluiden tulisi olla. Lähipalvelua on helppo käyttää Aineiston perusteella lähipalvelu on arkipäiväistä eli sitä käytetään usein tai lähes päivittäin. Esimerkiksi peruskoulu ja terveydenhoitajan vastaanotto ovat tällaisia palveluja. Lähipalvelulle on löydyttävä muutaman tuhannen ihmisen joukosta tarpeeksi käyttäjiä. Näin on esimerkiksi kirjaston ja päivähoidon kohdalla. Lähipalveluista puhuttaessa saavutettavuus on erittäin tärkeää. Saavutettavuudella ei tarkoiteta mitään tiettyä kilometrimäärää tai matkustusaikaa. Hyvällä saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että asiakas ei saa kokea palveluun menemistä vaikeaksi. Jos palvelu on liian kaukana tai sinne on vaikea mennä, sitä käytetään vasta äärimmäisessä hädässä. Lähipalvelut tarkoittavat eri asioita eri ikäisille. Lasten päivähoidon, neuvoloiden ja alakoulun toivotaan olevan lähellä. Iäkkäille palvelut tuodaan usein kotiin asti. Zittingin mielestä on erikoista, että 200 kilometrin päässä olevasta päivystyksestä saatetaan käyttää lähipalvelu -nimitystä. Yleisimmin puolta tuntia pidettiin kohtuullisena matka-aikana. Etäisyyden palveluihin määräävät kuitenkin paikalliset olosuhteet. Joukkoliikennettä pidetään tärkeänä Kuluttajatutkimuksissa suomalaiset ovat useimmin toivoneet kävelyetäisyydelle lähiliikenteen pysäkkiä, kauppaa, alakoulua ja päiväkotia. Onhan se pysäkki helppo pitää, mutta eri asia on, pysähtyykö siinä mikään, naurahtaa Zitting, mutta vakavoituu pian. Joukkoliikennettä selvästi kannatetaan, vaikka sitä ei käytettäisi. Vaihtoehtoinen kulkuyhteys pitäisi taata niille, joilla ei ole oman auton käyttömahdollisuutta. Palvelujen karkaaminen kauemmas saattaa lisästä kustannuksia esimerkiksi Kelan korvaamina taksimatkoina. Liikkumismahdollisuudet vaikuttavat siihen, mikä on lähellä. Maaseudulla yleisesti hyväksytään pidemmät etäisyydet, ja usein työssäkäyvät voivat käyttää työmatkansa varrella sijaitsevia palvelupisteitä. Monille vanhuksille asiointi ei kuitenkaan ole yhtä helppoa. 14 MAASEUTUplus 1/2011

3 Ihmisten on saatava valita asuinpaikkansa, vaatii Zitting. Tällä hetkellä syrjäisillä seuduilla asuville vanhuksille ainoa vaihtoehto voi olla muuttaa lähemmäs palveluja. Lähipalvelujen tulevaisuus Kun täysin kattavan palveluverkon ylläpitäminen kuitenkin vaikuttaa mahdottomalta, on etsittävä vaihtoehtoja. Palvelupisteiden sijaintia ja aukioloaikoja joudutaan todennäköisesti muuttamaan. Liikkuvat palvelut ja etäpalvelut tulevat yleistymään. Etäopetus on jo todellisuutta monilla harvaan asutuilla seuduilla. Myös sektorirajojen ylittämistä vaaditaan, jotta yksi palvelupiste tai liikkuva työntekijä voisi palvella yhä monipuolisemmin. Kuntien yhteistyö lisääntyy ja palveluja järjestetään suuremmissa yksiköissä. Kainuun hallintokokeilussa asiakkaat saavat vapaasti valita, minkä kunnan palveluja he käyttävät. Myös tällaiset seudulliset ratkaisut näyttävät tulevaisuudessa yhä yleisemmältä tavalta järjestää palveluja. Aino Ässämäki YTR/Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä TEEMA Joakim Zitting ja Katja Ilmarinen: Missä on lähipalvelu? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa. Raportti 43/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Julkaisu on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ParasSos- tutkimusohjelman sekä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän yhteistyönä. Julkaisun myynti: Kirjakauppa. Verkkoversiona aineisto löytyy osoitteesta Mallu vie palvelut lähemmäksi Lappeenrannan seudulla lähti alkuvuodesta liikenteeseen Malluksi ristitty palveluauto. Auto kiertää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin kuuluvien kuntien alueella mukanaan vanhusten palveluohjaaja ja sairaanhoitaja. Tänään on lähinnä mitattu verenpaineita, kertoo palveluohjaaja Riikka Värtö. Ollaan Taipalsaaren Solkein kylässä. Kuljettaja Risto Gardemeister on pysäköinyt Mallu-auton Solkein kylätalon pihaan. Tässä Mallu pysähtyy kaksi tuntia joka toinen perjantai. Aamulla pysäkki oli Savitaipaleen puolella Pettilän kyläkeskuksessa. Siellä oli vilkkaampaa, Solkeissa on käynyt vain kolme asiakasta. Jarmo Kyöperi asuu ihan kylätalon nurkalla ja kävi mittauttamassa verenpaineensa, kuten moni muukin. Kyllä tämä parantaa kylän palveluja, terveyskeskukseen on kuitenkin 15 kilometriä, kertoo Kyöperi. Mallu-auton sisällä palveluohjaaja Värrön puhelin soi tiuhaan. Värtö naputtelee tietokonetta. Hänellä on käytössään potilastietojärjestelmä, jonka ansiosta työnteko on sujuvampaa. Potilaskäynnit voidaan kirjata saman tien ja potilaan aiemmat tiedot saadaan tarvittaessa koneelle näkyviin. Järjestelmä on kuitenkin raskas ja yhteys auton katolle asennetuista antenneista huolimatta hidas. Joskus auton kääntäminen auttaa ja esimerkiksi Pettilässä on nettipointti, jolla päästään kiinni nopeampaan yhteyteen, tuumii Värtö. Yhteistyötä kylien kanssa Tilat auton sisällä ovat pienet. Siksi kaikki pysäkit ovat kylätalojen yhteydessä. Kyläyhdistysten kanssa on sovittu, että talojen tiloja saa käyttää. Tänään autossa on paikalla vain palveluohjaaja. Jos sairaanhoitaja olisi mukana, palveluohjaaja pitäisi vastaanottoaan talossa ja sairaanhoitaja autossa. Yhdessä kyläyhdistysten kanssa on tarkoitus järjestää myös teemapäiviä. Tuolloin mukana voisi olla esimerkiksi fysioterapeutti tai ravintoneuvoja. Värtö on koulutukseltaan sairaanhoitaja, joten häneltä onnistuvat myös rokottaminen ja pienet tutkimukset. Autossa voidaan verenpaineen lisäksi mitata verensokeri, tulehdusarvoja, tutkia korvat korvalampulla sekä pistää lääkkeitä. Vanhustenpalveluohjaana Värrön varsinaisia tehtäviä ovat kuitenkin neuvonta esimerkiksi haettaessa Kelan etuuksia tai vaikkapa kotitalousvähennystä. Värtö avustaa myös lomakkeiden täytössä. Mallu-autolla ei ole omaa henkilökuntaa vaan sen mukana kulkee hoitaja siitä kunnasta, missä minäkin päivänä ollaan liikkeellä. Ajatuksena on, että hoitajat ovat asiakkaille tuttuja. Värrön mielestä autolla tulisi kuitenkin olla oma henkilöstö, joka voisi täysin keskittyä auton toimintaan. Värtökin on mukana vain puolet viikosta, toinen puoli kuluu IsoApu -neuvontapisteessä Lappeenrannassa. Aino Ässämäki YTR/Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä MAASEUTUplus 1/

4 Yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä kulttuuritoiminnalla Lähitulevaisuudessa maaseudun yhteisöllisyyttä kehitetään kulttuuripalvelujen kautta, josta syntyy yrittäjyyttä sekä arvostusta kulttuuriperintöämme kohtaan. Näin visioi Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu, joka on Kulttuuriteemaryhmän ohjelma vuosille Ohjelma tukee kehittämistoimintaa kulttuuri- ja maaseutupolitiikassa sekä aluekehittämisen parissa toimivia kansallisella ja paikallisella tasolla. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu nivoo maaseudun kulttuurin kehittämisen osaksi viidettä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kulttuurin tulevaisuusselontekoa. Ohjelma tuo esiin maaseudun kannalta kulttuuripolitiikan ja kulttuurin kehittämisen keskeisiä kysymyksiä sekä avaa uusia näkökulmia. Ohjelman pääteemat ovat: 1) Elävä ja uudistuva yhteisöllisyys 2) Maaseudun toimivat kulttuuripalvelut 3) Hedelmällinen toimintaympäristö luovalle taloudelle ja kulttuuriyrittäjyydelle 4) Maaseudun kulttuuri-perinnön ja kulttuuriympäristön arvo Kulttuuriteemaryhmä on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän nimittämä työryhmä. Heli Talvitie YTR/Kulttuuriteemaryhmä Sihteeri Julkaisu sähköisenä: Kansalaisopistot innostavat opiskelemaan Kansalais- ja työväenopistot ovat maaseudun kulttuurin kivijalkoja. Opistoissa kuunnellaan tarkalla korvalla yhteisöjen ja opiskelijoiden toiveita. Kansalaisopistojen toiminta ja koulutusvalikoima noudattelevat paikallisia ja alueellisia sivistystarpeita. Tämä periaate on kirjattu jo lakiin vapaasta sivistystyöstä, Järvilakeuden kansalaisopiston koulutus- ja kehittämissuunnittelija Mari Takamaa toteaa. Yhteistyö eri koulutusorganisaatioiden kanssa auttaa karsimaan päällekkäisyyttä ja koulutusaukkoja. Jos emme jotain tiettyä koulutusta pysty järjestämään, voimme tarpeesta vinkata toiselle koulutuksenjärjestäjätaholle. Pääasia on, että tarpeeseen vastataan ja koulutus tai kurssi järjestetään. Luentoja yhdistystoiminnasta Hyvänä esimerkkinä Takamaa mainitsee tulevan kevään luentosarjan, joka käsittelee erilaisia teemoja yhdistystoimintaan liittyen. Se toteutetaan yhteistyössä Maakuntakorkeakoulun ja alueellisen toimintaryhmän Aisaparin kanssa. Oppilaat ovat ajan tasalla trendien suhteen. Zumba ja kädentaitojen lyhytkurssit ovat suosittuja. Toiveissa ovat kännykän käyttökurssi ikäihmisille ja tietokoneen ensiapukurssi. Heli Talvitie YTR/Kulttuuriteemaryhmä Sihteeri Järvilakeuden kansalaisopiston teatteritaiteen perusopinnot ovat suosittuja lasten ja nuorten keskuudessa. Kuva: Hanna-Leena Metsävainio 16 MAASEUTUplus 1/2011

5 Kemijärven taiteilijaresidenssi syntyi meijeriin Kemijärvellä vanha meijeri on saanut uuden elämän kemijärveläisten, itälappilaisten ja kahdenkymmenenkuuden muun kansallisuuden kulttuuriin tukikohtana. Turkkilainen keramiikkataiteilija Sema Okan ohjasi keraamikkoja Kemijärven taiteilijaresidenssissä. Kuva: Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiö Kemijärven taiteilijaresidenssissä vierailee ulkomaisia ja kotimaisia taiteilijoita. He osallistuvat paikalliseen kulttuurielämään ja taiteen tekemiseen. Residenssi ja sen toiminta on vuorovaikutuksen tila. Siellä kohtaavat maailma ja Itä-Lappi ilman rajoja. Kanadalainen Roger Gaudreaun rakentaa sarvikuonoa Kemijärvellä. Kuva: Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiö Residenssin aktiivinen toiminta on osoitus verkostojen toimivuudesta, Kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön asiamies Upi Kärri sanoo. Residenssi edellyttää vierailevilta taiteilijoilta jalkautumista Itä-Lapin kuntien kouluihin, kansalaisopistoihin ja järjestöihin. Palaute on ollut innostavaa. Ilmastonmuutoksesta taidetta Kanadalainen Robert Gaudreaun vietti kaksi kuukautta Kemijärvellä viime kesänä. Hän toteutti ilmastonmuutoksesta kertovan taideteoksen. Työn ja vierailun kustannukset maksettiin Kanadasta. Kemijärven residenssi hyödyntää paikkakunnan vahvuuksia. Se on verkostojen solmukohta, joka yhdistää paikalliset ja muun maailman. Heli Talvitie YTR/Kulttuuriteemaryhmä Sihteeri Myllyssä kulttuurit kohtaavat Mylly on monikulttuurinen toimintakeskus Kotkassa. Sen toiminta kattaa koko eteläisen Kymenlaakson. Idea tuli toiminnanjohtaja Micheal Baumbergiltä. Sveitsiläisenä maahanmuuttajana tunsin kuuluvani paikalliseen yhteisöön vasta omakotitalon rakentamisen myötä. Samat ongelmat ja tavoitteet naapurirakentajien kanssa loivat yh - teenkuuluvuutta. Toiminnasta vastaa Kaakonkulman kulttuuriyhdistys ry. Yhdistyksessä on sekä henkilö- että yhteisöjäseniä. Mylly kannustaa suomalaisia ja maahanmuuttajia yhteiseen toimintaan. Toimintakeskuksessa järjestetään rummutuskerhoja, thai-kielen kursseja ja teemapäiviä ruokakulttuurista. Ihmisten tulee myös kokea, että heidän toiminnallaan on merkitystä ja he saavat olla aidosti mukana, Baumberg korostaa. Toimintakeskuksen tulevaisuus mietityttää, sillä Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus loppuu. Baumbergin mielestä kulttuuritoiminnan perusrahoitus on sekaisin. Toimintaa voi kehittää erilaisin hankkein, mutta kukaan ei halua rahallisesti sitoutua perustoiminnan ylläpitämiseen. Heli Talvitie YTR/Kulttuuriteemaryhmä Sihteeri Myllyn rummutuskurssit kiinnostavat maahanmuuttajia ja suomalaisia. Kuva: Konstantinos Mattheakis Leivontapaja kuuluu Myllyn toimintaan. Kuva: Konstantinos Mattheakis MAASEUTUplus 1/

6 Vapaaehtoistyössä, minäkö? Yksi jos toinenkin tekee vapaaehtoistyötä, ja se on niin luonteva osa arkea ettei sitä mielletä työksi. Vapaaehtoistoimintana pidetään usein järjestäytynyttä auttamistyötä, johon koulutetaan, saadaan työnohjausta ja joka jollakin tapaa tilastoidaan. Ailan antama tuki on naapurille korvaamatonta. Tällä kertaa hän on naapurilla lumitöissä. Teetkö vapaaehtoistyötä, kysyn turkulaiselta Mikko Koukilta. Olen yrittänyt tavoitella kiireistä teatterinjohtajaa jo muutaman soiton verran. Noo jaa-a, enpä taida, vaikka pitäisi kyllä, Kouki toteaa. Taidanpa olla enemmän avun tarvitsijana kuin sen antajana. Hetken miettimisen jälkeen osoittautuu, että Kouki on tehnyt kyllä kaikenlaista vapaaehtoistyötä, mutta ei miellä heti ilmaiseksi antamaansa työpanosta vapaaehtoistyöksi. Hän on käyttänyt ammatissa kertynyttä osaamista muiden hyödyksi erinäisessä yhdistystoiminnassa, mistä ei siis makseta palkkaa. Vähäinen apu on jollekin paljon Joillakin voi olla kuva, että vapaaehtoistyö vie kaiken vapaa-ajan. Paras siis varoa kaikenlaisia rekrytoijia. Vapaaehtoistyöhön käytettävää aikaa voi kuitenkin kukin säädellä itselleen sopivaksi. Erkka Kulmala, 29, käy päivätöissä ja tapaa yhtä lasta kerran viikossa tukihenkilön ominaisuudessa. Kulmalalle tukihenkilönä toimiminen antaa sopivasti vastapainoa omalle työlle, mikä onkin aivan muulla alalla. Hän on kokenut myös hyötyneensä taustajärjestönsä vapaaehtoisille tarjoamasta koulutuksesta. Anneli, 61, on vielä osa-aikatyössä, mutta elämäntilanne ei salli jokaviikkoista sitoutumista, sillä omat lapsenlapsetkin vievät aikansa. Niinpä hän päivystää yhden illan kuukaudessa Mielenterveysseuran ylläpitämässä kriisipuhelimessa. Annelin mukaan itselle tulee hyvä olo, kun voi auttaa toista, edes vähäisesti. Sosiaalinen verkosto laajenee Paimiolaisen Reija Kivelän, 58, mielestä omasta ajasta lohkaistu tunti kahdessa viikossa voi olla jollekin autettavalle jo mullistava muutos. Hän aktivoitui vapaaehtoiseksi paikallisen lehti-ilmoituksen perusteella ja aikeissa on jopa 18 MAASEUTUplus 1/2011

7 lisätä kokemuksien myötä aikaansa vapaaehtoistyöhön. Antaessaan saa, tiivistää auttamismotiivinsa Kivelä. Hän laajentaa auttaessaan samalla omaa sosiaalista verkostoaan, joka on ohentunut melkoisesti kymmenien ulkomailla vietettyjen vuosien aikana ja nauttii sekä tuettavien että muiden vapaaehtoisten kanssa yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Vapaaehtoinen antaa aikaansa Manne Raitilan, 58, mielestä vapaaehtoistyön tekeminen on vain yksi tapa käyttää vapaa-aikaansa mielekkäällä tavalla. Joku toinen voi istua helposti saman ajan vaikka lähibaarissa ja tavata ihmisiä siellä. Manne tapaa SPR:n kouluttamana vapaaehtoisena pitkäaikaisvankia joka toinen viikonloppu ja istuu kerran kuukaudessa kriisipuhelimen päivystäjänä. Toki tähän vapaa-ajan viettoon liittyy vielä työnohjauskäyntejä ja kouluttautumisia, jotka vievät aikaa, mutta se ei häntä tunnu haittaavan. Miksi auttaa ilmaiseksi? Moni vapaaehtoistyön tekijä motivoituu toisen auttamisen mielekkyydestä. Kirsti, 51, on motivoitunut vertaistuen antajaksi oman lapsen menetyksen tuomien kokemusten jälkeen. Hänen mielestään hyvä mieli syntyy siitä, että voi olla edes pieneksi avuksi jollekin, joka on kokenut saman menetyksen. Manne Raitilan mielestä vapaaehtoistyö ei ole mikään rasite, vaan yksi tapa elää ja rikastuttaa omaakin elämää. Auttamisella on merkitys Auttaminen tuntuu merkitykselliseltä, selittää auttamismotiivejaan Hanna Arima, 31. Hän on tarjoutunut vapaaehtoiseksi omalle kylälle muodostettuun naapuriapurinkiin. Arima pitää kaikenlaisesta puuhastelusta ja ilahtuu, jos puuhastelu auttaa jotain ihmistä lähiympäristössäkin. Arima on tarjonnut apuaan säännöllisen epäsäännöllisesti, silloin kun on hoksannut jonkun olevan sen tarpeessa. Annan aikaani toisten ihmisten käyttöön eri tavoin: esimerkiksi teen ruokaa ja tarjoan, autan rakennustöissä ja hoidan lapsia. Juttua varten on haastateltu Lounais- Suomen mielenterveysseuran, Kaseva ry:n ja Velkua-Livonsaaren naapuriapuringin vapaaehtoisia. Osa haastateltavista ei halua esiintyä jutussa koko nimellään. Outi Tikkanen Suomen Kylätoiminta ry Kylä auttaa ja välittää kriisissä -hanke Projektipäällikkö Kuvat: Elsa Rannikko & Outi Tikkanen Vuosi 2011 on EU:n nimeämä va - paaehtoistyön teemavuosi. Suomalainen tekee vapaaehtoistyötä keskimäärin 13 tuntia kuukaudessa, yli 3 tuntia viikossa. Minimipalkalla arvioiden (8e/h) vapaaehtoistoiminnan taloudellinen arvo Suomessa on yli 2,5 miljardia euroa. Yleisin syy osallistua vapaaehtoistyöhön on yksinkertaisesti halu auttaa (41 % vastaajista, n=994). Vapaaehtoisten osallistuminen asukas- ja kylätoimintaan on kasvanut 2000-luvulla (21 % vastaajista). Vapaaehtoistyön tekeminen on lisääntynyt eniten sosiaali- ja terveysalalla, ja ala on ohittanut suosiossa liikunnan ja urheilun (34 % vastaajista). Lähteet: Raitanen A. & Vikström J. 2010: Suomalaisen vapaaehtoistoiminnan murros 2000-luvulla. Kansalaisareena ry. Naapuriapu korvaamatonta kylissä Velkualainen Anne-Maija Kivimäki, 58, tietää hyvin kuinka korvaamatonta vapaaehtoisilta saatu apu voi olla. Ilman lähiympäristön ja naapurini apua en olisi kykeneväinen pärjäämään kotona äitini omaishoitajana, kertoo Kivimäki. Kivimäki on jäänyt eläkkeelle vaikean reuman vuoksi ja asuu pyörätuolin avulla liikkuvan äitinsä kanssa. Matkaa lähimpään kuntakeskukseen on lähes 30 kilometriä. Naapuri tuo meille postin, hakee läheisestä palvelukeskuksesta ruuan, tekee yleiset huoltotyöt, joihin ei tarvitse ammatti-ihmistä, auttaa kotiin autolta ovelle, leikkaa nurmikon, hoitaa kesällä kukkaistutuksemme, tuo polttopuita, vie jätteitä.. ja mitähän vielä, Kivimäki miettii ja kauhistelee samalla, sitä mukaa kuin työlista pitenee. Palvelusetelillä ei saa siivousta Kunta tarjoaa hänelle kuukaudessa lakisääteisen omaishoitajille suunnatun kolmen päivän vapaan palveluseteleinä, mutta ne on tarkoitettu käytettäväksi äidin hoitotoimenpiteisiin, ei esimerkiksi kodin huolto- tai siivoustöihin. Lähin palveluseteliyrittäjä on joka tapauksessa yli 20 kilometrin päässä, joten postinhaun kokoisia asioita ei olisi muutenkaan järkevää soitella yrittäjälle. Käytännössä korvaamaton naapuri tekee samaa työtä kuin henkilökohtainen avustajani tekisi, mutta hän ei ole halunnut ottaa palveluksistaan rahaa, selittää Kivimäki. Naapuri kokee palkan myös vaativan eri tavalla sitoutumista. Nyt autetaan, kun molemmille sopii. Outi Tikkanen Suomen Kylätoiminta ry Kylä auttaa ja välittää kriisissä -hanke Projektipäällikkö MAASEUTUplus 1/

8 Leipää, lämpöä ja kuljetuspalveluita tarvitaan Euroopan maaseutu ikääntyy Ikäihmisten arkea pohdittiin yhteisessä EU-hankkeessa, johon Pielisen Karjalan lisäksi osallistuivat Skotlanti, Grönlanti, Ruotsi ja Pohjois- Irlanti. Arki on yllättävän samanlaista. Euroopan reuna-alueilla väen harmaantuminen on tuttu juttu. Suomessa ikääntymisen edelläkävijä on Itä- Suomi, erityisesti Pielisen Karjalan seutu. Esimerkiksi lieksalaisista on yli 65-vuotiaita nyt 26 prosenttia. Koko maassa tässä lukemassa ollaan noin kahdenkymmenen vuoden päästä. Tuolloin lieksalaisia ikäihmisiä taas arvioidaan olevan jo 46 prosenttia. Nuoret uhkaavat karata keskuksiin samaa tahtia kuin kaupan palvelut ja julkiset kulkuyhteydetkin. Elämä maalla voi olla yksinäistä ja karua, mutta silti suuri osa ikäihmisistä haluaa pysyä kotikonnuillaan. Miten ikäihmisten vanhuuden päivät tutuilla seuduilla voidaan turvata? Miten kotona asuminen luonnistuu, kun kauppa lopettaa, bussit eivät enää kulje, apua alkaa tarvita aikaisempaa enemmän? Eurooppa luottaa vapaaehtoistyöhön ja vertaistukeen Skotlannissa on vahva vapaaehtoistyön perinne. Vapaaehtoiset järjestävät lounaskerhoja ja kuljetuspalveluita ja saavat toimintaan kunnan tukea. Kiinnostava vapaaehtoistyön malli on skottien aikapankki, jossa ihmiset ansaitsevat vapaaehtoistoiminnalla pisteitä, joilla voivat ostaa itselleen tai vaikkapa omaiselleen apua. Aikapankissa voi auttaa toista ja saada itse apua ja mielekästä tekemistä. Samalla tutustuu ihmisiin ja oppii uusia asioita. Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa ikäihmisten ääni kuuluu. Siellä saatetaan meitä helpommin tempaista pystyyn kampanja tai äänekäs mielenosoitus. Viime talven kynnyksellä teema oli Leipää ja lämpöä!. Pohjois-Irlanti sai myös oman vanhusvaltuutetun asioita ajamaan. Grönlantiin verrattuna kotoiset ongelmamme tuntuvat pikku pulmilta. Grönlannissa ihmiset asuvat pienissä kyläyhteisöissä kaukana toisistaan. Useimmiten helikopteri on ainoa kulkuneuvo kylästä toiseen. Matka laivalla voi kestää viikon, hyvällä kelillä. Yksinäisyys ja eristyneisyys ovatkin grönlantilaisten vanhusten yleisiä ongelmia. Ikäihmiset ovat kylien voimavara Pielisen Karjalassa arvostetaan kyläläisten ja ikäihmisten omaa toimintaa ja yhteistyötä. Lieksassa Vuonislahdessa kyläaktiivit pohtivat kaupungin kanssa mahdollisuuksia tukea ikäihmisten kotona asumista. Uutta kauppiasta etsitään lopettaneen tilalle ja Kyläkeskus Kukon toiminta monipuolistuu. Nurmeksessa Ystävän Pysäkistä on löytynyt hyvä ratkaisu ja tuki ihmisten Kesätalot Grönlannissa - grönlantilaisten elämä on suuressa muutoksessa. Pienet kylät ovat tyhjentyneet ja elämisen mahdollisuudet maaseudulla vähentyneet.

9 arkeen. Eri puolilla kaupunkia pysäkit tavoittavat kaikenikäisiä ihmisiä. Ikäihmisissä on voimaa, jota ei aina riittävästi oivalleta. Ihmiset saavat toisiltaan paljon sosiaalista tukea, joka ei tilastoissa ja laskelmissa näy. Vastavuoroisesti he myös antavat tukea toisilleen. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen voi olla maaseutukylälle myös kaivattu piristysruiske. Kylät voivat säilyä elinvoimaisina ja jopa houkutella nuorta väkeä. Kansainvälinen yhteistyö on osoittautunut päteväksi tueksi oman alueen kehittämiseen. Se tuo uusia virkeitä näkökulmia, ideoita ja kokemuksia. Samalla kansainväliset kumppanit näkevät meidän alueemme vahvuuksia ja hyvää työtä, jota emme ehkä aina itse huomaa. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Yksikön johtaja Older People for Older People O4Ohankkeen osallistuja Tutut maisemat luovat turvallisuutta vanhana kaksi naista katsoo merenrantaa Skotlannissa. Older People for Older People 040-hanke keskittyi ikäihmisten arkeen Euroopan reuna-alueilla. Toteutusaika: Päärahoittaja EU/Pohjoisen periferian ohjelma Hanketta johti Skotlannissa Centre for Rural Health UHI Millennium Institute Centre for Health Science. Pielisen Karjalan hanketta hallinnoi PIKES Oy, Pielisen Karjalan kehittämiskeskus. Kunnista mukana olivat Lieksa, Nurmes ja Valtimo. Lisäksi PK:n ammattikorkeakoulu, järjestöt ja Kainuun maakuntakuntayhtymä osallistuivat hankkeeseen. MITÄ TEHTIIN? - O4O teki ikäihmisten aktiivista toimintaa näkyväksi ja vahvisti maaseudun kylien omaehtoista elämää. KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ - Skotlanti: vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea, lounaskerhoja ja kuljetuksia, paikallishistorian keruuta yhdessä nuorten kanssa - Pohjois-Irlanti: ikäihmisten oma radioasema - Ruotsi: ikäihmisille tietotekniikan taitoja ja kylätalkkaripalveluita - Grönlanti: ikäihmisten ja nuorten yhteisiä perinnekäsityökerhoja - Suomi: selvityksiä maaseudun ikäihmisten tarpeista ja toiveista, vapaaehtoistyön koulutusta ja oppaita sekä tiedotusta MITÄ TARVITAAN JATKOSSA? - Ikäihmisten osaaminen ja kokemus käyttöön - Kumppanuusajattelua ja yhteistyötä - Kuntien ja järjestöjen yhteistyötä - Kaikenikäisille mahdollisuuksia kohdata ja oppia toinen toisiltaan LISÄTIETOJA: MAASEUTUplus 1/

10 TOIMINTARYHMÄTYÖ Murhamestarit tuovat murhan maaseudulle Satakuntalainen ohjelmaryhmä Murhamestarit keksi yhdistää ruuan, juoman ja rikoksen. Murhaillallisilla näyttelijät esittävät murhan ja yleisö toimii salapoliiseina. Puitteet tarjoaa maaseudulla sijaitseva kartano. Näyttelijät Teea Yrjälä (vas.), Rauno Lepistö ja Anne Ketola heittäytyvät rooleihinsa Herttuan häissä kreivin aikaan. Kuvat: Murhamestareiden mediakuvat 22 MAASEUTUplus 1/2011

11 Näyttelijät Jeremias Nieminen ja Antti Karumäki tarjoavat johtolankoja. Sherlock Holmes, neiti Marple ja Hercule Poirot eivät unohdu. He innostivat käsikirjoittaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja Reetta Vehkalahtea ideoimaan murhaillalliset ja tuomaan ne Englannista Suomeen. Olin lukenut paljon dekkareita ja toiminut ohjaajana yhdistyksessämme Leikkiteatterissa. Saimme tukea Satakunnan alueen toimintaryhmä Karhuseudulta ja uskalsimme lähteä tekemään unelmasta totta. EU Leader+-hanke Mysteerimenu järjestää tilausnäytöksiä ja "julkisia murhia". Marraskuussa käynnistyneet murhaillalliset ovat kiinnostaneet työporukoita, syntymäpäiväjuhlijoita ja pikkujoulukansaa. Tavoitteena oli neljä tilausnäytöstä ja neljä julkista esitystä, mutta nyt niitä on ollut jo neljätoista. Meillä on ollut kysyntää jonoiksi saakka. Kaikki esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä ja keväälle olemme lisänneet esityksiä, Vehkalahti iloitsee. Maaseudun kartano sopii murhapaikaksi Esityksiä on järjestetty muun muassa Villilän kartanossa Nakkilassa, Noormarkun klubilla ja Villa Hellerannassa Ulvilassa. Maaseudun kartanot sopivat tietyllä tavalla tähän, koska ovathan ne tunnelmallisia ja tuovat historian tuntua. Glastonburyn herttuan talvihuvila sopii Villilän kartanoon todella hyvin, Vehkalahti sanoo. Murhamestarit tarjoaa murhan kahdella eri teemalla. Kuolettava käsikirjoitus sijoittuu Suomeen vuonna 1935, jolloin elokuvanäyttelijät ja kirjailijat olivat todellisia tähtiä. Herttuan häät kreivin aikaan tapahtuu 1950-luvun Englannissa. Illan kuluessa yleisö saa listan näytelmän henkilöistä, kohtauksia rikokseen johtavista tapahtumista, johtolankoja ja illallisen. Ruokalajien välissä näyttelijät kiertävät pöydissä kuulusteltavina. Hankekiemurat yllättivät Loistava idea ei päätynyt murhaksi hetkessä. Tarvittiin hankehakemuksia, yhteydenottoja eri tahoihin ja lainaa vanhemmilta omarahoitusta varten. Yhdistyksellämme on todella pienet resurssit, joten Karhuseudun tuki on ollut välttämätöntä. Yhteistyö heidän kanssaan on sujunut mainiosti, mutta varsinaista päätöstä ely-keskukselta saimme odottaa puoli vuotta, Vehkalahti kertoo. Tekemisen iloa on riittänyt ja näyttelijät aistivat yleisön innostuksen. Murhamestareiden mielestä yleisö rakastaa valehtelijoita, ja kaikki jännittävät loppuratkaisua. On mukavaa, että ihmiset innostuvat kuulustelemaan ja esittämään kiperiä kysymyksiä näyttelijöille. Samalla myös pöytäseurueet tekevät keskenään yhteistyötä, käsikirjoittaja, ohjaaja Virpi Piippo sanoo. Toiminta laajenee nuorisotyöhön Murhamestarit kannustavat muitakin yhdistyksiä toteuttamaan pieniä kulttuurihankkeita. Italiassa kohdennetaan EU-rahoja puoli miljoonaa euroa viinin myyntiin ja viljelyyn. Suomessa voi hakea hankerahaa myös pienempiin kulttuurihankkeisiin ja sosiaalipuolen juttuihin, Vehkalahti toteaa. Murhamestareiden suunnitelmissa on laajentaa toimintaa erityisryhmille. Murhaa ratkoessa kaikki kokevat yhteistä onnistumisen iloa. Olemme suunnitelleet laajentavamme tätä toimintaa myös sosiaalityön ja nuorisotyön puolelle. Aikuiset ja nuoret voisivat yhdessä ratkoa murhaa, Piippo paljastaa. Lisätietoa: Pirja Peltomäki MAASEUTUplus 1/

12 Maatilat tuottavat sosiaalipalveluita Ruotsissa Ruotsalaisilla maatiloilla on muutamien viime vuosien aikana lähtenyt liikkeelle uusi liiketoimintamuoto: Grön Omsorg. Vihreää hoivaa tarjotaan erilaisille asiakasryhmille kuten lapsille ja nuorille, ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja päihderiippuvaisille. Högbyn tila ja Vihreä hoiva verkossa =NVS9LpJ0mv0&feature=pla yer_embedded https://portal.mtt.fi/portal/ page/portal/mtt/maaseutuyritys/mahdollisuuksienmaaseutu/greencare/ green_care Högbyn tilalle hankittiin afrikkalaista alkuperää olevia vuohia, jotka ovat pienikokoisina asiakkaiden helppoja käsitellä. 24 MAASEUTUplus 1/2011

13 tilalla kokonaan erillään päivätoiminnan tiloista. Ulkoilun ja mielekkään tekemisen myönteiset vaikutukset ovat näkyneet sekä asiakkaiden fyysisessä että henkisessä kunnossa. Lääkityksiä on voitu vähentää ja monella on ylipainokin pudonnut. Suoriutuminen töistä ja vuorovaikutus muiden kanssa vahvistaa selkeästi itsetuntoa. Ruotsin maataloustuottajajärjestön, LRF:n edustaja Jenny Svensson (oik.), ja YTR/ Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän sihteeri Katja Ilmarinen vaihtavat tietoja Vihreän hoivan mahdollisuuksista. Maatila voi olla itsenäisesti toimiva hoivayritys, mutta järjestää palvelua myös yhteistyössä kunnan kanssa, jolloin maatila tarjoaa toimintaympäristön ja kunta vastaa puolestaan kuntoutukseen ja hoivaan liittyvistä tavoitteista. Ruotsissa on lähdetty etsimään rohkeasti uusia ratkaisuja kuntien sosiaalipalveluiden järjestämiseen. Terveydenhuollossa tuloksia ja tuottavuutta on mahdollista saada uuden teknologian ja isojen hoitoyksikköjen kautta, mutta sosiaalipalveluissa tämä ei välttämättä ole mahdollista. Sen sijaan tarvitaan paikallisia ratkaisuja, joiden avulla saadaan olemassa olevat voimavarat tehokkaampaan käyttöön. Maatilojen ja kunnan yhteistoimi on yksi tällaisista malleista. Vihreää hoivaa eli ruotsiksi Grön Omsorg tarjoaa jo noin 300 maatilan verkosto eri puolilla Ruotsia, ja toiminta on jatkuvasti kasvamassa. Högbyn tila tarjoaa päivätoimintaa Päivätoiminnan järjestäminen erilaisille asiakasryhmille on ollut yksi tärkeimmistä toimintamuodoista. Högbyn tilalla yhteistyö paikallisen kunnan kanssa käynnistyi kolme vuotta sitten. Aloittaminen ei ollut mutkatonta, mutta vähitellen alkoi ajatus kunnankin puolella edetä. Toiminnan käynnistämistä helpotti yhteistyömalli. Maatilan omistajat, Birgitta ja Thomas Säfström, ottivat vastuulleen toimintaympäristön ylläpitämisen ja töiden suunnittelun. Päivätoiminnan ohjauksesta vastaavat puolestaan kunnan omat työntekijät, joilla on tähän vaadittava sosiaali-alan ammattitaito. Tärkeintä on olla ihmisistä kiinnostunut, toteaa Thomas Säfström ohjeeksi alasta kiinnostuneille yrittäjille. Maatilan työ vaihtelevaa ja mielekästä Yhteistyömallin kustannukset ovat samalla tasolla kuin kunnan omassa toiminnassa, mutta odotukset tuloksista ovat suuremmat. Maatilan työ on vaihtelevaa ja mielekästä, sillä oman työnsä tulokset pääsee näkemään. Högbyn tilalla esimerkiksi linnunpönttöjen valmistaminen on lähtenyt liikkeelle puiden hakemisesta metsästä ja päättynyt omien käden tuotosten myymiseen paikallisella torilla. Myyntitulot käytetään virkistystoimintaan. Työ on ollut asiakkaille mielekästä, sillä täällä pääsee näkemään oman kädentyönsä jälkiä ja tuntemaan oman työnsä tarpeelliseksi, Säfström sanoo. Tilalla on myös monenlaisia eläimiä, jotka tarvitsevat päivittäistä hoitoa ja huolenpitoa. Kanoja, kaneja, lampaita ja vuohia, jotka on varta vasten hankittu päivätoiminnan tarpeisiin, on asiakkaiden helppoa ja turvallista käsitellä. Varsinainen maataloustoiminta, peltojen viljely ja sikalarakennus sijaitsevat tällä Suomessa hoivayritysten määrä kasvaa Suomessakin on yksityisten yritysten rooli hoiva-alalla vahvistunut. Maaseudulla sijaitsevia hoivayrityksiä oli vuonna 2004 noin Terveydenhuollon palvelut ovat edelleen suurin toimiala, mutta myös sosiaalialan laitos- ja avopalveluiden tarjonta lisääntyy jatkuvasti. Maatilan ja kunnan yhteistyö Ruotsin tapaan saattaisi soveltua varsinkin maaseutukunnille, jossa kuljetusmatkat ovat helposti pitkiä. Mahdollisuuksia yhteistyölle luo sekin, että tutkimusten mukaan noin kymmenellä prosentilla maatilojen emännistä on sosiaali- tai kasvatusalan koulutusta. Perhehoitoa ja työllistämistä Toimintamuodot voivat nekin olla moninaisia. Sosiaalialan ympärivuorokautiseen laitoshoitoon liittyivät kaikkein tiukimmat ammattitaidon ja rakennetun ympäristön vaatimukset. Perhehoidossa ei välttämättä tarvita sosiaalialan koulutusta, kunhan elinympäristön puitteet muuten ovat kunnossa. Vajaakuntoisten tuettu työllistäminen onnistuu sekin ilman alan koulutusta. Tällöin on kysymys normaalista työsuhteesta, jonka kuluista yrittäjä pystyy kuitenkin osan saamaan takaisin työvoimahallinnosta. Asiakkaiden näkökulmasta mahdollisuus mielekkääseen työhön ja muiden ihmisten tapaamiseen saattaa olla keskeisen tärkeä perusta, jonka kautta ongelmat muillakin elämänalueilla lähtevät ratkeamaan. Anja Yli-Viikari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Tutkija YTR/Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Jäsen MAASEUTUplus 1/

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Kyläkierroksella nousseita teemoja Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tsemppaaminen intohimona

Tsemppaaminen intohimona Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

YHTEENVETOA KUNTALAISTILAISUUKSISSA KÄYDYISTÄ KESKUSTELUISTA

YHTEENVETOA KUNTALAISTILAISUUKSISSA KÄYDYISTÄ KESKUSTELUISTA YHTEENVETOA KUNTALAISTILAISUUKSISSA KÄYDYISTÄ KESKUSTELUISTA TILAISUUDET: Rautiosaari, Valajastalo 22.9. Sinettä, vanha koulu 28.9. Tennilän kylätalo 29.9. Rovaniemi, valtuustosali 3.10. Olkkajärvi, Omeka

Lisätiedot

OMAIS JA PERHEHOITO Sari Lähteenmäki

OMAIS JA PERHEHOITO Sari Lähteenmäki OMAIS JA PERHEHOITO 8.9.2017 Sari Lähteenmäki Omaishoitosopimukset Omaishoidon sopimuksia yhteensä 1207 kpl alaikäiset 157 18 64 v. 180 65 74 v. 207 75 84 v. 399 +85 v. 264 Omaishoidettavista 72 % yli

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Yhteinen koti maalla hanke. Yhteisöllisen senioriasumisen suunnittelupäivä

Yhteinen koti maalla hanke. Yhteisöllisen senioriasumisen suunnittelupäivä Yhteinen koti maalla hanke Yhteisöllisen senioriasumisen suunnittelupäivä 1.9.2017 Päivän ohjelma: 9.30 Aamukahvit ja päivän aloitus Jamilahden tervehdys, Jamilahden rehtori Sanna Gango Yhteinen koti maalla

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Mihin kaikkeen yhteistyö voi kaatua? Monipalvelujen järjestämisen haasteita kirjastoautoympäristössä Pekka Suhonen / Leppävirran kunnankirjasto

Mihin kaikkeen yhteistyö voi kaatua? Monipalvelujen järjestämisen haasteita kirjastoautoympäristössä Pekka Suhonen / Leppävirran kunnankirjasto Mihin kaikkeen yhteistyö voi kaatua? Monipalvelujen järjestämisen haasteita kirjastoautoympäristössä Pekka Suhonen / Leppävirran kunnankirjasto Monipalvelut Leppävirran kirjastoautossa Leppävirralla kirjastoauton

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Palveluesimies Tuula Holja

Palveluesimies Tuula Holja Palveluesimies Tuula Holja 11062014 elämisen taito on vaikea oppia, he eivät ole sairaita vaan pelkästään vanhoja. He tuntevat itsensä usein melko hyödyttömiksi olennoiksi ja hyödyksi oleminen on sentään

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot