KUNTASTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTASTRATEGIA 2011 2015"

Transkriptio

1 Hyväksytty KV KUNTASTRATEGIA KARVIAN KUNTA

2 1 Sisällysluettelo 1 TAUSTA STRATEGIAPROSESSI STRATEGIAN OSA-ALUEET Kuntatalous- ja hallinto Yhteistyön kehittäminen Asuminen Elinkeinopolitiikka Ympäristö ja maanosto Kunnan imago ja kuntamarkkinointi Sivistys Vapaa-aika Tietostrategia TAVOITETILA KARVIA

3 2 1 TAUSTA Karvian kunnan nykyinen kuntastrategia on laadittu vuosille Strategiaan kirjattu tavoitetila Karvia 2010 on valtaosiltaan saavutettu osin rohkeillakin poliittisilla päätöksillä. Karvia on vireä, kulttuuriltaan vahva ja perinteitään kunnioittava kunta, jonka viihtyisä, maaseutumainen ja turvallinen elinympäristö tarjoaa asukkailleen hyvät elämän edellytykset. Karvian kunnan vahva talous mahdollistaa hyvien ja kilpailukykyisten palveluiden tuottamisen kuntalaisille, mikä osaltaan lisää kunnan vetovoimaisuutta. Karvia on yrittäjäystävällinen kunta, jossa on merkittävää puu- ja metalliteollisuuden sekä maa- ja metsätalouden osaamista. Myös palvelu- ja matkailuala ovat kehittyneet. Yritystemme tuotteet, palvelut ja osaaminen ovat kansainvälisestikin tunnettuja ja arvostettuja. Kunnan toiminta perustuu aktiiviseen seutukuntayhteistyöhön ja osittain moniseudulliseen yhteistyöhön. (Kuntastrategia ) Kunnan talous on vuonna 2010 vakaalla pohjalla ja elinympäristö on säilynyt turvallisena. Palveluita on parannettu mm. yhteispalvelupisteiden perustamisella, Karviatalon laajennuksella, valokuituverkon rakentamisella ja tietysti myös aloittaneen Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoksen toiminta-ajatus on nimenomaan tuottaa laadukkaita lähipalveluita kuitenkin kustannustehokkaasti. Keskusta-alueen viihtyisyys on parantunut ja sitä parannetaan edelleen. Karvia on yrittäjäystävällinen kunta, mihin profiloidutaan koko ajan enemmän. Nykyinen kuntajohto tekee aktiivisesti töitä myönteisten, kaikkia osapuolia hyödyttävien suhteiden luomiseksi kunnan ja yrittäjien välille. Kunta pyrkii myös omalta osaltaan tukemaan ja edistämään yrityksien perustamista ja toimintaedellytyksiä, tästä esimerkkinä uusien teollisuustonttien kaavoittaminen sekä valokuituverkon rakentaminen. Työpaikkojen säilyminen ja lisääntyminen ovat kuitenkin elintärkeä edellytys kunnan vireydelle ja väkiluvun pitämiselle vähintäänkin nykyisellään. Etenkin nuorten työllistymiseen on kiinnitettävä huomiota. Kunta on pyrkinyt aktiivisesti edistämään yhteistyötä seutukunnallisesti ja myös sen yli. Tärkeimpänä esimerkkinä voidaan mainita PARAS-lain mukanaan tuomat PoSan ja koulutuskuntayhtymän sekä nuorisotyöpajan perustaminen. Pidämme yhteistyön kehittämistä edelleen merkittävässä asemassa. Kaikkiaan vuosien strategian useimmat tavoitteet on saavutettu, mm. tuloveroprosenttia ei ole tarvinnut nostaa, lainakanta on saatu lähes nollaan, kunnan henkilöstömäärä ei ole kasvanut jne. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on kuitenkin jäänyt saavuttamatta, Karvian kunnan asukasluku ei ole vuonna asukasta, vaan 2672 asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2002 tekemä ennuste vuodelle 2010 on ollut asukasta Uutta kuntastrategiaa laadittaessa on jokaisella painopistealueella otettava huomioon selkeänä tavoitteena kunnan väestömäärän laskun pysäyttäminen ja väestömäärän kääntäminen kasvuun. Tilastokeskuksen ennusteen ( ) mukaan Karvian asukasmäärä vuonna 2015 on 2541 asukasta. Tärkeä tavoite on, että ennuste ei toteudu, vaan väkiluku säilyy vähintään nykyisenä (2672).

4 3 2 STRATEGIAPROSESSI Kuntastrategian laadinta aloitettiin valtuustoseminaarilla Seminaarissa mietittiin parityönä ja myös yhdessä strategian keskeisiä painopistealueita, niiden ydinkohtia, ongelmia, tavoitteita ja konkreettisia toimenpide- ja kehitysehdotuksia. Valituista painopistealueista saimme seminaarissa ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa kuntataloudesta Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkilalta, työllisyydestä kuntaliiton eritysasiantuntija Erja Lindbergiltä, vuokratalojen kunnostuksen rahoitus- ja avustusmahdollisuuksista asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ylitarkastaja Hanna Koskelalta sekä perusopetuksen laadullisesta kehittämisestä opetusneuvos Merja Lehtoselta. Seminaariin osallistui lähes koko valtuusto, kunnanjohtaja, kunnansihteeri, koulutoimenjohtaja ja uusi yläkoulun rehtori. Seminaarissa käytiin tuloksellista ja antoisaa keskustelua, jonka pohjalta päädyttiin jatkamaan strategiatyöskentelyä siten, että kunnansihteeri laati seminaarin pohjalta strategiarungon, joka toimitettiin valtuutetuille. Strategiarunkoa tarkennettiin lokakuussa pidetyssä puheenjohtajatyöryhmässä. Tämän jälkeen lopulliset hionnat tehtiin valtuustoseminaarissa Strategiarunko annettiin tiedoksi myös lautakunnille, joilla oli mahdollisuus antaa huomautuksia ja ehdotuksia strategiaan. Strategia on kunnanhallituksen hyväksyttävissä marraskuun lopussa ja kunnanvaltuuston hyväksyttävissä joulukuussa STRATEGIAN OSA-ALUEET 3.1 Kuntatalous- ja hallinto Kunnan hallinnon on oltava ohut ja tehokas, sekä kuntajohdon helposti lähestyttävää. Kuntatalouden kehitystä pyritään ennakoimaan, ja kustannuksia pyritään alentamaan ja toimintaa tehostamaan riittävän aikaisessa vaiheessa ja suunnitelmallisesti. Haasteelliseksi kuntatalouden ennakoimisen tekee valtionosuuksien kehittymisen vaikea ennustettavuus sekä sosiaali- ja terveysmenojen kehittyminen. Tähän liittyen tulee myös kehittää sisäistä kustannuslaskentaa. Menoja voidaan kasvattaa vain erittäin perustellusta syystä, ja esimerkiksi viranhaltijan/ työntekijän eläköityessä uuden työntekijän palkkaamistarve on harkittava perusteellisesti. Ensisijaisesti tehtäviä on pyrittävä järjestelemään uudelleen niin, että tehtävät jaetaan jäljelle jääneelle henkilöstölle. Kunnan lautakuntien toimintaa kehitetään ja sovitetaan yhteen mahdollisuuksien mukaan. Velkamäärä on pidettävä kohtuullisella tasolla, eikä käyttötaloutta (mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut) saa rahoittaa lainarahalla. Kunta myy sille toiminnan kannalta tarpeettoman omaisuuden. Kunta pyrkii mahdollisuuksien mukaan siirtämään oman toimintansa pois vuokratiloista kunnan omiin vapautuviin tiloihin. Kuntaa ja kuntalaisia hyödyttävien investointien tekemistä ja tukemista on jatkettava. Investoinnit tehtävä kuitenkin erityisen harkitusti, pyrkien huomiomaan pitkäntähtäimen tarpeet ja muutokset. Vuosikate on

5 4 pidettävä vuosittain ylijäämäisenä, ja taloutta on seurattava tarkasti. Veroprosentti pyritään pitämään nykyisessä tasossaan. 3.2 Yhteistyön kehittäminen Seutukunnallinen ja sen ylittäväkin yhteistyö on tärkeää, ja sen on oltava avointa. Kun toimintoja hoidetaan yhteistyössä ja mahdollisesti keskitetysti, on tärkeää, että toimintoja keskitetään tasapuolisesti. Karvian kunnan on tehtävä jatkossakin hedelmällistä yhteistyötä muiden näkökannat huomioiden. Yhteistyötä tulee kehittää Pohjois-Satakunnan seutukunnan lisäksi tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan suuntaan. Kunnan edun mukaista on kehittää mahdollisimman laajat yhteistyöverkot eri suuntiin, yhteistyömahdollisuudet selvitetään kattavasti. Keväällä 2010 Karvian kunnanvaltuusto teki yksimielisen päätöksen jättäytyä vireillä olleen kuntaliitosselvityksen ulkopuolelle. Kunnan yksimielinen näkemys ja tavoite vuoteen 2015 onkin lisätä ja hyödyntää yhteistyötä kuitenkin itsenäisenä kuntana säilyen. Yhteistyötä kehitetään ja hyödynnetään myös kunnan sisällä. Erityisen tärkeää on yhteistyö lukuisten kunnassa toimivien yhdistysten ja yritysten kanssa. 3.3 Asuminen Kiinteistöosakeyhtiö Karvian Vuokrataloilla on 140 asuntoa. Huoneistoja on pääsääntöisesti kunnostettu sisältä, mutta pääosin 70-luvulla rakennettujen kiinteistöjen peruskorjaukset ovat tekemättä. Taloista teetetään kuntokartoitukset, joiden perusteella laaditaan suunnitelma talojen kunnostuksesta. Kunnostussuunnitelman toteuttaminen edellyttää, että kunta järjestää sitä varten rahoituksen. Yhtiön talous on pitkällä aikavälillä saatava kestävälle pohjalle. On kuitenkin erittäin tärkeää, että kunnassa on tarjolla riittävä määrä vuokra-asuntoja. Tällä hetkellä pulaa on etenkin pienistä asunnoista. Mikäli asuntotilanne ei korjaannu esimerkiksi yksityisellä rakentamisella, tulee kunnan pohdittavaksi vuokra-asuntojen rakentaminen. Kunnalla tulee olla tarjolla riittävä määrä kaavoitettuja omakoti- sekä rivitalotontteja. Maaseutuasuminen huomioon ottaen kaavoitettavien tonttien tulee olla riittävän suuria. Rivitalotontteja on kaavoitettava mahdollisimman pian. Tärkeää on, että tontteja on saatavilla myös kyliltä. Tätä kunta edesauttaa jo nyt keräämällä ja välittämällä tietoa myytävistä tonteista. Kaikkiaan tavoitteena on, että kunnassa on tarjolla monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja.

6 5 3.4 Elinkeinopolitiikka Työpaikkojen säilyttämisen ja lisäämisen kannalta olennaisinta on yrittäjyys ja siihen kannustaminen. Kunnan tulee rohkaista innovatiivisuuteen ja yrittäjyyteen. Kunnan tulee omilla toimillaan tukea työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista. Toisaalta ongelmana ovat myös kunnan pienet resurssit. Kunnan kehittämiskeskuksen kautta tarjoamien neuvontapalveluiden tulee olla laadukkaita. Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat neuvontaa ja ohjausta myös perustamisen jälkeen. Tärkeä osa yritysyhteistyötä on kunnanjohtajan aktiivinen työpanos. Kunnan on oltava valmis vastaanottamaan paikkakunnalle tulossa olevia, uusia työpaikkoja luovia yrityksiä. Tavoitteena on, että Karvian omat nuoret voisivat työllistyä Karviassa. Kunta pyrkii toimillaan tukemaan nuorten työllistymistä myös maatalouteen. Nuoria tuetaan työllistämään itsensä myös yrittäjyyden avulla. Tätä tukisi kunnan ja yrittäjien yhteistyössä toteutettava yrittäjyyskasvatus peruskoulussa. Nuorisolle tulisi myös järjestää harjoittelupaikkoja, joiden kautta tutustutetaan heidät paikkakunnan yrityksiin. Nuorisotyöpajaa hyödynnetään nuorten työllistämisessä. Työllistämällä saamme nuoret jäämään Karviaan ja perustamaan perheensä tänne. Vain riittävällä asukasmäärällä ja riittävillä verotuloilla pystymme turvaamaan monipuoliset palvelut, niin yrittäjien kuin kunnankin tuottamina. Kunnan sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien välistä vuorovaikutusta pidetään yllä, esim. järjestämällä palavereja kunnanhallituksen ja yrittäjien kesken. Kunnan tulee toimillaan edesauttaa valokuituverkon mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Kuntaan laaditaan erillinen työllisyysstrategia, joka tullaan myöhemmin liittämään osaksi kuntastrategiaa. 3.5 Ympäristö ja maanosto Keskustan alue on muuttunut viihtyisämmäksi, mutta tavoitteena on edelleen kehittää kirkonkylää ja yleistä katukuvaa viihtyisämmäksi ja siistimmäksi maaseutumaisuus säilyttäen. Kunnan tulee kannustaa kuntalaisia elinympäristömme viihtyisyyden parantamisessa. Kunnan kehittämisessä huomioidaan myös liikenneturvallisuuden parantaminen esimerkiksi kevyenliikenteenväylillä sekä huolehtimalla yleisten liikenneväylien kunnosta. Karvian omia luonnonvaroja käytetään järkevällä ja kuntalaisia hyödyntävällä tavalla. Karvian kunnan kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnanhallitus päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta kunnalle, noudattaen niitä ohjeita ja määräyksiä, joita valtuusto on mahdollisesti määrärahan myöntäessään antanut. Kunnalla on oltava jatkossakin myynnissä kaavoitettuja tontteja teollisuudelle, rivitaloille sekä omakotitaloille. Kaavoituksessa huomioidaan ehjien, kauniiden maisemakokonaisuuksien säilyminen.

7 6 Suunnitelmallinen maanhankinta edellyttää, että kunnanhallituksella on mahdollisuus tarvittaessa tehdä nopeitakin päätöksiä maanostosta. Tätä varten tulee varata vuosittain talousarvioon riittävä määräraha kiinteistöjen ostoon kaava-alueelta. Kaava-alueen ulkopuolinen maanhankinta edellyttää valtuuston päätöstä määrärahan myöntämisestä. Kun kyse on merkittävästä maakaupasta, tulee asian valmistelussa olla valtuuston edustus. Tällöin valmisteluun osallistuu kunnanhallituksen lisäksi valtuustoryhmien puheenjohtajat. Kokonaisuudessaan maanhankinnan tulee olla suunnitelmallista, ja on syytä vuosittain esim. kaavoituskatsauksen yhteydessä keskustella valtuustoseminaarissa maanhankintastrategiasta. 3.6 Kunnan imago ja kuntamarkkinointi Kunnan markkinointi suuntautuu ensisijaisesti kunnan ulkopuolisiin tahoihin. Karvia profiloituu ja Karviaa markkinoidaan yrittäjäystävällisenä, luonnonkauniina, turvallisena, palveluiltaan ja kulttuuriltaan monipuolisena kuntana. Valokuituverkkoa nostetaan esiin ja hyödynnetään voimakkaasti kunnan imagon kehittämisessä. Kuntaa markkinoidaan paikkana, jossa on tietoverkkoyhteyksien avulla hyvät mahdollisuudet tehdä etätyötä maaseudun rauhassa. Laajaa kyläkouluverkkoa käytetään kunnan markkinoinnissa hyödyksi. Karvia on vireä, kehittyvä, nuorekas, itsenäinen ja omintakeinen. Kunnan vetovoimaisuutta lisää myös hyvä talous, ja alhainen tuloveroprosentti, johon ei ole korotuspaineita. Kuntaan yritystä suunnitteleville markkinoidaan vetovoimatekijänä sitä, että täällä on saatavilla työvoimaa. Karvian vetovoimatekijöitä tuodaan esiin erilaisissa tapahtumissa (esim. Karviapäivät ja Willin Kansan viikko). Kunnan omaa viestintää kehitetään siten, että kunnasta luodaan positiivinen mielikuva. Kunnan viestintäohje päivitetään vastaamaan nykyistä viestintämaailmaa. 3.7 Sivistys Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirryttyä PoSalle on peruskoulutus kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Karviassa on neljä alakoulua sekä yläkoulu. Tavoitteena on kaikkien koulujen säilyminen ja kehittäminen seuraavalla viisivuotiskaudella. Ennusteiden mukaan oppilasmäärä laskee, mutta strategian onnistuessa negatiiviset ennusteet eivät toteudu. Opetuksen laatua kehitetään ja opetuksessa panostetaan opintojen elävöittämiseen, oppilaiden kannustamiseen sekä tasapuoliseen kohteluun. Opetuksen laadun tulee olla riittävä, jotta oppilaat menestyisivät vertailututkimuksissa sekä myös jatko-opinnoissa. Alakouluissa alkanutta profiloitumista tuetaan yläkoulussa. Koulutoimi käyttää opetuksessa hyödykseen yhteistyötä yrittäjien kanssa yrittäjyyskasvatuksen lisäämiseksi etenkin yläkoulussa.

8 7 Oppilaiden ja lasten hyvinvointi on turvattava ja ongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kunta tukee tätä toimillaan. Opetuksessa tulee hyödyntää valokuituverkkoa mahdollisimman paljon opetuksen laadun ja monipuolisuuden takaamiseksi. Päivähoidossa painopiste on lapsilähtöisyydessä ja kasvatuskumppanuudessa. Laadukasta päivähoitoa järjestetään kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitajien kotona. Kirjasto tuottaa kuntalaisille laadukkaita ja ajantasaisia palveluita. Kirjasto varautuu mukautumaan uusiin tekniikoihin. 3.8 Vapaa-aika Kunta on rakentanut vapaa-ajan aktiviteettejä varten erinomaisia tiloja, kuten uuden Karviatalon sekä Torron harrastekeskuksen. Nykyisiä tiloja hyödynnetään täysimääräisesti. Liikuntapuolella keskitytään ennen kaikkia ennaltaehkäisevään toimintaan. Työssäkäyville ja ikääntyville suunnatuilla liikuntapalveluilla tuetaan työkyvyn ylläpitoa sekä ikäihmisten toimintakykyä, mikä osaltaan tukee ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Koulujen vapaa- ja loma-ajoille järjestetään lapsille ja nuorille ohjattua liikuntaa sekä muuta toimintaa. Olemassa olevaa kulttuuritarjontaa ylläpidetään ja kehitetään. 3.9 Tietostrategia Tietostrategia on tulevaisuuden vision/päämäärän toteutumiseen tähtäävä toimintasuunnitelma, johon yhteisön jäsenet voivat sitoutua, ja jonka lähtökohtana on nykytila. Tietotekniikan pitää: helpottaa ihmisten työtä helpottaa tiedon saantia ja välitystä sekä kommunikointia varmistaa oikean ajantasaisen tiedon saanti tarvitseville ja päätösten pohjaksi varmistaa tiedon tallentuminen myöhempää käyttöä varten Syksyllä 2010 tehtävän kartoitustyön valmistuttua ryhdytään kunnan tietojärjestelmiä päivittämään harkitusti, suunnitelmallisesti ja vain tarpeen mukaan. Hankinnat keskitetään niin, että mahdolliset tietotekniikkahankinnat kilpailutetaan vuosittain etukäteen yhteisesti. Jokainen hallintokunta voi sen jälkeen tilata tarvitsemansa tekniikan kilpailutuksen tuloksen

9 8 perusteella. Pyrkimyksenä on yhtenäistää kunnan laite- ja ohjelmistokanta. Henkilökunnalle järjestetään tarpeellinen koulutus lähikoulutuksena. ATK-tukipalvelut kilpailutetaan ja mietitään myös mahdollisuutta toteuttaa tukipalvelut omana toimintana esim. kuntien yhteisen atk-tukihenkilön avulla. Kuntaan nimetään hallinnollinen IT-vastuuhenkilö. Valokuituverkon hyödyntämismahdollisuudet selvitetään ja otetaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Sähköistä asiointia edistetään ja tuetaan myös kunnan toimesta. 4 TAVOITETILA KARVIA 2015 Vuonna 2015 Karvia on itsenäinen, elinvoimainen ja nuorekas. Kunnan talous on edelleen vakaalla pohjalla eikä lainaa ole otettu käyttötalouden ylläpitoon. Karvia tarjoaa asukkailleen laadukkaat lähipalvelut kuitenkin kustannustehokkaasti. Karvia tunnetaan omaleimaisena ja virkeänä kuntana, jossa on kokoonsa nähden monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Karviassa on edelleen aktiivista ja monipuolista liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Karvia on viihtyisä ja maaseutumaisuutensa ja kauniin maisemansa säilyttänyt kunta, joka tunnetaan teollisuuden ja hyvien palveluiden lisäksi monipuolisesta maataloudestaan. Erikoistuneen viljelyn lisäksi Karviassa tuotetaan laatumaitoa ja laatulihaa. Karviassa on lukuisia toimivia erisuuruisia yrityksiä. Väestömäärä säilyy vähintään nykyisenä ja väestön hyvinvointi on parantunut.

KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 4 / 2015

KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 4 / 2015 1 KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 4 / 2015 Aika 31.8.2015 klo 19.10 20.07 Paikka Karvian kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Holkko Merja puheenjohtaja Haavisto Jonna varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 7 / 2015

KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 7 / 2015 1 KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 7 / 2015 Aika 17.11.2015 klo 18.12-18.43 Paikka Karvian kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Holkko Merja puheenjohtaja Haavisto Jonna varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty KV 14.12.2015 72 KUNTASTRATEGIA 2016 2019 KARVIAN KUNTA 1 Sisällysluettelo 1 TAUSTA... 2 2 STRATEGIAPROSESSI... 2 3 KUNNAN NYKYTILANNE JA ARVIO TULEVISTA MUUTOKSISTA... 3 4 STRATEGIAN OSA-ALUEET...

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

sekä omaperäisistä ja elinvoimaisista kylistään ja kulttuuristaan.

sekä omaperäisistä ja elinvoimaisista kylistään ja kulttuuristaan. LVOOBO WJTJP 3136 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

TERVON KUNTA KUNTASTRATEGIA /PAINOPISTEET

TERVON KUNTA KUNTASTRATEGIA /PAINOPISTEET TERVON KUNTA KUNTASTRATEGIA /PAINOPISTEET 2013 2016 TERVON KUNTASTRATEGIA 2013 2016 Tervon kuntastrategia 2013 2016 on konkreettinen asiakirja, mikä sisältää kunnan toiminta-ajatuksen, painopisteet valtuustokaudelle

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 26.4.2016 120 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Läsnä Ilmo Törmä puheenjohtaja. Poissa Jaana Niemenmaa kunnanhallituksen jäsen. Pöytäkirja on tarkastettu kunnantalolla 20.10.2014

Läsnä Ilmo Törmä puheenjohtaja. Poissa Jaana Niemenmaa kunnanhallituksen jäsen. Pöytäkirja on tarkastettu kunnantalolla 20.10.2014 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA 3/2014 Aika Keskiviikko 15.10.2014 klo 18.00 19.35 Paikka Karvian kunnantalo, lautakuntien kokoushuone Läsnä Ilmo Törmä puheenjohtaja Esa Pukkila varapj. Rauni Virtanen Johanna Välimäki

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 VISIO 2015 KANKAANPÄÄ Pohjoisen Satakunnan tunnettu ja tunnustettu keskus ARVOT Avoimuus, jolla tarkoitamme Avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa Hallinnon läpinäkyvyyttä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Talousarviomuutokset vuodelle 2014

Talousarviomuutokset vuodelle 2014 Miehikkälän kunnanhallitus 157 10.11.2014 Miehikkälän kunnanvaltuusto 29 17.11.2014 Talousarviomuutokset vuodelle 2014 87/04.041/2013 Khall 10.11.2014 157 Hallintosäännön 11 :n mukaan talousarvioon tehtävät

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Perustietoja Utajärvestä Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, n. 58 km Oulusta itään Pinta-ala on

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Joutsan kunnanhallitus 167 09.06.2008 Kunnanvaltuusto 52 30.06.2008 Joutsan kunnanhallitus 202 07.07.2008 Joutsan kunnanhallitus 233 25.08.2008 Joutsan kunnanhallitus 92 16.03.2009 Kunnanvaltuusto 33 30.03.2009

Lisätiedot

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja KÄYTTÖTALOUS 2015 4 02 OPETUSVIRASTO Tulot yhteensä 26 839 000 Menot yhteensä 671 863 000 4 02 02 KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT Tulot yhteensä 26 369 000 Menot yhteensä 587 251 000 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS

Lisätiedot

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18.

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18. Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: 7.9.2016 Kokoustiedot Aika Maanantaina 12.9.2016 kello 18.30 Käsiteltävät asiat Paikka Jämijärven keskuskoulu, taideluokka 191 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot