KUNTASTRATEGIA
|
|
- Sanna-Kaisa Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyväksytty KV KUNTASTRATEGIA KARVIAN KUNTA
2 1 Sisällysluettelo 1 TAUSTA STRATEGIAPROSESSI STRATEGIAN OSA-ALUEET Kuntatalous- ja hallinto Yhteistyön kehittäminen Asuminen Elinkeinopolitiikka Ympäristö ja maanosto Kunnan imago ja kuntamarkkinointi Sivistys Vapaa-aika Tietostrategia TAVOITETILA KARVIA
3 2 1 TAUSTA Karvian kunnan nykyinen kuntastrategia on laadittu vuosille Strategiaan kirjattu tavoitetila Karvia 2010 on valtaosiltaan saavutettu osin rohkeillakin poliittisilla päätöksillä. Karvia on vireä, kulttuuriltaan vahva ja perinteitään kunnioittava kunta, jonka viihtyisä, maaseutumainen ja turvallinen elinympäristö tarjoaa asukkailleen hyvät elämän edellytykset. Karvian kunnan vahva talous mahdollistaa hyvien ja kilpailukykyisten palveluiden tuottamisen kuntalaisille, mikä osaltaan lisää kunnan vetovoimaisuutta. Karvia on yrittäjäystävällinen kunta, jossa on merkittävää puu- ja metalliteollisuuden sekä maa- ja metsätalouden osaamista. Myös palvelu- ja matkailuala ovat kehittyneet. Yritystemme tuotteet, palvelut ja osaaminen ovat kansainvälisestikin tunnettuja ja arvostettuja. Kunnan toiminta perustuu aktiiviseen seutukuntayhteistyöhön ja osittain moniseudulliseen yhteistyöhön. (Kuntastrategia ) Kunnan talous on vuonna 2010 vakaalla pohjalla ja elinympäristö on säilynyt turvallisena. Palveluita on parannettu mm. yhteispalvelupisteiden perustamisella, Karviatalon laajennuksella, valokuituverkon rakentamisella ja tietysti myös aloittaneen Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoksen toiminta-ajatus on nimenomaan tuottaa laadukkaita lähipalveluita kuitenkin kustannustehokkaasti. Keskusta-alueen viihtyisyys on parantunut ja sitä parannetaan edelleen. Karvia on yrittäjäystävällinen kunta, mihin profiloidutaan koko ajan enemmän. Nykyinen kuntajohto tekee aktiivisesti töitä myönteisten, kaikkia osapuolia hyödyttävien suhteiden luomiseksi kunnan ja yrittäjien välille. Kunta pyrkii myös omalta osaltaan tukemaan ja edistämään yrityksien perustamista ja toimintaedellytyksiä, tästä esimerkkinä uusien teollisuustonttien kaavoittaminen sekä valokuituverkon rakentaminen. Työpaikkojen säilyminen ja lisääntyminen ovat kuitenkin elintärkeä edellytys kunnan vireydelle ja väkiluvun pitämiselle vähintäänkin nykyisellään. Etenkin nuorten työllistymiseen on kiinnitettävä huomiota. Kunta on pyrkinyt aktiivisesti edistämään yhteistyötä seutukunnallisesti ja myös sen yli. Tärkeimpänä esimerkkinä voidaan mainita PARAS-lain mukanaan tuomat PoSan ja koulutuskuntayhtymän sekä nuorisotyöpajan perustaminen. Pidämme yhteistyön kehittämistä edelleen merkittävässä asemassa. Kaikkiaan vuosien strategian useimmat tavoitteet on saavutettu, mm. tuloveroprosenttia ei ole tarvinnut nostaa, lainakanta on saatu lähes nollaan, kunnan henkilöstömäärä ei ole kasvanut jne. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on kuitenkin jäänyt saavuttamatta, Karvian kunnan asukasluku ei ole vuonna asukasta, vaan 2672 asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2002 tekemä ennuste vuodelle 2010 on ollut asukasta Uutta kuntastrategiaa laadittaessa on jokaisella painopistealueella otettava huomioon selkeänä tavoitteena kunnan väestömäärän laskun pysäyttäminen ja väestömäärän kääntäminen kasvuun. Tilastokeskuksen ennusteen ( ) mukaan Karvian asukasmäärä vuonna 2015 on 2541 asukasta. Tärkeä tavoite on, että ennuste ei toteudu, vaan väkiluku säilyy vähintään nykyisenä (2672).
4 3 2 STRATEGIAPROSESSI Kuntastrategian laadinta aloitettiin valtuustoseminaarilla Seminaarissa mietittiin parityönä ja myös yhdessä strategian keskeisiä painopistealueita, niiden ydinkohtia, ongelmia, tavoitteita ja konkreettisia toimenpide- ja kehitysehdotuksia. Valituista painopistealueista saimme seminaarissa ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa kuntataloudesta Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkilalta, työllisyydestä kuntaliiton eritysasiantuntija Erja Lindbergiltä, vuokratalojen kunnostuksen rahoitus- ja avustusmahdollisuuksista asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ylitarkastaja Hanna Koskelalta sekä perusopetuksen laadullisesta kehittämisestä opetusneuvos Merja Lehtoselta. Seminaariin osallistui lähes koko valtuusto, kunnanjohtaja, kunnansihteeri, koulutoimenjohtaja ja uusi yläkoulun rehtori. Seminaarissa käytiin tuloksellista ja antoisaa keskustelua, jonka pohjalta päädyttiin jatkamaan strategiatyöskentelyä siten, että kunnansihteeri laati seminaarin pohjalta strategiarungon, joka toimitettiin valtuutetuille. Strategiarunkoa tarkennettiin lokakuussa pidetyssä puheenjohtajatyöryhmässä. Tämän jälkeen lopulliset hionnat tehtiin valtuustoseminaarissa Strategiarunko annettiin tiedoksi myös lautakunnille, joilla oli mahdollisuus antaa huomautuksia ja ehdotuksia strategiaan. Strategia on kunnanhallituksen hyväksyttävissä marraskuun lopussa ja kunnanvaltuuston hyväksyttävissä joulukuussa STRATEGIAN OSA-ALUEET 3.1 Kuntatalous- ja hallinto Kunnan hallinnon on oltava ohut ja tehokas, sekä kuntajohdon helposti lähestyttävää. Kuntatalouden kehitystä pyritään ennakoimaan, ja kustannuksia pyritään alentamaan ja toimintaa tehostamaan riittävän aikaisessa vaiheessa ja suunnitelmallisesti. Haasteelliseksi kuntatalouden ennakoimisen tekee valtionosuuksien kehittymisen vaikea ennustettavuus sekä sosiaali- ja terveysmenojen kehittyminen. Tähän liittyen tulee myös kehittää sisäistä kustannuslaskentaa. Menoja voidaan kasvattaa vain erittäin perustellusta syystä, ja esimerkiksi viranhaltijan/ työntekijän eläköityessä uuden työntekijän palkkaamistarve on harkittava perusteellisesti. Ensisijaisesti tehtäviä on pyrittävä järjestelemään uudelleen niin, että tehtävät jaetaan jäljelle jääneelle henkilöstölle. Kunnan lautakuntien toimintaa kehitetään ja sovitetaan yhteen mahdollisuuksien mukaan. Velkamäärä on pidettävä kohtuullisella tasolla, eikä käyttötaloutta (mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut) saa rahoittaa lainarahalla. Kunta myy sille toiminnan kannalta tarpeettoman omaisuuden. Kunta pyrkii mahdollisuuksien mukaan siirtämään oman toimintansa pois vuokratiloista kunnan omiin vapautuviin tiloihin. Kuntaa ja kuntalaisia hyödyttävien investointien tekemistä ja tukemista on jatkettava. Investoinnit tehtävä kuitenkin erityisen harkitusti, pyrkien huomiomaan pitkäntähtäimen tarpeet ja muutokset. Vuosikate on
5 4 pidettävä vuosittain ylijäämäisenä, ja taloutta on seurattava tarkasti. Veroprosentti pyritään pitämään nykyisessä tasossaan. 3.2 Yhteistyön kehittäminen Seutukunnallinen ja sen ylittäväkin yhteistyö on tärkeää, ja sen on oltava avointa. Kun toimintoja hoidetaan yhteistyössä ja mahdollisesti keskitetysti, on tärkeää, että toimintoja keskitetään tasapuolisesti. Karvian kunnan on tehtävä jatkossakin hedelmällistä yhteistyötä muiden näkökannat huomioiden. Yhteistyötä tulee kehittää Pohjois-Satakunnan seutukunnan lisäksi tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan suuntaan. Kunnan edun mukaista on kehittää mahdollisimman laajat yhteistyöverkot eri suuntiin, yhteistyömahdollisuudet selvitetään kattavasti. Keväällä 2010 Karvian kunnanvaltuusto teki yksimielisen päätöksen jättäytyä vireillä olleen kuntaliitosselvityksen ulkopuolelle. Kunnan yksimielinen näkemys ja tavoite vuoteen 2015 onkin lisätä ja hyödyntää yhteistyötä kuitenkin itsenäisenä kuntana säilyen. Yhteistyötä kehitetään ja hyödynnetään myös kunnan sisällä. Erityisen tärkeää on yhteistyö lukuisten kunnassa toimivien yhdistysten ja yritysten kanssa. 3.3 Asuminen Kiinteistöosakeyhtiö Karvian Vuokrataloilla on 140 asuntoa. Huoneistoja on pääsääntöisesti kunnostettu sisältä, mutta pääosin 70-luvulla rakennettujen kiinteistöjen peruskorjaukset ovat tekemättä. Taloista teetetään kuntokartoitukset, joiden perusteella laaditaan suunnitelma talojen kunnostuksesta. Kunnostussuunnitelman toteuttaminen edellyttää, että kunta järjestää sitä varten rahoituksen. Yhtiön talous on pitkällä aikavälillä saatava kestävälle pohjalle. On kuitenkin erittäin tärkeää, että kunnassa on tarjolla riittävä määrä vuokra-asuntoja. Tällä hetkellä pulaa on etenkin pienistä asunnoista. Mikäli asuntotilanne ei korjaannu esimerkiksi yksityisellä rakentamisella, tulee kunnan pohdittavaksi vuokra-asuntojen rakentaminen. Kunnalla tulee olla tarjolla riittävä määrä kaavoitettuja omakoti- sekä rivitalotontteja. Maaseutuasuminen huomioon ottaen kaavoitettavien tonttien tulee olla riittävän suuria. Rivitalotontteja on kaavoitettava mahdollisimman pian. Tärkeää on, että tontteja on saatavilla myös kyliltä. Tätä kunta edesauttaa jo nyt keräämällä ja välittämällä tietoa myytävistä tonteista. Kaikkiaan tavoitteena on, että kunnassa on tarjolla monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja.
6 5 3.4 Elinkeinopolitiikka Työpaikkojen säilyttämisen ja lisäämisen kannalta olennaisinta on yrittäjyys ja siihen kannustaminen. Kunnan tulee rohkaista innovatiivisuuteen ja yrittäjyyteen. Kunnan tulee omilla toimillaan tukea työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista. Toisaalta ongelmana ovat myös kunnan pienet resurssit. Kunnan kehittämiskeskuksen kautta tarjoamien neuvontapalveluiden tulee olla laadukkaita. Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat neuvontaa ja ohjausta myös perustamisen jälkeen. Tärkeä osa yritysyhteistyötä on kunnanjohtajan aktiivinen työpanos. Kunnan on oltava valmis vastaanottamaan paikkakunnalle tulossa olevia, uusia työpaikkoja luovia yrityksiä. Tavoitteena on, että Karvian omat nuoret voisivat työllistyä Karviassa. Kunta pyrkii toimillaan tukemaan nuorten työllistymistä myös maatalouteen. Nuoria tuetaan työllistämään itsensä myös yrittäjyyden avulla. Tätä tukisi kunnan ja yrittäjien yhteistyössä toteutettava yrittäjyyskasvatus peruskoulussa. Nuorisolle tulisi myös järjestää harjoittelupaikkoja, joiden kautta tutustutetaan heidät paikkakunnan yrityksiin. Nuorisotyöpajaa hyödynnetään nuorten työllistämisessä. Työllistämällä saamme nuoret jäämään Karviaan ja perustamaan perheensä tänne. Vain riittävällä asukasmäärällä ja riittävillä verotuloilla pystymme turvaamaan monipuoliset palvelut, niin yrittäjien kuin kunnankin tuottamina. Kunnan sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien välistä vuorovaikutusta pidetään yllä, esim. järjestämällä palavereja kunnanhallituksen ja yrittäjien kesken. Kunnan tulee toimillaan edesauttaa valokuituverkon mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Kuntaan laaditaan erillinen työllisyysstrategia, joka tullaan myöhemmin liittämään osaksi kuntastrategiaa. 3.5 Ympäristö ja maanosto Keskustan alue on muuttunut viihtyisämmäksi, mutta tavoitteena on edelleen kehittää kirkonkylää ja yleistä katukuvaa viihtyisämmäksi ja siistimmäksi maaseutumaisuus säilyttäen. Kunnan tulee kannustaa kuntalaisia elinympäristömme viihtyisyyden parantamisessa. Kunnan kehittämisessä huomioidaan myös liikenneturvallisuuden parantaminen esimerkiksi kevyenliikenteenväylillä sekä huolehtimalla yleisten liikenneväylien kunnosta. Karvian omia luonnonvaroja käytetään järkevällä ja kuntalaisia hyödyntävällä tavalla. Karvian kunnan kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnanhallitus päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta kunnalle, noudattaen niitä ohjeita ja määräyksiä, joita valtuusto on mahdollisesti määrärahan myöntäessään antanut. Kunnalla on oltava jatkossakin myynnissä kaavoitettuja tontteja teollisuudelle, rivitaloille sekä omakotitaloille. Kaavoituksessa huomioidaan ehjien, kauniiden maisemakokonaisuuksien säilyminen.
7 6 Suunnitelmallinen maanhankinta edellyttää, että kunnanhallituksella on mahdollisuus tarvittaessa tehdä nopeitakin päätöksiä maanostosta. Tätä varten tulee varata vuosittain talousarvioon riittävä määräraha kiinteistöjen ostoon kaava-alueelta. Kaava-alueen ulkopuolinen maanhankinta edellyttää valtuuston päätöstä määrärahan myöntämisestä. Kun kyse on merkittävästä maakaupasta, tulee asian valmistelussa olla valtuuston edustus. Tällöin valmisteluun osallistuu kunnanhallituksen lisäksi valtuustoryhmien puheenjohtajat. Kokonaisuudessaan maanhankinnan tulee olla suunnitelmallista, ja on syytä vuosittain esim. kaavoituskatsauksen yhteydessä keskustella valtuustoseminaarissa maanhankintastrategiasta. 3.6 Kunnan imago ja kuntamarkkinointi Kunnan markkinointi suuntautuu ensisijaisesti kunnan ulkopuolisiin tahoihin. Karvia profiloituu ja Karviaa markkinoidaan yrittäjäystävällisenä, luonnonkauniina, turvallisena, palveluiltaan ja kulttuuriltaan monipuolisena kuntana. Valokuituverkkoa nostetaan esiin ja hyödynnetään voimakkaasti kunnan imagon kehittämisessä. Kuntaa markkinoidaan paikkana, jossa on tietoverkkoyhteyksien avulla hyvät mahdollisuudet tehdä etätyötä maaseudun rauhassa. Laajaa kyläkouluverkkoa käytetään kunnan markkinoinnissa hyödyksi. Karvia on vireä, kehittyvä, nuorekas, itsenäinen ja omintakeinen. Kunnan vetovoimaisuutta lisää myös hyvä talous, ja alhainen tuloveroprosentti, johon ei ole korotuspaineita. Kuntaan yritystä suunnitteleville markkinoidaan vetovoimatekijänä sitä, että täällä on saatavilla työvoimaa. Karvian vetovoimatekijöitä tuodaan esiin erilaisissa tapahtumissa (esim. Karviapäivät ja Willin Kansan viikko). Kunnan omaa viestintää kehitetään siten, että kunnasta luodaan positiivinen mielikuva. Kunnan viestintäohje päivitetään vastaamaan nykyistä viestintämaailmaa. 3.7 Sivistys Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirryttyä PoSalle on peruskoulutus kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Karviassa on neljä alakoulua sekä yläkoulu. Tavoitteena on kaikkien koulujen säilyminen ja kehittäminen seuraavalla viisivuotiskaudella. Ennusteiden mukaan oppilasmäärä laskee, mutta strategian onnistuessa negatiiviset ennusteet eivät toteudu. Opetuksen laatua kehitetään ja opetuksessa panostetaan opintojen elävöittämiseen, oppilaiden kannustamiseen sekä tasapuoliseen kohteluun. Opetuksen laadun tulee olla riittävä, jotta oppilaat menestyisivät vertailututkimuksissa sekä myös jatko-opinnoissa. Alakouluissa alkanutta profiloitumista tuetaan yläkoulussa. Koulutoimi käyttää opetuksessa hyödykseen yhteistyötä yrittäjien kanssa yrittäjyyskasvatuksen lisäämiseksi etenkin yläkoulussa.
8 7 Oppilaiden ja lasten hyvinvointi on turvattava ja ongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kunta tukee tätä toimillaan. Opetuksessa tulee hyödyntää valokuituverkkoa mahdollisimman paljon opetuksen laadun ja monipuolisuuden takaamiseksi. Päivähoidossa painopiste on lapsilähtöisyydessä ja kasvatuskumppanuudessa. Laadukasta päivähoitoa järjestetään kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitajien kotona. Kirjasto tuottaa kuntalaisille laadukkaita ja ajantasaisia palveluita. Kirjasto varautuu mukautumaan uusiin tekniikoihin. 3.8 Vapaa-aika Kunta on rakentanut vapaa-ajan aktiviteettejä varten erinomaisia tiloja, kuten uuden Karviatalon sekä Torron harrastekeskuksen. Nykyisiä tiloja hyödynnetään täysimääräisesti. Liikuntapuolella keskitytään ennen kaikkia ennaltaehkäisevään toimintaan. Työssäkäyville ja ikääntyville suunnatuilla liikuntapalveluilla tuetaan työkyvyn ylläpitoa sekä ikäihmisten toimintakykyä, mikä osaltaan tukee ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Koulujen vapaa- ja loma-ajoille järjestetään lapsille ja nuorille ohjattua liikuntaa sekä muuta toimintaa. Olemassa olevaa kulttuuritarjontaa ylläpidetään ja kehitetään. 3.9 Tietostrategia Tietostrategia on tulevaisuuden vision/päämäärän toteutumiseen tähtäävä toimintasuunnitelma, johon yhteisön jäsenet voivat sitoutua, ja jonka lähtökohtana on nykytila. Tietotekniikan pitää: helpottaa ihmisten työtä helpottaa tiedon saantia ja välitystä sekä kommunikointia varmistaa oikean ajantasaisen tiedon saanti tarvitseville ja päätösten pohjaksi varmistaa tiedon tallentuminen myöhempää käyttöä varten Syksyllä 2010 tehtävän kartoitustyön valmistuttua ryhdytään kunnan tietojärjestelmiä päivittämään harkitusti, suunnitelmallisesti ja vain tarpeen mukaan. Hankinnat keskitetään niin, että mahdolliset tietotekniikkahankinnat kilpailutetaan vuosittain etukäteen yhteisesti. Jokainen hallintokunta voi sen jälkeen tilata tarvitsemansa tekniikan kilpailutuksen tuloksen
9 8 perusteella. Pyrkimyksenä on yhtenäistää kunnan laite- ja ohjelmistokanta. Henkilökunnalle järjestetään tarpeellinen koulutus lähikoulutuksena. ATK-tukipalvelut kilpailutetaan ja mietitään myös mahdollisuutta toteuttaa tukipalvelut omana toimintana esim. kuntien yhteisen atk-tukihenkilön avulla. Kuntaan nimetään hallinnollinen IT-vastuuhenkilö. Valokuituverkon hyödyntämismahdollisuudet selvitetään ja otetaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Sähköistä asiointia edistetään ja tuetaan myös kunnan toimesta. 4 TAVOITETILA KARVIA 2015 Vuonna 2015 Karvia on itsenäinen, elinvoimainen ja nuorekas. Kunnan talous on edelleen vakaalla pohjalla eikä lainaa ole otettu käyttötalouden ylläpitoon. Karvia tarjoaa asukkailleen laadukkaat lähipalvelut kuitenkin kustannustehokkaasti. Karvia tunnetaan omaleimaisena ja virkeänä kuntana, jossa on kokoonsa nähden monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Karviassa on edelleen aktiivista ja monipuolista liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Karvia on viihtyisä ja maaseutumaisuutensa ja kauniin maisemansa säilyttänyt kunta, joka tunnetaan teollisuuden ja hyvien palveluiden lisäksi monipuolisesta maataloudestaan. Erikoistuneen viljelyn lisäksi Karviassa tuotetaan laatumaitoa ja laatulihaa. Karviassa on lukuisia toimivia erisuuruisia yrityksiä. Väestömäärä säilyy vähintään nykyisenä ja väestön hyvinvointi on parantunut.
KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 4 / 2015
1 KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 4 / 2015 Aika 31.8.2015 klo 19.10 20.07 Paikka Karvian kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Holkko Merja puheenjohtaja Haavisto Jonna varapuheenjohtaja
LisätiedotKARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 7 / 2015
1 KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 7 / 2015 Aika 17.11.2015 klo 18.12-18.43 Paikka Karvian kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Holkko Merja puheenjohtaja Haavisto Jonna varapuheenjohtaja
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
Hyväksytty KV 14.12.2015 72 KUNTASTRATEGIA 2016 2019 KARVIAN KUNTA 1 Sisällysluettelo 1 TAUSTA... 2 2 STRATEGIAPROSESSI... 2 3 KUNNAN NYKYTILANNE JA ARVIO TULEVISTA MUUTOKSISTA... 3 4 STRATEGIAN OSA-ALUEET...
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotKosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta
Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotKUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot
KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,
LisätiedotKosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta
Kosken Tl kunnan strategia 2020-2026 - Koski Tl yhteisöllinen kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta.
LisätiedotKuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
LisätiedotKunnanhallituksen talousarvioesitys 2019
Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Eero Raittila talousjohtaja 19.11.2018 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia ja toiminnalliset painopistealueet 3. Tulopohja
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotAikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotKUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA
KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotTavoiteohjelma Tohmajärvi 2020
Kvalt 6.10.2014 Esityslistan liite n:o 2. Tavoiteohjelma Tohmajärvi 2020 Kunnanhallitus 29.9.2014 Kunnanvaltuuston 6.10.2014 hyväksymä Tavoiteohjelman tarkoitus Kertoo kunnan tavoitteet yli talousarvio-
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotIsonkyrön strategia 2025
Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö
LisätiedotStrategiamme Johdanto
Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.
LisätiedotTaivassalo 2020 Paremppa arkki!
Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotVastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5
VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...
LisätiedotStrategiakortit 2016
Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset
LisätiedotSipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä
Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja
LisätiedotURJALAN TAVOITTEET LYHYESTI
Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS
LisätiedotStrategia Vapaa-aikalautakunta
Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ
HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen
LisätiedotTalousarvioraami 2020 Kunnanhallitus
Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku
Lisätiedotsekä omaperäisistä ja elinvoimaisista kylistään ja kulttuuristaan.
LVOOBO WJTJP 3136 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
LisätiedotTAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012
Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotLapinlahden kuntastrategia 2011-2017
Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden
LisätiedotKuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi
Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin.
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotIsonkyrön strategia 2025
Isonkyrön strategia 2025 Khall 6.6.2016, 73 Kvalt 16.6.2016, 11 Päivitetty Khall 15.5.2017, 71 Kvalt 23.5.2017, Isonkyrön missio ja visio Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö on itsenäinen
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotKuhmoisten kunnan strategia Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle-
Kuhmoisten kunnan strategia 2017-2021 Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle- Johdanto Kuhmoisten kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Kuntastrategia on kunnanvaltuuston ja kuntalaisten
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotHARJAVALLAN ELINVOIMAOHJELMA HARJAVALTA 2025 VAHVA JA ROHKEA
HARJAVALLAN ELINVOIMAOHJELMA HARJAVALTA 2025 VAHVA JA ROHKEA Johdanto Elinvoimaohjelma on yksi kolmesta kaupunkistrategiaan liittyvistä ohjelmista. Elinvoimaohjelma on laadittu laajasti eri sidosryhmiä
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotPORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos
EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset
LisätiedotYlitornion elinkeino-ohjelma Vanhat mallit eivät toimi, uudet keinot käyttöön!
Ylitornion elinkeino-ohjelma 2018-2021 Vanhat mallit eivät toimi, uudet keinot käyttöön! Johdanto Ylitornion elinkeino-ohjelmalla tähdätään yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseen. Tavoite saavutetaan
LisätiedotToholammin kuntastrategia 2016-2020
Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden
LisätiedotStrategian viimeistelyn askeleet
Strategian viimeistelyn askeleet Valtuustoseminaari 2.11.2017 Uuden strategian luonnos esiteltiin valtuustoseminaarissa 2.11. ja strategialuonnosta työstettiin seminaarissa osallistujien kesken. Valtuustoseminaarin
LisätiedotSivistys osasto- Sipoo Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2015
Sivistys osasto- Sipoo Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2015 3.5 SIVISTYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: KOULUTUS, VARHAISKASVATUS JA VAPAA-AJANTOIMINTA VASTUUHENKILÖ: Sivistysjohtaja Sivistysosasto Ta+muutos Toteutunut
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotTyövaliokunta Toimeksianto 2
Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden
LisätiedotTERVON KUNTA KUNTASTRATEGIA /PAINOPISTEET
TERVON KUNTA KUNTASTRATEGIA /PAINOPISTEET 2013 2016 TERVON KUNTASTRATEGIA 2013 2016 Tervon kuntastrategia 2013 2016 on konkreettinen asiakirja, mikä sisältää kunnan toiminta-ajatuksen, painopisteet valtuustokaudelle
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Tavoitteellisen johtamisen periaate on rekisteröity Highway card strategy nimiseksi työkaluksi
PETÄJÄVESI 2020 STRATEGIAKARTTA Petäjäveden kunnan johtamisen suuri periaate on tavoitteiden ja menestystekijöiden asettaminen ja niiden toteuttaminen tuloskortteihin kirjoitettujen toimenpiteiden avulla.
LisätiedotSisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki
LisätiedotHyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.
Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen
LisätiedotMiehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi
Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat
LisätiedotVIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien
Pirkkalan valtuustoryhmien ASENNE YMPÄRISTÖ TALOUS HYVINVOINTI TYÖ ASENNE ratkaisee kunnan menestyksen YMPÄRISTÖ tarjoaa toimivat ja turvalliset puitteet TALOUS mahdollistaa laadukkaat palvelut HYVINVOINTI
LisätiedotVUODEN 2008 TALOUSARVIO
VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas
LisätiedotOhittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta
Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta Strategian aikajänne on valtuustokausi + vuosi Keminmaan kunta 2018 Strategian osa-alueet: 1. Talouden oikaisuliike 2. Kuntarakenne ja sote uudistus 3. Kunnan
LisätiedotLaaksonen Kyllikki Saarelma Markku
Iitin kunta Pöytäkirja 2/2013 1 Tarkastuslautakunta 27.05.2013 Aika Maanantai 27.05.2013 klo 18:00-19.50 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka
Lisätiedotkuntastrategia Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä
Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä Yritteliäisyyttä Yhteyksiä Turvaa Työtä Ilomantsi vuonna 2030 Ilolla idästä VISIO 2 Painopisteet
LisätiedotTalouden tasapainotusohjelma
6.5.2019 14 Kunnanvaltuusto Talouden tasapainotusohjelma Prizztech Oy:n jäsenyys Kuntalehti valtuutetuille Sopimus sanottava irti 30.6. mennessä, jolloin irtisanoutuminen astuu voimaan vuoden 2020 alussa.
LisätiedotStrategiakortit 2016
Kh 26.4.2016 120 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset
LisätiedotValtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit
Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotMe teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
LisätiedotTeknisen hallinnon tehtävänä on teknisten kuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille.
TEKNISET PALVELUT Teknisten palvelujen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää kuntalaisille viihtyisä, turvallinen ja virikkeellinen työ- ja elinympäristö. Teknisten palvelujen vastuualueet ovat teknisen toimen
LisätiedotOhjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015
Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotKARIJOEN KUNTASTRATEGIA 2025
KARIJOEN KUNTASTRATEGIA 2025 Valmistelu ja käsittely: Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto 31.10.2017 Valtuustoseminaari 6.11.2017 Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto 6.2.2018 Valtuustoseminaari
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013
Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotRAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka
Lisätiedot